Verkkoselostus 2010 F 3/2008

Transkriptio

1 Verkkoselostus 2010 F 3/2008

2 Ratahallintokeskus Verkkoselostus 2010 ISBN (nid.) ISSN (nid.) ISBN (pdf) ISSN (pdf) Ulkoasu ja taitto: Proinno Design Oy, Sodankylä Kansikuva: Eero Heinonen Paino: Kopijyvä Oy, Kuopio Helsinki 2008

3 Esipuhe Ratahallintokeskus julkaisee rautatielain mukaisesti aikataulukautta 2010 koskevan Verkkoselostuksen, joka on seitsemäs Suomessa tehty Verkkoselostus. Verkkoselostuksessa kuvataan rataverkolle pääsyn edellytykset, valtion rataverkko, ratakapasiteetin jakamismenettely, rautatieyrityksille tarjottavat palvelut ja ratamaksun määräytymisperusteet. Verkkoselostus julkaistaan aikataulukausittain ratakapasiteetin hakijoita varten. Tämä Verkkoselostus on tarkoitettu aikataulukaudelle Liikennejärjestelmäosaston liikenteenhallintayksikkö vastaa Verkkoselostuksen tekemisestä Ratahallinto keskuk ses sa. Työhön ovat osallistuneet kaikki Ratahallintokeskuksen osastot ja useat asiantuntijat organi saa tion ulkopuolelta. Helsingissä, Ratahallintokeskus Liikennejärjestelmäosasto, liikenteenhallintayksikkö Verkkoselostus 2010 on tehty edellisen Verkkoselostuksen pohjalta kehittämällä sitä käyttäjiltä saadun palautteen ja muiden eurooppalaisten rataverkon haltijoiden Verkkoselostusten perusteella. Verkkoselostus noudattelee yhteistä eurooppalaista sisältörakennetta. Verkkoselostus koostuu seuraavista luvuista: 1 Yleistä 2 Rataverkolle pääsyn edellytykset 3 Rataverkko 4 Ratakapasiteetin jakaminen 5 Rautatieyrityksille tarjottavat palvelut 6 Ratamaksu Aikataulukaudella 2010 Ratahallintokeskus, Tiehallinto ja osa Merenkulkulaitoksesta yhdistettäneen Väylävirastoksi. Uuden viraston selvitys- ja perustamistyöt ovat Verkkoselostuksen julkaisuhetkellä kesken, joten niiden aiheuttamia muutoksia mm. eri käytäntöihin ei pystytä ennakoimaan. Päivitykset tehdään Verkkoselostus sivuille, osoite Myös Rautatievirasto, Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto ja osa Merenkulkulaitoksen toiminnoista yhdistettäneen ja niistä muodostettaneen Liikenneturvallisuusvirasto aikataulukaudella Tämänkin uuden viraston perustaminen heijastuu Verkkoselostuksessa 2010 mainittuihin määräyksiin, ohjeisiin ja mm. linkkeihin lisätietosivustoille. Myös nämä päivitykset löytyvät Verkkoselostus sivuilta edellä mainitusta osoitteesta. Verkkoselostuksessa 2010 käytetään edelleen nimiä Ratahallintokeskus ja Rautatievirasto, koska uusien virastojen perustamista, tehtäviä tai nimiä ei ole vielä vahvistettu. 3

4 Sisällysluettelo ESIPUHE YLEISTÄ Johdanto Tarkoitus Oikeusperuste Oikeudellinen merkitys Yleistä Sitovuus Muutoksenhakumenettely Verkkoselostuksen rakenne Verkkoselostuksen voimassaolo ja päivittäminen Voimassaolo Päivittäminen Julkaiseminen Yhteystiedot Rataverkon haltijoiden välinen yhteistyö Määritelmät, merkinnät ja lyhenteet RATAVERKOLLE PÄÄSY Johdanto Yleiset rataverkolle pääsyn edellytykset Yleiset edellytykset rautatieliikennöinnin harjoittamiseksi Edellytykset rataverkon käytölle Toimilupa Turvallisuustodistus Vakuuttamisvelvollisuus Ratakapasiteetin hakeminen Muita rataverkolle pääsyyn liittyviä asioita Puitesopimus Rataverkon käyttösopimus Liikennöintiä koskevat määräykset Erikoiskuljetukset Vaarallisten aineiden kuljettaminen Rautateiden liikkuva kalusto Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön kelpoisuus RATAVERKKO Johdanto Rataverkon laajuus Käytettävissä oleva rataverkko Liittyvät rataverkot Rataverkon kuvaus Maantieteellinen kuvaus Rataverkon ominaisuudet Liikenteenohjauksen ja viestinnän järjestelmät

5 3.4 Liikennerajoitukset Erikoistunut ratakapasiteetti Ympäristönsuojelusta johtuvat rajoitukset Vaaralliset aineet Tunneleista johtuvat rajoitukset Silloista johtuvat rajoitukset Rataverkon käytettävyys Henkilöliikenteen asemat Tavaraliikenteen terminaalit Rautatieliikennettä tukevat palvelut Järjestelyratapihat Seisontaraiteet Huolto- ja kunnossapidon palvelut Polttoaineen tankkauspaikat Tekniset laitteet Rataverkon kehittämissuunnitelmat RATAKAPASITEETIN JAKAMINEN Johdanto Prosessin kuvaus Menettelyaikataulu ratakapasiteettihakemuksille Ratakapasiteetin hakeminen aikataulukautta varten Ratakapasiteetin hakeminen tilapäistä liikennettä varten Ratakapasiteetin jakaminen Ratakapasiteetin jakoehdotuksen laatiminen Oikaisun hakeminen ratakapasiteettipäätökseen Ylikuormitettu ratakapasiteetti ja sitä koskevat etusijajärjestykset Ratakapasiteetin käyttäminen kunnossapitoon ja ratatöihin Käyttämätön ratakapasiteetti Erikoiskuljetukset ja vaaralliset aineet Toiminta häiriötilanteissa Periaatteet Toimintaohjeet Todennäköiset tilanteet Epätodennäköiset tilanteet RAUTATIEYRITYKSILLE TARJOTTAVAT PALVELUT Johdanto Ratahallintokeskuksen tarjoamat palvelut Muiden tarjoamat palvelut RATAMAKSU Hinnoitteluperusteet ja ratamaksuun kuuluvat palvelut Ratamaksujärjestelmä Ratamaksun suuruus Suorituskannustinjärjestelmä Ratamaksun muutokset Ratamaksun periminen

6 Hakemisto Liitteet Liite 1 Infrastruktuurirekisteri...34 Liite 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri...39 Liite 3 Rataosan Tornio Haaparanta liikennöimismääräykset Liite 4 Kuormaulottuma...95 Liite 5 Aukean tilan ulottuma...96 Liite 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla Liite 7 Turvalaitejärjestelmät Liite 8 Tärinästä johtuvat rajoitukset Liite 9 Suurimmat nopeudet tunneleissa Liite 10 Silloista johtuvat rajoitukset Liite 11 Merkittävät ja liikennöintiin vaikuttavat ratatyöt Liite 12 Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla Liite 13 Muiden maiden Verkkoselostukset

7 1 Yleistä 1.1 Johdanto Verkkoselostuksen julkaisemisesta on säädetty rautatielaissa (555/2006) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston niin sanotussa kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivissä (2001/14/ EY direktiivi rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten antamisesta). Verkkoselostus julkaistaan aikataulukausittain. Tämä aikataulukautta 2010 koskeva Verkkoselostus on seitsemäs Suomessa julkaistu Verkkoselostus. 1.2 Tarkoitus Verkkoselostus julkaistaan ratakapasiteetin hakijoita varten. Verkkoselostuksessa kuvataan rataverkolle pääsyn edellytykset, valtion rataverkko ja sen ominaisuudet, ratakapasiteetin jakamismenettely, rauta tie yrityksille tarjottavat palvelut sekä ratamaksun suuruus ja ratamaksun määräytymisperusteet. Verkkoselostuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti ratamaksun perusteet ja rata kapasi tee tin myöntämiseen sovellettavat yleiset säännöt, määräajat, menettelyt ja perusteet. Rautatieyritykset voivat hakea rata kapasiteettia kotimaiseen tavaraliikenteeseen ja Euroopan talousalueen sisäiseen kansainväliseen liikentee seen. Kotimaista henkilöliikennettä ja Venäjän rautatieyhdysliikennettä Suomen rataverkolla voi harjoittaa ainoastaan VR Osakeyhtiö. 1.3 Oikeusperuste Nykyinen lainsäädäntö Ratahallintokeskus julkaisee rautatielain mukaisesti tiedot niistä rautatielain säännöksistä sekä näiden lakien perusteella annetuista säännöksistä ja määräyksistä sekä muista säännöksistä, jotka koskevat: 1) oikeutta rataverkolle pääsyyn, 2) ratamaksujen määräytymisperusteita, 3) ratakapasiteetin hakemista ja siihen liittyviä määräaikoja, 4) rautateiden liikkuvaa kalustoa koskevia vaatimuksia ja hyväksyntää sekä 5) muita seikkoja, jotka koskevat rautatieliikenteen harjoittamista ja sen aloittamisen edellytyksiä. Ratahallintokeskus julkaisee Verkkoselostuksessa tiedot rataverkon ominaisuuksista ja laajuudesta kutakin aikataulukautta varten. Nämä tiedot sisältyvät tämän Verkkoselostuksen lukuun 3. Verkkoselostuksessa julkaistaan myös Ratahallintokeskuksen rautatielain nojalla antamat määräykset: 1) erikoistuneesta ratakapasiteetista (kohta 3.4.1) 2) ylikuormitetun ratakapasiteetin etusijajärjestyksistä (kohta 4.4.3) 3) rautatiereittikohtaisista ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysmääristä (kohta 4.6). 1.4 Oikeudellinen merkitys Yleistä Verkkoselostus ei ole Ratahallintokeskuksen antama määräys, vaan se on informatiivinen dokumentti Sitovuus Verkkoselostuksessa julkaistut tiedot eivät vaikuta Ratahallintokeskuksen tai Rautatieviraston antamiin määräyksiin. Myös Verkkoselostuksessa mainittavien kolmansien osapuolien tiedot voivat muuttua aikataulukauden aikana Muutoksenhakumenettely Ratahallintokeskuksen tekemään päätökseen voi rautatielain mukaisesti hakea oikaisua sääntelyelimeltä, joka Suomessa on Rautatievirasto. Asianosainen saa hakea oikaisua sääntelyelimeltä, jos päätös koskee: 1) yksittäistä etusijajärjestystä ratakapasiteetin jaossa 2) ratamaksua 3) ratakapasiteetin jakamista 4) kiireellisen ratakapasiteetin myöntämistä tai 5) ilmoitetun laitoksen vaatimuksenmukaisuustodistuksen tai tarkastustodistuksen myöntämistä. Oikaisuvaatimus on tehtävä Rautatievirastolle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Rautatieviraston on ratkaistava oikaisuvaatimusta koskeva asia kahden kuukau den kuluessa siitä, kun oikaisun hakija on toimittanut sille kaikki ratkaisun tekemiseksi tarvittavat tiedot. Päätös oikaisuvaatimukseen on yksit täis tä etusijajärjestystä, ratakapasiteetin jakoa ja kiireellistä ratakapasiteetti hakemusta koskevassa asiassa kuitenkin annettava kymmenen päivän kuluessa kaikkien tarvittavien tietojen toimittamisesta. 7

8 1.5 Verkkoselostuksen rakenne Verkkoselostus noudattaa Euroopan rataverkon haltijoiden järjestön RailNetEurope:n yhteistä Verkkoselostusrakennetta. Verkkoselostus sisältää tämän luvun lisäksi viisi lukua. Toisessa luvussa käsitellään rataverkolle pääsyn edellytyksiä, kolmannessa luvussa rataverkon ominaisuuksia, neljännessä luvussa ratakapasiteetin jakoprosessiin liittyviä asioita, viidennessä luvussa rautatieyrityksille tarjottavia palveluita ja kuudennessa luvussa ratamaksua ja sen määräytymisperusteita. Verkkoselostuksessa on liitteitä, joissa kuvataan tarkemmin rataverkon ominaisuuksia ja rautatieliikenteen harjoittamiseen liittyviä asioita. 1.6 Verkkoselostuksen voimassaolo ja päivittäminen Voimassaolo Verkkoselostus on voimassa aikataulukausittain ja se julkaistaan viimeistään neljä kuukautta ennen ratakapasiteettihakemusten jättämisen määräajan päättymistä eli 12 kuukautta ennen aikataulukauden vaihtumista. Tämä Verkkoselostus on tarkoitettu aikataulukaudelle 2010 eli aikataulukaudelle Aikataulukauden 2011 Verkkoselostus julkaistaan viimeistään Päivittäminen Jos Verkkoselostuksen luvussa 1.3 tarkoitetut tiedot muuttuvat, julkaisee Ratahallintokeskuksen muuttuneet tiedot määräyskokoelmassaan. Verkkoselostuksen liitteessä 11 esitetään arvio niistä ratatöistä, jotka tehdään aikataulukauden 2010 aikana ja joilla on mahdollisesti vaikutuksia liikennöintiin. Työohjelma, töiden keskinäinen ajoitus ja töiden vaatimat ratatyöt muuttuvat rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Ratahallintokeskus julkaisee ratatyöluettelon ja pitää sitä ajan tasalla Internetsivuillaan osoitteessa Verkkoselostuksen tekstiin ja liitteisiin tullee esipuheessa mainittujen virastomuutosten vuoksi päivityksiä painetun version julkaisun jälkeen. Päivitykset julkaistaan RHK:n määräyskokoelmassa ja Verkkoselostus-sivuilla. 1.7 Julkaiseminen Verkkoselostus julkaistaan kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Mikäli eri kieliversioiden välillä havaitaan eroavaisuuksia, noudatetaan suomenkielisen Verkkoselostuksen sisältöä. Verkkoselostuksen suomenkielinen versio on saatavissa painettuna Ratahallintokeskuksesta ja kaikki kieliversiot pdf-muotoisena Ratahallintokeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta Rataverkon kehittämissuunnitelmia vuosille esitetään Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa (TTS). Rataverkkoa ja rautatieliikennettä koskevia tilasto tietoja esitetään Ratahallintokeskuksen julkaisemassa vuosittain ilmestyvässä Suomen rautatietilastossa. 1.8 Yhteystiedot Ratahallintokeskus Ratahallintokeskus, Tiehallinto ja osa Merenkulkulaitoksesta yhdistettäneen vuoden 2010 alussa Väylävirastoksi. Uuden viraston osoitetiedot ja organisaatio eivät olleet Verkkoselostusta painettaessa vielä selvillä. Tiedot päivitetään Verkkoselostus ja uuden viraston www-sivuille. Ratahallintokeskus on liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto, joka vastaa valtion rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä, ratakapasiteetin myöntämisestä, liikenteenohjauksesta ja liikenteen ohjaamisesta. PL 185 (käyntiosoite: Kaivokatu 8, 6. krs) Helsinki Puhelin: Faksi: Sähköposti: Internet: Markkinoilletuloon ja rautatieliikenteeseen liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen: Muita yhteystietoja löytyy RHK:n internetsivuilta. Liikenne- ja viestintäministeriö PL 31 (käyntiosoite: Eteläesplanadi 16 18) Valtioneuvosto Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: Internet: 8

9 Ratahallintokeskuksen organisaatio Johtokunta Esikunta Ylijohtaja Liikennekeskus Turvalaite- ja sähköyksikkö Hankintayksikkö Tekninen yksikkö Hallinto-osasto Liikennejärjestelmäosasto Kehittämisyksikkö Liikenteenhallintayksikkö Investointiosasto Rakennuttamisyksikkö Suunnitteluyksikkö Rataverkkoosasto Kunnossapitoyksikkö Ratatietoyksikkö Ympäristöyksikkö Asiakirjahallintoyksikkö Henkilöstö- ja virastopalveluyksikkö Taloushallintoyksikkö Tietohallintoyksikkö Kuva 1. Ratahallintokeskuksen organisaatiokaavio. Rautatievirasto Rautatievirasto, Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto ja osa Merenkulkulaitoksesta yhdistettäneen vuoden 2010 alussa Liikenneturvallisuusvirastoksi. Verkkoselostuksen painovaiheessa ei ollut tietoa uuden viraston osoitteesta eikä organisaatiosta. Lisätietoa löytyy Verkkoselostus sivuilta ja uuden viraston sivuilta. Rautatievirasto on liikenne- ja viestintäministeriön alainen virasto, joka valvoo yleistä rautatieturvallisuutta, rautatiejärjestelmien turvallisuutta sekä rautatieyritysten ja rataverkonhaltijan toiminnan turvallisuutta. PL 84 (käyntiosoite: Jaakonkatu 3) Helsinki Kilpailuvirasto Kilpailuvirasto on kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, jonka tehtävänä on terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sekä talouden tehokkuuden lisääminen kilpailua edistämällä ja sen esteitä poistamalla. PL 332 (käyntiosoite: Pitkänsillanranta 3 A) Helsinki Puhelin: (09) Faksi: (09) Sähköposti: [email protected] Internet: Puhelin: Faksi: Sähköposti: [email protected] Internet: 9

10 1.9 Rataverkon haltijoiden välinen yhteistyö Tammikuussa 2004 Euroopan rataverkon haltijat perustivat yhteisen organisaation muokatakseen eurooppalaista ratainfrastruktuuria ja siihen liittyvää liiketoimintaa. RailNetEurope eli RNE on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kansainvälistä liikennettä eurooppalaisessa ratainfrastruktuurissa sekä myydä ja markkinoida jäsenten hallinnoimaa ratakapasiteettia. Sen sijaan, että eurooppalaiset rataverkon haltijat tekisivät kahden tai monenvälistä yhteistyötä, perustettiin yksi organisaatio RNE edustamaan kaikkia jäseniään Euroopan näkökulmasta. Yhdistyksen tarkoituksena on harmonisoida määräyksiä ja edistää eurooppalaista rautatieliikennettä ja hyödyttää näin kaikkia jäseniään. RNE:llä on 33 jäsentä, joko osakkaana, täysivaltaisena tai kandidaattijäsenenä. RNE:n jäsenillä on hallinnassaan yhteensä kilometriä rataverkkoa. Myös lauttaliikenne on edustettuna, mikä omalta osaltaan vähentää kansainvälisen rautatieliikenteen esteitä. RNE:n pääkohderyhmä ovat kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavat asiakkaat. RNE:n rataverkon haltijoilla on asiakkainaan yhteensä 120 kansainvälistä rautatieliikennettä ja yli 300 kansallista rautatieliikennettä harjoittavaa yritystä. RNE:n jäsenet ovat muodostaneet One Stop Shops (OSS) -verkoston, joka tarjoaa asiakkailleen yhden yhteyspalvelupisteen. Kansain välisten rautatiereittihakemusten osalta rautatieyrityksen tarvitsee ottaa yhteyttä yhteen OSS-yhdyshenkilöön, joka koordinoi tarvittavan kansainvälisen rautatiereitin. One Stop Shop: Tarjoaa asiakkaalle asiakaspalvelua ja informaatiota rataverkon haltijoiden tarjoamista palve luista. Toimittaa RNE-jäsenten rataverkolle pääsyyn tarvittavat tiedot. Käsittelee kansainväliset rautatiereittihakemukset RNEalueella. Varmistaa, että seuraavan aikataulukauden rautatiereitit on otettu asianmukaisesti huomioon vuosittaisessa aikatauluyhteistyössä. Tarjoaa ehdotuksia kansainvälisiksi rautatiereiteiksi. Jokainen OSS-yhdyshenkilö on osa kansainvälistä verkostoa, jonka tavoitteena on tehdä rataverkoille pääsy asiakkaalle mahdollisimman yksinkertaiseksi. OSS antaa asiakkaalle tietoa myös ratamaksuista, kaluston liikkumisesta ja laadun valvonnasta. OSS tarjoaa asiakkaalle yhden toimipisteen välityksellä asiantuntevaa palvelua yli rajojen kahdenkeskisesti, luottamuksellisesti, tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Rataverkon haltijoiden OSS-yhdyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät RailNetEuropen Internet-sivuilta osoitteesta railneteurope.com. RailNetEurope-jäseniä ovat: Administrador de Infraestructuras Ferroviarias (ADIF) (Espanja) Banedanmark (Tanska) Banverket, Rail Traffic Administration (BV) (Ruotsi) BLS AG (BLS) (Sveitsi) Ceské Dráhy a.s. (CD) / SZCD (Tshekki) Communauté de Transports Accès Réseau (Luxemburg) CFR Compagnie Nationale des Chemins de Fer Roumains (CFR) (Romania) DB Netz AG (Saksa) EDISY Traffic Directorate (EDISY A. E.) (Kreikka) Eurotunnel (Ranska / Iso-Britannia) Győr-Sopron-Ebenfurti Vasút Rt. / Raab-Oedenburg- Ebenfurter Eisenbahn AG (GYSEV/Raaberbahn) (Itävalta / Unkari) HZ Infrastruktura d.o.o. (Kroatia) Infrabel (Belgia) Jernbaneverket (JBV) (Norja) Keyrail (Alankomaat) MÁV Magyar Államvasutak Zrt. (MÁV) (Unkari) National Railway Infrastructure Company (NRIC) (Bulgaria) Network Rail (Iso-Britannia) PKP Polskie Linie Kolejowe S.A. (PKP PLK) (Puola) ProRail B.V. (Alankomaat) Public Agency for Rail Transport of RS (AŽP) (Slovenia) Ratahallintokeskus (RHK) (Suomi) Rede Ferroviária Nacional E.P. (REFER) (Portugali) Réseau Ferré de France (RFF) (Ranska) Rete Ferroviaria Italiana SpA (RFI) (Italia) Scandlines Deutschland GmbH (Saksa / Ruotsi) Schweizerische Bundesbahnen SBBInfrastruktur Trassenmanagement (SBB CFF FFS) (Sveitsi) Société Nationale des Chemins de fer Français (Ranska) SŽ Slovenske železnice d.o.o. (SŽ) (Slovenia) Swiss Train Paths Ltd. (Sveitsi) Vasúti Pályakapacitás-elosztó Kft. (VPE) (Unkari) Železnice Slovenskej republiky (ZSR) (Slovakia) ÖBB Infrastruktur Betrieb AG (Itävalta). 10

11 Muiden maiden Verkkoselostukset Muiden maiden rataverkon haltijoiden julkaisemien Verkkoselostusten Internet-osoitteet ja Verkkoselostuksista käytettävät nimet esitetään liitteessä Määritelmät, merkinnät ja lyhenteet Ennakkoilmoitusjärjestelmä (ETJ) on järjestelmä, jossa ylläpidetään ratatyön ennakkosuunnitelmia sekä liikenteeseen vaikuttavia muutostietoja, jotka muuten olisi annettava liikenteenohjauksen ilmoituksella. Liikenteenohjaus on rautatieliikenteen käyttämien kulkuteiden turvaamista. Liikenteenohjaus käsittää kulkuteiden turvaamisen lisäksi liikenteessä tarvittavien lupien ja ilmoitusten antamista. Liikenteenohjaukseen sisältyy myös ratatyöalueiden turvaaminen, lupien antaminen rautateillä tehtävään työhön ja työn päättymisilmoitusten vastaanottaminen. Liikenteen laajuuden, tarpeen ja turvalaitosten rakenteen mukaan liikenteenohjaukseen voi osallistua omalta osaltaan tehtävästään vastaten myös asetinlaite- tai vaihdemies, vaihtotyönjohtaja, kuljettaja, työn liikenneturvallisuudesta vastaava henkilö tai muu tehtävään asianmukaisesti määrätty henkilö. LIMO tarkoittaa Rautatieviraston liikkuvan kaluston määräyksiä ja ohjeita. Museoliikenne tarkoittaa laajuudeltaan vähäistä liikennettä, jota harjoittava yhteisö ei tavoittele toiminnallaan liiketaloudellista voittoa ja liikennöinti tapahtuu museokalustolla. Museokalustolla tarkoitetaan Rautatieviraston kalustorekisterissä museokalustoksi rekisteröityä kalustoa. Radanpito tarkoittaa radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien, laitteiden ja järjestelmien sekä radanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden rakentamista ja ylläpitoa sekä kehittämistä. Ratakapasiteetilla tarkoitetaan rataverkon ominaisuuksista johtuvaa aikaan sidottua rautatiereitin junaliikenteen välityskykyä, ei kuitenkaan radanpitoon välittömästi liittyvää junaliikennettä. Rataverkon kuvaus on esitys valtion rataverkon teknisistä ominaisuuksista. Kuvauksessa julkaistavat tiedot ovat ajantasaisia julkaisupäivänä ja kuvaavat nykytilaa. Rataverkon kuvaus julkaistaan ainakin kaksi kertaa vuodessa, kesäkuun ja joulukuun alussa, Ratahallintokeskuksen www-sivuilla. RATO eli ratatekniset ohjeet käsittävät perustiedot radan ja ratalaitteiden suunnittelusta, tarkastuksesta ja kunnossapidosta. Rautatieyritys tarkoittaa yksityisoikeudellista yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka päätoimenaan harjoittaa rautatieliikennettä. Yrityksellä tulee olla Euroopan talousalueella myönnetty toimilupa ja yrityksen hallinnassa liikenteen harjoittamiseen tarvittavaa liikkuvaa kalustoa. Rautatieyrityksenä pidetään myös yksinomaan vetovoimapalveluja tarjoavia yhteisöjä. Yhteensovittaminen tarkoittaa menettelyä, jonka avulla Ratahallintokeskus ratkaisee tilanteet, joissa eri rautatieyritysten ratakapasiteettihakemukset ovat keskenään päällekkäisiä. Yksityisraide tarkoittaa muuta kuin valtion omistamaa raidetta, jolla on yksityisraideliityntäluvan mukainen liityntä rataverkkoon. Liityntäluvan myöntää Ratahallintokeskus. 11

12 2 Rataverkolle pääsy 2.1 Johdanto Luvussa kaksi kuvataan rataverkolle pääsyn ja liikennöinnin harjoittamisen edellytykset. Liikennöinnin harjoittamisen edellytyksiä ovat toimilupa, rautatieyrityksen turvallisuustodistus tai museoliikennöitsijän liikennöintilupa, myönnetty ratakapasiteetti ja rataverkon käyttösopimus. Tässä luvussa kuvataan lisäksi mm. liikkuvan kaluston hyväksyntämenettelyä ja liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön kelpoisuuteen liittyviä asioita. 2.2 Yleiset rataverkolle pääsyn edellytykset Rataverkolle pääsyn edellytykset kuvataan rautatielaissa (555/2006). Valtion rataverkolla on noudatettava Rautatieviraston ja Ratahallintokeskuksen määräyksiä. Tiedot Rautatieviraston ja Ratahallintokeskuksen voimassa olevista määräyksistä ja ohjeista on saatavissa Valtion säädöstietopankki Finlexin viranomaissivuilla osoitteessa Valtioneuvoston asetuksessa rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta (750/2006) säädetään mm. rautatiejärjestelmää koskevista olennaisista vaatimuksista. Olennaisten vaatimusten täydentämiseksi voidaan antaa erillisiä määräyksiä. Kaikelta junana liikennöitävältä kalustolta edellytetään JKV- eli junien automaattisen kulunvalvonnan laitteiden käyttöä alkaen. Kalustossa, jolla liikennöidään vain vaihtotyönä, ei tarvitse olla JKV-veturilaitetta. Museokalustolla voi liikennöidä osalla rataverkkoa ilman JKV-laitteita. Rataosuudet, joilla JKV-laite on pakollinen, luetellaan Rautatieviraston museoliikennemääräyksessä, joka tulee voimaan Lisätietoja Rautatievirastosta. Kuva 2. Markkinoilletulon vaiheet. 12

13 2.2.1 Yleiset edellytykset rautatieliikennöinnin harjoittamiseksi Rautatieliikennöinnin harjoittaminen valtion rataverkolla edellyttää rautatieyritykseltä ja rautatieyritysten kansainväliseltä yhteenliittymältä seuraavien edellytysten täyttymistä: 1) Rautatieyrityksellä tai rautatieyritysten kansainvälisellä yhteenliittymällä tulee olla rautatielain mukainen liikenneja viestintäministeriön myöntämä tai vastaava Euroopan talousalueella myönnetty rautatieyrityksen toimilupa, ellei kyse ole rautatielaissa tarkoitetusta museoliikenteestä. 2) Rautatieliikenteen harjoittajalla on oltava rautatielain mukainen Rautatieviraston myöntämä tai hyväksymä turvallisuustodistus, joka kattaa kaikki ne rautatiereitit, joilla liikennettä aiotaan harjoittaa. 3) Rautatieliikenteen harjoittajalle on myönnetty ratakapasiteettia aiottua liikennettä varten. 4) Rautatieliikenteen harjoittaja on tehnyt Ratahallintokeskuksen kanssa rataverkon käyttösopimuksen. 5) Rautatielain ja sen nojalla säädetyt tai määrätyt rautatieliikenteen harjoittamisen edellytykset täyttyvät muutoin. Rataverkolle pääsyn edellytyksiä ja markkinoilletulon vaiheita on esitetty prosessikaavion muodossa kuvassa 2. Museoliikenne Museoliikennettä koskevat samat tässä Verkkoselostuksessa kuvatut vaatimukset kuin muuta rautatieliikenteen harjoittamista lukuun ottamatta toimilupaa. Museoliikenteen harjoittajalta edellytetään Rautatieviraston myöntämää liikennöintilupaa, joka vastaa rautatieyrityksen turvallisuustodistusta. Liikennöintilupa myönnetään hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Liikennöintiluvan saamisen edellytyksenä on, että museoliikenteen harjoittajalla on riittävä vastuuvakuutus ja riskienhallintajärjestelmä, sen kalusto on Rautatieviraston hyväksymää ja että liikennöintiä hoitavilla henkilöillä on tehtäviin vaadittu kelpoisuus. Museoliikenteen harjoittajat voivat hakea ratakapasiteettia ainoastaan kiireellisenä ratakapasiteettina. Ratahallintokeskuksesta on saatavissa ohjeet museoliikenteen harjoittamiseen Edellytykset rataverkon käytölle Seuraavat rautatieyritykset ja rautatieyritysten kansainväliset yhteenliittymät voivat käyttää valtion rataverkkoa rautatieliikenteen harjoittamiseen: 1) kotimaisessa tavaraliikenteessä ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien valtioiden välisessä kansainvälisessä rautatieliikenteessä rautatielaissa tarkoitettu rautatieyritys tai rautatieyritysten kansainvälinen yhteenliittymä 2) kotimaisessa henkilöliikenteessä sekä Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä Valtionrautateiden muuttamisesta osakeyhtiöksi annetussa laissa (20/1995) tarkoitetun osakeyhtiön rautatieliikennettä harjoittava tytäryhtiö (VR Osakeyhtiö). Nämä rautatieyritykset saavat käyttää rataverkkoa rautatielain mukaisesti ja valtion rataverkon liikennepaikkoja harjoittamaansa liikennettä varten rataverkon käyttösopimuksen mukaisesti. Myös muu yritys tai yhteisö saa käyttää rataverkon yksittäistä liikennepaikkaa rautatieliikenteeseen edellyttäen, että liikennöinti palvelee liikennepaikkaan liitettyä yksityisraidetta ja että liikennöinnistä on sovittu Ratahallintokeskuksen kanssa Toimilupa Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää toimiluvan Suomeen sijoittautuneelle hakijalle rautatieliikenteen harjoittamiseen. Myönnetty toimilupa on voimassa toistaiseksi, ja ministeriö tarkastaa toimiluvan ja sen ehdot viiden vuoden välein toimiluvan myöntämisestä. Yhdessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa myönnetty toimilupa on voimassa koko Euroopan talousalueella. Muualla myönnetty toimilupa on toimitettava liikenne- ja viestintäministeriölle tiedoksi. Toimiluvan saamisen edellytyksenä on, että yritys harjoittaa päätoimenaan rautatieliikennettä, yrityksellä on Rautatieviraston myöntämä tai hyväksymä turvallisuustodistus, yritys on riittävän vakavarainen ja että yrityksellä on pätevä johto ja riittävä vastuuvakuutus. Toimilupahakemus toimitetaan liikenne- ja viestintäministeriöön. Kaikelta junana liikennöitävältä kalustolta edellytetään JKV- eli junien automaattisen kulunvalvonnan laitteiden käyttöä alkaen. Museokalustolla voi liikennöidä osalla rataverkkoa ilman JKV-laitteita. Rataosuudet, joilla JKV-laite on pakollinen, luetellaan Rautatieviraston museoliikennemääräyksessä. Määräys tulee voimaan Lisätietoja Rautatievirastosta ja Finlexistä. 13

