Käytettävyyden perusteet
|
|
- Hannes Niemi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet syksyllä 2008
2 IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet Sähköpostiosoitteella tavoitat kurssin henkilökunnan: - luennoitsija Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila - kaikki assistentit: Aleksi, Mervi, Jaana Kurssin ensisijaiset tiedotuskanavat: - uutisryhmä tut.ihte.kaper / sähköpostilista -
3 Olethan ilmoittautunut kurssille? Jos et, lähetä pikapikaa sähköpostia (nimi, opnro, koulutusohjelma, sähköpostiosoite) Muista ilmoittautua jo nyt III periodin kursseille! - Käyttöliittymäsuunnittelun perusteet (Kasuper) - Ihminen käyttäjänä (Ika)
4 Päivän tavoitteet Pikakatsaus IHTE:stä Käydään läpi käytännön asioita kurssin suorittamisesta Tutustutaan käytettävyyden terminologiaan - mitä käytettävyys tarkoittaa Katsotaan muutamia esimerkkejä hyvästä ja huonosta käytettävyydestä Pysytään hereillä koko kolme tuntia?
5 IHTE pähkinänkuoressa Käytettävyyden ja käyttäjätarpeiden tutkimusta TTY:llä 1990-luvulta lähtien IHTE on osa Ohjelmistotekniikan laitosta, Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnassa Monitieteinen työyhteisö - ~30 tutkijaa ja tutkimusapulaista Asiantuntemusta mm. sosiologian, psykologian, sosiaalipsykologian, teollisen muotoilun ja tietenkin tietotekniikan aloilta.
6 IHTE:n professorit Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila, professor in usability Sari Kujala, professor in psychology Timo Partala, assitant professor
7
8 IHTE pähkinänkuoren toinen puolisko Opetusta perus- ja jatkotutkintoihin12 kurssia kandidaatti- ja maisteriopintoihin - Noin 15 pääaineopiskelijaa vuosittain - Noin 20 jatko-opiskelijaa, joista puolet töissä teollisuudessa Vahvaa yhteistyötä - Monitieteistä yhteistyötä useiden tutkimusryhmien kanssa. - Yhteistyötä teollisuuden kanssa niin kuluttujatuotteiden kuin ammattituotteiden piirissä - Mukana Nokia Innovation Center:n toiminnassa - Läheinen opetus- ja tutkimusyhteistyö Tampereen yliopiston TAUCHI-yksikön (Tampere Unit for HCI) kanssa. - Tärkeimmät rahoituslähteet Tekes ja teollisuuskumppanit Kansainvälinen yhteistyö kasvussa - Tutkijavaihtoa Saksaan, Iso-Britanniaan, Espanjaan ja Hollantiin
9 Research themes and approaches MOBILE AND UBIQUITOUS APPLICATIONS INTERNET AND MEDIA SERVICES WORK AND BUSINESS SYSTEMS User experience (UX) and usability research Identifying user needs and values in context and laboratory Methods and theories for human-centered design in product development
10 Opetusta IHTE:llä IHTE tarjoaa kursseja sekä perustutkinto- että jatkoopiskelijoille Opetuksessa painopisteinä ovat käytettävyys sekä käyttäjäkeskeisen suunnittelun metodit ja prosessit Viime vuonna alkoi uusi aineopintokokonaisuus Johdatus ihmisen käyttäytymiseen
11 Käytettävyyden pää- tai sivuaine
12 Ihmiskeskeisen suunnittelun aineopintokokonaisuus 25 op Tarjoaa perusvalmiudet huomioida ihmisnäkökulmaa suunnittelussa
13 IHTE-TAUCHI opetusyhteistyö Mahdollisuus suorittaa JOO-opintoja Tampereen yliopistolla TAUCHI:n painopiste tietokoneen ja ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa: - Katse-, haptiset-, puhe- ja multimodaaliset käyttöliittymät - Informaation visualisointi - Verkkopohjainen oppiminen - Tunteet ja sosiaalisuus
14 Opetusajat ja -paikat Luennot tiistaisin klo TB103 Harjoitukset alkavat jo ensi viikolla - valmistauduttava etukäteen: esitehtävä Harjoituksiin ilmoittaudutaan POP:n kautta - linkki kurssin sivulla (harjoitukset) - ethän ilmoittaudu turhaan Kurssipäivystys maanantaisin klo IHTE:n pienessä neukkarissa (Spirit)
15 Viikkoharjoitukset Konetalossa IHTE:n opetustilassa K0739 Maanantai Tiistai Tiistai Keskiviikko Perjantai Aleksi Mervi Jaana Jaana Mervi
16 Porkkanapisteet Harjoituksiin osallistumalla ja esitehtävät tekemällä voi kerätä porkkanapisteitä: Porkkanapisteitä Suorituskertoja
17 Kurssin suoritus Kurssin suorituksen pakolliset osiot ovat harjoitustyö ja tentti Harjoitustyö (Ilmoittautuminen mennessä) - tehdään kolmen hengen ryhmissä - suosittelemme monitieteisiä ryhmiä! Tentti - tentti koko kurssin asioista: pruju, luennot, harjoitukset, harjoitustyö - ensimmäinen tentti jo
18 Kaper + Kasuper kokonaisuus Kaper: käytettävyyden ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusteet (käyttäjätarpeet + käsitteellinen suunnittelu) Kasuper: UI-suunnittelua, Kaperissa tehdyn käsitteellisen suunnittelun pohjalta
19 Arvostelu Tentti ja harjoitustyö arvostellaan erikseen arvosanalla 0-5 Kokonaisarvosanassa harjoitustyön painoarvo on 1/3 ja tentin 2/3 round harjoitustyö (2* tentti) ( ) 3
20 Kurssimateriaali Kurssin pruju koostuu auki kirjoitetuista luentokalvoista - ei valitettavasti sovellu kovin hyvin itseopiskeluun - TiTe-killasta Luentokalvoja yleisön pyynnöstä WWWsivuille - Helpottamaan luentojen seuraamista
21 Kurssimateriaali Lisälukemista itseopiskeluun - Linkkejä WWW-sivuille kurssin sivulta - Kirjoista: Donald A. Norman, The Design of Everyday Things (suomennettu nimellä Miten avata mahdottomia ovia - tuotesuunnittelun salakarit) Jakob Nielsen : Usability Engineering Xristine Faulkner: Usability Engineering Jenny Preece et al.:human-computer Interaction
22 Haasteita opiskelijoita 11 eri koulutusohjelmasta - erilaiset taustatiedot - erilaiset toimintatavat - erilaiset odotukset? Jos noudatti muilla kursseilla saatuja ohjeita, sai vain assarin sekaisin (Opiskelijapalautetta keväältä 2005)
23 Palautetta viime vuosilta Tentissä liikaa tilaa vastata. Tentissä oli liian vähän tilaa vastata. Oman nimen kirjoittaminen joka paperiin ei ollut kovin käyttäjäystävällistä Tentin tulokset jäivät hieman mietityttämään. Olen 100% varma että osasin asiat hyvin mutta arvosana 2 kertoisi jostain aivan muusta Voisi vielä enemmän puuttua luentosalissa pulinaan
