Perustietoa Olkiluoto 3:sta Toimintaperiaate, käyttö, turvallisuus

Transkriptio

1 erustietoa lkiluoto :sta oimintaperiaate, käyttö, turvallisuus

2 e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a tukannen kuva: V

3 isällys V ydinvoimayhtiö maailman huipulta :ssa edistyksellistä ja maltillista kehitystä muodostuu kolmesta rakennuskokonaisuudesta :n toimintaperiaate uipputeknologia vaatii osaavaa käyttöhenkilöstöä ähköntuotannon käynnistys asaista perusvoiman tuotantoa koko käyttöjakson ajan :n alasajo, vuosihuollot ja ydinjätehuolto Ydinturvallisuus V kantaa yhteiskuntavastuunsa teknisiä tietoja ja mittoja anasto U erustietoa lkiluoto :sta -esitteen tavoite on antaa kaikille laitosyksiköstä kiinnostuneille perustietoa yksikön toiminnasta ja käytöstä sekä V:n toimintaperiaatteista. sitteessä on myös ydinturvallisuutta ja ympäristöä koskevia asioita. eknisempää tietoa löytyy :n teknisestä esitteestä, jota voi kuten tätäkin esitettä tilata ja saada ilmaiseksi V:n verkkosivuilta osoitteessa

4 V:n nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden lkiluoto :n ja :n tuotanto kattaa noin kuudesosan uomessa käytetystä sähköstä. Vuosittain lkiluodossa tuotetusta sähköstä puolet menee suomalaisen teollisuuden käyttöön ja puolet muun yhteiskunnan kuten kotitalouksien ja julkisen sektorin tarpeisiin. e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a

5 V ydinvoimayhtiö maailman huipulta eollisuuden Voima yj (V) on perustettu yksityinen osake yhtiö, joka tuottaa omistajilleen sähköä omakustannushintaan. V on ydinvoimalaitosyksiköiden lkiluoto :n ja :n rakennuttaja, omistaja ja käyttäjä. Yhtiö rakennuttaa kolmatta voimalaitosyksikköä lkiluoto :a () ja on jättänyt valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen neljännestä yksiköstä. V:n palveluksessa on noin 00 henkilöä. enkilöstön vaihtuvuus on vähäistä, ja niinpä -yksikön rakentamisessa on voitu hyödyntää kokemusta, jota henkilöstölle on kertynyt yli 0 vuoden aikana ydinvoimalaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta. enkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen ovat tärkeitä asioita V:lla. atkuva parantaminen ja ennakointi kuuluvat V:n arvoihin, sillä hyvääkin voi aina parantaa ja ennakointi auttaa ehkäisemään häiriöitä. Vankan ydinvoimaosaamisen ja laitosyksiköiden käytön, kehittämisen ja modernisointien myötä on pystytty parantamaan lkiluodon laitoksen turvallisuutta, tuotantokykyä ja tuotannon taloudellisuutta. ansainvälisen vertailun huippua lkiluodon laitosyksiköiden käyttökertoimet ovat -luvun alusta lähtien olleet prosenttia. e ovat pitkään olleet kansainvälisen vertailun kärkisijoilla. uolellisella ja ennakoivalla vuosihuolto- ja muutostyösuunnittelulla saavutetut korkeat käyttökertoimet kertovat V:n korkeasta ydinvoimaosaamisen tasosta ja laitosyksiköiden luotettavasta toiminnasta. lkiluodon voimalaitoksella henkilöstön saamat säteilyannokset ovat pieniä kansainvälisessä vertailussa. V:n menestykselle tärkein voimavara on yhtiön noin 00 osaajalle kertynyt osaaminen ja kokemus. V:n tapa toimia V:n tavoite on olla yhteiskunnan arvostama ydinvoimayhtiö sekä pysyä maailman huipulla myös tulevaisuudessa. ähän yhtiö pyrkii vastuullisesti, ennakoiden, jatkuvan parantamisen periaatetta noudattaen ja avoimesti, hyvässä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. aiken toiminnan perus pilareita ovat kuitenkin korkeatasoinen laatu- ja turvallisuuskulttuuri: turvallisuus ja siihen vaikuttavat tekijät asetetaan päätöksiä tehtäessä aina taloudellisten tavoitteiden edelle. V:n toiminta-ajatus on tuottaa sähköä turvallisesti, luotettavasti, ympäristöä kuormittamatta ja taloudellisesti. amoja periaatteita noudatetaan myös :lla jo sen rakentamisen aikana. vastaa kasvavaan sähköntarpeesen Ydinvoima on päästötön ja taloudellinen tapa tuottaa sähköä. sittain sähkönkulutuksen kasvusta johtuen uomen eduskunta vahvisti toukokuussa 00 äänin sen, että suomalaisen yhteiskunnan kokonaisedun mukaista on lisätä ydinvoimaa. upa viidennen suomalaisen laitosyksikön rakentamiseen myönnettiin V:lle, joka teki investointipäätöksen :sta joulukuussa 00. akenteilla oleva on valmistumisajankohtanaan yksi maailman suuritehoisimmista ydinvoima laitos yksiköistä. erustelut :lle orvaa käytöstä poistuvaa vanhaa, fossiilisiin energialähteisiin perustuvaa sähköntuotantokapasiteettia. uttaa yhdessä uusiutuvia polttoaineita käyttävien laitosten kanssa uomea toteuttamaan hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita. Varmistaa vakaata ja ennustettavaa sähkön hintaa, mikä on tärkeä kilpailutekijä suomalaiselle teollisuudelle ja jokaiselle kansalaiselle. uttaa vähentämään riippuvuutta tuontisähköstä. iehutusvesilaitosten käyttökertoimet % ähde: W aailman keskiarvo äyttökerroin on tarkasteltavana ajanjaksona tuotetun sähköenergian osuus prosentteina siitä sähköenergiasta, jonka laitos olisi kyseisenä ajanjaksona tuottanut toimiessaan keskeytyksettä täydellä teholla.

6 on uuden sukupolven painevesilaitos, jonka tekniikka perustuu hyviin käyttökokemuksiin ja -tuloksiin viimeisimmistä käyttöönotetuista eurooppalaisista reaktoreista. sikuvana ovat olleet -laitokset anskassa ja onvoi-laitokset aksassa. aksa (onvoi) msland 0 We sar 00 We eckarwestheim We anska () hooz 0 We hooz 0 We ivaux 0 We ivaux 0 We vaimet käteen -sopimuksessa V vastaa reaktorilaitoksen ja iemens turpiinilaitoksen rakentamisesta. olemmat ovat kokeneita alansa huippuosaajia. V:n vastuulla ovat muun muassa rakennustyömaan alue- ja louhintatyöt. e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a kuvat: V

