Aurinkokennotyyppien ja aurinkokeräinten vertailu
|
|
- Tyyne Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sähkömagnetiikan laitos SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Seminaarityö, syksy 2007 Aurinkokennotyyppien ja aurinkokeräinten vertailu Nikkilä, Jarkko Paavola, Jaakko Pöyhönen, Jussi
2 i SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO AURINKOENERGIA AURINKOKENNO Piikennot Miten piikenno toimii? Piikennojen hyötysuhde ja tehokkuus Ohutkalvotekniikka aurinkokennoissa Amorfinen pii Kupari-indiumdiselenidi Kadmiumtelluuri Galliumarsenidi Monikerroksiset aurinkokennot Aurinkokeräimet Matalan lämpötilan aurinkokeräimet Tasokeräin Tyhjiöputkikeräin Korkean lämpötilan eli keskittävät aurinkokeräimet Lautasmallinen Tornimallinen Kourumallinen Johtopäätökset...14
3 1 1 JOHDANTO Etsittäessä ratkaisuja ilmastonmuutokseen uusiutuvat energialähteet ovat nousseet ykköspuheenaiheeksi. Aurinkoenergia uusiutuvana energialähteenä laajamittaisena energiantuotantovälineenä on herättänyt myös mielenkiintoa. Aurinkoenergiaa on käytetty jo vuosikymmeniä energian tuottamiseen paikoissa, joihin runkoverkosta saatavaa energiaa on ollut vaikea tai mahdoton siirtää. Tällaisia paikkoja ovat mm. satelliitit, asuntovaunut, mökit ja veneet. Viime aikoina aurinkoenergiasta ja sen laajamittaisesta käytöstä sähköntuotantoon on kuitenkin tehty merkittäviä poliittisia päätöksiä, etenkin Euroopan unionin ja Yhdysvaltain alueella. Tässä työssä on vertailtu aurinkoenergian kahden tuotantomuodon aurinkosähkön ja aurinkolämmön eri valmistustekniikoita. Seuraavassa luvussa on kerrottu hieman yleistä tietoa aurinkoenergiasta, jonka jälkeen on verrattu eri aurinkokennoja. Luvussa neljä on kerrottu eri aurinkokeräimistä, joilla hyödynnetään aurinkolämpöä, jonka jälkeen viimeisessä luvussa on esitelty johtopäätöksiä työstä.
4 2 2 AURINKOENERGIA Aurinkoenergialla tarkoitetaan auringosta saatavan säteilyenergian hyödyntämistä energiantuotannossa. Tällä hetkellä auringosta saatavan energian hyödyntämiseen käytetään suurimmaksi osaksi kahta eri välinettä; aurinkokennoja ja keräimiä. Aurinkokennojen ja aurinkokeräinten periaatteellinen ero on, että aurinkokennot muuntavat Auringon säteilyä sähköenergiaksi valosähköisen ilmiön ansiosta, kun taas aurinkokeräimet muuntavat Auringon säteilyä lämmöksi, joka voidaan myös halutessa muuntaa sähköenergiaksi. Aurinkoenergian käyttö lisääntyy Maapallolla jatkuvasti. Monet maat ovat asettaneet itselleen tavoitteita, joiden mukaan ne pyrkivät kasvattamaan aurinkoenergian osuutta käyttämästään energiasta. Euroopan Unionin alueella pyritään sen tavoitesuunnitelman mukaan viisinkertaistamaan asennettujen aurinkokeräinten pintaala vuodesta 2006 vuoteen 2010 mennessä. Aurinkokennojen kapasiteetin lisäämiselle ovat suurimmat tavoitteet asettaneet Saksa ja Japani. Saksassa tuotettiin aurinkokennoilla vuonna MW, tavoite vuodelle 2010 on 4500 MW. Aurinkoenergian hyödyntämistä on pyritty lisäämään myös lainsäädännöllä eri puolilla maailmaa. On asetettu lakeja, joiden mukaan kotitalouksissa on oltava asennettuna katolle aurinkokenno tai aurinkokeräin. (Anon. 2007)
5 3 3 AURINKOKENNO Aurinkosähköilmiön historia ulottuu vuoteen 1839, jolloin se huomattiin ensimmäisen kerran. Aurinkokennojen ensimmäiset käyttökohteet olivat avaruustekniikan sovelluksia. Vasta puolijohdetekniikan kehittyminen viimeisen 20 vuoden aikana on tuonut aurinkokennot laajempaan käyttöön. Aurinkokennojen toiminta perustuu juuri puolijohdemateriaaleihin: saapuva fotoni synnyttää absorboivaan puolijohteeseen varauksenkuljettajia (elektroni-aukko pareja). Elektronit kerätään johtimiin, jotka johtavat sähkön kulutuslaitteeseen. Aurinkokennojen materiaalina on yleisimmin käytetty piitä, mutta uusimmat innovaatiot alalla perustuvat ohutkalvo- ja nanotekniikkaan. Esimerkiksi yksi alan suurimmista toimijoista, Shell Solar, vaihtoi 2006 tuotannon Euroopassa perinteisestä piitekniikasta CIS-ohutkalvotekniikkaan (kupari-indiumdiselenidi) (Anon. 2006). Aurinkokennojen kasvua sähkömarkkinoilla on hidastanut niiden korkea hinta, matala hyötysuhde, sekä kennojen tuotannosta syntyvät korkeat päästöt. Aurinkokennojen tuotekehitys tähtääkin juuri näiden ongelmien ratkaisemiseen. 3.1 Piikennot Vielä nykyään aurinkokennojen yleisin materiaali on pii. Aineen olomuodoista aurinkokennojen historian aikana suosituin on ollut yksikiteinen pii, mutta monikiteinen pii on vallannut markkinoita viime vuosina. Vuonna 2004 piipohjaiset materiaalit hallitsivat markkinaosuuksissa: polykiteinen pii 62 %, monokiteinen pii 29 %, amorfinen pii 5 % ja nauha-pii 4 %. Yksikiteinen pii on menettänyt markkinaosuuksia viime vuosina. Kuten edellisessä kappaleessa mainittiin, monikiteiset piit ovat tällä hetkellä yleisin piikennojen valmistusmateriaali. Kennot valmistetaan puhdistamalla luonnossa esiintyvää piitä. Piikide kasvatetaan tankomuotoon, joka sitten sahataan n mm:n paksuisiksi kennoiksi. Yksikiteisessä kiderakenteessa atomit ovat tietyssä järjestyksessä. Tämän rakenteen heikkoutena on sen valmistuksen kalleus. Tuotanto vaatii erityistä huolellisuutta ja on hidasta. Monikiteisten kennojen valmistaminen on huomattavasti halvempaa, sillä niiden valmistaminen ei vaadi yhtä suurta tarkkuutta kuin yksikiteisten kennojen. Kennot valmistetaan valamalla, jolloin niihin saadaan selvästi havaittava monikidemuoto. Yksikide- ja monikidekennojen jatkokäsittely ovat samanlaiset. Yksikiteiset kennot ovat hieman tehokkaampia, kuin monikidekennot, mutta juuri monikidekennojen
6 4 valmistuksen huomattavasti halvemmasta hinnasta ja helppoudesta johtuen, se on yleisin tapa perinteisien kennojen valmistukseen. (Erat et al. 2001) Miten piikenno toimii? Auringon säteily koostuu fotoneista eli valokvanteista. Kun fotoni törmää atomiin, se voi siirtää energiansa atomille, joka virittyy. Fotonin energian pitää olla riittävän suuri, jotta se voi irrottaa elektronin. Jos fotonilla on enemmän energiaa kuin irrotustyöhön vaaditaan, ylimääräinen energia siirtyy elektronin liike-energiaksi. (Aarnio 2005). Aurinkokenno koostuu kahdesta lähes samanlaisesta puolijohdemateriaalista (pja n-materiaali). Nämä materiaalit eroavat toisistaan atomien varausjakauman suhteen, mikä synnyttää kennon sisälle sähkökentän, joka vie positiiviset ja negatiiviset varaukset kennon sisällä eri suuntiin. Kun aurinkokenno kytketään ulkoiseen piiriin, varaukset purkautuvat piirin kautta. Kuvassa 1 on havainnollistettu aurinkokennon toiminta. Kuva 1. Aurinkokennon toimintaperiaate. (Aarnio 2005).