14 2.2.4 Turvallisuustodistus Turvallisuustodistuksen myöntää kansallinen rautatieturvallisuusviranomainen, joka Suomessa on Rautatievirasto. Mikäli rautatieyrityksellä on jossain toisessa Euroopan talousalueeseen kuuluvassa maassa myönnetty turvallisuustodistus, ei sen tarvitse hakea uutta turvallisuustodistusta. Muussa maassa myönnetty turvallisuustodistus tulee hyväksyttää Rautatievirastolla. Turvallisuustodistus myönnetään tai hyväksytään enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Turvallisuustodistuksen voimassaolon päätyttyä yrityksen on haettava uutta turvallisuustodistusta. Turvallisuustodistus muodostuu kahdesta osasta. A- osalla vahvistetaan rautatieyrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmän hyväksyntä koko EU-alueella. B-osalla vahvistetaan asianomaisen verkon turvallisen käytön kannalta välttämättömien erityisvaatimusten täyttämistä koskevien rautatieyrityksen antamien määräysten hyväksyntä. Turvallisuustodistuksella varmistetaan, että hakija täyttää toiminnalleen asetetut turvallisuusvaatimukset ja että yrityksellä on edellytykset toimia turvallisesti rataverkolla. Nämä vaatimukset on esitetty rautatielaissa. Turvallisuustodistukseen voidaan muutoinkin sisällyttää rautatieliikenteen turvallisuutta koskevia ehtoja, joiden perusteena on rautatieliikenteen turvallisuuden varmistaminen ottaen huomioon hakijan rautatieliikenteen luonne ja laajuus. Edellä mainittuja vaatimuksia on tarkennettu ja selitetty Rautatieviraston antamassa ohjeessa turvallisuustodistuksen hakemisesta. Rautatievirasto edellyttää, että: hakijalla on turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja muu vastaava järjestelmä hakijan sisäisistä järjestelyistä, joilla varmistetaan rautatieliikenteen harjoittamista koskevien säännösten ja määräysten noudattaminen hakijan liikenneturvallisuudesta vastaava johto ja henkilöstö on tehtäväänsä pätevä ja ammatillisesti koulutettu hakijan liikkuva kalusto täyttää sille asetetut vaatimukset ja sen huolto ja kunnossapito on järjestetty asianmukaisesti sekä hakijalla on riittävä vakuutus tai muu järjestely. Rautatievirasto on antanut ohjeen turvallisuustodistuksen hakemisesta. Rautatievirastosta on saatavissa lomake, jolla turvallisuustodistusta haetaan. Hakemus liitteineen toimitetaan Rautatievirastoon, joka käsittelee saapuneen hakemuksen ja pyytää tarvittaessa hakijalta lisäselvityksiä. Rautatievirasto ratkaisee turvallisuustodistuksen myöntämistä tai hyväksymistä koskevan asian neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakija on toimittanut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot. Rautatievirasto voi myöntää tai hyväksyä turvallisuustodistuksen koskemaan valtion rataverkkoa kokonaisuudessaan tai yksittäisiä rautatiereittejä. Jos rautatieyrityksen tai rautatieyritysten kansainvälisen yhteenliittymän harjoittaman rautatieliikenteen luonne tai laajuus muuttuu oleellisesti, tulee sen hakea uusi turvallisuustodistus tai pyytää Rautatievirastoa hyväksymään jo myönnetty turvallisuustodistus uudelleen Vakuuttamisvelvollisuus Rautatieliikenteen harjoittajalla ja radanpidon töitä tekevällä yhtiöllä on oltava voimassa oleva riittävä vastuuvakuutus tai muu sitä vastaava järjestely raidekulkuneuvon käyttämisestä rataverkolla toiselle aiheutuneen sellaisen vahingon varalle, josta rautatieliikenteen harjoittaja tai radanpidon töitä tekevä yhtiö on lain tai sopimuksen perusteella vastuussa. Vakuutuksen tai muun sitä vastaavan järjestelyn riittävyyttä arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja laajuus sekä toiminnasta aiheutuvat riskit. Vakuutuksen tai muun sitä vastaavan järjestelyn on oltava voimassa koko sen ajan, jolloin toimintaa harjoitetaan. 2.3 Ratakapasiteetin hakeminen Ratakapasiteetin hakeminen edellyttää sitä, että seuraavat vaatimukset täyttyvät: Rautatieyrityksellä on rautatielain mukainen tai vastaava Euroopan talousalueella myönnetty rautatieyrityksen toimilupa, ellei kyse ole rautatielaissa tarkoitetusta museoliikenteestä. Rautatieyrityksellä on rautatielain mukainen turvallisuustodistus, joka kattaa kaikki ne rautatiereitit, joilla liikennettä aiotaan harjoittaa. Ratakapasiteetin hakemiseen ja myöntämiseen liittyvät asiat on kuvattu Verkkoselostuksen luvussa Muita rataverkolle pääsyyn liittyviä asioita Puitesopimus Ratahallintokeskus voi tehdä ratakapasiteetin hakijan kanssa ratakapasiteetin käytöstä puitesopimuksen, jonka tarkoituksena on määrittää hakijan tarvitseman ratakapasiteetin ominaispiirteet. Puitesopimus ei kuitenkaan oikeuta ratakapasiteetin hakijaa saamaan sopimuksen mukaista ratakapasiteettia. Rautatieyrityksen on haettava puitesopimuksen mukaista ratakapasiteettia jokaista aikataulukautta varten. Ratahallintokeskus myöntää myös puitesopimuksen mukaisen ratakapasiteetin hakemuksesta rautatielain mukaisessa menettelyssä. Vastaavasti rataverkon käyttösopimus tehdään kutakin aikataulukautta varten puitesopimuksesta huolimatta. Puitesopimus ei rajoita rautatielain säännösten soveltamista muihin ratakapasiteetin hakijoihin. 14

15 Puitesopimus tehdään enintään viideksi vuodeksi. Ratahallintokeskus voi kuitenkin erityisestä syystä tehdä pitempiaikaisia puitesopimuksia. Viittä vuotta pitempien sopimusten tekemisen perusteena voivat kuitenkin olla vain sopijapuolen kuljetusliiketoimintaan liittyvät sopimukset, erityisinvestoinnit tai erityiset liiketoimintariskit. Lisäksi perusteena voivat olla erityisen painavat syyt, jotka perustuvat sopijapuolen laajoihin ja pitkäaikaisiin investointeihin ja tällaisiin toimiin sisältyviin sopimussitoumuksiin Rataverkon käyttösopimus Rautatieyrityksen ja museoliikenteen harjoittajan on tehtävä Ratahallintokeskuksen kanssa rataverkon käyttösopimus valtion rataverkon sekä rautatieliikenteen harjoittamisen kannalta keskeisten palvelujen käytöstä. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi liikennepaikkojen raiteiden ja liikenteenohjauspalveluiden käyttö. Osapuolten välillä voidaan sopia myös mahdollisista muista rautatieliikenteen harjoittamisen kannalta tarpeellisista käytännön järjestelyistä. Rautatieliikenteen harjoittajan tulee ottaa yhteyttä Ratahallintokeskukseen käyttösopimuksen valmistelua ja sopimusneuvotteluita varten mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään jo ennen ratakapasiteetin hakemista. Rataverkon käyttösopimuksessa huomioidaan rautatieliikenteen harjoittajalle myönnetyn ratakapasiteetin luonne ja laajuus. Käyttösopimus tehdään kutakin aikataulukautta varten erikseen ja sitä voidaan muuttaa, jos aikataulukauden aikana tehdyt ratakapasiteetin jakoa koskevat päätökset tai muut, esimerkiksi rataverkon kuntoon ja käytettävyyteen liittyvät seikat sitä edellyttävät. Sopimus voidaan tehdä, kun kaikki rautatielain mukaiset edellytykset rautatieliikenteen harjoittamiselle täyttyvät. Käyttösopimuksen tekemisen ja ratakapasiteetin myöntämisen jälkeen liikennöinti voidaan aloittaa. 2.5 Liikennöintiä koskevat määräykset Liikennöintiä koskevat määräykset ovat Valtion säädöstietopankin Finlexin viranomaissivuilla ja muut ohjeet Rautatieviraston ja Ratahallintokeskuksen internetsivuilla. 2.6 Erikoiskuljetukset Erikoiskuljetuksia koskevia rajoituksia käsitellään luvussa 3.4 (liikennerajoitukset). Rautatieliikennettä ja -kalustoa koskevat määräykset ovat Valtion säädöstietopankin Finlexin viranomaissivuilla ja Rautatieviraston Internet-sivuilla. Muut ohjeet löytyvät Ratahallintokeskuksen Internet-sivuilla. Erikoiskuljetusluvan myöntämiskäytäntöihin on tulossa muutoksia. Muuttuneista käytännöistä tiedotetaan RHK:n www-sivuilla ja Verkkoselostus sivuilla. 2.7 Vaarallisten aineiden kuljettaminen Vaarallisten aineiden kuljettamista käsitellään luvussa (vaaralliset aineet). Rautatieliikennettä ja kalustoa koskevat määräykset ovat Valtion säädöstietopankin Finlexin viranomaissivuilla ja Rautatieviraston Internet-sivuilla. Muut ohjeet löytyvät Ratahallintokeskuksen Internet-sivuilta. 2.8 Rautateiden liikkuva kalusto Liikkuvan kaluston käyttöön ottamiseen on oltava Rautatieviraston myöntämä käyttöönottolupa. Käyttöönottolupa voidaan myöntää liikkuvalle kalustolle, joka täyttää Suomessa voimassa olevat lainsäädännön mukaiset vaatimukset. Vaatimukset perustuvat Euroopan yhteisön oikeuden mukaisiin rautatiejärjestelmän yhteentoimivuusvaatimuksiin, ja Rautatievirasto antaa niitä täydentävät tarkemmat määräykset. Vaatimustenmukaisuus voidaan osoittaa EY-tarkastusvakuutuksella tai vastaavalla muulla Euroopan talousalueella annetulla vakuutuksella. Ennen käyttöönottoluvan myöntämistä Rautatievirasto pyytää mahdollisten rajoitusten määrittämiseksi Ratahallintokeskuksen lausuntoa kalustotyypin tai -yksikön tiettyjen ominaisuuksien soveltuvuudesta rataverkolle. Rautatievirasto pitää rautatiejärjestelmän turvallisuuden edistämiseksi ja liikkuvan kaluston yksilöimiseksi rekisteriä, jonka avulla valvotaan liikkuvan kaluston kelpoisuutta ja liikenneturvallisuutta. Liikkuva kalusto rekisteröidään Rautatieviraston ylläpitämään rekisteriin, jos liikkuva kalusto on saanut käyttöönottoluvan Suomessa. Rekisteriin merkitään myös sellainen valtion rataverkolla käytettävä liikkuva kalusto, joka on saanut käyttöönottoluvan muualla Euroopan talousalueella tai talousalueen ulkopuolisessa valtiossa. Rekisteriin merkitään myös yksityisraiteilla käytettävä liikkuva kalusto. 15

16 Rautatievirasto voi rekisteröidä liikkuvan kaluston hakemuksesta myös määräajaksi. Myös sellainen liikkuva kalusto, joka on saanut käyttöönottoluvan toisessa valtiossa, voidaan rekisteröidä määräajaksi, jos sille on myönnetty käyttöottolupa Suomessa ja sitä käytetään valtion rataverkolla ainoastaan väliaikaisesti. Liikkuvan kaluston rekisteriin on merkittävä tiedot liikkuvan kaluston omistajasta, haltijasta ja vuokraajasta. Muista liikkuvan kaluston rekisteriin merkittävistä tiedoista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. Suomen ja Venäjän välisessä rautatieyhdysliikenteessä käytettävästä liikkuvasta kalustosta on rekisteriin merkittävä tiedot kulkuneuvon omistajasta tai vuokraajasta, kulkuneuvon käyttöön liittyvistä mahdollisista rajoituksista sekä kulkuneuvon huoltosuunnitelmaan liittyvistä turvallisuuden kannalta olennaisista tiedoista. Tarkempaa tietoa vaatimuksista ja muista kalustoasioista saa Rautatievirastosta. 2.9 Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavan henkilöstön kelpoisuus Liikenneturvallisuustehtäviä hoitavilla henkilöillä tulee olla tehtävien asianmukaisen hoitamisen vaatima terveys, koulutus ja muu kelpoisuus. Kelpoisuudesta säädetään tarkemmin voimaan tulleessa laissa rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtävistä. Laissa säädetään rautatieliikenteen liikenneturvallisuuteen välittömästi vaikuttavien liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista. Näissä tehtävissä toimivien tulee täyttää myös Rautatieviraston määräyksissä asetetut terveydentila-, koulutus- ja muut kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimukset vaihtelevat tehtävien mukaan. Rautatieyrityksen on turvallisuustodistuksen myöntämiseksi tai hyväksymiseksi toimitettava Rautatievirastolle tiedot palveluksessaan olevien liikenneturvallisuustehtäviä hoitavien henkilöiden kelpoisuuksista. Museoliikennettä harjoittavan toimijan on toimitettava vastaavat tiedot Rautatievirastolle liikennöintiluvan myöntämistä varten. Rautatievirasto voi turvallisuustodistusta tai liikennöintilupaa myöntäessään tarvittaessa myös muutoin tutkia tarkemmin, täyttääkö jokin rautatieliikenteen harjoittajan (toiminnanharjoittajan) palveluksessa tai toiminnassa mukana oleva henkilö tai henkilöryhmä sille asetetut kelpoisuusvaatimukset. 16

17 3 Rataverkko 3.1 Johdanto Verkkoselostuksessa kuvataan Ratahallintokeskuksen hallinnassa oleva valtion rataverkko. Ratahallintokeskuksen radanpitoon kuuluvat radan ja siihen kuuluvien rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden sekä radanpidon tarvitseman kiinteän omaisuuden rakentaminen ja ylläpito. 3.2 Rataverkon laajuus Käytettävissä oleva rataverkko Valtion rataverkon rautatiereitit on esitetty kuvassa 3 (valtion rataverkko aikataulukauden 2010 alussa) ja liitteessä 1 (infrastruktuurirekisteri). Seuraavat rataosat on suljettu liikenteeltä: Kankaanpää Niinisalo Kihniö Aitoneva Raudanlahti Säynätsalo Pesiökylä Taivalkoski Kolari Äkäsjoki Niesa Rautuvaara. Kunnossapito lopetettu toistaiseksi: Lautiosaari Elijärvi Suomesta on raideyhteys Venäjälle Vainikkalasta, Imatrankoskelta, Niiralasta ja Vartiuksesta. Suomen ja Venäjän välisestä rautatieliikenteestä on sovittu maiden välisessä rautatieyhdysliikennesopimuksessa. Venäjän liikenne ei ole Euroopan talousalueen sisäistä kansainvälistä liikennettä. Venäjän rautatieyhdysliikenteessä Suomen rataverkolle pääsyyn on oikeutettu vain VR Osakeyhtiö. 3.3 Rataverkon kuvaus Maantieteellinen kuvaus Rautatiereitit Käytettävissä olevat rautatiereitit on esitetty kuvassa 3 (rataverkkokartta) ja liitteessä 1 (infrastruktuurirekisteri) Raideleveys Rataverkolla käytettävissä oleva raideleveys on nimellismitaltaan 1524 mm. Nopeudesta riippuvat raideleveyden rajaarvot on esitetty julkaisun Ratatekniset ohjeet (RATO) osassa 13 Radan tarkastus Rautatieliikennepaikat Valtion rataverkon rautatieliikennepaikkoja on kuvattu kuvassa 4 (rautatieliikennepaikkakartta) ja liitteessä 2 (rautatieliikennepaikkarekisteri). Kunnossapito suunniteltu lopetettavaksi: Kiukainen Säkylä ( alkaen) Verkkoselostuksen julkaisuhetkellä RHK ei voi taata radan liikennöitävyyttä aikataulukaudella 2010 väleillä: Kiukainen Säkylä Parkano Niinisalo. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan Ratahallintokeskuksen Internet-sivuilla Liittyvät rataverkot Suomesta on raideyhteys Ruotsiin Tornion kautta. Tornio Haaparanta -rataosan liikenteenhoidon pääpiirteet esitetään liitteessä 3. Ruotsissa rataverkon haltija on Banverket. Suomen junaturvallisuussääntöihin tulee muutoksia Liite 3 tullaan päivittämään. Päivitetty liite julkaistaan Verkkoselostus-sivuilla ja Finlexissä. 17

18 Ei liikennöintiä Trafikeras inte No Traffic Yksityinen rata Privat bana Private line Museorata Museum bana Museum line Kolari Kemijärvi Kelloselkä Rakenteilla Under byggnad Under construction Rovaniemi Haaparanta Haparanda Tornio Röyttä Laurila Kemi Raahe Oulu Pesiökylä Ämmänsaari Vartius Pietarsaari Kokkola Pännäinen Kajaani Ylivieska Murtomäki Pyhäsalmi Iisalmi Pyhäkumpu Kontiomäki Vuokatti Nurmes Lieksa Kaskinen Vaasa Parkano Seinäjoki Pohjois- Louko Haapamäki Vilppula Jyväskylä Mänttä Äänekoski Jämsänkoski Siilinjärvi Kuopio Pieksämäki Viinijärvi Huutokoski Savonlinna Joensuu Uimaharju Säkäniemi Riihimäki Pori Mikkeli Mäntyluoto Lielahti Orivesi Parikkala Hyvinkää Tampere Valkeakoski Heinola Mäntsälä Rauma Imatra Kokemäki Toijala Lahti Imatrankoski Luumäki Lappeenranta Uusikaupunki Kouvola Vainikkala Kehärata Kerava Raisio Riihimäki Ringbanan Hyvinkää Juurikorpi Naantali Ring rail line Hiekkaharju Turku Kerava Hamina Vantaankoski Loviisa Kotka Porvoo Sköldvik Pasila Karjaa Vuosaari Helsinki Vuosaaren satama Hanko Kirkkonummi Kirkkonummi Helsinki Nordsjö hamn Vuosaari harbour Niirala Kuva 3. Suomen rataverkko aikataulukauden 2010 alussa. 18

19 Kolari Sieppijärvi Pello Kaulinranta Rovaniemi Vaarala Kelloselkä Salmivaara Salla Kemijärvi Kursu Hanhikoski Isokylä Joutsijärvi Misi Ylitornio Övertorneå Muurola Kaskinen Kaskö Tahkoluoto Mäntyluoto Pihlava Pori Björneborg Nakkila Harjavalta Rauma Raumo Hangonsaari Uusikaupunki Nystad Liikennepaikka tai sen osa Trafikplats eller dess del Station or its part Linjavaihde Linjeväxel Turnout in the open line Seisake Hållplats Stopping point Yksityinen rata Privat bana Private line Museorata Museum bana Museum line Vaskiluoto Vasklot Vaasa Vasa Närpiö Närpes Vuojoki Esso Palopuro Koskenkorva Larvakytö Pohjois- Louko Lohiluoma Teuva Kauhajoki Östermark Kiukainen Naantali Nådendal Turku satama Åbo Hamn Alholma Alholmen Pietarsaari Jakobstad Laihia Laihela Tervajoki Isokyrö Storkyro Niinisalo Ruosniemi Mynämäki RaisioReso Turku Åbo Kokemäki Kumo Aittaluoto Kairokoski Lapinneva Piikkiö Pikis Ylistaro Ahvenus Äetsä Kauttua Säkylä Kupittaa Kuppis Ykspihlaja Yxpila Madesjärvi Ratikylä Kuivasjärvi Lamminkoski Vammala Humppila Loimaa Kyrö Santala Sandö Hanko Hangö Hanko-Pohjoinen Hangö Norra Peräseinäjoki Jalasjärvi Ylivalli Heinoo Karkku Suoniemi Siuro Lappohja Lappvik Skogby Pihlajavesi Haapamäen kyllästämö Haapamäki Tammisaari Ekenäs Nokia Urjala Dynamiittivaihde Pohjankuru Skuru Meltola Mjölbolsta Mustio Svartå Kirkniemi Gerknäs Lohjanjärvi Dragsvik Tornio Torneå Röyttä Matkaneva Kälviä Kelviå Kruunupyy Kronoby Kolppi Kållby Pännäinen Bennäs Kovjoki Jepua Jeppo Köykkäri Voltti Härmä Raunio Kauhava Rajaperkiö Lapua Lappo Ruha Seinäjoki Syrjämäki Niinimaa Karjaa Karis Alavus Tuuri Ylöjärvi Inkoo Ingå Riippa Lielahti Leppäkoski Ryttylä Sammalisto Riihimäki Hyvinkää Hyvinge Rajamäki Röykkä Otalampi Haimoo Nummela Lohja Lojo Siuntio Sjundeå Kannus Rautaruukki Ähtäri Etseri Kuurila Inha Eläinpuisto-Zoo Harviala Turenki Karviainen Maaria St Marie Paimio Pemar Salo Perniön Vilja- Varasto Ervelä Koivu Niemenpää Tornio- Tervola Itäinen Torneå Östra Törmä Kemi Ajos Raahe Brahestad Nivala Myllymäki Keuruu Kaleton Vinnilä Iittala Leteensuo Parola Vuorten-Vuori Orivesi keskusta Laurila Lautiosaari Elijärvi Petäjävesi Hämeenlinna Tavastehus Kekomäki Hausjärvi Hikiä Oitti Äänekoski Suolahti Mommila Lappila Jutila Järvelä Nikkilä Nickby Simo Haapajärvi Alvajärvi Pihtipudas Keitelepohja Vesanka Muurame Saakoski Jämsänkoski Herrala Hakosilta Tommola Sipilä Mäntsälä Olli Porvoo Borgå Sköldvik Kilpilahti Myllykangas Ii Pyhäsalmi Kannonkoski Saarijärvi Haukipudas Rautpohja Lahti Lahtis Mukkula Komu Pyhäkumpu Laukaa Heinola Jyränkö Myllyoja Vierumäki Villähde Uusikylä Otavan satama Otava Lelkola Mynttilä Mäntyharju Niinimäki Nastola Koria Kausala Orimattila Saunamäki Kattilaharju Myllykoski Myrskylä Mörskom Inkeroinen Lapinjärvi Lappträsk Loviisan satama Lovisa hamn Kauppilanmäki Soinlahti Kiuruvesi Kelkkamäki Lievestuore Vaajakoski Rauhalahti Kuusankoski Iisvesi Yläkoski Hankasalmi Venetmäki Tavastila Kymi Kymmene Runni Vuohijärvi Selänpää Harju Kouvola Kotka Naarajärvi Kalvitsa Hiirola Utti Kotkan satama Sukeva Tuupovaara Kangas Karhukangas Ylivieska Sievi Eskola Kokkola Karleby Lähdemäki Markkala Heinävesi Syrjä Kommila Varkaus Siikamäki Huutokoski Joroinen Loukolampi Jorois Haukivuori Oulu Uleåborg Kempele Pikkarala Pesiökylä Liminka Limingo Muhos Ämmänsaari Hirvineva Utajärvi Ruukki Tuomioja Vaala Hyrynsalmi Vihanti Kivesjärvi Paltamo Ristijärvi Kilpua Palta Oy Kontiomäki Oulainen Kajaani Kajana Kalliovarasto Lamminniemi Vuokatti Otanmäki Lahnaslampi Murtomäki Talvivaara Maanselkä Iisalmi Idensalmi Peltosalmi Ohenmäki Iisalmen Taipale teollisuuskylä Lapinlahti Iisalmen teollisuusraiteet Alapitkä Siilinjärvi Toivala Kuopio Kurkimäki Airaksela Salminen Suonenjoki Ristiina Kinni Hillosensalmi Haapakoski Pieksämäki Mikkeli St Michel Kaitjärvi Kaipiainen Taavetti Luumäki Rasinsuo Törölä Tapavainola Pulsa Lappeenranta Villmanstrand Raippo Juurikorpi Hamina Fredrikshamn Kyminlinna Paimenportti Porokylä Nurmes Kohtavaara Höljäkkä Viekki Kylänlahti Lieksa Pankakoski Lieksan teollisuus kylä Sänkimäki Kinahmi Juankoski Kemira Sorsasalo Luikonlahti Sysmäjärvi Viinijärvi Kallislahti Lauritsala Muukko Rantasalmi Joutseno Rauha Espoo Esbo Kauklahti asema Köklax Mankki Mankby Luoma Bobäck Masala Masaby Kirkkonummi Kyrkslätt Mustolan satama Vainikkala Tolsa Tolls Valtimo Vihtari Imatra Punkaharju Savonlinna-Kauppatori Kerimäki Vuonos Savonlinna Nyslott Heikkilä Jorvas Vasikkahaka Arola Ypykkävaara Ylämylly Niittylahti Hammaslahti Tikkala Säkäniemi Pääskylahti Onttola Retretti Lusto Rautjärvi Saari Parikkala Kirjola Simpele Vartius Vuonislahti Eno Kontiolahti Joensuu Kitee Puhos Kesälahti Poiksilta Vantaankoski Vandaforsen Martinlaakso Mårtensdal Louhela Klippsta Myyrmäki Myrbacka Malminkartano Malmgård Kannelmäki Gamlas Pohjois-Haaga Norra Haga Tuomarila Domsby Koivuhovi Björkgård Kauniainen Grankulla Kera Kilo Uimaharju Jukajärvi Tervasuo Kihniö Jyväskylä Kolho Keljo Parkano Poikkeus Vilppula Mänttä Vahojärvi Sisättö Jämsä Korkeakoski Karhejärvi Juupajoki Kaipola Lahdenperä Majajärvi Länkipohja Lakiala Talviainen Torkkeli Orivesi Haviseva Kalkku Tampere Tammerfors Vanattara Sääksjärvi Lempäälä Metsäkansa Mattila Valkeakoski Viiala Toijala Heinävaara Valkeasuo Tohmajärvi Leppävaara Alberga Mäkkylä Pitäjänmäki Sockenbacka Valimo Gjuteriet Niirala Purola Saunakallio Järvenpää asema Träskända Kyrölä Kerava asema Kervo Huopalahti Hoplax Ilomantsi Ilomants Nuppulinna Helsinki Kivihaka Ilmala asema Jokela Savio Korso Hanala Hanaböle Rekola Räckhals Koivukylä Björkby Hiekkaharju Sandkulla Tikkurila Dickursby Puistola Parkstad Tapanila Mosabacka Malmi Malm Pukinmäki Bocksbacka Oulunkylä Åggelby Käpylä Kottby Pasila asema Böle Helsinki asema Helsingfors Kytömaa Korvensuo Haarajoki Vuosaari Nordsjö Kuva 4. Valtion rataverkon rautatieliikennepaikkoja aikataulukauden 2010 alussa. 19

20 Ruotsi Sverige Sweden Tavanomaiset radat Konventionella banor Conventional lines Kolari Rakenteilla olevat tavanomaiset radat Konventionella banor under byggnad Conventional lines under construction Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Tornio Kemi Rovaniemi Kemijärvi Venäjä Ryssland Russia Yksityinen rata Privat bana Private line Museorata Museum bana Museum line Raahe Oulu Pesiökylä Kajaani Kontiomäki Vartius Pietarsaari Kokkola Ylivieska Murtomäki Iisalmi Vaasa Kaskinen Parkano Seinäjoki Jyväskylä Kuopio Pieksämäki Joensuu Niirala Pori Rauma Uusikaupunki Naantali Turku Karjaa Hanko Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää Helsinki Lahti Kouvola Mikkeli Kerava Hamina Loviisa Kotka Porvoo Sköldvik Imatra Vainikkala Parikkala Kehärata Ringbanan Ring rail line Kivistö Leppävaara Vantaankoski Huopalahti Lentokenttä Flygplats Airport Pasila HELSINKI Tikkurila Kerava Savio Hiekkaharju Vuosaaren satama Nordsjö hamn Vuosaari harbour Kuva 5. Euroopanlaajuinen rautatieverkko Suomessa (TEN-verkko). 20

