YLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/ YSL 3 2 mom. Voimassa alkaen toistaiseksi. Syyteharkintaratkaisun perusteleminen
|
|
- Aino Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YLEINEN OHJE VKS:2007:3 syyttäjille Dnro 3/31/07 Annettu Säädösperusta YSL 3 2 mom. Voimassa alkaen toistaiseksi Syyteharkintaratkaisun perusteleminen 1. Yleistä Tässä ohjeessa käsitellään syyteharkintaratkaisun tekemistä ja sen perustelemista koskevia yleisiä näkökohtia sekä syytteen nostamisen että syyttämättä jättämisen kannalta. Pääpaino tässä ohjeessa on haastehakemukseen päätyvässä syyteharkintaratkaisussa, jonka osalta käsitellään myös haastehakemuksen sisältöä koskevia kysymyksiä. Syyttämättä jättämistä koskevan päätöksen laatimisesta ja sisällöstä on annettu erillinen yleisohje. Suomalaisessa rikosoikeudenhoidossa syyttäjällä ei ole velvollisuutta perustella ratkaisuaan syytteen nostamisesta, toisin kuin päätös syyttämättä jättämisestä. Syytteen nostamista koskevan ratkaisun sisältö ilmenee haastehakemuksesta. Haastehakemus ei kuitenkaan sisällä nimenomaisia perusteluja syyttäjän ratkaisulle, vaan rikoksen teonkuvauksen sekä todisteet, joiden avulla syyte on tarkoitus näyttää toteen. Haastehakemus rajaa oikeudenkäynnin kohteen ja luo pohjan pääkäsittelylle. Pääkäsittelyssä syyttäjä esittää suullisesti tarkemmat perustelunsa syytteelle ja oikeudenkäyntiaineisto rikastuu myös muutoin. Päätös syyttämättä jättämisestä tehdään pelkästään kirjallisen esitutkinta-aineiston nojalla. Syyteharkintavaiheessa todisteiden näyttöarvosta ei saada yhtä luotettavaa kuvaa kuin pääkäsittelyn nojalla. Päätöksessä syyttämättä jättämisestä ei näin ollen voida suorittaa yhtä hienojakoista näytön arviointia kuin pääkäsittelyssä vastaan otetun todistelun perusteella. Suullisten perustelujen esittämismahdollisuuden puuttuminen toisaalta edellyttää, että esitutkintaaineiston perusteella tehdyt johtopäätökset perustellaan päätöksessä asian laadun edellyttämällä tavalla avoimesti ja vakuuttavasti. Rikosoikeudenkäyntimenettelyssä käyttöön otettu kirjallinen menettely poikkeaa normaalista rikosasian tuomioistuinkäsittelystä. Oikeudenkäyntiaineistoa rikastavaa suullista pääkäsittelyä ei
2 2 pidetä. Vastaajalle mahdollisesti varattava tilaisuus suulliseen lausumaan koskee rangaistuksen mittaamista. Normaalista rikosoikeudenkäyntimenettelystä poiketen syyttäjä voi kirjallisessa menettelyssä vedota esitutkintakertomuksiin todisteena, jolloin kertomukset ovat huomioon otettavaa oikeudenkäyntiaineistoa siltä osin kuin niihin on vedottu. Asioissa, joissa syyteharkinnassa on päädytty syytteen nostamiseen pääkäsittelyn selkeys ja johdonmukaisuus edellyttävät, että syytteen teonkuvaus keskittyy tunnusmerkistön täyttymisen tai rangaistuksen mittaamisen kannalta olennaisiin seikkoihin. Teonkuvauksen tulee sisältää kaikki syyttäjän vetoamisvelvollisuuden täyttämiseksi tarpeelliset seikat, mutta ei perusteluja syyteharkintaratkaisulle. Kun syytteen nostamista koskevassa päätöksessä siten on sisäänrakennettuna tietty perusteluvaje, tulee erityistä huomiota kiinnittää siihen informaatioon, joka annetaan haastehakemuksen todisteluosassa. Todisteiden selkeä yksilöinti ja teemoittelu helpottaa muiden asianosaisten ja tuomioistuimen valmistautumista keskitettyyn pääkäsittelyyn. 2. Oikeustosiseikoista Syyteharkinnassa arvioidaan mitä asiassa on selvitetty tapahtuneen ja minkä rikosten tunnusmerkistöjä menettely mahdollisesti täyttää. Kysymykseen tulevat tunnusmerkistöt on useimmiten otettu huomioon esitutkinnassa, mutta syyttäjän tulee harkita tähän rajoittumatta asiassa mahdollisesti toteutuvat rikostunnusmerkistöt. Vaativissa asioissa syyttäjän tulee esitutkintayhteistyön avulla varmistaa, että tutkinta kohdistuu kaikkiin asiassa merkityksellisiin seikastoihin. Prosessin kohdentaminen oikeisiin oikeustosiseikkoihin on aloitettava jo esitutkintavaiheessa. Syyteharkinnassa ja tuomioistuimen suorittamassa päätösharkinnassa vertaillaan konkreettisten tapahtumien (oikeustosiseikkojen) ja tietyn abstraktin rikostunnusmerkistön vastaavuutta. Siten keskeistä on jutussa olennaisten oikeustosiseikkojen yksilöiminen. Oikeustosiseikkoja ovat oikeusseuraamuksen syntymiselle suoraan relevantit seikat eli rikosasiassa tunnusmerkistön täyttymiseen vaadittavat tapahtumat. Teonkuvauksessa on ilmoitettava ne tosielämän konkreettiset seikat, joiden olemassaolon syyttäjä katsoo täyttävän abstraktisen tunnusmerkistön. Yksinkertaisissa rikosasioissa oikeustosiseikat ovat yleensä selviä ja arviointi voidaan kohdistaa lähinnä näyttöön siitä, onko näiden seikkojen tueksi riittävästi todisteita. Oikeudellisesti tai näytöllisesti monimutkaisissa asioissa relevanttien oikeustosiseikkojen määrittäminen voi sen sijaan olla sangen vaativaa ja on sidoksissa asianomaisiin tunnusmerkistöihin. Asiassa merkityksellisten oikeustosiseikkojen oikea yksilöiminen on syyttäjäntoimessa erityisen keskeistä siksi, että rikosasiassa
