Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa
|
|
- Tero Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta (83,3 TWh) Tuotanto (65,4 TWh) 2
2 Sähkön tuotanto pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla 2013 Uusiutuvat: 63 % (v %) Hiilidioksidivapaat: 85 % (v %) Reaktorifysikaaliset perusteet Kernspaltung by Stefan-Xp, Wikimedia
3 Fissio ja ketjureaktio Atomiytimet halkeavat neutronin törmäyksestä Reaktiossa vapautuu Energiaa 200 MeV/hajoaminen Keskimäärin 2.43 neutronia Neutronit aiheuttavat uusia fissioita Keskimäärin = 1 kriitinen Keskimäärin < 1 alikriittinen Keskimäärin > 1 ylikriittinen Neutronin liike-energia muuttuu lämmöksi Energia lämmittää polttoainetta ja vettä polttoaineen ympärillä 5 Jälkilämpö Hajoamistuotteet radioaktiivisia Tuottavat lämpöä pitkään Huolimatta reaktorin sammuttamisesta Vrt. vesikattila hellalla Jälkilämmönpoistosta huolehdittava Fukushimassa ylikuumeneminen 1-3 päivää tsunamista Jäähdytysvettä ei saatu pumpattua reaktoriin J. Leppänen, VTT Aika 0 1s 1h 1d 1vko 1a Teho [MW] ,5 1,5 MW=1500kW=150 tehokasta kiuasta 6
4 Polttoaine Ydinpolttoaine Polttoaineena keraaminen UO 2 Luonnonuraani sisältää 0,7 % 235 U Reaktorissa tarvitaan 3-5 % Väkevöinti Puristetaan pelleteiksi ja sintrataan Pakataan sauvoiksi kaasutiiviisiin metalliputkiin Niputetaan nipuiksi sauvaa/nippu Tuoretta polttoainetta voidaan käsitellä ja kuljettaa turvallisesti ilman säteilysuojausta. U 3 O 8 WNA Fennovoima 8
5 Polttoainekierto eli polttoaineen elinkaari Uraani louhitaan kaivoksista Kanada, Australia, Kazakstan, Venäjä, Niger Väkevöidään 3-5 % 235 U-pitoisuuteen Venäjä, USA, Ranska, Kanada, UK, Kiina, Brasilia Polttoainenipussa on noin kg UO 2 Käytetty polttoainenippu sisältää 1 % plutoniumia (~4 kg) Käytön jälkeen joko jälleenkäsittely tai loppusijoitus Jälleenkäsittelyn jätteet loppusijoitettava Figure: IAEA 9 Polttoaineen energiatiheys: 1000 MWe:n voimalan vuotuinen polttoainetarve Fuusiovoimala: 300 kg D + Li Ydinvoimala: 30 tonnia väkevöityä uraania (kaksi rekkalastia) Biovoimala: m 3 puutavaraa Hiilivoimala: tonnia hiiltä ( junavaunullista) 10m x 1m x 1500km 10
6 Reaktorityypit Ydinreaktorien kehitys Fortum TVO TVO 12
7 Käytössä olevat reaktorityypit (GEN II III+) Yleisimpiä ovat kevytvesireaktorit (LWR), Hidastimena ja jäähdytteenä tavallinen vesi Painevesireaktori (PWR), Kiehutusvesireaktori (BWR) Raskasvesireaktorit (PHWR) Hidastimena ja jäähdytteenä raskas vesi D 2 O Kanadalainen CANDU Vesijäähdytteinen grafiittiheijasteinen reaktori (LWGR) Hidastimena grafiitti, jäähdytteenä vesi Neuvostoliittolainen RBMK Kaasujäähdytteinen reaktori (GCR) Hidastimena grafiitti, jäähdytteenä hiilidioksidi Magnox ja AGR (Englanti) Nopea hyötöreaktori (FBR) Ei hidastinta, jäähdytteenä natrium Ydinvoimalaitosten reaktorit luokitellaan yleensä neutroneja hidastavan väliaineen (moderaattori) reaktorisydämen jäähdytteenä toimivan aineen perusteella 13 Kevytvesilaitokset Painevesilaitos PWR suojarakennus paineistin säätösauvat höyrystin sekundääripiiri turbiini generaattori Lo 1&2 OL 3 reaktoripaineastia lauhdutin suojarakennus merivesipiiri OL 1&2 Kiehutusvesilaitos BWR reaktoripaineastia generaattori säätösauvat turbiini US NRC lauhdutin 14