21 3.3.2 Rataverkon ominaisuudet Ulottumat Koko rataverkolla on käytössä kuormaulottuma (KU) (liite 4) ja aukean tilan ulottuma (ATU) (liite 5). Yksityisillä teollisuusraiteilla saattaa olla sekä kuormaulottuman että aukean tilan ulottuman rajoituksia, jotka rautatieyrityksen on erikseen selvitettävä kuljetusta varten. Liikkuvan kaluston ulottuma (LKU) on määrätty Rautatieviraston julkaisussa Liikkuvan kaluston määräykset ja ohjeet (LIMO) kohdassa 1 Yleiset määräykset Painorajoitukset Akselipainot Rataverkon suurimmalla osalla sallitaan akselipaino 22,5 tonnia. Rataosien suurimmat sallitut akselipainot ja junan akselipainosta johtuvat sallitut nopeudet on esitetty liitteessä 6 (ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla). Metripainot Koko rataverkolla on sallittu liikkuvan kaluston metripaino 8,0 tonnia/metri Kaltevuus Suurin pääradoilla käytetty määräävä kaltevuus on 20 mm/m. Yksittäisissä paikoissa on suurempia kaltevuuksia. Sivuradoilla suurin käytetty kaltevuus on 22,5 mm/m. Rataosien suurin nousu 1200 metrin mittakannalla on esitetty liitteessä 1 (infrastruktuurirekisteri) Nopeus Suurin käytössä oleva nopeus henkilöjunille on 220 km/h ja tavarajunille 120 km/h. Rataverkolla käytettävissä olevat nopeudet sekä henkilö- että tavarajunille on esitetty liitteessä 6 (ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla) Sähkönsyöttöjärjestelmä sähköistetyillä rataosilla Sähköistyksen nimellisjännite on 25 kv/50 Hz AC. Sähkönsyöttö tapahtuu koko rataverkon sähköistetyllä osalla raiteen yläpuolella olevasta ajojohdosta siten, että jompikumpi tai molemmat kulkukiskot ja paluujohtimet muodostavat paluuvirtapiirin. Ratajohdon syöttöasemien kohdalla on erotusjaksot, joiden kohdalta liikkuva kalusto ei voi ottaa virtaa. Erotusjakson kohdalta veturin/sähköjunan pääkytkin on aukaistava. Erotusjakson kohdalla juna ei saa pysähtyä. Ajolangan siksak on maksimissaan 400 mm. Ajolangan korkeus voi vaihdella mm. Normaalikorkeus on 6150 mm. Sähköistetyt rataosat on esitetty liitteessä 1 (infrastruktuurirekisteri). Sähköistys on kiinteiden rakenteiden osalta esitetty julkaisun Ratatekniset ohjeet (RATO) osassa 5 Sähköistetty rata. Liikkuvan kaluston sähkölaitteiden osalta sähköistys on esitetty julkaisussa Liikkuvan kaluston sähköohjeisto (LISO) Liikenteenohjauksen ja viestinnän järjestelmät Turvalaitejärjestelmät Käytössä olevat turvalaitejärjestelmät on esitetty liitteessä 1 (infrastruktuurirekisteri) ja graafisesti liitteessä 7 (turvalaitejärjestelmät). Suojastetulla rataosalla tarkoitetaan rataosaa, joka on jaettu suojaväleihin. Yhdellä suojastusvälillä voi olla vain yksi juna kerrallaan. Suojastusasiat on esitetty julkaisun Ratatekniset ohjeet (RATO) osassa 6 (Turvalaitteet). Laakereiden kuumakäynti-ilmaisimia on sijoitettu rataverkolle noin 50 km:n välein rataosuuksille, joissa suurin nopeus on vähintään 160 km/h. Lisäksi laakereiden kuumakäynti-ilmaisimia on sijoitettu vilkkaimpien risteysasemien läheisyyteen. Kartta kuumakäynti-ilmaisimien sijainnista on esitetty liitteessä Suurimmat sallitut junapituudet Suurimman rataosalla käytettävän junapituuden tulee olla sellainen, että juna voi käyttää myös liikennepaikkojen sivuraiteita. Erikoiskuljetuksista tai muista poikkeavista kuljetuksista on sovittava erikseen. Junan ei tarvitse mahtua kaikkien liikennepaikkojen kaikille sivuraiteille. Rataosien mitoituksessa käytetyt junapituudet ovat 550, 625, 725, 825 ja 925 metriä. Liikennepaikoilla olevat pisimmät sivuraiteet on esitetty liitteessä 2 (rautatieliikennepaikkarekisteri). 21

22 Liikenteenohjauksen järjestelmät Rataosat, joilla on automatisoitu liikenteenohjausjärjestelmä, on esitetty liitteessä 1 (infrastruktuurirekisteri) ja liitteessä 7 (turvalaitejärjestelmät). Käytössä olevat automatisoidut liikenteenohjausjärjestelmät ovat kauko-ohjaus, junien kokonaisuuden valvonta ja radio-ohjaus. Näistä kauko-ohjatuilla tai radio-ohjatuilla radoilla kaikki junakulkutiet on varustettu vaihteiden ja kulkuteiden kaukokäyttölaitteilla. Sivu-, kuormaus- ja seisontaraiteilla liikennöitäessä saatetaan näillä rataosilla tarvita myös paikallisesti tapahtuvaa kulkutien asettelua. Radio-ohjatuilla radoilla kulkutiet on aseteltava paikallisesti, jos on tarvetta liikennöidä sivu-, kuormaus- tai seisontaraiteilla Viestintään liittyvät järjestelmät Liikenteenohjauksen ja liikennöinnin sekä ratatyön välisessä viestinnässä on käytettävä suomen kieltä. Liikenteenohjauksella, junan kuljettajalla, vaihtotyönjohtajalla ja ratatyöstä vastaavalla tulee olla saatavilla määräysten ja työohjeiden mukaiset tiedot. Rautatievirasto antaa mm. liikennöintiä ja ratatyötä sekä viestintää koskevia määräyksiä. Voimassaolevat määräykset ovat saatavilla viraston sivuilta osoitteesta www. rautatievirasto.fi. Ratahallintokeskus antaa mm. liikenteenohjausta, liikennöintiä, ratatyötä ja viestintää koskevia, määräyksiä täydentäviä työohjeita. Voimassaolevat työohjeet löytyvät Ratahallintokeskuksen sivuilta osoitteesta rhk.fi. Liikenteenohjauksen yhteystiedot ovat saatavissa RHK:n Extranetsivuilta. Normaalitilanteesta poikkeavaa tietoa annetaan Ratahallintokeskuksen ylläpitämästä ennakkotietojärjestelmästä (ETJ) sekä liikenteenohjauksen antamilla ilmoituksilla. Ratatyöstä vastaavilla henkilöillä ja junan kuljettajilla tulee olla tieto työn/ matkan aikana ja työalueella/matkalla voimassa olevista ennakkoilmoituksista sekä liikenteenohjauksen yhteystiedoista. Ratahallintokeskus tallentaa liikenteenohjauksen ja liikennöinnin sekä ratatyön välisen puheviestinnän, so. luvat ja ilmoitukset, mahdollisimman kattavasti. Viranomaiset käyttävät tallenteita puheviestinnän valvontaan sekä onnettomuuksien ja uhkatilanteiden tutkintaan. Vuoden 2009 alussa valtion rataverkolla otetaan käyttöön uusi viestintäjärjestelmä, RAILI-verkko. RAILI-verkko sisältää uuden GSM-R -radioverkon, joka on Euroopan Unionin rautateitä koskevien teknisten yhteentoimivuuseritelmien mukainen. Samalla otetaan käyttöön sitä täydentävä liikenteenohjaajien viestintäverkko. RAILI:n käyttöönoton myötä vanhoista analogisista radioverkoista (ratapiha- ja linjaradioverkot) luovutaan. GSM-R -radioverkko peittää suurimman osan valtion rataverkosta. Eräät radat jäävät RAILI-verkon ulkopuolelle. Toisaalta RAILI-verkko tarjoaa eräillä liikennepaikoilla myös käsiradioille hyvän peiton. Laatutason yksityiskohdat ovat RAILI-verkon suunnitteluohjeen karttakuvassa ja liitteessä. Lisätietoa löytyy RHK:n Internet-sivuilta Liikenteenohjauksen, rautatieyritysten ja urakoitsijoiden on käytettävä toistensa kanssa viestiessään ensisijaisesti RAILIverkkoa. Jos sen käyttäminen ei teknisen häiriön tai GSM-R -radioverkon heikon kuuluvuuden vuoksi ole mahdollista, niin sitten on käytettävä muita puhelin- tai matkaviestinverkkoja. Käytön estävistä tai sitä haittaavista häiriöistä sekä vaihtoehtoisista yhteystiedoista on ilmoitettava liikenteenohjaukseen tai vastaavasti junien kuljettajille, vaihtotyönjohtajille ja ratatyöstä vastaaville henkilöille viestintää koskevien työohjeiden mukaisesti Junien kulunvalvonta Junien kulunvalvonta (JKV), on järjestelmä (JKV-järjestelmä), joka valvoo junan nopeutta alkaen saa junaliikenteessä liikennöidä vain kalustolla, jossa on JKV-veturilaite tai kalustolla, jolla liikennöintiin ilman JKV-veturilaitetta on annettu Rautatieviraston määräaikainen poikkeuslupa. Poikkeusluvan voi saada vain tilapäistä liikennettä varten. Poikkeuslupaa ei myönnetä junayksiköille ja vetureille, joita käytetään matkustajaliikenteessä. Kalustossa, jolla liikennöidään vain vaihtotyönä, ei tarvitse olla JKV-veturilaitetta. Lisätietoja Rautatievirastosta. 3.4 Liikennerajoitukset Erikoistunut ratakapasiteetti Ratahallintokeskus voi osoittaa rautatiereitin tai sen osan erikoistuneeksi ratakapasiteetiksi, jos muulle liikenteelle on osoitettavissa riittävästi vaihtoehtoisia rautatiereittejä. Erikoistuneella ratakapasiteetilla tarkoitetaan rautatiereittiä tai sen osaa, jossa ratakapasiteetin etusija on sillä liikenteellä, jota varten ratakapasiteetti on erikoistunut. Tällä hetkellä Suomessa ei ole erikoistuneeksi ratakapasiteetiksi osoitettuja rautatiereittejä. 22

23 3.4.2 Ympäristönsuojelusta johtuvat rajoitukset Liikkuvaa kalustoa rekisteröitäessä käytetään Rautatieviraston julkaisussa Liikkuvan kaluston määräykset ja ohjeet (LIMO) esitettyjä vaatimuksia. LIMO:ssa on esitetty liikkuvaa kalustoa koskevia yleisiä ja erityisiä määräyksiä melun, tärinän, sähkömagneettisten häiriöiden, päästöjen, ympäristölle vaarallisten aineiden ja rakennusaineiden uusiokäytön osalta. Tärinästä aiheutuvia nopeusrajoituksia on asetettu yhteensä 14 kohteeseen eri puolilla Suomea. Rajoitukset kohdistuvat pääosin 3000 tonnin bruttopainon ylittäviin raskaisiin juniin. Tärinästä johtuvat nopeusrajoitukset on kuvattu liitteessä Vaaralliset aineet Suomi on jäsenenä valtioiden välisessä COTIF-sopimuksessa, jolla säädellään kansainvälistä rautatieliikennettä. Venäjä ja IVY-maat eivät ole mukana COTIF-sopimuksessa. COTIFsopimuksen liitteenä ovat määräykset vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksista (RID). RID-määräykset koskevat sellaisenaan kansainvälisiä vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia. Kotimaassa tapahtuviin vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksiin sovelletaan RID-puitedirektiivin (96/49/EY) mukaisesti suomalaiseen lainsäädäntöön otettuja säännöksiä. Merkittävimmät erot RID-määräyksiin kotimaisessa liikenteessä ovat tiettyjen pakkausten ja säiliöiden kylmänkestävyysvaatimus -40 C (RID: -18 ja -20 C) sekä suojavaunuja ja räjähdekuljetusten liikennepaikalle tuontia ja tilapäistä säilytystä koskevat säännökset. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa on otettu huomioon myös ns. VOC-direktiivin (94/63/EY) bensiinihöyryjen talteenotossa rautatiekuljetuksia koskevat vaatimukset. Säännösten puitteissa tapahtuvalle vaarallisten aineiden kuljetukselle ei ole asetettu ehdottomia rajoituksia. Suosituksena on, että vaarallisilla aineilla lastattuja vaunuja ei säilytetä taajaan asutuilla seuduilla eikä pohjavesialueilla. Naulakiinnitteisillä ja kiskopainoltaan alle 43 kg/m:n raiteilla vaarallisten aineiden kuljetusta tulee välttää. Rautatieyritys, joka kuljettaa vaarallisia aineita, on velvollinen tekemään turvallisuus-selvityksen erikseen nimetyille ratapihoille. Asiasta säädetään valtioneuvoston asetuksessa vaarallisten aineiden kuljetuksesta rautateillä. Asetuksella määrätään esimerkiksi seuraavaa: Rautatievirasto määrittelee ne ratapihat, joille turvallisuusselvitys on laadittava. Ratahallintokeskus voi määritellä missä muodossa turvallisuusselvitys tulee laatia. Ratahallintokeskus huolehtii eri rautatieyritysten yhteistoiminnan järjestämisestä turvallisuusselvityksen laatimiseksi. Paikalliselta pelastusviranomaiselta ja ympäristöviranomaiselta tulee pyytää turvallisuusselvityksestä lausunto. Turvallisuusselvitys toimitetaan Ratahallintokeskukselle, joka toimittaa sen edelleen hyväksyttäväksi. Turvallisuusselvityksen hyväksyy Rautatievirasto Tunneleista johtuvat rajoitukset Helsinki Turku-rataosalla on tunneleista johtuvia rajoituksia. Rajoitukset esitetään liitteessä 9. Vuosaaren tunneleissa saa liikennöidä vain tavarajunilla ja ratatyöhön liittyvillä kalustoilla. Matkustajien kuljettaminen Vuosaaren radan tunneleissa on kielletty. Tavarajunaliikenne on sallittu vain sähkövedolla. Vuosaaren tunnelissa junan kuljettajalla, vaihtotyönjohtajalla ja ratatyöstä vastaavalla pitää olla RAILI-puhelin ja junan kuljettajalla lisäksi happilaite Silloista johtuvat rajoitukset Silloista johtuvat rajoitukset kuvataan liitteessä Rataverkon käytettävyys Muut kuin luvussa 3.4 esitetyt liikenteeseen vaikuttavat rajoitukset esitetään rataverkon kuvauksessa ja ETJ:ssä (= ennakkoilmoitusjärjestelmässä). Ratatyöt, joilla on vaikutuksia liikennöintiin, esitetään liitteessä 11. Rataverkon kuvaus löytyy osoitteesta Sähköradan syöttöasemilla on rajallinen kyky syöttää tehoa ratajohtoon. Ylikuormitustilanteissa sähkönsyöttö katkeaa automaattisesti aiheuttaen hetkellisen sähkökatkon ratajohtoon. 3.6 Henkilöliikenteen asemat Henkilöliikenteen laituripituudet (lyhin/pisin) on esitetty liitteessä 2 (rautatieliikennepaikkarekisteri). Liitteessä on esitetty suluissa myös ne laiturit, jotka eivät kuulu Ratahallintokeskuksen kunnossapidon piiriin. 3.7 Tavaraliikenteen terminaalit Kuormausmahdollisuudet on esitetty liitteessä 2 (liikennepaikkarekisteri) merkinnöin K kyllä ja Y yksityinen. Kuormauslaitureista on esitetty laitureiden käytettävissä oleva pituus. Yksityisraideyhteydet liikennepaikoilla on merkitty liitteeseen 2 (rautatieliikennepaikkarekisteri) merkinnällä Yksityisraiteita. 23

24 3.8 Rautatieliikennettä tukevat palvelut Järjestelyratapihat Järjestelyratapihat ovat ratapihoja, joilla raiteiston muoto ja laajuus mahdollistavat junanmuodostuksen. Järjestelyratapihat on merkitty liitteeseen 2 (rautatieliikennepaikkarekisteri) merkinnällä vaihtotyömahdollisuus. Kaikkia järjestelyratapiharaiteita ei ole sähköistetty. Tietoja sähköistetyistä raiteista saa tarvittaessa Ratahallintokeskuksen ratatietoyksiköstä Seisontaraiteet Seisontaraiteet ovat ratapihojen raiteita, jotka on ensisijaisesti varattu kuljetustehtävää odottavien vaunujen säilytystä varten. Raiteita voidaan käyttää myös muuhun junaliikenteen vaatimaan tarkoitukseen. Raiteet määrittää seisontaraiteiksi paikallinen liikenteenohjaus Huolto- ja kunnossapidon palvelut Sähköjännitteen 400 ja 1500 volttia syöttömahdollisuudet liikkuvalle kalustolle on esitetty liitteessä 2 (rautatieliikennepaikkarekisteri). 400 voltin jännitteen sähkönsyöttömahdollisuudesta on lisäksi esitetty saatavilla oleva suurin virta ampeereina. 3.9 Rataverkon kehittämissuunnitelmat Rataverkon kehittämissuunnitelmia esitetään Ratahallintokeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille Vuoden 2006 lopussa noin viidennes ratapituudesta on päällysrakenteeltaan yli 30 vuotta vanhaa ja uusimisen tarpeessa. Radanpidon kriittisin haaste suunnittelukaudella on rataverkon tähän asti hyvin edenneen peruskorjausurakan läpivienti ja laajentaminen myös ratapihoille. Samalla on hallittava lisääntyneen tekniikan ja materiaalien hinnannousujen mukanaan tuoma kustannusten lisäys. Toiminta- ja taloussuunnitelmaa pidemmän aikavälin kehittämissuunnitelmia esitetään Rautatieliikenne julkaisussa. Ratahallintokeskukselle valmistuu vuoden 2009 aikana uusi ympäristöstrategia, jossa linjataan vuosien ympäristötyön painopisteet. Ilmasto- ja energia-asiat saavat aiempaa suuremman painoarvon. Melu- ja tärinäasiat samoin kuin maaperän ja pohjavesien suojelu ovat edelleen merkittävällä sijalla. Materiaalien käytön entistä paremmalla seurannalla ja kierrätyksen edelleen kehittämisellä pyritään lisäämään RHK:n toiminnan ekotehokkuutta. Strategiatyön osana on laaja, koko organisaation toimintaa koskeva ympäristöohjeistuksen kehittäminen. Huolto- ja kunnossapitopalveluiden käyttö edellyttää, että käytöstä on sovittu huolto- ja kunnossapitopalveluiden haltijan kanssa Polttoaineen tankkauspaikat Ratahallintokeskus ei omista polttoaineen tankkauslaitteita eikä tarjoa polttoaineen tankkauspalvelua. Liitteessä 2 (rautatieliikennepaikkarekisteri) on esitetty rautatieliikennepaikoilla olevat polttoaineen tankkauspaikat. Tankkauspaikkojen käyttö edellyttää, että käytöstä on sovittu tankkauspaikkojen haltijan kanssa Tekniset laitteet Rataverkolla olevien muiden teknisten laitteiden (mm. punnituslaitteet, nosturit yms.) käytöstä tulee sopia laitteiden haltijan kanssa. Ratahallintokeskus ei tarjoa näitä laitteita rautatieyritysten käyttöön. Liitteessä 2 (rautatieliikennepaikkarekisteri) on esitetty rautatieliikennepaikoilla olevat nosturit. 24

25 4 Ratakapasiteetin jakaminen 4.1 Johdanto Ratakapasiteetin jakamisen oikeusperusteet kuvataan rautatielaissa (555/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta (751/2006). 4.2 Prosessin kuvaus Valtion rataverkon ratakapasiteettia haetaan Ratahallintokeskukselta kullekin aikataulukaudelle sekä aikataulukauden aikana tietyin määräajoin. Kuvassa 6 esitetään ratakapasiteetin hakemisen ja jakamisen aikataulu. Ratakapasiteettia voi hakea myös kiireellisenä ratakapasiteettina muuta kuin säännöllistä liikennettä varten. Ratakapasiteetin hakeminen Ratakapasiteetin hakemisen periaatteet on esitetty rautatielaissa (555/2006) ja valtioneuvoston asetuksessa rautatieliikenteen aikataulukaudesta ja ratakapasiteetin hakemisesta (751/2006). Lain ja asetuksen täsmentämiseksi Ratahallintokeskus on laatinut määräyksen ratakapasiteetin hakemista varten. Määräys tarkempine aikatauluineen ja tiedot mahdollisista muutoksista ratakapasiteetin hakemisen käytäntöihin on saatavissa Liikennejärjestelmäosastolta liikenteenhallintayksiköstä. Samat tiedot ovat myös Ratahallintokeskuksen sivuilla osoitteessa RHK on käynnistynyt syksyllä 2007 toteutusprojektin ratakapasiteetin hallinnan tietojärjestelmän (LIIKE) rakentamiseksi. Verkkoselostuksen julkaisuhetkellä on tavoitteena, että LIIKE-järjestelmän käyttö säännöllisen liikenteen muutosajankohtien ratakapasiteettihakemuksien käsittelyyn aloitetaan vuonna Ratakapasiteettihakemusten jättäminen aikataulukaudelle Lausuntoaika ratakapasiteetin jakoehdotukseen Verkkoselostus 2010 julkaistaan Ratakapasiteetin jakoehdotuksen julkaisemisen tavoiteaika Ratakapasiteetin jaon vahvistaminen Aikataulukausi 2010 alkaa Kuva 6. Ratakapasiteetin hakemisen ja jakamisen aikataulukaavio. 25

26 4.3 Menettelyaikataulu ratakapasiteettihakemuksille Ratakapasiteetin hakeminen aikataulukautta varten Rautatieliikenteen aikataulukausi alkaa vuosittain joulukuun toisena viikonvaihteena lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello ja päättyy seuraavana vuonna vastaavana aikana. Aikataulukausi 2010 alkaa ja päättyy Vastaavasti aikataulukausi 2011 alkaa ja päättyy Ratakapasiteetin hakijan on haettava ratakapasiteettia kutakin aikataulukautta varten aikaisintaan 12 ja viimeistään 8 kuukautta ennen aikataulukauden alkua. Yhteen hakemukseen voidaan sisällyttää kaikki aikataulukauden aikana tehtävät liikennemuutokset Ratakapasiteetin hakeminen tilapäistä liikennettä varten Ratakapasiteetin hakijat voivat hakea Ratahallintokeskukselta ratakapasiteettia säädetyistä määräajoista riippumatta, jos hakija tarvitsee viipymättä ratakapasiteettia tilapäisesti yhtä tai useampaa rautatiereittiä varten. Kiireellistä ratakapasiteettia voi hakea muutosajankohtien väliselle ajalle muutosajankohdan ratakapasiteetin hakuajan päättymisen jälkeen. Museoliikennettä varten ratakapasiteettia voi hakea aikaisintaan neljä kuukautta ennen aiottua liikennettä. Ratahallintokeskus antaa tällöin päätöksensä ratakapasiteettihakemukseen viiden työpäivän kuluessa hakemuksen jättämisestä. Tarkemmat ohjeet hakemisesta löytyvät RHK:n antamasta määräyksestä osoitteessa Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin jakopäätöksiä voidaan muuttaa jäljellä olevaa aikataulukautta varten kyseisen aikataulukauden aikana erillisinä muutosajankohtina edellyttäen, että muutos ei vaikuta muille rautatieyrityksille myönnettyyn ratakapasiteettiin tai Euroopan talousalueen kansainväliseen liikenteeseen. Muutosajankohtia ovat aikataulukauden alku ja lukuvuoden koulutyön päättymistä seuraava viikonvaihde lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kello Mainittujen muutosajankohtien lisäksi Ratahallintokeskus voi erityisestä syystä päättää muistakin muutosajankohdista. Verkkoselostuksen julkaisuhetkellä käytäntö on ollut se, että säännöllisen liikenteen muutosajankohtia on ollut keskimäärin kuuden viikon välein. Ratahallintokeskus ilmoittaa kaikille rautatieyrityksille uusista säännöllisen liikenteen muutosajankohdista. Päätökset muutosajankohdista julkaistaan myös Finlexissä osoitteessa Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutosta on haettava viimeistään neljä viikkoa ennen säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutosajankohtaa. Muutosajankohdan osuessa pyhäpäivään, hakemuksen jättöpäivä on ensimmäinen arkipäivä pyhän jälkeen Aikataulukausi 2010 alkaa Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutosajankohta Aikataulukausi 2010 loppuu Kuva 7. Säännöllisen liikenteen ratakapasiteetin muutosajankohdat aikataulukaudella

27 4.4 Ratakapasiteetin jakaminen Ratakapasiteetin jakoehdotuksen laatiminen Ratahallintokeskus laatii hakemusten perusteella ratakapasiteetin jakoehdotuksen (laissa aikatauluehdotus) seuraavaa aikataulukautta varten viimeistään neljän kuukauden kuluessa ratakapasiteetin hakuajan päättymisestä. Eurooppalaiset rataverkon haltijat ovat kuitenkin sopineet, että ratakapasiteettihakemusten yhteensovittamiseen pyritään käyttämään enintään 2,5 kuukautta. Ratakapasiteetin jakoehdotukseen sisältyvät vain tiedot hakijalle myönnettäväksi ehdotettavasta ratakapasiteetista, joka määritetään vain siinä laajuudessa ja sellaisin rajoituksin kuin ratakapasiteetin käyttö liikenteenohjauksen toteuttamiseksi edellyttää. Ratakapasiteetin jakoehdotus perustuu ensisijaisesti haetun ratakapasiteetin myöntämiseen edellyttäen, että ratakapasiteetin mukaisilla aikatauluilla voidaan harjoittaa rautatieliikennettä teknisten vaatimusten ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Ratahallintokeskus voi kuitenkin tarjota ratakapasiteetin käytön parantamiseksi hakijalle sellaista ratakapasiteettia, joka ei oleellisesti poikkea tämän hakemasta ratakapasiteetista. Ratahallintokeskus voi jättää ratakapasiteettia myös jakamatta edellyttäen, että rautatieliikenteen etusijajärjestyksen vuoksi tarvitaan varakapasiteettia aikataulukautta varten. Ratahallintokeskus toimittaa ratakapasiteetin jakoehdotuksen tiedoksi ratakapasiteetin hakijoille määräaikaan mennessä ja varaa hakijoille tilaisuuden tulla kuulluksi. Kuulemisaika on 30 vuorokautta aikatauluehdotuksen tiedoksiannosta. Tavaraliikenteen rautatiekuljetuspalveluita hankkivilla asiakkailla ja rautatiekuljetuspalveluiden ostajia edustavilla yhteisöillä on myös oikeus antaa lausunto aikatauluehdotuksesta 30 vuorokauden kuulemisaikana. Kuulemisaika alkaa kulua siitä hetkestä, kun Ratahallintokeskuksen määräyskokoelmassa julkaistaan ilmoitus aikatauluehdotuksen valmistumisesta. Ratakapasiteetin yhteensovittamismenettely aikataulukautta varten Jos samaa ratakapasiteettia on hakenut useampi hakija tai haettu ratakapasiteetti vaikuttaa toisen hakijan hakemaan ratakapasiteettiin, Ratahallintokeskus sovittelee ratakapasiteettihakemukset hakijoiden kesken. Ratahallintokeskus voi tällöin tarjota hakijalle sellaista ratakapasiteettia, joka ei oleellisesti poikkea tämän hakemasta ratakapasiteetista. Jos ratakapasiteettihakemusten yhteensovittaminen ei hakijoiden kesken onnistu, Ratahallintokeskus voi aikatauluehdotuksen laatimista varten ratkaista yksittäistapausta koskevan etusijajärjestyksen rautatielaissa säädetyin perustein. Ratahallintokeskus ratkaisee yksittäisen etusijajärjestyksen viimeistään kymmenen vuorokauden kuluessa sovittelun päättymisestä. Ratakapasiteetin jakoehdotuksen vahvistaminen Ratahallintokeskuksen on päätettävä ratakapasiteetin jakoehdotuksen ja asianosaisten kuulemisen perusteella ratakapasiteetin jakamisesta tasapuolisin ja syrjimättömin perustein. Ratahallintokeskuksen on tällöin otettava erityisesti huomioon henkilö- ja tavaraliikenteen sekä radanpidon tarpeet samoin kuin rataverkon tehokas käyttö. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon myös erikoistuneen ja ylikuormittuneen ratakapasiteetin mukaan määräytyvät etusijajärjestykset, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu. Kiireellisen ratakapasiteetin myöntäminen Ratahallintokeskus myöntää haetun kiireellisen ratakapasiteetin (ns. ad hoc -hakemus), jos hakemuksessa tarkoitettuun käyttöön on osoitettavissa riittävästi ratakapasiteettia. Jollei rautatielain erityissäännöksistä muuta johdu, kiireellinen ratakapasiteetti myönnetään sitä ensin hakeneelle Oikaisun hakeminen ratakapasiteettipäätökseen Rautatieyritys voi hakea Rautatieviraston sääntelyelimeltä oikaisua Ratahallintokeskuksen tekemään ratakapasiteetin jakoon liittyvään päätökseen (ks. luku 1.4.3) Ylikuormitettu ratakapasiteetti ja sitä koskevat etusijajärjestykset Etusijajärjestyksen liikennepoliittiset perusteet Suomen liikennepolitiikan keskeiset linjaukset on esitetty hallituksen eduskunnalle antamassa liikennepoliittisessa selonteossa. Liikennepolitiikan keskeisin haaste on ilmastonmuutoksen torjunta. Liikenteelle asetettuja ilmastotavoitteita pyritään edistämään joukkoliikennettä ja ympäristöystävällisiä henkilö- ja tavaraliikennemuotoja suosimalla. Toinen keskeinen tavoite on Suomen logistisen kilpailukyvyn edistäminen luomalla edellytykset sujuville ja kustannustehokkaille kuljetuksille. 27

28 Raideliikenne pystyy kuljettamaan energiatehokkaasti ja ympäristöystävällisesti suuria matkustajamääriä. Raideliikenteeseen perustuva tehokas liikennejärjestelmä edistää suurten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen ja valtakunnan aluerakenteen eheyttämistä. Raideliikenteen suosio voidaan varmistaa tarjoamalla matkustajille nopeat, säännölliset ja täsmälliset junayhteydet vakioaikatauluihin perustuvan liikennejärjestelmän avulla. Tällaisen järjestelmän toimivuus edellyttää ruuhkaisilla radoilla nopeiden henkilöjunien ja kaukojunien korkeaa priorisointia muuhun liikenteeseen nähden. Paikallisliikenteessä taajamajunien prioriteetin tulee olla tiheään pysähtyviä junia korkeampi. Nopeiden junien sujuvuuden varmistaminen on tärkeää myös kansainvälisessä idän liikenteessä, jossa henkilöliikenteen kasvupotentiaalit ovat huomattavia. Ilmastonkehityksen kannalta tärkeää on, että suurin osa tästä kasvupotentiaalista ohjautuu ympäristöystävälliseen raideliikenteeseen sen kanssa kilpailevaan lento- ja tieliikenteeseen asemasta. Tavaraliikenteen ympäristövaikutusten ja Suomen logistisen kilpailukyvyn kannalta on tärkeää huolehtia rautatiekuljetusten kilpailukyvyn kehittämisestä perusteollisuuden tuoteja raaka-ainekuljetuksissa. Ruuhkaisilla radoilla tavarajunien priorisoinnilla voidaan vaikuttaa rautatiekuljetusten kilpailukykyyn ja tavarajunien ei-kaupallisten pysähdysten määrään ja pituuteen ratalinjalla ja tavarajunien odotusaikoihin liikennepaikoilla. Tällaiset ylimääräiset viivytykset lisäävät kuljetusten kustannuksia kalusto- ja miehistökierron kierron hidastuessa. Ylimääräiset pysähdykset lisäävät myös liikenteen energiankulutusta ja päästöjä. Tavarajunien priorisoinnilla saavutettavissa olevat logistiset hyödyt ovat merkittävimmät säännöllisissä ja jatkuvissa kokojuna- ja vaunuryhmäkuljetuksissa, jotka liittyvät tarkasti ohjattuihin teollisuuden prosesseihin. Epäsäännöllisessä liikenteessä junien priorisoinnilla saavutettavat säästöt ovat vähäisempiä. Rautatiekuljetusten merkittävimpiä uusia potentiaaleja ovat pitkämatkaiset ohuet tavaravirrat jotka nykyisin hoidetaan pääosin tiekuljetuksina. Näiden kuljetusten siirtäminen rautateille on mahdollista luomalla yhdistetyille kuljetuksille kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Tämä edellyttää, että perävaunujen ja konttien kuljetuksia varten on tarjolla aikataulullisesti sopivat, nopeat ja täsmälliset TK-junien yhteydet. Ruuhkaisilla radoilla tämä edellyttää junien korkeaa priorisointia muuhun liikenteeseen nähden. Suomessa käytettävä etusijajärjestys Ratahallintokeskus toteaa päätöksellään rautatiereitin tai sen osan ylikuormitetuksi rata-kapasiteetiksi, jos haetun ratakapasiteetin yhteensovittaminen ei ole päällekkäisten hakemusten kesken onnistunut. Ratahallintokeskus voi nimetä ratakapasiteetin ylikuormitetuksi myös, jos ratakapasiteetin ylikuormittuminen on aikataulukauden aikana ilmeistä. Päällekkäiset ratakapasiteettihakemukset voidaan asettaa etusijajärjestykseen taulukon 1 järjestyksen mukaisesti. Lähtökohtana on, että jokainen juna voidaan määritellä koko matkansa ajan jollakin taulukossa olevista liikennetermeistä. Junaan liittyvä taulukon liikennetermi voi muuttua junan matkan aikana. Taulukko 1. Ylikuormitetun ratakapasiteetin etusijajärjestys. Prioriteetti Liikenne 1. Synerginen henkilöliikennekokonaisuus 1 2.a Nopea henkilöliikenne 2 2.b Teollisuuden prosesseihin sidottu kuljetus 3 3.a Taajamajunaliikenne ja muu henkilöliikenne 3.b Muu säännöllinen tavarajunaliikenne 4. Tavarajunaliikenne, jolla ei ole suurta aikatauluvaatimusta 5. Muu liikenne 4 1 Synerginen henkilöliikennekokonaisuus tarkoittaa henkilöliikenteessä sellaisten junien joukkoa, jotka muodostavat asiakkaille selvää lisäarvoa tuottavan liikennejärjestelmän. Tällainen järjestelmä on esim. vakioaikataulun mukainen liikenne. 2 Nopea henkilöliikenne tarkoittaa sellaista nopeaa henkilöliikennettä, joka ei ole osa synergista henkilöliikennekokonaisuutta. Myös kansainvälinen henkilöliikenne voi kuulua tähän kategoriaan. 3 Prosessiteollisuuden kuljetus tarkoittaa pääasiassa kuljetuksia, joiden välitön määrä- tai lähtöpaikka on satama tai yksityisraide. Kuljetukset liittyvät olennaisesti kokonaislogistiikan hallintaan. Tähän ryhmään kuuluvat erityisesti yhdistetyt kuljetukset, kemiallisen metsäteollisuuden kuljetukset ja kuljetukset, jotka suuntautuvat satamiin. 4 Muu liikenne voi olla esim. ratatöihin liittyvää liikennettä tai museoliikennettä. 28

