Eläkeuudistuksen vaikutusarviot herkkyysanalyyseineen Tampereen yliopisto, vakuutustiede 2.12.2015 Jukka Rantala
Kaiken takana: elinikä pitenee Hyvä eläkejärjestelmä ottaa eliniän pitenemisen huomioon niin, että Riittävä eläketaso säilyy Meno- ja maksukehitys pysyy hallinnassa Ei synny yksilötason tai sukupolvien välisiä kohtuuttomuuksia Kansalaiset voivat luottaa eläketurvaan
Eläketurvakeskus 3
Eläkeuudistukselle 2009-2013 sovitut tavoitteet Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä eläkkeellesiirtymisiän odotteella mitattuna nousee vähintään 62,4 vuoden tasolle vuoteen 2025 mennessä. Työurat pitenevät vuoden 2013 tasosta kahdella vuodella, siten, että eläkeuudistuksen vaikutus on 1,5 vuotta ja muiden toimien (työurien aloittamisen aikaistaminen ja työurakatkosten vähentäminen) 0,5 vuotta. Eläkeuudistus pienentää julkisen talouden kestävyysvajeesta neljänneksen eli noin yhden prosenttiyksikön. Eläketurvakeskus 4
Taustatyötä uudistuksen tueksi The pension system in Finland: Adequacy, sustainability and system design (Barr 2013) The pension system in Finland: Institutional structure and governance (Ambachtsheer 2013) Lakisääteiset eläkkeet pitkän aikavälin laskelmat 2013 (Risku ym. 2013) Eläkeiän sitominen elinaikaan miten käy työurien ja tulonjaon? (Lassila ym. 2013) Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeellesiirtymisikään (Uusitalo & Nivalainen 2013) Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen (ns. Pekkarisen ryhmän raportti 2013) Sosioekonomiset erot työurat, eläkkeelle siirtyminen ja eläkejärjestelmä (Järnefelt ym. 2014) Näkökulmia perhe-eläkkeen kehittämistarpeisiin (Hietaniemi & Ritola 2014) Selvityksiä ja laskelmia Suomen eläkejärjestelmää koskeneen kansainvälisen arvion johdosta (Kautto 2014) 5 Eläketurvakeskus
Miten eläkejärjestelmää uudistetaan? Eläketurvakeskus 6
Eläkeiän nosto Ikärajan nosto 3 kk/vuosi 1955 syntyneistä lähtien kunnes alaikäraja on 65 vuotta (1962-1964 syntyneet). Tämän jälkeen vanhuuseläkeikä nousee niin, että eläkeikäisen elinajan odotteen ja laskennallisen työuran (aika 18 vuodesta alimpaan vanhuuseläkeikään) suhde pysyy vakaana. Vuonna 2013 suhdeluku oli 47,6 prosenttia, vuonna 2025 arvion mukaan 46,4 % Alaikärajan nousun tarpeellisuutta tarkastellaan mm. työurasuhteen (18 v. työvoimaan kuulumisajan odote/18.v elinajan odote; 5 vuoden keskiarvot) kehityksen perusteella. Eläketurvakeskus 7
Eläkeikärajojen nousu Eläketurvakeskus 8
Eläkeikä Eläkeajan ja työntekoajan suhteen säilyttäminen ennallaan eliniän pidentyessä on looginen ja elegantti ratkaisu Mikä on eläkeaika suhteessa työntekoaikaan nyt?
