HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 13/2007 1 31.5.2007 ESITYSLISTA 13-2007 Kokousaika Torstai 31.5.2007 klo 8 Kokouspaikka Lautakunnan neuvotteluhuone, Toinen linja 7, 4. krs
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 13/2007 2 31.5.2007 JÄSENET PUHEENJOHTAJA Karhu, Jessica kansanedustajan avustaja, Vihr. puh. 050 5638912 jessica.karhu@iki.fi VARAPUHEENJOHTAJA Ebeling, Mika pastori, KD puh. 050 357 3824 mika.ebeling@elisanet.fi Hirvikangas, Pentti toimitusjohtaja, Kok. puh. 040 580 2008 autokoulu.hakaniemi@luukku.com Rissanen, Laura VTM, Kok. puh. 041 540 4505 laura.rissanen@helsinki.fi Snäll, Riitta HLL, Kok. puh. 0400 708 220 riitta.snall@kolumbus.fi Lehtinen, Ari työsuojelupäällikkö, SDP puh. 050 342 6646 ari.lehtinen@palmia.fi Haltia, Mirva copywriter, mainonnansuunn., SDP puh. 050 565 8668 mirva@haltia.net Moisio, Osmo tekn. lis., Vihr. puh. 040 543 3435 osmo@moisio.net Mänttäri, Alina HuK, Vas. puh. 050 491 2725 alina.manttari@helsinki.fi KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJA Enroth, Matti Ylitarkastaja, Kok. puh. 040 332 2605 matti.enroth@tulli.fi VARAJÄSENET Therman, Cecilia tutkija, FM, Vihr. cecilia.therman@helsinki.fi Kushtshenko, Leena erityisluokanopettaja, KD puh. 040 589 9217 leena.kushtshenko@nic.fi Jäntti, Josa ekonomi, Kok. puh. 040 550 8468 josa.jantti@kolumbus.fi Ruuth, Minna talouspäällikkö, Kok. puh. 040 567 0140 minna.ruuth@pikkunoita.com Nakari, Seppo E ekonomi, Kok. puh. 050 667 79 seppo.nakari@elisanet.fi Järn, Jari toimitsija, SDP puh. 040 518 9758 jari.jarn@pam.fi Hiltunen, Tiina valtiotieteiden yo, opiskelija, SDP tiinahiltunen@tiinahiltunen.net Komsi, Ville eläkeläinen, Vihr. ville.komsi@iki.fi Koponen, Hannu opiskelija, Vas. puh. 0400 812 537 hannu.koponen@tietotoverit.fi VARAEDUSTAJA Rihtniemi, Suvi DI, Kok. puh. 050 565 8884 suvi.rihtniemi@nls.fi
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 13/2007 1 Sisältö 31.5.2007 Asia Sivu TOIMITUSJOHTAJA 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 2 LAUTAKUNNAN KOKOUKSESSA 16.5.2007 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSESSA 25.4.2007 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 4 16.5.2007 pöydälle pantu asia UUSIEN RAITIOVAUNUJEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMI- NEN 1 2 3 4 5 HKL:N TALOUDEN OSAVUOSIKATSAUS 6 6 ESITYS HKL:N VUODEN 2008 TALOUSARVIOKSI JA VUOSIEN 2008-2010 TALOUSSUUNNITELMAKSI 9 SUUNNITTELUJOHTAJA 1 16.5.2007 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (LEHTIPUU) KOSKIEN RAI- TIOLINJAN 3T YÖLIIKENTEEN PALAUTTAMISTA 2 HELSINGIN JOUKKOLIIKENNE KANSAINVÄLISESSÄ BEST- TUTKIMUKSESSA 2007 3 LAUSUNTO VALTUUSTON TALOUSARVIOALOITTEESTA (Mari Kiviniemi) KOSKIEN UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN KÄYTÖN LI- SÄÄMISTÄ HELSINGISSÄ 4 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (Antti Vuorela) KOSKIEN REAALIAIKAISTEN AIKATAULUJEN ASENTAMISTA MALMINTORIN KAUPPAKESKUKSEN JA KAUPPAKESKUS MALMIN NOVAN AU- LAAN 5 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (Malinen) KOSKIEN VAN- TAAN SISÄISEN LINJAN 61 SÄILYTTÄMISTÄ ENTISELLÄÄN 12 14 16 19 21
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA 13/2007 2 Sisältö 31.5.2007 6 LAUSUNTO TAPANILAN TYÖVÄENYHDISTYS RY:N ESITYKSESTÄ KOSKIEN VANTAAN SISÄISEN LINJAN 61 SÄILYTTÄMISTÄ ENTI- SELLÄÄN 7 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (KAJOS)KOSKIEN JOUK- KOLIIKENTEEN MAKSUTTOMUUDEN ULOTTAMISTA KAIKKIIN PIENTÄ LASTA KULJETTAVIIN HENKILÖIHIN 8 LAUSUNTO VALTUUSTOARVIOALOITTEESTA (LIPPONEN YM.) KOSKIEN MAKSUTONTA JOUKKOLIIKENNETTÄ 24 27 31 HALLINTOJOHTAJA 1 LUETTELO JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNALLE 9.5. - 21.5.2007 SAAPUNEISTA LAUSUNTOPYYNNÖISTÄ JA KIRJELMISTÄ 35 2 ILMOITUSASIAT 36 3 LIIKENNELAITOKSELLA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN 37 4 INFORMAATIOASIAT LAUTAKUNNALLE 38 5 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNNAN JÄSENTEN KOKOUKSESSA ESILLE OTTAMAT ASIAT 39 6 PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 40
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/1 1 Toimitusjohtaja 31.5.2007 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEA- MINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Ehdotus Lautakunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hirvikankaan (varalla Rissanen) ja Haltian (varalla Moisio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/2 2 Toimitusjohtaja 31.5.2007 2 LAUTAKUNNAN KOKOUKSESSA 16.5.2007 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi kaupunginhallituksen ilmoituksen 21.5.2007, ettei lautakunnan kokouksessa 16.5.2007 käsiteltyjä asioita oteta kaupunginhallituksen käsittelyyn.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/3 3 Toimitusjohtaja 31.5.2007 3 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSESSA 25.4.2007 TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Kaupunginhallitus on päätöksellään 2.5.2007 (631 ) lähettänyt kaupunginvaltuuston 25.4.2007 pitämän kokouksen päätösluettelon tiedoksi sekä niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin päätökset antavat aihetta asianomaisella hallinnon alalla. Samalla kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupunginvaltuuston kyseiset päätökset saadaan mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti. Otteet joukkoliikennelautakunnalle seuraavissa asioissa: Asia nro 15 KESKINÄISEN KIINTEISTÖYHTIÖN PERUSTAMINEN ESPOON KAUPUNGIN KANSSA LÄNSIMETRON RAKENTAMISTA JA YLLÄPI- TOA VARTEN Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten kaupunginvaltuuston päätösluettelon 25.4.2007 sekä päätösluetteloon liittyvän kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen 2.5.2007 (631 ). LIITE Kvston kokouksessa 25.4.2007 tehtyjen päätösten täytäntöönpano