24 Kysyttävää käytännöistä?
25 Kurssin sisältöä Käytettävyyden määritelmät: mitä käytettävyys tarkoittaa? Käytettävyyden teorioita Käyttäjäkeskeinen suunnitteluprosessi Käyttäjätutkimuksen menetelmiä: haastattelut, kyselyt Käytettävyyden arviointi Käyttöohje
26 Esitehtävä 1- Hyvä käytettävyys Tarkastele jotakin ohjelmistoa, konetta, laitetta tai esinettä joissa on toteutettu käytettävyyden kannalta onnistuneita ratkaisuja. Järjestelmässä voi myös olla jotain puutteita, mutta ainakin yhden ominaisuuden, toiminnon tai käyttöliittymäelementin pitäisi olla käytettävyyden kannalta erinomainen Kirjoita paperille käsin kuvaus tästä järjestelmästä: - Mikä on järjestelmän käyttötarkoitus? - Kenelle järjestelmä on suunnattu? - Millainen on ominaisuus tai toiminto, joka on käytettävyyden kannalta toteutettu erityisen hyvin? - Mitä käytettävyydeltään hyvän tuotteen ominaisuuksia järjestelmällä on? - Onko järjestelmässä jotain parannettavaa?
27 Käytettävyys liittyy moneen alaan Sosiologia Kielitiede Teollisuustalous Ergonomia Konetekniikka Ohjelmistotekniikka Muotoilu Elektroniikka Ihminen, käytettävyys Signaalinkäsittely Psykologia Turvallisuustekniikka Automaatiotekniikka Filosofia Kasvatustiede Markkinointi
28 Käyttäjät ovat hyvinkin erilaisia
29 Käyttäjän ominaisuuksia Kokenut kyseisen tuotteen käyttäjä [Nielsen] Asiantuntija sovellusalalla Kokematon tietotekniikan käyttäjä Kokenut tietotekniikan käyttäjä Noviisi sovellusalalla Kokematon kyseisen tuotteen käyttäjä
30 Kuka on käyttäjä? Mikä on tavoite?
31 Kuka on käyttäjä? Mikä on tavoite?
32 Tuote käyttäjän ja tehtävien mukaan PUHELIN
33 Käyttökonteksti (käyttöympäristö) Minkälaisessa ympäristössä ja olosuhteissa tuotetta käytetään? - fyysinen ympäristö - sosiaalinen ympäristö - organisaatio - tekninen ympäristö
34 Käyttökonteksti (ISO 13407) 1/2 Käyttäjästä voidaan määritellä mm. - tietämys ja taidot - kokemus ja koulutus - harjaantuminen - tavat ja mieltymykset - kyvyt Tarvittaessa eritellään käyttäjien piirteitä - kokemustason, - roolien tai - käyttösuhteen mukaan Tehtävistä kuvaillaan - yleiset tavoitteet - piirteet, joilla on vaikutusta käytettävyyteen, tulisi löytää esim. toiminnan taajuus ja kesto terveys- tai turvallisuusvaikutusten vuoksi tärkeät piirteet
35 Käyttökonteksti (ISO 13407) 2/2 Ympäristöön kuuluvat - laitteet, - ohjelmistot ja - materiaalit joita käytetään Relevantit fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön kuuluvat piirteet (ISO 13407): - standardit - laajemman teknisen ympäristön ominaisuudet - kalusteet, olosuhteet (lämpötila, melu, kosteus...) - lainsäädäntö - työkäytännöt, organisaatiorakenteet - asenteet
36
37
38
39
40 Käytettävyyden määritelmä (ISO , 1998) Tarkoituksenmukaisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys, jolla tuotteen määritellyt käyttäjät saavuttavat määritellyt tavoitteet tietyissä käyttöympäristöissä. Mittarit: Tarkoituksenmukaisuus (Effectiveness) - miten hyvin tuotteella voi saavuttaa tavoitteen Tehokkuus (Efficiency) - tehokkuus, mitattuna ajankäytöllä per tehtävä tai muilla käytetyillä resursseilla Tyytyväisyys (Satisfaction) - käyttäjän subjektiivinen kokemus käytön miellyttävyydestä
41 Käytettävyysominaisuudet voivat olla ristiriitaisia Suunnittelijan on valittava, mikä on tärkeätä kyseisen järjestelmän kannalta: - minkälaiset käyttäjät, - mihin systeemillä pyritään, - mikä on tärkeää käyttäjän kannalta - miten paljon käyttäjiä voi kouluttaa. Yleensä lähtökohtana parantaa käyttäjän nykyisiä käytäntöjä
42 Käytettävyys riippuu kontekstista Käytettävyyttä ei voida koskaan määritellä absoluuttisesti - se riippuu tuotteen lisäksi aina käyttäjistä, heidän tavoitteistaan ja käyttöympäristöstä (kontekstista) Käytettävyys tarkoittaa tuotteen soveltuvuutta käyttäjälle ja tehtävään - On tunnettava käyttäjä ja tehtävä Tuote voi toimia täysin oikein vaikka sen käytettävyys ei ole kovin hyvä
43 Käytettävyydeltään hyvän tuotteen ominaisuuksia esimerkiksi... Johdonmukaisuus Tehtävään sopivuus Tehokkuus Opittavuus Muistettavuus Muistettavien asioiden määrä Hallittavuus Virheettömyys Virheiden sieto (error handling, error recovery, forgiveness) Miellyttävyys Sopiva esitystapa Opastus
44 Käyttöliittymä Käyttäjä ohjaa ohjelman toimintaa Vuorovaikutus Ohjelma antaa käyttäjälle ilmoituksia toiminnastaan Käyttöliittymä = välineet ja toiminnot, joilla käyttäjä on yhteydessä ohjelman tai laitteen kanssa (ATK-sanakirja) Käyttäjälle käyttöliittymä on usein koko laite, ohjelma tai järjestelmä UI = User Interface
45 Mitä käytettävyys on/ei ole? Käytettävyys ei koske ainoastaan hyöty- tai kuluttajasovelluksia, vaan mitä tahansa vuorovaikutteista järjestelmää Huomaa sekaannusmahdollisuus termeissä: - usability = käytettävyys - availability = saatavuus, käytettävyys Käytettävyys käyttöliittymäsuunnittelu, vaikka UI:lla onkin keskeinen merkitys toteutuksessa - taustalla olevat käyttöprosessit ja työnkulut!