Työuran ja eläkeajan kultainen leikkaus? Eläkeaika suhteessa työntekoaikaan on eri maissa hämmästyttävän lähellä kultaista leikkausta, desimaalilukuna 0,61803
Eläkeiän muutoksen sitominen eliniän muutokseen, ratkaisu uudistuksessa Todellisen työntekoajan ja eläkeajan pituudet eivät ole riittävän täsmällisiä mittareita eläkeiän pohjaksi Työntekoajaksi otettiin aika 18 ikävuodesta alimpaan vanhuuseläkeikään ja Eläkeajaksi odotettavissa oleva elinaika alimmassa vanhuuseläkeiässä
2025 2027 2029 2031 2033 2035 2037 2039 2041 2043 2045 2047 2049 2051 2053 2055 2057 2059 2061 2063 2065 2067 2069 2071 2073 2075 2077 2079 2081 2083 2085 2087 2089 Eläkeiän kehitys verrattuna siihen, että alaikäraja olisi kytketty 18-vuotiaan elinajanodotteeseen 2/3 suhteessa 71 70 69 68 67 66 Vakiointi 2/3-kytkentä 65 64 63 62 Eläketurvakeskus 12
Miksi vielä elinaikakerroinkin? Kaksi keinoa reagoida eliniän pitenemiseen: odotettavissa olevaan elinaikaan sidottu eläkeikä tai eläkkeen määrää säätelevä elinaikakerroin
Jos eläkeikää ei nosteta eliniän pidentyessä, elinaikakerroin täysimääräinen
Jos eläkeaika pidetään ennallaan eliniän pidentyessä, elinaikakerrointa ei tarvita
Jos eläkeikää nostetaan niin, että eläkeaikakin pitenee, elinaikakerroin tarvitaan, mutta lievennettynä
Elinaikakertoimen lievennys 2027 jälkeen Eläketurvakeskus 17
Rakenteellisia muutoksia Alimman eläkeiän jälkeen saatava kannustinkarttuma 4,5 % nykypalkasta muuttuu lykkäyskorotukseksi 4,8 %/v karttuneesta eläkkeestä Palkitsee tarkemmin eläkkeen myöhentämisestä Työntekijän eläkemaksua ei enää vähennetä eläkkeen perusteena olevasta palkasta Parantaa eläkekarttumaa vuodesta 2017 eteenpäin, vaikuttaa siis v. 2000 ja sen jälkeen syntyneillä täysimääräisesti 1,9 %:n loppupalkkakorotus poistuu Vuoteen 2025 saakka siirtymäajan järjestely Osa-aikaeläkkeen tilalle osittainen vanhuuseläke Työuraeläke uusi eläkemuoto Eläketurvakeskus 18
Lisäksi Maksutasosta sovittiin 2019 saakka Eräitä rahoitustekniikkaan liittyviä muutoksia Eläketurvakeskus 19
Vaikutusarvioita Eläketurvakeskus 20
Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.
Pomo ja Väisänen Talouselämä 3.10.2014.
Eläketurvakeskuksen PTS-mallilla tehty arvio Kuva: Antti Karkiainen
PTS PTS-mallilla arvioidaan eläkemenojen, -maksujen ja tasojen kehitystä pitkällä aikavälillä Laskenta tehdään vuositasolla ja käyttäen ikä- ja sukupuolikohtaista keskiarvotekniikkaa Väestö- ja elinaikaennusteet perustuvat Tilastokeskuksen väestöennusteeseen 2012 Eläkealkavuuksia ja työvoimakäyttäytymistä on arvioitu työeläkejärjestelmän rekisteritietoihin perustuen Uudistusta koskevia laskelmia varten on tehty oletuksia ihmisten käyttäytymisestä, mm. ikärajojen nousun ja työuraeläkkeen vaikutuksista Suhdannekehitystä on päivitetty 2013 raportista Eläketurvakeskus 24
Tärkeimmät pitkän aikavälin taustaoletukset Väestökehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 Kokonaishedelmällisyys 1,82 Nettosiirtolaisuus 17 000 henkilöä/vuosi Kuolevuus: vuosien 1987-2011 alenemistrendiä jatkettu vuoteen 2060 ja sen jälkeen puolitettu Talouskehitys Ansiotason (tuottavuuden) reaalikasvu 1,6 %/v (inflaatio 1,7 %/v) Rahastojen reaalinen (inflaation ylittävä) tuotto 3,5 %/v Työllisten määrään vaikuttaa työttömyys ja eläkkeelle siirtyminen (pidemmällä aikavälillä 15-74-vuotiaiden työllisyysaste on noin 60 %, nousua nykytilaan noin 5 %- yksikköä, josta uudistuksen vaikutus noin 2 %-yksikköä) Eläketurvakeskus 25