3 3 vetoamisvelvollisuus ja näyttövelvollisuus kohdistuvat nimenomaan oikeustosiseikkoihin. 3. Syyttäjän vetoamisvelvollisuus, syytesidonnaisuus ja oikeusvoima Tuomioistuin saa syyksilukea vastaajalle rikoksen vain sellaisten seikkojen nojalla, joiden perusteella rangaistusta on vaadittu. Syytesidonnaisuuden vuoksi tuomioistuin saa ottaa harkinnassaan huomioon ainoastaan ne oikeustosiseikat, jotka ovat sisältyneet teonkuvaukseen. Syytteen teonkuvaukseen sisältyvät oikeustosiseikat määräävät siten syytesidonnaisuuden rajat. Syytesidonnaisuuden ohella syyttäjän vetoamisvelvollisuuden asianmukaisen täyttämisen keskeistä merkitystä korostaa tuomion oikeusvoimavaikutus. Lainvoimaisen tuomion negatiivinen oikeusvoima estää vetoamasta uudessa oikeudenkäynnissä samaa tapahtumaa koskeviin oikeustosiseikkoihin. Oikeusvoimavaikutuksen vuoksi syyttäjän on oikeudenkäynnissä vedottava kaikkiin asiassa merkityksellisiin oikeustosiseikkoihin. Oikeusvoima ei rajoitu tekoon sen tutkitussa (oikeudenkäyntiaineistosta ilmenevässä) muodossa, vaan koskee tekoa sellaisena kuin sen on katsottava todellisuudessa tapahtuneen. Näin ollen myös sellaiset tekoon liittyvät seikat kuuluvat oikeusvoiman alaisuuteen, joihin syyttäjä olisi voinut vedota, mikäli seikka olisi ollut viranomaisten tiedossa. Tämä puolestaan asettaa syyttäjälle velvollisuuden omalta osaltaan varmistautua siitä, että menettelyn tosiasiallinen luonne oikeudellisesti merkityksellisine yksityiskohtineen on esitutkinnassa riittävästi selvitetty. Vetoamisvelvollisuuden täyttäminen edellyttää syyttäjältä myös reagointia muuttuvaan oikeudenkäyntiaineistoon ns. jatkuvan syyteharkinnan periaatteen mukaisesti. Jos näyttöharkinnasta tai oikeudellisesta arvioinnista riippuen on epävarmaa, mikä useammista eri rangaistussäännöksistä tai niiden sisältämistä tekotavoista soveltuu asiaan, on syyttäjän yleensä syytä esittää vaihtoehtoisia rangaistusvaatimuksia. Mikäli nämä vaihtoehdot ovat todettavissa jo esitutkinta-aineistosta, on vaihtoehtoiset vaatimukset syytä esittää jo haastehakemuksessa. Muussa tapauksessa syyttäjän tulee tarkistaa vaatimuksiaan oikeudenkäynnin aikana, kun aihetta siihen ilmenee. Joissakin yksittäistapauksissa uusiin myöhemmin tietoon tulleisiin seikkoihin vetoaminen voi olla mahdollista ylimääräisen muutoksenhaun muodossa. Tämä on kuitenkin siinä määrin poikkeuksellista, ettei tämä mahdollisuus rajoita syyttäjän velvollisuutta tarkasti selvityttää asiassa olennaiset oikeustosiseikat. Syyttämättä jättämistä koskevassa ratkaisussa on niinikään yksilöitävä asiassa relevantit oikeustosiseikat. Syyksilukevassa päätöksessä tämä tapahtuu vastaavasti kuin haastehakemuksessa. Prosessuaalisessa päätöksessä syyttämättä jättämisestä on myös tärkeää yksilöidä, minkä tunnusmerkistötekijän olemassaolosta ei asiassa ole riittävää näyttöä taikka minkä tunnusmerkistötekijän
4 4 puuttuessa menettely ei ole rikos. Jos tosiasiallinen tapahtumainkulku on asiassa jäänyt hyvin epäselväksi, voidaan myös oikeustosiseikkojen osalta joutua tyytymään rajoitetumpaan yksilöintiin. Päätös syyttämättä jättämisestä ei saa oikeusvoimaa. Oikeutta päätöksen muuttamiseen on kuitenkin rajoitettu. Päätöksen saa peruuttaa ROL 1 luvun 11 :n mukaisin edellytyksin uuden selvityksen osoittaessa sen perustuneen olennaisesti puutteelliseen tai virheelliseen selvitykseen. Ylempi syyttäjä voi kuitenkin suorittaa asiassa uuden syyteharkinnan myös saman aineiston nojalla. 4. Todistustosiseikoista Syyteharkinnassa on arvioitava, onko asiassa merkityksellisten oikeustosiseikkojen tueksi olemassa riittävä näyttö. Näyttöharkinnan lopputuloksesta riippuu, onko asiassa tehtävä näyttöperusteinen päätös syyttämättä jättämisestä vai tuleeko asiassa kysymykseen syytteen nostaminen tai sen vaihtoehtona erikseen säädetyillä edellytyksillä syyksilukeva syyttämättä jättäminen. Näyttöharkinta perustuu todistustosiseikoille annettavaan näyttöarvoon. Todistustosiseikkoja ovat seikat, joilla on oikeusseuraamukselle välillinen (näyttö)merkitys. Ne ovat todisteita jonkin muun tosiseikan olemassaolosta. Todistajan kertomuksen ja kirjallisen todisteen sisältö ovat todistustosiseikkoja. Todistustosiseikoissa voidaan erotella myös apu(todistus)tosiseikat, jotka saavat todistusarvoa vain tietyn muun todistustosiseikan näyttöarvon ja luotettavuuden arvioinnissa. Esimerkiksi todistajan mahdollisuuksista havaintojen tekoon taikka jonkin teknisen näytön tutkintamenetelmistä esitettävä selvitys koskee tämän todistajankertomuksen taikka teknisen näytön luotettavuutta. Käytännössä tietyt seikat saattavat samassa asiassa olla sekä oikeus- että todistustosiseikan asemassa. Näiden käsitteiden välinen rajanveto ei siten ole yksiselitteinen. Rajanveto on kuitenkin olennainen, koska syyttäjän vetoamisvelvollisuus koskee ainoastaan oikeustosiseikkoja, ei todistustosiseikkoja. Tuomioistuimen tehtävänä on harkita jutussa esitettyjen todistustosiseikkojen näyttöarvo. Tässä harkinnassaan tuomioistuin ei ole millään tavoin sidottu asianosaisten vetoamisiin, mutta syyttäjän tulee esittää oma näkemyksensä asiassa esitetystä näytöstä. Näytön riittämättömyyteen perustuvissa päätöksissä syyttämättä jättämisestä on todettava jutun tärkeimmät todistustosiseikat. Todisteiden sisältöä ei yleensä ole syytä yksityiskohtaisesti kuvata, ellei niistä tehtyjen johtopäätösten ymmärrettävyys sitä poikkeuksellisesti vaadi. Perusteluissa tulee keskittyä näytön arviointiin ja syyttäjän siitä tekemien johtopäätösten esittämiseen. Päätöksen tulee antaa ensisijaisesti vastaus siihen, miksi syytteen nostamista puoltavien ja sitä vastaan puhuvien seikkojen punninnassa on päädytty päätöksen mukaiseen lopputulokseen. Vain ratkaisun lopputulosta tukevien seikkojen esittäminen ei ole riittävää.