7 :ssa edistyksellistä ja maltillista kehitystä V teki joulukuussa 00 investointipäätöksen teholtaan noin 00 megawatin painevesireaktorilla varustetun laitosyksikön rakentamisesta lkiluotoon. onien hyvien vaihtoehtojen joukosta voimalaitostyypiksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen (uropean ressurized water eactor). :n rakentaa avaimet käteen -toimituksena V :n ja iemensin muodostama konsortio. Valintaan vaikuttivat turvallisuus- ja luotettavuustekijät, tekniset ratkaisut sekä sähkön tuotantokustannukset. yvän teknologian harkittua kehitystyötä on edistyksellinen laitos yksikkö, jonka rakentamisessa on hyödynnetty alan uusinta tietämystä samalla, kun laitosyksikön tekniset perusratkaisut pohjautuvat esikuvana olleiden ranskalaisten ja saksalaisten ydinvoimalaitosten hyviin käyttökokemuksiin ja -tuloksiin. rityistä huomiota on kiinnitetty turvallisuutta entisestään lisääviin tekijöihin sekä tuotannon tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. simerkiksi vakavien reaktorionnettomuuksien hallinta on huomioitu monin parannelluin ratkaisuin; moninkertaisista turvallisuusjärjestelmistä löytyy lisätietoa sivulla 0. :n taloudellisuudesta ja tehokkuudesta puolestaan kertoo se, että viimeisimpiin uroopassa käyttöön otettuihin laitoksiin verrattuna :n reaktoriteho on kuva: V noin yhden prosentin verran suurempi ja sähköteho noin kymmenen prosenttia suurempi. ällöin sähkön tuotantokustannukset ovat pienemmät. yös laitoksen polttoaineenkulutus on pienempi: tuottaa vähemmän pitkäikäisiä radioaktiivisia jätteitä megawattituntia kohden. ähköä useaksi vuosikymmeneksi -yksikön on mahdollista :n tekniikkaa on kehitetty päästä taloudellisesti vähintään 0 vuoden toiminta- maltillisesti. rityisesti huomiota on kiinnitetty turvallisuutta entisestään aikaan, sillä vaikeasti vaihdettavissa olevat laitteet ja lisääviin tekijöihin sekä tuotannon tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. rakenteet, kuten reaktoripaineastia ja suoja rakennus, on suunniteltu kestämään vähintään 0 vuotta. uut rakenteet ja laitteet voidaan tarvittaessa uusia useammin. uten V:n käyvillä laitosyksiköillä myös :lla tullaan noudattamaan peri aatetta, jonka mukaan laitosyksikkö pidetään aina uudenveroisena. ähän pääs tään toteuttamalla huolellisesti suunnitelmalliset vuosihuollot, joilla tähdätään turvalliseen, luotettavaan ja taloudelliseen sähköntuotantoon. :n vaiheita / oveltuvuustutkimukset aloitettiin / Ympäristövaikutusten arviointiselostus /000 V:n periaatepäätöshakemus /00 Valtioneuvoston myönteinen päätös /00 duskunta vahvisti periaatepäätöksen /00 /00 arjouskilpailu /00 V:n investointipäätös ja sopimuksen allekirjoitus 00 V:n alue- ja louhintatöiden aloitus 00 yömaan luovutus laitostoimittajalle ja rakentamisen aloitus lkiluoto painevesilaitos teho 00 W hyötysuhde % korkeapaine- ja matalapaineturpiinia rakennusten kokonaistilavuus noin miljoona kuutiota, mikä vastaa noin kymmentä uomen eduskuntataloa rakentamisesta vastaavat V (reaktorilaitos) ja iemens (turpiinilaitos) projektin investointipäätös tehtiin 00. on ollut uomen tähänastisen teollisuushistorian suurin yksittäinen investointi. kuva: V Uraanipolttoainetta on :n reaktorissa noin 0 tonnia.

8 eaktorirakennus urvallisuusjärjestelmärakennus urvallisuusjärjestelmärakennus urvallisuusjärjestelmärakennus urvallisuusjärjestelmärakennus olttoainerakennus eaktorilaitoksen apurakennus ätteenkäsittelyrakennus ieselrakennus isäänkulkurakennus oimistorakennus urpiinirakennus ytkinlaitos erivesipumppaamo Varmennetun merivesijärjestelmän pumppaamo uponestojärjestelmän pumput puhöyrykattilarakennus on maailman suuritehoisimpia laitosyksiköitä, ja on työmaana uomen ja uroopankin suurimpia. en rakenteissa on betoniterästä 000 tonnia ja betonia kuutiota. Yksikköä on ollut rakentamassa yli 0 eri kansallisuutta; yrityksiä on ollut 0:sta eri valtiosta :n rakennuksia n V n iemens ower eneration n V kuva: V e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a

9 muodostuu kolmesta rakennuskokonaisuudesta lkiluoto sijaitsee lkiluodon saarella käyvien laitosten länsipuolella. Yksikön raken nukset voidaan karkeasti jakaa kolmeen kokonaisuuteen: reaktori laitokseen, turpiinilaitokseen sekä apuja tukirakennuksiin. eaktorilaitos eaktorilaitoksen päärakennuksia ovat metrin korkeuteen nouseva reaktorin suojarakennus sekä sitä ympäröivät polttoainerakennus ja neljä turvallisuusjärjestelmärakennusta. aikkien näiden rakennusten turvallisuusratkaisuissa on huomioitu erilaisia häiriötilanteita ja näiden vaiku tuksia. simerkiksi suojarakennus, polttoainerakennus ja kaksi turvallisuusjärjestelmärakennusta on suojattu suuren matkustajalentokoneen törmäystä vastaan. eaktoriyksikkö, jossa yksikön lämpöenergia tuotetaan, on suojarakennuksessa. olttoainerakennuksessa ovat paitsi tuoreen ja käytetyn polttoaineen säilytysaltaat myös korjaamotiloja. äytettyä polttoainetta säilytetään muutamia vuosia polttoainerakennuksen vesialtaissa ennen välivarastointia ja loppusijoitusta. äin säteilytaso ja lämpöteho laskevat huomattavasti. ätteenkäsittelyrakennuksessa käsitellään matala- ja keskiaktiivisia voimalaitosjätteitä. Vuosien kokemuksen ja tekniikan kehittymisen ansiosta jätettä kertyy vähemmän kuin aiemmin. urpiinilaitos eaktorilaitoksella tuotettu lämpöenergia muutetaan turpiinilaitoksella turpiinien liike-energiaksi ja edelleen generaattorilla sähköenergiaksi. ähän prosessiin tarvittavat komponentit on sijoitettu turpiinirakennukseen. :n turpiinit ovat maailman suuritehoisimpia. uvan matalapaineturpiinin halkaisija on leveimmillään lähes seitsemän metriä. urpiinilaitokseen kuuluvat myös merivesipumppaamo, kytkinlaitos sekä erilliset betonoidut tilat, joissa ovat laitosyksikön muuntajat. erivesipumppaamon kautta pumpataan merivettä, jolla lauhdutetaan turpiineilta tulevaa höyryä lauhduttimessa jälleen vedeksi. ytkinlaitokselta syötetään sähköä muun muassa turpiinilaitokselle sen eri toimintoja varten, ja päämuuntajan tehtävä on muuntaa generaattorilta tuleva kv:n jännite valtakunnan verkkoon sopivaksi 00 kv:ksi. ainevesilaitokselle tyypilliseen tapaan turpiinilaitoksen säteilytaso ei poikkea merkittävästi luonnon taustasäteilytasosta, koska reaktorilaitoksen prosessissa kiertävä radioaktiivinen vesi ja turpiinilaitoksen vesi-höyrykierto eivät ole kosketuksissa toisiinsa. pu- ja tukirakennukset dellä mainittujen rakennuskokonaisuuksien lisäksi :n alueella sijaitsee erilaisia tukirakennuksia, sisäänkulkurakennus sekä toimistorakennus. oimistorakennuksesta on kulkusilta sisäänkulkurakennukseen, jossa on käyttöhenkilökunnan sosiaalitilat ja jonka kautta kuljetaan suojarakennukseen. isäksi laitos alueelle sijoittuvat kaksi dieselrakennusta. äissä molemmissa on kaksi varavoimadieseliä, joilla varmistetaan laitosyksikön sähkönsaanti häiriötilanteissa. oninkertaisia turvallisuusratkaisuja eaktorin suojarakennuksessa on turvallisuutta lisäävänä tekijänä kaksi sisäkkäistä rakennusta. olempien seinärakenteet ovat paksua teräsbetonia. isäksi sisempi suojarakennus on vuorattu teräksellä. eräsvuoraus takaa suojarakennuksen kaasutiiviyden: se on mitoitettu pitämään epätodennäköisen, vakavan reaktorionnettomuuden vaikutukset rakennuksen sisällä. aitosyksikön hallittua käyttöä lisäävät myös moninkertaiset turvallisuusjärjestelmät, jotka on sijoitettu toisistaan fyysisesti erilleen omiin rakennuksiinsa. oska yksikin neljästä turvallisuusjärjestelmästä pystyy itsenäisesti suorittamaan vaaditun turvallisuustoiminnon, ei minkään yksittäisen laitteen vikaantuminen siten vaaranna laitosyksikön turvallisuutta. kuva: V uojarakennus on suunniteltu kestämään ison matkustajalentokoneen törmäyksen.

