Sudanilaiset pakolaisnaiset Sudanissa, Egyptissä ja Ugandassa

Transkriptio

1 Naiset muuttoliikkeessä Sudanilaiset pakolaisnaiset Sudanissa, Egyptissä ja Ugandassa

2 rvapaikanhakija (UNHCR:lle tai valtiokohtaisesti jätetty hakemus & kovalitukset: hlöä v. 2009) (prosessista Suomeen liittyen e w.pakolaisneuvonta.fi) kolainen (UNHCR: maailmassa 15,2 milj.) ( an sisäinen pakolainen (IDMC: maailmassa 27,1 milj.; Afrikassa 11 lj.) ( irtolainen (IOM: maailmassa 214 milj.) ( / Muuttoliike delleensijoitus ja kiintiöpakolainen astojen epäluotettavuus; sukupuolijakaumasta ei usein kunnon tilast vio naisia&tyttöjä n. 47% pakolaisista; 40% turvapaikanhakijoista; no olet maan sisäisistä pakolaisista ja paluumuuttajista; 49% siirtolaisis HCR, IOM, YK:n järjestöt, maiden hallitukset, kv.järjestöt, NGO:t ansainväliset ja aluekohtaiset yleis- ja muut sopimukset (pakolaisuu tyen esim Convention Relating to the Status of Refugees, 196 otocol, 1969 Convention Governing the Specific Aspects of Refugee oblems in Africa)

3 Naiset ja tytöt ovat usein alttiina suojeluun liittyville ongelmille, jotka liittyvät heid sukupuoleensa, kulttuurilliseen ja sosioekonomiseen sekä oikeudelliseen asemaansa. Tämä tarkoittaa, että naiset ja tytöt voivat epätodennäköisemmin harjoittaa samoja oikeuksiaan kuin miehet ja pojat Naiset eri asemassa muuttoliikkeessä riippuen minkä takia ovat osana siirtolaisuutta (suomalainen nainen kansainvälisissä tehtävissä Egyptissä/sudanilainen nainen kv.pakolaisena Egyptissä) Työperäinen siirtolaisuus: positiivista usein paremman elintason takaaminen kotiseudulla rahalähetysten ansiosta, naiset oppineet uusia taitoja sekä naiset e saaneet suuremman sosiaalisen ja taloudellisen vapauden; negatiivista pitkät työpäivät ja viikot, erossa perheestään, työnantajan hyväksikäyttö Paljon puhuttavat ongelmat: ihmissalakuljetus, ihmiskauppa ja kidnappaus (pakotetaan, huijataan, vapaaehtoisesti ->joskus menettää rahat, passin, joutuu pakkotyöhön)

4 Esim. UNHCR pyrkii kartoittamaan laajemmin suojeluun liittyvät riskit liittyen na ja tyttöihin ja/tai liittyen yksilön olosuhteisiin ei siis automaattisesti pidetä kaikk naisia ja tyttöjä luonnostaan haavoittuvina Vaaratekijät laajemmassa suojelun ympäristössä: 1) Turvallisuusongelmat jotka uhkaavat tai saattavat alttiiksi seksuaaliselle ja sukupuoleen perustuvalle väkivallalle tai muulle väkivallalle; 2) ongelmat liittyen avun ja palveluiden saatavuuteen ja niistä osalliseksi pääsemiseen; 3) Asema yhteiskunnassa; 4) Naisten pääsy ja asema oikeusjärjestelmissä; 5) Naisten asema suojelujärjestelmässä (esim. miten voi rekisteröityä turvapaikanhakijaksi); 6) Ratkaisujen puute Yksilöön liittyvät vaaratekijät: 1)Siviiliasema tai asema yhteiskunnassa; 2) Aikaisempi alttius tai riski alttiiksi joutumiselle liittyen erilaisiin väkivallan muotoi 3) Tarve tiettyyn terveydelliseen tai muuhun tukeen. Myös esim. vammaisuus, korkea ikä tai se, että vastustaa sosiaalisia normeja jotka rikkovat yksilön oikeu (esim. ei halua pitää traditionaalista asua, ei halua naimisiin, haluaa avioeron)

5 Elämää kaupungeissa Naiset asuvat usein ahtaasti, ilman peruspalveluita (terveydenhuoltoa, koulutusta) Rahattomina suuremmassa riskissä joutua vuokraisännän tai muiden hyväksikäyttämiksi Pelko kiinnijäämisestä ja karkoituksesta/pakkosiirrost jos luvatta maassa/alueella tai miespuolisten sukulaisten vallan alla -> eivät uskalla tai pääse liikkumaan kotinsa ulkopuolella Työssä muiden kodeissa -> työnantajien pahoinpitely