46 Tyypillisiä testeissä löydettyjä käytettävyysongelmia Terminologia ja lyhenteet - Tuote ei käytä käyttäjän kieltä Havaitsemisongelmat - Ikkunat sekavia Peruskäyttöön liittyvät ongelmat - navigointiongelmat, palautteen puuttuminen Ongelmia tehtävien etenemisessä - liian pitkä tehtäväsekvenssi epäluonnollisessa järjestyksessä - liian monta mahdollistavaa tehtävää eli koneen edellyttämiä välitehtäviä oikeaa tehtävää ennen Käytännössä väärä toiminnallisuus on keskeinen käytettävyysongelma
47 Pieniin laitteisiin liittyviä käytettävyysongelmia Viestit 57% - Oudot termit, lyhenteet, symbolit, puutteellinen palaute Näppäinten käyttö 16% - Saman näppäimen käyttö eri tarkoituksiin Käytön hankaluus, toiminnot vaikea toteuttaa vaikka tietäisi mitä haluaa 16% Valikon käytön ja tiloissa liikkumisen ongelmat 12 %
48 Systeemin hyväksyttävyys Käytettävyyden uusi määritelmä sisältää myös hyödyllisyyden ja hyväksyttävyyden Systeemin hyväksyttävyys Käytännöllinen hyväksyttävyys Sosiaalinen hyväksyttävyys Hyödyllisyys (usefulness) Hinta Yhteensopivuus Luotettavuus Jne n. 100 muuttujaa Käyttökelpoisuus (utility) Käytettävyys (usability) Opittavuus Tehokkuus Muistettavuus Virheettömyys Miellyttävyys (Jakob Nielsen)
49 Tämän kurssin painotukset Ihmisen ja tietokoneen vuorovaikutus - computer-human interaction (CHI) = human-computer interaction (HCI) - HCI tähtää ymmärtämään, millainen on ihmisten ja tietokoneiden vuorovaikutus. - HCI pyrkii muodostamaan ihmisen käyttäytymisestä teoreettisia malleja ja suunnittelemaan tehokkaita keinoja mittaamaan käytettävyyttä. Ihmisen ja tekniikan vuorovaikutus - human-technology interaction (HTI)
50 HCI HCI eli Human-Computer Interaction on monitieteinen ala, joka tutkii ihmisen ja koneen vuorovaikutusta HCI on kiinnostunut vuorovaikutteisten, ihmisen käyttämien tietokonejärjestelmien ymmärtämisestä, suunnittelusta, arvioinnista ja toteutuksesta Tavoitteena on kehittää tietokoneiden, sulautettujen järjestelmien ja laitteiden käytettävyyttä
51 Määritelmiä Käytettävyyssuunnittelu (usability engineering, UE) - systemaattiset toimenpiteet, joilla tähdätään hyvään käytettävyyteen - korostaa mitattavuutta/toistettavuutta Käyttäjäkeskeinen suunnittelu (UCD) - prosessi, jolla hyvä (esim. ref. ISO ) tuote suunnitellaan Ihmiskeskeinen suunnittelu - näkökulma, joka pyrkii ymmärtämään ihmisen käyttäytymistä sekä taitoja ja hyödyntää niitä tuotesuunnittelussa - tuetaan ihmisen ja organisaation toimintaa tuotesuunnittelulla Human Factors - USA:ssa käytetty termi, vastaa suurin piirtein Usability termiä Ergonomia - ihmisen fyysisiä ominaisuuksia korostava esineiden suunnittelun ala User experience (UX) - tähtää kokonaisvaltaiseen elämyksellisyyteen - ottaa huomioon kaikki vuorovaikutukseen liittyvät seikat, mm. tuotetuki, markkinointi, oheispalvelut
52 Käytettävyys osa arkipäivää Jokainen on varmasti törmännyt käytettävyysongelmiin, esim. kaukosäätimet, pesukone, tietokone, kopiokone, tekstinkäsittelyohjelma Usein käyttäjä tuntee itsensä tyhmäksi, vaikka vika onkin tuotteessa Lukemista aiheesta: Donald A. Norman, The Design of Everyday Things
53 Kuva: Virpi Kivinen
54 Kuva: Virpi Kivinen
55 Kumpi on parempi?
56 Lisää esimerkkejä Väliovi Festiassa
57 Käytännön esimerkkejä Luentosalien valojen kytkimet: Sali K1704 ennen remonttia
58 Käytännön esimerkkejä
59 Käytännön esimerkkejä Sähkötalon Sali1
60 Käytännön esimerkkejä Lounasravintoloiden linjastot Opaskylttien nuolet eri kulttuureissa Erilaisten pakkausten avaaminen Kaverin auton tankkaaminen T-talon luentosalien valo-ohjausjärjestelmä Monimutkaiset WWW-sivut, monet ohjelmistot Videoiden ajastaminen, mikroaaltouunit jne...