8 Painereaktorin erityispiirteitä Vesi ei kiehu reaktorissa Korkea paine, tyypillisesti 150 bar (Lo 123 bar) Lämpötila 300 C Vesi kiehuu höyrystimen sekundääripuolella Paine noin 70 bar, (Lo 44 bar) Sekundääripuolen höyry johdetaan turbiineihin Säätösauvat sydämen yläpuolella Hätäsammutus painovoiman avulla US NRC 15 Kiehutusvesireaktorin erityispiirteitä Vesi kiehuu reaktorissa Matalampi paine, noin 70 bar Ei erillistä höyrystintä Sydämen yläpuolella höyrynerotin ja höyrynkuivain Höyry johdetaan reaktorista suoraan turbiineilla Säätösauvat sydämen alapuolella Hätäsammutus paineakkujen avulla US NRC 16
9 Turvallisuus Ydinvoimaloiden turvallisuus Reaktoriturvallisuuden edellytykset 1. Ketjureaktion ja tehon hallinta 2. Polttoaineen jäähdytys eli jälkilämmön poisto 3. Radioaktiivisten aineiden eristäminen Turvallisuus perustuu 1. Monivaiheiseen turvallisuuden syvyysajatteluun i. Ennaltaehkäisevä ii. Suojaava iii. Seurauksia lieventävä 2. Radioaktiivisten aineiden viiteen vapautumisesteeseen 1. Terässuojakuori 2. Suojakuoren ulkopuolinen ruiskutusjärjestelmä 3. Ilmansuodattimet 4. Varahätäsyöttövesipumppaamo 5. Uraanisydän 6. Hätäjäähdytyspumppu 7. Hätälisävesipumput 8. Hätäsyöttövesipumput 9. Vesivoimalaitos 10. Varasähködieselgeneraattorit 11. Sprinkleriputkisto 12. Vetypolttimet 13. Jäälauhduttimet 14. Hätävesiakut Fortum 18
10 Turvallisuus varmistetaan moninkertaisesti Rinnakkaisperiaate turvajärjestelmät koostuvat useista toisiaan korvaavista rinnakkaisista järjestelmistä (3 100%, 4 50%) Erotteluperiaate turvajärjestelmien rinnakkaiset osajärjestelmät sijoitetaan siten, että yhtaikainen vaurioituminen esim. tulipalossa epätodennäköistä Erilaisuusperiaate Sama toiminto eri toimintaperiaatteisiin perustuvilla järjestelmillä Turvallisen tilan periaate Järjestelmän menettäessä käyttövoimansa se joutuu laitoksen turvallisuuden kannalta mahdollisimman edulliseen tilaan Rinnakkaisperiaate Toimiva järjestelmä Toimiva järjestelmä Laitevika Huollossa Turvallisuustoiminto Erilaisuusperiaate Sähkö Paineilma Manuaalinen Erotteluperiaate Turvallisen tilan periaate TVO 19 Moninkertaiset vapautumisesteet 1. Keraaminen polttoaine 2. Kaasutiivis suojakuori 3. Paineenkestävä reaktoripaineastia ja primääripiiri 4. Paineenkestävä reaktorin suojarakennus 5. Reaktorirakennus TVO Paineastia Polttoaineniput 20
11 Ydinjätteet ja loppusijoitus Posiva Ydinvoimaloissa syntyvä jäte Posiva Matala-aktiivinen Suojavaatteita ja - muoveja Laitokselta poistetut koneenosat ja putket Pakataan tynnyreihin, puristetaan Keskiaktiivinen Ionivaihtohartsit Pesunesteet, lietteet Bitumointi, kiinteytys, valu betoniin tai lasiin Pakataan tynnyreihin Korkea-aktiivinen Käytetty polttoaine Välivarastointi ja loppusijoitus (jälleenkäsittely) 22
12 Olkiluodon loppusijoituslaitos voimalaitosjätteelle TVO STUK 23 Käytetyn polttoaineen käsittely Suomessa Varastointi käytetyn polttoaineen välivarastossa ->40 v TVO Reaktorihallin polttoainealtaassa 1-3 v Loppusijoitus 2020-luvun alkupuolella TVO TVO Posiva 24
13 Loppusijoituskapseli Posiva 25 Loppusijoituslaitos Posiva 26
14 Vapautumisesteet loppusijoituksessa 1 cm 500 m Posiva 27 Ympäristövaikutukset ja säteily Tero Juuti
