Ammatillisen aikuiskoulutuksen muuttuvat ehdot

Transkriptio

1 Ammatillisen aikuiskoulutuksen muuttuvat ehdot tapausesimerkkinä johtamisen erikoisammattitutkinto aikuiskoulutuksen kentässä ja koulutuksen markkinoina Kasvatustieteen päivät 2007, Vaasa Teemaryhmä 4: Koulutussosiologia ja politiikka Hannele Torvinen Jyväskylän yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta Aikuiskasvatus, jatko-opiskelija

2 Ammatillisen aikuiskoulutuksen kenttä elää muotoutumisen vaihetta, jossa näyttötutkintojärjestelmä murtaa koulutuksen rakenteita. Perinteiset aikuiskoulutusorganisaatiot ovat muuttuneet tutkintotuotteiden hallinnoijiksi valmistaen järjestämissopimustensa kautta tuotteistettuja koulutuksia laajeneville johtamisen markkinoille. Tarkastelen johtamisen erikoisammattitutkintoa esimerkkinä aikuiskoulutuksen toimijoiden keskinäisten suhteiden uudelleen rakenteistumisesta ja koulutuksen hallinnan siirtymistä. Johtamisen erikoisammattitutkinnon tarkastelulla voidaan nähdäkseni havainnollistaa yhden tutkinnon kautta koulutuksen hallinnan siirtymiä. Tutkijana minua kiinnostavat seuraavanlaiset kysymykset: mitkä ovat tämän näyttötutkinnon ja koulutustuotteen sääntelymekanismit? miten tutkinto on syntynyt, miten siitä neuvotellaan ja mistä johtamisen erikoisammattitutkinto saa elinvoimansa? minkälaisia aikuiskoulutuksen uudelleenmäärittelyjä tutkinnon kautta avautuu? Kun ammatillisen toisen asteen tutkinto tavoittaa niin yliopistojen professorit, valtion hallinnon virkamiehet ministeriöissä ja virastoissa, seurakunnat ja kunnalliset päättäjät ja viranhaltijat eri puolilla maata, globaaleilla markkinoilla toimivat yritykset kuin kolmannen sektorin toimijat? Tarkastelen seuraavassa johtamiskoulutuksen ja täydennyskoulutuksen vaiheita sekä johtamisen erikoisammattitutkintoa koulutuksen markkinoilla muutamien tilastotietojen valossa.

3 Kauppatieteiden ja liikkeenjohdon koulutuksen vaiheista Suomessa (Kettunen 2007) Kettunen (2007) määrittelee kauppatieteiksi tieteenalat, joilla voi väitellä kauppatieteiden tohtoriksi. Suomen kauppatieteiden vaiheita: 1898 Suomen Liikemiesten Kauppaopisto 1904 Ylioppilasluokat 1909 Högre Svenska Handelsläroverket 1911 Kauppakorkeakoulu 1910 Jyväskylän kauppakoulu 1927 Svenska Handelshögskolan 1927 Handelshögskolan vid Åbo Akademi 1944 Hankeniin tohtoritutkinto 1946 kolmivuotinen ekonomitutkinto 1950 Turun kauppakorkeakoulu 1952 Liiketaloudellinen Aikakauskirja 1960-luvulla alkaa jatkokoulutus 1966 Yhteiskunnallinen Korkeakoulu Tampereen yliopisto: kauppatieteiden opetus alkaa 1968 Vaasan kauppakorkeakoulu 1967 kauppatieteiden opetus Jyväskylässä alkaa 1977 kauppatieteiden uudet tutkintoasetukset, ekonomin tutkinnosta ylempi korkeakoulututkinto 1991 kauppatieteelliset yksiköt Ouluun, Lappeenrantaan ja Rovaniemelle 2001 kauppatieteelliset yksiköt Kuopioon ja Joensuuhun

4 Johtamisen täydennyskoulutuksen ajoituksia 1946 Työnjohto-opisto, sittemmin Johtamistaidon opisto, JTO 1958 Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiön (TTT) ensimmäinen liikkeenjohdon kurssi - toiminta vakiintui 1964 jolloin perustettiin Liikkeenjohdon Instituutin kannatusyhdistys ry, LIFIM 1971 Valtion koulutuskeskus (VAKK) 1987 Valtionhallinnon kehittämiskeskus 1995 Hallinnon kehittämiskeskus liikelaitokseksi 2002 HAUS kehittämiskeskus Oy 1974 Pohjois-Suomen Teollisuusopisto POHTO 1983 ensimmäinen MBA ohjelma (HKKK), Tampereella JOKO ja Jyväskylässä Menestyksen Strategiat johtamiskoulutusohjelma (MBA -ohjelmaksi 1990-luvulla) Vaikka muodollinen koulutusta on pidetty Suomessa tärkeänä, nk. moderni (amerikkalainen) johtamiskoulutus levisi hitaasti aina 1960-luvulle saakka ja johtamiskoulutustarjonta oli vaatimatonta vielä ja 1980-luvulla (Fellman) 1990-luvulla liikkeenjohdon johtamiskoulutus sekä tarjontana että koulutuksen kysyntänä kasvoi räjähdysmäisesti (Fellman) liike-elämä kansainvälistyy, koulutustarjonta kasvaa kaikilla sektoreilla, johtajakompetenssia edellytetään kaikilla aloilla koulutusorganisaatioiden kysymyksiä: miten erottautua kilpailussa - kilpailu opiskelijoista 1990-luku Professional Development (PD) 40 ov ohjelmat yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksissa 1994 Ammattitutkintolaki 1998 L & A ammatillisesta aikuiskoulutuksesta: näyttötutkinnot Johtamisen erikoisammattitutkinnon perusteet 1998 / 2003 / 2006 Voidaanko siirtymää liikkeenjohdon koulutuksesta johtamiskoulutukseen ja esimiesvalmennukseen tulkita johtamiskoulutuksen tuotteistumisena ja samalla koulutuksen arkipäiväistymisenä?

