TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA YMPÄRISTÖTEHOKKUUSPERUSTEISEN KILPAILUKYVYN EDISTÄJÄNÄ

Transkriptio

1 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA YMPÄRISTÖTEHOKKUUSPERUSTEISEN KILPAILUKYVYN EDISTÄJÄNÄ Esiselvitysprojekti 2010 Projektikoodi A31355 LOPPURAPORTTI Helmikuu 2011 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, ICT- palvelut Jyrki Rautkivi 1

2 Sisältö 1 TIIVISTELMÄ HALLINTO Organisaatio Projektiorganisaatio Ohjausryhmä Rahoittaja ja rahoitusinstrumentti Projektin rakenne ja muutokset Yhteistyökumppanit TAVOITTEET JA TOIMINTA Pk-yrityksille suunnatun ympäristövaikutusanalyysin sisällön määrittely Pk-yrityksille suunnattujen ympäristövaikutusanalyysien tekijöiden kartoitus Ympäristövaikutusta parantavia ratkaisuja tuottavien tieto- ja viestintäteknologiayritysten kartoitus Pk-yritysten kiinnostus ottaa käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja parantamaan kilpailukykyään ympäristötehokkuutta lisäämällä Ostettavien tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset osana kuluttajien ostopäätöksiä Julkiset hankinnat Suomi ja Lahden alue Euroopan Unioni Ruotsi Markkinointi ja viestintä TALOUS JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

3 1 TIIVISTELMÄ Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategiassa alueen keskeiseksi ylivoimatekijäksi on määritelty ympäristötutkimukseen ja teknologiaan perustuvan liiketoiminnan kasvattaminen. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:lle on strategiassa määritelty tämän kärkitoimialan liiketoiminnan sekä innovaatiotoiminnan edistäminen. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n ICT-palveluiden tarkoitus on edistää tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä Päijät-Hämeen organisaatioissa siten, että ne suoriutuvat omissa tehtävissään tehokkaasti ja kilpailukykyisesti. Toimintaan sisältyy niin tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen hyödyntäminen ns. toimeksiantaja- ja asiakasorganisaatioissa, että alueen tieto- ja viestintätekniikan soveltajayritysten liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen ja kehittäminen. Ympäristötehokkuuden parantaminen tieto- ja viestintäteknologian avulla lisää kilpailukykyä kahta kautta a) usein vähentämällä kustannuksia ja b) koska ympäristövaikutukset ja niiden paraneminen ovat nousemassa sekä kuluttajien, että muiden asiakkaiden ostopäätöksien kriteeriksi. Toteutetussa esiselvitysprojektissa selvitettiin alueen toimijoiden valmiutta yhdistää ja toteuttaa edellä kuvatun strategian ja määrittelyjen mukaisia toimia. Esiselvitystyön kehyksenä oli malli, jossa ympäristöasiantuntijayritykset tekevät kohdeyrityksille ns. ympäristövaikutusanalyysin, jonka tulosten pohjalta alueen tieto- ja viestintäteknologiayritykset osaavat tarjota yrityksille niiden ympäristövaikutuksia parantavia ratkaisuja ja palveluita. Näin pk-yritysten kilpailukyky paranee ja samalla syntyy työmahdollisuuksia niin ympäristöanalyysien tekijöille kuin asiakasyritystensä ympäristövaikutuksia parantaville tieto- ja viestintäteknologiayrityksillekin. Esiselvityksen tuloksena selvisi, että n euron arvoisten, pk-yrityksille tarkoitettujen ympäristövaikutusanalyysien tekijöitä alueelta löytyy ja niillä on halu ja valmius lähteä palveluitaan aktiivisesti toteuttamaan. Sen sijaan tieto- ja viestintäteknologiayritykset eivät ainakaan tähän asti ole tunnistaneet omien ratkaisujensa ympäristövaikutuksia parantavia ominaisuuksia, eivätkä ole käyttäneet sitä omassa markkinoinnissaan myyntiargumenttina. Kuitenkin 52 %:ssa esiselvitykseen osallistuneista kaupan ja valmistavan teollisuuden alan pk-yrityksissä oli jo mietitty ympäristötehokkuuden parantamista tieto- ja viestintäteknologian avulla ja yrityksissä on valmiutta myös maksaa asiantuntijapalveluista. Selvityksen mukaan Päijät-Hämeessä on yli 900 kaupan ja valmistavan teollisuuden alan pk-yritystä, jotka ovat valmiita hankkimaan asiantuntijapalveluita parantaakseen ympäristövaikutustaan ja sen myötä kilpailukykyään tieto- ja viestintäteknologian avulla. Esiselvitysprojektin tulosta voi pitää rohkaisuna ja kannustuksena sellaisen ohjelman käynnistämiselle, jossa pk-yrityksiin kanavoidaan ja niitä motivoidaan hyödyntämään sekä ympäristöasiantuntijapalveluita, että ympäristövaikutuksia parantavia tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja. Tällainen ohjelma tulee aloittaa varsin merkittävällä viestinnällisellä ja tuotekehityksellisellä panoksella koko konseptin merkityksen tunnettuuden lisäämiseksi ja sen sisällön sisäistämiseksi samalla kun edelläkävijäyrityksille tarjotaan vaivatonta mahdollisuutta käytännön toimenpiteisiin. 3

