Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri
|
|
|
- Juuso Keskinen
- 10 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 1(49) Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealue Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri Raportti
2 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 2(49) Tiivistelmä Arkkitehtuurin kohde ( miksi ) Tämän arkkitehtuurin tavoitteet Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla sekä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueella on halua ja tarvetta organisaatio- ja toimipaikkatietojen hallinnan yhteiseen kehittämiseen. Tällä hetkellä käytössä olevia työkaluja ja rekisterejä organisaatiotietojen hallintaan on satoja ja näissä käsitellään merkittävältä osin samoja tietoja. Yhtenäistämällä toimintaprosesseja ja järjestelmiä karsittaisiin päällekkäistä työtä, parannettaisiin tiedon saatavuutta sekä laatua ja saavutettaisiin näin kustannussäästöjä. Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri toimii ohjausvälineenä kaikille tuleville kehitysprojekteille, joissa käsitellään organisaatio- ja toimipaikkatietoja. Noudattamalla ja kehittämällä edelleen tätä arkkitehtuuria tulevat organisaatio- ja toimipaikkojen tietovarannot muodostavat tarkoituksenmukaisen ja yhteen toimivan kokonaisuuden. Kohde Arkkitehtuurin pääkuvaus ovat organisaatio- ja toimipaikkatietovarannot. Tämä kuvaa millaisia organisaatio- ja toimipaikkatietoja organisaatiolla on eri järjestelmissä ja välineissä. Tietovarantojen ja tietovirtojen tietosisältö on kuvattu karkeasti. Lisäksi arkkitehtuurissa esitetään alustava organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietomalli ja linjauksia organisaatio- ja toimipaikkatietojen välitykseen tarkoitettujen rajapintojen toteuttamiseksi. Arkkitehtuuri kuvaa organisaatio- ja toimipaikkatietojen nykytilan ja tavoitetilan linjaukset. Raportissa esitetään sekä koko kohdealueen yhteisiä että virastojen ja laitosten jatkotoimenpiteitä organisaatio- ja toimipaikkatietojen tavoitetilan toteuttamiseksi. Arkkitehtuuri on tarkoitettu lähtökohdaksi kohdealueen tietovarannoista vastaaville näiden kehittäessä organisaatio- ja toimipaikkatietoja sisältäviä tai hyödyntäviä järjestelmiä. Rajaukset Selvityksessä painottuu substanssitiedon yhteydessä olevien organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytilan kartoitus. Tilasto- ja rekisteritoiminnan näkökulmaa ei ole erikseen huomioitu. Tavoitetilaa lähestytään mahdollisten kehitysvaihtoehtojen ja ratkaistavien kysymyksien avulla. Lähtökohtaisesti tavoitteena ei ole suunnitella kohdealueelle yhtä organisaatio- ja toimipaikkatietojen yhteistä hallintaratkaisua. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantojen arkkitehtuurin laatiminen tehdään käynnistettävässä jatkoprojektissa. Siten tässä raportissa sote-tietovarantoja on käsitelty vasta alustavasti. Tämä arkkitehtuurin kuvaus sisältää myös hallinnonalan viestinnällisen asiakkuuksien hallinnan (CRM-ratkaisun) tietovarantojen arkkitehtuurin yleiskuvauksen. CRMratkaisua kehitetään omana projektinaan, joka myös vastaa ko. alueen arkkitehtuurin kuvauksesta.
3 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 3(49) Arkkitehtuurin keskeiset linjaukset Nykytilan haasteita ja kehityskohteita yleisesti Nykytilan suurimpana haasteena on, että organisaatiot ja toimipaikat eivät ole yksiselitteisesti tunnistettavissa yli tietojärjestelmärajojen. Tämän vuoksi tietojen yhdisteleminen eri järjestelmistä kokonaiskuvan saamiseksi ei ole mahdollista. Siten esimerkiksi samaa organisaatiota koskevia työsuojelun, säteilyn käytön tai ympäristöterveyden valvonnan tuloksia ei voida tarkastella yhdessä. Vastaavasti hallinnonalalla ei pystytä muodostamaan kokonaiskuvaa ministeriön, virastojen ja laitosten keskeisistä sidosryhmistä ja näiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Monissa tietojärjestelmissä organisaatio- ja toimipaikkatiedot ovat osana asiakirjaa ilman niitä kuvaavia metatietoja. Myös tämä aiheuttaa käytännön haasteita tiedon tarjoamiseen muiden viranomaistahojen käyttöön. Organisaatioiden ja toimipaikkojen perus- ja yhteystietojen ylläpito tapahtuu pääosin erillisissä järjestelmissä ja yksittäisissä tietovarannoissa. Tietoja ylläpidetään pääosin manuaalisesti. Tästä aiheutuu kohteen tietojen ylläpidon päällekkäisyyttä ja epävarmuutta tiedon oikeellisuudesta. Nykyisin joitakin lakisääteisiäkin rekistereitä hallinnoidaan office-tiedostossa. Näiden rekistereiden osalta olisi hyvä pyrkiä jatkossa tietojärjestelmäratkaisuun. Tietojärjestelmäratkaisu luo paremmat mahdollisuudet tietojärjestelmien väliseen tiedonvaihtoon ja keskitettyihin ratkaisuihin. Usein syy muun kuin tietojärjestelmäpohjaisen ratkaisun syntymiselle on se, että organisaatio saa tiedon rekisterivelvoitteesta niin myöhään, ettei tietojärjestelmää ehditä rakentaa ennen lain voimaantuloa. Organisaatioiden ja toimipaikkojen historiatiedot eivät ole käytettävissä. Organisaation nimen tai toimipaikan muuttuminen aiheuttaa usein sen, että sen aikaisemmat tiedot eivät ole enää käytettävissä esimerkiksi tutkimuksessa tai viranomaistoiminnassa. Tavoitetilan linjaukset 1. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen ylläpitoa ja hallinnointia keskitetään: käytetään valtakunnallisia organisaatio- ja toimipaikkatietovarantoja, mikäli se on mahdollista kohdealueen substanssitoiminnan eri osa-alueiden organisaatio- ja toimipaikkatiedot keskitetään omiin tietovarantoihinsa. Nämä vastaavat oman alueensa master-datasta ja toimivat tiedon lähteinä muille tahoille hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot hallinnoidaan keskitetysti CRM-järjestelmässä. 2. Erityyppisille organisaatio- ja toimipaikkatiedoille on sovittu omistaja, ylläpitäjä, joka myös toimii yhteystahona muille näitä tietoja tarvitsemille tahoille. Hallinnonalan organisaatio- ja toimipaikkatietojen päärekisterit on tunnistettu. 3. Kussakin tietovarannossa eriytetään loogisella tasolla organisaatio- ja toimipaikkatiedot lupa- ja valvontatiedoista tai muista toiminnan tiedoista alla olevan kuvan mukaisesti.