Eläkkeelle siirrytään myöhemmin Eläkkeellesiirtymisiän odote, vuotta Eläketurvakeskus 26
Työllisyys paranee vanhemmissa ikäluokissa, esimerkkinä vuonna 1962 syntyneet 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 ikä Perus Vertailu Eläketurvakeskus 27
Eläkemenojen ja maksujen nousupaine pienenee % palkkasummasta 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Meno: Perus Vertailu Maksu: Perus Vertailu Eläkkeensaajia vuonna 2030: Nykylaki 1,70 milj. Uudistus 1,65 milj. Keskipitkällä aikavälillä eläkemenot ja maksut uudistuksen seurauksena nykylakia matalammat Eläkkeelle siirtyminen lykkäytyy Työllisyys kasvaa Julkisen talouden kestävyys paranee Vuosisadan loppupuolella menot saavuttavat nykytason Etuustaso nousee Eläketurvakeskus 28
2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 2026 2028 2030 2032 2034 2036 2038 2040 2042 2044 2046 2048 2050 2052 2054 2056 2058 2060 2062 2064 2066 2068 2070 2072 2074 2076 2078 2080 Prosenttia palkkasummasta TyEL:n varat emupuskurit kuluvat ilman eri päätöksiäkin 280 260 240 220 200 180 160 140 Varat, nykylaki Varat, uudistus Lähde: Kautto ja Risku (toim.). Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. ETK:n raportteja 02/2015. Eläketurvakeskus 29
Miten arvioida hyötyjä ja menetyksiä? Kaksi näkökulmaa Kuukausieläkkeet (toimeentulon näkökulma) Elinkaarella yhteensä saadut eläke-etuudet ja maksetut eläkemaksut (millaisen tuoton maksuilleen saa) Yksilötasolla vaikutukset lienee syytä arvioida ensisijaisesti kuukausieläkkeitä tarkastelemalla Eläketurvakeskus 30
Kuukausieläkkeet kasvavat Pidemmät työurat Pidemmät laskennalliset työurat työkyvyttömille ja työttömille Elinaikakerroin lievenee 2030 jälkeen Työntekijän työeläkemaksu sisällytetään eläkkeen perusteena olevaan palkkaan Eläketurvakeskus 31
Kuva: Kai Widell Eläketurvakeskuksen ELSI-malli
ELSI Laskenta tehdään yksilötasolla Voidaan mm. arvioida erilaisia jakaumatietoja (esim. eläkkeiden mediaani, alakvartiili, yläkvartiili) Lähtötilanteena nykyväestöä vastaava populaatio Kullekin mallin yksilölle arvotaan vuosittain kohtalo Jatkuuko työ, nouseeko palkka, tuleeko työkyvyttömäksi, onko vanhempainvapaalla jne. Tulokset esitetään sukupuolittain ja kahdella koulutustasolla Korkeintaan keskiasteen (ammattikoulu, lukio) tutkinnon suorittaneet Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Tähän ryhmään kuuluvat mm. vanhat opistoasteen tutkinnot, ammattikorkeakoulututkinnot sekä kaikki yliopistotutkinnot. Eläketurvakeskus 33
Muutokset mediaanieläkkeissä koulutustasoittain Miesten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna. Naisten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Mediaanin suhteellinen muutos nykylakilaskelmaan verrattuna. Eläketurvakeskus 34