29 Verkkoselostuksessa määrätystä etusijajärjestyksestä poikkeaminen Ratahallintokeskus voi etusijajärjestystä koskevalla erillispäätöksellään poiketa rautatielain ja Verkkoselostuksen mukaisesta yleisestä etusijajärjestyksestä sellaisen hakijan eduksi, joka harjoittaa kansainvälistä liikennettä tai jonka harjoittama liikenne ylläpitää tai parantaa rautatiekuljetusjärjestelmän tai joukkoliikenteen toimivuutta taikka jonka hakemuksen hylkääminen aiheuttaa hakijalle tai sen asiakkaan liiketoiminnalle kohtuutonta haittaa. 4.5 Ratakapasiteetin käyttäminen kunnossapitoon ja ratatöihin Rataverkkoa voidaan käyttää myös radanpidon koneiden siirtämiseen tukikohdista työmaille, työmaiden välillä ja huoltotarkoituksissa. Tiettyjä raiteita käytetään pääsääntöisesti radanpidon tarpeisiin. Luettelo näistä raiteista on saatavissa Ratahallintokeskuksen rataverkko-osaston ratatietoyksiköstä. Radanpitoon varatun alueen ulkopuolella tapahtuvaan liikennöintiin vaaditaan rautatielain mukaisesti Rautatieviraston myöntämä liikennöintilupa, jos liikennöinti tapahtuu junana tai ratatyöliikenteenä. Liikennöintilupa myönnetään hakemuksesta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Liikennöintiluvan saamisen edellytyksenä on, että radanpitoon liittyvän liikenteen harjoittajalla on riittävä vastuuvakuutus ja riskienhallintajärjestelmä, sen kalusto on Rautatieviraston hyväksymää ja että liikennöintiä hoitavilla henkilöillä on tehtäviin vaadittu kelpoisuus. Liikennöinnistä on lisäksi sovittava erikseen Ratahallintokeskuksen kanssa. Rataverkolla liikkuvien radanpidon koneiden ja liikenneturvallisuustehtävissä toimivien henkilöiden tulee täyttää kohtien 2.8 ja 2.9 vaatimukset. Liite 11 on Verkkoselostuksen julkaisuhetken paras arvio aikataulukauden 2010 liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden aiheuttamista ratakapasiteettitarpeista radanpidolle. Työohjelma, töiden keskinäinen ajoitus ja töiden vaatimat työraot muuttuvat rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Liite 11 ei siten ole RHK:ta sitova. Verkkoselostuksen julkaisemisen jälkeen RHK pitää yllä ajantasaista tietoa tulevan aikataulukauden työohjelmasta ja tiedottaa tästä säännöllisin väliajoin ratakapasiteetin hakijoille. Kaikista oleellisesti liikennöintiin vaikuttavista ratatöistä ja niiden vaatimista työraoista RHK tekee erillisen päätöksen ennen tulevan aikataulukauden alkua eli aikataulukauden 2010 osalta joulukuussa Edellä kuvatun lisäksi työraon tarvitsijan tulee aina erikseen olla yhteydessä alueelliseen liikennesuunnittelijaan ja sopia työraosta RHK:n tekemän työrakopäätöksen mukaisesti yksityiskohtaisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen töiden alkamista. Ennen työn aloittamista sovitussa työraossa tulee työnsuorittajalla olla lupa ratatyöhön ja tarvittaessa myös jännitekatko. 4.6 Käyttämätön ratakapasiteetti Ratahallintokeskus voi peruuttaa hakijalle myönnetyn ratakapasiteetin tai osan siitä, jos hakija on käyttänyt ratakapasiteettia vähintään 30 vuorokauden aikana vähemmän kuin tässä määritetty ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysarvo edellyttää. Ratakapasiteetin vähimmäiskäytön kynnysarvo on Suomessa lähtökohtaisesti 80 %. Poikkeuksena ovat rataosat Helsinki Kerava, Helsinki Vantaankoski ja Helsinki Leppävaara, joilla vähimmäiskäytön kynnysarvo on 95 %. Ratahallintokeskus ei saa kuitenkaan peruuttaa ratakapasiteettia, jos käyttämättä jättäminen on johtunut hakijasta tai ratakapasiteettia käyttävästä rautatieyrityksestä riippumattomista muista kuin taloudellisista syistä. Ratahallintokeskus peruuttaa ratakapasiteetin aina siltä ajalta, jolloin rautatieyrityksellä ei ole turvallisuustodistusta rautatieliikenteen harjoittamista varten. 4.7 Erikoiskuljetukset ja vaaralliset aineet Vaarallisten aineiden kuljettamista käsitellään kohdassa Vaaralliset aineet. Rautatieliikennettä ja -kalustoa koskevat määräykset ovat Valtion säädöstietopankin Finlexin viranomaissivuilla ja Rautatieviraston Internet-sivuilla. Muut ohjeet löytyvät Ratahallintokeskuksen Internet-sivuilta. Päätöksen jälkeen esiin nousevista radanpidon työrakotarpeista tai muutoksista aiemmin tehtyyn päätökseen voidaan erikseen keskustella erityisen tarpeen vaatiessa. Lähtökohta on, että liikennejärjestelyjä vaativia työrakoja ei enää tässä vaiheessa järjestetä, vaan päätöksen jälkeen esiin nousevat työt tehdään liikenteen ehdoilla (liikenteen väleissä). 29

30 4.8 Toiminta häiriötilanteissa Periaatteet Ratahallintokeskuksella on oikeus tilapäisesti poistaa ratakapasiteetti käytöstä kokonaan tai osittain sellaisella rautatiereitillä, joka on rataverkon teknisen vian, onnettomuuden tai vauriotapahtuman vuoksi poissa käytöstä. Liikenne- ja viestintäministeriö päättää rautatieyrityksen velvoitteista varautua poikkeusoloihin. Päätös on yrityskohtainen ja siihen vaikuttaa toiminnan laatu ja laajuus. Ratahallintokeskus tarjoaa mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisia rautatiereittejä ratakapasiteetin haltijalle. Ratahallintokeskus ei ole kuitenkaan velvollinen korvaaman ratakapasiteetin haltijalle mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa, ellei muuta ratakapasiteetin haltijan kanssa ole sovittu Toimintaohjeet Ratahallintokeskus on laatinut toimintaohjeen liikenteen häiriötilanteiden purkamisesta. Ohje löytyy RHK:n Internetsivuilta osoitteesta Ratahallintokeskus määrittää säännöt rautatieyritysten välisten häiriötilanteiden hallinnasta. Rautatieyritys voi antaa ehdotuksensa omiin juniinsa liittyvistä häiriötilanteiden toimintaohjeista. Häiriötilanteiden haitoista ja korvausvastuista neuvotellaan Ratahallintokeskuksen kanssa Todennäköiset tilanteet Häiriötilanteissa toimitaan Ratahallintokeskuksen laatimien ohjeiden mukaan Epätodennäköiset tilanteet Ratahallintokeskus, rautatieyritykset ja radanpidon yritykset ovat velvollisia varautumaan toimialansa ja toimialueensa laajuisesti rautatiellä sattuviin onnettomuuksiin. Periaate on, että rautatieyritys ja rataurakoitsijat varautuvat siihen, että ne kykenevät kohtuullisessa ajassa onnettomuuden jälkeen raivaamaan pois radalta oman kalustonsa ja kuljetettavana olleet tavarat sekä korjaamaan niistä ympäristölle aiheutuneet vahingot. Asian hoitamiseksi yrityksen tulee tehdä suunnitelma. Suunnitelmaan sisältyvät varautumistoimenpiteet tulee olla tehty ennen liikenteen aloittamista. Yrityksen on itse kustannettava varautumisjärjestelmän luominen ja ylläpito. Onnettomuudesta aiheutuneet kustannukset peritään vahingon aiheuttajalta raideliikennevastuulain ja vahingonkorvauslain mukaisesti. Ratahallintokeskus varautuu kunnostamaan radan nopeasti liikennöitävään kuntoon ja kohtuullisessa ajassa onnettomuutta edeltäneeseen kuntoon. Ratahallintokeskus sopii asiasta rataverkon kunnossapitosopimusten teon yhteydessä. 30

31 5 Rautatieyrityksille tarjottavat palvelut 5.1 Johdanto Rautatieyritykselle tarjottavista palveluista säädetään rautatielaissa (555/2006). Valtioneuvoston asetusta rautatieliikenteen harjoittajille tarjottavista palveluista ollaan valmistelemassa. Luvussa 5 ja liitteessä 2 (rautatieliikennepaikkarekisteri) kuvataan rataverkon käytettävyyteen liittyviä palveluita. Nämä palvelut voivat olla Ratahallintokeskuksen tai muiden tahojen tarjoamia. 5.2 Ratahallintokeskuksen tarjoamat palvelut Ratahallintokeskus tarjoaa ratamaksua vastaan rautatieliikenteen harjoittajille oikeuden käyttää niille myönnetyn ratakapasiteetin mukaisia rautatiereittejä, järjestelyratapihoja, seisonta- ja kuormausraiteita ja muita raiteistoja sekä matkustajaliikenteen laitureita. RHK tarjoaa lisäksi junaliikenteen ohjauspalvelun sekä matkustajainformaatio- ja asemakuulutusjärjestelmät Verkkoselostuksessa määritellyillä rautatieliikennepaikoilla (liite 12). Tällaisia palveluita voivat olla mm seuraavien palveluiden käyttö: yrityksen sähkönsiirtolaitteet polttoaineen tankkauslaitteet matkustaja-asemat tavaraliikenneterminaalit järjestelyratapihat junanmuodostuslaitteet varikkosivuraiteet liikkuvan kaluston huoltoon ja ylläpitoon tarvittavat tilat ja laitteet muut tekniset laitteet (mm. hiekoituslaitteet, liikkuvaa kalustoa varten tarkoitetut sähkö- ja vesiliittymät, vaunujen säteilymittauslaitteet, säiliövaunujen täyttöasteen mittalaitteet, vaunujen punnituslaitteet ja jarrujen koettelulaitteistot) sekä liikenneturvallisuustehtävissä toimivan henkilöstön koulutuspalvelut. Ratakapasiteetin käyttö sisältää liikenteenharjoittajan oikeuden liittyä Verkkoselostuksessa määritellyillä sähköistetyillä rataosuuksilla RHK:n ratajohtoverkkoon saadakseen sähkövirtaa liikkuvan kaluston vetovoimaa varten. Sähköenergiaa RHK ei kuitenkaan tarjoa, vaan sen saamisesta liikenteen harjoittajan on erikseen sovittava palvelun tarjoajan kanssa. RHK ei myöskään tarjoa polttoaineen tankkauspaikkoja. Liiketaloudellisin perustein hinnoiteltuina palveluina RHK voi tarjota rautatieliikenteen harjoittajille mm. oikeutta käyttää RHK:n hallinnassa olevia rakennuksia ja maa-alueita. RHK:n tarjoamien palveluiden käytöstä sovitaan osapuolten kesken rataverkon käyttösopimuksessa tai erillisessä vuokrasopimuksessa. 5.3 Muiden tarjoamat palvelut Rautatieyritys on velvollinen tarjoamaan toisen rautatieliikenteenharjoittajan käyttöön tiettyjä palveluita raideyhteyksineen, jos näitä palveluita tarjoaa ainoastaan yksi yhtiö eikä palveluita voida muutoin kohtuudella järjestää. Palveluiden saatavuudesta ja niiden käytöstä on neuvoteltava ja sovittava palveluiden tarjoajan kanssa. Palveluiden tarjoajalla on oikeus periä tarjoamistaan palveluista korvaus, jonka tulee olla tasapuolinen kaikkia rautatieyrityksiä kohtaan ja kohtuullinen palveluista aiheutuneisiin kustannuksiin nähden. 31

32 6 Ratamaksu 6.1 Hinnoitteluperusteet ja ratamaksuun kuuluvat palvelut Ratamaksun perusmaksun ja rataveron oikeusperusteet kuvataan rautatielaissa (555/2006), rataverolaissa (605/2003) ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa ratamaksun perusmaksusta (756/2006). Ratamaksun perusmaksuun kuuluvat rataverkon vähimmäiskäyttöpalvelut, joihin kuuluvat myös raideyhteydet rataverkon käyttömahdollisuuspalveluihin valtion rataverkolla, on kuvattu luvussa Ratamaksujärjestelmä Ratamaksujärjestelmään on tulossa muutoksia. Perusperiaatteena on edelleen, että Ratahallintokeskuksen on perittävä ratamaksun perusmaksua rautatieliikenteen harjoittajilta tasapuolisesti ja syrjimättä rataverkon vähimmäiskäyttöpalveluista ja raideyhteyksistä rataverkon käyttömahdollisuuspalveluihin niiden käytön mukaisesti. Ratamaksun perusmaksu perustuu aina niihin kustannuksiin, jotka liittyvät suoraan rautatieliikenteen harjoittamiseen. Ratavero muodostuu kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin haitta- ja lisämaksusta. Haittamaksussa voidaan ottaa huomioon junan toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten kustannukset. Lisämaksua voidaan periä infrastruktuurin käytöstä aiheutuneiden kustannuksien täysimääräiseksi kattamiseksi. Rataosalta Kerava Lahti peritään lisäksi investointiveroa investoinnin pitkän aikavälin kustannusten kattamiseksi saakka. 6.3 Ratamaksun suuruus Ratamaksu koostuu taulukon 2 mukaisista maksuista. 6.4 Suorituskannustinjärjestelmä Suomessa ei ole käytössä laajaa suorituskannustinjärjestelmää. Rataverkon käytettävyydestä ja sen poikkeamien kompensoinnista sovitaan rataverkon käyttösopimuksessa. 6.5 Ratamaksun muutokset Ratamaksujärjestelmää ollaan uudistamassa. Ratahallintokeskus kertoo internetsivuillaan voimassaolevan ratamaksujärjestelmän periaatteet ja ratamaksun suuruuden. 6.6 Ratamaksun periminen Ratamaksu suoritetaan Ratahallintokeskukselle jälkikäteen laskutuksen mukaisesti kalenterikuukausittain toteutuneiden suoritteiden perusteella. Rautatieliikenteen harjoittajan on laskutusta varten ilmoitettava kuukausittain tiedot harjoittamastaan liikenteestä Ratahallintokeskuksen hallinto-osaston taloushallintoyksikköön. Ratahallintokeskus Hallinto-osasto/Taloushallintoyksikkö PL HELSINKI Ratahallintokeskus ei edellytä vakuutta ratamaksujen suorittamiseksi. Ratamaksut ja muut siihen liittyvät maksut ovat ulosottokelpoisia ilman tuomiota tai päätöstä. Taulukko 2. Ratamaksu. Perusmaksu Ratavero Investointivero (koskee rataosaa Kerava Lahti) Tavaraliikenne 0,1227 senttiä/ bruttotonnikilometri Henkilöliikenne 0,1189 senttiä/ bruttotonnikilometri Tavaraliikenne - sähkövetoinen 0,05 senttiä/ bruttotonnikilometri - dieselvetoinen 0,1 senttiä/ bruttotonnikilometri Henkilöliikenne 0,01 senttiä/ bruttotonnikilometri Tavaraliikenne 0,5 senttiä/ bruttotonnikilometri Henkilöliikenne 0,5 senttiä/ bruttotonnikilometri 32

33 Hakemisto Ad hoc -hakemus Aikatauluehdotus Aikataulukausi... 3, 8, Akselipainot... 21, Erikoistunut ratakapasiteetti Häiriötilanteet Kaltevuus Kiireellinen ratakapasiteetti... 13, Liikenne- ja viestintäministeriö...8-9, 12-13, 23, 30, 32 Liikennepaikat... 13, 17, 19, Liikennerajoitteet , Liikenneturvallisuusviestintä Liikenteenohjaus... 11, 15, 21-22, 24 Metripainot Museoliikenne... 11, 12-14, 16, 26 Nopeus...21, , Onnettomuudet...22, 30 OSS-toiminta...8, 10 Palvelut... 24, Puitesopimus Raideleveys RailNetEurope...8, 10 Raja-asemat...17, 86 Ratakapasiteetin etusijajärjestys Ratakapasiteetin hakeminen Ratakapasiteetin jakaminen Ratakapasiteetin jakoehdotus Ratamaksu Ratavero Ratatyöt...8, 29, Rataverkko Rataverkon kehittämissuunnitelmat Rataverkon ominaisuudet Rataverkolle pääsyn edellytykset Rataverkon käyttösopimus , 15 Rautatiereitit... 10, 13-14, Rautatievirasto...7, 9, 12-14, 22-23, 27 Sähköistys... 21, 23-24, 96, 105 Sääntelyelin...7, 27 TEN-verkko Toimilupa Turvalaitejärjestelmät...21, Turvallisuustodistus Vaaralliset aineet...23, 29 Ylikuormitettu ratakapasiteetti Ympäristönsuojelu...21, 24 33

34 Liite 1 Infrastruktuurirekisteri Merkintöjen selitykset: On kyllä ei AC2 sähköistysjärjestelmä 25 kv / 50 Hz ATP-VR/RHK Junan kulunvalvonta Taulukon sarakkeet: Verkon solmupiste -liikennepaikoiksi on valittu kaikki liikennepaikat, joissa raideliikenne voi vaihtaa kulkureittiä. Radan pituus on verkon solmupiste -liikennepaikkojen välinen etäisyys. Määräävä kaltevuus on rataosalla oleva suurin kaltevuus mitattuna 1200 m matkalla. Sähköistysjärjestelmä kuvaa rataosuuden olevan sähköistetty. Suojastettu tai radio-ohjattu osuus kertoo, että rataosuudella on käytössä automaattinen junien kulkua turvaava turvalaitejärjestelmä. Junan kulunvalvontajärjestelmä kertoo, että rataosuus on varustettu JKV:lla. ERTMS kuvaa rataosuuden olevan varustettu yhteiseurooppalaisella turvalaitejärjestelmällä ja GSM-R-radioverkolla. Kallistuvakoristen junien JKV-koodaus kuvaa osuuksia, joilla JKV on varustettu siten, että kallistuvakorisella junalla voidaan kaarteissa sallia muita junia suurempi nopeus. Radiojärjestelmä kuvaa minkä tyyppinen kuljettajan ja liikenteenohjauksen välinen analoginen (Linjaradio) tai digitaalinen (GSM-R) viestintälaitteisto on käytössä. 34

35 Liikennepaikka Liikennepaikka Radan pituus Määräävä Sähköistys- Suojastettu tai Junan kulun- ERTMS Kallistuvakoristen Radio- (verkon solmupiste) (verkon solmupiste) kaltevuus järjestys radio-ohjattu osuus valvontajärjestelmä junien JKV-koodaus järjestelmä Trafikplats Trafikplats Banans längd Största Elektrifierings-systemet Linjeblockerad Automatisk ERTMS (bannätets knutpunkt) (bannätets knutpunkt) lutningen eller radiostyrd sträcka tågkontrol ATC-kodning Radio system av lutande tåg Traffic operating point Traffic operating point Length of line Max gradient Electrification Section blocking or ATP ERTMS (Node of the network) (Node of the network) [km] system radio controlled section ATP-coding Radio system for tilting trains Helsinki asema Kerava asema AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Kerava asema Hyvinkää AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Hyvinkää Riihimäki asema AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Kerava asema Vuosaari AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kerava asema Sköldvik AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kerava asema Hakosilta AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Hyvinkää Lohja ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Lohja Karjaa ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Lohja Lohjanjärvi 4 16,5 GSM-R/Linjaradio Helsinki asema Huopalahti 6 10 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Huopalahti Vantaankoski 9 20 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Huopalahti Kirkkonummi 31 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kirkkonummi Karjaa 49 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Karjaa Hanko asema On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Karjaa Turku asema ,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Turku asema Turku satama 3 10 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Turku tavara Turku Viheriäinen 9 10 On GSM-R/Linjaradio Riihimäki asema Toijala AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Toijala Turku asema AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Toijala Tampere asema AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Toijala Valkeakoski GSM-R/Linjaradio Turku asema Raisio 8 10 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Raisio Naantali 6 10 GSM-R/Linjaradio Raisio Uusikaupunki On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Uusikaupunki Hangonsaari 3 11,5 GSM-R/Linjaradio Tampere asema Lielahti 6 10 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Lielahti Kokemäki 91 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Kokemäki Kiukainen 13 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kiukainen Rauma 34 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kiukainen Säkylä 19 12,5 Linjaradio Kokemäki Pori AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Pori Mäntyluoto GSM-R/Linjaradio Pori Ruosniemi 8 10 GSM-R/Linjaradio Mäntyluoto Tahkoluoto GSM-R/Linjaradio LIITE 1 / Infrastruktuurirekisteri 35

36 Liikennepaikka Liikennepaikka Radan pituus Määräävä Sähköistys- Suojastettu tai Junan kulun- ERTMS Kallistuvakoristen Radio- (verkon solmupiste) (verkon solmupiste) kaltevuus järjestys radio-ohjattu osuus valvontajärjestelmä junien JKV-koodaus järjestelmä Trafikplats Trafikplats Banans längd Största Elektrifierings-systemet Linjeblockerad Automatisk ERTMS (bannätets knutpunkt) (bannätets knutpunkt) lutningen eller radiostyrd sträcka tågkontrol ATC-kodning Radio system av lutande tåg Traffic operating point Traffic operating point Length of line Max gradient Electrification Section blocking or ATP ERTMS (Node of the network) (Node of the network) [km] system radio controlled section ATP-coding Radio system for tilting trains Lielahti Parkano AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Niinisalo Parkano Parkano Kihniö Parkano Seinäjoki asema AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Riihimäki asema Hakosilta AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Hakosilta Lahti AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Lahti Loviisan satama 77 12,7 Linjaradio Lahti Heinola 38 12,5 Linjaradio Lahti Mukkula 7 15 GSM-R/Linjaradio Lahti Kouvola asema AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kouvola asema Luumäki AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kouvola asema Juurikorpi AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Juurikorpi Kotka asema AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kotka asema Kotkan satama 1 AC2 GSM-R/Linjaradio Paimenportti Kotka Mussalo 5 10 AC2 GSM-R/Linjaradio Juurikorpi Hamina AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kouvola asema Kuusankoski AC2 GSM-R/Linjaradio Kouvola asema Mynttilä 86 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Mynttilä Ristiina 21 12,5 Linjaradio Mynttilä Otava AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Otava Otavan satama 2 22,5 GSM-R/Linjaradio Otava Pieksämäki asema 86 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Luumäki Vainikkala asema AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Luumäki Lappeenranta AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Lappeenranta Mustolan satama GSM-R/Linjaradio Lappeenranta Imatra tavara AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Imatra tavara Imatrankoski-raja 10 12,5 GSM-R/Linjaradio Imatra tavara Parikkala AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Pieksämäki asema Huutokoski 31 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Huutokoski Savonlinna 75 12,5 ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Savonlinna Parikkala 59 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Parikkala Säkäniemi AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Niirala-raja Säkäniemi 33 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Säkäniemi Joensuu asema AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio LIITE 1 / Infrastruktuurirekisteri 36

37 Liikennepaikka Liikennepaikka Radan pituus Määräävä Sähköistys- Suojastettu tai Junan kulun- ERTMS Kallistuvakoristen Radio- (verkon solmupiste) (verkon solmupiste) kaltevuus järjestys radio-ohjattu osuus valvontajärjestelmä junien JKV-koodaus järjestelmä Trafikplats Trafikplats Banans längd Största Elektrifierings-systemet Linjeblockerad Automatisk ERTMS (bannätets knutpunkt) (bannätets knutpunkt) lutningen eller radiostyrd sträcka tågkontrol ATC-kodning Radio system av lutande tåg Traffic operating point Traffic operating point Length of line Max gradient Electrification Section blocking or ATP ERTMS (Node of the network) (Node of the network) [km] system radio controlled section ATP-coding Radio system for tilting trains Joensuu asema Ilomantsi 71 12,5 Linjaradio Joensuu asema Viinijärvi On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Huutokoski Varkaus 18 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Varkaus Kommila 6 10 GSM-R/Linjaradio Varkaus Viinijärvi On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Joensuu asema Uimaharju 50 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Uimaharju Lieksa 54 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Lieksa Pankakoski 6 10 GSM-R/Linjaradio Lieksa Nurmes 56 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Nurmes Vuokatti 85 12,5 Linjaradio Vuokatti Lahnaslampi 12 12,5 Linjaradio Vuokatti Kontiomäki GSM-R/Linjaradio Pieksämäki asema Suonenjoki AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Suonenjoki Iisvesi 6 10 Linjaradio Suonenjoki Siilinjärvi 76 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Viinijärvi Siilinjärvi On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Siilinjärvi Iisalmi 60 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Iisalmi Murtomäki 62 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Murtomäki Otanmäki Linjaradio Murtomäki Talvivaara 24 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R Murtomäki Kontiomäki 46 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Kontiomäki Vartius 95 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Vartius Vartius-raja 2 12,5 GSM-R/Linjaradio Kontiomäki Pesiökylä 74 12,5 Linjaradio Pesiökylä Ämmänsaari 18 12,5 Linjaradio Tampere asema Orivesi 40 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Orivesi Vilppula 47 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Vilppula Mänttä 8 12 GSM-R/Linjaradio Vilppula Haapamäki 26 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Haapamäki Seinäjoki asema ,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Haapamäki Jyväskylä 77 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Orivesi Jämsä 56 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Jämsä Kaipola 7 12,5 GSM-R/Linjaradio Jämsä Jämsänkoski 4 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio LIITE 1 / Infrastruktuurirekisteri 37

38 Liikennepaikka Liikennepaikka Radan pituus Määräävä Sähköistys- Suojastettu tai Junan kulun- ERTMS Kallistuvakoristen Radio- (verkon solmupiste) (verkon solmupiste) kaltevuus järjestys radio-ohjattu osuus valvontajärjestelmä junien JKV-koodaus järjestelmä Trafikplats Trafikplats Banans längd Största Elektrifierings-systemet Linjeblockerad Automatisk ERTMS (bannätets knutpunkt) (bannätets knutpunkt) lutningen eller radiostyrd sträcka tågkontrol ATC-kodning Radio system av lutande tåg Traffic operating point Traffic operating point Length of line Max gradient Electrification Section blocking or ATP ERTMS (Node of the network) (Node of the network) [km] system radio controlled section ATP-coding Radio system for tilting trains Jämsänkoski Jyväskylä AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Jyväskylä Äänekoski On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Äänekoski Haapajärvi Jyväskylä Pieksämäki asema 80 12,5 AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Seinäjoki asema Kaskinen ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Seinäjoki asema Vaasa On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Vaasa Vaskiluoto 5 10 GSM-R/Linjaradio Iisalmi Pyhäkumpu erkanemisvaihde On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Pyhäkumpu erkanemisvaihde Pyhäkumpu 3 7,5 GSM-R/Linjaradio Pyhäkumpu erkanemisvaihde Haapajärvi On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Haapajärvi Ylivieska On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Seinäjoki asema Pännäinen AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Pännäinen Alholma GSM-R/Linjaradio Pännäinen Kokkola AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Kokkola Ykspihlaja 5 10 GSM-R/Linjaradio Kokkola Ylivieska AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Ylivieska Tuomioja AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Tuomioja Raahe AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Raahe Rautaruukki 9 10 AC2 GSM-R/Linjaradio Tuomioja Oulu asema AC2 On ATP-VR/RHK On GSM-R/Linjaradio Oulu asema Kontiomäki AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Oulu asema Kemi AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kemi Ajos 9 10 GSM-R/Linjaradio Kemi Laurila 7 10 AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Laurila Tornio On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Laurila Rovaniemi AC2 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Rovaniemi Kemijärvi 85 12,5 On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio Kemijärvi Isokylä 7 12,5 Linjaradio Isokylä Kelloselkä 72 12,5 Linjaradio Tornio Tornio-raja 3 4 GSM-R/Linjaradio Tornio Röyttä 8 10 GSM-R/Linjaradio Tornio Kolari On ATP-VR/RHK GSM-R/Linjaradio LIITE 1 / Infrastruktuurirekisteri 38