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 4 Toimitusjohtaja 31.5.2007 4 16.5.2007 pöydälle pantu asia UUSIEN RAITIOVAUNUJEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMI- NEN HKL Helsingin raitiovaunutilannetta on erityisesti matalalattiavaunujen osalta seurattu viime vuosina tiiviisti joukkoliikennelautakunnassa. Viimeksi lautakunnan iltakokouksen 3.4.2007 teemana olivat Helsingin vaunutilanne ja raitiovaunuhankinnat. Helsinki tarvitsee uusia raitiovaunuja ensi vuosikymmenen alussa vanhojen vaunujen korvaajiksi ja palvelualueen laajennuksiin. Vanhimmat nivelraitiovaunut lähestyvät 40 vuoden ikää. Kantakaupungin uudet asuinalueet edellyttävät linjastomuutoksia, joihin tarvitaan nykyistä enemmän vaunuja. Nyt käynnistettävä hankintamenettely mahdollistaa, että ensimmäiset hankesuunnitelman mukaiset raitiovaunut toimitettaisiin Helsinkiin vuonna 2011. Kun tarjouspyynnöt voidaan lähettää vuoden 2008 alkupuoliskolla, tarjoukset saadaan saman vuoden syksyllä ja hankintapäätös tehdään keväällä 2009. On lisäksi mahdollista, että tarjousprosessi on monivaiheisempi, jolloin hankintapäätös venyy syksyyn 2009. Hankintasopimuksesta kuluu yleensä noin kaksi vuotta ensimmäisen vaunun toimittamiseen. Liitteenä olevassa hankesuunnitelmassa on käsitelty laajemmin vaunutarpeen taustoja. Hankesuunnitelmassa päädytään esittämään noin 40 raitiovaunun hankintaa. Hankkeeseen tulee sisällyttää optio myöhemmin määriteltävästä ja erikseen päätettävästä määrästä vaunuja. Hankesuunnitelmassa esitetään, että raitiovaunuhankintaan tulisi varata vuosille 2009-2015 yhteensä 110 miljoonaa euroa. Yleinen käytäntö on, että sovellettava maksuaikataulu vaikuttaa selvästi kauppahintaan. On todennäköistä, että osa kauppahinnasta aikaisemminkin noudatettujen käytäntöjen mukaisesti maksetaan sopimusta tehtäessä ja viimeinen osa, kun vaunut ovat hyväksytysti matkustajaliikenteessä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/4 5 Toimitusjohtaja 31.5.2007 Hankesuunnitelman mukaan budjetoitavassa määrärahassa on yritetty arvioida vaunujen hinta sekä mahdollisista sopimusmuutoksista aiheutuvat lisäkustannukset. Ehdotus Lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että esitys raitiovaunujen hankesuunnitelmasta hyväksyttäisiin esityksen mukaisesti ja että vuosille 2009-2015 ajoittuva raitiovaunuhankinnan kokonaishinta on 110 milj. euroa (hintataso toukokuu 2007, alv 0 %). Lisätiedot: Mutka Erkki, liikennepäällikkö, puhelin 310 35508
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/5 6 Toimitusjohtaja 31.5.2007 5 HKL:N TALOUDEN OSAVUOSIKATSAUS HKL Joukkoliikennelautakunnan päätöksen mukaisesti Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) osavuosikatsaus tulee lautakunnalle tiedoksi neljän kuukauden välein. Esityslistan liitteenä on HKL:n osavuosikatsaus 1.1. 30.4.2007 sekä HKL-Liikelaitoksen, HKL-Raitioliikenteen ja HKL-Metroliikenteen osavuosikatsaukset. HKL:n tilaamissa liikennemuodoissa Helsingin sisäisen liikenteen matkustajamäärä on hieman laskenut viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Sen sijaan seutubussiliikenteessä helsinkiläisten tekemät matkat ovat lisääntyneet 11,6 %. Koko vuoden matkustajamääräennuste Helsingin sisäisessä liikenteessä on 218,8 milj. matkaa eli 0,2 milj. matkaa viime vuotta enemmän. Metron automatisoinnin tarjouspyyntö viimeisteltiin ja hankintamenettely käynnistettiin osavuosikaudella. Toimittajanvalinta tehdään vuoden 2007 loppuun mennessä. Matalalattiaraitiovaunujen ongelmat jatkuivat ja niiden käyttöaste oli edelleen alhainen. Toimittajan tekemät korin vahvistustyöt etenivät, mutta mittausten mukaan korien rakenneongelmia ei korjauksen avulla ratkaistu. Neuvottelut HKL:n ja toimittajan välillä jatkuivat toukokuulle, jolloin solmittiin sopimus, jonka perusteella toimittaja ottaa vastuun vaunujen käytettävyydestä. Alkuvuoden aikana valmisteltiin UITP:n 57. maailmankongressia, joka pidettiin 20. 24.5.2007 Helsingissä. Osavuoden aikana osallistuttiin liikenneministeriön vetämään työryhmään koskien valtion rahoitusta suurten kaupunkien joukkoliikenteelle. VTT:n tarkastelujen perusteella valtion panostus erityisesti Helsingin poikittaisliikenteen tarjonnan lisäämiseksi olisi joukkoliikenteen kilpailukykyä parantavaa. Suunnitteluyksikössä linjaston kehittämissuunnitelmatyö jatkui. Konkreettisimpia aiheita olivat Jätkäsaaren tulevan linjastoratkaisun vaihtoehtojen vertailut, länsimetroon liittyvän Lauttasaaren liityntälinjaston suunnittelu ja poikittaisen liikenteen kehittämissuunnitelman valmistelu.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/5 7 Toimitusjohtaja 31.5.2007 Laajasalon (Kruunuvuorenrannan) joukkoliikenneratkaisun osalta teetettiin tarkastelu kevennetystä metrovaihtoehdosta Kamppi-Esplanadi- Kruunuvuorenranta. Vuoden 2007 syysliikenteen osalta tehtiin päätökset raitiolinjan 8 jatkamisesta Arabianrantaan ja niin sanotun Jokerin tukilinjan 52V perustamisesta. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen biopolttoainehankkeen valmistelua jatkettiin intensiivisesti yhdessä YTV:n ja Neste Oil Oy:n kanssa. Pilotti on tarkoitus käynnistää syksyllä 2007 ja laajentaa hanketta vuoden 2008 alusta vaiheittain kattamaan jopa puolet pääkaupunkiseudun busseista. Liikennelaitoksella on käynnistetty matkalippujen tarkastuksen tehostamisohjelma, joka mm. siirtää tarkastuksen painopistettä metrossa laituritarkastuksiin, raitioliikenteessä tehdään tarkastuksia siviiliasussa, työvuorojärjestelmään tehdään muutoksia niin, että tarkastus kohdistuu aiempaa paremmin matkustajavirtojen mukaan. Alkuvuoden 2007 aikana on palkattu ja koulutettu 12 uutta matkalipuntarkastajaa. Tehostetusta matkalippujen tarkastuksesta saadut ensimmäiset tulokset osoittavat hyvää kehityssuuntaa. Metroliikenteessä tarkastusmaksun saaneiden määrä laski 5,3 %:sta 3,5 %:iin tammi-helmikuussa 2007. Tehostettuja tarkastuksia laajennetaan raitioliikenteeseen. HKL:n palveluksessa oli 1.1. 30.4.2007 keskimäärin 1 065 henkilöä (30.4.2006: 1 052) ja huhtikuun 2007 lopussa 1 089 henkilöä (2006: 1 056). Koko vuoden lipputuloennuste on 1,1 milj. euroa tulosbudjettia parempi. Menoeristä henkilöstökuluja ja palvelujen ostoja on toteutumassa budjetoitua vähemmän. Aineiden ja tarvikkeiden ja palveluiden ostoja ennustetaan toteutuvan budjetoitua enemmän. Liikennelaitoksen tulosennuste on 2,9 milj. euroa ylijäämäinen, kun tavoitteena on vähintään nollatulos. Liikennelaitoksen koko vuoden investoinnit ovat tulosbudjetin mukaan 43,3 milj. euroa. Investointiennuste on 41,9 milj. euroa.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/5 8 Toimitusjohtaja 31.5.2007 Metron kulunvalvontainvestoinnin viivästymisen vuoksi joukkoliikenteen perusinvestointien rahoittamiseen tarkoitettua peruspääoma B:tä arvioidaan nostettavan vain 6,4 milj. euroa eli 14,8 milj. euroa talousarviota vähemmän. Kaupunginvaltuusto on asettanut HKL:lle viisi sitovaa tavoitetta vuodelle 2007. Liikennelaitos ennakoi saavuttavansa talousarvion sitovista tavoitteista tilikauden tulostavoitteen. Matkustajakilometrien suhteen tarjottuihin paikkakilometreihin arvioidaan hieman jäävän vuoden 2006 tasosta. Ensimmäisten asiakastyytyväisyystutkimusten mukaan tuotannon ja järjestelmän arvosanat ovat jäämässä hieman tavoitteesta eli vuoden 2005 tasosta. Arvosanat ovat kuitenkin hieman parempia kuin vuonna 2006. Joukkoliikenteen kuljetusosuuksien kehityksestä ei ole vielä saatu arvioita vuoden 2007 osalta. Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi HKL:n, HKL-Liikelaitoksen, HKL- Raitioliikenteen ja HKL-Metroliikenteen osavuosikatsaukset 1.1. 30.4.2007. Lisätiedot: Päivärinta Ari, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin 310 78433 LIITTEET Liite 1 HKL:n osavuosikatsaus 1.1. - 30.4.2007 Liite 2 HKL-Liikelaitoksen osavuosikatsaus 1.1.- 30.4.2007 Liite 3 HKL-Raitioliikenteen osavuosikatsaus 1.1.- 30.4.2007 Liite 4 HKL-Metroliikenteen osavuosikatsaus 1.1.- 30.4.2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/6 9 Toimitusjohtaja 31.5.2007 6 ESITYS HKL:N VUODEN 2008 TALOUSARVIOKSI JA VUOSIEN 2008-2010 TALOUSSUUNNITELMAKSI HKL Lautakunnan jäsenille jaetaan esityslistan liitteenä HKL:n talousarvioja taloussuunnitelmaesitys vuosiksi 2008 2010. Suunnitelma sisältää tulostavoitteet, toimintasuunnitelman, tulos- ja rahoituslaskelmat sekä investointi- ja henkilökuntasuunnitelman. Investointisuunnitelma on tehty vuosille 2008 2012. Vuoden 2008 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus 2008 2010 on laadittu kaupunginhallituksen 2.4.2007 päättämiä laatimisohjeita noudattaen ja huomioitu ohjeessa mainitut raamitavoitteet: Liputta matkustamisen ehkäisyä tehostetaan. Lipunhintoihin tehdään enintään yleistä kustannustason nousua vastaavat korotukset. Liikennelaitoksen tulee painottaa joukkoliikenteen nopeustasoa ja nostaa joukkoliikenteen kulkumuoto-osuutta poikittaisliikenteessä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Matkustajakysynnän arvioidaan hieman kasvavan vuosittain 2009 2010. Raitiolinjan 9 liikennöinti alkaa syksyllä 2008, jolloin bussilinja 17 lopetetaan. Bussiliikennetarjontaan esitetään parannuksia vuosina 2008 ja 2009. Kaupunginhallituksen raamin mukaan HKL:n tariffitukea nostetaan 3,6 milj. euroa vuoden 2006 tasosta. Kaupunginhallituksen raamitarkastelun mukaisesti lipunhintoihin tehdään yleistä kustannustason nousua vastaavat korotukset. Vuoden 2008 esityksessä lipunhintoja on korotettu 1,5 %. Talousarviovuonna 2008 HKL:n tulostavoite on 0. Lipunhintojen korotuksesta sekä inflaation ja väestönkasvun vaikutuksesta tuleva noin 2,8 milj. euron lipputulojen nousu voidaan osittain käyttää bussiliikennetarjonnan parannuksiin. Tariffituen osuus tariffituen ja lipputulojen summasta on 49,0 % vuonna 2008.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/6 10 Toimitusjohtaja 31.5.2007 HKL:n menot ovat nousemassa 11,3 milj. eurolla vuoden 2007 ennustetasoon verrattuna. Bussiliikennekorvaukset ovat nousemassa 4,1 milj. euroa (4,8 %) vuodesta 2007. Bussiliikennekorvauksien yksikköhintoihin vaikuttavan kustannusindeksin muutoksen arvioidaan olevan keskimäärin 3,5 % vuoteen 2007 verrattuna. Bussiliikenteeseen on budjetoitu myös liikennetarjonnan parannuksia. Parannuksista osa toteutuu jo syksyllä 2007. Tarjonnan lisäykset kohdistuvat pääosin poikittaisliikenteeseen. Poistot ovat nousemassa 1,8 milj. euroa (7,3 %). Palkkakulut nousevat 2,7 milj. euroa (7,7 %) ja henkilösivukulut 0,9 milj. euroa (7,2 %). YTV-menoissa nousua on 0,6 milj. euroa eli 4,2 %. Taloussuunnitelmavuodet 2009 2010 on suunniteltu vuoden 2008 rahanarvoon. Taloussuunnitelmavuosina 2009 2010 HKL:n tulostavoite on edelleen nollatulos. Nollatulos on saavutettu tariffitukeen tehtävillä korotuksilla, joilla katetaan yleistä kustannustason nousua suuremmat menopaineet. Budjetin menoarviossa on varauduttu yleistä kustannustasoa suurempaan menojen nousuun bussiliikennekorvauksissa, YTVmenoissa ja poistoissa sekä koroissa. Lisäksi vuosina 2009 2010 tariffitukeen ja lipunhintoihin pitää tehdä yleistä kustannustason nousua vastaava indeksikorotus, jotta nollatulos saavutetaan. Vuonna 2009 tariffitukea on korotettu 3,8 milj. eurolla ja vuonna 2010 2,7 milj. eurolla. Tariffituen osuus tariffituen ja lipputulojen summasta on 49,8 % vuonna 2009 ja 50,3 % vuonna 2010. Liikennöintikorvauksissa on ennakoitu, että kilpailutetun bussiliikenteen korvaustaso nousee yleistä kustannustasonousua enemmän vuosina 2009 2010. Lisäksi bussiliikenteeseen on budjetoitu liikennetarjonnan parannuksia vuodelle 2009. YTV-menoissa nousua on 0,4 milj. euroa vuonna 2009 ja 0,9 milj. euroa vuonna 2010. Poistot perustuvat investointisuunnitelmaan. Vuosina 2009 2010 poistoja nostavat erityisesti metro- ja raitiovaunujen peruskorjaukset sekä matalalattiaosien asennukset raitiovaunuihin.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Tj/6 11 Toimitusjohtaja 31.5.2007 Liikennelaitoksen investointisuunnitelma kattaa vuodet 2008 2012. Investointien yhteissumma on 418,2 milj. euroa. Suurin yksittäinen investointi suunnitelmakaudella on metron käytönohjaus- ja kulunvalvontajärjestelmän uusiminen 85,0 milj. euroa. Muita suuria investointikohteita ovat uudet raitiovaunut 60,0 milj. euroa, uudet metrovaunut 50,0 milj. euroa, matalalattiaväliosan asentaminen raitiovaunusarjaan II 15,2 milj. euroa, Hakaniemen metroaseman peruskorjaus 12,0 milj. euroa, Jätkäsaaren raitioradan rakentaminen 10,0 milj. euroa, Pasilan metroaseman rakentaminen 10 milj. euroa ja Herttoniemen metroaseman peruskorjaus 9,0 milj. euroa. Laitoksen yhteistyötoimikunta on käsitellyt talousarvioesitystä 30.5.2007. Lopullinen talousarvioesitys tuodaan lautakuntakäsittelyyn elokuussa. Tällöin on käytettävissä tarkemmat tiedot mm. vuoden 2007 lipputulokehityksestä. Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi liikennelaitoksen vuoden 2008 talousarvioesityksen ja vuosien 2008 2010 taloussuunnitelmaesityksen sekä lähettää ne edelleen kaupunginhallitukselle. Lisätiedot: Päivärinta Ari, taloussuunnittelupäällikkö, puhelin 310 78433 LIITTEET Liite 1 HKL:n talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys vuosiksi 2008-2010 Liite 2 HKL:n perustelutekstiehdotus Helsingin kaupungin talousarviokirjaan