5 5 Syyksilukevan päätöksen syyttämättä jättämisestä tulee sisältää haastehakemuksen teonkuvausta vastaavat tiedot sekä selostus näytöstä, jonka nojalla tunnusmerkistön on katsottu täyttyneen. Päätöksessä on mahdollista esittää perusteluja syyttäjän näkemykselle laajemmin kuin haastehakemuksessa. Päätöksen perusteluihin voidaan sisällyttää sellaista argumentaatiota, joka esitettäisiin pääkäsittelyssä asiaesittelyssä ja loppulausunnossa suullisesti. Perusteluissa on kuitenkin edellä mainituin tavoin syytä ottaa huomioon ratkaisun perustuminen tuomioistuimen tuomiosta poiketen vain kirjalliseen esitutkinta-aineistoon. 5. Haastehakemuksen teonkuvauksen kirjoittamisesta Haastehakemuksen teonkuvaukseen on sisällytettävä kaikki tunnusmerkistön täyttymisen edellyttämät ja keskeisimmät mittaamiseen vaikuttavat oikeustosiseikat. Tästä varmistumista helpottaa se, että teonkuvauksen sisältöä verrataan syyteharkinnassa tarkoin asianomaiseen tunnusmerkistöön. Syytteessä ei kuitenkaan voida vain toistaa abstraktista rikostunnusmerkistöä, vaan teonkuvauksen tulee sisältää syyttäjän oikeudellisen arvion mukaan tunnusmerkistön täyttävät, kysymyksessä olevassa asiassa ilmenneet konkreettiset tosielämän tapahtumat eli oikeustosiseikat. Teonkuvauksen kattavuus ja laajuus tulee tasapainottaa vaatimukseen vetoamisvelvollisuuden täyttämisestä. Teonkuvauksen ja siihen oikeudenkäynnin aikana tehtyjen nimenomaisten muutosten tulee kattaa kaikki tarpeelliset tunnusmerkistötekijät. Syyttäjän muutoin esimerkiksi asiaesittelyssään tai loppulausunnossaan syytteen tueksi esittämiä perusteluja tuomioistuin ei voi käyttää syyksilukemisessa, ellei niitä ole tehty syytteen teonkuvauksen tarkistuksena. Oikeudenkäynnissä ei kirjata muita asianosaisen lausumia kuin vaatimukset ja vaatimusten muutokset. Syyttäjän tulee itse varmistautua siitä, että tuomioistuin ottaa huomioon syyttäjän tekemät teonkuvauksen muutokset. Haastehakemuksen teonkuvauksessa ei ole syytä laveasti kuvailla syyttäjän syyteharkinnan perusteita, koska teonkuvauksen oikeustosiseikat kuuluvat vetoamisvelvollisuuden ja syytesidonnaisuuden piiriin. Tällöin jokainen pienikin muutos aiheuttaa tarpeen syytteen tarkistamiseen. Teonkuvaukseen ei yleensä ole aiheellista sisällyttää muuta kuin edellä mainitut syyksilukemisen tai mittaamisen kannalta tarpeelliset seikat. Asian laajempi taustoittaminen tapahtuu pääkäsittelyssä suullisesti, jolloin se jää vetoamisvelvollisuuden ja syytesidonnaisuuden ulkopuolelle. Esimerkiksi vaikeaselkoista nimi- tai numerotietoa sisältävä aineisto saattaa kuitenkin olla tarkoituksenmukaista esittää haastehakemuksessa kirjallisesti edellä esitettyä laajemmin. Kirjallisessa menettelyssä vastaajan tunnustuksen kohteena on nimenomaan teonkuvauksessa kuvattu konkreettinen teko. Tunnustus on tämän menettelymuodon käytön edellytys ja mahdollisuus
6 6 teonkuvauksen tarkistamiseen pääkäsittelyssä puuttuu. Siten näissä asioissa korostuu vaatimus teonkuvauksen riittävästä yksityiskohtaisuudesta jo haastehakemuksessa. Tietyn teon syyksilukeminen rikoksena edellyttää menettelyn tunnusmerkistönmukaisuuden lisäksi myös teon oikeudenvastaisuutta ja tekijän syyllisyyttä. Oikeudenvastaisuuden ja syyllisyyden täyttävien seikkojen kirjaaminen syytteen teonkuvaukseen on kuitenkin vain poikkeuksellisesti tarpeellista. Esimerkiksi hätävarjelu, pakkotila tai loukatun suostumus voivat poistaa teon oikeudenvastaisuuden. Asiassa tulee ilmetä joitakin tällaiseen perusteeseen viittaavia erityisiä syitä, jotta oikeudenvastaisuuden täyttymistä osoittavia seikkoja olisi tarpeen tuoda esille teonkuvauksessa. Jos esimerkiksi vastaajan syyntakeisuus on jutussa riidanalainen, siihen liittyvä kannanotto ja selvitys voidaan esittää todistelun yhteydessä. Tekijän menettelyn subjektiivisten edellytysten täyttyminen, riippumatta siitä katsotaanko niiden rikoksen rakenteessa kuuluvan syyllisyyteen taikka tunnusmerkistönmukaisuuteen, arvioidaan usein muiden tunnusmerkistötekijöiden avulla. Tahallisuudesta ei yleensä ole teonkuvaukseen tarpeen esittää erillistä kuvausta. Sen sijaan tuottamuksen osalta saattaa tapauskohtaisesti olla syytä esittää teonkuvauksessa sekä tuottamusta osoittava konkreettinen menettely että huolellisuusnormin eli huolellisen menettelyn sisältö. 