61 Helppo avata helppo sulkea
62 Kerätäänpä lisää esimerkkejä! Kerro vieruskaverille jokin tuote, laite tai ohjelmisto, jossa on jokin käytettävyysongelma
63 Käytettävyydeltään hyvän tuotteen ominaisuuksia esimerkiksi... Johdonmukaisuus Tehtävään sopivuus Tehokkuus Opittavuus Muistettavuus Muistettavien asioiden määrä Hallittavuus Virheettömyys Virheiden sieto (error handling, error recovery, forgiveness) Miellyttävyys Sopiva esitystapa Opastus
64 Näppärää tuotetta ei aina osata käyttää
65 Käytännön esimerkkejä Kaikki aikuisetkaan eivät ole standardikokoisia: pitkällä ihmisellä hankalaa bussissa/lentokoneessa pienikätinen ei pysty tarttumaan esineisiin tukevasti
66
67 Virheilmoituksetko selkeitä? (Kuvat Kari-Jouko Räihä, Saila Ovaska / TaY)
68 Mitäs nyt? (Kuvat Kari-Jouko Räihä, Saila Ovaska / TaY)
69 Kaikkien virheilmoitusten äiti (Kuvat Kari-Jouko Räihä, Saila Ovaska / TaY)
70 ja isä (Kuvat Kari-Jouko Räihä, Saila Ovaska / TaY)
71 ja isoisä (Kuvat Kari-Jouko Räihä, Saila Ovaska / TaY)
72 Lisää esimerkkejä Huonosti suunniteltuja tavaroita ja asioita Huonosti tehtyjä WWW-sivuja
73 Ratkaisu? Standardointi ja yleisen käytännön mukaan tekeminen voi helpottaa - miten kävisi jos esim. joka autonvalmistaja laittaisi kaasu- ja jarrupolkimet eripäin? Toisaalta se yleisin ratkaisu ei välttämättä ole se paras - esim. qwerty-näppäimistöllä hidasta kirjoittaa - on myös rohkeasti etsittävä uusia ja erilaisia käyttötapoja.
74 Ratkaisu? Tämän kurssin tavoitteena oppia joitakin keinoja ja nyrkkisääntöjä käytettävyyden parantamiseksi
75 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet Käytettävyys saavutetaan käyttäjäkeskeisellä suunnittelulla Aikainen ja jatkuva huomion kiinnittäminen käyttäjiin ja tehtäviin (+ suora vuorovaikutus) Tehtävien tarkoituksenmukainen jako ihmisen ja teknologian välillä Käyttöliittymän empiirinen testaus todellisilla käyttäjillä (+ käytettävyystavoitteiden asettaminen) Iteratiivinen suunnittelu, nopea prototypointi
76 Käyttäjäkeskeisen suunnittelun hyödyt Suora tuottavuuden lisäys keskimäärin 50% Pienemmät koulutuskulut, oppimisajan vähentyminen 25% Inhimillisten virheiden vähentyminen 1-5% Työntekijöiden vaihtumisen vähentyminen 10 ja 20% Palvelun laadun paraneminen Ylläpitokulujen vähentyminen Kalliiden korjausten vähentyminen Käyttäjien tyytyväisyyden lisääntyminen
77 Esitehtävä 1- Hyvä käytettävyys Tarkastele jotakin ohjelmistoa, konetta, laitetta tai esinettä joissa on toteutettu käytettävyyden kannalta onnistuneita ratkaisuja. Järjestelmässä voi myös olla jotain puutteita, mutta ainakin yhden ominaisuuden, toiminnon tai käyttöliittymäelementin pitäisi olla käytettävyyden kannalta erinomainen Kirjoita paperille käsin kuvaus tästä järjestelmästä: - Mikä on järjestelmän käyttötarkoitus? - Kenelle järjestelmä on suunnattu? - Millainen on ominaisuus tai toiminto, joka on käytettävyyden kannalta toteutettu erityisen hyvin? - Mitä käytettävyydeltään hyvän tuotteen ominaisuuksia järjestelmällä on? - Onko järjestelmässä jotain parannettavaa?
Käytettävyyden perusteet
IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet syksyllä 2007 IHTE-1100 Käytettävyyden perusteet Sähköpostiosoitteella kaper@cs.tut.fi tavoitat kurssin henkilökunnan: - luennoitsija Suvi Melakoski-Vistbacka (Sunnu)
LisätiedotIHTE-1100 Kaper s2008 Luento 2: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu
IHTE-1100 Kaper s2008 Luento 2: Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Lyhyt kertaus 1. luennon aiheista Mitä käytettävyys on - Tuotteen keskeinen ominaisuus - Huomiotava käyttäjät, käyttäjien tavoitteet, käyttökonteksti
LisätiedotS Ihminen ja tietoliikennetekniikka
S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka, 2 op S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento1: Mitä on tietoliikennetekniikka käyttäjän näkökulmasta? Luennon rakenne 1. Johdanto kurssin teemoihin
LisätiedotMitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat
Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Mitä on käyttäjäkeskeinen muotoilu? Pieniä harjoituksia
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Mitä on käyttäjäkeskeinen suunnittelu? Katja Soini TaiK 21.3.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 21.3.2007 Luento
LisätiedotKäytettävyys verkko-opetuksessa Jussi Mantere
Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Mitä käytettävyys on? Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)
Lisätiedot1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka
1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Intro http://www.comlab.hut.fi/studies/1510/etusivu.html 1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Ohjelma tänään Kurssin käytännön järjestelyt Katsaus käyttäjäkeskeiseen
LisätiedotKäytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks
Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole
LisätiedotKäytettävyyden testaus
Käytettävyyden testaus Hannu Kuoppala kuoppa@cs.hut.fi Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus käytettävyyden määritelmä Testaussuunnitelma käytettävyyskriteerit Tyypillinen käytettävyystesti
LisätiedotRakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT
Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan
LisätiedotYksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy?