4 2 HALLINTO 2.1 Organisaatio Projektiorganisaatio Projektiorganisaation rungon muodosti Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n ICT-palveluiden kehittämispäällikkö Jyrki Rautkivi, joka työskenteli projektin lukuun n. 50 % työajastaan projektin kestäessä, sekä projektiassistentti Sari Hyvönen joka käytti 13 % työajastaan. Lisäksi projektille ovat tehneet työtä tiedottajat Satu Pihlajaniemi ja Päivi Tirkkola sekä taloushallinnosta Tauno Kärkkäinen, Pirjo Weckström ja Päivi Vyhnalek Ohjausryhmä Projektille perustettiin hankesuunnitelman mukaisesti ohjausryhmä, johon kutsuttiin toteuttaja ja hallinnointiorganisaation edustajien lisäksi keskeisten yhteistyöorganisaatioiden edustajat. Ohjausryhmätyöhön ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Kimmo Grahn, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, ympäristö ja muotoilu Eero Grönroos, Navipartner Oy, puheenjohtaja Juha Hertsi, Päijät-Hämeen liitto, hankkeen valvoja Risto Mauno, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, liiketoimintojen kehittäminen Martin Romantschuk, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos Johanna Saarola, Lahden seudun ympäristöpalvelut Juho Salminen, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Ari Serkkola, Aalto yliopisto, TKK, Lahden keskus Paul Stucki, Orfer Oy Matti Welin, Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan ala, varapuheenjohtaja 4

