Hiilidioksidin varastointi



Samankaltaiset tiedostot
Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin soveltaminen Suomen olosuhteissa. CCS-seminaari, Espoo, Tutkija Sebastian Teir, VTT

CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050

CCS:n rooli päästökaupassa

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Kysymyksiä ja vastauksia hiilidioksidin geologista varastointia koskevasta direktiiviehdotuksesta

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Hiilidioksidin talteenotto kivihiilivoimalassa. Energinen Selkämeri seminaari Pori Mikko Iso-Tryykäri

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari , Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Uusi ejektoripohjainen hiilidioksidin talteenotto-menetelmä. BioCO 2 -projektin loppuseminaari elokuuta 2018, Jyväskylä.

FP3: Research task of UTA

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Ratkaisemassa Itämeren laivojen rikkipäästöongelmaa

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Ilmasto- ja energiatulevaisuus Tiina Koljonen, VTT

CCS:n soveltaminen Suomessa

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Mitä hiilidioksidin (CO ) 2 geologinen varastointi tarkoittaa?

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

CCS teknologiat. Antti Tourunen & Toni Pikkarainen VTT. CCS-seminaari, Hanasaari,

Sähkön rooli? Jarmo Partanen LUT School of Energy systems

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

Puu vähähiilisessä keittiössä

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Ilmasto-vaikutukset-Suomi? Prof. Petteri Taalas Secretary-General

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

Hiilidioksidin talteenotto ja sitominen katsaus menetelmään

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Energiamurros - Energiasta ja CO2

mahdollisuuksia meille? KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 2011 Antti Tourunen, VTT klo 12-17, Hotelli Rantasipi Laajavuoren auditorio

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori

Energian varastointi ja uudet energialähteet

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta MIETINTÖLUONNOS

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS:n) soveltaminen Suomen olosuhteissa

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Suomen laaja arktinen osaaminen näkyviin!

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

ELINKAARIPALVELUIDEN TULEVAISUUS. Espoo, Vesa Marttinen

Torrefioitu biomassa tuotantoprosessi ja mahdollisuudet

Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta Pekka Hjon

Suomen Meriklusterin yhteistyön ja vaikuttavuuden kehittäminen

Biokaasun jakelu Suomessa

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

Hiilidioksidin talteenotto ilmakehästä

Hiilidioksidin talteenoton javarastoinnin. turvallisuuden varmistaminen Euroopassa. Ilmastotekoja

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Todentaminen - tausta

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Biohiili energiateollisuuden raaka-aineena

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Smart Generation Solutions

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Suurelle valiokunnalle

Uutta ja uusiutuvaa Energia-alan kehitys vs. Parisiin sopimus. Prof. Jarmo Partanen Ilmastoseminaari

Gasum Aamukahviseminaari 1

Kohti tulevaisuuden energiajärjestelmiä ja aurinkotaloutta. Tapio Kuula Toimitusjohtaja

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Puupohjainen Bio-SNG kaasutusteknologian kehitysnäkymiä. Gasumin kaasurahaston seminaari / Bankin auditorio / ti tutkija Ilkka Hannula VTT

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

CCS:n kehitysnäkymiä. Hiilitiedon seminaari Joonas Rauramo, Fortum Power

Low Carbon Finland 2050 platform

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Euroopan ja Suomen kaasumarkkinat

Biopolttoainemarkkinat ja standardit - seminaari 23. maaliskuuta 2010, klo VTT, Vuorimiehentie 5, Auditorio Espoo

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen uhkat ja mahdollisuudet Mari Pantsar-Kallio Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen , PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland

Nesteytetty maakaasu puhdasta energiaa maalla ja merellä

Transkriptio:

Hiilidioksidin varastointi Sebastian Teir VTT CCS-seminaari, Hanasaari, 28.10.2009

Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) Kuljetus laivoilla varastointiterminaaliin Kuljetus putkella välivarastoon CO 2 :n talteenotto (voimalaitoksella tai tehtaalla) Kuljetus putkella varastointipaikkaan Hiilidioksidin lopullinen varastointi eristettynä ilmakehästä Kuva: Bellona 2