Muutokset eläketason mukaan Miesten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Eri tunnuslukujen suhteelliset muutokset. Naisten eläketaso 75-vuotiaana syntymävuosiluokittain. Eri tunnuslukujen suhteelliset muutokset. Eläketurvakeskus 35
Johtopäätöksiä Kaikkien tarkasteltujen ryhmien kuukausieläkkeet ovat korkeammat uudistuksen mukaisessa laskelmassa kuin nykylakilaskelmassa Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja Eläketasot nousevat sitä enemmän, mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse Uudistus kasvattaa matalammin koulutettujen eläkkeitä hieman enemmän kuin korkeakoulutettujen Kokonaisuudessaan uudistuksella on pitkällä aikavälillä eläke-eroja lievästi tasaava vaikutus Eläketurvakeskus 36
Miten arvioida hyötyjä ja menetyksiä? Kaksi näkökulmaa Kuukausieläkkeet Elinkaarella saadut eläke-etuudet ja maksetut eläkemaksut Yksilötason vaikutukset on syytä arvioida ensisijaisesti vaikutuksilla kuukausieläkkeisiin Eri ryhmiä verrattaessa myös elinkaarella saatujen eläke-etuuksien ja maksettujen eläkemaksujen suhteella on merkitystä Perussääntö: mitä pidempi eläkeaika, sitä parempi tuotto eläkemaksuille Eläketurvakeskus 37
Nuoret ikäluokat hyötyvät uudistuksesta 1960- ja 1970-luvuilla syntyneiden elinkaaren eläketulot alenevat uudistuksen seurauksena. 1980-luvulla tai sen jälkeen syntyneet ikäluokat sen sijaan hyötyvät uudistuksesta. Eläketurvakeskus 38
Naiset hyötyvät suhteellisesti enemmän Naiset ovat keskimäärin pidempään eläkkeellä, joten eläkeikien nosto lyhentää heidän eläkeaikaansa vähemmän suhteessa kuin miehillä. Eläketurvakeskus 39
Herkkysanalyysejä Eläketurvakeskus 40
Hitaan talouskasvun vaihtoehto Eläketurvakeskus 41
Kolme muutosta laskentaoletuksiin Laskelma 1: Työllisten lukumäärä peruslaskelmaa pienempi: 1 % v. 2015, 2 % v. 2016, 3 % v. 2017 eteenpäin Laskelma 2: edellisen lisäksi reaalipalkkojen nousu (tuottavuuden kasvu) on 1 % (peruslaskelmassa 1,6 %) Laskelma 3: edellisten lisäksi eläkevarojen reaalituotto 3 % (peruslaskelmassa 3,5 %) Eläketurvakeskus 42
Em. oletusten kumuloituvat vaikutukset Laskelma on rakennettu välivaiheittain, jotta eri tekijöiden vaikutus tulisi näkyviin. Ensin pienennetään työllisten lukumäärää (laskelma 1) sitten ansiotason kasvuvauhtia (laskelma 2) ja lopuksi huomioidaan matalampi sijoitustuotto-oletus (laskelma 3) Eläketurvakeskus 43
Lakisääteiset eläkemenot suhteessa BKT:een (heikomman työllisyyden, ansiotasokehityksen ja sijoitustuottojen oloissa) % BKT:sta Uudistuslaskelma Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 44
Keskieläke suhteessa keskiansioon (heikomman työllisyyden, ansiotasokehityksen ja sijoitustuottojen oloissa) % keskipalkasta Uudistuslaskelma Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 45
TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan (heikomman työllisyyden, ansiotasokehityksen ja sijoitustuottojen oloissa) % palkkasummasta Uudistuslaskelma Laskelma 1 Laskelma 2 Laskelma 3 Eläketurvakeskus 46
Heikomman taloussuhdanteen vaihtoehto Eläketurvakeskus 47