39 Liite 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri Merkintöjen selitykset ( ) laiturisarakkeissa laituri ei RHK:n kunnossapidossa K kyllä Y kyllä, yksityinen K liikenteenohjaussarakkeissa Kauko-ohjaus M liikenteenohjaussarakkeissa Manuaalinen Sarakkeet Rautatieliikennepaikan nimi on virallinen, liikenneturvallisuustehtävissä käytettävä nimi. Toinen nimi on rautatieliikennepaikan Suomen toisella virallisella kielellä oleva nimi. Toinen nimi on yleensä ruotsinkielinen nimi, ainoastaan Sköldvikissä suomenkielinen nimi Kilpilahti on paikkakunnan nykyisistä kielisuhteista poikkeavasti toisena nimenä. Km Hki kertoo liikennepaikan etäisyyden Helsingin vanhasta, jo puretusta, asemarakennuksesta ratakilometrijärjestelmän mukaisesti mitattuna. Järjestelmän mukaisesti kaikki radalla olevat elementit on sidottu maastoon. Kunta on rautatieliikennepaikan sijaintikunta. Liikenteenohjaus-sarake kuvaa onko rautatieliikennepaikalla teknisesti mahdollisuutta ohjata junaliikennettä manuaalisesti tai kauko-ohjatusti. Sarake ei tarkoita, että liikenteenohjauspalveluja on säännöllisesti tarjottuna. Yksityisraiteita-sarakkeessa ilmoitetaan, että rautatieliikennepaikalla on vähintään yksi liityntä yksityisen (kaikki muut kuin RHK) omistamaan tai hallitsemaan raiteeseen. Vaihtotyömahdollisuus-sarake kuvaa, että rautatieliikennepaikan raiteisto on sen muotoinen, että vähintään veturin vaihtaminen vaunujonon toiseen päähän on mahdollista ilman, että liike täytyy tehdä liikennepaikan läpi menevän pääraiteen kautta. Lyhin ja pisin laituripituus-sarakkeet kuvaavat liikennepaikalla olevien henkilöliikenteelle tarkoitettujen laitureiden lyhintä ja pisintä pituutta. Matkustajia palvelevan junan ei tulisi olla pidempi kuin laituri, jonka viereen se pysähtyy. Jos laituripituus on sulkumerkkien ( ) välissä, se kuvaa, että laituri ei ole RHK:n kunnossapitämä ja liikennöinti tapahtuu liikennöitsijän omalla vastuulla. Laiturikorkeus-sarakkeessa on esitetty henkilöliikenteelle tarkoitettujen laitureiden nimellinen korkeus kiskon pinnasta. Mitoittava raidepituus-sarake kuvaa pisintä rautatieliikennepaikalla olevaa muuta raidetta kuin läpi menevää pääraidetta. Raidepituus on mitattu siten, että se on käytössä molempiin kulkusuuntiin. Sähkövirran saanti-sarakkeessa on kuvattu millä liikennepaikalla on mahdollisuus saada 400 V tai 1500 V sähkövirtaa lähinnä vaunujen tai työkoneiden sähkönsyöttöä varten. Sivulaituri-sarakkeessa kuvataan millä rautatieliikennepaikoilla on mahdollista kuormata tavaravaunuun vaunun sivusta sekä suurin laituripituus liikennepaikalla. Päätylaituri-sarakkeessa kuvataan millä rautatieliikennepaikoilla on mahdollista kuormata tavaravaunuun vaunun päädystä (yhdistetyt kuljetukset). Kuormauskenttä-sarakkeessa kuvataan, millä rautatieliikennepaikoilla on kuormauskenttä, jolta kiskon tasosta voidaan kuormata tavaravaunuja. Tyypillinen esimerkki on raakapuun kuormaus autosta tai ratapihan välivarastosta avotavaravaunuun. Nosturi-sarakkeessa kuvataan millä liikennepaikoilla on mahdollista käyttää nosturia vau-nujen kuormaamiseen sekä nosturin suurin kantavuus. Ratahallintokeskus ei tarjoa ko. palvelua. Polttoaine-sarakkeessa kuvataan millä liikennepaikoilla on polttoaineenjakelupiste. Ratahallintokeskus ei tarjoa ko. palvelua. Henkilöliikennettä-sarakkeessa kuvataan millä liikennepaikoilla on mahdollista henkilöliikennettä. Tavaraliikennettä-sarakkeessa kuvataan, millä liikennepaikoilla on mahdollista harjoittaa tavaraliikennettä. 39

40 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Ahvenus Ahv Lielahti Kokemäki Kokemäki K Airaksela Arl Pieksämäki Kontiomäki Kuopio K K K Aittaluoto Atl Pori Ruosniemi Pori K Ajos Ajo Kemi Ajos Kemi K K Alapitkä Apt Pieksämäki Kontiomäki Lapinlahti K Alavus Alv Orivesi Seinäjoki Alavus K Alholma Alholmen Alh Pietarsaari Alholma Pietarsaari K K Alvajärvi Avi Äänekoski Haapajärvi Pihtipudas Arola Aro Kontiomäki Vartius-raja Hyrynsalmi K K Dragsvik Dra Karjaa Hanko Raasepori K Dynamiittivaihde Dmv Karjaa Hanko Hanko K K Elijärvi Eli Lautiosaari Elijärvi Keminmaa K K Eläinpuisto-Zoo Epz Orivesi Seinäjoki Ähtäri Eno Eno Joensuu Nurmes Joensuu K Ervelä Erv Helsinki Turku satama Salo K Eskola Ela Seinäjoki Oulu Kannus K Espoo Esbo Epo Helsinki Turku satama Espoo K Esso Esso Uusikaupunki Hangonsaari Uusikaupunki K Haapajärvi Hpj Iisalmi Ylivieska Haapajärvi K K K Haapakoski Hps Pieksämäki Kontiomäki Pieksämäki K K K Haapamäen kyllästämö Hmk Orivesi Seinäjoki Keuruu K Haapamäki Hpk Orivesi Seinäjoki Keuruu K K K Haarajoki Haa Kerava Hakosilta Järvenpää K Hakosilta Hlt Riihimäki Kouvola Hollola K Hamina Fredrikshamn Hma Juurikorpi Hamina Hamina M K K Hammaslahti Hsl Kouvola Joensuu Joensuu K K Hanala Hanaböle Hna Helsinki Riihimäki Vantaa K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 40

41 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Hangonsaari Hgs Uusikaupunki Hangonsaari Uusikaupunki K K Hanhikoski Hnh Laurila Kemijärvi Kemijärvi Hankasalmi Hks Jyväskylä Pieksämäki Hankasalmi K K K HANKO Han Karjaa Hanko M Hanko asema Hangö Hnk Karjaa Hanko Hanko K K Hanko-Pohjoinen Hangö Norra Hkp Karjaa Hanko Hanko Hanko tavara Hnkt Karjaa Hanko Hanko K Harjavalta Hva Kokemäki Pori Harjavalta K K K Harju Hj Kouvola Pieksämäki Kouvola K K Harviala Hrv Riihimäki Tampere Janakkala K Haukipudas Hd Oulu Laurila Haukipudas K Haukivuori Hau Kouvola Pieksämäki Mikkeli K K K HAUSJÄRVI Hjr Riihimäki Kouvola K Hausjärvi tavara Has Riihimäki Kouvola Hausjärvi K Oitti Oi Riihimäki Kouvola Hausjärvi Haviseva Hvs Tampere Jyväskylä Kangasala Heikkilä Hek Helsinki Turku satama Kirkkonummi K Heinola Ha Lahti Heinola Heinola M K Heinoo Hno Lielahti Kokemäki Sastamala K Heinävaara Häv Joensuu Ilomantsi Joensuu K Heinävesi Hnv Pieksämäki Joensuu Heinävesi K HELSINKI Hel Helsinki Turku satama M Helsinki asema Helsingfors Hki Helsinki Turku satama Helsinki K Helsinki Kivihaka Helsingfors Stenhagen Khk Helsinki Turku satama Helsinki Ilmala asema Ila Helsinki Turku satama Helsinki Ilmala ratapiha Ilr Helsinki Riihimäki Helsinki K K Käpylä Kottby Käp Helsinki Riihimäki Helsinki LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 41

42 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Oulunkylä Åggelby Olk Helsinki Riihimäki Helsinki K Pasila alapiha Psla Helsinki Riihimäki Helsinki Pasila asema Böle Psl Helsinki Riihimäki Helsinki K Pasila tavara Pslt Helsinki Riihimäki Helsinki K K Herrala Hr Riihimäki Kouvola Hollola Hiekkaharju Sandkulla Hkh Helsinki Riihimäki Vantaa Hiirola Hir Kouvola Pieksämäki Mikkeli K Hikiä Hk Riihimäki Kouvola Hausjärvi K Hillosensalmi Hls Kouvola Pieksämäki Kouvola K Hirvineva Hvn Seinäjoki Oulu Liminka K K Humppila Hp Toijala Turku Humppila K K K Huopalahti Hoplax Hpl Helsinki Turku satama Helsinki K Huutokoski Hko Pieksämäki Joensuu Joroinen K K Hyrynsalmi Hys Kontiomäki Ämmänsaari Hyrynsalmi K Hyvinkää Hyvinge Hy Helsinki Riihimäki Hyvinkää K K K Hämeenlinna Tavastehus Hl Riihimäki Tampere Hämeenlinna K K K Härmä Hm Seinäjoki Oulu Kauhava K Höljäkkä Höl Joensuu Nurmes Nurmes K Ii Ii Oulu Laurila Ii K Iisalmen teollisuuskylä Itk Iisalmi Ylivieska Iisalmi K Iisalmen teollisuusraiteet Keveli Itr Pieksämäki Kontiomäki Iisalmi K Iisalmi Idensalmi Ilm Pieksämäki Kontiomäki Iisalmi M K K Iisvesi Isv Suonenjoki Iisvesi Suonenjoki K Iittala Ita Riihimäki Tampere Hämeenlinna Ilmajoki Ilj Seinäjoki Kaskinen Ilmajoki K Ilomantsi Ilomants Ilo Joensuu Ilomantsi Ilomantsi M K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 42

43 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name IMATRA Ima Kouvola Joensuu M Imatra asema Imr Kouvola Joensuu Imatra Imatra tavara Imt Kouvola Joensuu Imatra K K Imatrankoski Imk Imatra tavara Imatrankoski-raja Imatra K K Pelkola Pa Imatra tavara Imatrankoski-raja Imatra K K Imatrankoski-raja Imkr Imatra tavara Imatrankoski-raja Imatra K Inha In Orivesi Seinäjoki Ähtäri Inkeroinen Ikr Kouvola Kotka Kouvola K K Inkoo Ingå Iko Helsinki Turku satama Inkoo K Isokangas Isg Niinisalo Parkano Kihniö Parkano K Isokylä Ikä Kemijärvi Kelloselkä Kemijärvi K Isokyrö Storkyro Iky Seinäjoki Vaasa Isokyrö K Jalasjärvi Jal Tampere Seinäjoki Jalasjärvi K Jepua Jeppo Jpa Seinäjoki Oulu Uusikaarlepyy K JOENSUU Joe Kouvola Joensuu M Joensuu asema Jns Kouvola Joensuu Joensuu K K Joensuu Peltola Plt Kouvola Joensuu Joensuu K K Joensuu Sulkulahti Sul Kouvola Joensuu Joensuu K Jokela Jk Helsinki Riihimäki Tuusula K Joroinen Jorois Jor Huutokoski Savonlinna Joroinen K K Jorvas Jrs Helsinki Turku satama Kirkkonummi Joutseno Jts Kouvola Joensuu Lappeenranta K K K Joutsijärvi Jsj Kemijärvi Kelloselkä Kemijärvi K Juankoski Jki Siilinjärvi Viinijärvi Juankoski K K Jukajärvi Jkj Joensuu Ilomantsi Joensuu Jutila Jut Riihimäki Kouvola Kärkölä K Juupajoki Jj Orivesi Seinäjoki Juupajoki Juurikorpi Jri Kouvola Kotka Kotka K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 43

44 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Jyränkö Jyr Lahti Heinola Heinola Jyväskylä Jy Tampere Jyväskylä Jyväskylä K K K Jämsä Jäs Tampere Jyväskylä Jämsä K K Jämsänkoski Jsk Tampere Jyväskylä Jämsä K K K Järvelä Jr Riihimäki Kouvola Kärkölä K K K JÄRVENPÄÄ Jvp Helsinki Riihimäki K Järvenpää asema Träskända Jp Helsinki Riihimäki Järvenpää Saunakallio Sau Helsinki Riihimäki Järvenpää K K Purola Pur Helsinki Riihimäki Järvenpää K Kaipiainen Kpa Kouvola Joensuu Kouvola M K K Kaipola Kla Jämsä Kaipola Jämsä K K Kairokoski Kko Niinisalo Parkano Kihniö Parkano Kaitjärvi Kjr Kouvola Joensuu Luumäki M Kajaani Kajana Kaj Pieksämäki Kontiomäki Kajaani K K K Kaleton Ktn Haapamäki Jyväskylä Keuruu Kalkku Kau Lielahti Kokemäki Tampere K Kalliovarasto Kao Pieksämäki Kontiomäki Kajaani K Kallislahti Kll Huutokoski Savonlinna Savonlinna Kalvitsa Ksa Kouvola Pieksämäki Mikkeli K Kangas Kgs Seinäjoki Oulu Ylivieska K K Kannelmäki Gamlas Kan Huopalahti Vantaankoski Helsinki K Kannonkoski Ksi Äänekoski Haapajärvi Kannonkoski Kannus Kns Seinäjoki Oulu Kannus K K Karhejärvi Krr Tampere Seinäjoki Ylöjärvi K Karhukangas Khg Seinäjoki Oulu Ylivieska K Karjaa Karis Kr Hyvinkää Karjaa Raasepori K K K Karkku Kru Lielahti Kokemäki Sastamala K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 44

45 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Karviainen Kar Toijala Turku Aura K Kaskinen Kaskö Ksk Seinäjoki Kaskinen Kaskinen M K Kattilaharju Kth Kouvola Joensuu Kouvola K Kauhajoki Kji Seinäjoki Kaskinen Kauhajoki K Kauhava Kha Seinäjoki Oulu Kauhava K K K KAUKLAHTI Kal Helsinki Turku satama K Kauklahti asema Köklax Klh Helsinki Turku satama Espoo K Mankki Mankby Mnk Helsinki Turku satama Kirkkonummi K Kaulinranta Klr Tornio Kolari Ylitornio K Kauniainen Grankulla Kni Helsinki Turku satama Kauniainen K K K Kauppilanmäki Kpl Pieksämäki Kontiomäki Iisalmi Kausala Ka Riihimäki Kouvola Iitti Kauttua Ktu Kiukainen Säkylä Eura K Keitelepohja Ktp Äänekoski Haapajärvi Viitasaari Kekomäki Kek Riihimäki Kouvola Hausjärvi K Keljo Kej Tampere Jyväskylä Jyväskylä Kelkkamäki Klk Jyväskylä Pieksämäki Laukaa K Kelloselkä Kls Kemijärvi Kelloselkä Salla K Kemi Kem Oulu Laurila Kemi K K K Kemijärvi Kjä Laurila Kemijärvi Kemijärvi K K K Kemira Ker Siilinjärvi Viinijärvi Siilinjärvi K Kempele Kml Seinäjoki Oulu Kempele K Kera Kea Helsinki Turku satama Espoo KERAVA Kev Helsinki Riihimäki K Kerava asema Kervo Ke Helsinki Riihimäki Kerava K K Kytömaa Kyt Helsinki Riihimäki Kerava Kerimäki Kiä Savonlinna Parikkala Kerimäki K K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 45

46 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Kesälahti Kti Kouvola Joensuu Kesälahti K K Keuruu Keu Haapamäki Jyväskylä Keuruu K Kihniö Kiö Niinisalo Parkano Kihniö Kihniö Kiiala Kiala Kia Olli Porvoo Porvoo Kilo Kil Helsinki Turku satama Espoo Kilpua Kua Seinäjoki Oulu Oulainen K Kinahmi Knh Siilinjärvi Viinijärvi Nilsiä K Kinni Kii Kouvola Pieksämäki Mäntyharju K Kirkkonummi Kyrkslätt Kkn Helsinki Turku satama Kirkkonummi K K Kirkniemi Gerknäs Krn Hyvinkää Karjaa Lohja K K K Kitee Kit Kouvola Joensuu Kitee K K K Kiukainen Kn Kokemäki Rauma Eura K Kiuruvesi Krv Iisalmi Ylivieska Kiuruvesi K K K Kivesjärvi Kvj Oulu Kontiomäki Paltamo K Kohtavaara Koh Joensuu Nurmes Nurmes Koivu Kvu Laurila Kemijärvi Tervola K Koivuhovi Björkgård Kvh Helsinki Turku satama Espoo Koivukylä Björkby Kvy Helsinki Riihimäki Vantaa Kokemäki Kumo Kki Lielahti Kokemäki Kokemäki K K Kokkola Karleby Kok Seinäjoki Oulu Kokkola K K K Kolari Kli Tornio Kolari Kolari K K K Kolho Klo Orivesi Seinäjoki Vilppula K K Kolppi Kållby Kpi Seinäjoki Oulu Pedersöre K K K Kommila Kmm Varkaus Kommila Varkaus K Komu Kom Iisalmi Ylivieska Pyhäjärvi K Kontiolahti Khi Joensuu Nurmes Kontiolahti K Kontiomäki Kon Pieksämäki Kontiomäki Paltamo K K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 46

47 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Koppnäs Kop Karjaa Hanko Hanko K Koria Kra Riihimäki Kouvola Kouvola K K Korkeakoski Kas Orivesi Seinäjoki Juupajoki K K K Korso Krs Helsinki Riihimäki Vantaa K Korvensuo Ksu Kerava Hakosilta Mäntsälä K Koskenkorva Kos Seinäjoki Kaskinen Ilmajoki K Kotavaara Ktv Laurila Kelloselkä Kemijärvi K KOTKA Kot Kouvola Kotka M Kotka asema Kta Kouvola Kotka Kotka K K Kotka Hovinsaari Hos Kouvola Kotka Kotka K Kotkan satama Kts Kouvola Kotka Kotka K Kotka tavara Kt Kouvola Kotka Kotka K Kotka Mussalo Mss Kotka Hovinsaari Kotka Mussalo Kotka K Paimenportti Pti Kouvola Kotka Kotka KOUVOLA Riihimäki Kouvola M Kouvola asema Kv Riihimäki Kouvola Kouvola K K Kouvola lajittelu Kvla Riihimäki Kouvola Kouvola K K Kouvola Oikoraide Oik Kouvola Kotka Kouvola Kouvola tavara Kvt Riihimäki Kouvola Kouvola K K Kullasvaara Kuv Kouvola Joensuu Kouvola Kovjoki Koi Seinäjoki Oulu Uusikaarlepyy K Kruunupyy Kronoby Kpy Seinäjoki Oulu Kruunupyy K K K Kuivasjärvi Kis Tampere Seinäjoki Parkano K KUOPIO Kpo Pieksämäki Kontiomäki M Kuopio asema Kuo Pieksämäki Kontiomäki Kuopio K Kuopio tavara Kuot Pieksämäki Kontiomäki Kuopio K K Kurkimäki Krm Pieksämäki Kontiomäki Kuopio K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 47

48 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Kursu Kuu Kemijärvi Kelloselkä Salla Kuurila Ku Riihimäki Tampere Hämeenlinna K Kuusankoski Kuk Kouvola - Kuusankoski Kouvola K K K Kylänlahti Kyn Joensuu Nurmes Lieksa Kymi Kymmene Ky Kouvola Kotka Kotka M K K Kyminlinna Kln Kouvola Kotka Kotka Kyrö Kö Toijala Turku Karinainen K K K Kyrölä Krö Helsinki Riihimäki Järvenpää Kälviä Kelviå Klv Seinäjoki Oulu Kokkola K Köykkäri Kök Seinäjoki Oulu Kauhava K Lahdenperä Lpr Tampere Jyväskylä Jämsä K Lahnaslampi Lhn Vuokatti Lahnaslampi Sotkamo K Lahti Lahtis Lh Riihimäki Kouvola Lahti K K K Laihia Laihela Lai Seinäjoki Vaasa Laihia K Lakiala Lak Tampere Seinäjoki Ylöjärvi K Lamminkoski Lmk Tampere Seinäjoki Parkano K Lamminniemi Lam Kajaani Lamminniemi Kajaani K K Lapinjärvi Lappträsk Lpj Lahti Loviisan satama Lapinjärvi Lapinlahti Lna Pieksämäki Kontiomäki Lapinlahti K Lapinneva Lpn Niinisalo Parkano Kihniö Parkano Lappeenranta Villmanstrand Lr Kouvola Joensuu Lappeenranta K K K Lappila Laa Riihimäki Kouvola Kärkölä Lappohja Lappvik Lpo Karjaa Hanko Hanko K K K Lapua Lappo Lpa Seinäjoki Oulu Lapua K K K Larvakytö Lyö Tampere Seinäjoki Seinäjoki K Laukaa Lau Jyväskylä Äänekoski Laukaa Laurila Lla Oulu Laurila Keminmaa K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 48

49 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Lauritsala Lrs Kouvola Joensuu Lappeenranta K K K Lautiosaari Li Oulu Laurila Kemi K K Lelkola Lkl Kouvola Pieksämäki Hirvensalmi K Lempäälä Lpä Riihimäki Tampere Lempäälä K Leppäkoski Lk Riihimäki Tampere Janakkala K Leppävaara Alberga Lpv Helsinki Turku satama Espoo K K Leteensuo Lts Riihimäki Tampere Hattula K Lieksa Lis Joensuu Nurmes Lieksa K K K Lieksan teollisuuskylä Ltk Lieksa Pankakoski Lieksa K Lielahti Llh Tampere Seinäjoki Tampere K K K Lievestuore Lvt Jyväskylä Pieksämäki Laukaa K K K Liminka Limingo Lka Seinäjoki Oulu Liminka K K Lohiluoma Luo Seinäjoki Kaskinen Kurikka Lohja Lojo Lo Hyvinkää Karjaa Lohja K Lohjanjärvi Loj Lohja Lohjanjärvi Lohja K Loimaa Lm Toijala Turku Loimaa K K K Louhela Klippsta Loh Huopalahti Vantaankoski Vantaa Loukolampi Lol Kouvola Pieksämäki Pieksämäki K Loviisan satama Lovisa hamn Lvs Lahti Loviisan satama Loviisa M K K Luikonlahti Lui Siilinjärvi Viinijärvi Kaavi K K Luoma Bobäck Lma Helsinki Turku satama Kirkkonummi Lusto Lus Savonlinna Parikkala Punkaharju Luumäki Lä Kouvola Joensuu Luumäki K K K Lähdemäki Läh Kerava Hakosilta Orimattila K Länkipohja Läp Tampere Jyväskylä Jämsä K Maanselkä Mlk Nurmes Kontiomäki Sotkamo Maaria St Marie Mri Toijala Turku Turku K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 49

50 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Madesjärvi Md Tampere Seinäjoki Jalasjärvi K Majajärvi Mjj Tampere Seinäjoki Ylöjärvi K Malmi Malm Ml Helsinki Riihimäki Helsinki K Malminkartano Malmgård Mlo Huopalahti Vantaankoski Helsinki Markkala Mrk Pieksämäki Kontiomäki Suonenjoki K Martinlaakso Mårtensdal Mrl Huopalahti Vantaankoski Vantaa K Masala Masaby Mas Helsinki Turku satama Kirkkonummi Matkaneva Mtv Seinäjoki Oulu Kokkola K Mattila Mat Riihimäki Tampere Lempäälä K Meltola Mjöbolsta Mel Hyvinkää Karjaa Raasepori K Metsäkansa Msä Toijala Valkeakoski Valkeakoski Mikkeli St Michel Mi Kouvola Pieksämäki Mikkeli K K K Misi Mis Laurila Kemijärvi Rovaniemi Mommila Mla Riihimäki Kouvola Hausjärvi Muhos Mh Oulu Kontiomäki Muhos K K Mukkula Muk Lahti Mukkula Lahti K K Murtomäki Mur Pieksämäki Kontiomäki Kajaani K Mustio Svartå Mso Hyvinkää Karjaa Raasepori K K Mustolan satama Mst Lappeenranta Mustolan satama Lappeenranta K Muukko Mko Kouvola Joensuu Lappeenranta K Muurame Muu Tampere Jyväskylä Muurame K Muurola Mul Laurila Kemijärvi Rovaniemi K Myllykangas Mys Oulu Laurila Ii K Myllykoski Mki Kouvola Kotka Kouvola K Myllymäki My Orivesi Seinäjoki Ähtäri K Myllyoja Myl Lahti Heinola Heinola K Mynttilä Myt Kouvola Pieksämäki Mäntyharju K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 50

51 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Mynämäki Myn Turku Uusikaupunki Mynämäki K Myrskylä Mörskom Myä Lahti Loviisan satama Lapinjärvi Myyrmäki Myrbacka Myr Huopalahti Vantaankoski Vantaa K Mäkkylä Mäk Helsinki Turku satama Espoo Mäntsälä Mlä Kerava Hakosilta Mäntsälä K Mänttä Män Vilppula Mänttä Mänttä-Vilppula K K Mäntyharju Mr Kouvola Pieksämäki Mäntyharju K K K Mäntyluoto Mn Pori Mäntyluoto Pori M K K Naantali Nådendal Nnl Raisio Naantali Naantali K K Naarajärvi Nri Jyväskylä Pieksämäki Pieksämäki K Nakkila Nal Kokemäki Pori Nakkila K Nastola Nsl Riihimäki Kouvola Nastola Niemenpää Nmp Tornio Kolari Tornio K Niinimaa Nii Orivesi Seinäjoki Alavus Niinimäki Nmä Riihimäki Kouvola Iitti K Niinisalo Nns Niinisalo Parkano Kihniö Kankaanpää K Niirala Nrl Niirala-raja Säkäniemi Tohmajärvi K K K Niirala-raja Nrlr Niirala-raja Säkäniemi Tohmajärvi K Niittylahti Nth Kouvola Joensuu Joensuu K Nikkilä Nickby Nlä Kerava Sköldvik Sipoo Nivala Nvl Iisalmi Ylivieska Nivala K Nokia Noa Lielahti Kokemäki Nokia K K K Nummela Nm Hyvinkää Karjaa Vihti K Nuppulinna Nup Helsinki Riihimäki Tuusula Nurmes Nrm Joensuu Kontiomäki Nurmes K K Närpiö Närpes När Seinäjoki Kaskinen Närpiö Ohenmäki Ohm Pieksämäki Kontiomäki Iisalmi LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 51

52 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Olli Olli Kerava Sköldvik Porvoo K K Onttola Ont Pieksämäki Joensuu Joensuu K Orimattila Om Lahti Loviisan satama Orimattila Orivesi Ov Tampere Jyväskylä Orivesi K K K Orivesi keskusta Ovk Orivesi Seinäjoki Orivesi Otalampi Otp Hyvinkää Karjaa Vihti Otanmäki Otm Murtomäki Otanmäki Kajaani K K Otava Ot Kouvola Pieksämäki Mikkeli K K Otavan satama Ots Otava Otavan satama Mikkeli K K Oulainen Ou Seinäjoki Oulu Oulainen K K K OULU Oul Seinäjoki Oulu Oulu M Oulu asema Uleåborg Ol Seinäjoki Oulu Oulu K Oulu Nokela Nok Seinäjoki Oulu Oulu K K Oulu Oritkari Ori Seinäjoki Oulu Oulu K K Oulu tavara Olt Seinäjoki Oulu Oulu K K Oulu Tuira Tua Seinäjoki Oulu Oulu K K Paimio Pemar Po Helsinki Turku satama Paimio K Palopuro Plp Helsinki Riihimäki Hyvinkää K Palta Oy Poy Oulu Kontiomäki Paltamo K Paltamo Pto Oulu Kontiomäki Paltamo K K K Pankakoski Pas Lieksa Pankakoski Lieksa Parikkala Par Kouvola Joensuu Parikkala K K Parkano Pko Tampere Seinäjoki Parkano K K K Parola Prl Riihimäki Tampere Hattula K Pello Pel Tornio Kolari Pello K K Peltosalmi Pmi Pieksämäki Kontiomäki Iisalmi K Perniön viljavarasto Pö Helsinki Turku satama Salo K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 52

53 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Peräseinäjoki Psj Tampere Seinäjoki Seinäjoki K K Pesiökylä Psk Kontiomäki Ämmänsaari Suomussalmi M K Petäjävesi Pvi Haapamäki Jyväskylä Petäjävesi K PIEKSÄMÄKI Pie Kouvola Pieksämäki K Pieksämäki asema Pm Kouvola Pieksämäki Pieksämäki K K Pieksämäki lajittelu Pmla Kouvola Pieksämäki Pieksämäki K K Pieksämäki tavara Pmt Kouvola Pieksämäki Pieksämäki K K Pieksämäki Temu Tmu Kouvola Pieksämäki Pieksämäki K K Pietarsaari Jakobstad Pts Pännäinen Pietarsaari Pietarsaari M K K Pihlajavesi Ph Orivesi Seinäjoki Keuruu K Pihlava Plv Pori Mäntyluoto Pori K Pihtipudas Pp Äänekoski Haapajärvi Pihtipudas Piikkiö Pikis Pik Helsinki Turku satama Kaarina K Pikkarala Pkl Oulu Kontiomäki Oulu K K Pitäjänmäki Sockenbacka Pjm Helsinki Turku satama Helsinki Pohjankuru Skuru Pku Helsinki Turku satama Raasepori K K Pohjois-Haaga Norra Haga Poh Huopalahti Vantaankoski Helsinki Pohjois-Louko Plu Tampere Seinäjoki Seinäjoki K Poikkeus Pkk Tampere Seinäjoki Parkano K Poiksilta Poi Kouvola Joensuu Kesälahti Pori Björneborg Pri Kokemäki Pori Pori M K K Porokylä Por Nurmes Kontiomäki Nurmes K Puhos Pus Kouvola Joensuu Kitee K K K Puistola Parkstad Pla Helsinki Riihimäki Helsinki Pukinmäki Bocksbacka Pmk Helsinki Riihimäki Helsinki Pulsa Pl Luumäki Vainikkala-raja Lappeenranta K Punkaharju Pun Savonlinna Parikkala Punkaharju K K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 53

54 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Pyhäkumpu Pyk Pyhäkumpu erk.vh Pyhäkumpu Pyhäjärvi K Pyhäkumpu erkanemisvaihde Pye Iisalmi Ylivieska Pyhäjärvi K Pyhäsalmi Phä Iisalmi Ylivieska Pyhäjärvi K K Pännäinen Bennäs Pnä Seinäjoki Oulu Pedersöre K K Pääskylahti Pky Savonlinna Parikkala Savonlinna K K K Raahe Brahestad Rhe Tuomioja Raahe Raahe M K K Raippo Rpo Luumäki Vainikkala-raja Lappeenranta K K Raisio Reso Rai Turku Uusikaupunki Raisio M K Rajamäki Rm Hyvinkää Karjaa Nurmijärvi K K Rajaperkiö Rjp Seinäjoki Oulu Lapua K Rantasalmi Rmi Huutokoski Savonlinna Rantasalmi K K Rasinsuo Ras Kouvola Joensuu Luumäki K Ratikylä Rlä Tampere Seinäjoki Kihniö K Rauha Rah Kouvola Joensuu Lappeenranta K K Rauhalahti Rhl Jyväskylä Pieksämäki Jyväskylä Rauma Raumo Rma Kokemäki Rauma Rauma M K K Raunio Rio Seinäjoki Oulu Kauhava K Rautaruukki Rat Tuomioja Raahe Raahe K Rautjärvi Rjä Kouvola Joensuu Rautjärvi K Rautpohja Rph Haapamäki Jyväskylä Jyväskylä K Rekola Räckhals Rkl Helsinki Riihimäki Vantaa K Retretti Ree Savonlinna Parikkala Punkaharju RIIHIMÄKI Rii Helsinki Riihimäki K Riihimäki Arolampi Arp Hausjärvi Riihimäki asema Ri Riihimäki K K Riihimäki lajittelu Rila Riihimäki K Riihimäki tavara Rit Riihimäki K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 54