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 12 1 16.5.2007 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (LEHTIPUU) KOSKIEN RAI- TIOLINJAN 3T YÖLIIKENTEEN PALAUTTAMISTA HKL Halke 2007-360 / 661 20.2.2007 (Määräaika 31.5.2007) Kaupunginvaltuutettu Otto Lehtipuu ja 10 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan seuraavaa: Raitiolinjan 3T yöliikenne lakkautettiin joukkoliikennelautakunnan päätöksellä 17.11.2005. Kesäaikataulujen 2006 voimaantulosta saakka 3T:n viimeinen vuoro lähtee Eiran sairaalalta puoli kahdentoista aikaan ja samaa reittiä päinvastaiseen suuntaan kulkevan 3B puoli kahdelta. 3T palvelee sekä keskustasta Töölön suuntaan että Kalliosta keskustaan matkaavia. Sekä kaupungin kulttuuritarjonnan vilkastuminen että palvelualojen työvuorojen venyminen pitkälle iltaan puoltavat myöhäisillan joukkoliikennetarjonnan parantamista. Syynä 3T:n yöliikenteen lakkauttamiseen oli HKL:n talouden tasapainottaminen. Tässä on sittemmin onnistuttu, tariffituen korottamisen ja kasvaneiden lipputulojen ansiosta. Vuonna 2006 HKL saavutti budjetoitua huomattavasti paremman taloudellisen tuloksen. Liikelaitoksena HKL pystyy joustavasti hyödyntämään taloudellista liikkumavaraansa; kun taloudellisesti tiukkana aikana joudutaan palveluja leikkaamaan, olisi johdonmukaista palauttaa palvelut taloudellisen tilanteen sen salliessa. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että HKL palauttaa raitiolinjan 3T yöliikenteen. Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Kuten aloitteessa on mainittu, linjan 3T yöliikenteen lopettamisen syynä oli HKL:n talouden tasapainottaminen. Tämä oli yksi lukuisista vuosina 2002 2006 toteutetuista liikennetarjonnan sopeutustoimenpiteistä. Linjan 3 yöliikenteessä kuten muussakin yöliikenteessä - oli kuitenkin
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 13 todettu jo aiemmin tarkistamistarvetta. Tehostaminen tehtiin niin, että linjan 3T yöliikenne lopetettiin kokonaan ja linjan 3B yöliikenne jäi entiselleen. Käytetympi linja säilytettiin, ja pääosa matkustajista pääsee edelleen oikoisinta reittiä. Samanaikaisesti supistettiin myös toisen yöllä ajavan raitiolinjan - linjan 4 yöliikennettä. Liikennelaitoksen tarkoituksena on hyödyntää nyt parantunut taloustilanne matkustajien parhaaksi. Resursseja ollaan kuitenkin suuntaamassa niin, että saavutettava hyöty olisi mahdollisimman suuri. Linjan 3T yöliikenteen palauttaminen lisäisi liikennöintikustannuksia noin 140 000 eurolla vuodessa. On arvioitu, että tarjonnan lisääminen vastaavalla summalla yöaikaa vilkkaampina liikennöintiaikoina kasvattaisi matkustajamäärää 2 3-kertaisesti tähän verrattuna. Esimerkiksi poikittaisliikenteessä on paljon matkustajapotentiaalia, ja poikittaisliikenteen erityisesti kasvaessa joukkoliikenteen on siellä tärkeää parantaa kilpailuasemaansa suhteessa henkilöautoliikenteeseen. Linjan 3T yölähdöissä oli vain 20 40 nousevaa matkustajaa lähtöä kohti, ja maksimissaan vaunussa oli yhtaikaa 10 20 matkustajaa. Pääosalle käyttäjistä löytyi vastaava kulkumahdollisuus bussilinjoilla tai raitiolinjalla 4, ja viime kädessä linjalla 3B pääsee samoille pysäkeille kuin ennen linjalla 3T. Vaikka tietyt yksittäiset matkat olisi helpompi tehdä linjalla 3T, palvelee kantakaupungin yöliikenne hyvin myös ilman sitä. Edellä olevan johdosta linjan 3T yöliikenteen palauttaminen ei nyt ole tarkoituksenmukaista, vaan etusijalle kehittämiskohteena pitäisi asettaa poikittaisliikenne. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Saivo-Kihlanki Hellevi, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78440
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 14 2 HELSINGIN JOUKKOLIIKENNE KANSAINVÄLISESSÄ BEST- TUTKIMUKSESSA 2007 HKL Helsinki on mukana kansainvälisessä BEST-projektissa, joka käynnistyi vuonna 2000. Projektin tavoitteena on tutkia, mitkä ovat mukana olevien eurooppalaisten kaupunkien joukkoliikenteen vahvuudet ja heikkoudet. Benchmarking-prosessia soveltaen pyritään myös ottamaan oppia muilta kaupungeilta. Vuonna 2007 BEST-tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan seitsemän kaupunkia. Kaupunkien joukkoliikenteen vahvuuksia ja heikkouksia tutkittiin asukaskyselyssä, joka tehtiin samanaikaisesti kaikissa kaupungeissa sisällöltään samanlaisena puhelinhaastatteluna. Kullakin alueella haastateltiin 1000 asukasta. Helsingin osalta BEST-tutkimus toteutettiin koko pääkaupunkiseudun alueella. Näin ollen tutkimus mittaa Helsingin ohella myös Espoon ja Vantaan ja Kauniaisen asukkaiden mielipiteitä Helsingin seudun joukkoliikenteestä. Helsinki on BEST-tutkimuksessa ollut aina joko ensimmäinen tai aivan kärjen tuntumassa. Vuonna 2007 Helsinki oli toiseksi paras joukko- liikennekaupunki niukasti Wienille hävinneenä. Kaikkiaan 79 % asukkaista oli tyytyväisiä joukkoliikenteeseen. Helsingin vahvuuksia muihin kaupunkeihin verrattuna ovat joukkoliikenteen ympäristö- ystävällisyys sekä joukkoliikenteen yleinen yhteiskunnallinen merkitys. Myös joukkoliikenneuskollisuus on muuta Eurooppaa voimakkaampaa, mikä heijastuu siten, että joukkoliikenteen käyttöä suositellaan muillekin. Merkittävimmät negatiiviset muutokset edellisen vuoden tuloksiin liittyvät luotettavuuteen eli aikataulussa pysymiseen ja vaihdon yhteydessä koettuun odottamiseen. Näiden haasteiden voittamiseksi liikennelaitos on jo käynnistänyt toimenpiteitä mm. valoetuuksien kehittämisen saralla ja kehittämällä sähköisiä matkustajainformaatiopalveluja.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 15 Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä asiasta saadun informaation tiedoksi. Lisätiedot: Haataja Seppo, johtava liikennetutkija, puhelin 310 78450 LIITE Raportti SUY B:2/2007: Helsingin joukkoliikenne kansainvälisessä Best-tutkimuksessa 2007
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 16 3 LAUSUNTO VALTUUSTON TALOUSARVIOALOITTEESTA (MARI KI- VINIEMI) KOSKIEN UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN KÄYTÖN LISÄÄMISTÄ HELSINGISSÄ HKL Taske 2007-663 / 719 11.5.2007 (Määräaika 29.5.2007) Valtuutettu Mari Kiviniemi ja 5 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan seuraavaa: "Pääkaupunkiseudun energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kasvavat tällä hetkellä nopeammin kuin alueen asukasluku. On tärkeää, että Helsinki hoitaa oman osuutensa kasvihuonekaasujen vähentämisestä korvaamalla fossiilista öljyä ja hiiltä uusiutuvalla energialla. Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla hiiletön pääkaupunki. Helsingissä sähkön ja lämmöntuotannossa uusiutuvan energian osuutta on nostettava määrätietoisesti. Jos merilämmön ja biopolttoaineiden käyttö on mahdollista Tukholmassa, on sama tehtävissä myös Helsingissä. Helsinkiin on tehtävä vastaava ohjelma kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi kuin Tukholmassa. Pienhiukkaspäästöt voidaan myös Helsingissä saada kuriin siirtymällä pois fossiilisista polttoaineista. Kaupungin on joukkoliikenteessään suosittava kaasulla tai biopolttoaineilla kulkevia busseja. Liikennettä on voitava rajoittaa, jos hiukkaspäästötasot ovat liian korkealla. Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kaupunki valmistelee toimenpidesuunnitelman uusiutuvien energiantuotantomuotojen osuuden lisäämiseksi kaupungin käyttämän sähkön ja lämmön tuotannossa. Esitämme, että tätä varten budjettiin varataan tarvittava määräraha."