7 Piikennojen hyötysuhde ja tehokkuus Yksi suurimmista piikennojen kehityskohteista tulee olemaan hyötysuhteen parantaminen. Nykyisillä piikennoilla päästään laboratorio-olosuhteissa vain n. 25 % hyötysuhteeseen, kaupallisten sovellusten jäädessä 16 % hyötysuhteeseen. Asiaan on kuitenkin tullut huomattavia parannuksia piikennojen historian aikana, sillä ensimmäisillä kennoilla päästiin vain alle prosentin hyötysuhteeseen. Kuvassa 2 on esitetty piikennojen hyötysuhteen kehitys vuoteen Kuva 2. Piikennojen hyötysuhteen kehitys. (Green 1998). Suurin vaikutus kennon hyötysuhteeseen on siinä käytettävällä materiaalilla. Osa Auringon säteilystä heijastuu jo kennon pinnasta sekä osa absorboituu siihen. Tähän voidaan vaikuttaa valitsemalla kennon pintaan aineita, jotka läpäisevät säteilyä mahdollisimman hyvin. Aurinkokennojen liitännäislaitteiden hyötysuhteiden kehittäminen on myös erittäin tärkeää aurinkokennojärjestelmissä. Esimerkiksi akut, joilla aurinkoenergiaa varastoidaan, vaikuttavat suurelta osin järjestelmän hyötysuhteeseen, sillä uusimmatkin akut laskevat hyötysuhdetta 20 %.
8 6 Taulukko 1. Aurinkokennojen energiatehokkuuksia. (Anon. 2006b). Cell Technology Energy Payback Time (EPBT) 1 (yr) Energy Used to Produce System Compared to Total Generated Energy (%) Single-crystal silicon 2,7 10,0 10 Non-ribbon multicrystalline silicon 2,2 8,1 12 Ribbon multicrystalline silicon 1,7 6, Total Energy Generated by System Divided by Amount of Energy Used to Produce System 2 Taulukosta 1 on nähtävissä piikennojen eri tuotantomuotojen energiatehokkuuksia. Ensimmäisessä sarakkeessa on eri kennojen tuotantomuodot: yksikiteinen pii, monikiteinen pii ja nauhatekniikalla tuotettu monikiteinen pii. Nauhatekniikka on uusi innovaatio alalla. Sillä pystytään hieman tehokkaammin tuottamaan monikiteistä piitä. Toisessa sarakkeessa on laskettu energian maksuaika vuosina, mikä kertoo sen, kuinka monta vuotta kestää kyseisellä tekniikalla tuottaa saman verran sähköä, kuin kennon valmistamiseen on kulunut. Kolmannessa sarakkeessa on esitetty prosentteina kennon tuottamiseen käytetty energia jaettuna sen elinkaaren aikana tuottamalla energialla (käytetty arvoa 30 vuotta). Viimeisessä sarakkeessa on sama asia ilmaistu hieman eri tavalla: elinkaaren aikana tuotetun energian suhde kennon tuottamiseen käytetyllä energialla. Perinteinen yksikiteinen piikenno on selvästi tehottomin vaihtoehto. Nauhamonikiteinen pii tulee varmasti yleistymään tulevaisuudessa sen energiatehokkuuden vuoksi. 3.2 Ohutkalvotekniikka aurinkokennoissa Ohutkalvotekniikkaa hyödyntävät kennot ovat piipohjaisia kennoja huomattavasti ohuempia. Niiden toiminnallisen osan paksuus on 1-10μm, joka on huomattavasti pienempi kuin piikiteistä tehdyissä kennoissa. Siitä johtuen ohutkalvotekniikkaan pohjautuviin kennoihin tarvitaan vähemmän raaka-aineita kuin kiteisestä piistä valmistettuihin kennoihin. Sen lisäksi ohutkalvotekniikkaan pohjautuvat kennot ovat taipuisia, ja täten mahdollistavat rakenteiden joustavuuden. Ohutkalvokennojen valmistuksessa voidaan käyttää huomattavasti halvempia tuotantotekniikoita kuin yksitai monikiteisestä piistä valmistettujen kennojen tuotannossa.