55 Nimi Toinen Lyhenne nimi Km Hki Rataosuus Kunta Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Riippa Rpa Seinäjoki Oulu Kokkola K Ristiina Rst Mynttilä Ristiina Ristiina K K Ristijärvi Rjv Kontiomäki Ämmänsaari Ristijärvi Rovaniemi Roi Laurila Kemijärvi Rovaniemi M K K Ruha Rha Seinäjoki Oulu Lapua K Runni Rnn Iisalmi Ylivieska Iisalmi Ruosniemi Rsn Pori Ruosniemi Pori K Ruukki Rki Seinäjoki Oulu Siikajoki K K K Ruusutorppa Rus Helsinki Turku satama Espoo K Ryttylä Ry Riihimäki Tampere Hausjärvi K Röykkä Rö Hyvinkää Karjaa Nurmijärvi K Röyttä Röy Tornio Röyttä Tornio K Saakoski Saa Tampere Jyväskylä Jyväskylä K Saari Sr Kouvola Joensuu Parikkala K Saarijärvi Srj Äänekoski Haapajärvi Saarijärvi M K Salla Sll Kemijärvi Kelloselkä Salla Salminen Sln Pieksämäki Kontiomäki Suonenjoki K Salmivaara Smv Kemijärvi Kelloselkä Salla Salo Slo Helsinki Turku satama Salo K K Sammalisto Sam Riihimäki Tampere Riihimäki K Santala Sandö Sta Karjaa Hanko Hanko Saunamäki Smä Riihimäki Kouvola Iitti K Savio Sav Helsinki Riihimäki Kerava Savonlinna Nyslott Sl Savonlinna Parikkala Savonlinna K K K Savonlinna-Kauppatori Slk Savonlinna Parikkala Savonlinna LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 55

56 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name SEINÄJOKI Sei Tampere Seinäjoki M Seinäjoki asema Sk Tampere Seinäjoki Seinäjoki K K Seinäjoki tavara Skt Tampere Seinäjoki Seinäjoki K K Selänpää Spä Kouvola Pieksämäki Kouvola K Sieppijärvi Spj Tornio Kolari Kolari Sievi Svi Seinäjoki Oulu Sievi K K Siikamäki Skä Pieksämäki Joensuu Pieksämäki K Siilinjärvi Sij Pieksämäki Kontiomäki Siilinjärvi K K K Simo Sim Oulu Laurila Simo K Simpele Spl Kouvola Joensuu Rautjärvi K K K Sipilä Sip Kerava Hakosilta Mäntsälä K Sisättö Stö Tampere Seinäjoki Ikaalinen K Siuntio Sjundeå Sti Helsinki Turku satama Siuntio K Siuro Siu Lielahti Kokemäki Nokia K Skogby Sgy Karjaa Hanko Raasepori Sköldvik Kilpilahti Sld Kerava Porvoo / Sköldvik Porvoo M K K Soinlahti Soa Pieksämäki Kontiomäki Iisalmi K K Sorsasalo Sor Pieksämäki Kontiomäki Kuopio Sukeva Skv Pieksämäki Kontiomäki Sonkajärvi Suolahti Suo Jyväskylä Äänekoski Äänekoski K K K Suonenjoki Snj Pieksämäki Kontiomäki Suonenjoki K K Suoniemi Snm Lielahti Kokemäki Nokia K Syrjä Syr Pieksämäki Joensuu Heinävesi Syrjämäki Ski Tampere Seinäjoki Seinäjoki K Sysmäjärvi Smj Siilinjärvi Viinijärvi Outokumpu K K Säkylä Säk Kiukainen Säkylä Säkylä K K Säkäniemi Sä Kouvola Joensuu Tohmajärvi K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 56

57 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Sänkimäki Skm Siilinjärvi Viinijärvi Nilsiä Sääksjärvi Sj Riihimäki Tampere Tampere K Taavetti Ta Kouvola Joensuu Luumäki K K Tahkoluoto Tko Pori Mäntyluoto Pori K K Taipale Te Pieksämäki Kontiomäki Iisalmi K Talviainen Tv Tampere Jyväskylä Orivesi K Talvivaara Tlv Murtomäki Talvivaara Sotkamo K K Tammisaari Ekenäs Tms Karjaa Hanko Raasepori TAMPERE Tre Riihimäki Tampere M K K Tampere asema Tammerfors Tpe Riihimäki Tampere Tampere Tampere Järvensivu Jvs Tampere Jyväskylä Tampere Tampere tavara Tpet Riihimäki Tampere Tampere Tampere Viinikka Vka Riihimäki Tampere Tampere Tapanila Mosabacka Tna Helsinki Riihimäki Helsinki Tapavainola Tap Kouvola Joensuu Lappeenranta K Tavastila Tsl Kouvola Kotka Kotka Tervajoki Tk Seinäjoki Vaasa Isokyrö Tervasuo Tsu Joensuu Ilomantsi Joensuu Tervola Trv Laurila Kemijärvi Tervola K Teuva Östermark Tuv Seinäjoki Kaskinen Teuva K Tikkala Tkk Kouvola Joensuu Tohmajärvi K Tikkurila Dickursby Tkl Helsinki Riihimäki Vantaa K K K Tohmajärvi Toh Niirala-raja Säkäniemi Tohmajärvi M Toijala Tl Riihimäki Tampere Akaa K K K Toivala Toi Pieksämäki Kontiomäki Siilinjärvi K Tolsa Tolls Tol Helsinki Turku satama Kirkkonummi Tommola Tom Riihimäki Kouvola Hollola K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 57

58 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Torkkeli Trk Tampere Jyväskylä Orivesi K Tornio Torneå Tor Laurila Tornio-raja Tornio K K K Tornio Itäinen Torneå Östrä Tri Laurila Tornio-raja Tornio K Tornio-raja Torneå gränsen Trr Laurila Tornio-raja Tornio K Tuomarila Domsby Trl Helsinki Turku satama Espoo Tuomioja Tja Seinäjoki Oulu Siikajoki K K Turenki Tu Riihimäki Tampere Janakkala K K K TURKU Tur Helsinki Turku satama Turku M Kupittaa Kuppis Kut Helsinki Turku satama Turku Turku asema Åbo Tku Helsinki Turku satama Turku K K Turku satama Åbo hamn Tus Helsinki Turku satama Turku K Turku tavara Tkut Helsinki Turku satama Turku K K Turku Viheriäinen Vie Turku Uusikaupunki Naantali K Tuupovaara Tpv Joensuu Ilomantsi Joensuu K Tuuri Tuu Orivesi Seinäjoki Alavus K Törmä Tör Laurila Kelloselkä Keminmaa K Törölä Trä Kouvola Joensuu Lappeenranta K Uimaharju Uim Joensuu Nurmes Joensuu K K K Urjala Ur Toijala Turku Urjala K Utajärvi Utj Oulu Kontiomäki Utajärvi K K Utti Uti Kouvola Joensuu Kouvola Uusikaupunki Nystad Ukp Turku Uusikaupunki Uusikaupunki K K Uusikylä Ukä Riihimäki Kouvola Nastola M K Vaajakoski Vko Jyväskylä Pieksämäki Jyväskylä K Vaala Vaa Oulu Kontiomäki Vaala K K Vaarala Vra Laurila Kemijärvi Rovaniemi Vaasa Vasa Vs Seinäjoki Vaasa Vaasa M K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 58

59 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Vahojärvi Vjr Tampere Seinäjoki Parkano K VAINIKKALA Vai Luumäki Vainikkala-raja M Vainikkala asema Vna Luumäki Vainikkala-raja Lappeenranta K K Vainikkala tavara Vnat Luumäki Vainikkala-raja Lappeenranta K K Vainikkala-raja Vnar Luumäki Vainikkala-raja Lappeenranta K Valimo Gjuteriet Vmo Helsinki Turku satama Helsinki Valkeakoski Vi Toijala Valkeakoski Valkeakoski K K Valkeasuo Vso Niirala-raja Säkäniemi Tohmajärvi Valtimo Vlm Nurmes Kontiomäki Valtimo Vammala Vma Lielahti Kokemäki Sastamala K K K Vanattara Vtr Riihimäki Tampere Lempäälä K Vantaankoski Vandaforsen Vks Huopalahti Vantaankoski Vantaa K Varkaus Var Pieksämäki Joensuu Varkaus K K K Vartius Vus Kontiomäki Vartius-raja Kuhmo M K Vartius-Raja Vur Kontiomäki Vartius-raja Kuhmo K Vasikkahaka Vkh Helsinki Turku satama Kirkkonummi K Vaskiluoto Vasklot Vsk Vaasa Vaskiluoto Vaasa K Venetmäki Vki Jyväskylä Pieksämäki Pieksämäki K Vesanka Vn Haapamäki Jyväskylä Jyväskylä Viekki Vk Joensuu Nurmes Lieksa Vierumäki Vrm Lahti Heinola Heinola M Vihanti Vti Seinäjoki Oulu Vihanti K K K Vihtari Vih Pieksämäki Joensuu Heinävesi K Viiala Via Riihimäki Tampere Akaa K Viinijärvi Vnj Pieksämäki Joensuu Liperi K K Villähde Vlh Riihimäki Kouvola Nastola K Vilppula Vlp Orivesi Seinäjoki Mänttä-Vilppula K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 59

60 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Yksityisraiteita Vaihtotyömahdollisuus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Privata spåranläggningar Möjlighet till växlning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control Private sidings Shunting name Vinnilä Vin Riihimäki Tampere Hämeenlinna K Voltti Vt Seinäjoki Oulu Kauhava K Vuohijärvi Vhj Kouvola Pieksämäki Kouvola K Vuojoki Vjo Kokemäki Rauma Eurajoki K Vuokatti Vkt Nurmes Kontiomäki Sotkamo M K K Vuonislahti Vsl Joensuu Nurmes Lieksa Vuonos Vns Sysmäjärvi Vuonos Outokumpu K Vuorten-Vuori Vv Äänekoski Haapajärvi Haapajärvi K Vuosaari Vsa Kerava Vuosaari Helsinki K K K Ykspihlaja Yxpila Yks Kokkola Ykspihlaja Kokkola K Ylistaro Yst Seinäjoki Vaasa Seinäjoki Ylitornio Ytr Tornio Kolari Ylitornio Ylivalli Ylv Tampere Seinäjoki Jalasjärvi K K Ylivieska Yv Seinäjoki Oulu Ylivieska M K K Yläkoski Ylk Suonenjoki Iisvesi Suonenjoki K Ylämylly Yly Pieksämäki Joensuu Liperi Ylöjärvi Ylö Tampere Seinäjoki Ylöjärvi K Ypykkävaara Ypy Kontiomäki Vartius-raja Kuhmo K Äetsä Äs Lielahti Kokemäki Sastamala K K K Ähtäri Etseri Äht Orivesi Seinäjoki Ähtäri K Ämmänsaari Äm Kontiomäki Ämmänsaari Suomussalmi M K Äänekoski Äki Äänekoski Haapajärvi Äänekoski K K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikat 60

61 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Ahvenus Airaksela K Aittaluoto Y K Ajos A Y Y K Alapitkä A K K Alavus A K K K Alholma K, Y K Alvajärvi K K Arola A 24 K K Dragsvik K Dynamiittivaihde K K Elijärvi K Eläinpuisto-Zoo K Eno A K K K Ervelä Eskola (120) (265) (1) K K K Espoo K Esso 0 K Haapajärvi A 12 K, Y K K Haapakoski K K Haapamäen kyllästämö 0 K Haapamäki A 60 K K K Haarajoki K Hakosilta 0 Hamina A 15 K K Y K K Hammaslahti K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 61

62 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Hanala 0 Hangonsaari K Hanhikoski K K Hankasalmi A 20 K K, Y K K HANKO Hanko asema A 167 K K Y K K K Hanko-Pohjoinen K Hanko tavara K Harjavalta A K K K Harju K K Harviala 0 Haukipudas K K Haukivuori K K K HAUSJÄRVI Hausjärvi tavara Y K Oitti K Haviseva 0 Heikkilä 0 Heinola (106) (265) (1) A 45 K K K Heinoo Heinävaara K K Heinävesi K K K HELSINKI Helsinki asema K Helsinki Kivihaka 0 LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 62

63 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Ilmala asema K Ilmala ratapiha 0 63 A, 1500 V K Käpylä K Oulunkylä K K Pasila alapiha 0 Pasila asema K K Pasila tavara , Y K K 50 K Herrala K Hiekkaharju K Hiirola Hikiä K K Hillosensalmi (178) (550) (1) 800 K Hirvineva A 12 K K Humppila A 29 Y K K Huopalahti K Huutokoski A K Hyrynsalmi (100) (265) (1) A 12 K K K Hyvinkää A 20 K K K Hämeenlinna A 34 K K K K Härmä K K Höljäkkä A K K K Ii (92) (265) (1) 724 K K K Iisalmen teollisuuskylä 0 Y K Iisalmen teollisuusraiteet 0 K Iisalmi A, 1500 V 83 Y K, Y K K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 63

64 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Iisvesi K K Iittala K Ilmajoki 0 K Ilomantsi A K K IMATRA Imatra asema K Imatra tavara A, 1500 V K K Imatrankoski K Pelkola K Imatrankoski-raja 0 Inha (99) (265) (1) K K K Inkeroinen K K K Inkoo A K K K Isokangas 0 K K Isokylä Y K K Isokyrö / K Jalasjärvi (51) (550) (1) K K K Jepua A 15 K K JOENSUU Joensuu asema A, 1500 V 44 K K K K Joensuu Peltola K K Joensuu Sulkulahti K Jokela K K K Joroinen K K Jorvas K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 64

65 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Joutseno K K Joutsijärvi A Y K Juankoski A Y K, Y K Jukajärvi K K Jutila 0 Juupajoki K Juurikorpi Jyränkö 0 Jyväskylä A, 1500 V 88 K K 30 K K K Jämsä A 12 K K, Y K K Jämsänkoski A K K Järvelä K K K JÄRVENPÄÄ Järvenpää asema K K K Saunakallio Y K K Purola K Kaipiainen K K Kaipola K K Kairokoski K K Kaitjärvi K Kajaani A, 1500 V 122 K K K K Kaleton 0 K K K Kalkku 0 Y Y K Kalliovarasto 0 Y K Kallislahti (86) (265) (1) K K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 65

66 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Kalvitsa K K Kangas (47) (265) (1) A K K K Kannelmäki K Kannonkoski K K Kannus A 19 K K K Karhejärvi A 4 K K Karhukangas Karjaa A 115 K K K K K Karkku K K K Karviainen Kaskinen Y K Kattilaharju 0 Kauhajoki 0 K Kauhava A K K K KAUKLAHTI Kauklahti asema K K K Mankki K K Kaulinranta 0 Kauniainen K K Kauppilanmäki K K Kausala K Kauttua (42) (265) (1) K K K Keitelepohja K K Kekomäki 0 Keljo 0 LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 66

67 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Kelkkamäki 0 Y Y K Kelloselkä Y K Kemi / A 147 Y K K K K Kemijärvi A 94 K, Y K K Kemira Y K Kempele K K Kera K KERAVA Kerava asema A K K Kytömaa 0 Kerimäki K K K Kesälahti K K Keuruu K K K Kihniö K K Kiiala (49) (265) (1) K Kilo K Kilpua (70) (265) (1) A K Kinahmi K Kinni Kirkkonummi K K K Kirkniemi A K K Kitee A 17 Y K K Kiukainen K K Kiuruvesi A Y K, Y K K Kivesjärvi (53) (265) (1) 1114 K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 67

68 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Kohtavaara K Koivu (40) (265) (1) K K K Koivuhovi K Koivukylä K Kokemäki K K K Kokkola A, 1500 V 8 Y K K K K Kolari (370) /(265) 1 (1) A 21 K K K K Kolho K K K Kolppi K Kommila A Y K Komu Y K Kontiolahti (95) (265) (1) 580 K K K K Kontiomäki A K K K K K Koppnäs 0 K Koria K Korkeakoski (72) (265) (1) K K K K Korso K Korvensuo 0 Koskenkorva K K Kotavaara 0 KOTKA Kotka asema A K K Kotka Hovinsaari A K Kotka Mussalo Y K Kotka satama Y K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 68

69 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Kotka tavara Y K K Paimenportti K KOUVOLA Kouvola asema A K K K K Kouvola lajittelu K K Kouvola Oikoraide 0 Kouvola tavara K Kullasvaara K Kovjoki (102) (265) (1) 765 K Kruunupyy A 43 K K Kuivasjärvi K K KUOPIO Kuopio asema A K K K Kuopio tavara A Y Y K K Kurkimäki K K Kursu K K Kuurila 0 Kuusankoski K Kylänlahti K Kymi K K K Kyminlinna K Kyrö K K Kyrölä K Kälviä A 17 K K Köykkäri LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 69

70 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Lahdenperä A Lahnaslampi Y K Lahti / A Y Y K K K K Laihia A K K K Lakiala K K Lamminkoski Lamminniemi K Lapinjärvi K K Lapinlahti A Y K K Lapinneva K K Lappeenranta / A 14, Y K K K K Lappila K Lappohja K K Lapua K K K Larvakytö 0 Laukaa (90) (265) (1) 250 K K K Laurila A K K Lauritsala K K Lautiosaari 0 K Lelkola Lempäälä K Leppäkoski 0 Leppävaara K K Leteensuo 0 Lieksa K K K K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 70

71 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Lieksan teollisuuskylä K Lielahti K K Lievestuore A 23 K K K Liminka (147) (265) (1) A 23 K K K Lohiluoma K K Lohja A 86 K K Lohjanjärvi K Loimaa K K K Louhela K Loukolampi Loviisan satama A Y K Y K Luikonlahti A Y K Luoma K Lusto K Luumäki K K Lähdemäki Länkipohja Maanselkä K K Maaria Madesjärvi A 7 K K Majajärvi Malmi K Malminkartano K Markkala Martinlaakso K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 71

72 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Masala K Matkaneva Mattila 0 Meltola 0 Y K Metsäkansa K K Mikkeli A Y K K Misi A 51 K K K K Mommila K Muhos A 25 K K K Mukkula K K Murtomäki K K Mustio K K Mustolan satama Y Y K Muukko Muurame K K Muurola K K K Myllykangas Myllykoski K Myllymäki K K K Myllyoja Y K Mynttilä 0 Mynämäki (124) (265) (1) 496 K K K Myrskylä K K Myyrmäki K Mäkkylä K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 72

73 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Mäntsälä K Mänttä K K Mäntyharju K K K Mäntyluoto Y Y K Naantali Y Y K Naarajärvi K K Nakkila Nastola K Niemenpää 0 Niinimaa (85) (265) (1) 704 K K K Niinimäki 0 Niinisalo Y Y K Niirala (42) (265) (1) A Y K K K Niirala-raja 0 Niittylahti K K Nikkilä (30) (265) (1) K Nivala A K K K Nokia K K Nummela K K Nuppulinna K Nurmes A 53 K K K K Närpiö 0 K K Ohenmäki 0 Olli 0 K Onttola K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 73

74 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Orimattila K K Orivesi A 46 K K K K Orivesi keskusta K Otalampi 0 Otanmäki Y K Otava (152) (265) (1) 735 K K K Otavan satama K Oulainen A 78 Y K K OULU Oulu asema / A, 1500 V K K Oulu Nokela K Oulu Oritkari A 200 K Oulu tavara A K K Oulu Tuira Y K Paimio Palopuro 0 Paltamo K K K Palta Oy 0 Y K Pankakoski K K Parikkala A 29 K K K Parkano A 9, Y K K K Parola K K K Pello A 30 Y K K Peltosalmi K Y K Perniön viljavarasto 0 Y K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 74

75 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Peräseinäjoki Y K K Pesiökylä (80) (265) (1) 815 K K K Petäjävesi K K K PIEKSÄMÄKI Pieksämäki asema A, 1500 V Y K K Pieksämäki lajittelu K Pieksämäki tavara K K Pieksämäki Temu A K K Pietarsaari K K Pihlajavesi / K K K Pihlava K Pihtipudas (125) (265) (1) A Y Y K K K Piikkiö (31) (265) (1) 308 K K K Pikkarala K Pitäjänmäki K Pohjankuru K Y K Pohjois-Haaga K Pohjois-Louko 0 Poikkeus Poiksilta K K Pori A, 1500 V 11 K K K Porokylä K K Puhos A 13 K K Puistola K Pukinmäki K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 75

76 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Pulsa (68) (265) (1) 1839 K K K Punkaharju A K K K Pyhäkumpu K K Pyhäkumpu erkanemisvaihde 0 Pyhäsalmi A K K K Pännäinen A 18 K K K Pääskylahti K K Raahe A 53 K K Raippo K Raisio (120) (168) (265) (3) 386 K Rajamäki K K Rajaperkiö Rantasalmi A 98 K K Rasinsuo Ratikylä K K Rauha K K Rauhalahti Rauma A 80 K Y Y K K Raunio Rautaruukki Y K Rautjärvi Rautpohja 0 Y K Rekola K Retretti K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 76

77 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic RIIHIMÄKI Riihimäki Arolampi 0 Riihimäki asema / A, 1500 V Y Y K K K Riihimäki lajittelu K Riihimäki tavara Y Y K K Riippa Ristiina K K Ristijärvi (80) (265) (1) K Rovaniemi / A, 1500 V 33 Y Y K K Ruha Runni K Ruosniemi (100) (265) (1) 503 Y K K Ruukki A 7, Y K K K Ruusutorppa 0 Ryttylä K K K Röykkä 0 K Röyttä A K K Saakoski A K K Saari (201) (265) (1) 693 K Saarijärvi (75) (265) (1) A 40 K K K K Salla K K Salminen K K Salmivaara K K Salo K K K K Sammalisto 0 LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 77

78 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Santala K Saunamäki 0 Savio K Savonlinna A Y K K K K Savonlinna-Kauppatori K SEINÄJOKI Seinäjoki asema / A, 1500 V K K Seinäjoki tavara Y K 30 K K Selänpää Sieppijärvi Y Y K Sievi (77) (265) (1) 743 K K K Siikamäki 0 Siilinjärvi A K K K Simo (88) (265) (1) K K K Simpele A 17 K K K K Sipilä 0 Sisättö Siuntio K Siuro (113) (265) (1) 746 K Skogby K Sköldvik A K Soinlahti A Y K Sorsasalo 0 Sukeva K K K Suolahti (150) (265) (1) A K K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 78

79 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Suonenjoki A Y K K K K Suoniemi Syrjä 0 6 K K Syrjämäki 0 Sysmäjärvi K, Y K Säkylä K Säkäniemi 0 Sänkimäki K K Sääksjärvi 0 Taavetti Y K K Tahkoluoto Y K Taipale Talviainen A K K Talvivaara K Tammisaari K TAMPERE Tampere asema A, 1500 V K Tampere Järvensivu 0 Tampere tavara A, 1500 V 15 12,5 K K Tampere Viinikka K Tapanila K Tapavainola Tavastila K Tervajoki K Tervasuo K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 79

80 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Tervola A 11 K K K Teuva A K K Tikkala Tikkurila , Y K K K Tohmajärvi K K Toijala A K Y K K Toivala K K Tolsa K Tommola 0 Torkkeli Tornio (86) (101) (265) (2) A 215, Y K, Y K 70 K K Tornio Itäinen K Tornio-raja 0 Tuomarila K Tuomioja (198) (265) (1) A 11 K K K Turenki K K K TURKU Kupittaa K Turku asema A, 1500 V Y Y K K K Turku satama / A K K Turku tavara (200) (265) (1) A 8 K Turku Viheriäinen K Tuupovaara K K Tuuri K K K Törmä LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 80

81 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Törölä Uimaharju A K K K Urjala K K Utajärvi K K K Utti K K Uusikaupunki (66) (265) (1) K K Uusikylä K K Vaajakoski A 13 K K Vaala A 25 K K K Vaarala K K Vaasa A, 1500 V K K Vahojärvi VAINIKKALA Vainikkala asema K K Vainikkala tavara A Y K K 30,5 K Vainikkala-raja 0 Valimo K Valkeakoski (42) (265) (1) K K K Valkeasuo Valtimo K K Vammala Y K K Vanattara 0 Vantaankoski K Varkaus A 20, Y Y K K K Vartius Y K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 81

82 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Vartius-raja 0 Vasikkahaka 0 Vaskiluoto Y K K Venetmäki K K Vesanka 0 10 K K Viekki K K Vierumäki K K Vihanti A Y K K Vihtari A 29 K K K Viiala K K K Viinijärvi A K K K Villähde 0 Vilppula A K K K Vinnilä 0 Voltti K K Vuohijärvi K K Vuojoki Vuokatti (111) (116) (265) (2) A Y K K Vuonislahti K Vuonos Y K Vuorten-Vuori 0 Y Y K Vuosaari Y Y Y K K Ykspihlaja A 57 K K Ylistaro K Ylitornio A K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 82

83 Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Nosturi Persontrafik Tavaraliikennettä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Lyftkran Bränsle Päätylaituri Kuormauskenttä Polttoaine Henkilöliikennettä Godstrafik Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Crane [t] Fuel Passenger traffic Freight traffic Ylivalli K K Ylivieska A Y Y Y K K K Yläkoski K K Ylämylly K K Ylöjärvi K K Ypykkävaara K K Äetsä (157) (265) (1) 916 K K K Ähtäri K Ämmänsaari A K, Y K Äänekoski (73) (265) (1) A 19 K K, Y K K LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Liikennepaikkatiedot 83

84 Nimi Toinen Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta nimi Liikenteenohjaus Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control name Ahonpää Aho Seinäjoki Oulu Vihanti K Aviapolis Avp Tikkurila Vantaankoski Vantaa K Haimoo Hmo Hyvinkää Karjaa Vihti K Jäniskorpi Jnk Seinäjoki Oulu Kannus K Kiilinkangas Kkg Kouvola Joensuu Lappeenranta K Kivistö Ktö Tikkurila Vantaankoski Vantaa K Kuninkaanmäki Knm Kerava Vuosaari Vantaa K Leinelä Lnä Tikkurila Vantaankoski Vantaa K Lentoasema Flygplatsen Len Tikkurila Vantaankoski Vantaa K Liminpuro Lmp Oulu Kontiomäki Vaala K Niska Nsk Oulu Kontiomäki Utajärvi K Pappilankangas Pkg Kouvola Joensuu Lappeenranta K Petas Pet Tikkurila Vantaankoski Vantaa K Puikkokoski Pui Kontiomäki Vartius-raja Paltamo K Riijärvi Rjr Seinäjoki Oulu Uusikaarlepyy K Ruoneva Rnv Seinäjoki Oulu Siikajoki K Ruskeasanta Rödsand Rs Tikkurila Vantaankoski Vantaa K Saarela Srl Seinäjoki Oulu Kannus K Salmenmäki Sal Seinäjoki Oulu Vihanti K Tikkaperä Tkp Seinäjoki Oulu Liminka K Temmesjoki Tmj Seinäjoki Oulu Liminka K Tuomaanvaara Tva Kontiomäki Vartius-raja Ristijärvi K Tupavuori Tvu Kouvola Joensuu Lappeenranta K Vehkala Veckal Veh Tikkurila Vantaankoski Vantaa K Viinikkala Vinikby Vkl Tikkurila Vantaankoski Vantaa K Yllikkälä Yll Kouvola Joensuu Lappeenranta K Yksityisraiteita Privata spåranläggningar Private sidings Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Tulossa olevat liikennepaikat 84

85 Nimi Namn Name Ahonpää Aviapolis Haimoo Jäniskorpi Kiilinkangas Kivistö Kuninkaanmäki Leinelä Lentoasema Liminpuro Niska Pappilankangas Petas Puikkokoski Riijärvi Ruoneva Ruskeasanta Saarela Salmenmäki Tikkaperä Temmesjoki Tuomaanvaara Tupavuori Vehkala Viinikkala Yllikkälä Lyhin laituripituus Kortaste perronglängden Min. Pisin laituripituus Längsta perronglängden Max. Laiturikorkeus Perronghöjden Platform height [mm] Laitureiden lukumäärä Antal spår med perrong Number of tracks with s Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Design train (freight traffic) Sähkövirran saanti Tillgång till elström Power supply [400 V, A] Sivulaituri, suurin pituus Sidoperrong Side loading lenght Päätylaituri Perrong i ändan av banan End loading Kuormauskenttä Lastning på samma plan Loading site Nosturi Lyftkran Crane [t] Polttoaine Bränsle Fuel Henkilöliikennettä Persontrafik Passenger traffic Tavaraliikennettä Godstrafik Freight traffic LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Tulossa olevien liikennepaikkojen tiedot 85

86 Nimi Toinen nimi Lyhenne Km Hki Rataosuus Kunta Kauko-ohjaus manuaalinen Namn Annat namn Förkortning Banavsnitt Kommun Trafikledning Name Another Abbr. Section Municipality Traffic control name Buslovskaja Vainikkala raja Viipuri K Haaparanta Haparanda Hpa Tornio raja Boden Haparanda K Kivijärvi Kiv Vartius raja Kostamus K Svetogorsk Imatrankoski raja Kamennogorsk (Antrea) K Värtsilä Vär Niirala raja Matkaselkä K Nimi Lyhin laituripituus Pisin laituripituus Laitureiden lukumäärä Mitoittava raidepituus (tavaraliikenne) Sähkövirran saanti Sivulaituri, suurin pituus Päätylaituri Kuormauskenttä Namn Längsta perronglängden Antal spår med perrong Dimensionerande spårlängd (godstrafik) Tillgång till elström Kortaste perronglängden Laiturikorkeus Perronghöjden Sidoperrong Perrong i ändan av banan Lastning på samma plan Name Min. Max. Platform height [mm] Number of tracks with s Design train (freight traffic) Power supply [400 V, A] Side loading lenght End loading Loading site Buslovskaja Haaparanta Kivijärvi Svetogorsk Värtsilä Yksityisraiteita Privata spåranläggningar Private sidings Nosturi Polttoaine Lyftkran Bränsle Crane Fuel [t] Vaihtotyömahdollisuus Möjlighet till växlning Shunting Henkilöliikennettä Persontrafik Passenger traffic Tavaraliikennettä Godstrafik Freight traffic LIITE 2 Rautatieliikennepaikkarekisteri / Ulkomaiset raja-asemat 86