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 17 Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Joukkoliikennelautakunta hyväksyi kokouksessaan 4.3.2004 ja uudistettuna 7.4.2005 tavoiteohjelman Helsingin joukkoliikenteen kehittämiselle aina vuoteen 2012 saakka. Siinä asiakirjassa on päätetty mm. että pääosa joukkoliikenteen tarjonnasta tullaan tuottamaan sähkö- ja kaasukäyttöisellä kalustolla. Tämä osuus paikkakilometrituotannosta tulisi nousemaan 50 %:sta (v. 2004) 70 %:iin (v. 2012) Samalla kaasukäyttöisen bussikaluston osuus nousisi 15 %:sta 40 %:iin Helsingin sisäisessä bussiliikenteessä. Liikennelaitoksen toimeksiannosta on VTT:n Rastu tutkimusohjelmaan (Raskas ajoneuvokalusto: turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka) vuodelle 2007 sisällytetty runsaasti sekä uusimpien dieselbussien, että uusimpien maakaasubussien päästömittauksia todellista kaupunkiajoa vastaavissa olosuhteissa. Päästöjen tarkempi analysointi tehdään Kansanterveyslaitoksen toimesta. Tuloksia tullaan käyttämään mm. siihen, että bussiliikenteen kilpailutuksessa voidaan kilpailusäännöillä ja kalustopisteytyksellä entistä paremmin ohjata liikennöitsijöitä hankkimaan alhaisen päästötason omaavaa kalustoa. Liikennelaitos on yhdessä YTV:n ja Neste Oil:n kanssa aloittamassa kolmivuotista Optibio hanketta (Toisen sukupolven biopohjaisen dieselpolttoaineen optimoitu käyttö: laatu- ja päästöominaisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen), jonka myötä pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä tullaan laajassa mitassa käyttämään biopohjaista dieselöljyä. Kokeilu käynnistyy elo-syyskuussa 2007. Onnistuessaan hanke voisi merkitä sitä, että vuodesta 2010 alkaen biopohjaisten polttoaineiden osuus pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä voisi olla jopa 50 %. Biopolttoaineen käyttö pienentää tämän hetkisen tiedon perusteella noin 30 % kasvihuonekaasutasetta polttoaineen koko elinkaaren osalta. Tukholman bussiliikenteessä kaupungin ydinkeskustassa käytetään alkoholia polttoaineena. Alkoholilla voitaneen saavuttaa vielä suuremmat vähenemät kasvihuonekaasutaseeseen kuin biodieselillä. Alkoholin käyttö polttoaineena joukkoliikenteessä Suomessa edellyttäisi käytännössä lainmuutoksia mm. verotusta koskevin osin.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/3 18 Yhteenvetona liikennelaitos toteaa olevan erittäin tärkeää vähentää kasvihuonekaasupäästäjä kaupungin omassa toiminnassa. Liikennelaitos toimii jo aktiivisesti vähentääkseen hiilidioksidipäästöjä ja myrkyllisiä päästöjä joukkoliikenteessä. Mikäli kaupunki päättää laatia toimenpidesuunnitelman uusiutuvien energiantuotantomuotojen osuuden lisäämiseksi, tulisi tässä ohjelmassa mm. joukkoliikenteellä olla tärkeä rooli. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Mäkelä Tauno, projektipäällikkö, puhelin 310 78471
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/4 19 4 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTI VUORELA) KOSKIEN REAALIAIKAISTEN AIKATAULUJEN ASENTAMISTA MALMINTORIN KAUPPAKESKUKSEN JA KAUPPAKESKUS MALMIN NOVAN AULAAN HKL Halke 2007-976 / 666 16.4.2007 (määräaika 29.6.2007) Kaupunginvaltuutettu Antti Vuorela ja 14 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan seuraavaa: Malmintorin kauppakeskuksen ja kauppakeskus Malmin Novan alaaulaan tulisi asentaa joukkoliikenteen reaaliaikaiset infotaulut, joista näkyy Malmilla pysähtyvien junien ja bussien aikataulut. Vastaava infotaulu on asennettu viimeksi Malmin uimahallin aulaan. Asiakkaat ovat pitäneet infotaulua erittäin tarpeellisena. Infotaulut palvelisivat kauppakeskuksen kaikkia asiakkaita ja Ylä- ja Ala-Malmin välistä kävelyputkea käyttäviä matkustajia. Infotaulusta matkustajat saisivat nopeasti ja helposti tiedot joukkoliikenteen aikatauluista. Bussien ja junien odottelu olisi kauppakeskuksessa huomattavasti mukavampaa kuin ulkona pysäkillä, jossa ei ole riittävästi suojaa sateelta ja tuulelta. Esitän, että malmintorin kauppakeskuksen (Ylä-Malmi) ja Kauppakeskus Malmin Novan (Ala-Malmi) ala-aulaan asennetaan joukkoliikenteen reaaliaikaiset infotaulut, joista matkustajat näkevät junien ja bussien aikataulut. Lisäksi esitän, että kaupunki neuvottelee infotaulujen kustannuksista kauppakeskusten omistavien yhtiöiden kanssa. Esimerkiksi Leppävaaran kauppakeskus Sello on omalla kustannuksellaan hankkinut joukkoliikenteen infotaulun asiakkaille. Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Liikennelaitos on viime vuosina voimakkaasti panostanut matkanaikaisen joukkoliikenneinformaation kehittämiseen. Sen keskeisinä osina on ollut matkapuhelinpalveluiden kehittäminen sekä sähköisten näyttötaulujen hankkiminen eri kohteisiin.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/4 20 Näyttöjen hankinta liikennelaitoksen toimesta on keskittynyt toistaiseksi keskeisiin joukkoliikenteen solmukohtiin eli vilkkaimmille raitiovaunupysäkeille, terminaaleihin ja asemiin. Edellä mainittuja. näyttöjä on tällä hetkellä käytössä kaikkiaan noin reilut 200 kappaletta. Muun muassa Malmilla on ollut jo aikaisemmin käyttöönotetut näytöt bussiliikenneterminaalissa ja ns. kävelyputkessa aseman pohjoispäässä. Vuonna 2006 liikennelaitos sai kaupungin Innovaatiorahastosta 100 000 euroa käytettäväksi vastaavien näyttöjen hankkimiseen paikkoihin, joissa liikkuu päivittäin paljon joukkoliikenteen käyttäjiä. Tällaisia ovat esimerkiksi sairaalat, terveysasemat, oppilaitokset, liikuntapaikat, kauppakeskukset jne. Näyttöjä hankittiin kaikkiaan 25 kappaletta ja asennettiin mm. Malmin uimahalliin ja Malmitalolle. Näytöt on otettu erittäin positiivisesti vastaan ja liikennelaitoksen tavoitteena on jatkaa näyttöjen hankintaa vastaavan tyyppisiin paikkoihin. Vuonna 2007 liikennelaitos on tehnyt asiaa koskevan hakemuksen lähiörahastolle ja lisäksi liikennelaitos selvittää erilaisia rahoitusmahdollisuuksia näyttöjen hankintaan. Yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona on valtuustoaloitteessa mainittu Sellossa käytetty malli eli kiinteistö kustantaa näytöt ja liikennelaitos hoitaa niitten käyttöönoton ja ylläpidon. Liikennelaitos tulee syksyllä 2007 neuvottelemaan Malmintorin kauppakeskuksen ja Kauppakeskus Malmin Novan omistavien yhtiöiden kanssa näyttöjen hankinnasta, lukumäärästä, sijoittelusta jne. Liikennelaitos jatkaa myös muiden paikkojen ja rahoitusratkaisujen kartoitusta, jotta näyttöjä saataisiin mahdollisimman laajalti ja tarkoituksenmukaisesti käyttöön. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Koivurinta Jorma, järjestelmäsuunnittelija, puhelin 310 78460