4 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 4(49) Kuva 1. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen eriyttäminen eri organisaatioita ja toimipaikkoja koskeviin asiakirjoihin liitetään yhdenmukaiset metatiedot asiakirjaan liittyvästä organisaatiosta, joiden avulla asiakirja voidaan liittää muihin samaa organisaatiota koskeviin tietoihin 4. Organisaatio- ja toimipaikkatiedot noudattavat yhteisesti sovittua käsitemallia ja määrittelyjä. 5. Organisaatiot tarjoavat organisaatio- ja toimipaikkatietonsa muiden käyttöön yhteisesti sovitun rajapinnan mukaisesti. Tavoitetilan yhteenveto Tavoitetilassa organisaatio- ja toimipaikkatiedoille on sovittu omistaja, joka on vastuussa tietojen ajantasaisuudesta. Omistaja hyödyntää valtakunnallisia organisaatio- ja toimipaikkatietovarantoja, mikäli se on mahdollista. Kullekin substanssitoiminnan organisaatio- ja toimipaikkatiedolle on oma master-tietolähteensä. Hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot hallinnoidaan keskitetysti CRM-järjestelmässä. Kukin organisaatio tarjoaa omat tiedot muiden käyttöön yhteisesti sovitun rajapinnan kautta. Tavoitetilassa hallinnonalan organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantojen määrä on vähentynyt nykyisestä 115 tunnistetusta tietovarannosta 14 päätietovarantoon. Kuva 2. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen tavoitetila Lopullisena tavoitteena on, että organisaatioista ja niihin liittyvästä toiminnasta voidaan muodostaa kokonaiskuva, kun organisaatiot (luvanhaltijat, valvontakohteet ja sidosryhmät) pystytään tunnistamaan ja yhdistämään yksiselitteisesti yli tietojärjestelmärajojen. Toimipaikka-käsite on yhdenmukainen kaikissa tietojärjestelmissä. Päällekkäisen ylläpidon välttämiseksi ja tiedon luotettavuuden takaamiseksi organisaatio- ja toimipaikkatiedot hallinnoidaan keskitetysti ja erillään substanssitiedosta. Substanssitoiminnan tietojärjestelmät linkittävät lupa- ja
5 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 5(49) valvontatiedot näihin keskitetysti hallinnoituihin organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoihin. Toimeenpano Toimenpiteet kohdealueen organisaatio- ja toimipaikkatietojen ydintietovarantojen kehittämiseksi Kukin virasto ja laitos vastaa omien organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojensa (vertaa kuva 2) kehittämisestä niin, että pystyy tarjoamaan niiden tiedot tahoille. Organisaatio- ja toimipaikkatiedoista ja avoimesta rajapinnasta on tarjolla tarvittavat metatiedot. o Organisaatio- ja toimipaikkatietojen tuottaminen muiden käyttöön tapahtuu pääosin osana muuta tietojärjestelmien kehitystä. Mikäli tavoite ei näin toteudu tulee kehityksestä laatia oma projekti. o Kehityksessä tulee huomioida kulloinkin olemassa olevat yhteiset tietomallit ja standardit rajapinnat o Virastojen ja laitosten tulee laatia suunnitelma omien organisaatio- ja toimipaikkatietovarastojen kehittämisestä. STM seuraa suunnitelmien toimeenpanoa. Hallinnollisille ja viestinnällisille organisaatio- ja toimipaikkatiedoille kehitetään oma yhteinen tietovaranto käynnissä olevassa CRM-projektissa ja ministeriön, virastojen ja laitosten nämä tiedot siirretään hallinnoitavaksi yhteisessä CRMjärjestelmässä Tavoitetilaa tukevat ministeriön, virastojen ja laitosten toimenpiteet Office-muotoisten rekisterien muuttaminen tietojärjestelmäratkaisuiksi Yhdenmukaisten organisaatio- ja toimipaikkatietojen tuominen osaksi metatietoja asianhallintajärjestelmissä Organisaatioiden ja toimipaikkojen elinkaarien huomioiminen tiedon hallinnoinnissa Toimipaikka- ja organisaatiotietojen hallinnointi eriytetään varsinaisesta substanssitiedosta Lainsäädäntötyön ja tietojärjestelmätyön linjaaminen siten, että uusien rekisterien toteuttamiselle jää riittävästi aikaa ja että lainsäädännössä käytettävä käsitteistö on kokonaisuudessaan yhdenmukainen eikä lakikohtainen. Tavoitetilaa valmistelevat julkishallinnon ja kohdealueen yhteiset toimenpiteet Osallistuminen valtakunnallisesti yhteisen toimipaikka-käsitteen kehittämiseen ja sen käyttöönotosta huolehtiminen kohdealueella Yhteisen rajapinnan (tiedot, tietomuodot, luokittelut) sopiminen organisaatio- ja toimipaikkatiedoille
6 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 6(49)
7 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 7(49) Sisällysluettelo Tiivistelmä Johdanto Lähtökohdat Projektin tavoitteet ja tulokset Rajaukset ja liittyvät projektit Projektin toteutus ja eteneminen Nykytila Kokonaiskuva Ympäristöterveydenhuolto (YTH) Työsuojelu Työterveyslaitos (TTL) Säteilyturvakeskus (STUK) Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Valtakunnalliset viitearkkitehtuurit Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (PerustA) ja perusrekisterit Työnantajarekisterin kehittäminen Valmisteilla oleva JHS suositus toimipaikkatiedolle PERA Perustietovarantojen rajapinnat Tavoitetila Tavoitetilan linjaukset Tavoitetilan organisaatio- ja toimipaikkatietojen päätietovarannot Käsitemalli Käsitemalliin ja tiedon hallintaan liittyviä kehitystarpeita Organisaatio- ja toimipaikkatietojen yhteinen rajapinta Tavoitetilan yhteenveto Nykytilan haasteet ja toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi Kohdealue yleisesti Nykytilan haasteita ja kehityskohteita yleisesti Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilaa valmistelevat toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet... 42
8 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 8(49) 5.2 Ympäristöterveydenhuolto (YTH) Nykytilan haasteita Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet Työsuojelu Nykytilan haasteita Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet Työterveyslaitos (TTL) Nykytilan haasteita Tavoitetilan toimenpiteet Lähitulevaisuuden toimenpiteet Säteilyturvakeskus (STUK) Nykytilan haasteita Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Nykytilan haasteita Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) Nykytilan haasteita Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Nykytilan haasteita Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Nykytilan haasteita Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet LIITTEET: 1) Kuva 3: Organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytila, A3 2) Kuva 14: Tietovarannot sisältötyypeittäin, A3 3) Koontitaulukko: lähdetietovarantoselvitysten tietovarannot 4) Palautekoonti hallinnonalan CRM-järjestelmän kehitystyöhön
9 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 9(49) MUUTOKSET: versio päiväys laatija kuvaus Carita Savin kommentoitava versio Carita Savin TTL täydennykset Fimea täsmennykset Käsitemallin täydennyksiä Carita Savin Työsuojelun täydennykset Carita Savin Työsuojelu ja TTL eriytetty omiin kappaleisiinsa Työsuojelun lisätäydennykset Carita Savin TTL täydennykset YTH korjaukset Tavoitetilakuvan täsmennys Käsitemallin täsmennys Kuvien päivitykset Carita Savin THL täydennykset Tavoitetilan kuva päivitetty final draft Jukka Yhteenveto Lähesmaa final draft Jukka Lähesmaa Toimenpiteiden muokkausta Vittaukset hallinnonalan tiedonhallinnan linjauksiin
10 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 10(49) 1 Johdanto 1.1 Lähtökohdat Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) hallinnonalalla sekä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueella on halua ja tarvetta organisaatio- ja toimipaikkatietojen hallinnan yhteiseen kehittämiseen. Tällä hetkellä käytössä olevia työkaluja ja rekisterejä organisaatiotietojen hallintaan on satoja ja näissä käsitellään merkittävältä osin samoja tietoja. Yhtenäistämällä toimintaprosesseja ja järjestelmiä karsittaisiin päällekkäistä työtä, parannettaisiin tiedon saatavuutta sekä laatua ja saavutettaisiin näin kustannussäästöjä. Asiakkuuksien ja organisaatiotietojen hallintaan liittyen on viimeaikoina laadittu kaksi keskeistä selvitystä: STM:n hallinnonalan CRM ratkaisun arviointi (STM ) ja SADe sote palveluhakemiston ja siihen liittyvien rekisterien tietojen ylläpitoselvitys (luonnos 7.6). Lisäksi useissa hallinnonalan organisaatioissa asiakkuuksien ja organisaatiotietojen hallinnan kehittäminen on ajankohtaista. Valtionhallinnossa on myös valtakunnallisia kehityssuunnitelmia, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM)valtakunnallisen organisaatiotietojen hallinnan kehitys ja Valtiovarainministeriön (VM) kuntatieto-ohjelman tilastointia ja toimipaikkatietoja kehittävä osuus, jossa myös STM ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat mukana. 1.2 Projektin tavoitteet ja tulokset Projektin tavoitteena oli laatia organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueelle. Arkkitehtuuri toimii ohjausvälineenä kaikille tulevilla kehitysprojekteille, joissa käsitellään organisaatio- ja toimipaikkatietoja. Noudattamalla ja kehittämällä edelleen tätä arkkitehtuuria tulevat organisaatio- ja toimipaikkojen tietovarannot muodostavat tarkoituksenmukaisen ja yhteen toimivan kokonaisuuden. Arkkitehtuurin pääkuvaus ovat organisaatio- ja toimipaikkatietovarannot. Tämä kuvaa millaisia organisaatio- ja toimipaikkatietoja organisaatiolla on eri järjestelmissä ja välineissä. Tietovarantojen ja tietovirtojen tietosisältö on kuvattu karkeasti. Lisäksi arkkitehtuurissa esitetään alustava organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietomalli ja linjauksia organisaatio- ja toimipaikkatietojen välitykseen tarkoitettujen rajapintojen toteuttamiseksi. Arkkitehtuuri kuvaa organisaatio- ja toimipaikkatietojen nykytilan ja tavoitetilan linjaukset. Lisäksi esitetään koko kohdealueen yhteisiä että yksittäisten kehityskohteiden jatkotoimenpiteitä organisaatio- ja toimipaikkatietojen tavoitetilan toteuttamiseksi. 1.3 Rajaukset ja liittyvät projektit Projektissa painottuu substanssitiedon yhteydessä olevien organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytilan kartoitus. Tilasto- ja rekisteritoiminnan näkökulmaa ei ole erikseen huomioitu. Tavoitetilaa lähestytään mahdollisten kehitysvaihtoehtojen ja ratkaistavien kysymyksien avulla. Lähtökohtaisesti projektin tavoitteena ei ole suunnitella kohdealueelle yhtä organisaatio- ja toimipaikkatietojen yhteistä