6 Pakolaisleirien elämää Kuka jakaa ruoka-annokset annokset ja apumateriaalin pakolaisleirillä (mies/nainen) unohdetaanko lesket, sairaat naiset ja naiset jotka aviomies hylännyt ja vienyt omaisuuden mukanaan Naisten osuus pakolaiskomiteoissa Naiset usein jäävät ilman oikeutta esim. oikeudellisten tai traditionaalisten oikeusmekanismien puolueellisuuden takia Toimeentulon vaikeus -> seksin myynti, naisten naittaminen nuorena ym. Naisten kouluttaminen esim. mehiläiskasvattajaksi, ompelemaan vaatteita ; joskus leireillä parempi alemman asteen koulutus kuin

7 Pakolaisleirien elämää Pakolaisleirien suunnittelu esim. valaistus, vessojen sijainti yksityisyys, pesupaikka joka ei kuhise hyttysiä (malaria) ja naiset voivat pestä henkilökohtaisia vaatteitaan tms. Onko naisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisykeinoja (konfliktin aikana, paon aikana ja turvallises kohdepaikassa esim. pakolaisleirillä) -> raiskauksesta syntyneiden lasten hylkääminen; seksiorjat jopa leireillä Pääsy esim. naislääkärille (raskaus, gynekologiset ongelma raiskaus), trauma-asiantuntijalle, asiantuntijalle, ehkäisyneuvontaan Terveyssiteet jos ei ole, naiset eivät voi viedä lapsiaan klinikalle, kerätä polttopuuta/vettä ym.

8 ristyksissä mutta ei-leirill Naiset eivät löydä toimeentuloon riittävää työtä -> esim. työskentelevät eristyksissä maatilalla jossa joutuvat hyväksikäytön uhriksi ja asuvat ahtaasti ilman suojaa Joutuvat menemään poliisin tai sotilaallisen tarkastuspistee läpi päästäkseen liikkumaan pois alueelta -> rajoitettu liikkuvuus ja alttiina sukupuoleen liittyvään väkivaltaan Naisilta vaaditaan lupa liikkua tai he joutuvat liikkumaan miespuolisen sukulaisen kanssa esim. päästäkseen lääkäril Joutuvat kulkemaan pitkiä matkoja saadakseen tarvittavaa hoitoa tai dokumentteja -> epätodennäköisempi pääsy esim

9 Paluumuutossa Eivät ehkä palanneet omasta tahdostaan Naisten mielipiteet on usein ohitettu rauhanprosessissa ja uudelleenrakentamisessa Miessukulaisten tai aviomiehen puuttuminen pakottaa naiset omaksumaan uuden, ei-traditionaalisen roolin (nainen perheen pään -> syrjintää ja ennakkoluuloja Konfliktin aikana koettu väkivalta ja hyväksikäyttö jatkuu paluun kaaoksessa Naisilla usein vaikeuksia päästä palaamaan entiseen kotitaloonsa, saada oikeus maahan, koulutukseen tai tarpeellisiin palveluihin Palaavat esim. raiskaajansa naapuriksi -> joutuvat hiljaa kärsimään,

10 Uudet roolit perheen päänä uudessa kulttuurissa Vanhukset ja yksinelävät naiset (ml. lesket) eivät voi luottaa omassa kulttuurissaan/kotonaan saamaan sosiaaliseen tuke -> eristäytyneisyys Aiemmin saadut traumat ja turvapaikanhakuprosessin pitkä kesto voivat estää sopeutumisprosessia uudessa paikassa Pakolaisjärjestöt ja valtiot eivät ehkä tunnista tarpeeksi ajois suurimmassa riskissä olevia naisia ja tyttöjä; ongelmia ehkä myös avioliittoon, avioeroon, lapsen huoltajuuteen, moniavioisuuteen ja yksintulleiden/vanhemmistaan eroon

11 istorialliset syyt (kolonialismi -> alueiden hittäminen/kehittämättä jättäminen) nisten ryhmien konfliktit (karjan ja maan omistus) aahan liittyvät ongelmat (aavikoituminen) lamilaistaminen ja arabi-ideologian ideologian levittäminen; uutokset identiteetissä liittiset syyt (valta, naapurimaiden intressit, autonom i muiden oikeuksien vaatimukset); hajota ja hallitse loudelliset syyt (esim. öljy, maanviljelyn hostamisohjelmat etelässä) skonnolliset syyt (islam, kristinusko, luonnonuskonno odernien aseiden olemassaolo uutokset perinteisissä yhteiskuntarakenteissa

12 Konfliktien seurauksia estön väheneminen (taistelut, taudit, nälkä) kolaisuus (Sudanin rooli pakolaisuudessa) yhyys (yksilö-, alue- ja valtiotasolla) frastruktuurin puute (esim. tiet, vesihuolto); maamiina. lttuurin, tapojen ja perherakenteiden katoaminen sek uuttuminen (esim. naisen ja miehen rooli) ielenterveys- ja muut terveyden ongelmat (mm. misoikeusloukkaukset) ulutuksen puute aasteet rauhanomaisessa kanssakäymisessä luu alueille haasteellista; E-Sudanin kohtalo tammiku