5 Ohjausryhmä kokoontui projektin toteuttamisen aikana kolme kertaa, 11.5., ja Lisäksi ohjausryhmä on kutsuttu kokoontumaan ja päättämään projektin loppumisesta ja maksatusaineiston hyväksymisestä Ohjausryhmän kokouksista on pidetty projektipäätöksen mukaisesti pöytäkirjaa. Sihteerinä kokouksissa toimi projektipäällikkö Jyrki Rautkivi. 2.2 Rahoittaja ja rahoitusinstrumentti Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy haki päivätyllä hakemuksella ja suunnitelmalla Päijät-Hämeen liitolta, Etelä-Suomen EAKR ohjelman toimintalinjalta 3, Alueiden saavutettavuus ja toimintaympäristön parantaminen rahoitusta toteutettavalle kehittämisprojektille. Kokouksessaan Päijät-Hämeen liiton maakuntahallitus päätti myöntää haetun rahoituksen; projektipäätöksen teki vt. maakuntajohtaja Projekti, jonka kokonaiskustannusarvio oli , suunniteltiin rahoitettavaksi :n osalta EAKR/Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys-ohjelmissa ja :n osalta Lahden kaupungin Lahden tiedeja yrityspuisto Oy:n käyttöön osoittamasta kuntarahasta. 2.3 Projektin rakenne ja muutokset Alkuperäisen suunnitelman mukaan toteuttajan organisaatio suorittaa, hallinnoinnin lisäksi omana työnään, alueen pk-yrityksille tarkoitettujen ympäristövaikutusanalyysien tekijöiden kartoituksen ja kartoituksen koskien alueen innovatiivisten ICT-yritysten valmiutta ja kiinnostusta tuottaa ja toteuttaa niiden asiakasyritysten ympäristötehokkuutta parantavia ratkaisuja. Ostopalveluina oli tarkoitus hankkia sekä pkyrityksille muokatun ympäristövaikutusanalyysin määrittely ja pk-yritysten kiinnostusta aiheen palveluiden hankkimiseen luotaava tutkimusosa sekä mahdollisesti projektin aikana esiin nousevien konseptien kehittämistyötä. Muilta osin noudatettiin alkuperäistä suunnitelmaa mutta projektin aikana päätettiin toteuttaa myös pkyritystutkimus Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n omana työnä, yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun, tekniikan alan, tietotekniikan koulutusohjelman kanssa siten, että tutkimuksen opinnäytetyönsä käytännön osana suoritti viimeisen vuosikurssin opiskelija Mika Päivinen yliopettaja Marianne Matilaisen ohjauksessa. 2.4 Yhteistyökumppanit Projekti toteutettiin yhteistyössä useiden hallinnoijasta riippumattomien organisaatioiden kanssa ja sen tehtäviä toteutettiin ja tavoitteita pyrittiin saavuttamaan käymällä laajasti keskustelua teemaan liittyvien, projektin kestäessäkin tunnistettujen toimijoiden kanssa. 5

6 Yleisemmällä tasolla keskustelua käytiin ja yhteistyötä tehtiin Tekesin, Vihreä ICT ja Tekes-ohjelman, Green Net Finland ry:n, Cleen Oy:n, Culminatum Innovation Oy:n, Turun ylipiston, Turku Science Park Ltd:n, Kouvola Innovation Oy:n ja Lappeenranta Innovation Oy:n kanssa. Yhteistyön luonteessa korostui esiselvitysprojektin jälkeen, sen tulosten pohjalta mahdollisesti yhdessä toteutettavan yrityksiin kohdistuvan kehittämishankkeen suunnittelu. Kartoitettaessa ympäristötehokkuutta parantavia tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja tuottavia ICTyrityksiä, hyödynnettiin hallinnoijan Langaton Lahti- verkoston Innovaatiopartneri-yrityskontakteja. 6

7 3 TAVOITTEET JA TOIMINTA 3.1 Pk-yrityksille suunnatun ympäristövaikutusanalyysin sisällön määrittely Kehitystoimien pohjaksi tarvitaan nykytilannetta selvittävä analyysi. Analyysin tekijöiden kartoittamiseksi ja niiden tarjonnan vertailtavuuden selvittämiseksi hankittiin projektin käyttöön pk-yritysten mittakaavaan sopeutetun ympäristövaikutusanalyysin sisällön määrittely. Määrittelytyö hankittiin pyytämällä tarjous yhdeksältä tunnistetulta tarjokkaalta, joista kolme jätti tarjouksensa. Tarjousvertailun perusteella hankinta tehtiin Insinööritoimisto Gradientti Oy:ltä, joka toimitti määrittelyn Määrittelyasiakirja sähköisessä muodossa on saatavissa projektiorganisaatiolta. 3.2 Pk-yrityksille suunnattujen ympäristövaikutusanalyysien tekijöiden kartoitus Hankitun sisällön määrittelyn pohjalta ja perusteella keskustelujen ja alustavien tarjousten avulla kartoitettiin alueella toimivien ympäristöasiantuntijayrityksen halukkuutta, kiinnostusta ja alustavia ehtoja tarjota pk-yritysten mittakaavaan ja hyödynnettäväksi tarkoitettuja ympäristövaikutusanalyysejä. Tämä kartoitus toteutettiin pääosin henkilökohtaisissa tapaamisissa käydyin keskusteluin. Kartoitus tehtiin seuraavien yritysten kanssa ja niiden palveluita koskien: Aaltonen Consulting Bionova Oy Cloudberry Oy ENW Management Finnenco Oy Global Eco Solutions LTD, GES Insinööritoimisto Gradientti Oy Pöyry Finland Oy Tofuture Oy 7