Yksilöllistä, puhuroi, suorita - Mitä käyttöliittymien termien taakse kätkeytyy? Niina Nissilä & Suvi Isohella Minä ja tiede Seinäjoki 18.3.2014 Vaasa 20.3.2014 Esityksen rakenne Lähtökohta Järjestelmä,
LisätiedotKäytettävyys käyttöliittymäsuunnittelussa
http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyys käyttöliittymäsuunnittelussa Grako-luento 9.9.2008 Timo Partala Puh. 040 849 0855 Email timo.partala@tut.fi Luennon sisältö Tavoite: Keskeisten käytettävyyteen liittyvien
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100
http://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 1 ! "# $ % &'(''')*!"# $ % & &$' &# % & +&, - %./ +-"0%'12)&* 2 #( & '*+%3 (*4 3 5*4 3 & % 6 3 / + 7 / ) - - 6 3 # 8 8 *+ 8 /, #'# 8 & 8 -. / 9 2:& 1 % '); % &'(''))
LisätiedotAS Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma
Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma Kevät 2007 Perustiedot Opintopistemäärä 3op Luentojen ja harjoitustyön ohjaustilaisuuksien määrä /suorittaminen: Opettajat 6 + 4 4. Periodi TkT (Luennot)
Lisätiedothttp://www.soberit.hut.fi/t-121/t-121.100 !!" # $ %!"! " # $ " $ %& '( ) * * * +$, * ' # % ## # & # ' # # ( # %)* &(+%,-!###" )-..-( -.-'..(/. "&%/ "0 / 1"0 / # # % 2 ) / * & 3. 0-. -. ( (-. 2 ) $ )-..-(
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen, 21.1.2013 Johanna Kaipio, TkT, DI Tutkijatohtori ja opettaja Strategisen käytettävyyden
LisätiedotKäyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit
Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet ja prosessit Kurssilla: Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen 23.1.2008 Johanna Viitanen johanna.viitanen@soberit.hut.fi Luennon aiheet Tuotekehityksen
LisätiedotKäytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi
http://www.cs.tut.fi/ihte Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila 7.11.2007 Työajasta tuhraantuu yli kolme tuntia viikossa Kotimaiset yritykset
LisätiedotMiten suunnitella hyvä käyttöliittymä?
Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,
LisätiedotIhmiskeskeisyys suunnitteluperiaatteena: teknologiapalveluista julkisiin palveluihin
Ihmiskeskeisyys suunnitteluperiaatteena: teknologiapalveluista julkisiin palveluihin Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila Tampereen teknillinen yliopisto SITRAn Asiakaskeskeisyys rakennetaan yhdessä - seminaari,
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen. suunnitteluprosessissa. Käyttäjän huomiointi. Iteroitu versio paljon kirjoitusvirheitä
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjän huomiointi suunnitteluprosessissa Iteroitu versio 1.1 muutettu klo12.10 - paljon kirjoitusvirheitä Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Perusidea: käyttäjät huomioidaan
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan
LisätiedotAS Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma
Automaation käyttöliittymät L Opetussuunnitelma Kevät 2008 Perustiedot Opintopistemäärä Luentojen ja harjoitustyön ohjaustilaisuuksien määrä /suorittaminen: Opettajat 3op 6 + 4 4. Periodi TkT (Luennot)
LisätiedotTUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003
KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys
LisätiedotT Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento
Käyttöliittymät t ja käytettävyys T-121.2100 Johdatus käyttäjäkeskeiseen tuotekehitykseen Kertausluento 1.3.2006 Ohjeet Kirjoita oma nimesi vastauspaperiin Vain yksi vaihtoehto on oikein monivalintakysymyksissä
LisätiedotKirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia 25.1.2016 Sanni Siltanen, erikoistutkija VTT, TkT sanni.siltanen@vtt.fi Kuka
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen 2011-2012. Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2011-2012 Opintoneuvoja Pekka Siika-aho 24.11.2011 (päivitys mm. Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0
KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi
LisätiedotT Johdatus tietoliikenteeseen 5 op
T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen 5 op T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen Suunnattu tietotekniikan opiskelijoille Esivaatimuksena Tietokone Työvälineenä -kurssi T-106.1001 Kurssin tavoitteet:
LisätiedotKäyttäjäkeskeinen suunnittelu
Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi
LisätiedotSulautetut järjestelmät
Sulautetut järjestelmät Johdatus sulautettuihin järjestelmiin (JSU) Pekka Toivanen E-Mail: Pekka.Toivanen@uef.fi GSM: +358 40 543 9021 Syksy 2017 Opintojakso Luennot ti 7.11. klo 8-10, Sali F211 Seminaari
LisätiedotTyöelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa
Työelämän taitojen harjoittelu teknologian käytettävyyden arvioinnin opetuksessa Jenni Anttonen Tampere Unit for Computer-Human Interaction (TAUCHI) & Tampereen yliopiston käytettävyylaboratorio Tietojenkäsittelytieteiden
LisätiedotTutkimus ja opetusyhteistyö inhimillisen teknologian alalla TOPI. uudet tuulet
Inhimillisen illi teknologian opetuksen uudet tuulet Veikko Surakka Tampere Unit for Computer-Human Interaction, TAUCHI, Tietojenkäsittelytieteiden laitos, Tampereen yliopisto Kaisa Väänänen-Vainio-Mattila
LisätiedotNimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:
Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli
LisätiedotMarket. Need Market Research New Needs. Technical Research. Current Technological Level
! "! #$$#$$ $%% Market Need Market Research New Needs Idea Product Development Use of Products Possibilities Technical Research New Possibilities Current Technological Level (Jaakkola & Tunkelo 1987) Preliminary
LisätiedotVisualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.
Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2005-2006 Informaatioverkostojen kilta Athene ry Opintovastaava Janne Käki 19.9.2006 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen
LisätiedotKäytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle. Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.
Käytettävyyslaatumallin rakentaminen web-sivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -suunnitelma Timo Laapotti 28.9.2005 Kirjoittajan ABC-kortti
LisätiedotT Johdatus tietoliikenteeseen 5 op. Kevät 2013
T-110.2100 Johdatus tietoliikenteeseen 5 op Kevät 2013 Yleistä Suunnattu tietotekniikan opiskelijoille Esitietona T-106.1150 Tietokone ja käyttöjärjestelmä tai vastaavat tiedot Kurssin tavoitteet: Tietää
LisätiedotKäyttäjätestaus. Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu. Mika P. Nieminen, TKK 1
Käyttäjätestaus Mika P. Nieminen Käytettävyysryhmä Teknillinen korkeakoulu Mika P. Nieminen, TKK 1 Miksi testataan? Sisältö Käytettävyyden arviointitapoja Käytettävyyden mittaus» käytettävyyden määritelmä»
LisätiedotYhteenveto. Aiheita lopuksi
Yhteenveto Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto *) Osan luentokalvoista on laatinut Jenni Anttonen syksyllä 2009. Aiheita lopuksi Kertausta Kurssin keskeiset kysymykset Mitä pitäisi
LisätiedotOhjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys
Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.
LisätiedotTU-C3010 Projektien suunnittelu ja ohjaus (5 op.)
TU-C3010 Projektien (5 op.) Kevät 2018 Kurssin tavoitteet ja sisältö Kurssin tavoitteena on opettaa opiskelijoille projektiliiketoiminnan, erityisesti projektinhallinnan käsitteet, toimintatavat ja menetelmät.
LisätiedotTaY Mediapoliksella SIS/TAUCHI ja CMT/T7
TaY Mediapoliksella SIS/TAUCHI ja CMT/T7 Markku Turunen (markku.turunen@sis.uta.fi) University of Tampee, Tampere Unit for Computer-Human Interaction Mediapolis, Tampere,19.11.2014 Tampereen yliopisto
LisätiedotStandardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua
Standardit osana käyttäjäkeskeistä suunnittelua 20.4.2006 Mikä on standardi? sovittu tapa tehdä jokin asia saatetaan tarkoittaa asian määrittelevää normatiivista asiakirjaa varmistetaan esim. Euroopassa
LisätiedotSoberIT Software Business and Engineering Institute T-121.110. Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY
T-121.110 Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 Yleistä Palautus viikolla 10 Vaiheessa palautetaan Prototyypin testaussuunnitelma Prototyypin navigaatiokartta Prototyyppi 1. Paperiprototyyppi
LisätiedotKurssin oppimistavoitteet. Heikki Lokki Kurssin suorituksen jälkeen osaat
Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen - TVT-ajokortti (3 op) - Tietokone työvälineenä (1 op) - Opiskelutekniikka (2 op) - Johdatus tietojenkäsittelytieteeseen (4 op) Heikki Lokki 24.9.2008 Matemaattis-luonnontieteellinen
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2008-2009 Opintoneuvoja Teemu Meronen 29.10.2008 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30
LisätiedotT Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö kevät 2005
T-121.110 Käyttäjäkeskeisen tuotekehityksen harjoitustyö kevät 2005 Kurssin tavoitteet Muodostaa näkemys käyttäjäkeskeisestä tuotesuunnittelusta Kasvattaa ymmärrystä prosessin vaiheista Tutustua käyttäjäkeskeisen
LisätiedotGraafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013
TIE-11300 Tietotekniikan vaihtuva-alainen kurssi Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi Syksy 2013 Luento 1 Johdanto ja Qt työkalujen esittely Juha-Matti Vanhatupa Kurssin tavoitteet Kuvailla käyttöliittymäohjelmoinnin
LisätiedotLinssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi
Linssintarkastusjärjestelmän käyttöliittymän käytettävyyden arviointi Diplomityöseminaari 1.3.2005 Kirsi Eulenberger-Karvetti Esityksen rakenne * Työn tausta * Työn tavoitteet * Katsaus käytettävyyteen
LisätiedotWeboodi. Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi
Weboodi Katri Laaksonen Oppimisen IT oodi@aalto.fi WebOodissa: Henkilötietojen ylläpito Henkilötietojen luovutusluvat ja niiden ylläpito Ilmoittautuminen opetukseen / tentteihin Virallinen suoritusrekisteri
LisätiedotT-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät
T-76.611 Ohjelmistojen määrittely- ja suunnittelumenetelmät Software design and specification methods Kurssin henkilökunta ja sponsori Luennoitsija DI Antti Karanta, Napa Oy www.napa.fi Assistentti TkL
LisätiedotKÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007
KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona
LisätiedotSaksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio
Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi
LisätiedotMiksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?
Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena
LisätiedotAgenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?
OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali
LisätiedotWebOodin opinto-opas ja ilmoittautuminen
Aloitus Homma alkaa osoitteesta www.helsinki.fi/weboodi. Jos et omista yliopiston atk-tunnuksia, voit hypätä kohdan 1. yli. Voit huoletta tutustua WebOodin saloihin ilman tunnuksiakin. WebOodin opinto-opas
LisätiedotVisualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta Opintoneuvoja Teemu Meronen (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta)
Visualisointi informaatio- verkostojen opinto-oppaasta 2009-2010 Opintoneuvoja Teemu Meronen 10.9.2009 (päivitys Janne Käen visualisoinnin pohjalta) Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö
LisätiedotOHJ-7400 Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi 4/6op
OHJ-7400 Graafisen käyttöliittymän ohjelmointi 4/6op Syksy 2007, Periodit 1-2 Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi Sisällysluettelo Käytännönjärjestelyt Esitietovaatimukset Suoritusvaatimukset Kurssin
LisätiedotKäytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?
Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011
LisätiedotT Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan 5 op. Kevät 2013
T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan 5 op Kevät 2013 Käytännön asioita Ilmoittaudu Oodissa, tarvitsemme listan palautusjärjestelmään Ajantasaisin tieto kurssin asioista aina
LisätiedotSulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time
Sulautettu tietotekniikka 2007 2013 Ubiquitous Real World Real Time for First Lives 2009 Kimmo Ahola 1 Mitä ohjelma tarjoaa Rahoitusta Resursseja Tietoa Päätösten tukea Verkostoja Luottamusta - Mahdollisuuksia
LisätiedotKÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU. CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita
KÄYTTÄJÄKOKEMUS & KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELU CSE- C3800, Aalto 16.9.2015, Eeva Raita TÄNÄÄN 1. KÄYTTÄJÄKOKEMUS EI OLE 2. KÄYTTÄJÄKOKEMUS ON 3. RYHMÄTEHTÄVÄ 4. HUOMIOINTI SUUNNITTELUSSA CSE- C3800, 16.9.2015,
LisätiedotKurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Joel Kauppi
Kurssin käytännön järjestelyt Tuotantotalous 1 Joel Kauppi Kurssin henkilökunta Vastuuopettaja prof. Paul Lillrank (TU-A1100 ja TU-A1200) Assistentit Joel Kauppi (Pääassistentti) Niko Pronin Elias Peterzens
LisätiedotKurssijärjestelyt. ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos
Kurssijärjestelyt ME-C2300 Verkkojulkaisemisen perusteet (5 op) Mari Hirvi Informaatioverkostot / Mediatekniikan laitos (Alkuperäiset luentokalvot: Markku Laine) 8. syyskuuta 2015 Luennon sisältö Kurssin
LisätiedotTU-A Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille!
TU-A1140 - Itsensä tunteminen ja johtaminen Tervetuloa kurssille! Kurssin avaus 7.1. 2016 Eerikki Mäki eerikki.maki@aalto.fi Opiskelijapalautetta vuoden 2015 kurssista Kurssi poikkesi todella paljon verrattuna
LisätiedotTervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat
Tervetuloa opiskelemaan! Informaatiotutkimus ja interaktiivinen media (ITI) Orientoivat 29.8.2017 Päivän ohjelma Tutkinto-ohjelmavastaavan tervehdyssanat: Jaana Kekäläinen Henkilökunnan esittäytyminen
LisätiedotKurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila
Kurssin käytännön järjestelyt Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila For English speaking students The lectures of this course are only in Finnish on spring semester 2017. The assignment, weekly exercises and the
LisätiedotKäytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi
Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3
LisätiedotKurssin käytännön järjestelyt. Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila
Kurssin käytännön järjestelyt Tuotantotalous 1 Tuomo Tanila For English speaking students The lectures of this course are mostly in Finnish on spring semester 2017. The assignment, weekly exercises and
LisätiedotKognitiotieteen maisteriohjelma - Opetussuunnitelma! 2014-2017!
Kognitiotieteen maisteriohjelma - Opetussuunnitelma! 2014-2017! Työryhmä!! Pertti Saariluoma!! Tuomo Kujala!! Jussi Jokinen!! Esitys kierrätetty kognitiotieteen opiskelijoiden sähköpostilistalla kommentointia
LisätiedotStudio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi
Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,
LisätiedotPari sanaa verkkopalvelun suunnittelijalle. Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 7. helmikuuta 2003
Pari sanaa verkkopalvelun suunnittelijalle Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto 7. helmikuuta 2003 Verkkopalvelu Verkkopalvelu on yrityksen ja sen asiakkaan välinen rajapinta, joka monissa tapauksissa on
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotT harjoitustehtävät, syksy 2011
T-110.4100 harjoitustehtävät, syksy 2011 Kurssiassistentit Tietotekniikan laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto T-110.4100@tkk.fi Yleistä Kurssin osasuoritteita ovat kaksi osatenttiä ja harjoitustehtävät
LisätiedotJohdatus historiatieteeseen
Johdatus historiatieteeseen Verkkokeskustelulla tuettu luentosarja Jari Ojala jaojala@campus.jyu.fi Lähtökohtia Historian perusopintojen massaluento Kurssin yleiset tavoitteet: Kehittää teoreettista ajattelua
LisätiedotCHEM-A1620 Näkökulmia ympäristöasioihin (3 op) Kevät 2018
CHEM-A1620 Näkökulmia ympäristöasioihin (3 op) Kevät 2018 T.Laukkanen@aalto.fi (huom. ei Timo.Laukkanen@...) Osaamistavoitteet Osallistuttuaan kurssille opiskelija - hahmottaa ympäristöasioiden monialaisen
LisätiedotKIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä. Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti
KIELITIETEEN ELEKTRONINEN SANAST0: Hankkeen esittelyä Sirpa Leppänen Jyväskylän yliopisto Kielten laitos/ englanti sleppane@cc.jyu.fi Sanastohankkeen taustavoimat Kielten laitos Soveltavan kielentutkimuksen
LisätiedotVaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita
Vaasan yliopisto kouluttaa uusia terminologian asiantuntijoita Anita Nuopponen Vaasan yliopisto, viestintätieteet Anita.Nuopponen@uv a.f i Sisältö Terminologiaoppia 36 vuotta Vaasan yliopistossa Teknisen
LisätiedotVisualisointi informaatioverkostojen Opintoneuvoja Janne Käki
Visualisointi informaatioverkostojen opinto-oppaasta 2007-2008 Opintoneuvoja Janne Käki 7.5.2007 Diplomi-insinöörin tutkinto (DI, 120 op) Diplomityö (30 op) Tieteen metodiikka M (10 op) Vapaasti valittavat
LisätiedotDigitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen
Digitaalisen kommunikaatiosovelluksen käyttäjälähtöinen kehittäminen Varaslähtö käytettävyyspäivään 24.10.2007 FT Juha-Matti Latvala Taustani KM, luokanopettaja Tietotekniikka, teknologiakasvatus FT, psykologian
LisätiedotTVT-startti. elokuu 2013. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta. www.helsinki.fi/yliopisto
TVT-startti elokuu 2013 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Johdannoksi TVT-ajokortti Mikä? Kenelle? Miksi? Miten? TVT-ajokortin suorittaminen Itseopiskelumateriaali Opetus Lähtötasotestit Näyttökoe Moodle
Lisätiedot1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan koulutusohjelman opintosuunnat?