11 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 11(49) hallintaratkaisua, vaan tämä on yksi projektissa tarkasteltava pitkän aikavälin kehitysvaihtoehto. Kohdearkkituurin lähdemateriaalina on pääosin CRM selvityksessä sekä Tietovarantoselvityksessä kerätty aineisto hallinnonalan tietovarannoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantojen arkkitehtuurin laatiminen tehdään käynnistettävässä jatkoprojektissa. Siten tässä raportissa sote tietovarantoja on käsitelty vasta alustavasti. Tämä kohdearkkitehtuurin kuvaus sisältää myös hallinnonalan viestinnällisen asiakkuuksien hallinnan (CRM-ratkaisun) tietovarantojen arkkitehtuurin yleiskuvauksen. CRM-ratkaisua kehitetään omana projektinaan, joka myös vastaa ko. alueen arkkitehtuurin kuvauksesta. Tämän projektin kanssa samaan aikaan on laadittu STM:n hallinnonalan tietohallinnon linjauksia. Linjauksissa on omana kohtanaan käsitelty tiedon hallintaa. Linjauksissa mm. korostetaan kokonaiskuvan muodostamista tiedon hallinnan palveluista ja niiden johtamista portfoliona. 1.4 Projektin toteutus ja eteneminen Projektin toteutuksesta on vastannut terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen tietoarkkitehtuuriryhmä. Projektipäällikkönä toimi Jukka Lähesmaa sosiaali- ja terveysministeriöstä ja konsulttina Carita Savin Gofore Oy:stä Työ on toteutettu aikavälillä 10/ /2014. Konsultti on tuottanut alustavat kuvaukset aiempien tietovarantokyselyiden pohjalta ja valmistellut tehtävänannot organisaatioille. Konsultin tuottamat organisaatiokohtaiset nyky- ja tavoitetilakuvaukset on käyty läpi organisaatiokohtaisissa palautekeskusteluissa ja tietoarkkitehtuuriryhmän kokouksissa. Raportti on laadittu niiden pohjalta. Lisäksi on kartoitettu muut valtakunnalliset organisaatio- ja toimipaikkatiedon kuvaamiseen liittyvät hankkeet yhteisen rajapinnan määrittelemiseksi. Rajapinta-asiaa on lisäksi lähestytty avoimen datan näkökulmasta. Kuva 1: Työn eteneminen
12 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 12(49) 2 Nykytila 2.1 Kokonaiskuva Tämä luku kuvaa kohdealueen keskeiset organisaatio- ja toimipaikkatiedot nykytilassa. Organisaatio- ja toimipaikkatiedot voivat muodostaa oman erillisen tietovarannon tai voivat esiintyä muiden tietojen kanssa osana laajempaa tietovarantoa. Tätä organisaatio- ja toimipaikkatietojen kytkeytymistä muihin tietoihin on tarkennettu organisaatio- ja toimipaikkatietojen käsitemallia käsittelevässä luvussa. Nykytila on kuvattu pääosin CRM esiselvityksen sekä Tietovarantoselvityksen aineiston pohjalta. Organisaatioiden vastausten tarkkuustaso em. selvityksissä oli vaihteleva. Tämän vuoksi myöskään nykytilan kuvauksen tietovarannot eivät ole keskenään samantasoisia. Tietovarannot on kuvattu sillä tarkkuustasolla, jolla kukin organisaatio on kyennyt selvityksissä organisaatio- ja toimipaikkatietonsa esittämään. Lisäksi tiedetään, ettei nykytilan kuvaus ole läheskään täydellinen, vaan siitä puuttuu lukuisia erityisesti pienempiä organisaatio- ja toimipaikkojen tietovarantoja. Nykytilassa tunnistettiin 115 erilaista tietovarantoa, jotka sisälsivät suoraan tai välillisesti organisaatio- ja toimipaikkatietoa. Tietovarantojen organisaatio- ja toimipaikkatiedot olivat luonteeltaan luvanhaltijoita, valvontakohteita, organisaatioiden perustietoja, toimijaryhmiä (esim. neuvottelukunnat) sekä yhteystietoja. Osa tietovarannoista hallinnoidaan tietojärjestelmissä, osaa ylläpidetään yksittäisissä officetiedostoissa. Office-tiedostoja oli 38 % tietovarannoista. Näistä pääosa oli erilaisia yhteystietoja. SISÄLTÖ OSUUS tietovarannoista Luvanhaltija 9 % Valvontakohde 21 % Yhteystiedot (organisaation perustiedot, toimijaryhmät, yhteystiedot) 69 % Taulukko 1: Tietovarannot sisältötyypeittäin
13 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 13(49) Tietovarantokartoissa on käytetty seuraavaa notaatiota: Kuva 2: Tietovarantokuvausten notaatio Huomaa: Luvanhaltijat ovat pääsääntöisesti myös valvontakohteita. Notaatiossa valvontakohteiksi on merkitty sellaiset organisaatiot/toimipaikat, joihin kohdistuu valvontaa, mutta valvontaa ei suoriteta lupaan pohjautuen. Seuraavassa kuvassa on esitetty kohdealueen nykytilan organisaatio- ja toimipaikkatietovarannot.
14 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 14(49) Kuva 3: Organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytila (kuva A3-kokoisena liitteenä 1)
15 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 15(49) 2.2 Ympäristöterveydenhuolto (YTH) Ympäristöterveydenhuollon organisaatio- ja toimipaikkatiedot ovat valvontayksiköiden ja valvontakohteiden tietovarannoissa. Kuva 4: YTH - Organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytila Valvontayksikkörekisterissä hallinnoidaan valvontayksiköiden eli valvontaa suorittavien organisaatioiden yhteys-, toimiala- ja resurssitietoja. Valvontayksiköt ylläpitävät itse omia tietojaan. Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmässä (KUTI/YHTI-järjestelmä) ovat valvontakohteiden ja valvonnan tiedot. Lähtökohtaisesti järjestelmässä on tieto kunkin valvontakohteen toimijasta, toiminnasta ja toimipaikasta. Toimijatiedot viittaavat henkilötunnuksella Väestötietojärjestelmään (VTJ) ja yritystiedot y-tunnuksella Yritystietojärjestelmään (YTJ). Toimipaikka on huoneisto tai liikkuva kuljetusväline (auto, juna, laiva, jne.). Toiminta jaotellaan toimintaluokkien ja toimintatyyppien perusteella. Valvontaa suorittavat viranomaiset syöttävät ja ylläpitävät tietoja valvontakohteista osana valvontaprosessia, esimerkiksi lupahakemusten ja ilmoitusten käsittelyn tai tarkastusten tekemisen yhteydessä.
16 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 16(49) 2.3 Työsuojelu Työsuojelun tietovarannoissa ei ole varsinaisia organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoja. Kuitenkin pääosa tietovarannoista sisältää tietoja, jotka kohdistuvat työpaikkaan. Näitä ovat erilaiset valvontatietorekisterit. Kuva 5: Työsuojelu - Organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytila Työsuojeluvalvonnan tietojärjestelmässä (VERA) tehdään tarkastuskertomukset. Sieltä saadaan kattavat tiedot tarkastustoiminnasta. Verassa on työnantajarekisteri ja sen osana työpaikka (valvontakohde) rekisteri. Työsuojeluvalvonta kohdistuu aina työpaikkaan ja valvonnan velvoitettu taho on työnantaja tai muu velvoitettu taho, joka toimii vastaavassa asemassa. Työpaikan organisaatio- ja toimipaikkatiedot siirretään yksityisten työnantajien osalta Tilastokeskuksen kautta YTJ:n tietoja. Tilastokeskus lisää YTJ-tietoon työnantajien ilmoittamien työpaikkojen osoitteet. Julkishallinnon työnantaja ja valvontakohdetietoja ei saada mistään keskistetystä rekisteristä ja tästä syystä esim. kuntien työpaikkojen tiedot on jouduttu kysymään kunnista. Työsuojelutarkastukset kiinnitetään Verassa työnantaja- ja valvontakohdetietoihin, tarkastusta ei voi tehdä ilman tätä tietoa. Työnantajan ja valvontakohteen tiedot tarkastetaan ja päivitetään jokaisen tarkastuksen yhteydessä. Työsuojelun tarkastuskertomuksen työnantajan ja valvontakohteen yhteystiedot luetaan Verasta, joten tietojen on oltava ajantasaisia. Työturvallisuuskeskuksen ylläpitämässä STM:n Työsuojeluhenkilörekisterissä on tiedot työnantajasta, työpaikasta, toimialasta, työsuojelun yhteistoimintamuodosta, työterveyshuollon järjestämistavasta (palvelun tuottaja) ja kattavat tiedot työsuojeluhenkilöistä. Työnantajat ovat velvollisia ilmoittamaan työsuojeluhenkilöiden tiedot. Työpaikan organisaatio- ja toimipaikkatiedot saadaan työnantajilta ja työnantaja voi ilmoittaa tiedot sähköisen lomakkeen kautta tai paperilla. Työsuojeluhenkilörekisteri kattaa yksityiset, kunnalliset sekä valtion työpaikkatiedot, niiltä osin, kun työnantaja on ilmoittanut tiedot.