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 21 5 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (MALINEN) KOSKIEN VAN- TAAN SISÄISEN LINJAN 61 SÄILYTTÄMISTÄ ENTISELLÄÄN HKL Halke 2007-974 / 662 16.4.2007 (Määräaika 29.6.2007) Kaupunginvaltuutettu Jouko Malinen ja 9 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan seuraavaa: "YTV valmistelee Vantaan bussiliikenteen linjastouudistusta. Ensimmäinen suunnitelma menee uudelleenvalmisteluun sen saaman kielteisen palautteen takia. Uudistuksen kohteena on myös ollut linja 61, joka menee Mellunmäestä Tikkurilan kautta lentoasemalle. Linjalla on yli 2 miljoonaa matkustajaa vuosittain ja se on koko pääkaupunkiseudun bussiliikenteen viidenneksi suosituin linja. Linjaa käytetään hyvin ahkerasti myös työmatkaliikenteessä lentoasemalle pääsyn lisäksi. Linja on erittäin tärkeä Itä-Helsingin asukkaille. YTV suunnittelee linjan lopettamista ja sen muuttamista kahdeksi eri linjaksi. Samalla Itä-Helsingin yhteydet Tikkurilaan ja lentoasemalle huonontuisivat ratkaisevasti. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki esittäisi YTV:n hallitukselle linjan 61 (Mellunmäki - Tikkurila - lentoasema) säilyttämistä entisellään." Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Vantaan linjastosuunnitelman 2007 2011 valmistelua on johtanut johtoryhmä, johon on kuulunut Vantaan kaupungin ja YTV:n edustajia. Suunnitelman luonnos on valmistunut 31.1.2007. Suunnitelma sisältää ehdotukset Vantaan sisäiseen ja seudulliseen joukkoliikenteeseen tulevien viiden vuoden aikana tehtävistä muutoksista. Suunnitelmavaihtoehtoja on esitelty työn aikana Vantaan aluetoimikuntien edustajille ja liikenteenharjoittajille. Luonnoksesta on pyydetty YTValueen kaupunkien ja liikenteenharjoittajien lausunnot. Lisäksi suunnitelmaa on esitelty asukastilaisuuksissa ja YTV:n nettisivuilla, joilla oli myös keskustelupalsta asiasta. Suunnitelmaa tarkistetaan saadun palautteen ja lausuntojen perusteella.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 22 Lausuntoja ja palautteita esitellään YTV:n hallitukselle syksyllä 2007 ja vuonna 2008 toteutettavaksi aiottavat linjastomuutokset niin ikään syksyllä 2007. Koko linjastosuunnitelma on tarkoitus tuoda YTV:n hallituksen päätöksentekoon tammikuussa 2008, jota ennen pyydetään tarkistetusta suunnitelmasta vielä Vantaan kaupungin lausunto. Suunnitelmaluonnoksessa on nykyinen Vantaan sisäinen linja 61, Mellunmäki Tikkurila Lentoasema, esitetty jaettavaksi pääasiallisten palvelualueiden ja kysynnän mukaan kahdeksi erilliseksi linjaksi 61, Tikkurila Lentoasema, ja 62, Mellunmäki Tikkurila. Linjan 61 jakaminen kahdeksi erilliseksi linjaksi merkitsisi Tikkurilan itäpuolen ja Lentoaseman välisten matkojen muuttumista vaihdollisiksi. Muutos poistaisi kuitenkin pitkällä linjalla liikenteen säännöllisyydessä esiintyviä ongelmia ja mahdollistaa tarjonnan kohdentamisen tarkemmin ja taloudellisemmin kysyntää vastaaviksi. Linja 61 palvelee nykyisin hyvin yhteyksiä Mellunmäen metroaseman lähistöltä Tikkurilaan ja edelleen Vantaanporttiin ja lentoasemalle suuntautuvilla matkoilla. Kaikille itähelsinkiläisille se ei kuitenkaan ole matka-ajaltaan hyvä ja käyttökelpoisin vaihtoehto. Itä-Helsingistä Tikkurilan länsipuolelle ulottuvien matkojen määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Matkakorttijärjestelmän mukaan linjalla 61 tehdään arkivuorokautena noin 8000 nousua, joista helsinkiläisillä seutu- ja sisäisillä lipuilla tehdään noin 1300. Näistä nousuista vain osa alkaa tai päättyy Tikkurilan länsipuolelle. Liikennelaitoksen käsityksen mukaan linjan 61 muutos parantaa joukkoliikenteen luotettavuutta ja säännöllisyyttä aikataulujen suhteen sekä taloudellisuutta. Muutos ei tule merkittävästi heikentämään helsinkiläisten yhteyksiä Vantaan suuntaan. Linjan 61 jakaminen mahdollistaa myös Tikkurila Lentoasema linjan profiloimiseksi selkeästi erottuvaksi linjaksi, jonka Vantaa on asettanut sitovaksi tavoitteeksi. Liikennelaitoksen 22.3.2007 suunnitelmaluonnoksesta antaman lausunnon mukaan helsinkiläisten ja myös vantaalaisten yhteyksien kannalta linjaa 61 merkittävämmät muutokset tulisivat luonnoksessa esitetyistä seutuliikenteen vähennyksistä läntisillä päätiesuunnilla. Edellä esitetyn perusteella ei liikennelaitos katso tarkoituksenmukaiseksi esittää YTV:n hallitukselle linjan 61, Mellunmäki Tikkurila Lentoasema, säilyttämistä entisellään.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 23 Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Kallionpää Leo, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78432
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 24 6 LAUSUNTO TAPANILAN TYÖVÄENYHDISTYS RY:N ESITYKSESTÄ KOSKIEN VANTAAN SISÄISEN LINJAN 61 SÄILYTTÄMISTÄ ENTI- SELLÄÄN HKL Halke 2007-1079 / 662 25.4.2007 (Määräaika 29.6.2007) Tapanilan työväenyhdistys ry esittää kaupunginhallitukselle osoittamassaan kirjeessä seuraavaa: "Bussilinja 61 (Mellunmäki - Tikkurila - Lentoasema) pitää säilyttää nykyisellään. Linja 61 tarjoaa joka päivä suoran vaihdottoman yhteyden Mellunmäestä ja Jakomäestä lentoasemalle. Linja on erittäin tärkeä Jakomäen ja koko Koillis-Helsingin ja Itä-Helsingin asukkaille. Lentoasema-alue on tuhansien ihmisten työpaikka ja suora yhteys on välttämätön etenkin Lentoaseman vuorotyöntekijöille, joilla ei ole henkilöautoa käytössään. Bussilinjalla 61 on matkustajia viidenneksi eniten koko pääkaupunkiseudun busseista. Linjan lopettamisen myötä tapahtuva pakkovaihtaminen bussista toiseen pidentäisi matka-aikaa ja loisi matkustajille turvattomuutta etenkin ilta- ja yöaikaan. Myös matkalaukkujen kanssa lentoasemalle kulkeminen tulisi erittäin hankalaksi. Helsingissä ei ole järjestetty yhtään asukastilaisuuksia vaikka merkittävä Helsingin bussiyhteys lentoasemalle aiotaan lopettaa. Tapanilan työväenyhdistys ry esittää, että bussilinja 61 (Mellunmäki - Tikkurila - Lentoasema) säilytetään nykyisellään." Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Vantaan linjastosuunnitelman 2007 2011 valmistelua on johtanut johtoryhmä, johon on kuulunut Vantaan kaupungin ja YTV:n edustajia. Suunnitelman luonnos on valmistunut 31.1.2007. Suunnitelma sisältää ehdotukset Vantaan sisäiseen ja seudulliseen joukkoliikenteeseen tulevien viiden vuoden aikana tehtävistä muutoksista.