10 :n toimintaperiaate :n reaktorityyppiä nimitetään painevesireaktoriksi, koska reaktoripaineastian sisällä olevan korkean paineen ansiosta vesi ei kiehu. ainevesireaktorilla varustetussa laitoksessa on lämmönsiirtoon kaksi erillistä piiriä: reaktorilaitoksen primääripiiri ja turpiinipuolen sekundääripiiri. äiden lisäksi on merivesipiiri, jonka tehtävä on jäähdyttää eli lauhduttaa sekundääripiirin kuumaa vesihöyryä vedeksi. rimääripiiri ekundääripiiri erivesipiiri eaktorirakennus urpiinirakennus kuva: V ähköntuotanto on yksinkertaistettuna eriaate on sama muissakin niin sanotuissa lauhdevoimalaitoksissa, mutta niissä tiettyjen energiamuotojen muuntamista sähköenergiaksi. Ydinvoimalaitoksessa lämpöenergian aikaansaamiseksi käytettävä polttoaine voi olla vaikkapa kivihiiltä synnytetään ensin reaktorissa lämpöenergiaa sisältävää höyryä, jonka avulla tai biopolttoainetta. :ssa polttoaine on pyöritetään turpiineja. ämä liikeenergia muunnetaan turpiinien kanssa uraanidioksidia. samalla akselilla olevalla generaattorilla sähköenergiaksi. e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a

11 rimääripiirissä tuotetaan laitoksen lämpöenergia aineistimen avulla korkeassa paineessa pidettävä, paikoin lähes 0-asteinen jäähdyte (joka on :lla booripitoista vettä) kuumenee virratessaan reaktorin läpi ja kiertää pääkiertopumppujen avulla primääripiirissä ja luovuttaa reaktorin tuottaman lämpöenergian sekundääripiirille neljässä höyrystimessä. eaktorin tehoa säädetään säätöelementeillä. ekundääripiirissä lämpöenergia muutetaan ensin liike-energiaksi, sitten sähköenergiaksi ekundääripiirin paine on huomattavasti primääripiirin painetta pie- nempi, mikä saa sekundääripiirin veden kiehumaan höyrystimissä. ämä höyrystimiltä tuleva kuuma, lähes kuiva vesihöyry pyörittää turpiineja 00 kierrosta minuutissa. urpiinien kanssa samalle akselille kytketyssä generaattorissa turpiinien liike-energia muuntuu sähköenergiaksi. erivesipiirissä höyry lauhdutetaan vedeksi :n turpiineilta tuleva höyry lauhdutetaan takaisin vedeksi lauhduttimessa meriveden avulla. auhdevesi syötetään takaisin höyrystimiin syöttövesipumpulla. auhduttamisessa hyödynnetty merivesi lämpenee noin, astetta, ja se palautetaan mereen saaren toiselle puolelle. rimääripiiri höyrystin paineistin pääkiertopumppu reaktori pääkiertoputket ekundääripiiri höyryputket höyrystin turpiinit generaattori lauhdutin syöttövesi erivesipiiri lauhdutin merivesipiiri ääkomponentit: reaktori paineistin höyrystintä pääkiertopumppua ääkomponentit korkeapaineturpiini välitulistinta matalapaineturpiinia generaattori ja magnetointikone lauhdutin merivesipumput lauhdepumput esilämmittimet syöttövesitankki syöttövesipumput

12 Ydinvoimalaitoksen ohjaajien kouluttaminen on jatkuvaa. aitostoimintoja tarkasti mukaileva simulaattorikoulutus on tärkeä osa osaamisen ylläpitoa. aitoksen ajoon oikeuttava lisens si on voimassa kolme vuotta kerrallaan. äyttö- ja teoriakokeet järjestää U. taustakuva: V e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a

13 uipputeknologia vaatii osaavaa käyttöhenkilöstöä ähköä ei synny ilman ammattitaitoista henkilöstöä. rityisen vahvaa osaamista edellytetään valvomohenkilöstöltä, mutta laitosyksikön käyttö vaatii hyvää ammatillista osaamista ja yhteistyötä koko käyttöhenkilöstöltä. äyttöhenkilöstöön kuuluu valvomohenkilöstön li säksi eri tekniikan alojen am matti laisia sekä asiantuntijoita muun muassa säteilysuojelun, ydintekniikan ja kemian alalta. Yhtiö tar vit see myös monenlaista muuta osaamista esimerkiksi informaatioteknologian, kiin teistö hal lin nan, talous- ja hallintopalveluiden, henkilöstön kehittämisen ja viestinnän alalta. :lle noin 00 ydinvoimaosaajaa edustaa tämän hetkisen teknologian kärkeä ja edellyttää siten myös hyvin koulutettua käyttöhenkilöstöä. okaisella V:laisella on perustiedot säteily-, ym päristö-, palo- ja työsuojelusta sekä yhtiön toimintakulttuurista. äiden lisäksi jokainen osallistuu tehtävänsä edellyttämään ammatilliseen koulutukseen. Vuorotöitä tekevän valvomohenkilökunnan koulutus on vaativaa: vain hen ki löt, jotka ovat hyväksytysti läpäisseet äteilyturvakeskuksen (U) näyttö- ja teoriakokeet ja saaneet lisenssin, voivat käyttää ydinvoimalaitosta ja toimia ohjaajina. isenssi on osoitus hyvästä laitostuntemuksesta sekä järjestelmien hallinnasta. hjaajien peruskoulutus kestää kolme vuotta, ja se sisältää teoriaa, käytännön opiskelua ulkomaisilla ja V:n käyvillä laitoksilla sekä simulaattorikoulutusta. :n henkilöstöstä suuri osa on uusia V:laisia, mutta joukossa on myös kokeneita ydinvoimaosaajia sekä lkiluodon että oviisan käyviltä laitosyksiköiltä. Yhteensä :lla tulee työskentelemään noin 00 ydinvoimaosaajaa. atkuvaa ammattitaidon ylläpitoa enkilöstön pätevyyttä ylläpidetään V:lla monipuolisilla kouluttautumis- ja kehittämismahdollisuuksilla. hjaajille se merkitsee jatkuvaa itseopiskelua, useita koulutuspäiviä ja vuosittaista kertauskoulutusta laitossimulaattorilla, joka on täydellinen kopio laitoksen valvomosta. imulaattorilla harjoitellaan kaikkia mahdollisia laitoksen käyttötapahtumia. äiriö- ja onnettomuustilanteiden harjoittelun ohella sillä varmistetaan käyttö-, häiriö- ja hätätilanneohjeiden oikeellisuus. orkea osaamisen taso ja moraali V:n henkilöstö tietää, että ydinvoimalaitoksella työskentely edellyttää korkeaa ammattitaitoa ja tinkimättömyyttä. atkuva parantaminen ja ennakointi kuuluvat V:n arvoihin, ja näiden arvojen mukaisesti V:laiset etsivät kehittämiskohteita ja suunnittelevat yhä parempia toimintatapoja. V:n toiminta ja tuotanto ovat alan toimijoiden keskuudessa maailmanlaajuisesti arvostettuja. :lla pyritään samoihin hyviin tuloksiin ja toimintamalleihin kuin käyvillä laitosyksiköillä, ja peruslähtökohta sille on ammattitaitoinen henkilöstö. :lla työskentelevälle henkilöstölle on ollut suuri etu saada olla mukana jo laitosyksikön rakentamisvaiheessa. Ydinvoimalaitoksen valvomohenkilöstön peruskriteerejä :n valvomohenkilöstö tulee tekemään vuorotöitä. ussakin vuorossa on henkilöä: vuoropäällikkö, reaktoriohjaaja, turpiiniohjaaja, alueohjaaja ja käyttömiestä. e kaikki ovat rekrytointiprosessissa osoittaneet korkeaa vastuuntuntoa harkitsevaa päätöksentekokykyä hyvää rutiinien sietokykyä soveltuvuutta vuorotyöhön sekä kiinnostusta ydinvoimalaitoksen toimintaa kohtaan. yöskentely ydinvoimalaitoksella edellyttää lisäksi vuoden ikää, nuhteettomuutta ja päihteettömyyttä. Ydinvoimalaitoksen ohjaajilta vaaditaan tarkkaa prosessituntemusta.