17 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 17(49) 2.4 Työterveyslaitos (TTL) TTL:n tietovarannoissa ei ole varsinaisia organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoja. Kuitenkin pääosa tietovarannoista sisältää tietoja, jotka kohdistuvat työpaikkaan. Näitä ovat erilaiset altistumis- ja työperäisten sairauksien rekisterit. Tietojen pohjalta tehdään tutkimus- ja kehittämistyötä. Tutkimustulokset siirretään työpaikkojen käyttöön. Kuva 6: TTL - Organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytila Työterveyslaitoksen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisterin (ASA) tiedot saadaan työnantajilta, Työhygieenisten altistumismittausten rekisterin (THAM) tiedot syntyvät Työterveyslaitoksen työpaikoilla suorittamien työhygieenisten altistumismittausten yhteydessä ja Työperäisten sairauksien rekisterin (TPSR) tiedot Tapaturmavakuutuslaitosten liiton ja Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kautta. Työpaikan organisaatio- ja toimipaikkatiedot saadaan em. lähteistä eikä niitä ylläpidetä erikseen.
18 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 18(49) 2.5 Säteilyturvakeskus (STUK) STUKin tietovarannoissa ei ole varsinaisia organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoja. Luvanhaltija- ja valvontakohdetiedot ovat asianhallintajärjestelmissä varsinaisten lupa- ja valvontatietojen yhteydessä. Kuva 7: STUK - Organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytila VASARA-järjestelmä on Säteilytoiminnan valvontaa ja sen seurantaa varten perustettu rekisteri. Järjestelmässä hallitaan tiedot turvallisuusluvista, luvissa mainituista toiminnoista, niihin liittyvistä säteilylähteistä, tarkastuksista sekä muista säteilytoimintaan liittyvistä päätöksistä ja tapahtumista. Valvontakohteiden ja luvanhaltijoiden tiedot syntyvät ja niiden ylläpito tapahtuu asioinnin yhteydessä. SAHA on Ydinturvallisuuden ja hallintodiaarin tietovaranto. Järjestelmässä hallinnoidaan ydinvoimalaitosten sekä ydinjätteiden ja ydinmateriaalin valvontaan liittyvät tiedot. Ydinvoimalaitosten perustiedot syntyvät ja niiden ylläpito tapahtuu asioinnin yhteydessä.
19 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 19(49) 2.6 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Valviran organisaatio- ja toimipaikkatietojen päätietovarannot koostuvat lupa- ja valvontatiedoista, jotka kohdistuvat johonkin organisaatioon tai toimipaikkaan. Niiden lisäksi on muutamia erikseen ylläpidettäviä rekistereitä. Kuva 8: Valvira - Organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytila Valveri on Yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen antajien rekisteri. Tietojen hallinnoinnista vastaa viranomaiset, jatkossa myös palveluntarjoajat voivat itse päivittää tietojaan sähköisen asioinnin kautta. Alkoholielinkeinoluvat hallinnoidaan Allussa. Valvira ja aluehallintovirastot vastaavat rekisterin kattavuudesta. Tiedot syntyvä lupa- ja valvontakäsittelyn aikana ja niitä päivitetään asiakkaiden ilmoitusten perusteella. Tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvat ovat Turressa. Valvira ja kunnat vastaavat rekisterin kattavuudesta ja tietoja ylläpidetään lupa- ja valvontakäsittelyn yhteydessä. Geenitekniikkarekisteri on tarkoitettu muuntogeenisten organismien käytön valvonnan välineeksi. Rekisterin sisällöstä vastaa GTLK:n sihteeristö ja geenitekniikkalain alaisten valvontaviranomaisten (Valvira, SYKE, Evira) tarkastajat. Markkinavalvonnan tarpeisiin olevat tietovarannot viittaavat lääkinnällisten laitteiden valmistajiin kliinisten tutkimusten tekijöihin. Näiden tietojen ylläpito tapahtuu pääosin asiakkaan toimesta.
20 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 20(49) 2.7 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) Fimean organisaatio- ja toimipaikkatietojen päätietovaranto on jatkossa SÄIHKEjärjestelmä, jossa hallinnoidaan kaikkien Fimean vastuualueisiin liittyvien asiakkaiden ja toimijoiden tiedot. Tällä hetkellä tiedot ovat hajallaan monessa erillisrekisterissä. Kuva 9: Fimea - Organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytila SÄIHKE-järjestelmän tietoja ylläpidetään osana asioiden käsittelyprosessia ja osin ulkoisten rajapintojen kautta ulkoisista lähteistä. SÄIHKE-järjestelmän ulkopuolella on Huumausaineiden tuonti- ja vientiluvat ja Nikotiinivalmisteiden myyntiluvat. Huumausaineiden tuonti-ja vientiluvat ovat erillisessä järjestelmässä kansainvälisen yhteistyön ja lainsäädännön vuoksi. Luvanhaltijoiden organisaatio- ja toimipaikkatietoja ylläpitää asiakas osana asiankäsittelyprosessia. Fimean lääkeinformaatio- ja tutkimusverkostoissa mukana olevien toimijoiden tiedot eivät ole Säihkeessä. Myös viestinnän kohderyhmätiedot ovat osin Säihkeen toimijatietoja laajemmat.
21 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 21(49) 2.8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) THL:n organisaatio- ja toimipaikkatietojen päätietovarannot liittyvät Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioihin. Näiden tietovarantojen arkkitehtuurin laatiminen tehdään käynnistettävässä jatkoprojektissa. Muut THL:n organisaatio- ja toimipaikkatietojen päätietovarannot liittyvät tartuntatauteihin ja niiden ehkäisyyn. Tällaisia toimipaikkatietoja ovat mm. neuvolat ja laboratoriot. Kuva 10: THL - Organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytila THL:n osalta organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoja ei ole pystytty kattavasti jäsentämään. Tässä on kuvattu ne tietovarannot, mitä lähdetietoina olleissa tietovarantoselvityksissä oli tunnistettu. Sosiaali- ja terveydenhuollon TOPI-toimipaikkarekisterin tietoja ylläpidetään asiakkaan ilmoitusten perusteella. Tieto uusista ja lopettaneista yksityisten palvelujen tuottajista saadaan Valviralta. SOTE organisaatiorekisterissä on julkisen terveydenhuollon organisaatioyksiköt. Tietojen hallinnointi tapahtuu organisaatioiden toimesta koodistopalvelun kautta, kehitteillä on suora ylläpitokäyttöliittymä. Järjestelmässä on myös asiakaskäyttöliittymä. Palvelu tarjoaa integraatiorajapinnat tietojen käyttöön ja ylläpitoon. Huumehoidon tietojärjestelmässä on tiedot huumehoitoa antavista sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköistä. Yksiköt ilmoittavat yksikön perustiedot itse. Sen lisäksi tietoja haetaan mm. toimipaikkarekisteristä ja internetistä. Toimiluparekisterissä hallitaan tiedot kaikista kliinisen mikrobiologian laboratoriotoimintaa suorittavista laboratorioista. Tietojen päivitys on osa lupavalvontatoimintaa. Rokotteiden jakelupisteiden rekisterissä on mm. neuvoloiden ja apteekkien tiedot.