6. Haastehakemuksen todisteluosan kirjoittamisesta Haastehakemuksessa ilmoitettavien todisteiden todistusteemojen yksityiskohtainen kuvaus edistää pääkäsittelyn suunnittelua ja sen selkeää ja jäntevää toteuttamista. Sen avulla voidaan myös pyrkiä torjumaan selvästi tarpeeton ja asiaan kuulumaton todistelu. Rikosasiassa ei aiemmin nimeämätön todistusteema sinänsä prekluloidu, vaan tarpeen ilmetessä kysymyksiä voidaan esittää myös muista teemoista. Ilmoitetuista teemoista poikkeaminen voi kuitenkin vaikuttaa mm. kuulustelujärjestykseen. Syyttäjän on haastehakemuksessaan ROL 5 luvun 3 :n mukaisesti ilmoitettava ne todisteet, joihin hän aikoo vedota syytteensä tueksi. Haastehakemuksen todistelua koskevassa osassa voidaan teonkuvausta vapaammin perustella myös sellaisia seikkoja, jotka perustuvat arvostuksiin taikka harkintaan. Haastehakemuksessa tulee esittää todisteet todistuskeinoittain (henkilötodistelu, kirjalliset todisteet ja reaalitodisteet) ja ainakin pääpiirteissään se, mitä kullakin todisteella aiotaan näyttää toteen. Jutun luonteesta ja ao. todisteesta riippuu, kuinka yksityiskohtaisesti todistusteemat on aiheellista yksilöidä. Viimesijaisena todistusteemana on ainakin ajatuksellisesti aina jonkin riidanalaisen tai ilman todistelua epävarmaksi jäävän oikeustosiseikan olemassaolo. Todistustosiseikan esittäminen todistusteemana saattaa kuitenkin olla tarkoituksenmukaista todisteiden ketjuuntuessa, jolloin todistusteemana voi olla todistustosiseikka, joka edelleen johtaa tiettyyn
7 7 oikeustosiseikkaan. Mm. selvitys vastaajan taloudellisesta asemasta saattaa omata välillistä näyttöarvoa tunnusmerkistötekijänä olevalle oikeustosiseikalle. Esimerkkinä välillisestä todistelusta korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2006:78 vastaajan syyllistyminen anastukseen näytettiin välillisellä todistelulla hänen hallustaan löydetyistä anastetuista esineistä, hänen liikkumisestaan anastuspaikan luona ja hänen kertomustensa epäluotettavuudesta. Todistelun kohteena olevan seikan yhteys oikeustosiseikkaan tulee ilmetä haastehakemuksesta näissäkin tilanteissa. Pääkäsittelyä helpottavaa selvitystä syyteharkinnan perusteista voidaan haastehakemuksessa esittää kirjallisten todisteiden kuvauksessa laajemmin kuin henkilötodistelun kuvauksessa. Kirjallisen todisteen sisältö ei enää oikeudenkäynnin aikana muutu ja erityisesti moniselitteisen ja tulkinnanvaraisen kirjallisen todistusaineiston osalta on syytä esittää haastehakemuksessa yksityiskohtaisemmin syyttäjän siitä tekemät johtopäätökset. Syyttäjä voi objektiivisuusvelvoitteensa puitteissa esittää todistusteeman itse todisteesta tekemänsä arvion mukaisena. Todistusteemana on syyttäjän väite tietyn seikan olemassaolosta. Pääkäsittelyssähän syyttäjän tulee joka tapauksessa perustella todistelun tarve ja esittää näkemyksensä todistelun merkityksestä. 7. Todistusteemoista Todistelun tarve johtuu lähtökohtaisesti siitä, että joidenkin oikeustosiseikkojen olemassaolo on asiassa riidanalaista. Haastehakemuksesta tulisi mahdollisimman selvästi käydä ilmi, mikä asiassa on syyttäjän mielestä riidanalaista. Tätä edesauttaa riidattomien seikkojen kirjaaminen todistelun alkuun omaksi osiokseen. Tämän jälkeen todistelu voidaan kohdistaa riidanalaisiin seikkoihin. Riidattomuuskriteeri ei silti välttämättä täysin rajaa pois todistelutarvetta, kun tunnustus ei ole ainakaan vakavissa rikoksissa yksin syyksilukemiseen riittävä. Vastaajan tunnustuksen perusteella syyttäjä voi todeta tietyt seikat riidattomiksi, minkä vuoksi niistä ei esitetä muuta näyttöä tai sitä esitetään vain rajoitetusti. Kirjallista menettelyä tai poissaolokäsittelynä käsiteltävää asiaa lukuun ottamatta vastaajan esitutkintakertomukseen sisältyvä tunnustus ei ylipäätään kelpaa suoraan todisteeksi. Pääkäsittelyyn menevässä asiassa tunnustusta ei siten nimetä todisteeksi. Tunnustuksen sisältö tulee oikeudenkäyntiaineistoksi vasta mahdollisen kertomuksen muuttamisen vuoksi siihen ROL 6 luvun 7 :n 2 momentin ja OK 17 luvun 32 :n 2 momentin nojalla vedottaessa. Tällöin syyttäjän esitutkintakertomuksesta lukemat lausumat tulevat vastaajan todistelutarkoituksessa tapahtuvan kuulemisen osana oikeudenkäyntiaineistoksi. Yksinkertaisissa asioissa, joissa oikeudenkäyntiaineisto on suppea, on yleensä kaikille asianosaisille ja tuomioistuimelle selvää, mistä seikoista esimerkiksi silminnäkijätodistaja tulee kuultavaksi. Haastehakemuksessa ei silti tule todistusteemaa tällöinkään esittää niin
8 8 epämääräisessä muodossa kuin tapahtumainkulku. Tapahtumainkulku ei sisällä väitettä mistään jonkin rikoksen tunnusmerkistön täyttävän seikan olemassaolosta. Todistusteeman tulee olla konkreettisempi - esimerkiksi pahoinpitelyrikoksessa väkivallan kohdistuminen ja laatu, tekijän yksilöiminen, vammojen laatu jne. Monimutkaisissa asioissa ja erityisesti kirjallisissa todisteissa syyttäjä voi varsin seikkaperäisilläkin kuvauksilla edistää tuomioistuimen sekä muiden asianosaisten pääkäsittelyyn valmistautumista ja jakaa tietoa syytteen perusteista. Esimerkiksi vaikeasti tulkittavia laskutoimituksia sisältävässä asiassa on tarkoituksenmukaista kirjoittaa haastehakemuksen todisteluosaan näkyviin niiden laskutoimitusten perusteet, joilla syyttäjä on päätynyt teonkuvauksessa esittämiinsä lukuihin. Tarkastuskertomuksissa ja muissa vastaavissa usein laajoissa asiakirjoissa on haastehakemuksessa jutun laadun edellyttämin tavoin yksilöitävä ne havainnot, joihin syyttäjä syytteensä tueksi viittaa. Suppeammankin