Vaihtoehtoja hiilidioksidin varastoinnille Varastointi karbonaattimineraalina: Pysyvä varastointiratkaisu Valtava kapasiteetti Vaatii valtavat kivimäärät Ei Ei vielä olemassa energiataloudellisia prosesseja Teollinen käyttö: Teollinen käyttöpotentiaali CCS:n mittakaavassa pieni Hiilidioksidi päättyy pääsääntöisesti ilmakehään käytön jälkeen Varastointi mereen: Epävarmuutta vaikutuksista CO 2 -tasapainoon ja ja meren ekologiaan Uudet lait lait estävät CO 2 injektointia Euroopassa Geologinen varastointi: Tehdään jo jo teollismittakaavassa Riittävä kapasiteetti Vaatii jatkuvaa valvontaa Kuva: HS/Orava 3

Mitä on hiilidioksidin geologinen varastointi? Kaasun (esim. maakaasun, hiilidioksidin) maanalaiset esiintymät ovat tavallisia geologisia ilmiöitä Vastaavia syviä, maanalaisia kalliomuodostumia voitaisiin käyttää hiilidioksidin varastointia varten Hiilidioksidin injektointi öljyntuotantoa varten tai happaman kaasun loppusijoittamista varten yleistä Yhdysvalloissa ja Kanadassa Merkittävä varastointikapasitetti 1000-10000(?) Gt Ihmisten tuottamat CO 2 -päästöt 28 Gt vuodessa 4

Kaasuesiintymiä, jotka sisältävät CO 2 :ta Kuva: IPCC(2005) 5

Mahdollisia VTT TECHNICAL muodostumia RESEARCH hiilidioksidin CENTRE OF varastointia FINLAND varten 1. Ehtyneet öljy- ja kaasulähteet 2. Tehostettu öljyntuotanto 3. Syvät suolavesikerrostumat a) off-shore, b) on-shore 4. Tehostettu metaanituotanto kivihiilikerrostumista Ehtyneet öljy- ja ja kaasulähteet + Ensisijaiset ehdokkaat + Tietoa olemassa Puutteellinen tulpitus Tuotettu öljy/kaasu Injektoitu CO 2 Varastoitu CO 2 Kuva: IPCC(2005) Syvät suolavesikerrostumat + Suurin kapasiteetti Puuttuvaa tietoa Kivihiilikerrostumat + Mahdollisuus metaanituotantoon Ongelmallinen, ei ei vielä toteutettavissa Tehostettu öljyntuotanto + 10-20 % enemmän öljyä Rajoitettu kapasiteetti Epävarma talous ja ja puuttuva lainsäädäntö 6

Miten hiilidioksidia varastoidaan? Hiilidioksidia injektoidaan korkealla paineella yli 800 m syvyydessä sijaitsevaan varastointimuodostumaan Nestemäinen tiheys, kaasumainen liikkuvuus Hiilidioksidi syrjäyttää kerrostuman huokostilassa olevaa nestettä Hiilidioksidi varastoituu kerrostuman huokostilaan Vaatii tiiviin ja läpäisemättömän kerroksen varastointikerrostuman päälle Jokaisen muodostuman soveltuvuus erikseen selvitettävä! Kuva: CO2CRC 7

Missä voidaan varastoida hiilidioksidia? 1000-3500 Gt Gt 100-350 Gt Gt 500-1000 Gt Gt 1000-2000 Gt Gt ~2000 Gt Gt 200-1700 Gt Gt ~750 Gt Gt [Data: IEA 2008] Kuva: IPCC(2005) 8

Missä varastoidaan hiilidioksidia? Sleipner Vest maakaasutuotanto Snøhvit nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotanto 1 Mt/a CO 2 0.7 Mt/a CO 2 In Salah maakaasutuotanto 1 Mt/a CO 2 Weyburn-Midale tehostettu öljyntuotanto (EOR) 3 Mt/a CO 2 9