15 Suomen laitosten ympäristövaikutukset Vaikutukset pieniä koko käyttöiän päästöt murto-osa sallituista arvoista Ympäristölle aiheutuvat säteilyannokset ovat olleet paljon sallitun rajan alapuolella Jäähdytysvesi lämpiää noin 10 C, vaikutusalue meressä muutama km 2 purkualueella lievää rehevöitymistä Suurimmat radioaktiiviset päästöt veteen koostuvat tritiumista, jonka poistaminen vedestä ei käytännössä onnistu Päästöt noin 10 % sallitusta Fortum 29 Suomalaisten säteilyaltistus Suurin aiheuttaja maaperän radon Kehossa 40 K 0,17 msv/a, (myös Ra) Kosminen säteily merenpinnan tasolla ~0,3 msv/a Lentokonehenkilöstölle 2 msv/a Röntgentutkimukset Keuhkokuvauksesta 0,1 msv Hammasröntgen 0,01 msv Isotooppitutkimus Keskimäärin 4,2 msv (0,6-22 msv) Keskimääräinen 137 Cs pitoisuus (Bq/l) Etelä-Suomessa tuotetussa maidossa. STUKin raja 1000 Bq/l STUK 30
16 Neljännen polven reaktorityypit Ylikriittisessä paineessa toimiva vesijäähdytteinen reaktori (SCWR) Jäähdytysveden paine kriittisen pisteen (374 C/221 bar) yläpuolella Tutkittu myös raskasvesijäähdytteisenä Ei faasimuutosta nesteestä kaasuksi Jäähdyte suoraan turbiiniin Ei lämmönvaihtimia eikä höyrynerottimia Hyötysuhde korkealle Riittämätön moderointi Rakennemateriaalien kestävyys? Korroosio 32
17 Erittäin korkean lämpötilan reaktori (VHTR) Jäähdytteenä helium Moderaattorina grafiitti Polttoaine mikroskooppisina monikerroksisina partikkeleina ø~1 mm Puristettu grafiitin kanssa pelleteiksi tai tennispallon kokoisiksi kuuliksi Korkea lämpötila C Suora kaasuturbiinikierto mahdollistaa yli 50 % hyötysuhteen 33 Natriumjäähdytteinen nopea reaktori (SFR) Jäähdytteenä sula natrium Kiehumispiste 900 C LWR:ää korkeampi lämpötila Parempi hyötysuhde Reagoi voimakkaasti ilman ja veden kanssa Stabiiliuden hallinta? Hankalampi aikakäyttäytyminen Voidaan hävittää pitkäikäisiä aktinideja 34
18 Lyijyjäähdytteinen nopea reaktori (LFR) Jäähdytteenä lyijy tai lyijyn ja vismutin seos Lämmönsiirto-ominaisuudet mahdollistavat jäähdytyksen luonnonkierrolla Ei reagoi kemiallisesti Korroosio? Korkea lämpötila 35 Kaasujäähdytteinen nopea reaktori (GFR) Korkea lämpötila, nopea spektri Helium ei reagoi Heliumin tiheys ei vaikuta reaktorin stabiiliuteen Alhainen lämmönsiirtokyky Häiriö pakotetussa virtauksessa Jäähdytyspiirin paine romahtaa 36
19 Sulasuolareaktori (MSR) Polttoaine nestemäisenä uraanin fluoridisuolana Virtaa grafiittilohkon läpi Lämpötila noin 700 C Toimii itse omana jäähdytteenä Kiertoon voidaan liittää jälleenkäsittelyprosessi Poistetaan fissiotuotteet 37 Tutkimus VTT:llä
20 Ydinenergiatutkimus VTT:llä Noin 200 asiantuntijaa Reaktoriturvallisuus Reaktorifysiikka ja -dynamiikka Polttoaine Termohydrauliikka Vakavat onnettomuudet Todennäköisyyspohjaiset turvallisuusanalyysit (PSA) Materiaalien eheys ja kestävyys Palotutkimus Automaatio Ihminen, tekniikka, organisaatio Turvallisuuskulttuuri Ydinjätehuolto ja loppusijoitus Neljännen sukupolven reaktorit ja polttoainekierto Fuusio Pressure accumulator Compliant support of counter reaction Impact wall Acceleration tube 39 TEKNOLOGIASTA TULOSTA
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotNeljännen sukupolven fissioreaktorit
Neljännen sukupolven fissioreaktorit Jarmo Ala-Heikkilä, opettava tutkija Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Teknillisen fysiikan laitos Aalto University School of Science and Technology Department