22 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 22(49) Asiakkuuksien ja yhteydenpitoon liittyviä yhteystietoja on kerätty Prospektiin. Prospektin tietojen päivityskäytännöt vaihtelevat osa-alueittain. Osa tiedoista ylläpidetään asiakkaan toimesta asioinnin yhteydessä. Erillisiä yksittäisiä toimipaikkatietoihin liittyviä listoja näyttää olevan paljon ja kukin organisaatio hallinnoi niitä omien tarpeidensa mukaisesti. 2.9 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Sosiaali- ja terveysministeriön organisaatio- ja toimipaikkatiedot ovat erilaisia sektorin hallinnollisia organisaatioita, palvelun tuottajia ja sidosryhmiä. STM:llä ei ole omia varsinaisia organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietokantoja. Tietoja ylläpidetään erilaisina MS-office dokumentteina, listoina ja taulukoina, joista osaa säilytetään asiakirjanhallintajärjestelmässä Doktorissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste-ohjelman) hallinnontiin liittyviä organisaatiotietoja ylläpidetään ohjelman Innokylä.fi-työtilassa.. Kuva 11: STM - Organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen nykytila
23 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 23(49) 3 Valtakunnalliset viitearkkitehtuurit Tietovarantojen arkkitehtuurityössä tulee huomioida valtakunnalliset viitearkkitehtuurit. Tässä työssä on tunnistettu seuraavat organisaatio- ja toimipaikkatietoja sisältävien tietovarantojen kehittämistä ja kuvaamista ohjaavat valtakunnalliset viitearkkitehtuurit: 1. PerustA Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri ja olemassa olevat perusrekisterit PerustA luo tavan jäsentää kansalliset perustietovarannot. Organisaatioiden on omassa työssään huomioitava se, kuinka olemassa olevia perustietovarantoja hyödynnetään. Lisäksi on omia tietovarantoja katsasteltava siitä näkökulmasta, mihin loogiseen perustietovarantoon ne kuuluvat. 2. valtakunnallisen työnantajarekisterin kehittäminen SADe-hankkeessa on usealta taholta tunnistettu tarpeelliseksi viranomaisten yhteinen työnantajarekisteri ja siitä on tehty esiselvitys. Visiona on, että työnantajan, työssäkäynnin ja työpaikan tiedot käsitetään sekä tunnistetaan yhtenevästi ja ydintiedot ovat saatavilla kaikille viranomaisille heti niiden synnyttyä. 3. valmisteilla oleva JHS suositus toimipaikkatiedolle Yhteisen työnantajarekisterin muodostamista vaikeuttaa se, että tällä hetkellä toimipaikka-käsite ymmärretään eri yhteyksissä eri tavalla. Työn tavoitteena on tuottaa suositus yksiselitteisestä määritelmästä toimipaikalle ja sen käyttöala. 4. PERA Perustietovarantojen rajapintapalveluiden arkkitehtuuriratkaisu PERAssa kuvatut ratkaisumallit on alun perin suunniteltu käytettäviksi perustietovarantojen rajapinnoissa, mutta niitä voidaan soveltaa myös muihin julkishallinnon tiedonvälitystarpeisiin. Se kuvaa määrittelyt sovellus-sovellus - integraatiolle sekä aineiston ja suurien tiedostojen siirrolle. 3.1 Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (PerustA) ja perusrekisterit Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri kuvaa valtakunnallisten tietovarantojen loogisen rakenteen (katso kuva alla) ja luo näin jäsentelyn perustietovarannoille. Kustakin perustietovarannosta kuvataan myös ne perusrekisterit, jotka sisältävät kyseisiä tietoja. Perusrekisterien lista luonnollisesti kasvaa ajan myötä. Tietovarantohankkeissa tulee huomioida jo toteutetut perusrekisterit siten, ettei toteuteta niiden kanssa päällekkäisiä uusia tietovarantoja. Sen sijaan tulee jo saatavilla olevia perusrekisterietä käyttää tietolähteinä. Käytännössä kohdealueella tunnistetut organisaatio- ja toimipaikkatietovarannot voivat käyttää tietolähteinä valtakunnallisia organisaatio- ja toimipaikkatietovarantoja. Tai kohdealueen tietovarannot voivat tarjota muille terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien organisaatioiden, toimipaikkojen, luvanhaltijoiden ja valvontakohteiden tietoja.
24 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 24(49) Kuva 12: Loogiset tietovarannot / PerustA Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri kuvaa ainoastaan tietovarantojen loogisen rakenteen ja siten siitä ei voida suoraa tunnistaa käytettävissä olevia valtakunnallisia organisaatio- ja toimipaikkatietovarantoja. Tällaisia rekistereitä ovat alla tunnistetut perusrekisterit ja vasta suunnitteilla oleva valtakunnallinen työnantajarekisteri kts. taulukko alla). Valtakunnallisten organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen hyödyntäminen tulee aina olla lähtökohtana kehitettäessä kohdealueen omia organisaatio- ja toimipaikkatietovarantoja. Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueella tuotetaan organisaatio- ja toimipaikkatietoja muiden käyttöön. Nämä liittyvät mm. julkishallinnon organisaatiotietojen, toimipaikkatietojen, palvelun tuottajien ja toimilupien haltijoiden loogisiin tietovarantoihin. Alla olevassa taulukossa on kuvattu alustavasti terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueelta muille tarjottavat organisaatio- ja toimipaikkatietovarannot. Muilla kohdealueilla tuotetaan myös runsaasti tietoa näiden sektoreiden toimijoista, toimipaikoista, valvontakohteista yms., joille olisi mielenkiintoa terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen organisaatioissa. Näitä ei tässä selvityksessä kuitenkaan vielä pystytty tunnistamaan.
25 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 25(49) Valtakunnalliset organisaatio- ja toimipaikkatietojen perusdatavarannot ja perusrekisterit: Tietovaranto Rakennus- ja huoneistotietovaranto Rakennustietojärjestelmä (RTJ) perusrekisteri Yritys- ja yhteisötietovaranto Yhteisötietojärjestelmä (YTJ) ja siihen kuuluva Yritys- ja toimipaikkarekisteri (esitutkimuksessa tarpeelliseksi todettu työnantajarekisteri) Merkityksellisyys Organisaatiot ja niiden toimipaikat sekä työpaikat sijaitsevat rakennuksissa Asuntojen Radonmittaukset tapahtuvat huoneistoissa. Organisaatiot ovat usein yrityksiä Toimipaikat ja työpaikat ovat usein yrityksen toimipaikkoja. Luvanhaltijat ja valvontakohteet ovat usein yrityksiä. Työpaikkoihin kohdistuu monenlaista valvontaa. Työnantaja voi olla yritys, joka harjoittaa luvanvaraista toimintaa ja on näin luvanhaltija. Työnantaja voi olla myös muu kuin yritys. Yleiset organisaatio- ja toimijatietojen informaatiovarannot: Tähän yhteyteen on kirjattu myös ne, nyt hallinnonalalla organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietojen tietovarannoiksi tunnistetut rekisterit, joiden tulisi omalta osaltaan toteuttaa kyseisiä loogisia tietovarantoja. Tietovaranto Julkishallinnon organisaatiot tietovarantona Merkityksellisyys Siltä osin kuin tietovarannoissa tarjotaan oman yksikön organisaatiotiedot muiden käyttöön, kerrytetään tätä yleistä informaatiovarantoa. Terveyden- ja hyvinvoinnin kohdealueen tietovarannoista näitä tietoja sisältää: VTO Valvontayksikkörekisterissä (YTH) on ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt Prospektissa (THL) sekä yksittäisissä tiedostoissa on omien organisaatioiden perustietoja. Toimipaikkatietovaranto Palvelun järjestäjien ja Siltä osin kuin tietovarannoissa tarjotaan oman yksikön toimipaikkatiedot muiden käyttöön, kerrytetään tätä yleistä informaatiovarantoa. Siltä osin kuin käytetään toimipaikkatietoja, tulee selvittää onko tiedot jo saatavilla osana yleisten informaatiovarantojen toteutusta. Terveyden- ja hyvinvoinnin kohdealueen tietovarannoista näitä tietoja sisältää: Prospekti (THL) sekä yksittäiset tiedostot Siltä osin kuin tietovarannoissa tarjotaan palvelun järjestäjien ja tuottajien tietoja muiden käyttöön, kerrytetään tätä yleistä