8 3.3. Ympäristövaikutusta parantavia ratkaisuja tuottavien tieto- ja viestintäteknologiayritysten kartoitus Lähtökohtaisesti ja syvimmin esiselvitystyön konseptin mukaisia ratkaisuntuottajia kartoitettiin Langaton Lahti verkostosta, mutta markkinointiviestinnän ja yhdessä Cleen Oy:n ja Green Net Finland ry:n kanssa järjestetyn MMEA (Monitoring, Measurement, & Environmental Assesment)-ohjelman avulla etsittiin ja aktivoitiin myös muita, uusia ja ennen tunnistamattomia toimijoita. Kartoitustyöhön liittyen käytiin yksityiskohtaisia ja osittain luottamuksellisia kartoituskeskusteluja seuraavien tieto- ja viestintäteknologiayritysten kanssa: Datapoli Oy JK Production Software JPPSoft Oy Media Cabinet Oy Navipartner Oy Neovica Oy Tofuture Oy 3.4 Pk-yritysten kiinnostus ottaa käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja parantamaan kilpailukykyään ympäristötehokkuutta lisäämällä Projektin yksi keskeinen tavoite oli tunnistaa pk-yritysten kiinnostus ja valmius lähteä parantamaan kilpailukykyään lisäämällä toimintansa ympäristötehokkuutta myös tieto- ja viestintäteknologian avulla. Tavoitteen saavuttamiseksi projekti teetti LAMK:n tekniikan alan opiskelijalla tätä tarkoitusta varten erillisen selvityksen. Selvitystyö tehtiin loka- marraskuussa 2010 Digium verkkokyselyjärjestelmää käyttämällä ja sitä puhelinhaastatteluilla täydentämällä. Vastaukset saatiin 50 yrityksestä (25 kaupan alan ja 25 valmistavan teollisuuden alan) ja tutkimuksen keskeiset tulokset olivat - 52 %:ssa yrityksistä on mietitty ympäristötehokkuuden parantamista tieto- ja viestintäteknologian avulla jonkin verran tai melko paljon - 74 %:ssa yrityksistä on tarvetta parantaa ympäristötehokkuutta vähintään jonkin verran - 70 %:ssa yrityksistä on jo tehty vähintään jonkin verran toimenpiteitä ympäristötehokkuuden parantamiseksi 8