5 Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten perustamisvuodet Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten osallistujamäärienkehitys Johtamiskoulutukset yliopistojen täydennyskoulutuksen Taydennyskoulutus.fi-palvelun kurssitietokannassa 03/2006 yht. 112 kpl

6 Vuodet ,0 10,0 20,0 30,0 40,0 Prosenttiosuudet Ylä-Savon ammattiopisto Vaasan AKK Työtehoseuran AKK Turun AKK Tampereen AKK Savon ammatti- ja aikuisopisto Salon aikuiskoulutuskeskus Rastor OyRastorCollege POHTO Pohjois-Karjalan aikuisopisto MJK-instituutti Mercuria Business School Markkinointi-instituutti Salpaus K-instituutti Kokkolan kop HKI Business College Kankaanpään Opisto JAO JTO JAKK Hyvinkään-Riihimäen AKK HAMK Haaga-Perho Etelä-Karjalan amk Omnia Edupoli AVA-instituutti Amiedu Adulta Keväällä 2007 johtamisen eat:n tutkinnon järjestäjiä 30

7 100 Näyttötutkinnon vuonna 2004 suorittaneet oppilaitos- ja oppisopimuskoulutuksena 90 (OPM 2006) Oppisopimuskoulutuksen osuus ( 81)* 38 (19)* Oppisopimuskoulutus Oppilaitosmuotoinen koulutus Näyttötutkinnon suorittaneet taustakoulutuksensa mukaan 2006 (OPM 2007) 0 pt at eat Näyttötutkinnot Perustutkinto (pt) Ammatti -tutkinto (at) Erikoisammatti -tutkinto (eat) * Erikoisammattitutkinnon suorittaneista 2005 korkeakoulututkinnon suorittaneita 34 ja opisto- tai amk-tutkinnon suorittaneita 29 (OPM 2007) Opisto- / amktutkinto Korkeakou -lututkinto 18,5 5,2 29,2 10,3 55,2 48,6

8 Miten koulutuksen järjestäjät perustelevat toimimistaan näyttötutkintomarkkinoilla? Miten koulutuksen järjestäjät erottautuvat toisiinsa nähden näyttötutkintomarkkinoilla? Ammattikorkeakoulut koulutuksen järjestäjinä - esim. RAMK, HAMK, Haaga-Helia Yksityiset koulutusyritykset koulutuksen järjestäjinä - esim. JTO, POHTO Konsulttiyritykset koulutuksen järjestäjinä -esim. Valmistavan koulutuksen järjestäjät Tutkinnon järjestäjät Tutkintotoimikunta Valtionhallinto koulutuksen järjestäjänä - esim. HAUS, Työvoimaopisto Ammatilliset oppilaitokset koulutuksen järjestäjinä - n. 30 tutkinnon järjestäjää Yliopistojen täydennyskoulutusyksiköt koulutuksen järjestäjinä -esim. Palmenia, JY, LY, TY, Dipoli

9 Tutkimusasetelmasta ja aineistosuunnitelmasta Dokumentit: Näyttötutkintojärjestelmän arviointi 2007 Ammatillisuus Opiskelijat Tutkinnon suorittajat Organisaatiot Yritykset / Yksikkö Haastattelut Kilpailu Koulutuksen järjestäjät Dokumentit: Markkinointiaineistot Tutkinnon järjestäjät Dokumentit: Järjestämissuunnitelmat eri vuosilta Tutkimuskysymykset Rahoitus Johtamisen eat Perusteet 1998, 2003, 2006 Dokumentit (Oph): Näyttötutkintojen perusteet valmisteluasiakirjoineen Tutkintotoimikunnat Dokumentit (Oph): Tutkintotoimikunnan arkistot Markkinat Dokumentit: Oph:n järjestämisedellytysten arvioinnit Haastattelut

10 Lähteitä Fellman, S. Liikkeenjohtamisen kehitys Suomessa. Viitattu , HAUS kehittämiskeskus Oy. Viitattu , Kanerva, K Johtamisen historiasta nykyaikaan. Viisas johtaminen seminaari Viitattu JOHTAMISENHISTORI ASTANYKYAIKAAN.doc Kettunen, P Kauppatieteet Suomessa 100 vuotta, Jyväskylässä 40 vuotta. Viitattu , Lifimin historia. Viitattu , Lilja, K Organisaatiot ja johtaminen aineen juuret. LTA1/01. Viitattu , Näsi, J Yritysjohdon viisastenkivet. Ekonomia. Espoo: Weilin + Göös. Opetushallitus Näyttötutkinnot tilastot Viitattu , Pohto. Viitattu , Taskinen, J Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten historiaa. Yliopistojen täydennyskoulutus verkkosivut Viitattu ,