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 25 Suunnitelmavaihtoehtoja on esitelty työn aikana Vantaan aluetoimikuntien edustajille ja liikenteenharjoittajille. Luonnoksesta on pyydetty YTValueen kaupunkien ja liikenteenharjoittajien lausunnot. Lisäksi suunnitelmaa on esitelty asukastilaisuuksissa ja YTV:n nettisivuilla, joilla oli myös keskustelupalsta asiasta. Suunnitelmaa tarkistetaan saadun palautteen ja lausuntojen perusteella. Lausuntoja ja palautteita esitellään YTV:n hallitukselle syksyllä 2007 ja vuonna 2008 toteutettavaksi aiottavat linjastomuutokset niin ikään syksyllä 2007. Koko linjastosuunnitelma on tarkoitus tuoda YTV:n hallituksen päätöksentekoon tammikuussa 2008, jota ennen pyydetään tarkistetusta suunnitelmasta vielä Vantaan kaupungin lausunto. Suunnitelmaluonnoksessa on nykyinen Vantaan sisäinen linja 61, Mellunmäki Tikkurila Lentoasema, esitetty jaettavaksi pääasiallisten palvelualueiden ja kysynnän mukaan kahdeksi erilliseksi linjaksi 61, Tikkurila Lentoasema, ja 62, Mellunmäki Tikkurila. Linjan 61 jakaminen kahdeksi erilliseksi linjaksi merkitsisi Tikkurilan itäpuolen ja Lentoaseman välisten matkojen muuttumista vaihdollisiksi. Muutos poistaisi kuitenkin pitkällä linjalla liikenteen säännöllisyydessä esiintyviä ongelmia ja mahdollistaa tarjonnan kohdentamisen tarkemmin ja taloudellisemmin kysyntää vastaaviksi. Linja 61 palvelee nykyisin hyvin yhteyksiä Mellunmäen metroaseman lähistöltä Tikkurilaan ja edelleen Vantaanporttiin ja lentoasemalle suuntautuvilla matkoilla. Kaikille itähelsinkiläisille se ei kuitenkaan ole matka-ajaltaan hyvä ja käyttökelpoisin vaihtoehto. Itä-Helsingistä Tikkurilan länsipuolelle ulottuvien matkojen määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Matkakorttijärjestelmän mukaan linjalla 61 tehdään arkivuorokautena noin 8000 nousua, joista helsinkiläisillä seutu- ja sisäisillä lipuilla tehdään noin 1300. Näistä nousuista vain osa alkaa tai päättyy Tikkurilan länsipuolelle. Liikennelaitoksen käsityksen mukaan linjan 61 muutos parantaa joukkoliikenteen luotettavuutta ja säännöllisyyttä aikataulujen suhteen sekä taloudellisuutta. Muutos ei tule merkittävästi heikentämään helsinkiläisten yhteyksiä Vantaan suuntaan. Linjan 61 jakaminen mahdollistaa myös Tikkurila Lentoasema linjan profiloimiseksi selkeästi erottuvaksi linjaksi, jonka Vantaa on asettanut sitovaksi tavoitteeksi.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/6 26 Liikennelaitoksen 22.3.2007 suunnitelmaluonnoksesta antaman lausunnon mukaan helsinkiläisten ja myös vantaalaisten yhteyksien kannalta linjaa 61 merkittävämmät muutokset tulisivat luonnoksessa esitetyistä seutuliikenteen vähennyksistä läntisillä päätiesuunnilla. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Kallionpää Leo, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78432
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/7 27 7 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (KAJOS)KOSKIEN JOUKKO- LIIKENTEEN MAKSUTTOMUUDEN ULOTTAMISTA KAIKKIIN PIENTÄ LASTA KULJETTAVIIN HENKILÖIHIN HKL Halke 2006-1989 / 669 22.3.2007 (Määräaika 29.6.2007) Kaupunginvaltuutettu Miina Kajos ja 11 valtuutettua esittävät aloitteessaan: Yhä useampi kuljettaa pientä lasta kaupungilla vaunujen sijaan esim. kantoliinassa, jota pidetään monessa tilanteessa käytännöllisenä, ergonomisena, taloudellisena sekä lapsen läheisyyden- ja turvallisuudentunnetta parantavana ratkaisuna. Vaikkapa virastoissa ja kaupoissa liikkuminen on usein kätevämpää kantoliinan kuin vaunujen kanssa. Monelle on kuitenkin tullut yllätyksenä, että joukkoliikenteen maksuttomuus koskee vain lasta vaunuissa kuljettavaa henkilöä. HKL:n WWW-sivuilta löytyvä perustelu kuuluu seuraavasti: Yksi pientä lasta lastenvaunuissa, -rattaissa tai pyörätuolissa kuljettava henkilö voi matkustaa ilman lippua. Sääntö on tehty turvallisuussyistä. Lastenvaunuilla esim. bussiin tullaan keskiovesta sisään ja tällöin lapsi jäisi yksin keskisillalle, jos hänen kanssaan liikkuva menisi maksamaan matkansa kuljettajalle. Lapsen lisäksi vaikkapa painavia kauppakasseja kantavan henkilön on usein kohtuuttoman raskasta kulkea matkansa kävellen, jolloin joukkoliikenteen käyttö on autottomalle välttämättömyys. Monet lapsiperheet elävät hyvin niukasti, joten joukkoliikenteen maksuttomuudella on heille suuri taloudellinen merkitys. Yhä useampi mieluummin kantoliinaa käyttävä ratkaiseekin tilanteen kuljettamalla lasta sen sijaan vaunuissa, joista osa näin ollen vie vain turhaa tilaa liikennevälineissä. Toisaalta myöskään kantoliinan kanssa ei tunnu aina ruuhka-aikana turvalliselta käyttää etuovea, joten HKL:n perusteluissa mainittu turvallisuusnäkökohta olisi pätevä koskemaan myös näitä tilanteita. Edellä mainitun perusteella me allekirjoittaneet valtuutetut toivomme, että joukkoliikenteen maksuttomuuden perusteeksi asetettaisiin mukana olevien vaunujen sijasta mukana oleva pieni lapsi. Ratkaisu tukisi paitsi lapsiperheitä, myös vapauttaisi liikennevälineisiin tilaa osan lastenvaunuista jäädessä kyydistä pois.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/7 28 Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Toimivan kaupunkiliikenteen rahoituksen ja yhdenvertaisen kohtelun kannalta lähtökohtana tulee olla, että kukin matkustaja maksaa matkansa. Tämän vuoksi on koko pääkaupunkiseutua koskevassa tariffissa liputta matkustaminen tarkoin rajattu. Lasta lastenvaunuissa, -rattaissa tai pyörätuolissa kuljettavan osalta on perusteena liputta matkustamiselle ollut lapsen turvallisuus: On haluttu varmistaa, että lastenvaunujen kanssa matkustava voi koko matkustusajan olla vaunujen vieressä varmistamassa lapsen turvallisuutta kulkuvälineen liikkuessa. Nykyinen käytäntö oikeudesta matkustaa lastenvaunuissa olevan lapsen kanssa ilman matkalippua voi johtaa joissakin tapauksessa lastenvaunujen käyttämiseen silloinkin, kun vaunut eivät enää välttämättä olisi tarpeen. Liikennelaitos arvioi kuitenkin tällaisen menettelyn melko vähäiseksi. Liikennelaitos katsoo, että lapsen ollessa mm. kantoliinassa, on lapsi koko ajan aikuisen välittömässä läheisyydessä eikä perustetta lasta kuljettavan liputtomuudelle ole samalla tavalla kuin käytettäessä lastenvaunuja. Sekä liikennelaitos että YTV ovat saaneet yleisöpalautteissa aika ajoin moitteita sen vuoksi, että lasta rattaissa kuljettavan sallitaan matkustaa ilman lippua. Osa matkustajista kokee lastenvaunuja käyttävät vapaamatkustajiksi. Joukkoliikenteen lippujärjestelmä on pääkaupunkiseudulla olennaisesti muuttunut mm. matkakortin ja tekstiviestilipun käyttöönoton jälkeen. Tälläkin hetkellä lastenvaunuja kuljettava aikuinen voisi maksaa matkan lähijunassa, metrossa ja monissa tapauksissa raitiovaunuissakin poistumatta lastenvaunujen luota. Myös metron liityntäliikenteen busseissa on matka nykyään mahdollista maksaa tekstiviestilipulla. Sen sijaan pääosassa bussiliikennettä lastenvaunuja kuljettava aikuinen joutuisi jättämään lastenvaunut keskivälikköön, mikäli hän haluaisi matkan maksaa. Esimerkiksi Tukholmassa käytäntö on Helsinkiä tiukempi. SL (Storstockholms Lokaltrafik) liikenteessä pientä lasta lastenvaunuissa kuljettavalta edellytetään voimassa olevaa lippua kaikissa niissä liikennevälineissä, joissa ei ole kuljettajamyyntiä.