14 Uraaniatomin halkeaminen eli fissio issio tarkoittaa hajoamista, halkeamista. e on reaktio, jossa raskas atomiydin hajoaa kahdeksi keskiraskaaksi ytimeksi, jolloin vapautuu energiaa. oori eutronien liikenopeus on noin km/s. lman hidastinta näiden ns. nopeiden neutronien liikenopeus on niin suuri, etteivät uraaniatomit pysty sieppaamaan niitä, eivätkä ne pysty aiheuttamaan merkittävässä määrin fissiota. :ssa hidastimena käytetään booripitoista vettä. idastetun neutronin liikenopeus on enää, km/s, jolloin niiden kyky halkaista uraaniytimiä kasvaa. issiossa syntyy kaksi uutta atomia ja nopeaa neutronia, joita vesi hidastaa ja jotka siten voivat edelleen halkaista uraaniatomeita, mikä ylläpitää ketjureaktiota. :ssa fissiota ja reaktorin tehoa hallitaan säätämällä jäähdyteveden booripitoisuutta sekä säätöelementtejä. issio ydinvoimalaitoksessa ykyiset ydinvoimalaitokset perustuvat fissiotekniikkaan. iissä saadaan aikaan energiaa halkaisemalla ydinreaktorissa uraanipolttoaineen raskaita ytimiä keskiraskaiksi, jolloin vapautuu energiaa ja neutroneja. eut- ronien vapautuminen aiheuttaa ketjureaktion, joka pitää ydin reaktion käynnissä. nergia vapautuu pää asiassa halkeamistuotteiden liike-energiana, joka muuttuu lämpöenergiaksi ja joka muutetaan edelleen sähköksi. olttoaineniput << :ssa on polttoainenippua. Yhdestä polttoainenipusta saadaan sähköenergiaa vuodessa noin 0 gigawattituntia. Viidellä polttoainenipulla voitaisiin siten kattaa koko hvenanmaan sähkönkulutus neljän vuoden ajan. kuva: V Yhdessä polttoainenipussa on ohjausputkea ja polttoainesauvaa (kuvassa). olttoainesauvan sisällä on satoja polttoainetabletteja. olttoainesauvan metallikuori muodostaa ensimmäisen esteen ympäristön ja polttoaineessa syntyvien radioaktiivisten aineiden välillä. >> kuva: V e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a

15 ähköntuotannon käynnistys Ydinvoimalaitos on ydinfysiikan käytännön sovellus, jossa käytetään hallituissa oloissa hyväksi fission eli atomin halkeamisen aiheuttamaa ketjureaktiota, ja siinä syntyvää lämpöenergiaa. Ydinfission aikaansaamiseksi ja sähköntuotannon käynnistämiseksi tarvitaan polttoainetta (jossa uraaniytimet halkeavat), neutroneita (jotka aiheuttavat halkeamiset) sekä hidastinainetta (joka hidastaa neutroneita ja lisää halkeamistodennäköisyyttä). aikkia edellä mainittuja tekijöitä tarvitaan ketjureaktion ylläpitämiseksi. :n polttoaine on uraanidioksidia, joka on puristettu pieniksi, noin yhden senttimetrin korkuisiksi tableteiksi. idastimena käy- kuva: V tetään booripitoista vettä, joka toimii samalla primääripiirin lämpöä johtavana jäähdytteenä. aitosyksikön ensimmäinen ylösajo uoreessa polttoaineessa ei ole radioaktiivisia aineita ihmiselle haitallisia määriä. e säteilee hyvin heikosti ja se tuottaa vain rajoitetusti fissioita aikaansaavia neutroneja, minkä vuoksi sähköntuotannon ensimmäistä käynnistystä voidaan huomattavasti helpottaa käyttämällä erillisiä neutronilähteitä. eutronilähteet mahdollistavat fissiot, ja lisäämällä fissioiden määrää hallitusti reaktorin teho nousee. Yhden polttoainesauvan sisällä on satoja polttoainetabletteja. oin kahdeksalla polttoainetabletilla pystytään tuottamaan sähköä vuoden ajaksi nelihenkiselle perheelle, joka asuu omakotitalossa, jossa on suora sähkölämmitys. un käyttöjaksolle suunniteltu energiamäärä on tuo tettu, vaihdetaan osa reak tori sydämen polttoaineesta uuteen vuosihuol lon aikana. eaktoriin jäävässä polttoaineessa on riittävästi ketjureaktion käynnistä miseen tarvittavia neut roneja, minkä vuoksi seuraavissa käynnistyksissä ei erillistä neutronilähdettä enää tarvita. Ydinsähkön tuotantoa valtioneuvoston luvalla :n ylösajo ja sähköntuotannon käynnistäminen edellyttävät, että koko laitosyksikkö on valmis käyttöönottoa varten ja että valtioneuvosto on myöntänyt ydinvoimalaitokselle käyttöluvan. äyttöluvan myöntäminen edellyttää, että rakentamisessa on noudatettu rakentamisluvan määräyksiä U on todennut laitoksen täyttävän asetetut turvallisuus vaatimukset ydinjätehuollon järjestelyt ja rahoitus ovat riittävät laitoksen käyttöhenkilökunnan kelpoisuus ja koulutus ovat asianmukaiset. :n käyttölupaa aiotaan hakea vuosi ennen kaupallista käyttöä. V, viranomaisvalvonta ja kansainvälinen yhteistyö äteilyturvakeskus eli U on uomessa ydinvoimalaitosten koko elinkaaren eri vaiheita valvova viranomainen. en laatima ja ylläpitämä ohjeistokokoelma määrittelee ne tekniset turvallisuusvaatimukset, jotka ydinvoimalaitoksen on täytettävä niin rakentamisessa kuin käytönkin aikana. U on ollut vahvasti mukana -projektissa. Valvovana viranomaisena se on muun muassa suorittanut ennakkotarkastuksia sekä valvonut komponenttien valmistusta ympäri maapalloa. yös uuden laitosyksikön käyttöönoton valvonta kuuluu Uille. V tekee paljon yhteistyötä eri ydinvoima-alan tahojen kanssa ja on mukana kansainvälisissä ydinvoimayhteisöissä. äitä ovat muun muassa, uratom ja W. arkoituksena on edistää omaa ydinvoimaosaamista ja hankkia kanavia, joista saada tietoa ja tukea laitosten käytön ja turvallisuuden kehittämiseksi.

16 äätöelementti ormisäätösauva << eaktoritehon säätö eaktorin tehoa säädetään säätöelementtien sormisäätösauvoilla. äätöelementtejä liikutetaan pystysuunnassa polttoainenippujen sisällä. os kaikki reaktorin säätöelementtiä ajettaisiin reaktorin polttoainenippujen sisään, reaktori sammuisi. kuva: V lennaista reaktorin käytössä on se, että reaktorissa olevat eri-ikäiset ja -tehoiset polttoaineniput on sijoitettu oikein. asainen tehojakauma reaktorissa varmistaa hyvän turvallisuustason sekä polttoaineen taloudellisen käytön. kuva: V olttoainenippu V:lla on oma kemian laboratorio, joka palvelee eri organisaatioyksiköitä tuottamalla luotettavia ja tarkkoja analyyseja ja mittaustuloksia. uloksia hyödynnetään muun muassa prosessien valvonnassa ja säätämisessä. e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a