87 Liite 3 Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan ylittämiseen välillä Tornio Haaparanta Johdanto Liitteessä 3 annetut määräykset perustuvat käyttöönotettuun Junaturvallisuussääntöön ja sen myötä tehtyihin tarkennuksiin. Junaturvallisuussääntöön on tulossa muutoksia , joten tämä liite tullaan kokonaisuudessaan päivittämään RHK:n Internet-sivuille osoitteeseen Valtakunnanrajalla opastimien HP 6/3 ja T 832 väliin jäävää aluetta kutsutaan Yhteiseksi alueeksi, joka varmistetaan yhdessä Ruotsin ja Suomen liikenteenohjausten kesken. Lähtökohtana pidetään, että yhteisellä alueella liikkuu vain yksi yksikkö kerrallaan lukuunottamatta poikkeustilanteita kuten veturivaurio ja onnettomuus. Nämä määräykset on laadittu yhteistyössä Ruotsin Banverketin pohjoisen rata-alueen ja Suomen Ratahallintokeskuksen kesken. Määräysten noudattaminen Näitä määräyksiä on noudatettava valtakunnanrajan ylittävässä liikennöinnissä välillä Tornio Haaparanta sekä yhteisellä alueella. Määritelmät Yhteinen alue Alue, joka on yhteisesti varmistettava ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen kesken Ruotsin puolella opastimen HP 6/3 ja Suomen puolella raideopastimen T 832 välillä. Rajan ylittävä liikennöinti Liikennöinti, joka ulottuu osin tai kokonaan yhteiselle alueelle. Liikennöinti Liikennöinnillä tarkoitetaan ratatyötä ja vaihtotyötä. Lupa Luvalla tarkoitetaan niitä lupia, joiden perusteella liikennöinti voi alkaa. Ruotsalainen liikennöinti Vaihtotyö tai ratatyö, joka alkaa Ruotsista. Suomalainen liikennöinti Vaihtotyö tai ratatyö, joka alkaa Suomesta. Yleistä Määräykset on laadittu sisällöltään samanlaisiksi ruotsin- ja suomenkielellä. Liikennöintiä saa olla yhteisellä alueella vain, jos ruotsalainen ja suomalainen liikenteenohjaus ovat sen yhdessä varmistaneet. Ainoastaan poikkeustapauksissa, kuten veturivaurio tai onnettomuus, sallitaan yhteisellä alueella olevan useampia yksiköitä. Tällaisessa tapauksessa useamman yksikön työskentelystä on sovittava hyvissä ajoin. Viitteet TRI (BVF 900.3) Jt (Säkerhetsordning/ Trafiksäkerhetsinstruktion) (Junaturvallisuussääntö/ Tågsäkerhetsordning) LIITE 3 Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan ylittämiseen välillä Tornio Haaparanta 87

88 Valtakunnanrajan ylittävä liikennöinti välillä Tornio Haaparanta Yleistä Liikennöinti katsotaan vaihtotyöksi suomalaisen Jt:n mukaan, sekä vaihtotyöksi tai pienkonevaihtotyöksi ruotsalaisen TRI (BVF 900.3) mukaan. Ilmoitukset ja niiden välittäminen Suomalaisen henkilökunnan on oltava yhteydessä suomalaiseen liikenteenohjaukseen, joka välittää asian ruotsalaiseen liikenteenohjaukseen. Ruotsalaisen henkilökunnan on oltava yhteydessä ruotsalaiseen liikenteenohjaukseen, joka välittää asian suomalaiseen liikenteenohjaukseen. Haaparanta Tornio Ennenkuin ruotsalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Haaparanta Tornio alkaa, on lupa saatava Haaparannan liikenteenohjauksesta. Ennenkuin suomalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Haaparanta Tornio alkaa, on lupa saatava Tornion liikenteenohjauksesta. Ilmoitus vaihtotyön päättymisestä on annettava sille liikenteenohjaukselle, jolta lupa on saatu. Tornio Haaparanta Ennenkuin suomalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Tornio Haaparanta alkaa, on lupa saatava Tornion liikenteenohjauksesta. Ratatyö yhteisellä alueella Yleistä Suomalainen henkilökunta on yhteydessä suomalaiseen liikenteenohjaukseen, joka välittää mahdolliset ilmoitukset ruotsalaiseen/-lta liikenteenohjaukseen/-lta. Ruotsalainen henkilökunta on yhteydessä ruotsalaiseen liikenteenohjaukseen, joka välittää mahdolliset ilmoitukset suomalaiseen/-lta liikenteenohjaukseen/-lta. Ruotsalainen henkilökunta Lupa ratatyöhön, joka tehdään ruotsalaisella henkilökunnalla yhteisellä alueella, on saatava Haaparannan liikenteenohjaukselta. Ennenkuin lupa annetaan, on Haaparannan liikenteenohjauksen ja Tornion liikenteenohjauksen varmistettava yhteinen alue. Ilmoitus työn päättymisestä tehdään Haaparannan liikenteenohjaukseen. Suomalainen henkilökunta Lupa ratatyöhön, joka tehdään suomalaisella henkilökunnalla yhteisellä alueella, on saatava Tornion liikenteenohjaukselta. Ennenkuin lupa annetaan, on Tornion liikenteenohjauksen ja Haaparannan liikenteenohjauksen varmistettava yhteinen alue. Ilmoitus työn päättymisestä tehdään Tornion liikenteenohjaukseen. Ennenkuin ruotsalainen rajanylittävä vaihtotyö suunnassa Tornio Haaparanta alkaa, on lupa saatava Haaparannan liikenteenohjauksesta. Ilmoitus vaihtotyön päättymisestä on annettava sille liikenteenohjaukselle, jolta lupa on saatu. LIITE 3 Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan ylittämiseen välillä Tornio Haaparanta 88

89 Viestintä ja sen dokumentointi Liikenneviestintä Liikenneviestintä ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen välillä voidaan tehdä joko ruotsiksi tai suomeksi. Liitteessä 5 on käännösluettelo tarvittavista sanoista ja liitteessä 6 on esimerkkejä käytettävistä lauseista. Junapäiväkirja Junapäiväkirjaa tulee käyttää liikenteenohjauksessa voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Yhteisen alueen varaaminen Yhteinen alue varataan yhdessä ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen kesken. Ilmoitus yhteisen alueen varaamisen päättymisestä tehdään ruotsalaisen ja suomalaisen liikenteenohjauksen kesken. Suurin nopeus Suurin nopeus ilmenee nopeusmerkeistä. Nopeusmerkit kuvataan liitteessä 2. Onnettomuudet Onnettomuus tai sen uhka ilmoitetaan liikenteenohjaukseen. Käsiopasteet Ruotsalainen vaihtotyö noudattaa BVF mukaisia käsiopasteita riippumatta siitä, ollaanko Ruotsin vai Suomen puolella. Suomalainen vaihtotyö noudattaa Jt:n mukaisia opasteita riippumatta siitä, ollaanko Suomen tai Ruotsin puolella. Opastetta Seis on kuitenkin aina noudatettava riippumatta siitä, käytetäänkö ruotsalaisia tai suomalaisia määräyksiä LIITE 3 Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan ylittämiseen välillä Tornio Haaparanta 89

90 Liite 1 Opasteet ja opastimet Opasteita noudatetaan kuten maiden säännöissä määrätään. Suunta Haaparanta Tornio Suomalaiselta raiteelta, väliopastin (pääraideopastin) 1/6 km Seis Liikkuminen sallittu Liikkuminen sallittu Liikkuminen sallittu tarkista esteettömyys tarkista vaihteet ja esteettömyys Ruotsalaiselta raiteelta, väliopastin 5/6 km Seis Liikkuminen sallittu tarkista vaihteet ja esteettömyys Ruotsalainen ja suomalainen raide, väliopastin 6/8 km Seis Liikkuminen sallittu Yhteinen raide, Tornio T 832, km Seis Aja varovasti LIITE 3 Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan ylittämiseen välillä Tornio Haaparanta 90

91 Suunta Tornio Haaparanta Torniossa ei ole näkyviä opastimia liikennöitäessä Ruotsin suuntaan. Väliopastin 6/3, km Seis Liikkuminen sallittu tarkista vaihteet ja esteettömyys Liite 2 Nopeusmerkit Jt:n mukaisesti BVF 900.3:n mukaisesti Suurin nopeus (esim. nopeus 30 km/h) Suurin nopeus (esim. nopeus 30 km/h) LIITE 3 Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan ylittämiseen välillä Tornio Haaparanta 91

92 Liite 3 Seis -opasteen antaminen BVF 900.3:n mukaisesti Jt:n mukaisesti Tarkoitus: Seis Tarkoittaa: Seis Tarkoittaa: Vaara (hätäpunainen) LIITE 3 Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan ylittämiseen välillä Tornio Haaparanta 92

93 Liite 4 Alueen kuvaus Haaparanta Tornio Liite 5 Käännösluettelo Ruotsi Växling Arbete Reserverad zon Upphävande Tågklarerare Trafikledning Station Fara Stoppsignal Passage av en signal Signal Repetera Rätt uppfattat Suomi Vaihtotyö Ratatyö Varaus Peruuttaminen Junasuorittaja Liikenteenohjaus Asema Vaara Seis-opaste Opastimen ohittaminen Opastin/Opaste Toistaa Oikein ymmärretty LIITE 3 Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan ylittämiseen välillä Tornio Haaparanta 93

94 Liite 6 Esimerkkejä Lupapyyntö vaihtotyössä yhteisellä alueella Sve: Tågklareraren, reserverad zon Haparanda Torneå, växling. Fin: Liikenteenohjaus, varaus Haaparanta Tornio välille, vaihtotyö. Lupapyyntö ratatyössä yhteisellä alueella Sve: Tågklareraren, reserverad zon Haparanda Torneå, arbete. Fin: Liikenteenohjaus, varaus välille Haaparanta Tornio, työ. Ilmoitus yhteisen alueen vapautumisesta Sve: Tågklareraren, upphävande reserverad zon - Fin: Liikenteenohjaus, varauksen peruuttaminen välille - Varauspyyntö vaaratilanteessa Sve: Tågklareraren, Fara Haparanda Torneå. Fin: Liikenteenohjaus, vaara Haaparanta Tornio, Lupa seis-opasteen ohittamiseen Haaparannassa Sve: Tågklareraren Haparanda, medgivande att passera signal (ett-sex) och/eller (åtta-tre) och/eller (sex-åtta) Fin: Liikenteenohjaus Haaparanta, lupa ohittaa opastin (yksi-kuusi) ja/tai (kahdeksan-kolme) ja/tai (kuusi-kahdeksan) Lupa seis-opasteen ohittamiseen Torniossa Sve: Tågklareraren Torneå, växling, medgivande att passera signal (T åtta-tre-två) Fin: Liikenteenohjaus Tornio, vaihtotyö, lupa ohittaa opastin (T kahdeksan-kolme-kaksi) Oikein ymmärretty Sve: Rätt uppfattat Fin: Oikein ymmärretty Toista Sve: Repetera Fin: Toista LIITE 3 Liikennöimismääräykset valtakunnanrajan ylittämiseen välillä Tornio Haaparanta 94

95 Liite 4 Kuormaulottuma Kuormaulottumalla (KU) tarkoitetaan sitä tilaa, jonka sisällä avovaunussa olevan kuorman on pysyttävä vaunun ollessa keskiasennossa suoralla tasaisella raiteella. Kuormaulottuman käyttö Kuormaulottuma on voimassa koko rataverkolla myöhemmin esitetyin poikkeuksin. Kuormaulottumaa voidaan käyttää vaunuissa, joiden akseli- tai telikeskiöväli on enintään 17,5 m, ja vaunun kuormausalan pituus akseli- tai telikeskiövälin ulkopuolella enintään 0,2 kertaa vaunun akseli- tai telikeskiöväli. Muissa tapauksissa kuormaus on tutkittava erikseen. Jos kuorma voi kuljetuksen aikana siirtyä sivusuunnassa yli kuormaulottuman, kuorman leveyttä on vastaavasti vähennettävä. Jos kuorman siirtyminen kohottaa kuormaa sen joiltakin osin yli kuormaulottuman, kuorman korkeutta on vastaavasti vähennettävä. Kuorman ulottuessa vaunun lattian alapuolelle noudatetaan tältä osin liikkuvan kaluston ulottuman (LKU) määräyksiä tai kuljetus on erikoiskuljetus. Rajoitukset kuormaulottuman käytössä Kuormaulottumaa (KU) rajoittavat sillat ovat rataosuudella Helsinki asema - Pasila asema - Ilmala ratapiha. Silloilla voimassa oleva kuormaulottuma on merkitty katkoviivalla (------) kuormaulottumapiirrokseen (kuva 1). Useilla teollisuus- yms. raiteilla on kuormaulottumaan nähden rajoituksia, jotka on otettava huomioon paikallisessa liikennöimisessä. Kuva 1. Kuormaulottuman päämitat. Kuormaulottumaa suuremmat kuljetukset Kuormaulottuman ylittävät kuorma-autot, niiden perävaunut ja kontit saadaan kuljettaa erikseen määrätyillä rataosilla kuljetusluvassa määrätyillä ehdoilla. Kuormaulottumaa suuremmat kuljetukset saadaan kuljettaa rataverkon kuvauksessa mainituilla rataosilla Rautatieviraston määräykseen perustuvilla ehdoilla. Muut kuormaulottumaa suuremmat kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia LIITE 4 Kuormaulottuma 95

96 Liite 5 Aukean tilan ulottuma Aukean tilan ulottuman (ATU) muoto ja mitat suorassa raiteessa, linjalla ja ratapihalla ilmenevät kuvasta 1. Ajojohtorakenteen asennustilan ja veturin virroittimen läpikulkutilan sähköistetyillä radoilla osoittaa murtoviiva D E F G H L. ATUn levitykset kaarteissa, rajoitukset ja muut tarkemmat ohjeet on esitetty julkaisussa Ratatekniset ohjeet (RATO) kohdassa 2 Radan geometria. Todellinen läpikulku-ulottuma ATUa on noudatettava rakennettaessa ja asennettaessa uusia rakenteita ja laitteita raiteen läheisyyteen. ATU tai poikkeukset siitä muodostavat erikoiskuljetuksia silmällä pitäen ns. todellisen käytettävissä olevan aukean tilan ulottuman eli läpikulku-ulottuman. Tiedot läpikulku-ulottumasta pidetään rataosittain koottuna ja sitä tarkistetaan jatkuvasti kunnossapitäjien toimesta. LINJALLA E F G H LIIKENNEPAIKALLA D L NORMAALISTI SÄHKÖISTYKSEN VAATIMA, MÄÄRITELLÄÄN PAIKKAKOHTAISESTI: 7000 KUN V>160 km/h, 6750 KUN V< 160 km/h k.s.k B A k (50) R R R 2 u min rajaviiva pääraiteen ulottumalle rajaviiva sivuraiteen ulottumalle varattu aidoille, raideopastimille ja viereisen raiteen tukikerrokselle rajaviiva pylväiden ym. ulottumalle rajaviivan yläpuolella sallitaan vain vaihteiden ja turvalaitteiden osia, tasoristeysten päällysteitä yms. rajaviivan yläpuolella ei sallita rataan kuulumattomia perustuksia, köysiä, putkijohtoja, kaapeleita ym. =41 mm kapein kohta risteys-vastakiskosovituksessa =75 mm tasoristeyksissä ja vast. paikoissa b = laippauran levitys kaarteessa k = 50 mm, kun pystytason pyöristyssäde S > 1000 m k = 0mm, kun pystytason pyöristyssäde S = 500 m k kasvaa lineaarisesti mm pyöristyssäteen kasvaessa vastaavasti m sähköistetyt ja sähköistettävät raiteet MIN u+b LAIPPAURA Kuva 1. ATUn päämitat. LIITE 5 Aukean tilan ulottuma 96

97 Liite 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla Ratojen jako luokkiin Radat jaetaan päällysrakenteen mukaan luokkiin seuraavasti: Taulukko 1. Ratojen jako luokkiin. Luokka RHK päällys rakenne luokka Rataluokka UIC Päällysrakenne Kiskot Ratapölkyt Tukikerros A C4 K30, K33 puu raidesora tai vastaava B 1 D4 K43, 54 E1,K60, 60 E1 puu raidesora tai vastaava B 2 D4 K43, K60 puu, betoni raidesepeli C 1 D4 / E4 54 E1 puu, betoni ennen 1987 valmistunut raidesepeli C 2 D4 / E4 54 E1 betoni 1987 ja jälkeen valmistunut raidesepeli D D4 / E4 60 E1 betoni raidesepeli Päällysrakenneluokan raja on liikennepaikan asemarakennuksen keskikohdalla, ellei kilometri-merkinnällä ole ilmoitettu muuta kohtaa. Rataosien päällysrakenneluokat on lisäksi esitetty kuvassa 1. Päällysrakenneluokituksiin saattaa tulla muutoksia sen jälkeen, kun Verkkoselostus 2010 on mennyt painoon. Mahdolliset muutokset tehdään Verkkoselostus sivuille. Kunnossapitäjän vastuu Kunnossapitäjällä on oikeus radan päällysrakenteen kunnon mukaan harkintansa mukaan antaa rajoittavia määräyksiä sallittuun akselipainoon ja nopeuteen nähden. LIITE 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla 97

98 Taulukko 2. Pääratojen päällysrakenneluokat ja sallitut nopeudet eri akselipainoilla. Rataosa Luokka Henkilöjuna Tavarajunat RHK UIC veturijunat moottorijunat 16 t 20 t 22,5 t 25 t Helsinki Riihimäki Helsinki asema Pasila asema C 1 D Pasila asema Tikkurila läntisin raide D E Pasila asema Tikkurila läntinen keskiraide D E Pasila asema Tikkurilan itäinen keskiraide D E Pasila asema Tikkurilan itäisin raide D E Tikkurila Kerava asema läntisin raide D E Tikkurila Kerava asema läntinen keskiraide D E Tikkurila Kerava asema itäinen keskiraide D E Tikkurila Kerava asema itäisin raide D E Kerava asema Kytömaa läntisin raide D E Kerava asema Kytömaa läntinen keskiraide D E Kerava asema Kytömaa itäinen keskiraide D E Kerava asema Kytömaa itäisin raide D E Kytömaa Kyrölä D E Kyrölä Purola läntinen raide D E Kyrölä Purola keskiraide D E Kyrölä Purola itäinen raide D E Purola Riihimäki asema D E Riihimäki Tampere Riihimäki asema Sääksjärvi D E Sääksjärvi Tampere tavara läntinen raide D E Sääksjärvi Tampere tavara keskiraide D E Sääksjärvi Tampere tavara itäinen raide D E Tampere tavara Tampere asema D E Kerava Sköldvik Kytömaa Sköldvik D D Kerava Vuosaari Kerava asema Vuosaari D D Helsinki Turku satama Helsinki asema Leppävaara D D Leppävaara Kirkkonummi C 2 D Kirkkonummi Karjaa C 1 D Karjaa Pohjankuru D D Pohjankuru km 103,6 C 1 D km 103,6 km 158,0 C 2 D km 158,0 Turku asema C 1 D Turku asema Turku satama C 1 D Huopalahti Vantaankoski C 1 D Turku Uusikaupunki Turku asema Raisio (km 207,4) C 1 D Raisio (km 207,4) Uusikaupunki B 1 D Raisio - Naantali B 1 D Uusikaupunki Hangonsaari Uusikaupunki km 269,0 C 1 D km 269,0 km 269,7 B 1 D km 269,7 Hangonsaari C 1 D Hyvinkää Karjaa Hyvinkää km 133,1 C 1 D km 133,1 Kirkniemi D D Kirkniemi km 152,2 D E km 152,2 Karjaa C 1 E Lohja Lohjanjärvi B 1 D Karjaa Hanko Karjaa km 205,7 D E km 205,7 Hanko-Pohjoinen C 1 E Hanko-Pohjoinen Hanko asema B 1 D LIITE 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla 98

99 Rataosa Luokka Henkilöjuna Tavarajunat RHK UIC veturijunat moottorijunat 16 t 20 t 22,5 t 25 t Toijala Turku Toijala km 256,7 D D km 256,7 Turku asema D D Toijala Valkeakoski C 1 D Lielahti Kokemäki C 1 D Kokemäki Pori Kokemäki Harjavalta D D Harjavalta Pori D E Pori Mäntyluoto C 1 E Mäntyluoto Tahkoluoto B 2 D Pori Ruosniemi B 1 D Kokemäki Rauma D D Tampere Seinäjoki Tampere asema Lielahti D D Lielahti Seinäjoki asema D D Niinisalo Parkano Kihniö Niinisalo Parkano A C Parkano Kihniö A C Tampere Jyväskylä Tampere Järvensivu Orivesi C 2 D Orivesi km 287,4 D D km 287,4 km 308,2 D D km 308,2 Jyväskylä C 1 D Jämsä Kaipola B 1 D Jyväskylä Pieksämäki Jyväskylä Pieksämäki asema C 1 D Orivesi Seinäjoki Orivesi Haapamäki B 1 D Haapamäki km 301,1 B 1 D km 301,1 Pihlajavesi C 2 D Pihlajavesi Seinäjoki B 1 D Vilppula Mänttä B 1 D Seinäjoki Kaskinen Seinäjoki km 452,0 B 1 1) D km 452,0 km 530,0 B 1 1) D km 530,0 Kaskinen B 1 1) D Seinäjoki Vaasa C 2 D Vaasa Vaskiluoto A C Seinäjoki Oulu Seinäjoki asema km 419,0 C 2 D km 419,0 km 422,9 D D km 422,9 km 474,6 C 2 D km 474,6 km 481,6 D D km 481,6 km 495,2 C 2 D km 495,2 km 496,0 D D km 496,0 km 538,4 C 2 D km 538,4 km 539,3 D D km 539,3 km 551,1 C 2 D km 551,1 km 553,1 C 1 D km 553,1 Oulu asema D D LIITE 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla 99

100 Rataosa Luokka Henkilöjuna Tavarajunat RHK UIC veturijunat moottorijunat 16 t 20 t 22,5 t 25 t Pännäinen Pietarsaari C 2 D Pietarsaari Alholma C 2 D Kokkola Ykspihlaja B 1 D Tuomioja Raahe C 2 D Raahe Rautaruukki C 2 D Oulu Laurila Oulu asema Laurila C 2 D Kemi Ajos B 1 D Laurila Kemijärvi Laurila - Koivu D D Koivu Rovaniemi D D Rovaniemi Misi C 2 D Misi Kuusivaara B 1 D Kuusivaara Kemijärvi B 1 D Kemijärvi - Kelloselkä Kemijärvi Isokylä B 1 D Isokylä Kelloselkä A C Laurila Tornio-raja Laurila Tornio C 2 D Tornio Tornio-raja C 1 D Tornio - Röyttä B 1 D Tornio Kolari Tornio km 1011,6 B 2 D km 1011,6 Kolari C 1 D Kerava Hakosilta Kytömaa Hakosilta D D Riihimäki Kouvola Riihimäki asema Hakosilta D D Hakosilta Lahti D D Lahti Kouvola asema D D Lahti Heinola B 1 D Lahti Mukkula B 1 D Lahti Loviisan satama B 1 D Kouvola Pieksämäki Kouvola asema km 245,9 D D km 245,9 Otava D D Otava Pieksämäki asema D D Mynttilä Ristiina A C Otava Otavan satama B 1 D Pieksämäki Kontiomäki Pieksämäki asema Kuopio C 2 D Kuopio Iisalmi D D Iisalmi Murtomäki C 2 D Murtomäki Kajaani C 1 D Kajaani Kontiomäki C 1 D LIITE 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla 100

101 Rataosa Luokka Henkilöjuna Tavarajunat RHK UIC veturijunat moottorijunat 16 t 20 t 22,5 t 25 t Suonenjoki Iisvesi B 1 D Murtomäki Otanmäki A C Kouvola Kuusankoski Kouvola asema Kuusankoski C 2 D Iisalmi Ylivieska Iisalmi km 555,8 C 1 D km 555,8 km 613,1 D D km 613,1 Ylivieska C 2 D Pyhäkumpu erk. vh - Pyhäkumpu B 1 D Kontiomäki Vartius Kontiomäki km 662,3 C 1 D km 662,3 km 664,0 C 2 D km 664,0 km 665,1 C 1 D km 665,1 km 666,2 C 2 D km 666,2 km 672,0 C 1 D km 672,0 km 680,9 C 2 D km 680,9 km 682,0 C 1 D km 682,0 km 686,5 C 2 D km 686,5 km 687,5 C 1 D km 687,5 - km 709,0 C 2 D km 709,0 - km 747,0 C 1 D km 747,0 km 754,7 C 2 D km 754,7 Vartius-raja C 2 D Kontiomäki Ämmänsaari A C Siilinjärvi Viinijärvi C 2 D Sysmäjärvi Vuonos B 2 D Haapamäki Jyväskylä B 1 D Jyväskylä Äänekoski C 1 D Äänekoski Haapajärvi A C Kouvola Kotka Kouvola tavara Juurikorpi läntinen raide D D Kouvola Oikoraide Inkeroinen itäinen raide C 1 D Inkeroinen Juurikorpi itäinen raide D D Juurikorpi Paimenportti D D Paimenportti Kotka asema C 1 D Kotka asema Kotkan satama C 1 D Kotka Hovinsaari Kotka Mussalo C 1 D Juurikorpi Hamina C 1 D Luumäki Vainikkala D D Lappeenranta Mustolan satama C 1 D Imatra tavara Imatrankoski-raja D D Kouvola Joensuu Kouvola asema Luumäki eteläinen raide D D Kouvola asema Kaipiainen pohjoinen raide D D Kaipiainen Luumäki pohjoinen raide C 1 D Luumäki km 395,5 D D km 395,5 - Säkäniemi D D Säkäniemi Joensuu Sulkuniemi D D Joensuu Sulkuniemi Joensuu asema C 1 D LIITE 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla 101

102 Rataosa Luokka Henkilöjuna Tavarajunat RHK UIC veturijunat moottorijunat 16 t 20 t 22,5 t 25 t Niirala Säkäniemi Niirala raja - Säkäniemi D D Joensuu Ilomantsi Joensuu Sulkulahti km 660,4 A C km 660,4 km 664,1 B 1 D km 664,1 km 678,4 A C km 678,4 km 683,8 B 1 D km 683,8 km 687,9 A C km 687,9 km 692,5 B 1 D km 692,5 Ilomantsi A C Pieksämäki Joensuu Pieksämäki Varkaus C 2 D Varkaus Joensuu asema C 2 D Varkaus Kommila B 2 D Huutokoski - Savonlinna C 2 D Savonlinna - Parikkala B 2 1) D Joensuu Nurmes Joensuu asema - Uimaharju C 2 D Uimaharju Lieksa C 2 D Lieksa Nurmes B 2 D Lieksa Pankakoski A C Nurmes Kontiomäki Nurmes Porokylä B 2 D Porokylä Maanselkä C 2 D Maanselkä Vuokatti A C Vuokatti Kontiomäki B 1 D Vuokatti Lahnaslampi B 2 D Oulu Kontiomäki Oulu Nokela - Utajärvi C 1 D Utajärvi km 874,0 C 1 D km 874,0 Paltamo C 1 D Paltamo - Kontiomäki C 1 D ) Silloista johtuva rajoitus, ks. liite 10 LIITE 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla 102

103 Yliraskaat kuljetukset 1) Vaunu, jonka akselipaino ylittää eri päällysrakenneluokissa ilmoitetun suurimman akselipainon, on yliraskas ko. päällysrakenneluokalle. 2) Vaunun kuormataulukon kuormaa ei saa tarkoituksellisesti ylittää. Kun ylikuorma on todettu, junan nopeus on pudotettava Rataverkon kuvauksesta löytyvien ohjeiden ja kohdan (3) mukaan. Jos kuorman paino on enemmän kuin 5 % sallittua kuormaa suurempi (enemmän kuin 2 % akselipainolla 25 t), on liikakuorma purettava ensimmäisellä mahdollisella asemalla. 3) Vaunun suurimman sallitun akselipainon ollessa 22,5 tonnia, saa ylikuormassa olevat vaunut kuljettaa enintään seuraavin nopeuksin: Päällysrakenne- Akselipaino enintään [t] Nopeus [km/h] luokka A B 1 23,5 35 B 2 23,5 50 C 1, C 2, D 23,5 80 Kuljetukset on lisäksi kuljetettava erikoiskuljetuksia koskevien määräysten mukaisesti. Vaunujen kunto on tarkastettava ennen kuljetusta, erityisesti pyöräkertojen osalta. 4) A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla radoilla ja sivuraiteilla saadaan tilapäisesti kuljettaa nopeudella 20 km/h yliraskaita vaunuja, joiden akselipaino on yli 20,0 tonnia, mutta enintään 22,5 tonnia. A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla radoilla ja sivuraiteilla on liikennöiminen yli 22,5 tonnin akselipainolla kielletty. Yliraskaiden vaunujen tilapäinen kuljettaminen tulee kysymykseen satunnaisen tarpeen esiintyessä. Tilapäisestä yliraskaasta kuljetuksesta on ilmoitettava radan kunnossapitäjälle radan päällysrakenteen kunnon tarkkailemiseksi. 5) 24,5 tonnin akselipainoiset venäläisen standardin mukaiset vaunut saadaan kuljettaa erikseen määrätyillä rataosilla erikoiskuljetuksena kuljetusluvassa määrätyillä ehdoilla. Rataosat ja liikennöimisehdot löytyvät kulloinkin voimassa olevasta rataverkon kuvauksesta. Liikennöiminen A-päällysrakenneluokkaan kuuluvilla radoilla ja raiteilla on kielletty. 6) Muut kuin kohdissa (3) ja (4) mainitut yliraskaat kuljetukset, joille ei ole annettu pysyväisluontoista kuljetuslupaa, käsitellään erikoiskuljetuksina. LIITE 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla 103

104 Sallittu nopeus vaihteissa ja raideristeyksissä Taulukko 4. Sallittu nopeus vaihteissa ja raideristeyksissä. Päällysrakenneluokka A B 1 B 2 C 1 C 2 D Suora raide Yksinkertaiset vaihteet, 60 E 1 lyhyet Yksinkertaiset vaihteet, 60 E 1 pitkät Yksinkertaiset vaihteet, 54 E 1 pitkät Yksinkertaiset vaihteet, muut Kaksoisvaihteet Risteysvaihteet Raideristeykset 35 1) 90 1) 90 1) 90 1) 90 1) 90 1) Poikkeava raide Lyhyet vaihteet R = 165 m 20 1) 20 1) 20 1) 20 1) 20 1) 20 1) Lyhyet vaihteet Lyhyet vaihteet, kun akselipaino on yli 22,5 t Pitkät vaihteet R = 500 m R = 530 m R = 900 m, akselipaino enintään 22,5 t R = 900 m, akselipaino yli 22,5 t R = 1600 m R = 2500 m R = 3000 m 160 Varmuuslukituksesta riippumaton vaihde Suora ja poikkeava raide 30 1) 30 1) 30 1) 30 1) 30 1) 30 1) Aukiajettava vaihde ) Merkitty nopeusmerkein LIITE 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla 104