asiantuntijalausunnon osalta on syytä todistusteemassa yksilöidä se johtopäätös, jonka syyttäjä on syyteharkinnassaan lausunnon näyttömerkityksestä tehnyt. Tahallisuuden tai tuottamuksen täyttyminen asiassa voidaan erottaa todistelussa omaksi todistusteemakseen, mutta mahdollista on myös, että muut yksilöidyt todistusteemat kattavat riittävästi tunnusmerkistön subjektiivisten edellytysten täyttymisen. Kirjallisessa menettelyssä todisteiden yksilöinti haastehakemuksessa eroaa pääkäsittelyyn menevistä jutuista siltä osin, että syyttäjän tulee tarvittaessa vedota myös kirjallisiin esitutkintakertomuksiin. Pääsääntöisesti kirjallisessa menettelyssä käsiteltävien asioiden tulee olla tunnustettuja ja näytöllisesti selviä.tämän vuoksi tunnustaminen voidaan usein todeta lyhyesti riidattomissa seikoissa. Kun kuitenkin tunnustaminen tarkoittaa tiettyjen tosielämän tapahtumien, ei niiden oikeudellisen arvioinnin tunnustamista, voi haastehakemuksen todistelussa olla tarpeen ilmoittaa tunnustamisen pääkohdat. Tästä vastaaja ja puheenjohtaja voivat todeta sen, miten syyttäjä on arvioinut esitutkinnassa kirjatun tunnustuksen. Todisteet voidaan haastehakemuksessa yksilöidä jutun todistusaineistosta riippuen harkinnan mukaan todisteittain (jokainen henkilötodistaja ja kirjallinen todiste erikseen teemoineen) taikka todistusteemoittain (jokaisen teeman, usein tunnusmerkistötekijän, alaisuudessa sitä koskevat todisteet). Todistusteemoittainen esitystapa on sikäli suositeltava, että se osoittaa kutakin tunnusmerkistötekijää tukevan todistelun. Syyteharkinnassa on joka tapauksessa syytä käyttää hyväksi molempia menetelmiä. Tällöin voidaan todisteittain tapahtuvalla aineiston läpikäynnillä varmistua siitä, että jokaisen yksittäisen todisteen tarpeellisuus tulee tarkasti arvioiduksi. Tämä vähentää tarvetta kesken käsittelyn vedota uusiin todisteisiin. Vastaavasti todistusteemoittain tapahtuva arviointi osaltaan varmistaa sen, onko jokaisen
9 9 tunnusmerkistötekijän osalta olemassa haastehakemuksessa yksilöitävissä oleva ja syytteen nostamiseen riittävä näyttö. Valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki Valtionsyyttäjä Pekka Koponen
syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta
LisätiedotPalontutkinnan opintopäivät Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä
Palontutkinnan opintopäivät 28.11.2018 Sisä-Suomen syyttäjänvirasto Marika Visakorpi kihlakunnansyyttäjä VALTAKUNNANSYYTTÄJÄNVIRASTO valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen, apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka
Lisätiedotoikeudenkäynnissä Todistelu, todistaminen ja asiantuntija
Todistelu, todistaminen ja asiantuntija oikeudenkäynnissä Palontutkinnan opintopäivät 27.-28.11.2018 Jyväskylä 28.11.2018 Käräjätuomari Mikko Jaatinen Keski-Suomen käräjäoikeus Todisteiden arvioimisen
LisätiedotNäytön arviointi. Ympäristörikostutkinnan seminaari Laamanni Anders Cederberg
Näytön arviointi Ympäristörikostutkinnan seminaari 29.11.2017 Laamanni Anders Cederberg Esityksen rakenne Yleistä todistelusta Henkilötodistelusta Teknisestä todistelusta Tulevaisuuden näkymiä Yleistä
Lisätiedot2 SOTILASOIKEUDENKÄYNTIASIOIDEN SYYTTÄJÄT JA TUOMIOISTUIMET
YLEINEN OHJE VKS:2010:2 Syyttäjille Dnro 17/31/10 Annettu Säädösperusta 3.3.2010 YSL 3 2 mom. YSL 4 Kumoaa Voimassa Yleisen ohjeen 1.4.2010 syyttäjille toistaiseksi VKS:2005:2 Dnro 37/31/05 Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen
LisätiedotOhjaus- ja kehittämisyksikkö Dnro 35/34/11 Mika Illman
1 (5) Epäillyn oikeus avustajaan esitutkinnassa ja itsekriminointisuoja / KKO:2012:45 / syyttäjän toimenpiteet 1 Johdanto Tässä muistiossa esitetään eräitä toimenpiteitä, joihin syyttäjien tulee tapauskohtaisen
LisätiedotAsianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI
LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957
LisätiedotHelsingin käräjäoikeus nro 6767
Helsingin hovioikeus Päätös Antamispäivä 9.1.2018 Nro 14 Diaarinumero S 17/710 Ratkaisu, johon on haettu muutosta Helsingin käräjäoikeus 8.2.2017 nro 6767 Asia Valittaja Vastapuoli Todistelua koskeva käsittelyratkaisu
LisätiedotLaki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)
LisätiedotALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
LAKIALOITE 47/2004 vp oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta sekä eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa yksittäistapauksissa
LisätiedotHyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu
Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO VERRYTTELYÄ LÄHTÖVIIVALLA. Esipuhe 11
SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 11 VERRYTTELYÄ 1. Hyvän asianajajatavan perusteita 18 2. Mitä tarkoitetaan hyvällä asianajotavalla? 25 3. Näkökohtia hyvän asianajajan ominaisuuksista ja asianajotaitojen kehittämisestä
LisätiedotLastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?