17 asaista perusvoiman tuotantoa koko käyttöjakson ajan V:lla tähdätään ennustettavaan ja häiriöttömään sähköntuotantoon eli siihen, että laitosyksiköt tuottavat sähköä tasaisesti koko käyttöjakson ajan aina seuraavaan vuosihuoltoon asti. on suunniteltu siten, että sen käyttöjakso voi olla kuukautta. ähtökohta V:lla on, että yksiköitä ajetaan täydellä teholla koko käyttöjakson ajan. aloudellisen tuotannon saavuttamiseksi tehoa lasketaan käyttöjakson aikana suunnitellusti ainoastaan määräaikaistestauksia varten. uotanto vaatii jatkuvaa tarkkailua ehon muutokset ovat käytön aikana verrattain hitaita. Ydinvoimalaitoksen prosesseja ja eri komponenttien toimintaa valvoo koko ajan käyttöhenkilöstö apunaan pitkälle kehitetty automaatio. :n käytön valvonnasta vastaavan käyttövuoron muodostavat vuoropäällikkö, reaktori- ja turpiiniohjaajat, alueohjaaja sekä kaksi käyttöhenkilöä. okainen käyttö vuoro ylläpitää käyttöpäiväkirjaa, millä varmistetaan tiedonsiirto esimerkiksi vuorojen kesken ja dokumentoidaan reakto rin käyttötapahtumat. orkea turvallisuuskulttuuri edellyttää tinkimätöntä sääntöjen noudattamista ja valppautta kunkin omissa työtehtävissä. ääräaikaistestit varmistavat laitteiden ja järjestelmien toiminnallisuuden aitosyksikön laitteiden ja järjestelmien toimintoja testataan määräajoin. äin var- mistetaan laitteiden ja järjestelmien turvallisuus ja käytettävyys. ääräaikaistestien avulla pyritään myös havaitsemaan mahdolliset viat hyvissä ajoin ennen kuin ne voisivat aiheuttaa käyttöhäiriöitä. ääräaikaistestejä ja -tarkastuksia suoritetaan etukäteen määritellyn ja hyväksytyn ohjelman ja aikataulun mukaisesti. uoritusväli eri laitteiden tai järjestelmien välillä voi vaihdella yhdestä kuukaudesta kymmeneen vuoteen, mutta turvallisuudelle tärkeimmät ohjaus- ja valvontamekanismit testataan jopa kuukauden välein. Valtaosa määräaikaistesteistä tehdään ajettaessa laitosyksikköä täydellä teholla. inoastaan muutamien määräaikaistestien edellytyksenä on tehon alennus, ja ne näkyvät tuotantotilastoissa lyhytaikaisina tuotannon menetyksinä. äännöllistä raportointia U tarkastaa käytön aikana määräajoin laitoksen käyttö-, kunnossapito- ja valvontatoimia. isäksi V raportoi Uille säännöllisesti laitoksen käytöstä. simerkiksi vuorokausiraportti sisältää tiedot laitoksen edellisen vuorokauden käyttötapahtumista. uotantotiedot ja eri järjestelmien valvontatulokset samoin kuin henkilökunnan säteilyannokset raportoidaan kuukausittain. uomi kuluttaa vuosittain sähköä lähes 0 Wh uomalainen kuluttaa sähköä enemmän kuin muut eurooppalaiset keskimäärin. Vuoden 00 tilastojen mukaan siinä missä suomalainen kulutti noin, megawattituntia, kulutti saksalainen vuodessa vain, megawattituntia. otta uomen vuotuinen kokonaiskulutus, lähes 0 terawattituntia, pystyttäisiin kattamaan, tarvittaisiin lähes seitsemän :a! uomen sähköntuotantokapasiteetti ei tällä hetkellä riitäkään, vaan osa sähkötarvetta katetaan tuontisähköllä. ääosa eli / tuodaan Venäjältä ja / uotsista. mavaraisuusasteen lisäämisen on poliittisesti linjattu olevan yhteiskunnan kokonaisedun mukaista, ja V jätti valtioneuvostolle huhtikuussa 00 periaatepäätöshakemuksen neljännen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta lkiluotoon. - projektin myötä V:lla on hyvät valmiudet aloittaa -hanke nopeas ti ja tuottaa suomalaisille neljän laitosyksikön voimin ilmastonmuutosta hillitsevää, kohtuuhintaista ja luotettavaa ydinsähköä. ähkön arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa myös autojen energialähteenä.

18 olttoaineen käsittely :lla uoreessa polttoaineessa ei ole ihmiselle haitallista määrää säteilyä. itä voidaan varastoida polttoainerakennuksessa joko tuoreen polttoaineen kuivavarastossa tai veden alla polttoainealtaiden varastointitelineissä, joissa säilytetään myös käytettyjä polttoainenippuja. äytettyjä polttoainenippuja käsitellään aina veden alla. Vesi sekä jäähdyttää nippuja että toimii tehokkaana säteilysuojana. olttoaineen vaihtoseisokissa osa reaktorissa olleista, tehonsa menettäneistä nipuista korvataan tuoreilla. äytettäessä reaktoria esimerkiksi vuoden jaksoissa vaihdetaan neljäsosa polttoaineesta. eaktorista poistettua polttoainetta varastoidaan ensin joitakin vuosia polttoainerakennuksessa, minkä jälkeen se siirretään käytetyn polttoaineen välivarastoon eli -varastoon, joka on yhteinen :n ja :n kanssa. olttoainenippuja säilytetään -varaston vesialtaissa useita vuosikymmeniä. änä aikana niiden radioaktiivisuus ja lämmöntuotto laskevat alle tuhannesosaan alkuperäisestä, mikä helpottaa niiden jatkokäsittelyä. V:n käytetty polttoaine tullaan loppusijoittamaan lkiluotoon. kuva: V Vuosihuoltojen aikana testataan järjestelmien toimintaa ja yksikön turvallisuus- ja käytettävyystekijöitä. olttoaineenvaihto suoritetaan vuosihuollon aikana, jolloin osa polttoaineesta vaihdetaan tuoreeseen. kuva: V olttoainerakennuksessa varastoidaan sekä tuoretta että reaktorista poistettua polttoainetta. Vuoden aikana käytetyn polttoaineen radioaktiivisuus vähenee sadasosaan. äytettyä polttoainetta varastoidaan -varastossa useita vuosikymmeniä ennen loppusijoitusta. e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a

19 :n alasajo, vuosihuollot ja ydinjätehuolto V:n tavoitteena on käyttää ja ylläpitää -ydin voima laitosyksikköä samojen käyttö- ja ylläpitoperiaatteiden mukaisesti, joilla lkiluodossa on tuotettu menestyksekkäästi sähköä yli 0 vuoden ajan. :n on mahdollista päästä taloudellisesti vähintään 0 vuoden käyttöikään. avoite saavutetaan muun muassa huolellisesti suoritetuilla vuosihuolloilla, joiden suunnittelu käynnistetään hyvissä ajoin ennen toteutusta. Vuosihuollot vaativat eri asiantuntijaryhmien saumatonta yhteistyötä. Yksikön alasajo aitosyksikön reaktoritehoa lasketaan ennalta tehdyn suunnitelman mukaan ajamalla säätösauvat polttoainenippujen sisään. eaktoritehon ollessa riittävän alhaalla laitosyksikkö irrotetaan valtakunnan kantaverkosta, reaktori sammutetaan ja vuosihuoltosuunnitelman mukaiset toimenpiteet voidaan aloittaa. Vuosihuoltojen aikana vaihdetaan osa reaktorisydämen polttoaineesta, tehdään laitteistojen kunnossapitotöitä sekä testataan yksikön turvallisuus- ja käytettävyystekijöitä. Vuosihuoltojen aikana pystytään testaamaan myös sellaisten järjestelmien toimintaa, joita ei voida käytön aikana testata. :n huollettavuuteen panostettu :ssa on ratkaisuja, jotka helpottavat sekä yksikön käyttöä että huoltotoimenpiteitä. yös yksikön vuosihuoltojen kestoa ja siten huoltokustannuksia on pystytty vähentämään. ärkeä kehityksen askel on otettu lisäämällä sellaisia teknisiä ratkaisuja, jotka vähentävät kunnossapitohenkilöstön saamaa säteilyä. Vuosihuoltoja suoritetaan valitun käyttöjakson mukaisesti kuukauden välein. iiden aikana työllistää noin tuhat ylimääräistä työntekijää. Ydinjätehuolto adioaktiiviset jätteet erotellaan niiden aktiivisuuden sekä fysikaalisten ja kemiallisten ominaisuuksien mukaan. ääjaottelukriteerin mukaisesti ydinvoimalaitoksella syntyy kolmenlaista ydinjätettä: korkea-aktiivinen käytetty polttoaine keskiaktiivinen voimalaitosjäte ja matala-aktiivinen voimalaitosjäte. atala-aktiivista jätettä on voimalaitoksen käytössä huoltotoimissa kertynyt sekajäte, jossa on mukana esimerkiksi suojavarusteita, muoveja ja työkaluja. eskiaktiivista jätettä puolestaan ovat voimalaitoksen prosessiveden puhdistuksessa syntyvät suodatinmassat. olemmat jätteet pakataan tynnyreihin, jotka viedään betonilaatikoissa omiin siiloihinsa lkiluodossa sijaitsevaan voimalaitosjätteiden loppusijoitusluolaan eli V-luolaan. :n käytettyä polttoainetta pidetään ensin muutamia vuosia yksikön polttoainerakennuksen vesialtaassa, josta se siirretään käytetyn polttoaineen välivarastoon eli -varastoon. Varastoinnin aikana polttoaine jäähtyy ja radioaktiivisuus vähenee, mikä helpottaa sen jatkokäsittelyä. äytetty polttoaine loppusijoitetaan satojen metrien syvyyteen peruskallioon. V:n ja ortum ower and eat y:n omistama osiva y huolehtii osakkaidensa lkiluodon ja oviisan ydinvoimalaitosten käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. oppusijoitusluolan on tarkoitus olla käytössä 00. Vähemmän jätettä, enemmän sähköä adioaktiivista jätettä kertyy V:lla aiempaa vähemmän. erkittävänä tekijänä tässä kehityksen suunnassa on ollut sekä varsinaisen teknologian kehittyminen että ydinvoimalaitoskäytäntöjen järkeistäminen. simerkiksi työkalujen, komponenttien ja tarvikkeiden suoja- ja pakkausmuovit poistetaan jo ennen niiden viemistä laitokselle, mikä vähentää matala-aktiivisen jätteen määrää. :ssa käytetyn edistyksellisen teknologian ansiosta polttoainetta pystytään hyödyntämään tehokkaammin. Verrattuna käytössä oleviin eurooppalaisiin laitoksiin, radioaktiivista polttoainetta syntyy vähemmän jokaista megawattituntia kohden. iinteät voimalaitosjätteet pakataan 00 litran tynnyreihin ja betonilaatikoihin.