105 Päällysrakenneluokka Rataluokka ei sähköistetty Banklass Banklass icke-elektrifierad Line category non-electrified A B 1 B 2 C 1 C 2 D sähköistetty elektrifierad electrified kiskotus räler rails K30, K33 K43, K60, K54 E1, 60 E1 K43, K60 54 E1 54 E1 60 E1 pölkyt sliprar sleepers puu trä wooden puu trä wooden puu, betoni trä, betong wooden, concrete puu, betoni trä, betong wooden, concrete < 1987 betoni betong concrete > 1987 betoni betong concrete tukikerros ballast ballast raidesora tai vastaava ballastgrus eller motsvarande gravel or equivalent raidesora tai vastaava ballastgrus eller motsvarande gravel or equivalent raidesepeli makadamballast railway ballast raidesepeli makadamballast railway ballast raidesepeli makadamballast railway ballast raidesepeli makadamballast railway ballast Kolari Rovaniemi Tornio Laurila Kemi Kemijärvi Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Raahe Oulu Pesiökylä Vartius Yksityinen rata Privat bana Private line Museorata Museum bana Museum line Kaskinen Vaasa Kokkola Pietarsaari Seinäjoki Parkano Kajaani Kontiomäki Ylivieska Murtomäki Nurmes Iisalmi Siilinjärvi Kuopio Äänekoski Joensuu Haapamäki Pieksämäki Säkäniemi Jyväskylä Niirala Savonlinna Pori Rauma Uusikaupunki Naantali Turku Karjaa Hanko Tampere Toijala Orivesi Lahti Mikkeli Riihimäki Kouvola Hyvinkää Kerava Hamina Kotka Loviisa Porvoo Sköldvik Vuosaari Helsinki Imatra Vainikkala Parikkala Kuva 1. Rataosien päällysrakenneluokat ja sähköistys LIITE 6 Ratojen päällysrakenneluokat ja sallittavat nopeudet eri akselipainoilla 105

106 Liite 7 Turvalaitejärjestelmät Rataosuuksilla käytössä olevat turvalaitejärjestelmät on esitetty tämän liitteen kuvissa. Suojastettu rataosa Linjen med linjeblockeringsystemet Line with a section blocking system Kolari ()= liikennepaikka ei kuulu suojastettuun rataan Trafikplatsen omfattas inte av linjeblockeringen Station without a section blocking system Rovaniemi Kemijärvi Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Tornio Kemi Yksityinen rata Privat bana Private line Museorata Museum bana Museum line Pietarsaari Kokkola Raahe Oulu Pesiökylä Kajaani (Kontiomäki) Ylivieska Murtomäki Vartius Iisalmi Vaasa Seinäjoki Kuopio Kaskinen Parkano Jyväskylä Pieksämäki (Joensuu) Niirala Mäntyluoto Rauma Uusikaupunki (Pori) Naantali Turku satama (Hanko) Karjaa Tampere Toijala Lahti Mikkeli Luumäki Riihimäki Kouvola Hyvinkää Kerava (Hamina) (Kotka) Loviisa Porvoo Sköldvik Vuosaari Helsinki Imatra Vainikkala Parikkala KUVA 1. Suojastetut rataosat LIITE 7 Turvalaitejärjestelmät 106

107 Kauko-ohjattu rataosa Linjen med fjärrstyrningsystemet Line with a centralized trafic control system Kolari ()= liikennepaikka ei kuulu kauko-ohjattuun rataan Trafikplatsen omfattas inte av fjärrstyrningen Station without a centralized traffic control system Rovaniemi Kemijärvi Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Tornio Kemi Yksityinen rata Privat bana Private line Museorata Museum bana Museum line Pietarsaari Kokkola Raahe (Oulu) Pesiökylä Kajaani (Kontiomäki) (Ylivieska) Murtomäki Vartius (Iisalmi) Vaasa (Seinäjoki) Kuopio Kaskinen Parkano Jyväskylä (Pieksämäki) (Joensuu) Niirala Mäntyluoto Rauma Uusikaupunki (Pori) Naantali Turku satama (Hanko) Karjaa (Tampere) Toijala Lahti Mikkeli Luumäki (Riihimäki) (Kouvola) (Inkeroinen) Hyvinkää Kerava (Hamina) Loviisa (Kotka) Porvoo Sköldvik Vuosaari (Helsinki) Imatra (Vainikkala) Parikkala KUVA 2. Kauko-ohjatut rataosat LIITE 7 Turvalaitejärjestelmät 107

108 Junan kulunvalvontajärjestelmällä varustettu rataosa Linjen med automatisk tågkontroll Line with ATP Kolari ()= liikennepaikka ei kuulu kulunvalvontajärjestelmän rataosaan Trafikplats utan automatisk tågkontroll Station without ATP Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Tornio Kemi Rovaniemi Laurila Kemijärvi Yksityinen rata Privat bana Private line Museorata Museum bana Museum line Pietarsaari Kokkola Raahe Oulu Pesiökylä Vartius Kajaani Kontiomäki Ylivieska Murtomäki Nurmes Iisalmi Kaskinen Vaasa Seinäjoki Siilinjärvi Kuopio Äänekoski Haapamäki Pieksämäki Joensuu Säkäniemi Parkano Jyväskylä (Savonlinna) Niirala Mäntyluoto Rauma Uusikaupunki (Pori) Naantali Turku satama Hanko Karjaa Kuva 3. Junan kulunvalvonnalla (JKV) varustetut rataosat Tampere Toijala Orivesi Lahti Mikkeli Riihimäki Kouvola Hyvinkää Kerava (Hamina) Loviisa Kotka Porvoo Sköldvik Vuosaari Helsinki Imatra (Vainikkala) Parikkala LIITE 7 Turvalaitejärjestelmät 108

109 Radio-ohjatut rataosat Linjen med radioblocksystement Line with a radio-controlled traffic system ()= liikennepaikka ei kuulu radio-ohjauksen rataosuuteen Trafikplats utan radioblocksystemet Station without a radio-controlled traffic system Kolari (Rovaniemi) Kemijärvi Ei liikennöintiä Trafikeras inte No traffic Yksityinen rata Privat bana Private line Museorata Museum bana Museum line Pietarsaari Kokkola (Tornio) (Laurila) Kemi Oulu Pesiökylä Raahe Vartius Kajaani Kontiomäki (Ylivieska) Murtomäki Nurmes (Iisalmi) Kaskinen Vaasa Seinäjoki Siilinjärvi Kuopio Äänekoski Pieksämäki Haapamäki (Joensuu) Säkäniemi Parkano (Jyväskylä) Savonlinna Niirala Pori Rauma Uusikaupunki Naantali Turku Hanko Kuva 4. Radio-ohjauksella varustetut rata-osat Karjaa Tampere Toijala Riihimäki Hyvinkää (Orivesi) Lahti Kouvola Mikkeli Kerava Hamina Loviisa Kotka Porvoo Sköldvik Vuosaari Helsinki Imatra Vainikkala (Parikkala) LIITE 7 Turvalaitejärjestelmät 109

110 Kuumakäynti-ilmaisin keskusyksikkö Varmgångsdetektor centralenhet Hot box detector central processing unit Kuumakäynti-ilmaisin mittausasema Varmgångsdetektor mätenhet Hotbox detector measuring point Virrotinvalvontakamera Strömavtagaredetektor Pantograph detector Varaus pyörävoimailmaisimelle Option för en hjulkraftdetektor Option for a wheel load checkpoint Tornio Pello Vika Rovaniemi Hirvas Ylitornio Koivu Lammaskoski Holstinharju Myllykangas/Olhava Varaus kuumakäynti-ilmaisimelle Option för en varmgångsdetektor Option for ahot box detector Kivesjärvi Vartius Ei liikennöintiä Vihanti Ypykkävaara Kontiomäki (Tukkeuslampi) Trafikeras inte Paltamo Rajaperä Kontiomäki No traffic Ylivieska Kokkola Näljäneva Murtomäki Yksityinen rata Kannus Kruunupyy Pyhäsalmi Privat bana Latukka Private line Iisalmi Ylemmäinen Kapala Lieksa Köykkäri Museorata Vaasa Museum bana Isokyrö Juankoski Ruha Kuopio Museum line Uimaharju Seinäjoki Louko Niinimaa Sysmäjärvi Joensuu Myllymäki Viinijärvi Laukaa Hukankoski Pieksämäki Mulo Ratikylä Naarajärvi Jyväskylä Siikamäki Vihtari Kommila Parkano Petäjävesi Lievestuore Kitee Niirala Muurame Loukolampi Rantasalmi Retretti Korkeakoski Kalvitsa Vahojärvi Jämsä Riihimäki Ylöjärvi Mikkeli Pori Talviainen Parikkala Kalkku Vuolinko Hyvinkää Kangasala Parikkala Mäntsälä Tampere Kulju Rautjärvi Vammala Rauma Kokemäki Voikoski Imatra Toijala Rauha Lahti Taavetti Imatrankoski Tommola Harju Harviala Uusikylä Uusikaupunki Loimaa Haukka Utti Raippo Kehärata Mynämäki Kausala Vainikkala Riihimäki Kouvola Ringbanan Kerava Lapinjärvi Myllykoski Hyvinkää Ring rail line Hiekkaharju Mäntsälä Turku Nummela Hamina Vantaankoski Isoheikonen Kotka Luoma Hiekkaharju Loviisa Ervelä Vuosaari Luoma Pasila Karjaa Inkoo Helsinki Kirkkonummi Helsinki Vuosaaren satama Hanko Tammisaari Nordsjö hamn Vuosaari harbour Kuva 5. Laakereiden kuumakäynti-ilmaisimet Kempele Seelanti Oulu Madekoski Tupos Utajärvi LIITE 7 Turvalaitejärjestelmät 110

111 Liite 8 Tärinästä johtuvat nopeusrajoitukset Taulukko 1. Tärinästä johtuvat nopeusrajoitukset Kohde km-väli Voimaantulo Nopeusrajoitus Liminka tonnin junat 50 km/h Koria tonnin junat 30 km/h Kempele tonnin junat 50 km/h Hollola tonnin junat 40 km/h Lahti tonnin junat 40 km/h Jokela tonnin junat 40 km/h Nikkilä kaikki junat 40 km/h Myllykoski tonnin junat 40 km/h Kurikka kaikki junat 40 km/h Muhos tonnin junat 60 km/h Oulu (Ol-Kon) tonnin junat 45 km/h Loimaa tonnin junat 40 km/h Turku (Tl-Tku) tonnin junat 40 km/h Kerava (Ke-Sld) tonnin junat 40 km/h LIITE 8 Tärinästä johtuvat nopeusrajoitukset 111

112 Liite 9 Suurimmat nopeudet tunneleissa Taulukossa on esitetty ne tunnelit, joissa on nopeusrajoitus. Muissa tunneleissa ajetaan sitä nopeutta, mikä on voimassa ao. rataosalla. Taulukko 1. Suurimmat nopeudet tunneleissa. Tunneli km-sijainti Maksiminopeus [km/h] 1-kerros 2-kerros moottorijunat Hki Karjaa Lillgård Riddarbacken Karjaa Salo Bäljars Köpskog Åminne Högbacka Kaivosmäki Haukkamäki Harmaamäki Lemunmäki Märjänmäki Lavianmäki Tottola Salo Turku Halikko Pepallonmäki Orivesi Jyväskylä Keljonkangas LIITE 9 Suurimmat nopeudet tunneleissa 112

113 Liite 10 Silloista johtuvat rajoitukset Tässä mainituilla silloilla on liikkuvan kaluston kulkurajoituksia akselipainon, nopeuden tai molempien suhteen. Suurimmat sallitut nopeudet silloilla ilmoitetaan nopeusmerkeillä. Painorajoitetut sillat 1) Kyrönsalmen silta rataosalla Savonlinna Parikkala: Akselipainorajoitus 22,5 tonnia Suurin sallittu nopeus sillalla on 20 km/h. 2) Seinäjoen, Kyrönjoen, Nenätönjoen, Kainastonjoen, Teuvanjoen, Närpiönjoen ja Kaskistensalmen sillat rataosalla Seinäjoki Kaskinen. Akselipainorajoitus 22,5 tonnia Suurin sallittu nopeus sillalla on 60 km/h, ellei muutoin erikseen määrätä pienempää nopeutta. Mainittuja akselipainoja ei saa ylittää, vaan liikakuorma on purettava toteamisliikennepaikalla. Painorajoitettuja siltoja koskevat painorajoitukset eivät koske venäläisen standardin mukaisia 6- ja 8-akselisia vaunuja. Näitä vaunuja saadaan kuljettaa mainituilla silloilla erikoiskuljetuksina kuljetusluvassa määrätyillä ehdoilla. Avattavat sillat Taulukko 1. Avattavista silloista johtuvat rajoitukset. Silta Rataosuus Sallittu nopeus [km/h] Pohjan silta Karjaa Hanko 50 Kyrönsalmen silta Savonlinna Parikkala 20 1 Pirttiniemen silta Pieksämäki Joensuu 40 2 Taipaleen kanavan silta Pieksämäki Joensuu 30 2 Pielisjoen silta Pieksämäki Joensuu, 50 Joensuu Nurmes Päivärannan silta Pieksämäki Kontiomäki 60 Uimasalmen silta Joensuu Nurmes 60 Tahkoluodon silta Mäntyluoto Tahkoluoto 50 1 Ks. kohta painorajoitetut sillat. 2 Silta ja kiskonjatkokset voidaan lukita, jolloin sallittu nopeus on 60 km/h LIITE 10 Silloista johtuvat rajoitukset 113

114 Liite 11 Merkittävät ja liikennöintiin vaikuttavat ratatyöt 2010 Tässä liitteessä esitetään arvio niistä ratatöistä, joita tehdään aikataulukauden 2010 aikana ja joilla on mahdollisesti vaikutuksia liikenteeseen. Liitteiden tiedot saattavat muuttua rahoituksen ja suunnittelun tarkentuessa. Päivitetty lista julkaistaan Ratahallintokeskuksen sivuilla osoitteessa Kohde Vaikutuksia Kuvaus työrakojen liikenteelle laajuudesta ETELÄ-SUOMI Kirkkonummi Karjaa: perusparantaminen, pehmeiköt x 4 x 12 h totaalikatkot Leppävaara Kirkkonummi asemajärjestelyt: Tolsa ja Jorvas x Yksiraiteisuutta ja viikonloppukatkoja Hyvinkää Karjaa: Meltola aks x 2 x 16 h totaalikatkot Ilmalan ratapihan muutostyöt - - ESKO-projekti - - Hiekkaharju Koivukylä: Kehärata, x Itäisin raide: 1 x 34 h. itäisimmän raiteen siirto, siltatyö Itäinen keskiraide: 3 x 34 h Keski Pasila x Pasilan alaratapiha ei käytössä, vanhalle varikolle kulku eteläpäästä käyttöönottoon saakka. Alaratapihalta ei yhteyttä lännen suuntaan (rantaradalle). Ohikulku alaratapihalta Ilmalaan ei ole käytössä. Sähköinen raideyhteys tuloratapihan eteläpäästä Käpylän kautta Ilmalaan, joitakin työvaiheiden vaatimia katkoja lukuun ottamatta. Töölön autolastauksen ja V244 purku: 12 h viikonloppukatko Huopalahti Vantaankoski: Siltojen vesieristyksien korjaus x Yksiraiteisuutta ja liikennekatkoja ITÄ-SUOMI Lahti Luumäki tasonnosto ja siltatyöt x Yksiraiteisuutta yksi liikennepaikkaväli kerrallaan. La-su 10 h totaalikatko Kouvolan henkilöratapiha x Raiteiston käytön muutoksia Luumäki Imatra: alikulkusillat x 2 x 16 h totaalikatko Luumäki Vainikkala: sillat ja pehmeiköt x 6 h työraot Mikkeli Pieksämäki: alikulkusillat x 16 h totaalikatko Pieksämäki Kuopio: x 24 h totaalikatko tunnelityö, alikulkusillat, Kuopio päätien vaihteet Kuopion ratapihan uudistaminen - - Kuopio Iisalmi seulonta, x 8 h työraot kiskonvaihto ja pääraiteen vaihteiden vaihto Kotolahden ratapihan rakentaminen, x 4 x 10 h työraot päätien vaihteiden asentaminen. Kivisalmen raiteistomuutos Kouvola Kuusankoski: päällysrakenteen vaihto x Kesällä 10 h öisin Parikkala Joensuu: alikulkusillat x h totaalikatko Joensuu Ilomantsi päällysrakenteen uusiminen, x 6 viikon totaalikatko työ osuudella Joensuu Heinävaara LIITE 11 Merkittävät ja liikennöintiin vaikuttavat ratatyöt

115 Kohde Vaikutuksia Kuvaus työrakojen liikenteelle laajuudesta LÄNSI-SUOMI Tampere Orivesi seulonta x 8 h yksiraiteisuutta Seinäjoki Oulu palvelutason parantaminen I-vaihe: x 7 x 12 h, 1 x 20 h ja juhannuskatko 24 h Seinäjoki Kokkola siltatyöt, Seinäjoki Ruha kaksoisraiteen liitostyöt. Pännäinen, Kolppi ja Kruunupyy liikennepaikkatyöt. Riijärven uusi liikennepaikka. Yhteensovitus Tuomioja Liminka ja Kokkola Ylivieska töiden kanssa. Kokkola Ylivieska kaksoisraide, kolme siltaa x 2 x 12 h la-su öisin ja juhannuskatko 24 h Seinäjoki Vaasa sähköistys x Tammi-huhtikuu: 3 h päivätyörako. Touko-lokakuu: 7 h yötyörako Kokkola ratapiha ja Ykspihlaja väliratapiha x Raidevarauksia Seinäjoki Kaskinen päällysrakenteen uusiminen, x Kesällä 12 h öisin siltojen korjaus Tampere henkilöratapiha: Rongankadun ak x Raiteiston käytön muutoksia 4 x 36 h ajan Toijala Turku vaihteet, Akaan aks ja tukiseinät Turussa x 8 x 8 h, 3 x 12 h ja 1 x 16 h työraot viikonloppuisin POHJOIS-SUOMI Seinäjoki Oulu palvelutason parantaminen I-vaihe: x 8 h työrako kesä-syyskuu, katkot: 8 x 12 h, 2 x 20 h, Tuomioja Liminka alus- ja päällysrakenne, juhannuskatko 24 h vaihteet ja ratasillat. Ahonpään (Vihanti Tuomioja välillä) ja Tikkaperän uudet liikennepaikat. Yhteensovitus Seinäjoki Kokkola ja Kokkola Ylivieska töiden kanssa. Tornio Kolari päällysrakenteen vaihto x Vk viiden vuorokauden viikoittaiset totaalikatkot Kontiomäki Vartius pölkynvaihto (n pölkkyä) x Vk h yötyörako MUUT TYÖRAKOTARPEET Yksittäiset vaihteiden vaihdot ratapihoilla: Helsinki, Kouvola, x 8-16 h työraot Kotka, Hamina, Vainikkala, Lappeenranta, Joensuu, Pieksämäki, Uimaharju, Tampere, Seinäjoki, Jyväskylä, Turku, Riihimäki, Oulu Ylläpitoinvestoinnit, mm. päällysrakenteen vaihdot, x silta- ja rumpukorjaukset Radan tarkastukset Sn > 140 km/h radoilla Kunnossapidon raiteiden ja vaihteiden tuentatyöt x Radan hoidon erikseen tilattavat työt, x mm. hajapölkynvaihdot ja kuluneiden kaarikiskojen vaihdot LIITE 11 Merkittävät ja liikennöintiin vaikuttavat ratatyöt

116 Kartta liikennesuunnittelualueista Ratatöiden ja liikenteen yhteensovittamisessa noudatetaan oheisessa kartassa kuvattua liikennesuunnittelualuejakoa. YHTEYSTIEDOT VR Osakeyhtiö, Liikennesuunnittelijat Etelä-Suomen ohjauspalvelukeskus Helsinki Kovanen Timo Miikkola Reijo Burman Raimo (4h/arkipäivä) Länsi-Suomen ohjauspalvelukeskus Tampere Jalanto Esko Kunelius Juha Oulu Meripaasi Sakari Karvo Matti Rovaniemi Itä-Suomen ohjauspalvelukeskus Kouvola Sirén Markku Lahtinen Juha Kemi Oulu Pieksämäki Nykänen Aimo Joensuu Papunen Arto Haapajärvi Ylivieska Kajaani Murtomäki Iisalmi Kontiomäki Porokylä Liikennesuunnittelualueet Helsinki Tampere Oulu Kouvola Pieksämäki Joensuu Pori Kuopio Seinäjoki Äänekoski Joensuu Pieksämäki Jyväskylä Savonlinna Mikkeli Parikkala Tampere Imatra Lahti Sammalisto Riihimäki Kouvola Vainikkala Turku Kerava Hamina Kotka Karjaa Vuosaari Helsinki LIITE 11 Merkittävät ja liikennöintiin vaikuttavat ratatyöt

117 Liite 12 Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla RHK on hankkinut uuden matkustajainformaatiojärjestelmän (MIKU), joka korvaa entiset informaatiojärjestelmät. MIKU:n avulla infohenkilökunta voi ohjata näyttölaitteita ja antaa matkustajille ajantasaista tietoa. Aikataulukaudella 2009 perustetaan myös Informaatiokeskus, jonka tehtävänä on mm. antaa matkustajille junaliikenteen häiriö- ja poikkeustiedotusta. Lisätietoja löytyy osoitteesta Taulukko 1. Matkustajainformaatio liikennepaikoilla. Asema Station Ei infojärjestelmää Vain kuulutusjärjestelmä Raidenäytöt Päänäytöt Erikoisnäytöt (silta- ym. Näytöt) LCD-monitorit Tunnelinäytöt TFT näytöt Yhteensä Alavus Alavo Dragsvik Dragsvik X Eläinpuisto-Zoo Eläinpuisto-Zoo Eno Eno Espoo Esbo Haapajärvi Haapajärvi Haapamäki Haapamäki Haarajoki Haarajoki Hankasalmi Hankasalmi Hanko Hangö Hanko-Pohjoinen Hangö Norra X Harjavalta Harjavalta Haukivuori Haukivuori Heinävesi Heinävesi Helsinki Helsingfors Herrala Herrala Hiekkaharju Sandkulla Hikiä Hikiä LIITE 12 Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla 117

118 Asema Station Ei infojärjestelmää Vain kuulutusjärjestelmä Raidenäytöt Päänäytöt Erikoisnäytöt (silta- ym. Näytöt) LCD-monitorit Tunnelinäytöt TFT näytöt Yhteensä Humppila Humppila Huopalahti Hoplax Hyvinkää Hyvinge Hämeenlinna Tavastehus Höljäkkä Höljäkkä X Iisalmi Idensalmi Iittala Iittala Ilmala Ilmala Imatra Imatra Inkeroinen Inkeroinen Inkoo Ingå Isokyrö Storkyro Joensuu Joensuu Jokela Jokela Jorvas Jorvas Joutseno Joutseno Juupajoki Juupajoki Jyväskylä Jyväskylä Jämsä Jämsä Järvelä Järvelä Järvenpää Träskända Kajaani Kajana Kannelmäki Gamlas Kannus Kannus Karjaa Karis Karkku Karkku Kauhava Kauhava Kauklahti Köklax Kauniainen Grankulla Kausala Kausala Kemi Kemi Kemijärvi Kemijärvi Kera Kera Kerava Kervo KerImäki Kerimäki Kesälahti Kesälax Keuruu Keuru Kilo Kilo LIITE 12 Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla 118

119 Asema Station Ei infojärjestelmää Vain kuulutusjärjestelmä Raidenäytöt Päänäytöt Erikoisnäytöt (silta- ym. Näytöt) LCD-monitorit Tunnelinäytöt TFT näytöt Yhteensä Kirkkonummi Kyrkslätt Kitee Kitee Kiuruvesi Kiuruvesi Kohtavaara Kohtavaara X Koivuhovi Björkgård Koivukylä Björkby Kokemäki Kokemäki Kokkola Karleby Kolari Kolari Kolho Kolho Kontiomäki Kontiomäki Koria Koria Korso Korso Kotka Kotka Kotka Satama Kotka Satama Kouvola Kouvola Kuopio Kuopio Kupittaa Kuppis Kuusivaara Kuusivaara X Kylänlahti Kylänlahti X Kymi Kymi X Kyminlinna Kyminlinna X Kyrölä Kyrölä Käpylä Kottby Lahti Lahtis Laihia Laihela Lapinlahti Lapinlahti Lappeenranta Villmanstrand Lappila Lappila Lappohja Lappvik X Lapua Lappo Lempäälä Lempäälä Leppävaara Alberga Lieksa Lieksa Lievestuore Lievestuore Loimaa Loimaa Louhela Klippsta Luoma Bobäck LIITE 12 Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla 119

120 Asema Station Ei infojärjestelmää Vain kuulutusjärjestelmä Raidenäytöt Päänäytöt Erikoisnäytöt (silta- ym. Näytöt) LCD-monitorit Tunnelinäytöt TFT näytöt Yhteensä Lusto Lusto Malmi Malm Malminkartano Malmgård Mankki Mankby Martinlaakso Mårtensdal Masala Masaby Mikkeli St Michel Misi Misi X Mommila Mommila Muhos Muhos Muurola Muurola Myllykoski Myllykoski Myllymäki MyllymäKi Myyrmäki Myrbacka Mäkkylä Mäkkylä Mäntsälä Mäntsälä Mäntyharju Mäntyharju Nastola Nastola Nivala Nivala Nokia Nokia Nuppulinna Nuppulinna Nurmes Nurmes Oitti Oitti Orivesi Orivesi Orivesi Keskusta Orivesi Keskusta Oulainen Oulais Oulu Uleåborg Oulunkylä Åggelby Paimenportti Paimenportti X Paltamo Paltamo Parikkala Parikkala Parkano Parkano Parola Parola Pasila Böle Pello Pello Petäjävesi Petäjävesi Pieksämäki Pieksämäki Pihlajavesi Pihlajavesi LIITE 12 Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla 120

121 Asema Station Ei infojärjestelmää Vain kuulutusjärjestelmä Raidenäytöt Päänäytöt Erikoisnäytöt (silta- ym. Näytöt) LCD-monitorit Tunnelinäytöt TFT näytöt Yhteensä Pitäjänmäki Sockenbacka Pohjois-Haaga Norra-Haga Pori Björneborg Puistola Parkstad Pukinmäki Bocksbacka Punkaharju Punkaharju Purola Purola Pyhäsalmi Pyhäsalmi Pännäinen Bennäs Rekola Räckhals Retretti Retretti Riihimäki Riihimäki Rovaniemi Rovaniemi Runni Runni Ruukki Ruukki Ryttylä Ryttylä Salo Salo Santala Santala X Saunakallio Saunakallio Savio Savio Savonlinna Nyslott Savonlinna Savonlinna Kauppatori Kauppatori Seinäjoki Seinäjoki Siilinjärvi Siilinjärvi Simpele Simpele Siuntio Sjundeå Skogby Skogby X Sukeva Sukeva Suonenjoki Suonenjoki Tammisaari Ekenäs Tampere Tammerfors Tapanila Mosabacka Tavastila Tavastila X Tervajoki TervajOki Tervola Tervola Tikkurila Dickursby Toijala Toijala Tolsa Tolls LIITE 12 Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla 121

122 Asema Station Ei infojärjestelmää Vain kuulutusjärjestelmä Raidenäytöt Päänäytöt Erikoisnäytöt (silta- ym. Näytöt) LCD-monitorit Tunnelinäytöt TFT näytöt Yhteensä Tornio Torneå Tuomarila Domsby Turenki Turenki Turku Åbo Turku Satama Åbo Hamn Tuuri Tuuri UimaharjU Uimaharju Utajärvi Utajärvi Vaala Vaala Vaasa Vasa Vainikkala Vainikkala Valimo Gjuteriet Vammala Vammala Vantaankoski Vandaforsen Varkaus Varkaus Vihanti Vihanti Vihtari Vihtari Viiala Viiala Viinijärvi Viinijärvi Vika Vika X Vilppula Vilppula Vuonislahti Vuonislahti Ylistaro Ylistaro Ylitornio Ylitornio Ylivieska YliviEska Ähtäri Etseri LIITE 12 Matkustajainformaatio valtion rataverkon liikennepaikoilla 122

123 Liite 13 Muiden maiden Verkkoselostukset Taulukossa 1 esitetään muiden maiden rataverkon haltijoiden julkaisemien Verkkoselostusten Internet-osoitteet ja Verkkoselostuksesta käytettävät nimet. Taulukossa esitetyt tiedot voivat muuttua. Taulukko 1. Muiden maiden Verkkoselostukset. Rataverkon haltija Maa Verkkoselostuksesta Internet-osoite käytettävä nimi Administrador de Infraestructuras Espanja Declaración sobre la Red Ferroviarias (ADIF) Banedanmark Tanska Netredegörelse Banverket, Ruotsi Järnvägsnätsbeskrivning Rail Traffic Administration (BV) BLS AG (BLS) Sveitsi Network Statement Ceské Dráhy a.s. (CD) / SZCD Tsekki Network Statement Communauté de Transports Luxemburg Document de Reference du Reseau Accès Réseau CFR Compagnie Nationale Romania Documentul de referinta al retelei des Chemins de Fer Roumains (CFR) DB Netz AG Saksa Schienennetz-Nutzungsbedingungen EDISY Traffic Directorate (EDISY) Kreikka Network Statement Eurotunnel Ranska / Englanti Eurotunnel Network Statement Győr-Sopron-Ebenfurti Vasút Rt. / Itävalta / Unkari A GySEV Zrt. Üzletszabályzata Raab-Oedenburg-Ebenfurter Eisenbahn AG (GYSEV/Raaberbahn) HZ Infrastruktura d.o.o. Kroatia Izvjesce o mrezi Infrabel Belgia Netverklaring Jernbaneverket Norja Network Statement National Railway Bulgaria Network Statement Infrastructure Company (NRIC) Network Rail Iso-Britannia Network Statement PKP Polskie Linie Kolejowe S.A. Puola Network Statement (PKP PLK) ProRail B.V. Alankomaat Netverklaring Public Agency for Slovenia Network Statement Rail Transport of RS (AŽP) Rede Ferroviária Nacional, E.P. (REFER) Portugali Directorio da Rede Réseau Ferré de France (RFF) Ranska Document de référence du réseau ferré national Rete Ferroviaria Italiana SpA (RFI SpA)) Italia Prospetto Informativo della Rete Swiss Federal Railways Sveitsi Network Statement SBB-Infrastructure (SBB CFF FFS) SŽ Slovenske zeleznice d.o.o (SŽ) Slovenia Network Statement Železnice Slovenskej Republiky Slovakia Sietové vyhlá senie ÖBB Infrastruktur Betrieb AG Itävalta Schienennetznutzungsbedingungen LIITE 13 Muiden maiden Verkkoselostukset 123

124 RATAHALLINTOKESKUKSEN JULKAISUJA F-SARJASSA 1/2003 Verkkoselostus /2003 Luettelo rautatieliikennepaikoista /2003 Finnish Network Statement /2003 Beskrivning av Finlands Bannät /2003 Verkkoselostus /2003 Finnish Network Statement /2003 Beskrivning av Finlands bannät /2004 Verkkoselostus /2004 Finnish Network Statement /2004 Beskrivning av Finlands bannät /2005 Luettelo rautatieliikennepaikoista /2005 Verkkoselostus /2005 Finnish Network Statement /2005 Beskrivning av Finlands bannät /2006 Verkkoselostus /2006 Finnish Network Statement /2006 Beskrivning av Finlands bannät /2007 Luettelo rautatieliikennepaikoista /2007 Verkkoselostus /2007 Network Statement /2007 Beskrivning av Finlands bannät /2008 Rataverkon kuvaus /2008 Rataverkon kuvaus

125 Julkaisija: Ratahallintokeskus Kaivokatu 8, PL 185, Helsinki puh , fax ISBN (pdf) ISSN (pdf)