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/7 29 Liikennelaitos toteaa, että seuraavan sukupolven lippujärjestelmä (käyttöön aikaisintaan vuonna 2009) voi mahdollisesti olla sellainen, että lastenvaunuja kuljettava voi kattavasti maksaa matkan sillä tavalla, ettei hänen tarvitse siirtyä pois lastenvaunujen luota. Tässä tilanteessa tulisi uudelleen harkittavaksi lastenvaunuja kuljettavan henkilön vapaa matkustusoikeus. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole olemassa suunnitelmia nykykäytännön purkamiseksi lastenvaunujen kanssa kulkevien osalta. Voimassa olevan pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän mukaan oikeus matkustaa liputta on seuraavilla asiakasryhmillä: - alle 7-vuotias lapsi - virkapukuinen poliisi ja siviilipukuinen poliisi, joka esittää pääkaupunkiseudun kihlakunnan tai keskusrikospoliisin virkamerkin - pientä lasta lastenvaunuissa, rattaissa tai pyörätuolissa kuljettava henkilö - saattaja, kun saatettavalla on SB- tai oikeuttaa saattajaan leimalla varustettu kantakortti ja voimassa oleva lippu - pyörätuolia käyttävä henkilö ja hänen saattajansa silloin, kun saatettavalla on oikeuttaa saattajaan leimalla varustettu kantakortti - työtehtävissä oleva virkapukuinen taksa- ja lippujärjestelmään kuuluva liikenteen kuljettaja - työtehtävissä oleva virkapukuinen taksa- ja lippujärjestelmään kuuluva liikenteen matkalippujen tarkastaja - virkapukuinen Helsingin sisäisen liikenteenhoidon henkilökuntaan kuuluva henkilö Helsingin sisäisillä linjoilla Lisäksi vapaalippuja on myönnetty eräille asiakasryhmille, kuten sokea, sotainvalidi ja rintamaveteraani. Kuten edellä olevasta luettelosta näkyy, virkatehtävien ulkopuolella olevien aikuisten osalta oikeus matkustaa liputta on rajattu erittäin tarkoin. Liikennelaitoksen näkemyksen mukaan kaikkien asiakkaiden mahdollisimman tasa-arvoisen kohtelun ylläpitämiseksi on syytä käyttää erityistä harkintaa muutettaessa liikennevälineissä sekä kansalaiskeskusteluissa eripuraa aiheuttavia poikkeussääntöjä. Liputta matkustaminen on sallittu vain erityisen painavien syiden perusteella. Liikennelaitos katsoo, että liputta matkustamista ei tule valtuustoaloitteessa esitetyllä tavalla laajentaa. Poikkeaminen maksaneisuusperiaatteista tulee perustua kaupunkiliikenteen omiin lähtökohtiin. Lapsiperheet ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja mahdollinen lapsiperheiden tarpeellinen taloudellinen tukeminen tulee järjestää sosiaalipoliittisin keinoin.
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/7 30 Mikäli aloitteen mukainen menettely Helsingissä kuitenkin haluttaisiin ottaa käyttöön, edellyttäisi se YTV:n hallituksen hyväksyntää, sillä voimassa olevan YTV lain mukaan hallitus päättää pääkaupunkiseudun taksa- ja lippujärjestelmän muutoksista. Ehdotus Lautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen lausunnon. Lisätiedot: Riikonen Jarmo, johtava tariffisuunnittelija, puhelin 310 78456
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/8 31 8 LAUSUNTO VALTUUSTOARVIOALOITTEESTA (LIPPONEN YM.) KOSKIEN MAKSUTONTA JOUKKOLIIKENNETTÄ HKL (Määräaika 29.6.2007) Valtuutettu Päivi Lipponen ja 6 valtuutettua esittävät aloitteessaan seuraavaa: "Ilmastonmuutos on vakava uhka ja sen torjuminen vaatii suuria muutoksia ihmisten elintapoihin ja meiltä kaikilta taloudellisia investointeja. Yksityisautoilu edistää ilmastonmuutosta. Runsas autoilu heikentää ilmanlaatua ja altistaa sairauksille. Ruuhkien takia tiet kuluvat ja parhaillaan suunnitellaan keskustatunnelia helpottamaan keskustan tilannetta. Ruuhkien hillitsemiseksi on väläytetty myös ruuhkamaksujen ja tietullien ottamista käyttöön. Julkista liikennettä on kehitettävä. Se on ratkaisu ongelmiin. Aikoinaan Suomessa oli ilmainen terveyskeskuspalvelu. Sitä rajoitettiin puhumalla turhista käynneistä. Nyt me voimme vastata haasteeseen perustamalla käyttäjille ilmaisen joukkoliikenteen. Kaupunki ottaa verotuksen kautta vastuun julkisen liikenteen rahoituksesta. Aloite Me kaupunginvaltuutetut esitämme, että Helsingin kaupunki ryhtyy miettimään julkisen liikenteen tekemistä maksuttomaksi tai ainakin ruuhka-aikojen tekemistä maksuttomaksi. Maksuton julkinen liikenne olisi kestävän kehityksen mukaista. Se ohjaisi voimakkaasti ihmisiä käyttämään työmatkallaan julkisia kulkuneuvoja. Se vähentäisi investointeja teiden ylläpitoon ja poistaisi tarpeen tietullien ja keskustatunnelin tekemiseltä. Maksuton julkinen liikenne olisi myös puhtaan Helsingin imagovaltti."
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/8 32 Liikennelaitos toteaa asiasta seuraavaa: Joukkoliikenteen lipunhinnan vaikutuksia matkustamiseen ja kustannuksiin on tutkittu paljon. Tarkastelujen (diplomityö 2003, Kari Hillo) mukaan pääkaupunkiseudulla lipun hinnan laskeminen 5 %:lla johtaisi 12 miljoonan euron yhteiskuntataloudellisiin säästöihin. Muun muassa päästöt, onnettomuudet ja henkilöautoliikenteen ruuhkautuminen vähenevät joukkoliikenteen käytön kasvaessa. Kunnallistalouden näkökulmasta vastaavasti lipputuloja menetettäisiin alhaisempien lipunhintojen vuoksi noin 2 miljoonaa euroa vuodessa, minkä lisäksi liikenteen hoitokustannukset hieman kasvaisivat käyttäjämäärän kasvun myötä. Valtiontalouden kannalta lipunhinnan laskusta koituvat menetykset olisivat vastaavasti noin 3 miljoonaa euroa vuodessa, mikä aiheutuisi lähinnä henkilöautoliikenteen vähenemisestä johtuvasta liikenteen erityisverojen ja arvonlisäveron kertymän pienenemisestä. Verotuloihin vaikuttaisi myös työmatkakulujen verovähennysten muutos lipunhinnan muuttuessa. Kokonaisuutena siis lipunhinnan alentamisen yhteiskuntataloudelliset hyödyt olisivat selvästi suuremmat kuin kustannukset. Lipunhintojen alentaminen olisi kannattava toimenpide, mutta se edellyttäisi joukkoliikenteen rahoituksen kasvattamista. Kokonaan maksuton joukkoliikenne lisäisi merkittävästi joukkoliikennematkoja. Henkilöautoliikenteen vähentyessä joukkoliikenne nopeutuisi ja houkuttelisi edelleen lisää matkustajia. Lisäkysyntä edellyttäisi joukkoliikenteen tarjonnan kasvattamista ja palvelutason parantuessa joukkoliikenteen kilpailukyky edelleen paranisi. Kierre olisi positiivinen. Maksuton joukkoliikenne mahdollistaisi myös lipuntarkastukseen nykyisin käytettyjen resurssien kohdentamisen muihin tehtäviin ja lippujärjestelmään ei tarvitsisi investoida. Kokonaan maksuton joukkoliikenne ei kuitenkaan olisi ongelmatonta. Esimerkiksi lyhyet matkat lisääntyisivät ja siirtymä tapahtuisi pitkälti jalankulusta ja pyöräilystä, jotka ovat energiatalouden ja terveysvaikutusten kannalta hyviä liikkumismuotoja. Erityisesti huonolla säällä lyhyet joukkoliikennematkat lisääntyisivät, mikä lisäisi joukkoliikenteen matkaaikojen hajontaa (esim. sateella joukkoliikenne olisi hitaampaa kuin poutasäällä), vaikeuttaisi aikataulusuunnittelua ja heikentäisi siten asiakasnäkökulmasta joukkoliikenteen luotettavuutta.