9 - 36 %:ssa yrityksistä on vähintään jonkin verran tarvetta asiantuntija-avulle ympäristötehokkuuden parantamiseksi - 36 % yrityksistä ilmoitti olevansa valmiita maksamaan jotakin alle euron ympäristötehokkuus- ja tieto- ja viestintäteknologiasuunnitelmasta - 38 % yrityksistä ilmoitti olevansa valmiita maksamaan jotakin alle euron ympäristötehokkuutta ja sen kautta kilpailukykyä parantavista tieto- ja viestintäteknologisista ratkaisuista Tutkimuksesta on kirjoitettu erillinen raportti, joka tutustuttavissa Langaton Lahti verkkosivuilla, www. lla.fi. 3.5 Ostettavien tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutukset osana kuluttajien ostopäätöksiä Esiselvitystyön taustana ja perusteena on Lahden alueen elinkeino- ja kilpailukykystrategiankin perusteena oleva hypoteesi ympäristövaikutusten merkityksestä niin organisaatioiden välisessä kaupankäynnissä kuin yksityisissä hankinnoissa. Koska EU-tasolla oli tehty eri maita vertaileva tutkimus ja sen tulokset oli julkistettu kesällä 2009, ei projektin omaan toimintaan sisällytetty erillistä aihetta valottavaa tutkimusta. EU-tason tutkimuksen Eurobarometri-raportissa, jossa tarkastellaan eurooppalaisten suhtautumista kestävään kulutukseen ja tuotantoon, suuri enemmistö vastanneista (83 %) ilmoitti, että tuotteen ympäristövaikutuksilla on suuri merkitys tuotetta valittaessa (IP/09/1201, Bryssel 29. heinäkuuta 2009). 3.6 Julkiset hankinnat Suomi ja Lahden alue Kuntaliiton, julkisten hankintojen neuvontapalvelun kysely kestävistä hankinnoista Julkisten hankintojen neuvontayksikkö toteutti hankintayksiköille suunnatun verkkokyselyn syyskuussa 2009, johon määräajan sisällä vastasi 137 hankintayksikköä (134suomen- ja kolme ruotsinkielistä vastausta). Ympäristökysymykset on mielletty relevanteiksi, mutta huomioidaan vain osassa hankintoja. Asenteet ja resurssit eivät tue vielä riittävästi ympäristön huomioimista. Ympäristönäkökohtien käyttäminen vertailuperusteena hankintoja tehtäessä Noin puolet vastanneista oli käyttänyt vertailuperusteena (57 vastausta) Painoarvon vaihteluväli oli laaja: 0 % - 50 %. Yleisimmin painoarvona oli 1 10 % (yli 40 mainintaa). 9

10 Myös useita hankintayksikköjä, jotka olivat painottaneet ympäristönäkökohtia yli 15:lla prosentilla. Lahden kaupungin ja kaupunkiseudun hankintatoimen hankintapäällikkö Minna Halonen esittää EcoKnowledge seminaarin kommenttipuheenvuorossaan Ympäristönäkökohtien huomioiminen hankintamenettelyssä mm.: Ympäristönäkökohtien kattava huomioiminen kaikissa seudun hankinnoissa edellyttää tietotaitoa keskitetyn hankintayksikön lisäksi laajasti tavaroita ja palveluita tilaavissa sekä erillishankintoja suunnittelevissa ja toteuttavissa yksiköissä ja kunnissa! seudulliset linjaukset parhaillaan päivityksen alla, tavoitteena mm. laajentaa kestävien hankintojen määrittelyä ja tavoitteita käytön ja käytöstä poiston kokonaiskustannusten sekä ympäristövaikutusten huomioiminen -> ympäristökuormitusten vähentäminen ympäristötietoisten hankintojen suosiminen: Lahden hankintapalveluiden tavoitteena ympäristönäkökohtien huomioiminen 25%:ssa hankintoja v. 2010, 50%:ssa v (valtioneuvoston v tekemän periaatepäätöksen suosituksena kunnille 50% v. 2015) saatava (lisää) selkeitä, yksinkertaisia, valtakunnallisia työkaluja ja mittareita ympäristöasioiden vertailuun ja elinkaarilaskentaan Lahden hankintapalveluiden kautta hoidettavissa kilpailutuksissa pyritään joko asettamaan ympäristöä koskevat kelpoisuusehdot, vähimmäisvaatimukset tai kriteerit kaikkiin hankintoihin, tai muilla tavoin huomioimaan ympäristö jo suunnitteluvaiheessa. Joskus lopputulemana voi tosin olla, ettei mainittavia ympäristövaikutuksia ole tai niiden huomioiminen ei ole tarkoituksenmukaista Euroopan Unioni Euroopan Unioni on ottanut käyttöön kaksi julkisia hankintoja yleisesti ottaen koskevaa direktiiviä (31 March 2004) - Directive 2004/18/CE (Consolidated version of ) - Directive 2004/17/CE (Consolidated version of ) Direktiiveissä käsitellään laajasti myös teemaa Vihreys (= ympäristötehokkuus) Julkisissa Hankinnoissa. Teemaan/konseptiin liittyviä elementtejä on selvennetty yksityiskohtaisemmin kirjasessa Buying green! A Handbook on environmental public procurement Ruotsi Ohjausryhmän erillisestä kehotuksesta projektiorganisaatio selvitti Ruotsissa julkisissa hankinnoissa sovellettavia ympäristövaikutusvaatimuksia. Ruotsin kilpailuviraston ja Naturvårdsverketin 10