26 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 26(49) tuottajien tietovaranto informaatiovarantoa. Siltä osin kuin käytetään palvelun järjestäjien ja tuottajien tietoja, tulee selvittää onko tiedot jo saatavilla osana yleisten informaatiovarantojen toteutusta. Terveyden- ja hyvinvoinnin kohdealueen tietovarannoista näitä tietoja sisältää: VALVERI (Valvira): yksityiset sote-palveluiden tuottajat Toimipaikkarekisteri TOPI (THL): sote toimipaikat SOTE-organisaatiorekisteri (THL): julkisen terveydenhuollon organisaatiot Palveluhakemisto (THL): sote toimipisteet Toimilupia koskevat tietovarannot Toimiluvat koskevat luvanhaltijoita. Siltä osin kuin luvanhaltijatietoja tarjotaan muiden käyttöön, on selvitettävä sen suhde tämän yleisen informaatiovarannon toteutuksiin. Vastaavasti on selvitettävä, onko tietoja jo saatavilla osana yleisten informaatiovarantojen toteutusta. Terveyden- ja hyvinvoinnin kohdealueen tietovarannoista näitä tietoja sisältää: ALLU (Valvira): alkoholielinkeinoluvat TURRE (Valvira): tupakkatuotteiden vähittäismyyntiluvat Geenitekniikka- (Valvira) ja Lääkinnälliset laitteet (Valvira) rekisterit Toimiluparekisteri (THL): laboratoriot SÄIHKE (Fimea): lääkealan toimijat kuten lääkeyritykset, lääkemaahantuojat, lääketukut ja apteekit NDS (Fimea): huumausaineiden tuontiin ja vientiin liittyvä luvat SAHA- ja VASARA-asianhallintajärjestelmissä (STUK) radioaktiivisiin aineisiin ja säteilylähteisiin liittyvät luvat Lisätietoja Perustietovarantojen viitearkkitehtuurista: Hanketiedot: Julkaisut:
27 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 27(49) 3.2 Työnantajarekisterin kehittäminen Terveyden- ja hyvinvoinnin kohdealueella työnantajarekisterin puuttuminen vaikeuttaa toimintaa työsuojelussa. TEMin SADe-ohjelman Työnantajan palvelukokonaisuus - osassa teetettiin Työnantajan tietoja sisältävän rekisterin esiselvitys (TAR) vuoden vaihteessa. Esiselvityksestä käy ilmi, että tiedot työnantajista eivät ole kattavasti saatavilla eikä työnantajien muut viranomaistiedot ole samalla tavalla tunnistettuja eri viranomaisten tietojärjestelmissä. Valvonnan kannalta tulisi saada tietoa sellaisista työntekopaikoista, joissa on mahdollisesti tarvetta työsuojeluvalvonnalle. Tätä tietoa on muilla viranomaisilla ja toimijoilla (esim. Tukes, paloviranomaiset, tapaturmavakuutuslaitokset, työterveyslaitoksen rekisterit). Työsuojelun kannalta tärkeitä mutta tällä hetkellä vaikeasti saatavia tietoja ovat: - julkishallinnon työnantajat ja työpaikat - työntekopaikat, eli osoitteet joissa työnantajan lukuun tehdään töitä - osoitteet, puhelinnumerot, henkilöstömäärä ja työsuojeluhenkilöstö (työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu) - toiminnan laajuus ja kuvaus (mm. toimiala) - erilaisten työsuojeluun liittyvien sopimusten, ilmoitusten ja tapahtumien tiedot. Lisäksi työpaikkojen kattavuus ei ole riittävä. Mikäli työnantajien ja työntekopaikkojen tiedot olisivat nykyistä ajantasaisemmat, säästyisi tarkastajilta työaikaa arviolta n. 10 min/tarkastus. Mikäli työnantajan tiedot olisivat ajantasaisemmat ja tietoja saisi helpommin, olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän etävalvontaa ja valvonta voitaisiin kohdistaa nykyistä paremmin. Vuosien aikana on SADe-hankkeessa tehty Työnantajarekisterin esiselvitys, jonka tuloksena oli esiselvitys työnantajan, työssäkäynnin ja työpaikan tietoja sisältävästä tietovarannosta. Selvityksessä keskeiseksi teemaksi nousi työnantajan yksilöinti, jonka suurin haaste on työnantajien puutteellinen toimipaikkakohtainen määritelmä. Myöskään työnantajan käsitettä ei ole varsinaisesti määritelty vaan työnantajana toimimista on arvioitu työsopimuslain 1 :n mukaan. Valvontatietojärjestelmän kannalta työnantajana on pidetty niitä, joita tilastokeskus pitää työnantajina. Vertailtavuuden vuoksi tarvitaan viranomaisille yksi yhteinen tapa yksilöidä työnantaja riippumatta siitä, onko se yritys, yhteisö, yksityishenkilö, kotitalous tai muu työnantaja. Selvitystyön johtopäätöksiä ovat mm. 1. Useat viranomaiset ylläpitävät työnantajatietoja omissa rekistereissään. Työryhmä esittää yksimielisesti jatkotyön käynnistämistä. 2. Yhteisen tietovarannon perustaminen synnyttäisi säästöjä ja parantaisi työnantajan saaman palvelun laatua. Esiselvityksessä Visio ja tahtotila nähdään sellaisena, että työnantajan, työssäkäynnin ja työpaikan ydintiedot ovat saatavilla kaikille viranomaisille, heti kun ne ovat syntyneet. Tiedon laatuun voidaan luottaa ja tiedot saadaan halutun ajankohdan perusteella voidaan siis nähdä miltä tiedot näyttävät nykyhetkessä sekä esimerkiksi vuosi sitten. Järjestelmät osaavat keskustella toistensa kanssa automaattisesti. Visiossa ydintiedolla on selkeä omistaja ja taho. joka on vastuussa tiedon kehittämisestä ja jakamisen mahdollistamisesta. Tiedon käyttäjien puolella tietoja voidaan yhdistää kunkin tahon substanssitietoihin. Ratkaisu säästää usean eri viraston työaikaa.
28 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 28(49) 3.3 Valmisteilla oleva JHS suositus toimipaikkatiedolle Työnantajarekisterin selvitystyön pohjalta asetettiin JHS-määrittelytyö toimipaikkakäsitteelle. Kun toimipaikkatietoa käsitellään osana yhteistä tietovarantoa, tulee se tunnistaa yksiselitteisesti ja kuvata samanmuotoisesti. Toimipaikkatietoa koskeva JHS työ on käynnissä. Työn on käynnistynyt osana VM:n Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaa. Sen tavoitteena on tuottaa suositus yksiselitteisestä määritelmästä toimipaikalle ja sen käyttöala. Samalla tuotetaan suositus muille aikaisemmin toimipaikkana tunnettujen termien määritelmiksi terminologisen päällekkäisyyden välttämiseksi. Työ sisältää myös suosituksen alustavista vaatimuksista toimipaikkarekisterin käytölle, sen tietojen ylläpidolle sekä palvelun hallinnalle ja kehittämiselle. Nykytilassa toimipaikalla voidaan tarkoittaa mm. toimintayksikköä, tuotantoyksikköä, palveluntuottajaa, tulosyksikköä, toimipistettä. Tämä vaikeuttaa tiedon vertailua ja aiheuttaa ylimääräistä työtä sekä tiedon tuottajille että tiedon käyttäjille. Kuva 13: Toimipaikka-käsitteen ilmentymät nykytilassa / Kuntien kehittämisohjelma JHS XXX Toimipaikkatieto löytyy osoitteesta: PERA Perustietovarantojen rajapinnat PERA-määrittelyt ovat osa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria ja sen sisältämät ratkaisumallit on tarkoitettu liitettäväksi osaksi julkisen hallinnon organisaation
29 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 29(49) arkkitehtuurilinjauksia ja noudatettaviksi tietojärjestelmien kehittämistyössä. Määrittely yhtenäistää tapaa, jolla eri perustietovarannot tarjotaan käyttöön tietojen tarvitsijoille. PERA-määrittelyt on tarkoitettu käytettäväksi perustietovarantojen rajapinnoissa. Kun kohdealueen tietovarannoista tarjotaan muiden käyttöön organisaatioiden, toimipaikkojen, luvanhaltijoiden ja valvontakohteiden tietoja, rajapinnat tulee toteuttaa näiden määrittelyjen mukaisesti. Uusia liittymiä varten sovellukset rakennetaan sellaisella tekniikalla, että yhteisen rajapintaratkaisun vaatimukset täyttyvät. Vaihtoehtoisesti palvelun toteuttava sovellus on kapseloitava siten, että palvelun kutsujalle näkyy vain yhteisen ratkaisun mukainen julkinen rajapinta. Yhteisellä rajapintaratkaisulla tavoitellaan: - organisaatioiden välisten integraatioiden kustannusten vähenemistä, - integraatioissa tarvittavan osaamistarpeen vähenemistä sekä - integraatioratkaisujen toteuttamisen ja käyttöönottamisen nopeuttamista. PERA-määrittely sisältää: - rajapintaratkaisun periaatteet, soveltamistason ja vastuulinjaukset - sovellus-sovellus -rajapinnan perusrakenteen (header, tieto-osa ja virhesanoma) - aineiston tai suurien tiedostojen siirron reitityksen, tiedostot, metatiedot ja automaattisen tiedottamisen - vaatimuksia Valtionhallinnon yhteisen integraation (VIA) -palvelun ratkaisuille PERA-määrityksien näkökulmasta PERA-dokumentaatio koostuu seuraavista osista: 1. Liite 1 PERA määrittely yleinen: - ratkaisun soveltamistasot - vastuulinjaukset - määrittelyt sovellus-sovellus -integraatioille sekä aineistojen ja suurien tiedostojen siirrolle - määritysten käytöstä avoimen tiedon ratkaisuissa 2. Liite 1.1 Tekninen määrittely: - sovellus-sovellus -integraation tietoliikenteen teknologialinjaukset, reititys ja tunnistus - soveltamisohje SOAP- ja RESTful -tyyppisissä Web Service palveluissa - aineistonvälityksen teknologiset linjaukset (SFTS, HTTPS) 3. Liite 1.2 Aineistonvälityksen rajapintakuvaus - määrittelee palvelut, joilla aineistoa tarjoava ja aineistoa käyttävä organisaatio voivat lähettää aineistonvälitykseen liittyviä ohjaus-, virhe- sekä häiriöilmoituksia. 4. Liite 1.3 Määrityksiä VIA-palvelun tarjoamiksi yhteisiksi palveluiksi - Valtionhallinnon yhteisenä integraatiopalveluna VIA-palvelun tulee tarjota ratkaisuja, joilla PERA-määrityksien mukaisia palveluita saadaan julkaistua ja ylläpidettyä yksinkertaisemmin ja tehokkaammin. Dokumentissa on kuvattu vaatimuksia näille ratkaisuille PERA-määrityksien näkökulmasta. PERA-määrittely löytyy täältä:
30 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 30(49) 4 Tavoitetila Tavoitetilassa organisaatio- ja toimipaikkatiedot on hallittu erillään substanssitiedosta ja niiden ylläpitoa keskistetään. Kunkin osa-alue vastaa substanssitoimintansa organisaatio- ja toimipaikkatiedon ajantasaisuudesta ja tarjoaa tiedot muille yhteisesti sovitun rajapinnan mukaisesti. Substanssitoiminnan tiedot linkitetään näihin organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoihin. Hallinnollisten ja viestinnällisten tietojen osalta hallinnointi tapahtuu CRM-järjestelmässä. 4.1 Tavoitetilan linjaukset Organisaatio- ja toimipaikkatietojen tavoitetilaa ohjaavat seuraavat linjaukset: 1. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen ylläpitoa ja hallinnointia keskitetään. käytetään valtakunnallisia organisaatio- ja toimipaikkatietovarantoja, mikäli se on mahdollista kohdealueen substanssitoiminnan eri osa-alueiden organisaatio- ja toimipaikkatiedot keskitetään omiin tietovarantoihinsa. Nämä vastaavat oman alueensa master-datasta ja toimivat tiedon lähteinä muille tahoille hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot hallinnoidaan keskitetysti CRM-järjestelmässä. 2. Erityyppisille organisaatio- ja toimipaikkatiedoille on sovittu omistaja, ylläpitäjä, joka myös toimii yhteystahona muille näitä tietoja tarvitsemille tahoille. Hallinnonalan organisaatio- ja toimipaikkatietojen päärekisterit on tunnistettu. 3. Kussakin tietovarannossa eriytetään loogisella tasolla organisaatio- ja toimipaikkatiedot lupa- ja valvontatiedoista tai muista toiminnan tiedoista alla olevan kuvan mukaisesti. Kuva 14: Organisaatio- ja toimipaikkatietojen eriyttäminen eri organisaatioita ja toimipaikkoja koskeviin asiakirjoihin liitetään yhdenmukaiset metatiedot asiakirjaan liittyvästä organisaatiosta, joiden avulla asiakirja voidaan liittää muihin samaa organisaatiota koskeviin tietoihin 4. Organisaatio- ja toimipaikkatiedot noudattavat yhteisesti sovittua käsitemallia ja määrittelyjä. Tästä tarkemmin luvussa Käsitemalli. 5. Organisaatiot tarjoavat organisaatio- ja toimipaikkatietonsa muiden käyttöön yhteisesti sovitun rajapinnan mukaisesti. Rajapinnasta tarkemmin luvussa Organisaatio- ja toimipaikkatietojen standardi rajapinta.
31 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 31(49) 4.2 Tavoitetilan organisaatio- ja toimipaikkatietojen päätietovarannot Nykytilan tietovarantoja luokittelemalla voidaan nähdä, miten tietovarannot jakautuvat sisällön perusteella eri organisaatioiden kesken. Kuvan värjäykset on tehty kylkimerkkien värien mukaan. Kylkimerkit/värit on kuvattu kohdassa Kuva 2: Tietovarantokuvausten notaatio
32 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 32(49)
33 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 33(49) Kuva 15: Nykytilan tietovarannot sisältötyypeittäin (kuva A3-kokoisena liitteenä 2)
34 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 34(49) Edellisen kuvan pohjalta voidaan sopia substanssitoiminnan organisaatio- ja toimipaikkatietojen vastuuorganisaatiot. Hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot hallinnoidaan keskitetysti hallinnonalan CRM-järjestelmässä. Kuva 16: Organisaatio- ja toimipaikkatietojen päätietovarannot Organisaatio- ja toimipaikkatietojen vastuuorganisaatiot ja -järjestelmät on lueteltu käsitemallin luokittelujen mukaisesti alla olevassa taulukossa. Organisaatiotyyppi Organisaatiotietotyyppi Tiedon omistaja Tietojärjestelmä Luvanhaltija Tupakka- ja nikotiinitoimija Valvira TURRE Luvanhaltija Alkoholitoimija Valvira ALLU Luvanhaltija Lääkejakelun toimija Fimea SÄIHKE Luvanhaltija Lääkevalmistuksen toimija Fimea SÄIHKE Luvanhaltija Lääkkeisiin liittyvä huumausainetoimija Fimea NDS
35 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 35(49) Luvanhaltija Säteilylähdetoimija STUK SAHA/VASARA Luvanhaltija Radioaktiiviset aineet - toimija STUK SAHA Luvanhaltija Laboratorio THL Toimiluparekisteri Luvanhaltija Kudoslaitos Fimea SÄIHKE Luvanhaltija Biopankki- ja Geenitekniikka -toimija Valvira Geenitekniikkarekisteri Luvanhaltija Lääkinnälliset laitteet - toimija Valvira Lääkinnälliset laitteet 4.3 Käsitemalli Organisaatio Valvontayksikkö YTH VTO/VYHA Valvontakohde Ympäristökohde YTH KUT/YHTI Valvontakohde Ydinlaitos STUK SAHA/VASARA Valvontakohde Asunto ulkopuolinen järjestelmä Valvontakohde Työpaikka to-be: ulkopuolinen järjestelmä Kuva 17: Organisaatio- ja toimipaikkatietojen vastuuorganisaatiot Tässä yhteydessä organisaatio- ja toimipaikkatiedon käsitemallin organisaatiota kuvaava osuus on vain viitteellinen. Sen tulee mukautua valmisteilla olevaan JHS suositukseen toimipaikkatiedolle sitten kun suositus on saatavilla. Malli keskittyykin nyt kuvaamaan terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen näkökulmia organisaatio- ja toimipaikkatietoon ja esittämään niitä tarkentavia määrityksiä.
36 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 36(49) Kuva 18: Organisaatio- ja toimipaikkatiedon käsitemalli Käsite Organisaatioyksikkö Toimipaikka Luvanhaltija Kuvaus Organisaation osa, jolle voidaan osoittaa vähintään yksi yhteystieto. Organisaatioyksikön jäsenillä on rooli organisaatioyksikössä. Joukko organisaation jäseniä muodostaa toimijaryhmiä. Organisaatioyksiköllä voi olla useita toimipaikkoja. Toimipaikka on paikka, jossa organisaatioyksikön toimintaa harjoitetaan. Luvanhaltija on organisaatioyksikkö, joka harjoittaa luvanvaraista toimintaa. Hallinnonalan näkökulmasta Luvanhaltija voi olla: Tupakkatoimija Alkoholitoimija Lääkejakelun toimija Lääkevalmistuksen toimija Lääkkeisiin liittyvä huumausainetoimija Lääkinnälliset laitteet toimija Laboratorio Kudoslaitos Geenitekniikkatoimija
37 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 37(49) Sote-palvelun tarjoaja Säteilylaitetoimija Radioaktiiviset aineet -toimija Lupatieto Valvontakohde Valvonta Valvontatyyppi Valvontatieto Tutkimuskohde Lupatieto sisältää luvanhaltijan luvan tiedot. Luvanhaltijalla voi olla useita lupia. Erilaiset lupatiedot luvanmyöntäjästä riippumatta tulisi voida kohdistaa tietojärjestelmä-riippumattomasti tunnistettuun luvanhaltijaan. Lakisääteisen valvonnan kohde, usein myös luvanhaltija. Hallinnonalan näkökulmasta valvontakohde voi olla: Ydinlaitos Ympäristökohde Asunto Työpaikka (tavanomainen työpaikka tai kaivos-/louhintatyömaa) Valvonta koostuu Valvontakohteesta, Valvontatyypistä ja Valvontatiedosta. Valvontatyyppi määrittelee sen, mitä lakisääteistä valvontaa valvontakohteeseen kohdistuu. Hallinnonalan näkökulmasta tunnistettiin seuraavat valvontatyypit: Työsuojeluvalvonta Työterveysvalvonta Ydinvoimalaitosten valvonta Ympäristön säteilyvalvonta Ydinjätteiden ja ydinmateriaalin valvonta Säteilytoiminnan valvonta Vesivalvonta Valvontatieto sisältää valvontakohteeseen kohdistuneen valvonnan tiedot. Valvontakohteeseen voi kohdistua useammanlaista valvontaa. Erilaiset valvontatiedot valvontatyypistä riippumatta tulisi voida kohdistaa tietojärjestelmä-riippumattomasti tunnistettuun valvontakohteeseen. Organisaatioyksikkö voi olla myös tutkimuskohde. Tutkimuksellisen työn vaatimukset organisaatioyksikkötietoon tulisi huomioida organisaatioyksikkötietoa tarjoavien tietovarantojen suunnittelussa ja toteutuksessa.