Sleipner-projekti, Pohjanmeri Ensimmäinen teollisuusmittakaavan varastointiprojekti Aloitettu vuonna 1996 1 MtCO 2 injektoidaan vuosittain 800 m merenpohjan alle Utsira -muodostumaan Aiotaan varastoida yht. 20 Mt CO 2 erotetaan maakaasutuotannosta puhdistamista varten Norjan offshore CO 2 -vero motivoi varastointiin Varastoa monitoroidaan jatkuvasti Mitään CO 2 -vuotoa ei ilmennyt Kuva: StatoilHydro 10

Sleipner-projekti, Pohjanmeri Utsiran muodostuma maailman lupaavimpia yksittäisiä muodostumia: kapasiteetti mahdollisesti jopa 30 30 Gt GtCO 2 Kuva: StatoilHydro 11

Varastointimahdollisuuksia Suomelle Suomesta ei löydetty sopivia varastointimuodostumia Sedimenttikivet liian tiiviitä Lähimmät todennetut varastointimuodostumat Pohjanmerellä ja Barentsin merellä Mahdollisesti sopivia muodostumia Itämeren eteläisissä alueissa Suomesta löytyy sopivia kivilaatuja mineraalien karbonointia varten 12

Hiilidioksidin varastointi kiinteänä karbonaattina MO + CO 2 MCO 3 + lämpö Magnesium- (tai kalsium-)silikaatit voidaan saada reagoimaan hiilidioksidin kanssa muodostavat kiinteän karbonaattimineraalin Kuva: IPCC(2005) 13

Hiilidioksidin varastointi kiinteänä karbonaattina + Korkea kapasiteetti >10000 Gt CO 2 + Pysyvä varasto + Ainoa kotimainen varastointimahdollisuus tietyille maille (kuten Suomelle) Vaatii isoja määriä mineraaleja Hidas reaktio Suurin osa prosesseista vaatii paljon energiaa Prosessit vielä kehitysvaiheessa (Lähde: Åbo Akademi) 14

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND GHG-tavoite 450 ppmv Maailmassa varastoitava vuosien 2010-2050 aikana: Varastoitavat hiilidioksidimäärät suurin haaste ~100,000 MtCO2 (CCS: 18% maailman sähkötuotannosta) [IEA 2008, ACT-scenario] GHG-tavoite 550 ppmv Maailmassa varastoitava vuosien 2005-2050 aikana: 33,000 MtCO2 World CCS Projects Projected Lifetime CO2 Storage 0-10 MtCO2 10-20 MtCO2 20-30 MtCO2 1: Big Sky Partnership* 2: CO2SINK 3: Frio 4: Gorgon 5: Illinois Basin Partnership* 6: In Salah 7: K12B 8: Midwest Partnership* 9: Minama-Nagaoka 10: Otway 11: Plains Partnership* GHG-tavoite 550 ppmv USA:ssa varastoitava vuosien 2005-2050 aikana: 12: RECOPOL 13: Salt Creek / NPR-3 14: Sleipner 15: Snohvit 16: Southeast Partnership* 17: Southwest Partnership* 18: Surat 19: West Coast Partnership* 20: Weyburn 21: Yubari 8,000 MtCO2 *Denotes US DOE Regional Carbon Sequestration Partnerships 250 Million tons CO2 Bold text denotes existing or completed projects (approximate amount CO2 storage needs of one 1000MW IGCC operating for 50 years [Joint Global Change Research Institute Pacific Northwest National Laboratory Battelle; IEA 2008] 15

Yhteenveto Geologinen varastointi käytännössä ainoa vaihtoehto varastoida hiilidioksidia tällä hetkellä CCS:n vaatimassa mittakaavassa Tehdään jo teollisessa mittakaavassa muutamassa projektissa öljyn- ja kaasutuotannon yhteydessä Vaatii tarkkaa kartoittamista ja jatkuvaa valvontaa, jopa syötön lopettamisen jälkeen Varastointikustannukset n. 10-20 % CCS:n kokonaiskustannuksista Suomessa ei sopivia geologisia varastointimuodostumia Hiilidioksidin varastointi karbonaattimineraalina voisi tulevaisuudessa olla vaihtoehto geologiselle varastoinnille, mikäli tekniikka kehittyy Suurimpina haasteina valtavat varastoitavat hiilidioksidimäärät 16

Kiitos! VTT creates business from technology 17