9 7 Ohutkalvokennoissa voidaan käyttää kennomateriaalina amorfista piitä, kupariindiumdiselenidiä, kadmiumtelluuria ja galliumarsenidiä. Piin käyttö ohutkalvokennoissa on vähentymässä. Seuraavan sukupolven ohutkalvokennot perustuvat piittömien metallipuolijohteiden käyttöön Amorfinen pii Piillä on kiteinen ja amorfinen olomuoto. Amorfisessa olomuodossa ei ole selkeää rakennetta, vaan siinä atomit ovat hajallaan ilman säännönmukaisuutta. Kiteisellä ja amorfisella olomuodolla on erilaisia fysikaalisia ominaisuuksia. Amorfinen pii (a-si) pystyy absorboimaan auringonvaloa huomattavasti enemmän kuin kiteinen pii. Tämän vuoksi amorfisesta piistä voidaan valmistaa huomattavasti ohuempia kennorakenteita. Amorfista piitä voidaan valmistaa tyhjiössä pommittamalla piilevyä argonioneilla tai hajoittamalla tyhjiössä piistä ja vedystä koostuvaa silaanikaasua sähkökentän avulla. Amorfisen piikalvon alustana voidaan käyttää halpoja materiaaleja, kuten muovia. Amorfisella piillä on huonompi hyötysuhde kuin kiteisellä piillä: noin 7 %. Amorfisen piin huonoimpana ominaisuutena pidetään sen piirakenteen epästabiilisuutta, jonka vuoksi hyötysuhde laskee entisestään. Ensimmäisten käyttövuosien aikana kenno saattaa menettää % maksimitehostaan. Monikerroksisilla rakenteilla on pyritty estämään hyötysuhteen lasku käytön aikana. Amorfinen pii on käytetyin materiaali ohutkalvotekniikkaan perustuvissa aurinkokennoissa Kupari-indiumdiselenidi Kupari-indiumdiselenidiyhdistettä (CIS) käytetään ohutkalvotekniikkaan perustuvana aurinkokennomateriaalina. Kupari-indiumdiselenidikennot valmistetaan ruiskuttamalla kupari-indiumdiselenidiyhdistettä lasilevylle. Yksinkertaisemman valmistusprosessin heikkous on se, että siinä joudutaan käyttämään myrkyllistä vetyseleenikaasua. Piikennoihin verrattuna kupari-indiumdiselenidikennoihin tarvitaan raakaaineita vähemmän. Lisäksi kupari-indiumdiselenidikennot toimivat pilvisellä säällä tehokkaammin kuin piikennot. Toisin kuin amorfisesta piistä valmistetun kennon CISkennon hyötysuhde ei heikkene käytössä. Hyötysuhde on kupariindiumdiselenidikennolle noin 10 %. Kupari-indiumdiselenidi on lupaava metallipuolijohdemateriaali. Siitä valmistetaan kennoja myös kaupalliseen tuotantoon. (Anon. 2006c) Kadmiumtelluuri Ohutkalvotekniikkaan perustuva kadmiumtelluurikenno on kiteistä piipohjaista kennoa halvempi valmistavaa, tosin silläkin hyötysuhde on kiteistä piikennoa huonompi:
10 8 ikääntymisestä riippumatta noin 10 %. Kadmium on myrkky, joka on haitallinen ihmiselle ja ympäristölle. Kadmium-telluurin vaikutuksia pitkäaikaiselle altistukselle tutkitaan ennen kuin sitä voidaan lähteä käyttämään suuremman mittakaavan kaupallisissa sovelluksissa. Kadmiumtelluuri on havaittu hyväksi materiaaliksi käytettäväksi monikerroksisissa aurinkokennoissa. Monikerroksiset aurinkokennot koostuvat kadmiumtelluurin lisäksi läpikuultavasti johtavasta oksidista, kadmiumsulfidista ja alustamateriaalista Galliumarsenidi Galliumarsenidi (GaAs) on yhdistelmäpuolijohde, joka muodostuu galliumista ja arseenista. Galliumia saadaan sivutuotteena sulattamalla muita metalleja. Sen huono ominaisuus on se, että se on kultaa harvinaisempi alkuaine. Arseeni on taas myrkyllinen ja karsinogeeni. Galliumarsenidista valmistetut kennot absorboivat valoa erittäin tehokkaasti. Toisin kuin piistä valmistetuilla kennoilla, galliumarsenidikennolla ei tehontuottaminen juuri heikkene lämpötilan kasvaessa. GaAs-kennot kestävät hyvin säteilyä vaurioitumatta, mikä tekee kennosta houkuttelevan käytettäväksi avaruussovelluksissa sen lisäksi, että galliumarsenidikennoilla on korkea hyötysuhde Monikerroksiset aurinkokennot Tekemällä aurinkokenno useammasta kerroksesta käyttäen eri materiaaleja saadaan kennon ominaisuuksia parannettua. Hyötysuhde saadaan nousemaan jopa yli 30 %. Galliumarsenidi on hyvä materiaali suunniteltaessa monikerroksisia aurinkokennoja. Galliumarsenidista valmistetaan monikerroksisia aurinkokennoja tekemällä kerrokset samasta materiaalista eri rakenteella. Kadmiumtelluurista tehdään monikerroksisia aurinkokennoja lisäämällä sen lisäksi kerrokset läpinäkyvää, johtavaa oksidia ja kadmiumsulfidia.
11 9 4 Aurinkokeräimet Aurinkokeräin on järjestelmä, joka on tarkoitettu keräämään lämpöä absorboimalla Auringon säteilyn energiaa johonkin väliaineeseen. Lämmenneellä väliaineella voidaan lämmittää haluttua kohdetta tai sen energiaa voidaan muuttaa muuhun muotoon, kuten sähköenergiaksi. (Anon. 2007b). Aurinkokeräimellä tarkoitetaan arkikielessä usein tyypeistä yleisintä eli levymäistä tasokeräintä, mutta käsitteen alle kuuluvat myös monen muunkin tyyppiset rakennelmat, esimerkiksi lautasmalliset, tornimalliset ja kourumalliset keräimet. Voidaan myös puhua aurinkolämpöjärjestelmistä. Aurinkokeräimet voidaan jakaa kahteen luokkaan: matalan lämpötilan sovelluksiin ja korkean lämpötilan sovelluksiin. (Korpela 2007). Matalan lämpötilan sovellukset lämmittävät niihin osuvalla Auringon säteilyllä suoraan väliainetta. Näissä sovelluksissa ns. absorbtiopinnan pinta-alan tulee olla suuri, jotta mahdollisimman paljon Auringon säteilyä saadaan absorboitua väliaineeseen. On tyypillistä, että väliaineen lämpötila pysyy niissä suhteellisen matalana. Korkean lämpötilan sovellukset, ns. keskittävät keräimet, keskittävät erilaisilla peilijärjestelmillä säteilyä yhteen tai useampaan fokusointipisteeseen. Näissä sovelluksissa peilien pinta-alan tulee olla suuri, jotta mahdollisimman paljon Auringon säteilyä saadaan keskitettyä. Keskittävään keräimeen siis osuu täsmälleen sama määrä säteilyenergiaa kuin pinta-alaltaan samankokoiseen matalan lämpötilan aurinkokeräimeenkin, mutta se keskittää tuon energian merkittävästi pienemmälle alalle. Tästä suuresta energiakonsentraatiosta johtuen väliainetta voidaan lämmittää huomattavan korkeisiin lämpötiloihin (Anon. 2007g). 4.1 Matalan lämpötilan aurinkokeräimet Matalan lämpötilan aurinkokeräimiä käytetään useimmiten tuottamaan lämpöä hyvin paikalliseen tarpeeseen. Tyypillinen sovellus on rakennuksen katolla olevat tasokeräimet, jotka lämmittävät rakennusta ja käyttövettä. Matalan lämpötilan aurinkokeräimillä lämmitetyn väliaineen lämpöenergiaa ei ole kannattavaa muuntaa sähköenergiaksi, sillä hyötysuhde jää matalan lämpötilan vuoksi hyvin pieneksi. (Anon. 2007g).