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotYdinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011
Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko
LisätiedotSähkö on hyvinvointimme perusta
Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotYdinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan
Ydinvoiman mahdollisuuksista maailman energiapulaan Rainer Salomaa Fissio ja fuusio Ydinreaktorisukupolvet Ydinpolttoaineen riittävyys? Milloin fuusio? Fissioreaktio n Neutronit ylläpitävät ketjureaktiota
LisätiedotHyvä tietää ydinvoimasta
Hyvä tietää ydinvoimasta Esipuhe Hyvä tietää esitesarja on ydinvoima-alan yritysten tuottama tietopaketti ydinvoimasta. Esitteen tarkoituksena on antaa tietoa ydinvoiman roolista energiantuotannossa sekä
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotYdinsähköä Olkiluodosta
Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura 2
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotKehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi. KYT2014 puoliväliseminaari Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti
Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi KYT2014 puoliväliseminaari 2013-04-17 Tuomas Viitanen, VTT KEPLA-projekti 2 Kehittyneet Polttoainekierrot (KEPLA-projekti) Kehittyneissä
LisätiedotTorium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun Matti Kataja
Torium voimala energian uinuva jättiläinenkö? Esitys Tampereen Ruutiukoissa syyskuun 4 2017 Matti Kataja Energian tulevaisuus, 1000 v Ei ole maaöljyä, kasveista saadaan öljyä Ei ole maakaasua Ei ole voimalakelpoista
LisätiedotYdinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö
LisätiedotFY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson
FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen
LisätiedotNeljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet
Neljännen sukupolven reaktorit ja mallinnuksen haasteet Jaakko Leppänen ATS Jäsentilaisuus 13.6.2007 Sisältö * Ydinreaktoreiden fysikaalinen mallinnus: Ydinreaktoreiden fysiikan erityispiirteitä. Reaktorifysiikan
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotKATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA
KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa
LisätiedotVirtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet
Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :
LisätiedotTšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä
LisätiedotURAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN
URAANIN TIE KAIVOKSESTA KÄYTETYN POLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUKSEEN Esko Ruokola, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY YDINPOLTTOAINEKIERRON VAIHEET Polttoainekierron alkupää Uraanin louhinta ja rikastus,
LisätiedotYDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA
2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2
LisätiedotFY 8: Ydinvoimalat. Tapio Hansson
FY 8: Ydinvoimalat Tapio Hansson Ydinvoimalaitokset Ydinvoimalaitoksissa pyritään tuottamaan lämpöä ydinreaktion avulla. Nykyisin energiantuotantokäytössä on ainoastaan fissioon perustuvia voimalaitoksia.
LisätiedotVoimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi
Voimalaitoksen komponentit, höyrykierto ja hyötysuhde; polttoaineen käytön suunnittelu ja optimointi Seppo Sipilä PHYS-E0460 Reaktorifysiikan perusteet (2016) 1 Ydinreaktorin peruskomponentit Sydän: termisissä
LisätiedotYdinsähköä Olkiluodosta
Ydinsähköä Olkiluodosta Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Graafinen suunnittelu: Mainostoimisto RED Valokuvat: TVO, Hannu Huovila Painopaikka: Eura Print Oy, Eura
LisätiedotPyhäjoen te ta: AES-2006-voimalaitos Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija
Pyhäjoen teemailta: AES-2006-voimalaitos 16.3.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Ensimmäinen teemailta.5.2012 2 Teemaillan puhuja tänään Minttu Hietamäki Energiatekniikan diplomi-insinööri
LisätiedotHyvinvointia ydinsähköllä
Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme
LisätiedotLoviisan voimalaitos
Loviisan voimalaitos turvallista ja Hiilidioksidipäästötöntä ydinsähköä Loviisan voimalaitos on ollut käytössä yli 30 vuotta ilman vakavia turvallisuuteen vaikuttavia häiriöitä. Käytettävyydeltään se on
LisätiedotYdinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla
Ydinvoiman tulevaisuus meillä ja maailmalla Juhani Hyvärinen, ydintekniikkajohtaja Teemailta Pyhäjoki, 30.1.2013 Ydinvoimaloiden historia Nykyiset kaupalliset reaktorit Turvallisuusajattelun kehittyminen
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotOletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A
MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien
LisätiedotTulevaisuuden ydinpolttoainekierrot. Markku Anttila
Tulevaisuuden ydinpolttoainekierrot Markku Anttila Sisällysluettelo Johdanto 3 Luonnonvarojen (uraanin) tehokas hyödyntäminen 5 Korkea-aktiivisen ydinjätteen määrän vähentäminen 15 Ydinpolttoainekiertojen
LisätiedotYdinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3
OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset
LisätiedotRosatomin laitoksen turvallisuus
Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten
LisätiedotTransistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos
Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:
LisätiedotRosatom laitostoimittajana
Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat
LisätiedotTaskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä
Taskutieto Avainluvut vuodelta 2014 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 4 Yhtiö 6 Omistajat 7 Talouden tunnusluvut 8OLKILUODON YDINVOIMALAITOS 8 Tuotanto 9 Laitosyksiköiden
LisätiedotPienet modulaariset ydinreaktorit
Pienet modulaariset ydinreaktorit TkT Ville Tulkki Erikoistutkija Ydinturvallisuus VTT Oy 1 Esityksen sisältö Pienet modulaariset reaktorit Teknologian ja uusien sovellusten seurauksia Pienreaktoreiden
LisätiedotReaktorifysiikan laskentamenetelmät
Reaktorifysiikan laskentamenetelmät Jyrki Peltonen 05.05.2012 Sekretessklass: Öppen (S1) 1 Reaktorifysiikan laskentamenetelmät Doc.no Jyrki Peltonen 05.05.2012 Tehoreaktorien sijainti (430 kpl) maailmankartalla
LisätiedotTVO:n kuulumiset ja OL4
TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis
LisätiedotLahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy
Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä
LisätiedotHyvinvointia ydinsähköllä
Hyvinvointia ydinsähköllä Teollisuuden Voima Oyj 2 H, Deuterium Neutroni 5 He, Helium Elämäämme ylläpitävän auringon lämmöntuotto perustuu fuusioreaktioon. Fuusiovoimalaitoksen tekninen toteutus vaatii
LisätiedotTaskutieto. Avainluvut vuodelta 2013. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä
Taskutieto Avainluvut vuodelta 2013 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Omistajat 8 Talouden tunnusluvut 9Olkiluodon ydinvoimalaitos 9 Tuotanto 13 Säteilyannokset
LisätiedotKÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä
KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen
LisätiedotLuku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota
LisätiedotNopeat ydinreaktorit. Fast nuclear reactors
Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Nopeat ydinreaktorit Fast nuclear reactors Työn tarkastaja:
LisätiedotYdinvoima tulevaisuutta vai menneisyyttä?