Vaihtoehtolaskelma: heikompi taloussuhdanne Työllisten lukumäärä on vaihtoehtolaskelmassa prosentin peruslaskelmaa pienempi vuonna 2016, kaksi prosenttia pienempi vuonna 2017 ja kolme prosenttia pienempi vuosina 2018 2020. Tämän jälkeen palataan perusuralle kolmen vuoden aikana. Työllisten määrä supistuu kaikkien työeläkelakien piirissä ja kaikissa ikäja sukupuoliryhmissä samassa suhteessa. Ansiotason nimelliskasvu on nolla vuosina 2016 2018. Ansiotason reaalikasvu on noin -1,5 prosenttia vuosina 2016 2018 kun inflaatio huomioidaan. Eläkevarojen nimellistuotto on nolla vuosina 2016 ja 2017. Laskelma välivaiheittain kuten edellä (ensin pienennetään työllisten lukumäärää ja sitten ansiotason kasvuvauhtia, lopuksi huomioidaan sijoitustuottooletus.) Eläketurvakeskus 48
16 Kokonaismeno % BKT:sta 15.5 15 14.5 14 13.5 13 12.5 12 11.5 11 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080 Uudistus Laskelm a 1 Laskelm a 2 Laskelm a 3 Eläketurvakeskus 49
56 Keskieläke % keskipalkasta 54 52 50 48 46 44 42 40 38 36 34 32 30 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080 Uudistus Laskelm a 1 Laskelm a 2 Laskelm a 3 Eläketurvakeskus 50
31 30 29 28 27 % palkkasummasta32 26 TyEL-maksu % palkkasum m asta 25 24 23 22 21 20 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060 2065 2070 2075 2080 Uudistus Laskelm a 1 Laskelm a 2 Laskelm a 3 Eläketurvakeskus 51
Muita herkkyysanalyysejä Eläketurvakeskus 52
Lakisääteiset eläkemenot suhteessa BKT:een eri kuolevuuksilla Keskieläke suhteessa keskiansioon eri kuolevuuksilla TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan eri kuolevuuksilla Sopimuslaskelma Matala kuolevuus Korkea kuolevuus Eläketurvakeskus 53
Lakisääteiset eläkemenot suhteessa BKT:een eri vanhuuseläkealkavuuksilla Keskieläke suhteessa keskiansioon eri vanhuuseläkealkavuuksilla TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan eri vanhuuseläkealkavuuksilla Sopimuslaskelma Matala alkavuus Korkea alkavuus Eläketurvakeskus 54
Lakisääteiset eläkemenot suhteessa BKT:een eri työkyvyttömyyseläkealkavuuksilla Keskieläke suhteessa keskiansioon eri työkyvyttömyyseläkealkavuuksilla TyEL-maksu suhteessa TyEL-palkkasummaan eri työkyvyttömyyseläkealkavuuksilla Sopimuslaskelma Matala alkavuus Korkea alkavuus Eläketurvakeskus 55
Yhteenvetoa herkkyysanalyyseistä Eläkejärjestelmä sopeutuu pitkällä aikavälillä automaattisesti kohtalaisen hyvin väestöllisiin ja taloudellisiin muutoksiin, mutta Sijoitustuottojen pysyvä muutos heijastuu suoraan maksutasoon Uudistuksessa sovittu maksutaso 24,4 % joutuu koetukselle noin 2020 luvun alkupuolella Merkittäviä menopaineista lähteviä uudistamistarpeita ei ole näkyvissä 20-30 vuoteen m merkittäviä menopaineista lähteviä uudistamistarpeita ei ole näkyvissä 20-30 vuoteen menopaineista lähteviä uudistamistarpeita ei ole näkyvissä 20-30 vuoteen Eläketurvakeskus 56
Vaikutusarvioiden pääviestit Eläketaso paranee Eläkemeno kasvaa hitaammin ja maksua ei tarvinne aikoihin nostaa jo sovittua tasoa korkeammalle Eläkkeellä oloaika pitenee nykyiseen aikaan verrattuna Siis WIN-WIN-WIN?
Lisäksi Uudistus vakauttaa eläkejärjestelmää, koska se vähentää eliniän pitenemiseen liittyvää epävarmuutta Myös julkisen talouden tasapaino paranee Eläketurvakeskus 58
WIN-WIN-WIN tilanteen hinta Työtä tehdään pidempään ja eläkkeellä ollaan lyhyempi aika kuin ilman uudistusta. Eläketurvakeskus 59