12 Tasokeräin Tasokeräimen ulkonäköä kuvaavat parhaiten sanat levymäinen tai paneelimainen. Tämän levyn ulkopinta toimii eristettynä kotelona väliaineen sisältävälle keruuputkistolle. Tyypillisesti kuparista tai alumiinista tehty keruuputkisto on pinnoitettu mustanvärisellä absorbtiopinnoitteella. Parhaimmissa keräimissä tämä pinnoite on ns. selektiivistä absorptiopinnoitetta, joka imee lämpöenergian eikä juurikaan päästä sitä emittoitumaan infrapunasäteilyn muodossa pois. (Anon. 2007b). Tasokeräin keruuputkistoineen suunnataan Aurinkoon päin. Keräimen Aurinkoon päin oleva ulkopinta tehdään erikoisvalmistetusta lasista, joka läpäisee erittäin hyvin Auringon säteilyä, muttei juurikaan keräimestä päin tulevaa infrapunasäteilyä. Toisekseen lasipinta eristää absorbtiopinnan ja keruuputkistot ympäristöstä minimoiden näin ilman mukana siirtyvät lämpöhäviöt. Auringon säteily lämmittää keruuputkistoissa olevaa väliainetta, joka on yleensä joko vettä tai jotakin huonosti jäätyvää liuosta, kuten glykolia. Lämpötila- ja tiheyseroista johtuvan konvektio-ilmiön aiheuttamana lämmennyt väliaine alkaa virtaamaan lämmitysjärjestelmässä. Keräimen keruuputkistoista lämmennyt väliaine johdetaan sitten joko suoraan käyttöön, kuten rakennuksen lämpöpattereihin tai sitten varastoidaan säiliöön esimerkiksi käyttövedeksi. Tilalle keruuputkistoihin virtaa kylmää väliainetta, joka edelleen lämpiää ja samalla viilentää kerääjää. Jos väliainetta ei voida sellaisenaan käyttää kohteen lämmittämiseen, voidaan erityisellä järjestelmällä siirtää väliaineen lämpö tarkoitukseen sopivaan toiseen väliaineeseen. (Anon. 2007f) Tyhjiöputkikeräin Tyhjiöputkikeräimessä on useita keruuputkiston sisältäviä lasiputkia rinnakkain. Lasiputkien sisään on imetty tyhjiö ja niiden sisäpinta on päällystetty selektiivisellä pinnoitteella. Tällä rakenteella saadaan Auringon säteilyenergia mahdollisimman hyvin lasiputken sisään samalla kun ulos johtuva ja infrapunasäteilyn muodossa ulos säteilevä energia saadaan minimoitua. Tämän rakenteen ansiosta tyhjiöputkikeräimen väliaineeseen saadaan aikaiseksi korkeampia lämpötiloja kuin tasokeräimessä. Suurin etu tästä on hyvin kylmissä olosuhteissa tai muuten niissä tapauksissa, kun tarvitaan erittäin kuumaa vettä. Väliaineen virtausta säätämällä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka lämpimäksi väliaine lämmitetään. Toinen hyötynäkökohta tyhjiöputkikeräimessä tasokeräimeen verrattuna on se, että sen putkimaisesta rakenteesta johtuen se ei ole riippuvainen säteilyn tulosuunnasta. Toisin sanoen se on aina suunnattuna aurinkoon päin ja pystyy lisäksi hyödyntämään ympäristöstä tulevaa hajasäteilyä, joten lämpöä saadaan kerättyä myös pilvisellä säällä. (Anon. 2007k). Yleisesti käytetään tasokeräimiä silloin, kun väliaineen lämpötilaksi riittää noin 95 C tai vähemmän, kuten esimerkiksi huoneilman tai käyttöveden lämmityksessä. Sen sijaan tyhjiöputkikeräimillä voidaan väliaine saada lämmitettyä C:een, kun
13 1 väliaineen virtaus on estetty. Tyhjiöputkikeräimen hyötysuhde on tyypillisesti välillä prosenttia ja tasokeräimen välillä prosenttia. (Anon. 2007b). 4.2 Korkean lämpötilan eli keskittävät aurinkokeräimet Korkean lämpötilan aurinkokeräimistä rakennetaan lähes ainoastaan suuria aurinkovoimaloita, jotka tuottavat sähköenergiaa höyryturbiinin tai stirling- eli kuumailmamoottorin avulla. Korkeat lämpötilat mahdollistavat sähköisen tai mekaanisen energian tuottamisen hyvällä hyötysuhteella. Tätä aurinkoenergian muotoa kutsutaan aurinkolämpövoimaksi (engl. Solar thermal power) tai keskittäväksi aurinkovoimaksi (engl. Concentrated solar power eli CSP). Lämmön tuotantoon korkean lämpötilan aurinkokeräimiä ei ole kaupallisesti hyödynnetty, johtuen ainakin osaksi siitä, että tällaiset aurinkolämpövoimalat sijaitsevat lähes poikkeuksetta syrjäisillä alueilla, joista lämmön siirtäminen käyttöön olisi kallista. (Anon. 2007b; Anon. 2007f; Anon. 2007g). Huonona puolena korkean lämpötilan aurinkokeräimissä on niiden tehon lähes täydellinen pudotus pilvisellä säällä, koska ne eivät pysty keskittämään pilvistä sironnutta säteilyä kovin hyvin. Pilvisellä säällä energiaa voidaan kuitenkin ottaa sähköntuotantokäyttöön lämpövarastosta. Lämpövarastossa johonkin sopivaan väliaineeseen, kuten korkean lämpökapasiteetin omaaviin nestemäisiin natriumpohjaisiin yhdisteisiin, on varastoituna keräimen normaalissa toiminnassa tuottamaa lämpöenergiaa. Käytännössä kuitenkin suuri osa aurinkolämpövoimaloista on ns. hybridejä, mikä tarkoittaa, että