20 eho % ika min. urvallisuusjärjestelmien suunnitteluperiaatteena on pyrkiä poikkeustilanteissa reaktorin nopeaan sammuttamiseen eli reaktoripikasulkuun. opean pikasulun ansiosta reaktorin teho saadaan nopeasti alas. ikasulkuaika :lla on, sekuntia. urvallisuusjärjestelmä koostuu neljästä itsenäisestä, ongelmatilanteessa toisensa korvaavasta osajärjestelmästä ja eaktorirakennuksen jäähdytysjärjestelmän ruiskutussuuttimet öyrystimet ( kpl), ensisijainen tapa siirtää lämpöä primääripiiristä, kun primääripiirin lämpötila on yli 0 ätäjäähdytysvesiallas ( kpl) ja suojarakennuksen jäähdytysjärjestelmien lämmönvaihtimet ( kpl) eskipaineiset hätäjäähdytyspumput ( kpl) ämmönvaihtimet alle lämpötiloihin ( kpl) 0 e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a atalapaineiset hätäjäähdytyspumput ( kpl) 0 aineakut ( kpl), joissa -0 m jäähdytettä, työntövoimana paineistettu typpi 0 0 ydänsulan leviämisalue ( m ) kuva: V

21 Ydinturvallisuus Yksi ehdottomista peruspilareista V:lla on ydinturvallisuuden varmistaminen. Ydinturvallisuuteen vaikuttavat tekijät saavat kukin tärkeytensä edellyttämän huomion, ja ne menevät päätöksiä tehtäessä taloudellisten tavoitteiden edelle. Ä U ÄÄ UVUU- Yleisenä tavoitteena niin :lla kuin V:lla yleensäkin on ydinvoimalaitoksen turvallisuuden varmistami nen siten, ettei laitoksen käytöstä aiheudu haittaa ihmisille tai ympäristölle. Ydinturvallisuus muo dostuu sekä hyvästä turvallisuuskulttuurista ja toiminta tavoista että teknisistä tur valli suusratkaisuista. oninkertaiset ja rinnakkaiset turvallisuusjärjestelmät kuva: V :ssa on poikkeuksellisia tilanteita varten neljä rinnakkaista ja toisiaan korvaavaa turvallisuusjärjestelmää. ällä tarkoitetaan, että useat eri laitteistot ja järjestelmät hoitavat samaa tehtävää. rityisenä varotoimenpiteenä turvallisuusjärjestelmät on sijoitettu neljään erilliseen rakennukseen samanaikaisen vioittumisen estämiseksi. oska yksikin neljästä turvallisuusjärjestelmästä pystyy itsenäisesti suorittamaan vaaditun turvallisuustoiminnon, ei minkään yksittäisen laitteen vikaantuminen siten vaaranna laitosyksikön turvallisuutta. äiriö- ja onnettomuustilanteita ohjataan :ssa hyvin pitkälle digitaalisilla järjestelmillä. eaktorin suojaus- ja turvallisuustoiminnot on automatisoitu, mikä antaa laitoksen käyttöä valvovalle henkilöstölle 0 :ssa on varauduttu myös erittäin epätodennäköiseen, vakavaan reaktorionnettomuuteen. ikäli jokainen neljästä, toisistaan riippumattomasta turvallisuusjärjestelmästä vioittuisi samaan aikaan ja mikäli reaktorisydän sulaisi, johdetaan sydänsula sille tarkoitetulle leviämisalueelle jäähdytettäväksi. eaktorin suojarakennus pidättää onnettomuudessa vapautuneet radioaktiiviset aineet sisällään, ja näin onnettomuuden vaikutukset laitosalueen ulkopuolella ovat vähäiset sekä ajallisesti että alueellisesti. minuuttia aikaa suunnitella korjaavia toimenpiteitä. urvallisuuden maksimoimiseksi tärkeimpien digitaalisten turvallisuusjärjestelmien rinnalle asennetaan lisäksi erillinen, pe rintei nen analoginen jär jestel mä, jonka kautta saa tu jen tietojen perusteella laitosyksikön ja reaktorin tilaa voidaan tarvittaessa tulkita oikeiden korjaavien toimenpiteiden tekemiseksi. urvallisuutta lisätty entisestään :ssa on useita toimivia ja hyväksi koettuja turvallisuusominaisuuksia. ehittämisen pääpaino on ollut itse turvallisuusjärjestelmissä, häiriötilanteiden vaikutusten mini moinnissa sekä vakavan reaktorionnettomuuden estämisessä. Ydinturvallisuutta ylläpitävissä ratkaisuissa on otettu huomioon monia ulkoisia ja sisäisiä häiriötekijöitä. simerkiksi reaktorirakennuksen perustuksena on kol me metriä paksu teräsbetonilaatta, joka suojaa reaktorirakennuksen tiiviyttä, mikäli maaperä liikkuisi. aitosturvallisuutta lisäävät myös reaktorirakennuksen, polttoainerakennuk sen ja kahden turvallisuusjärjestelmärakennuksen paksut teräsbetoniset ulkorakenteet, jotka on suunniteltu kestämään ison matkustajalentokoneen törmäyksen. UVUU UV U rotteluperiaate urvajärjestelmien rinnakkaiset osajärjestelmät sijoitetaan siten, että niiden yhtaikainen vaurioituminen esimerkiksi tulipalossa on epätodennäköistä. rilaisuusperiaate ähkö innakkaisperiaate oimiva osajärjestelmä oimiva osajärjestelmä aitevika aitevika urvajärjestelmät koostuvat useista toisiaan korvaavista rinnakkaisista osajärjestelmistä. aineilma anuaalinen UVUU ama toiminto toteutetaan eri toimintaperiaatteisiin perustuvilla järjestelmillä.