11 (luonnonsuojeluvirasto) Internet-sivuihin tutustumalla selvitettiin käytäntöjä ja ohjeistusta. Sivuilla todetaan mm., että laki ei Ruotsissa estä sisällyttämästä hankintaehtoihin ympäristövaikutusvaatimuksia ja että useat julkiset organisaation niin myös tekevät. Aiheesta on olemassa projektiorganisaatiolla muistio sähköisessä muodossa joka toimitetaan tarvittaessa halukkaille. 3.7 Markkinointi ja viestintä Viestinnän ja markkinoinnin tavoite oli aktivoida yrityksiä miettimään oman toimintansa ympäristövaikutuksia sekä niiden vaikutusta oman toimintansa kilpailukykyyn ja esittää tieto- ja viestintätekniikka yhtenä mahdollisuutena parantaa omaa suoritustaan. Kesäkuussa 2010 tuotettiin projektin konseptia ja tavoitteita viestimään A4 muotoinen esite, jota on aktiivisesti jaettu projektiin liittyvissä tapaamisissa ja tapahtumissa, mm. Liike-Elämä 2010 messuilla. Projektisuunnitelman mukaisesti esiselvitysprojektista toimitettiin ja jaettiin tiedote elokuussa Syyslokakuussa 2010 toteutettiin Uusi Lahti lehdessä markkinointiviestinnällinen kampanja, jossa kohderyhmänä olivat alueen pk-yritykset, yrittäjät sekä johtavassa asemassa olevat, eli yleisesti yrityspäättäjät. Ilmoituksissa kerrottiin esiselvityksen sisällöllisestä konseptista testimonialesimerkillä sekä kutsuttiin pk-yrityksiä ja ympäristötehokkuutta lisääviä ICT-ratkaisuja tuottavia yrityksiä ottamaan yhteyttä projektiorganisaatioon. Toisissa ilmoituksissa markkinoitiin teemaan liittyvää MMEA-tapahtumaa, joka toteutettiin yhdessä Cleen Oy:n ja Green Net Finland ry:n kanssa ja siten aktivoitiin alueen organisaatioita tapahtumaan ja sen kautta toteutettavaan ohjelmaan. Pk-yrityksiin suuntautuneen tutkimuksen tuloksista ja johtopäätöksistä laadittiin myös tiedotusvälineille jaettu tiedote. Samoin tutkimuksen tuloksia ja projektin aihetta ja teemaa laajemminkin markkinoitiin joulukuussa 2010 toteutetulla markkinointiviestintäkampanjalla Etelä-Suomen Sanomissa. 11