13 aailmanlaajuisesti: Sudanin rajojen sisällä (suurartumin alueelle, etelässä), naapurimaihin (Kenia, ad, Eritrea, Etiopia, Kongon demokraattinen tasavalt ski-afrikan tasavalta ym.), länsimaihin (Kanada, stralia, USA, Suomi ym.) ur-khartumin alueelle: taistelut, taloudelliset ja ulutukselliset syyt gandaan: Etelä-Sudanin ja Pohjois-Ugandan yhteinen ja, konflikti, koulutus, taloudelliset syyt yptiin: Konflikti, syrjintä ym., liikenneyhteydet artumista Kairoon, suurehkot sudanilaiset yhteisöt, delleensijoituksen unelma

14 Suur-Khartumin alue 4,9 milj. sisäistä pakolaista Sudanissa ur-khartumin alueella 4 virallista maan sisäisten pakolaisten leiriä ja slummialuetta vio: 2-3 milj. maan sisäistä pakolaista suur-khartumin alueella äasiassa eteläsudanilaisia, myös muilta alueilta uinalueet: usein ei kunnon infrastruktuuria; koulutuksen puute; veydenhuolto heikkoa ueelle muuttaneet olleet halpaa työvoimaa; maan arvon kallistumine mmien tuhoaminen; pakkosiirrot (satojatuhansia); ihmisuhrit inkeinon ja työnsaannin ongelmat: pätkätyöt, etäisyydet, naiset perh ttäjänä -> seuraukset dnappaus, kidutus, murhaaminen, raiskaus, vaatetus anne rauhansopimuksen jälkeen (tammikuu 2005-): liikkuminen, jestöt, eteläsudanilaiset poliitikot hallituksessa

15 ja pakolaisena yptillä ja Sudanilla pitkä suhde historiallisesti, poliittisesti ja lttuurillisesti danilaisia ehkä 2-3milj. (paljon Sudanin muslimeja); rekisteröitynyt HCR:ään (pakolaiset&turvapaikanhakijat) äasiassa Kairon ja Alexandrian kaupungeissa tkä ja epävarma UNHCR:n pakolaisstatuksen määrittelyprosessi; delleensijoituksen vetovoima (ennen 2005) iset usein matkustaneet yksin tai lasten kanssa rvapaikanhakijalla ja pakolaisstatuksen saaneella vain vähän eroa ytännön arkielämässä sismi (viranomaiset ja kansalaiset); työnantajien asenteet naisia htaan önsaanti&muuttuvat sukupuoliroolit; naisten/miesten työt rkkojen ja järjestöjen rooli; yhteisöiden verkostot eläsudanilaiset monissa eri kaupunginosissa; korkeat vuokrat, ljon asukkaita ulutukseen pääsy vaikeaa ja terveydenhoito ongelmallista (huhut)

16 HCR:n arvio: yht. kansainvälisiä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita Ugandassa ; sudanilaisia n (paluumuuton takia määrä laskenut esim. 200 in ihmistä) kolaisasutusalueilla varsinkin Länsi- ja Pohjois-Ugandassa (esim. Kyangwali ja ino Camp); kaupungeissa turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja muita siirtolaisia (e a ja Kampala) lä-sudanin rajan läheisyys; muuttoliike ei vain pakolaisuutta, myös työperäistä andan ystävällinen pakolaispolitiikka /epäonnistunut integraatio paikalliseen eeseen ja ongelmat esim. maan omistusoikeudessa ja statusprosessissa uminen pakolaisasutusalueilla: elinkeino; liikkuminen; eri kansalaisuudet ja etnis mät; palvelut; pakolaisneuvostot; oma-aloitteisuusaloitteisuus kolaisasutualueiden ongelmia: oikeutettua asuttaa ihmiset näin?; turvallisuustek m. sudanilaiset turvallisuusagentit ); viranomaisten toiminta (korruptio, elivaltaisuus); ei tarpeeksi ruoka-apua; apua; ei riittävää terveydenhuoltoa; ei esim. ala teen jälkeistä koulutusta skirouva X:n tarina Kyangwalin pakolaisasutusalueelta rvapaikanhakijat ja pakolaiset kaupungeissa: näkymättömiä, eivät saa suojelu manitaarista apua; poliisien ajoittainen häirintä, väkivallan uhreja; karanneet mm

17 MUTTA naiset ovat usein todella vahvoja selviytyjiä, kekseliäitä ja kiinnostuneita osallistumaan asioihin!