1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei
LisätiedotILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS
ILMOITUSKYNNYS, SYYTEKYNNYS, TUOMITSEMISKYNNYS Poliisiammattikorkeakoulu 8.5.2017 Kihlakunnansyyttäjä Pohjanmaan syyttäjänvirasto ILMOITUSKYNNYS Ympäristönsuojelulaki 188 1 mom.: Valvontaviranomaisen tulee
LisätiedotEI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI
EI OIKEUTTA MAASSA SAA, ELLEI SITÄ ITSE HANKI - Johtajana presidentti - Korkeimmalta oikeudelta haettava valituslupaa - Käsitellään erityisen vaikeita tapauksia ja tapauksia, joilla on ennakkotapauksen
Lisätiedotsyyttäjille Dnro 37/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen
YLEINEN OHJE VKS:2006:3 syyttäjille Dnro 37/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:4 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan yksityisoikeudellisen vaatimuksen ajaminen
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotNÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA?
NÄYTTÖTAAKKA MISTÄ SE MUODOSTUU JA MITÄ SE TARKOITTAA? Palontutkinnan opintopäivät 29.11.2017, Jyväskylä Kihlakunnansyyttäjä, apulaispäällikkö Marika Visakorpi Sisä-Suomen syyttäjänvirasto RIKOSASIAN KULKU
LisätiedotSyyttäjän muutoksenhaku hovioikeuteen
Syyttäjän muutoksenhaku hovioikeuteen YLEINEN OHJE Dnro 31/31/11 Voimassa 1.10.2012 - toistaiseksi Kumoaa VKS:1998:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL 333
LisätiedotTuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta
Tuomionjälkeisen sovittelun tarpeet ja hyödyt syyttäjän näkökulmasta Jälkisovitteluhankkeen loppuseminaari Tampereella 19.10.2016 Leena Metsäpelto Valtionsyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto Sovittelulain
LisätiedotOhje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta
Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotAsiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen
Asiayhteydessä toisiinsa olevien rikosasioiden kirjaaminen YLEINEN OHJE Dnro 25/31/15 15.10.2015 Voimassa 1.11.2015 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704 SISÄLLYS N:o Sivu 689 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa... 2207 690 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta...
LisätiedotLausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista
Vantaan käräjäoikeus Lausunto 06.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Työryhmän ehdotukset ovat lähtökohtaisesti kannatettavia.
LisätiedotHOVIOIKEUSPROSESSIA KOSKEVAT OHJEET Rikosasiat. 1. Yleistä hovioikeusmenettelystä
HOVIOIKEUSPROSESSIA KOSKEVAT OHJEET Rikosasiat 1. Yleistä hovioikeusmenettelystä Hovioikeuden tehtävänä on valituksen ja siihen annetun vastauksen muodostamissa rajoissa tutkia käräjäoikeuden ratkaisun
LisätiedotOhje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa
VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta
LisätiedotKoulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö
Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja
LisätiedotMenettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa
Menettely sotilasoikeudenkäyntiasioissa YLEINEN OHJE Dnro 19/31/14 12.2.2015 Voimassa 16.2.2015 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2010:2 dnro 17/31/10 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite
LisätiedotRikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.
Annettu Naantalissa 11 päivänä heinäkuuta 1997 Lakioikeudenkäynnistä rikosasioissa Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Syyteoikeudesta Yleissäännös 1 Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa
LisätiedotSyyttäjän muutoksenhaku hovioikeuteen
Syyttäjän muutoksenhaku hovioikeuteen YLEINEN OHJE Dnro 31/31/11 Voimassa 1.10.2012 toistaiseksi Kumoaa VKS:1998:2 Tähän yleiseen ohjeeseen on 19.6.2017 tehty seuraavat osittaispäivitykset: Jatkokäsittelylupaa
LisätiedotASIAN VIREILLETULO SELVITYS. X:n hovioikeudesta on hankittu hovioikeudenneuvosten B, C ja D yhteinen selvitys sekä presidentti MERKINTÄ
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 22.08.2016 Dnro OKV/11/31/2015 1/5 ASIAN VIREILLETULO Keskusrikospoliisi lähetti kirjeellään 6.5.2015 oikeuskanslerille tiedoksi asianajaja A:n sille 28.4.2015 tekemän rikosilmoituksen,
LisätiedotY:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015
LisätiedotMuistio syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta
syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta Dnro 26/31/14 28.12.2015 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL 333 00180 Helsinki 00181 Helsinki 029 562
LisätiedotKantelija on antanut hankitusta selvityksestä vastineensa.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 05.02.2014 Dnro OKV/1084/1/2012 1/5 ASIA Syyttämättäjättämispäätöksen lähettäminen rikosilmoituksen tehneelle KANTELU A arvostelee oikeuskanslerille 21.8.2012 osoittamassaan asiamiehensä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä. määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 114/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden
LisätiedotYLEINEN OHJE VKS:2007:4 syyttäjille Dnro 4/31/07. 29.1.2007 YSL 3 2 mom. VKS:2000:2 toistaiseksi VKS:2000:4
YLEINEN OHJE VKS:2007:4 syyttäjille Dnro 4/31/07 Annettu Säädösperusta 29.1.2007 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:2000:1 1.1.2007 alkaen VKS:2000:2 toistaiseksi VKS:2000:4 Syyttämättäjättämispäätöksen
LisätiedotRikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.
1 of 34 21/03/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 11.7.1997/689 11.7.1997/689 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudenkäynnistä
LisätiedotPäätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta
EDUSKUNNAN VASTAUS 115/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä oikeudenkäynnistä
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2008 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 67 000 rikosasiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 961 rikosoikeudellista
LisätiedotViite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013
HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015
LisätiedotYHTEENVETO RIITA-ASIAN VALMISTELUSSA. Työryhmän raportti
1 YHTEENVETO RIITA-ASIAN VALMISTELUSSA Työryhmän raportti Työryhmän jäsenet Hovioikeudenneuvos Jukka Heikkilä Hovioikeudenviskaali Outi Holmström Käräjätuomari Eija Iivonen Käräjätuomari Seppo Karvonen
LisätiedotROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN. Laatuteeman III/2014 raportti:
ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN Laatuteeman III/2014 raportti: Haastehakemuksen ja vastauksen laatiminen käräjäoikeudelle sekä valituksen ja vastauksen laatiminen hovioikeudelle
LisätiedotMikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET. Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti
Mikko Vuorenpää PROSESSIOIKEUDEN PERUSTEET Prosessioikeuden yleisiä lähtökohtia sekä menettely käräjäoikeuden tuomioon asti Talentum Helsinki 2009 Juridica-kirjasarjassa ilmestyneet teokset: 1. Hallintomenettelyn
LisätiedotSUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen
LisätiedotRiidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin
Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,
LisätiedotVAASAN HOVIOIKEUS PL VAASA Oikeusministeriö
1 VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 11.6.2012 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Viite: lausuntopyyntö 8.5.2012, OM 20/41/2011 syyteneuvottelua ja syyttämättä jättämistä koskevasta työryhmämietinnöstä
LisätiedotRikosasian vastaajan kuuleminen ym.