12 4 TALOUS Alkuperäinen budjetti oli euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty projektihakemuksen mukainen budjetti ja sen jakautuma eri kululajeihin, sekä projektin toteutunut kustannuskertymä. Kustannussäästöä suhteessa alkuperäiseen budjettiin saavutettiin mm. teettämällä pk-yrityksiin suuntautunut tutkimus henkilöstökustannuksiin sisältyen oppilaitosyhteistyönä LAMK:n tekniikan alan kanssa. Kokonaisuudesta voidaan kuitenkin todeta, että kaikki suunnitellut toimenpiteet on toteutettu ja tavoitteet saavutettu. Kustannukset Kokonaisbudjetti Toteutunut yhteensä Käyttämättä budjetista Toeutuma % 1. HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET , ,85 83,50 Projektipäällikkö, osa-aikainen, 5 henkilötyökk Assistentti, osa-aikainen, 2 henkilötyökk Taloushallinto (palkanlaskenta, kirjanpito, laskutus), kokoaikainen, 1 henkilötyökk Tiedotus, kokoaikainen, 1 henkilötyökk. 900 Yhteensä 9 henkilötyökk ,55 Esiselvitystyö - Opiskelija 2 044,60 2. OSTOPALVELUT , ,79 34, Kohdeyrityskartoitus , ,00 0, ICT yrityskartoitus + konseptointi , ,00 0, Ympäristöosaajakartoitus ,00 0,00 100, Markkinointi ja tiedotus , ,79 75,74 3. MATKAKUSTANNUKSET , ,92 30, Ulkomaan matkat , ,00 0, Kotimaan matkat ,08 955,92 46,89 6. VUOKRAKUSTANNUKSET ,62 490,38 63,68 Henkilöstön tilavuokrat ,62 490,38 63,68 7. TOIMISTOKULUT ,94-398,94 132,83 Puhelin-, toimistotarvike-, atk- ja tietoliikennekulut, tilintarkastus ,94-398,94 132,83 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ , ,00 66,21 12

13 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET Esiselvityksen tarkoituksena oli selvittää Päijät-Hämeen yritysten valmiutta ja kiinnostusta lähteä parantamaan kilpailukykyään ottamalla käyttöön ympäristötehokkuuttaan lisääviä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja tai vähintäänkin lähteä suunnittelemaan sellaisten toteuttamista. Selvitystyössä kartoitettiin teeman/konseptin mukaiseen arvoketjuun liittyvien toimijoiden kiinnostusta ja valmiutta tuottaa arvoketjuun tarvittavia ja haluttuja elementtejä. Eräs lähtökohta konseptin mukaisen toiminnan toteuttamiseksi on, että pk-yritykset tunnistavat oman toimintansa ympäristövaikutukset ja erityisesti suhteessa kilpailijoihin ja/tai vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Tämän luotettavaksi todentamiseksi katsotaan esiselvitystyössä tarvittavan riippumattomia ja yrityksiin nähden ulkopuolisia ympäristöalan asiantuntijayrityksiä, jotka tekevät kohdeyrityksissä ympäristövaikutusanalyysit jokseenkin saman menetelmän ja kysymyslistan mukaan vertailukelpoisten tulosten saavuttamiseksi. Esiselvitysprojektin tuloksena syntynyt ympäristövaikutusanalyysin runko ja määrittely voi sellaisenaan hyvinkin toimia jatkossa toiminnan konseptin mukaisen arvo- ja toimenpideketjun perustana. Tällaisia ympäristövaikutusten arvioijayrityksiä löytyi alueelta useita, jotka selvityksen mukaan olisivat valmiita tekemään n euron hinnalla pk-yrityksille soveltuvan analyysin. Jotta analyysit saataisiin tehtyä kustannustehokkaasti ja pk-yrityksiä kannustavaan hintaan, osa ympäristöasiantuntijayrityksistä esitti, että jokin julkinen kehittämisorganisaatio, kuten Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, ostaa palveluita etukäteen kilpailutettavaan ja sovittavaan tukkuhintaan, toimii välilaskutusorganisaationa ja välittää palvelun edelleen lopulliselle kohdeyritykselle. Seuraava vaihe oli tunnistaa sellaisia tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja, jotka parantavat yritysten ympäristötehokkuutta ja sitä kautta niiden kilpailukykyä. ICT-yrityksiin tehdyn kartoituksen mukaan yritykset eivät johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti argumentoi toteuttamiaan ja markkinoimiaan palveluita ja ratkaisuja ympäristötehokkuuden lisääntymisellä. Yrityksissä ei useinkaan ole tultu ajatelleeksi, että niiden tarjoamat parantavat niiden asiakkaiden toiminnan ympäristötehokkuutta. Tämä siitäkin huolimatta, että monilla tieto- ja viestintäteknisillä ratkaisuilla lähtökohtaisesti on sellaisia ominaisuuksia ja vaikutuksia, jotka mm. Tekesin ja Fincomin Vihreä ICT ja Green ICT määrittelyjen mukaan tuottavat parantuvaa ympäristötehokkuutta. Esiselvityksen konseptin ja arvoketjun kannalta ICT-yritysten valmius tuottaa oma panoksensa kaipaa eniten työkaluja ja toimenpiteitä niiden tuottamisen kannustamiseksi. Johtopäätöksenä ja suosituksena on että, tulevaisuudessa toteutetaan ohjelma tai ohjelmia, joilla parannetaan esiselvityshankkeen teeman mukaista argumentointivalmiutta alueen tieto- ja 13