22 adioaktiivisten aineiden vapautumisesteet:. este eraaminen polttoaine kaasutiiviissä polttoainesauvassa. este eaktoripaineastia ja primääripiiri. este aksiseinäinen kaasutiivis reaktorin suojarakennus urvallisuuden perustana kolme vapautumisestettä eaktorin polttoaineessa syntyvän radioaktiivisuuden ja ympäristön välillä on useita tiiviitä fyysisiä esteitä, jotka estävät radioaktiivisten aineiden pääsyn ympäristöön. nsimmäisenä esteenä ovat metalliset polttoainesauvat, joiden sisällä ovat polttoainetabletit, joissa radioaktiiviset aineet muodostuvat. oisena esteenä ympäristön ja radioaktiivisten aineiden välillä ovat primääripiiri ja reaktoripaineastia, jonka sisällä polttoaine on. olmannen esteen muodostaa suojarakennus: sen sisempi seinä on varustettu teräsvuorauksella, joka varmistaa rakennuksen kaasutiiviyden. Yksikin näistä kolmesta esteestä on riittävä varmistamaan, ettei radioaktiivisia aineita pääse ympäristöön. oikkeustilanteiden hallinta on suunniteltu siten, että käyttöhäiriöt ja onnettomuustilanteet tunnistetaan ja tilanteen kehittyminen vakavammaksi estetään. ätä varten on moninkertaisia turvallisuusjärjestelmiä, joiden tehtävä on varmistaa, että kaikkien oletettujen onnettomuuksien jälkeen reaktori voidaan sammuttaa polttoaineessa syntyvä jälkilämpö voidaan siirtää pois reaktorista ja radioaktiivisten aineiden pääsyä ympäristöön voidaan rajoittaa tehokkaasti. urvallisuusjärjestelmien luotettavuutta on lisätty moninkertaistamalla turvallisuustoimintoja suorittavat järjestelmät tekemällä rinnakkaiset järjestelmät riippumattomiksi toisistaan varmistamalla rinnakkaisten järjestelmien sähkönsyöttö toisistaan riippumattomista lähteistä ja käyttämällä hyväksi passiivisia turvallisuusominaisuuksia. :ssa on neljä itsenäistä turvallisuusjärjestelmää, jotka on erotettu fyysisesti toisistaan, ja ne on sijoitettu omiin tiloihinsa ja rakennuksiinsa eri puolille reaktorin suojarakennusta. ähköä tarvitaan myös turvalliseen sähköntuotantoon Ydinvoimalaitoksella paitsi tuotetaan sähköä myös käytetään sähköä. :lla on useita erilaisia, rinnakkaisia ja toisistaan riippumattomia sähköjärjestelmiä, joilla varmistetaan yksikön sisäinen sähkönjakelu. urvallisuuden kannalta tärkeillä järjestelmillä on useita varavoimanlähteitä, jotka poikkeustilanteessa varmistavat niiden tarvitseman sähkönsyötön. äin varmistetaan, että poikkeustilanteissa voidaan turvallisesti sammuttaa reaktori ja poistaa jälkilämpö. Yksikön sähkönsyöttö varmistetaan tarvittaessa 00 kv:n verkosta, laitoksen omasta generaattorista, 0 kv:n verkosta ja varavoimadieseleiltä. lkiluotoon on myös rakennettu kaasuturpiinilaitos, joka pystyy syöttämään sähköä laitosyksikölle. kuva: V 00 kv:n kantaverkko Varavoimadiesel e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a

23 Ydinmateriaalivalvonta osa ydinturvallisuutta V:n ydinvoimalaitoksen toimintaa valvotaan jatkuvasti ydinenergialain ja ydinenergia-asetusten mukaisesti. Viranomaiset valvovat laitosyksiköiden käyttöä tiukkojen ohjeiden mukaan. uomessa ydinenergian tuotantoon liittyvä toiminta on luvanvaraista. uvan muun muassa ydinmateriaalin hallussapitoon ja käyttöön myöntää työ- ja elinkeinoministeriö (). Ydinenergian käyttöä ja turvallisuutta valvova viranomainen on U, jolle V säännöllisesti raportoi toiminnastaan. Ydinpolttoaineen rauhanomaista käyt - töä valvovat myös ansainvälinen atomienergiajärjestö sekä uroopan atomienergiayhteisö uratom. ekä kansallisten että kansainvälisten ydinmateriaalin kirjanpito- ja valvontajärjestelmien ja tur va järjestelyjen avulla huolehditaan, että ydinenergian käyttäjät toimivat voimassa olevien määräysten mukaisesti ja että ydinmateriaalia käytetään siinä tarkoituksessa, johon lupa on myönnetty. uratomin tarkastaja on mukana tarkastamassa, että sydämen lataus vastaa kirjanpitoa. yvä turvallisuuskulttuuri takaa hyvät tulokset V:n ydinvoimalaitoksen henkilöstön päätavoitteena on varmistaa laitosyksiköiden turvallinen käyttö kai - kis sa olosuhteissa. ei dän tulee pi tää turvallisuu des ta kiinni tinkimättä. enkilökunta pyr kii kin eli minoimaan en na kolta häiriötilanteet, ja niihin on varaudut tu myös monin kertaisin teknisin jär jes telmin. Ydinvoimalaitoksen suunnittelussa on lähdetty siitä olettamuksesta, että laitevikoja voi esiintyä ja käyttäjä voi tehdä inhimillisiä virheitä. rilaiset häiriöiden mahdollisuudet on jo ydinvoimalaitoksen suunnittelussa analysoitu huolella, ja laitosyksiköt on varustettu moninkertaisilla turvallisuusjärjestelmillä, joiden perustekniikka perustuu hyväksi havaittuihin ja luotettaviin käyttökokemuksiin. äin varmistetaan, etteivät käyttäjän mahdolliset virheet etene onnettomuudeksi ja aiheuta päästöjä ympäristöön. V:n turvallisuus- ja laatukulttuuri V on sitoutunut korkeaan turvallisuus- ja laatukulttuuriin. e on koko toiminnan edellytys, ja pätee myös kaikissa -projektin eri vaiheissa. ekä laitoksen rakentaminen että itse laitosyksikkö täyttävät uomen lainsäädännön, asetusten ja viranomaisten vaatimukset. täyttää myös V:n tavoitteiden ja ansainvälisen atomienergiajärjestön () turvallisuus- ja laatusuositusten mukaiset kriteerit, joiden lisäksi -projektissa on sitouduttu riskien ennaltaehkäisyyn ja toiminnan jatkuvaan parantamiseen. V:lla henkilöstö tietää, että ydinvoimalaitoksella työskentely vaatii korkeaa ammattitaitoa ja tinkimättömyyttä. :ssa on sitouduttu korkeaan laatukulttuuriin. kuva: V

24 Ydinvoima ei edistä kasvihuoneilmiötä eikä tuota hiilidioksidipäästöjä. os :n vuotuinen sähkö tuotettaisiinkin esimerkiksi kivihiilellä, merkitsisi se miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjä eli vastaavan määrän, jonka uomen liikenne tuottaa yhdessä vuodessa. Ydinvoimalaitoksen toiminnan laajin ympäristövaikutus on lähialueen vesien lämpeneminen. e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a