pilvisellä säällä tai Auringon laskettua ne ottavat tarvittavan energiansa fossiilisista polttoaineista. Keskittävien aurinkokeräimien peilit tarvitsevat lisäksi aina automatiikan, joka pitää ne suunnattuna Aurinkoa kohti koko päivän ajan. Tällaisia peilejä kutsutaan heliostaateiksi. (Anon. 2007d; Anon. 2007k) Lautasmallinen Lautasmallinen keskittävä keräin, englanniksi parabolic dish, keskittää yhden tai useamman parabolisen heijastuspeilin avulla Auringon säteilyä yhteen fokusointipisteeseen. Ideaalinen parabolinen heijastuspeili heijastaa kaikki siihen saapuvat heijastuspeilin pystyakselin kanssa yhdensuuntaiset säteet fokusointipisteeseen. Koska maan pinnalle saapuvat Auringon säteet ovat lähes täysin keskenään yhdensuuntaisia, tarvitsee heijastuspeilin pystyakseli saada suunnattua suoraan kohti Aurinkoa, jotta saataisiin lähes kaikki heijastuspeiliin tuleva säteily heijastumaan fokusointipisteeseen. Fokusointipisteeseen syntyvää korkeaa lämpötilaa voidaan käyttää esim. teräksen sulattamisessa, vetypolttoaineen valmistuksessa tai
14 1 sähkön tuottamisessa. Häviöitä aiheutuu lähinnä heijastuspeilin parabolisen muodon sekä heijastuskyvyn epätäydellisyydestä. Lisäksi sääoloilla on vaikutusta näihin häviöihin, etenkin järjestelmissä, joissa fokusointipiste on kaukana heijastuspeilistä. (Anon. 2007k). Maailman suurin lautasmalliseen keskittävään keräimeen perustuva laitos avattiin Ranskassa vuonna Siinä lukuisat peilit heijastavat Auringon säteilyä suureen paraboliseen heijastuspeiliin, joka keskittää säteet ja voi saada aikaan jopa 3000 C lämpötilan fokusointipisteeseen. (Anon. 2007i) Tornimallinen Tornimallinen aurinkokeräin, englanniksi solar power tower, perustuu siihen, että kehämuodossa olevat peilit keskittävät Auringon säteilyä kehän keskellä olevaan torniin. Tornissa säteilyenergia absorboidaan ja johdetaan väliaineeseen varastoitavaksi tai siirrettäväksi käyttötarkoitusta varten. Tornimallisessa aurinkokeräimessä käytettävät peilit ovat heliostaatteja. Ensimmäinen tornimalliseen aurinkokeräimeen perustuva testivoimala oli Mojaven aavikolle Californiaan vuonna 1981 rakennettu 10 MW:n tehoinen, 1818 peiliä käyttävä ja pinta-alaltaan m² kokoinen Solar One. Espanjaan rakennetaan parhaillaan samaan teknologiaan perustuvaa 15 MW voimalaa Solar Tres. Se kattaa m² pinta-alan peilillään ja tulee olemaan kaupallinen sähköntuottaja. (Anon. 2007g; Anon. 2007l) Kourumallinen Kourumalliseen aurinkokeräimeen eli paraboloidiseen kouruun (engl. parabolic through) perustuvat voimalat ovat tähän mennessä menestyksekkäimpiä ja kustannustehokkaimpia keskitettyyn Auringon säteilyyn pohjautuvista voimaloista. Tällaisessa keräimessä kovera, kourumainen peili keskittää Auringon säteilyn kohti keskellä kulkevaa ja väliainetta sisältävää absorbtioputkea. Kokonaisessa voimalassa näitä peilejä asetetaan useiksi pitkiksi riveiksi sopivin välimatkoin, jolloin ne kattava suuren pinta-alan. Peilit ovat heliostaatteja, eli ne pysyvät suunnattuna Aurinkoon päin koko päivän ajan. (Anon. 2007c; Anon. 2007g). Kaliforniassa Mojave-autiomaassa sijaitsee yhdeksästä paraboloidikouruihin perustuvasta aurinkovoimalasta koostuva kokonaisuus, joka tunnetaan nimellä SEGS. Yhteistehoa näillä voimaloilla on 354 MW ja niihin kuuluu yli miljoona peiliä, jotka peittävät yli 6.4 km² pinta-alan. Näistä yhdeksästä voimalasta 80 MW:n tehoiset SEGS VIII ja SEGS IX ovat tehokapasiteetiltaan maailman suurimmat aurinkoenergiaa hyödyntävät voimalaitokset. (Anon. 2007h).
15 Taulukko 2. Korkean lämpötilan sovellusten 1tunnuslukuja. (Anon. 2007e). Parabolic Trough Power Tower Dish/Engine Size MW* MW* 5-25 kw* Operating Temperature (ºC/ºF) 390/ /1, /1,382 Annual Capacity Factor 23-50%* 20-77%* 25% Peak Efficiency 20%(d) 23%(p) 29.4%(d) Net Annual Efficiency 11(d )-16%* 7(d )-20%* 12-25%*(p) Commercial Status Commercially Scale-up Prototype Available Demonstration Demonstration Technology Development Risk Low Medium High Storage Available Limited Yes Battery Hybrid Designs Yes Yes Yes Cost $/m * * 3, * $/W * * * $/Wp ** * * * *Values indicate changes over the time frame. **$/Wp removes the effect of thermal storage (or hybridization for dish/engine). (p) = predicted; (d) = demonstrated; (d ) = has been demonstrated, out years are predicted values Taulukko 2 kertoo korkean lämpötilan sovellusten eri tunnuslukuja. Huomiota kannattaa erityisesti kiinnittää hyötysuhteisiin (Peak Efficiency) sekä eri kustannusten arvioituun hinnankehitykseen välillä ($/m²; $/W; $/Wp).