14 viestintäteknologiayrityksissä niiden edelläkävijyyden edistämiseksi. Samoin suositellaan esimerkkiratkaisujen tuottamista, pilotointia ja niiden vaikutusten todentamista argumentointivalmiuden lisäämisen tueksi. Kaupan ja valmistavan teollisuuden alan pk-yrityksiin kohdistetun kyselytutkimuksen vastausten perusteella osassa yrityksiä ollaan hyvinkin tietoisia ympäristövaikutusten merkityksestä ja valmiita maksamaan sekä ympäristöasiantuntijapalveluista että ympäristötehokkuutta parantavista tieto- ja viestintäteknisistä suunnitelmista ja toimenpiteistä. Vaikka niiden yritysten joukko kokonaisuudesta ei ole kovin suuri, on se kuitenkin sen verran merkittävä, että on perusteltua ja tarkoituksenmukaista järjestää näiden edelläkävijäyritysten hyödynnettäväksi esiselvityksen teeman arvoketjun mukaisia asiantuntijapalveluita sekä ympäristötehokkuutta lisääviä tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja; järjestelmiä ja palveluita. Toteutettavan, kaikille toimijoille uutta liiketoimintaa synnyttävän ohjelman runko voisi hyvin olla esimerkiksi: 1) Tehokas viestintä teemalla: Tieto- ja viestintätekniikalla ympäristötehokkuutta ja kilpailukykyä, eli lisää myyntimahdollisuuksia/myyntimahdollisuuksien säilyminen ympäristövaatimusten kasvaessa sekä yksityisten että julkisten hankintojen kriteerinä 2) Alueellisen toimitus- ja arvoverkoston luominen ja kehittäminen: Ympäristöasiantuntijapalvelut, tieto- ja viestintäteknologiasovellukset kohdeyrityksille tunnetuksi 3) Kannustava ympäristötehokkuutta parantavien, innovatiivisten tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittämis- ja pilotoimisohjelma. 4) Kannustavat ja motivoivat palvelu- ja ratkaisuketjut ja kokonaisuudet edelläkävijäyrityksille; puitejärjestelyyn kilpailutetut asiantuntija- ja ratkaisutoimittajat subventoidusti edelläkävijäyritysten käytettäväksi Käytettäköön tästä kokonaisuudesta termiä CleanICT, jossa yhdistyvät alkavan vuosisadan nousevat teknologiat. Tärkeätä on erottaa Clean ICT:n merkitys ICT-laitevalmistajien usein käyttämästä termistä Green ICT ja sen sisällöstä, jossa usein puolustuksellisesti kerrotaan ICT-toimialan, sen laitteiden ja palveluiden omasta energia- ja ympäristötehokkuudesta. Vaikka sekin on tärkeää ja kasvava energian kulutuksen kohde, on sen merkitys kokonaisuuden kannalta vähäinen eikä ratkaiseva. Clean ICT:n merkitys on suurimmillaan tehostamassa yhteiskunnan yleensä ja teollisuuden tuotannollisia ja logistisia prosesseja, yhteiskunnan yleisessä dematerialisoinnissa, älykkäiden energiaverkkojen ohjauksessa. Lisäksi tehokkaan tieto- ja viestintäteknologian avulla voidaan lisätä ihmisten tietoisuutta ympäristön tilasta ja sitä kautta tarjota välineet oman käyttäytymisensä ohjaamiseen. 14