ANONYMISOITU PÄÄTÖS 26.01.2017 Dnro OKV/5/50/2016 1/7 ASIA Rikosasian vastaajan kuuleminen ym. ASIAN VIREILLETULO Helsingin hovioikeuden oikeuskanslerille tiedoksi lähettämästä hovioikeuden 25.8.2016 antamasta
LisätiedotHovioikeuden kannanotto esitettyyn uudistukseen
VAASAN HOVIOIKEUS PL 217 65101 VAASA 25.4.2014 Oikeusministeriö oikeusministerio@om.fi Lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen maarit.leppanen@om.fi Viite: Lausuntopyyntö 27.2.2014, oikeusministeriön muistiosta
LisätiedotErityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun
Erityismenettelyt liittyen anonyymiin todisteluun YLEINEN OHJE Dnro 28/31/15 29.2.2016 Voimassa 1.3.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu 25 A PL
LisätiedotTODISTELU PROSESSINJOHDON KANNALTA
1 HELSINGIN HOVIOIKEUSPIIRIN LAATUHANKE 2008 TODISTELU PROSESSINJOHDON KANNALTA Keskustelupuheenvuoro Työryhmä: Elisabeth Bygglin, Helsingin hovioikeus Eija Iivonen Helsingin käräjäoikeus Kari Kangas Tuusulan
LisätiedotKäräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009
Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista
LisätiedotVAATIVIEN RIKOSASIOIDEN KÄSITTELYN VIIPYMINEN
VAATIVIEN RIKOSASIOIDEN KÄSITTELYN VIIPYMINEN Suosituksia ja ehdotuksia viipymisen torjumiseksi esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuinvaiheissa Työryhmämietintö 4.5.2010 Valtakunnansyyttäjänvirasto
LisätiedotSyyttäjän ratkaisut 2008
Oikeus 2009 Syyttäjän ratkaisut 2008 Syyttäjä ratkaisi 81 000 asiaa vuonna 2008 Vuonna 2008 syyttäjä ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan 80 995 rikosoikeudellista asiaa, mikä on 2 552 enemmän kuin vuotta
LisätiedotOSTAJAN VELVOLLISUUDET JA NIIDEN VAIKUTUS RISKINJAKOON... 313 1 Tämän luvun tutkimuskohde... 313 2 Ostajan ennakkotarkastusvelvollisuus...
Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XIII Lyhenteet... XXXI I JOHDANTO... 1 1 Tutkimuskohde... 1 2 Tutkimuskohteen valinnan perustelut... 8 3 Tutkimuksen tavoitteet ja merkitys... 10 4 Tutkimusmenetelmä
LisätiedotSisällys. Lyhenteitä VELVOLLISUUS TAI OIKEUS KIELTÄYTYÄ TODISTAMASTA 91
Lyhenteitä X JOHDANTO 1 1. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun uudistaminen ja sen tausta 1 2. Todistelun kohde ja keskeiset käsitteet 5 3. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun soveltamisala 12 4. Todistelu osana oikeudenkäyntiä
LisätiedotHOVIOIKEUSPROSESSIA KOSKEVAT OHJEET Riita-asiat. 1. Yleistä hovioikeusmenettelystä
HOVIOIKEUSPROSESSIA KOSKEVAT OHJEET Riita-asiat 1. Yleistä hovioikeusmenettelystä Hovioikeuden tehtävänä on valituksen ja siihen annetun vastauksen muodostamissa rajoissa tutkia käräjäoikeuden ratkaisun
LisätiedotJätealan ympäristörikokset
Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle
LisätiedotSyyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet
Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio
LisätiedotSuhtaudun vieläkin hieman varauksellisesti kokoonpanojen keventämiseen käräjäoikeudessa, vaikka sillä saadaan kiistatta rahallisia säästöjä.
1 EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNNALLE LAUSUNTO HE 200/2017 vp OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Valiokunnan kuuleminen 2.3.2018 1. Yleisiä huomioita hallituksen esityksestä Hallituksen esityksessä on punnittu
LisätiedotLiite 1. SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät tiedot ja asiakirjat
Liite 1 SAKARI- järjestelmään sekä rikosasioiden käsittelyyn sisältyvät SISÄLLYSLUETTELO SYNTYVÄT TIEDOT, ASIAKIRJAKOKONAISUUDET JA ASIAKIRJAT...2 SAKARI -JÄRJESTELMÄÄN SISÄLTYVÄT TIEDOT...2 ASIAKIRJAN
LisätiedotAsiantuntijatodistelusta rikosasioissa
Pekka Koponen Asiantuntijatodistelusta rikosasioissa 1. Yleistä Asiantuntijatodistelu voi vaativissa, näytöllisesti ja oikeudellisesti pulmallisissa rikosjutuissa olla usein tarpeellista. Yhtä lailla ilmeistä
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut
LisätiedotSyyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä
Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3
LisätiedotLaki. rikoslain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015
LisätiedotSYYTESIDONNAISUUDESTA JA MATERIAALISESTA PROSESSINJOHDOSTA VASTAAJAN PUOLUSTAUTUMISEN NÄKÖKULMASTA
Defensor Legis N:o 5/2016 Referee-artikkeli SYYTESIDONNAISUUDESTA JA MATERIAALISESTA PROSESSINJOHDOSTA VASTAAJAN PUOLUSTAUTUMISEN NÄKÖKULMASTA 1. Johdanto Tämä artikkeli koskee syytesidonnaisuutta, sen
LisätiedotRiidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?
Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:
LisätiedotFINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295
Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen
LisätiedotTODISTELU OIKEUDENKÄYNNISSÄ
TODISTELU OIKEUDENKÄYNNISSÄ PASI PÖLÖNEN ANTTI TAPANILA TODISTELU OIKEUDEN- KÄYNNISSÄ tietosanoma helsinki Kirjoittajat ja Tietosanoma Oy ISBN 978-951-885-393-3 KL 33.6 Tietosanoma Bulevardi 19 C 00120
Lisätiedot1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä
LisätiedotYLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi
YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden
LisätiedotEV 37/2009 vp HE 233/2008 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle
LisätiedotAki Rasilainen, hovioikeudenneuvos, dosentti
1 Lakimiesliitto Muistio Aki Rasilainen, hovioikeudenneuvos, dosentti 14.8.2017 Rikosasian vastaajan läsnäolo pääkäsittelyssä erityisesti valittajana hovioikeudessa Oikeusministeriön työryhmän mietintöön
LisätiedotA7-0277/102
10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus
LisätiedotPuhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013
Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta
LisätiedotROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN. Laatutyöryhmän II/2014 raportti:
ROVANIEMEN HOVIOIKEUSPIIRIN TUOMIOISTUINTEN LAATUHANKKEEN Laatutyöryhmän II/2014 raportti: Tuomion rakenne, perustelujen laatu ja laajuus, kieli ja kirjoitustapakysymykset 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle
LisätiedotLausunto a) Lausuntonne käräjäoikeuden kokoonpanosäännöksiä koskevista muutosehdotuksista
Turun hovioikeus Lausunto 30.08.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Hovioikeus pitää myönteisenä, että keinoja oikeusprosessien
LisätiedotIPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks
IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien
LisätiedotRIKOSPROSESSI. Matti Tolvanen Rikos- ja prosessioikeuden professori
RIKOSPROSESSI Matti Tolvanen Rikos- ja prosessioikeuden professori Mitä on rikosprosessi? oikeudellisesti säädelty menettely, jossa tutkitaan ja ratkaistaan rikosvastuun edellytysten täyttyminen ja määrätään
LisätiedotHallintopäätösten perustelut tutkimuskohteena
Hallintopäätösten perustelut tutkimuskohteena Vappu Verronen, OTK, tohtoriopiskelija Helsingin yliopisto, sosiaalioikeus Säädöskieliseminaari Kotus 23.5.2013 Taustaa Kiinnostus etuuspäätösten ymmärrettävyyskysymyksiin
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002 N:o Laki. N:o 768. oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 2002 N:o 768 775 SISÄLLYS N:o Sivu 768 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta... 3791 769 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun
LisätiedotJohtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio
Johtopäätöksiä OTM -tutkielmasta: Yrityssaneerauksen perusselvityksen funktio Saneerausmenettelyn lopputulosta koskevat tiedot ja perusselvitysten sisältö Tutkimusaineistoon sisältyi 30 perusselvitystä,
Lisätiedot/5/03. Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen. Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola
13.2.2004 2907/5/03 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Arjola LAUSUNTO OIKEUSMINISTERIÖLLE RIKOSPROSESSIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN LOPPUMIETINNÖSTÄ
LisätiedotKahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan
Kahden tai useamman syyttäjän määrääminen samaan asiaan YLEINEN OHJE Dnro 13/31/13 Voimassa 15.4.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2007:5 (syyttäjäpareja koskevilta osin) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...1 2
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 49/2010 vp. Hallituksen esitys muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.
EDUSKUNNAN VASTAUS 49/2010 vp Hallituksen esitys muutoksenhakua käräjäoikeudesta koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä muutoksenhakua käräjäoikeudesta
LisätiedotOIKEUDENKÄYNNIN SULJETTUA KÄSITTELYÄ KOSKEVAN RATKAISUN PERUSTELEMINEN JA OIKEUDENKÄYNTIAINEISTON SALASSAPITOAJAN PITUUS
27.8.2003 586/4/02 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Terhi Mattila OIKEUDENKÄYNNIN SULJETTUA KÄSITTELYÄ KOSKEVAN RATKAISUN PERUSTELEMINEN JA OIKEUDENKÄYNTIAINEISTON
Lisätiedot- seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo. Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus. Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos
Päivän n päihdetilanne p - seminaari 10.05.2007 LS LH virastotalo Poliisin rooli ja hoitoon ohjaus Rikoskomisario Ari-Pekka Lehtinen Turun kihlakunnan poliisilaitos POLIISIN TEHTÄVÄ on suorittaa huumausainerikosten
LisätiedotRikostuomion perusteluista ja niiden rakenteesta
Eija Tiukuvaara Rikostuomion perusteluista ja niiden rakenteesta 1. Johdanto Oikeudenkäymiskaari (OK) ja laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL) asettavat tuomion perusteluille ja niiden rakenteelle
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi
LisätiedotVerkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta
Verkkorikoksen uhrin oikeudet. Erityises1 silmällä pitäen uhkailua, vainoamista ja kunnianloukkausta Mikko Vuorenpää Rikosprosessioikeuden professori Lapin yliopisto Käsiteltävät aiheet Lähtökoh1a Kuka
LisätiedotPoliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä
Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta.
EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi teollis- ja tekijänoikeuksia
LisätiedotPERUSTUSLAKIVALIOKUNTA. ESITYSLISTA 90/2002 vp. Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00. 1. Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus
PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA ESITYSLISTA 90/2002 vp Keskiviikko 23.10.2002 kello 09.00 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 200/2002 vp laiksi valmiuslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
LisätiedotKESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8
1 KESKI-SUOMEN SYVTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 10/1208 syyttämättä jättämisestä Asianro PL 8 26.10.2010 R 10/971 40101 Jyväskylä Puhelin 010 362 6703 Fax 010 362 6720 Syyttämättä jätetty MATIKAINEN-KALLSTRÖM MARJO
LisätiedotLausunto Oikeusturvaa vaarantamatta olisi ollut mahdollista tehdä myös laajempia ja pidemmälle meneviä muutoksia prosessisäännöksiin:
Suomen syyttäjäyhdistys Lausunto 03.09.2017 Asia: OM 8/41/2015 Oikeusprosessien keventäminen 1. Yleistä Onko teillä yleistä lausuttavaa työryhmän ehdotuksesta? Suomen syyttäjäyhdistys ry. pääosin kannattaa
LisätiedotLaki. nuorisorangaistuksen kokeilemisesta
EV 206/1996 vp- HE 109/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o
Lisätiedot