16 1 5 Johtopäätökset Sähköntuotantoon on kaksi eri vaihtoehtoa: aurinkokennot ja korkean lämpötilan aurinkokeräinsovellukset. Aurinkokennot sopivat parhaiten hyvin paikalliseen sähköntuotantoon, esimerkiksi rakennuksen katolle asennetut aurinkokennot tuottamaan sähköä saman rakennuksen tarpeisiin, mutta niistä on rakennettu aurinkovoimaloitakin. Aurinkokennoilla on siis yksinkertaisinta ja halvinta rakentaa pienen mittakaavan sähköntuotantojärjestelmä. Aurinkokennojen hyvä puoli on myös se, että ne kykenevät tuottamaan jonkin verran sähköä myös pilvisellä säällä. Aurinkosähkön tuottaminen aurinkokennoilla on hyvin perusteltavissa etenkin maantieteellisillä alueilla, joissa Auringon valoa on tarpeeksi tarjolla ympäri vuoden. Aurinkokennojen kehittäminen pohjautuu tulevaisuudessa monikerroskalvojen tutkimukseen sekä nanoteknologian kehittämiseen. Monikerroksisia aurinkokennoja tehdään paremmiksi hakemalla ideaalisia suhteita jokaiselle mikrometrinohuelle kerrokselle. Aurinkokennojen käyttö yleistyy jatkuvasti ja jos niiden tekniikka kehittyy ja hinnat tulevat laskemaan reilusti, on mahdollista, että tulevaisuudessa suuri osa rakennuksista tullaan varustamaan aurinkokennoilla. Visioissa, joissa nanoteknologialla tuotettuja aurinkokennoja voidaan valmistaa edullisesti valtavia määriä paperikoneen tyyppisillä järjestelmillä, kaikki rakennukset voitaisiin helposti päällystää aurinkokennoilla. Vaikkei tällaisin halpoihin nanoteknologiakennoihin edes saataisi kovin suurta hyötysuhdetta, tarvitsisi maailmanlaajuisesti varsinaisilla sähkövoimaloilla tuottaa reilusti vähemmän sähköä. Rakennusten peitossa on maailmassa kuitenkin huomattavan suuri pinta-ala. Korkean lämpötilan aurinkokeräinsovelluksia eli keskittäviä aurinkokeräimiä on puolestaan kannattavinta käyttää suuria aurinkovoimaloita rakennettaessa. Ne voittavat hyötysuhteensa puolesta aurinkokennoihin perustuvat voimalat, mutta ovat herkkiä säätilan vaihteluille. Maailmassa olisi valtavasti potentiaalia korkean lämpötilan sovellusten valjastaman aurinkolämpöenergian hyödyntämiselle. Aurinkolämpövoimalat vaativat kyllä suuria pinta-aloja käyttöönsä, mutta olosuhteiden puolesta näille voimaloille otollisinta aluetta ovatkin autiomaat, joissa maa-alalle ei ole muutakaan käyttöä. Hiekkaerämaahan rakentaminen ei myöskään aiheuta juurikaan ekologisia vahinkoja. Huomattava etu korkean lämpötilan aurinkokeräinsovelluksissa on myös se, että peileillä on reilusti halvempaa peittää voimalan vaatima suuri pinta-ala kuin aurinkokennoilla. Esimerkiksi peittämällä yhdeksän prosenttia Nevadan osavaltiosta kourumallisilla aurinkokeräinjärjestelmillä voitaisiin tuottaa tarpeeksi sähköenergiaa
17 1 koko Yhdysvaltojen tarpeisiin. Se tarkoittaa neliön muotoista aluetta, jonka sivu on 100 mailia eli noin 160 km pitkä (Anon. 2007). Lämmöntuotantoon sopivin tekniikka on matalan lämpötilan aurinkokeräinsovellukset. Ne ovatkin tällä hetkellä ainoa kaupallisesti lämmöntuotantoon hyödynnetty aurinkoenergiatekniikka. Yleisimmin niitä käytetään tuottamaan lämpöä hyvin paikallisesti, tarkoittaen että yhtä rakennusta kohden on oma lämmitysjärjestelmänsä. Matalan lämpötilan aurinkokeräinten hyötysuhde on parhaimmillaan hyvin korkea verrattuna aurinkokennojen hyötysuhteeseen. Näin ollen ei ole kovin kannattavaa tuottaa lämpöä aurinkokennojen tuottamalla sähköllä, jos se voidaan tehdä aurinkokeräimilläkin. Korkean lämpötilan aurinkokeräinsovelluksia voitaisiin periaatteessa käyttää kaukolämmön tuotantoon, mutta niihin perustuvien voimaloiden tyypillisesti syrjäinen sijainti tekee tästä käytännössä kannattamatonta.
18 1 LÄHTEET Aarnio, P Miten aurinkokenno toimii? Helsinki, Laboratory of advanced energy systems. Helsinki univercity of teghnology. Anon IEA Photovoltaic Power Systems Programme, Annual report Fribourg, IEA Photovoltaics Power Systems Programme. 121 s. Anon. 2006b. Energy efficiency and renewable energy. U.S. Department of energy. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2006c. Meeting the energy challenge - Shell's commitment to alternative energy. [WWW].[Viitattu ] Saatavissa: news_and_library/press_releases/2006/energy challenge_0202.html Anon Aurinkokenno. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2007b. Aurinkokeräin. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2007c. Aurinkolämpövoima. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2007d. DOE s Concentrating Solar Power Overview. U.S. Department of energy. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2007e. Overview Of Solar Thermal Technologies. U.S. Department of energy. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2007f. Solar Collector. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2007g. Solar Thermal Energy. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2007h. Solar Energy Generating Systems. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2007i. Solar Furnace. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa:
19 1 Anon. 2007j. Solar Power Tower. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2007k. Solar Thermal Collector. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Anon. 2007l. Solar Tres Power Tower. [WWW]. [Viitattu ]. Saatavissa: Erat, B. Erkkilä, V. Löfgren, T. Nyman, C. Peltola, S. Suokivi, H Aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin. 1.Painos. Nurmijärvi, Kirjakas KY. 219 s. Korpela, Aki. SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Tampere. Tampereen teknillinen yliopisto, sähkömagnetiikan laitos. Luentomoniste.
Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma
Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva
LisätiedotAurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä
Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä 2016 17.2.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
LisätiedotAurinkoenergia Lopullinen ratkaisu
FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin
LisätiedotUusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen
Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään
LisätiedotEnergia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus
Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,
LisätiedotAurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013
Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry 18.3.2013 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkotalo Aalto m. 1983 Lämpökytkennät 1. Lämmöntuotto:
LisätiedotAurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet. Vuoden lähienergiaratkaisu -palkinnonjakotilaisuus, Janne Hirvonen
Aurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet, Janne Hirvonen Taustaa Rakennusten energiantarve on 40% EU:n kulutuksesta Energiatehokkuudella merkittävä vaikutus Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät
Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli
LisätiedotAurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012
Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa
LisätiedotAurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast
Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto kolmannesta luennosta. PN-liitokseen perustuva aurinkokenno on kuin diodi, jossa auringonsäteily synnyttää estosuuntaisen virran.
SMG-4300: Yhteenveto kolmannesta luennosta PN-liitokseen perustuva aurinkokenno on kuin diodi, jossa auringonsäteily synnyttää estosuuntaisen virran. Aurinkokennon maksimiteho P max voidaan lausua tyhjäkäyntijännitteen
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
Väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit 1 AURINKOKENNOJEN SUKUPOLVET Aurinkokennotyypit luokitellaan yleensä kolmeen sukupolveen.
LisätiedotSähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille
Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Kolmannen luennon aihepiirit Aurinkokennon ja diodin toiminnallinen ero: Puolijohdeaurinkokenno ja diodi ovat molemmat pn-liitoksia. Mietitään aluksi, mikä on toiminnallinen ero näiden
LisätiedotAurinkosähkö kotitaloudessa
Aurinkosähkö kotitaloudessa 24.3.205 Espoo ja 26.3.2015 Vantaa Markku Tahkokorpi, Utuapu Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Suomen Lähienergialiitto ry Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö
LisätiedotSähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto
Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New
LisätiedotAurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY. www.sonnenkraft.com
Aurinkolämpöjärjestelmät THE FUTURE OF ENERGY www.sonnenkraft.com w w w. s o n n e n k r a f t. c o m COMPACT aurinkolämpöjärjestelmät IHANTEELLINEN ALOITUSPAKETTI KÄYTTÖVEDEN LÄMMITTÄMISEEN COMPACT aurinkolämpöjärjestelmä
LisätiedotAURINKOPANEELIT. 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate.
AURINKOPANEELIT 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate Kuva 1. Aurinkopaneelin toimintaperiaate. Aurinkokennon rakenne ja toimintaperiaate on esitetty kuvassa 1. Kennossa auringon valo muuttuu suoraan sähkövirraksi.
LisätiedotOnko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?
Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Kuudennen luennon aihepiirit Tulevaisuuden aurinkokennotyypit: väriaineaurinkokenno Rakenne Toimintaperiaate Kehityskohteet 1 AURINKOKENNOJEN NYKYTUTKIMUS Aurinkokennotutkimuksessa
LisätiedotBiobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,
LisätiedotBIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012
BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 Aurinkoenergia paikallisessa energiantuotannossa Jari Varjotie Esityksen sisältö Lämmittelyä Savosolar lyhyesti
LisätiedotLämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS. asuntoyhtiöille
Lämmityskustannusten SÄÄSTÖOPAS asuntoyhtiöille Lämpöä sisään, lämpöä ulos Lämmön lähteet Lämpöhäviö 10-15% Aurinkoa 3-7% Asuminen 3-6% Lattiat 15-20% Seinät 25-35% Ilmanvaihto 15-20% Talotekniikka LÄMPÖÄ
LisätiedotJätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät
Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Yleistietomateriaalia luentojen tueksi Aurinkokennotyypit: Mitä erilaisia aurinkokennotyyppejä on olemassa, ja miten ne poikkeavat ominaisuuksiltaan toisistaan? Yksikiteisen
LisätiedotAurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.
Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan
LisätiedotAurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy
Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk
LisätiedotEWA Solar aurinkokeräin
EWA Solar aurinkokeräin Sisällys: 1. Keräimen periaate 2. Keräimen rakenne 3. Keräimen toiminta 4. Keräimen yhdistäminen EWA:an 5. Ohjeita keräimen rakentamiseksi 6. Varoitus 7. Ominaisuuksia luettelona
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
Lisätiedot09.10.2012. 03/2010 Viessmann Werke. Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys auringon avulla. Welcome!
Welcome! VITOSOL Aurinkolämpö mitoitus Seminaari 9.10.2012 Course instructor Jukka Väätänen Viessmann Werke Template 1 05/2011 Viessmann Werke Aurinkolämmitys Tyypillinen kohde omakotitalo, jossa lisälämmitys
LisätiedotLähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla
Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla 1 FinZEB hankkeen esittely Taustaa Tavoitteet Miten maailmalla Alustavia tuloksia Next steps 2 EPBD Rakennusten
LisätiedotMiten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen
Miten kaasuala vastaa uusiin rakentamis ja energiatehokkuusvaatimuksiin? Gasum 13.9.2011 Petri Nikkanen TAUSTAA Uusi rakennusmääräyskokoelman osa D3 Rakennusten energiatehokkuus on annettu maaliskuun 30.2011
LisätiedotAURINKOSÄHKÖTEKNIIKAN TILANNEKATSAUS Survey of the Current State of Solar Electricity Technology
AURINKOSÄHKÖTEKNIIKAN TILANNEKATSAUS Survey of the Current State of Solar Electricity Technology Juho Montonen Kandidaatintyö 30.3.2011 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan
LisätiedotEnergiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys
Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Viidennen luennon aihepiirit Olosuhteiden vaikutus aurinkokennon toimintaan: Mietitään kennon sisäisten tapahtumien avulla, miksi ja miten lämpötilan ja säteilyintensiteetin
LisätiedotAurinkolaboratorio. ammattikorkeakoulu ENERGIA ++
SAtakunnan ammattikorkeakoulu ENERGIA ++ Aurinkolaboratorio Satakunnan ammattikorkeakoulu Energia++ Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta elinkeinoelämän palveluksessa Aurinkolaboratorio Satakunnan
LisätiedotAurinkoenergiailta Joensuu
Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä
LisätiedotAurinkoenergia kehitysmaissa
Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia
LisätiedotATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy
ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti
LisätiedotEnergia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys
Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja
LisätiedotAurinkoenergia Suomessa
Aurinkoenergia Suomessa 28.3.2017 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti Ympäristöystävällinen, päästötön
LisätiedotMaalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin
Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä
LisätiedotAurinkoenergia mahdollisuutena
Aurinkoenergia mahdollisuutena Järkivihreä uusiutuva energia Forssa, 31.10.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Energiapotentiaali
LisätiedotEnergian tuotanto ja käyttö
Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä
LisätiedotAurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa
Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Energian primäärilähteet 2012 & 2007 - käytämmekö kestäviä energialähteitä? 2007 2012 Yhteensä Öljy (tuonti fossiili) 24 24% 92 TWh Hiili
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotUudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO
Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa
LisätiedotKuva 6.6 esittää moniliitosaurinkokennojen toimintaperiaatteen. Päällimmäisen
6.2 MONILIITOSAURINKOKENNO Aurinkokennojen hyötysuhteen kasvattaminen on teknisesti haastava tehtävä. Oman lisähaasteensa tuovat taloudelliset reunaehdot, sillä tekninen kehitys ei saisi merkittävästi
LisätiedotMAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,
MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala
LisätiedotTalotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen
Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä
LisätiedotENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,
ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan
LisätiedotAurinkolämmön mahdollisuudet
Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkolämmön mahdollisuudet 20.4.2018 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät
LisätiedotTulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT
Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/1 02.10.2012
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 27/2012 1 (5) 331 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto valtuustoaloitteesta aurinkosähkön edistämisestä HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle
LisätiedotAurinkoenergian hyödyntäminen Lappeenrannassa. Solar energy utilization in Lappeenranta
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0201 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari Aurinkoenergian hyödyntäminen Lappeenrannassa Solar
LisätiedotENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA
ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö
Lisätiedotkipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.
Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy
LisätiedotAurinko - ilmaista energiaa
Aurinko - ilmaista energiaa Vuosittainen auringon säteilyn määrä (kwh / m²) 14 päivän aikana maa vastaanottaa tarpeeksi energiaa täyttääksemme meidän energiantarpeen koko vuodeksi. Aurinko - ilmaista energiaa
LisätiedotHybridilämmitys. Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy
Hybridilämmitys Tero Lindén Kaukomarkkinat Oy Hybridilämmitys Hybridi tarkoittaa yhdistelmää Hybridilämmitys on vähintään kahden eri energiamuodon yhdistelmä Usein hybridilämmitys koostuu päälämmönlähteestä
LisätiedotSMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta
SMG-4300: Yhteenveto ensimmäisestä luennosta Aurinko lähettää avaruuteen sähkömagneettista säteilyä. Säteilyn aallonpituusjakauma määräytyy käytännössä auringon pintalämpötilan (n. 6000 K) perusteella.
LisätiedotOPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT. Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen
OPAS: OMAKOTITALOT JA VAPAA-AJAN ASUNNOT Opas aurinkosähkön hyödyntämiseen Tarjoamamme aurinkosähköjärjestelmä on toimintavarma ja sinun kannaltasi vaivaton. Aurinko tarjoaa loputtomasti energiaa me tarjoamme
LisätiedotSmart Generation Solutions
Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet (Foundations of Solar Power) Sali SE211 Keskiviikkoisin ja perjantaisin klo
1 DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet (Foundations of Solar Power) Sali SE211 Keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.15 14.00 2 Luennot pidetään salissa SE211 keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 12.15 14.00
LisätiedotEnergiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma
Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa
Lisätiedot24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1
24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:
LisätiedotVIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
Lisätiedotaurinkoenergia- uimahalli
aurinkoenergia- Suomen ensimmäinen uimahalli 1 Aurinkoinen länsirannikko P orin kaupunki teki rohkean avauksen ja vahvisti imagoaan kestävän kehityksen kaupunkina rakentamalla Suomen ensimmäisen aurinkoenergiaa
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän
LisätiedotDEE-53010 Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta
LisätiedotMarkku J. Virtanen, Dr 31.3.2009
Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita
Lisätiedotaurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin
aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin 1 2 aurinko-opas aurinkoenergiaa rakennuksiin Bruno Erat, Vesa Erkkilä, Timo Löfgren, Christer Nyman, Seppo Peltola, Hannu Suokivi Kustantajat Sarmala Oy Rakennusalan
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön
LisätiedotAurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi
Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Neljännen luennon aihepiirit Aurinkosähkö hajautetussa sähköntuotannossa Tampereen olosuhteissa Tarkastellaan mittausten perusteella aurinkosähkön mahdollisuuksia hajautetussa energiantuotannossa
LisätiedotRakennusten energiahuollon näkymiä
Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä
LisätiedotYhteenveto laskennasta. Lähiretu Loppukokous
1 Yhteenveto laskennasta Lähiretu Loppukokous 20.6.2017 Säästö 2 Kuvaaja I. Säästö yhteisen maalämpöjärjestelmän elinkaarikustannuksissa verrattuna erillisiin järjestelmiin eri tarkastelujaksoilla. 80%
LisätiedotRUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT
RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen mieltymys ovat kaikki
LisätiedotViikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen
Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön
LisätiedotUuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy
Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008
LisätiedotUusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella
Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA
LisätiedotJäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat
Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Uutuus! Tehokas, kestävä ja kevyt haponkestävä käyttövesikierukka www.kaukora.fi Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Yli 30 vuoden
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotTiivis, Tehokas, Tutkittu. Projektipäällikkö
Tiivis, Tehokas, Tutkittu Timo Mantila Projektipäällikkö Tiivis, Tehokas, Tutkittu Suvilahden energiaomavarainen asuntoalue Tutkimuskohde Teirinkatu 1 A ja B Tutkimussuunnitelma Timo Mantila 15.4.2010
LisätiedotTkT Mikko Juntunen 2.10.2014
TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen
LisätiedotEnergiatehokkaaseen rakentamiseen. Uponor Combi Port ja Aqua Port
Energiatehokkaaseen rakentamiseen Uponor Combi Port ja Aqua Port Uuden sukupolven lämpimän käyttöveden valmistus ja lämmönjako Rakennukset muodostavat vähintään 40 % globaalista energiankulutuksesta ja
LisätiedotDEE Aurinkosähkön perusteet
DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Neljännen luennon aihepiirit Aurinkokennon virta-jännite-käyrän muodostuminen Edellisellä luennolla tarkasteltiin aurinkokennon toimintaperiaatetta kennon sisäisten tapahtumisen
LisätiedotSMG-4450 Aurinkosähkö
SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate
LisätiedotUudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku
Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan
LisätiedotRUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT
RUUKKI AURINKOLÄMPÖ- RATKAISUT RUUKKI AURINKOLÄMPÖRATKAISUT 2 Ruukki aurinkolämpöratkaisut Kytkeydy ilmaiseen energialähteeseen Aurinkolämpö Kasvavat energiakustannukset, tiukentuva lain säädäntö ja henkilökohtainen
LisätiedotLuento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 2 1 Luento 1 - Recap Opintojakson rakenne ja tavoitteet Sähkötekniikan historiaa Sähköiset perussuureet Passiiviset piirikomponentit 2 Luento 2 - sisältö Passiiviset piirikomponentit
Lisätiedotskijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment
skijännitekojeistot ENERGIAA AURINGOSTA ium Voltage Power Distribution Equipment Ekologinen ja edullinen aurinkosähkö Aurinkosähkö on uusiutuva ja saasteeton energiamuoto, jota on saatavilla kaikkialla
Lisätiedot7101. Läpivirtauskattiloiden käyttö voimalaitoksissa. Ohjaaja Henrik Holmberg
7101. Läpivirtauskattiloiden käyttö voimalaitoksissa. Ohjaaja Henrik Holmberg Tietyissä voimalaitoksissa kiertoveden faasimuutos kattilassa tapahtuu nesteestä höyryksi (tai ylikriittiseksi fluidiksi) ns.
LisätiedotAurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä
Aurinkovoimala omakotitalossa kerääjällä lämpöä ja paneelilla sähköä Heli Jutila Ympäristöasiantuntija Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi 27.3.2012 Hankinnan suunnittelu Uusiutuvien käyttöön panostaminen
Lisätiedot