Ydinvoima tulevaisuutta vai menneisyyttä? Energiailta Ylivieskassa 16.11.2017 Prof. Juhani Hyvärinen LUT, Nuclear Engineering Menneisyys Nykyisyys Tulevaisuus Johtopäätöksiä Ydinvoiman toinen tuleminen
LisätiedotKonventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla
Termodynamiikkaa Energiatekniikan automaatio TKK 2007 Yrjö Majanne, TTY/ACI Martti Välisuo, Fortum Nuclear Services Automaatio- ja säätötekniikan laitos Termodynamiikan perusteita Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteenveto. Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen yhteenveto Olkiluodon ydinvoimalaitoksen laajentaminen neljännellä laitosyksiköllä 1 Hanke Parantaakseen valmiuksiaan lisätuotantokapasiteetin rakentamiseen Teollisuuden
LisätiedotHanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija
Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7
LisätiedotHanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus. Toni Hemminki TeollisuusSummit, Oulu
Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Toni Hemminki 14.10.2015 TeollisuusSummit, Oulu Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, omistajat: Voimaosakeyhtiö
LisätiedotYLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA
YLEISTIETOA LÄMPÖPUMPUISTA Eksergia.fi Olennainen tieto energiatehokkaasta rakentamisesta Päivitetty 12.1.2015 SISÄLTÖ Yleistä lämpöpumpuista Lämpöpumppujen toimintaperiaate Lämpökerroin ja vuosilämpökerroin
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotEnergiaa elämään, hyvinvointia Suomelle
Energiaa elämään, hyvinvointia Suomelle 2 H, Deuterium Neutroni Elämäämme ylläpitävän auringon lämmöntuotto perustuu fuusioreaktioon. Fuusiovoimalaitoksen tekninen toteutus vaatii vielä vuosikymmenien
LisätiedotStressitestien vaikutukset Suomessa
Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia
LisätiedotYdinvoima ja Innovaatiot
Ydinvoima ja Innovaatiot ISBN 978-952-5615-25-8 Ulkoasu ja taitto Non-Stop Studiot Oy Painopaikka Libris Oy Ydinvoima ja Innovaatiot Johdanto Suomessa on ydinenergian käytössä saavutettu myönteisiä kokemuksia.
LisätiedotHyvä tietää ydinjätteestä
Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...
LisätiedotOhje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.
LisätiedotSelvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla
Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Gen IV, maanantai 5.3.2018 Loppukurssin aikataulu ja aiheet ma 5.3. Gen IV + SMR to 8.3. fuusio ma 12.3. fuusio to 15.3.
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotPERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio
PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA 8.12.2011 ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio Aho Marjut TVO ALANSA EDELLÄKÄVIJÄ Yli 30 vuotta luotettavaa suomalaista sähköntuotantoa, vuosituotanto
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotSukellusvenereaktorit. Nuclear submarine reactors. Työn tarkastaja ja ohjaaja: DI Ville Rintala
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Olli Kukkonen Sukellusvenereaktorit Nuclear submarine reactors Työn tarkastaja ja ohjaaja: DI Ville Rintala 2
LisätiedotYdinvoima kaukolämmön tuotannossa
Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa Ville Tulkki Erikoistutkija ville.tulkki@vtt.fi VTT beyond the obvious 1 Sisältö Kaukolämpöä ydinvoimalla Nykyiset ja tulevat projektit Pienreaktorit ja niiden käyttökohteet
LisätiedotYDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA
YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä
LisätiedotToimintaympäristö: Fortum
Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin
LisätiedotHevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä
Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Forssa 2.3.2017 Johdanto Uusiutuvan energian
LisätiedotSäteilyn historia ja tulevaisuus
Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright
LisätiedotTeollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle
Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto
LisätiedotSUOMEN SEURAAVIEN YDINVOIMALAITOSEHDOKKAIDEN TYYPPIVERTAILU TYPE COMPARISON OF FUTURE NUCLEAR POWER PLANT CANDIDATES IN FINLAND
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari SUOMEN SEURAAVIEN YDINVOIMALAITOSEHDOKKAIDEN TYYPPIVERTAILU
LisätiedotPerustietoa Olkiluoto 3:sta
Perustietoa Olkiluoto 3:sta TVO Ydinvoimayhtiö maailman huipulta Teollisuuden Voima Oy (TVO) on vuonna 1969 perustettu osakeyhtiö, joka tuottaa sähköä omistajilleen omakustannushinnalla ja rakentaa uutta
LisätiedotViranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin
Viranomaisnäkökulma KYT2010- tutkimusohjelman kuparitutkimuksiin KYT2010-tutkimusohjelman loppuseminaari 18.3.2011 1 Sisällysluettelo Johdanto Loppusijoituskapseliin liittyviä säännöstövaatimuksia Pitkäaikaisturvallisuus
LisätiedotYdinvoima ja ilmastonmuutos
Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotYdinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava
Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta
LisätiedotFennovoima Oy Juha Miikkulainen, kehityspäällikkö
Fennovoima Oy Juha Miikkulainen, kehityspäällikkö Ydinvoima Suomessa Hanhikivi 1 1200 MW, suunnitteilla Olkiluoto 4 Olkiluoto 3 Olkiluoto 1 2 1000-1800 MW, suunnitteilla 1600 MW, rakenteilla 2 x 860 MW,
LisätiedotTaskutieto Avainluvut vuodelta 2012
Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 04 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 07 Olkiluodon ydinvoimalaitos 8 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden tuotanto 10 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden käyttökertoimet
LisätiedotJaakko Suorsa YDINVOIMA-ALALLE PYRKIVÄN YRITYKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVAT VIRANOMAISVAATIMUKSET
Jaakko Suorsa YDINVOIMA-ALALLE PYRKIVÄN YRITYKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVAT VIRANOMAISVAATIMUKSET YDINVOIMA-ALALLE PYRKIVÄN YRITYKSEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄN KOHDISTUVAT VIRANOMAISVAATIMUKSET Jaakko
LisätiedotLämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.
Lämpöoppi Termodynaaminen systeemi Tilanmuuttujat (suureet) Lämpötila T (K) Absoluuttinen asteikko eli Kelvinasteikko! Paine p (Pa, bar) Tilavuus V (l, m 3, ) Ainemäärä n (mol) Eristetty systeemi Ei ole
LisätiedotTaskutieto Taskutieto 2010 TVO 1
Taskutieto 2010 Taskutieto 2010 TVO 1 2 TVO Taskutieto 2010 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 4 Osakkaat ja osuudet 5 Tärkeitä päivämääriä 5 Avainluvut 10 Tuotanto ja liikevaihto 10 Ydinjätehuolto 11 Olkiluodon
LisätiedotOl1&Ol2 Ydinvoimalaitosyksiköt. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä
Ol1&Ol2 Ydinvoimalaitosyksiköt Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Kotipaikka: Helsinki, Y-tunnus 0196656-0 Taitto: Mainostoimisto Briiffi Oy Valokuvat:
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö
Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan
LisätiedotPosivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella
Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät
LisätiedotOKLO. Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi. Ruutiukot Matti Kataja
Ydinjätteen pitkäaikainen varastointi Matti Kataja Ruutiukot 05.12.2016 Tarina alkaa kuin paraskin jännitysromaani. Ensin oli asialla Ranskan turvallisuuspoliisi. Poliisi hälytettiin kun Gabonista tuleva
LisätiedotKansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010
Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu
LisätiedotVTT-R TUTKIMUSRAPORTTI. COSI6 VTT:llä. Luottamuksellisuus:
TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-07431-11 COSI6 VTT:llä Kirjoittaja: Luottamuksellisuus: Silja Häkkinen julkinen 2 (6) Raportin nimi COSI6 VTT:llä Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Jaana Avolahti, Työ-
LisätiedotSoklin radiologinen perustila
Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotTaskutieto 2012. Taskutieto 2012 1
Taskutieto 2012 Taskutieto 2012 1 2 Taskutieto 2012 04 11 Teollisuuden Voima Oyj Olkiluodon ydinvoimalaitos 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto 22 Määritelmiä
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
Lisätiedot