Seppo Saastamoinen 25.9.2003 Sivu 1/6 TEKNILLISEN KORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ (http://www.hut.fi/yksikot/opintotoimisto/lait/tutkintosaanto_111200_voimassaoleva.htm) 1. Mitkä ovat tietoliikennetekniikan
LisätiedotMobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi. Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.
Mobiilin videonkatselun käyttäjäkokemuksen analyysi Risto Hanhinen Valvoja: Kalevi Kilkki Diplomityön seminaariesitelmä 20.1.2016, Espoo Sisällysluettelo Sisällysluettelo..d. 2 Työn tausta ja ongelmanasettelu
LisätiedotPalaute orientaatioviikosta Vastauksia yhteensä: 68
Palaute orientaatioviikosta 19.9.1 Vastauksia yhteensä: Hakukohteeni on 1 1 1 11 Informaatioverkostot Teknillinen fysiikka ja matematiikka Tietotekniikka Tuotantotalous Mikä oli parasta orientaatioviikossa?
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotKurssin aloitus. AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola
Kurssin aloitus AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola English Summary The lectures will be held in Finnish The slides are in Finnish, too All other material is in English The course book
LisätiedotSuoritus: Tentti (luennot + artikkelikansio) Tentaattori: Anni-Siiri Länsman
Saamelainen kulttuuri 1.3.2011 KEVÄÄN 2011 OHJELMA III periodi 10. 1. 4.3. ja IV periodi 14. 3. 20.5.2011 Viikolla 10 eli 7. 11.3.2011 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683377P Johdatus saamentutkimukseen
LisätiedotLUKUJÄRJESTYSPOHJA 2015 2016
LUKUJÄRJESTYSPOHJA 2015 2016 Tekniikan ja luonnontieteiden TkK-tutkinto-ohjelma, Biotekniikan opintosuunta Seuraavilla sivuilla on esitetty mallilukujärjestys Biotekniikan 1. vuosikurssin opiskelijoille.
LisätiedotViestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori
Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Kenelle Liikkuvasta koulusta pitäisi viestiä? Oppilaat Opettajat Rehtori Muu henkilökunta Vanhemmat
LisätiedotTähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009
Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00
LisätiedotTietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot
Tietotekniikan koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot 1. vuosi Perusopinnot 2. vuosi 3. vuosi ELEKTRONIIKAN SUUNNITTELU JA TESTAUS MOBIILI TIETOLIIKENNE OHJELMISTOJEN KEHITYS 4. vuosi Ohjelmistojen kehitys
LisätiedotOrientaatiopäivät
Orientaatiopäivät 25.8.2016 Teollisuusekonomi-koulutus tietotekniikka ja tuotantotalous taloudellinen, tuotantotekninen ja tietotekninen näkökulma opinnoista on suuri osa kaikille yhteistä tutkinnon loppuvaiheessa
LisätiedotTietoyhteiskunnan perustaidot. Kesäkuu 2014
Tietoyhteiskunnan perustaidot Kesäkuu 2014 Kurssin järjestäjästä Ohjelmistotuotannon ja Tiedonhallinnan Laitos Tuotantotalouden Tiedekunta Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto Tietotekniikan koulutusohjelmasta
LisätiedotKurssin sisältö. Kurssilla vähemmän. Johdatus ohjelmistotekniikkaan. Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan?
Kurssin sisältö Johdatus ohjelmistotekniikkaan 2 0 0 8 Mitä on ohjelmistotekniikka? Miten ohjelmistoja suunnitellaan ja toteutetaan? Mitä työkaluja ohjelmistoja kehitettäessä käytetään ja miten? Historiaa
Lisätiedot$%& & % ' %& %#&& ' ( ) * ( + (, + (, + -
! "#! " #$ "% &'( $%&&%'%&%#&&'( ) * ( + (,+ (, + - $. + $ /) * %&%& "" %& - )' $%&&%' %&%#&& 0 0 $%&%'% %%& * $%&&% 0 1) +,%&%'%% 0 $ -$%&%#&&.# 0 0 2 ' # 0 & #1 3 $ 4 3 $'/001 233,4# 5& "67 84#79:7 43
LisätiedotPalautekysely tilastollisen signaalinkäsittelyn kurssiin
Palautekysely tilastollisen signaalinkäsittelyn kurssiin Palautteeseen ei tarvitse laittaa nimeä. Kysymyksiä on molemmilla puolilla paperia 1. Muihin kursseihin verrattuna tämä kurssi oli mielestäni Vaikein
LisätiedotKäyttäjäkokemuksen ja käytettävyyden eroista
Käyttäjäkokemuksen ja käytettävyyden eroista Ihmisiä tuntuu mietityttävän, miten käyttäjäkokemus ja käytettävyys eroavat toisistaan. Ohessa muutama vertaileva sana ja muutama esimerkinomainen käyttäjäkokemuksen
LisätiedotKokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena
Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida
Lisätiedot