25 V kantaa yhteiskuntavastuunsa Yhteiskuntavastuullisuus on osa V:n toimintakulttuuria. V kertoo toiminnastaan avoimesti eri sidosryhmilleen monin eri viestinnän keinoin. Yhteiskuntavastuuseen kuuluvat taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölliset velvoitteet pätevät myös - projektissa. orkean turvallisuuskulttuurin ylläpito eettisten periaatteiden mukaan toteutettuna on V:n tärkein yhteiskuntavastuun asia. ämän toiminnan vankkana pohjana on yli 0 vuotta jatkunut turvallinen, luontoa vahingoittamaton sähköntuotanto suomalaisen yhteiskunnan tarpeisiin. äiriötöntä ja varmaa sähköntuotantoa V ei tuota voittoa, vaan sähköä tuotetaan omistajille omakustannushintaan. ällä omakustannushinnalla laitosyksiköt pidetään uudenveroisina. V:n toimintaajatuksen mukaisesti henkilöstö varmistaa, että tulevat käyttöjaksot ovat turvallisia, ennustettavia ja häiriöttömiä. enkilöstö tärkein voimavara enkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on V:lle tärkeää, sillä ydinvoimalaitoksen käytön edellytyksenä on tehtäväänsä motivoitunut, ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö. V:n tavoite on varmistaa työ hyvinvointi ja työturvallisuus luomalla henki lös tölle edellytyksiä huolehtia työ- Ydinvoimalaitoksen toiminnan mahdollisia ympäristövaikutuksia tarkkaillaan ja tutkitaan lkiluodon saarella ja sitä ympäröivillä alueilla jatkuvasti muuan muassa erilaisten näytteiden avulla. kyvystään ja työhyvinvoinnistaan. yöturvallisuudessa panostetaan monin tavoin nolla tapaturmaa -tavoitteen saavuttamiseen. - työmaalla on useita päätoimisesti työturvallisuutta seu raa vaa valvojaa. V kantaa vastuuta myös ympäröivästä yhteiskunnasta esimerkiksi informoimalla avoimesti omasta toiminnastaan. V:n toimintaan tutustuu vuosittain noin vierailijaa. Ympäristön hyvinvointi Ydinvoimalaitoksen toiminnasta ei saa olla haittaa ihmisille tai ympäristölle. e on yksi toiminnan peruspilareista, ja edellyttää ympäristöpolitiikan, ympäristölupien ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmien mukaista toimintaa. V:n tavoitteena on jatkuvasti parantaa ja kehittää näitä toimintoja sekä nostaa ympäristönsuojelun tasoa entisestään. erkittävin ympäristövaikutus on merialueelle johdettava lämmin jäähdytysvesi, jonka johdosta merialue pysyy sulana myös talvisin muutamia neliökilometrejä. aitos yksiköiden aiheuttama säteilyvaikutus ympäristöön on merkityksetön. :sta sähköä ja hyvinvointia koko uomelle :n sähköä odottaa suomalaisen teollisuuden lisäksi yli 0 sähköyhtiötä ympäri uomea elsingistä appiin asti. yseessä on koko valtakunnan projekti. Yksikön sähköteholla voitaisiin esimerkiksi pyörittää samanaikaisesti, miljoonaa pyykkikonetta, jos kukin niistä pyörii yhden kilowatin sähköteholla, kattaa kolmen elsingin kokoisen suurkaupungin vuotuinen sähköntarve (teollisuus mukaan lukien) sekä lämmittää samanaikaisesti tehosta riippuen sähkökiuasta.

26 teknisiä tietoja ja mittoja YÄ eaktorin lämpöteho 00 Wth ähköteho, brutto 0 We ähköteho, netto 00 We yötysuhde n. % Vuotuinen sähköntuotanto n. Wh akennustilavuus m äyttöikä n. 0 v. erivesivirtaus m /s ääkiertovirtaus kg/s eaktorin paine bar äähdytteen keskilämpötila reaktoripaineastiassa uojarakennuksen suunnittelupaine, bar Uraanin määrä reaktorissa n. tu eaktorin suojarakennus korkeus n. m ulkohalkaisija n. m poistoilmapiipun korkeus maanpinnasta n. 0 m olttoainenippu määrä kpl pituus, m paino kg olttoaine uraanidioksidi U olttoaineen kulutus vuodessa n. tu Vuotuinen polttoainekulutus nippuina n. 0 nippua eaktoripaineastia isähalkaisija, m isäkorkeus, m aino kannen kanssa t einämän paksuus 0 mm uunnittelupaine bar uunnittelulämpötila U urpiinigeneraattoriyksikkö korkeapaineturpiini (tuottaa 0 % laitoksen bruttosähkötehosta) matalapaineturpiinia (tuottavat 0 % laitoksen bruttosähkötehosta) generaattori imellisteho 0 W ierrosnopeus 00 rpm öyryn lämpötila 0 öyryn virtaus kg/s atalapaineturpiinin viimeinen siipivyöhyke siiven pituus 0 mm kokonaishalkaisija n. m urpiinigeneraattorin akselin pituus m urpiinirakennus pituus n. 0 m leveys n. 0 m korkeus n. m tilavuus n m e r u s t i e t o a l k i l u o t o : s t a

27 anasto, uropean ressurized water eactor, ainevesireaktori Uusimpien ranskalaisten ja saksalaisten painevesireaktorien perusteella kehitetty painevesireaktori, jossa on neljä höyrystintä ja neljä rinnakkaista toisistaan riippumatonta turvallisuusjärjestelmää. uratom, uroopan atomienergiayhteisö U:n komission ydinmateriaalin valvontaa hoitava yksikkö. issio askaan atomiytimen hajoaminen kahdeksi tai useammaksi keskiraskaaksi atomiytimeksi, jolloin samalla vapautuu myös neutroneja ja suuri määrä energiaa. issiotuotteet issiossa syntyvät keskiraskaat atomiytimet, jotka ovat tavallisesti radioaktiivisia. igawattitunti, Wh ähköenergian yksikkö. Yksi gigawattitunti on miljoona kilowattituntia. (nternational tomic nergy gency) ansainvälinen atomienergiajärjestö. onsortio Yritysten jotakin liiketointa varten muodostama tilapäinen yhteenliittymä. -varasto äytetyn polttoaineen välivarasto. äyttökerroin Voimalaitoksen tuotantoa esimerkiksi vuoden ajalta kuvaava luku. äyttökerroin on voimalaitoksen vuodessa tuottama energia prosentteina siitä energiasta, minkä se olisi tuottanut toimiessaan koko vuoden keskeytyksettä täydellä teholla. egawatti, W ehon yksikkö. Yksi megawatti on 000 kilowattia eli wattia. W, ressurized water eactor, ainevesireaktori evytvesireaktorityyppi, jossa reaktorin paine on niin korkea, että jäähdytysaineena käytettävä vesi ei kiehu reaktorissa. uuma vesi johdetaan reaktorista höyrystimeen, jossa sekundääripiirissä alemmassa paineessa oleva vesi höyrystyy ja höyry johdetaan pyörittämään turpiinia. U äteilyturvakeskus on ydinvoimalaitosten toimintaa uomessa valvova viranomainen. äteily oko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä, joka koostuu aineen pienimmistä hiukkasista. austasäteily uonnon säteilylähteistä peräisin olevaa säteilyä. ähteitä ovat maaperän radioaktiiviset aineet, kuten radon, avaruudesta tuleva säteily ja oman kehon sisältämät radioaktiiviset aineet. yö- ja elinkeinoministeriö. erawattitunti, Wh nergian yksikkö. Yksi terawattitunti on miljardi kilowattituntia. Uraani lkuaine (U), jota on maan kuoressa keskimäärin 0,000 % kaikista aineista (neljä grammaa tonnissa). aikki uraanin isotoopit ovat radioaktiivisia. uurin osa luonnonuraanista on isotooppia U-, jonka puoliintumisaika on, miljardia vuotta. Ydinvoimalaitoksen polttoaineeksi soveltuvaa uraani-:ttä on luonnon uraanista 0, %. V-luola Voimalaitosjäteluola, jonne sijoitetaan laitoksen käytön aikana syntyneet matala- ja keskiaktiiviset voimalaitosjätteet. W (World ssociation of uclear perators) ansainvälinen ydinvoimayhtiöiden järjestö, jonka puitteissa ydinvoimayhtiöt vaihtavat käyttökokemuksia ja parantavat laitostensa turvallisuutta. Ydinmateriaali Ydinaineet (ydinenergian aikaansaamiseen soveltuvia erityisiä halkeamiskelpoisia aineita ja lähtöaineita kuten uraania, plutoniumia ja toriumia) sekä sellaiset muut aineet, laitteet, laitteistot, tietoaineistot ja sopimukset, joilla on merkitystä ydinaseiden leviämisen kannalta tai joihin kohdistuu uomen tekemien ydinenergia-alan kansainvälisten sopimusten velvoitteita. errannaisyksiköt uonnossa esiintyvien suureiden lukuarvot vaihtelevat hyvin pienistä lukuarvoista hyvinkin suuriin arvoihin. ällöin kerrannaisyksiköiden käyttö on hyödyllistä. ällöin mittajärjestelmän yksiköistä muodostetaan kerrannaisyksiköitä kertomalla yksikkö kymmenen potenssilla. errannaisyksiköt ilmoittavat suhteen perusyksikköön. simerkiksi yksi kilometri on tuhat metriä, km = 000 m. aulukoissa on esitelty muutamia yleisimpiä kerrannaisyksiköiden etuliitteitä. imi unnus erroin tera giga mega kilo k imi unnus erroin desi d - sentti c - milli m - mikro μ - nano n - piko p -