38 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 38(49) Käsitemalliin ja tiedon hallintaan liittyviä kehitystarpeita 1. Organisaatio- ja toimipaikkatiedon käsitemallin organisaatiota kuvaava osuus on vain viitteellinen. Se tulee muuttaa JHS suosituksen mukaiseksi, kun JHS suositus valmistuu. 2. Organisaatio- ja toimipaikkatiedon hallinnan ratkaisuissa tulee huomioida tiedon käyttötarkoitus. Huomioitavia käyttötarkoituksia kohdealueen näkökulmasta on mm.: - Tilastointi, tiedonkeruu - Tutkimus - Torjunta - Valvonta - Potilas- ja asiakasprosessi, Yhteystieto (rooli) Tutkimuksellisesta näkökohdasta on tärkeää pystyä tunnistamaan organisaatio tai toimipaikka minä tahansa ajanhetkenä, ei vain nykyhetkenä. Tarpeellista on myös pystyä jäljittämään organisaation muutokset esim. fuusiotilanteissa. 3. Toimipaikan yksikäsitteinen tunnistaminen nousi usein esiin. Kuka jakaa tunnisteet? Miten tunniste muodostuu? 4. Organisaatiotiedon hallinnan osalta tulee selkeästi määritellä tiedon omistajuus, ylläpitovastuu- ja käytännöt sekä tietojärjestelmien liittymätavat. 5. Käsitemallin luokittelut (Valvontatyyppi, Valvontakohde, Luvanhaltija) tulisi tehdä siten, että ne ovat yhdenmukaiset organisaation toimintaa koskevan lainsäädännön kanssa. Nämä luokittelut tulisi saada koodistoon. Tällöin voidaan valvonnan/luvan suhteessa organisaatioon määrittää yksiselitteisesti mistä valvonnasta tai luvasta on kysymys ja tämän kautta linkittää organisaatio vastaavaan substanssitietoon. 4.4 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen yhteinen rajapinta Kaikista organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarannoista tulee tarjota yhteisen määrityksen mukainen rajapinta, jolla organisaatio- ja toimipaikkatiedot tarjotaan muiden käyttöön. Toimipaikkatietoa koskeva JHS työ on meneillään. Luvanhaltija- ja valvontakohdetietojen rajapintatyötä ei kannata viedä eteenpäin ennen sen valmistumista. Sen sijaan yhteystietojen välittäminen CRM-järjestelmään ja ylläpitäminen CRM-järjestelmässä selkiyttää organisaatioiden tietovarantojen hallintaa huomattavasti. THL julkaisee Toimipaikkarekisterin tiedot JHS-183 mukaisen rajapinnan kautta vuoden 2014 aikana. Tällä hetkellä YTH tarjoaa hallinnolliset tiedot esim. kuntien valvontayksiköt hallinnollisen CRM:n käyttöön XML-koodistopalvelun kautta.
39 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 39(49) XML:ssä seuraavat tiedot valvontayksiköstä (kaikilla ei kaikkia tietoja ole)- valvontayksikkötunnus - valvontayksikön nimi (FI ja SV) - www-osoite - valvontayksikön sähköpostiosoite - valvontayksikön vastuuhenkilön sähköpostiosoite - valvontayksikköön ko. ajanhetkellä kuuluvat kunnat - kuntanumero - nimi (FI ja SV) - AVI, jonka alaisuuteen valvontayksikkö kuuluu - virallinen tunnus - nimi (FI ja SV) - postiosoite - osoite - postinumero - postitoimipaikka (FI ja SV) - käyntiosoite - osoite - postinumero - postitoimipaikka (FI ja SV) - toiminnan alku pvm - toiminnan loppu pvm Jos ylläolevat tiedot riittävät hallinnonalan CRM-järjestelmän tarpeisiin tällä hetkellä, voidaan työ yhteystietojen osalta aloittaa kyseistä rajapintaa käyttäen. Tämä jää kuitenkin CRM-hankkeen päätettäväksi. Toimipaikkatiedon JHS työn valmistuttua voidaan määrittää yhteinen rajapinta myös luvanhaltija- ja valvontakohdetiedoille. Myös rajapintatyössä tulee huomioida organisaatio- ja toimipaikkatiedon käyttötapa ja sen asettamat vaatimukset tiedolle. Tätä asiaa on käsitelty kappaleessa Käsitemalliin ja tiedon hallintaan liittyviä kehitystarpeita. Organisaatio- ja toimipaikkatiedot voidaan liittää osaksi avointa dataa sen mukaisesti, mitä laki kyseisistä tiedoista määrää. Esimerkiksi tupakkatuotteiden myyntipaikkoja ei saa tällä hetkellä tarjota avoimesti kaikkien saataville, sillä se tulkitaan tupakkatuotteiden myynnin edistämiseksi. Sen sijaan toimipaikka kerrallaan voidaan kertoa, onko toimipaikalla lupa tupakkatuotteiden myyntiin. Rajapinnan toteutuksessa tulee noudattaa PERA-määrityksen mukaista arkkitehtuuria. PERA- määrityksistä tarkemmin kohdassa PERA Perustietovarantojen rajapinnat
40 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 40(49) 4.5 Tavoitetilan yhteenveto Tavoitetilassa organisaatio- ja toimipaikkatiedoille on sovittu omistaja, joka on vastuussa tietojen ajantasaisuudesta. Omistaja hyödyntää valtakunnallisia organisaatio- ja toimipaikkatietovarantoja, mikäli se on mahdollista. Kullekin substanssitoiminnan organisaatio- ja toimipaikkatiedolle on oma master-tietolähteensä. Hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot hallinnoidaan keskitetysti CRM-järjestelmässä. Kukin organisaatio tarjoaa omat tiedot muiden käyttöön yhteisesti sovitun rajapinnan kautta. Tavoitetilassa hallinnonalan organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantojen määrä on vähentynyt nykyisestä 115 tunnistetusta tietovarannosta 14 päätietovarantoon. Kuva 19: Organisaatio- ja toimipaikkatietojen tavoitetila Lopullisena tavoitteena on, että organisaatioista ja niihin liittyvästä toiminnasta voidaan muodostaa kokonaiskuva, kun organisaatiot (luvanhaltijat, valvontakohteet ja sidosryhmät) pystytään tunnistamaan ja yhdistämään yksiselitteisesti yli tietojärjestelmärajojen. Toimipaikka-käsite on yhdenmukainen kaikissa tietojärjestelmissä. Päällekkäisen ylläpidon välttämiseksi ja tiedon luotettavuuden takaamiseksi organisaatio- ja toimipaikkatiedot hallinnoidaan keskitetysti ja erillään substanssitiedosta. Substanssitoiminnan tietojärjestelmät linkittävät lupa- ja valvontatiedot näihin keskitetysti hallinnoituihin organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoihin.
41 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 41(49) 5 Nykytilan haasteet ja toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi Toimenpiteet tavoitetilan saavuttamiseksi on jaoteltu siten, että ensin luodaan perusta organisaatio- ja toimipaikkatietojen keskitetylle hallinnoinnille. Näistä toimenpiteistä käytetään jatkossa nimitystä lähitulevaisuuden toimenpiteet. Vasta sen jälkeen voidaan edetä kohti varsinaista tavoitetilaa. 5.1 Kohdealue yleisesti Nykytilan haasteita ja kehityskohteita yleisesti Nykytilan suurimpana haasteena on, että organisaatiot ja toimipaikat eivät ole yksiselitteisesti tunnistettavissa yli tietojärjestelmärajojen. Tämän vuoksi tietojen yhdisteleminen eri järjestelmistä kokonaiskuvan saamiseksi ei ole mahdollista. Siten esimerkiksi samaa organisaatiota koskevia työsuojelun, säteilyn käytön tai ympäristöterveyden valvonnan tuloksia ei voida tarkastella yhdessä. Vastaavasti hallinnonalalla ei pystytä muodostamaan kokonaiskuvaa ministeriön, virastojen ja laitosten keskeisistä sidosryhmistä ja näiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Monissa tietojärjestelmissä organisaatio- ja toimipaikkatiedot ovat osana asiakirjaa ilman niitä kuvaavia metatietoja. Myös tämä aiheuttaa käytännön haasteita tiedon tarjoamiseen muiden viranomaistahojen käyttöön. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen perus- ja yhteystietojen ylläpito tapahtuu pääosin erillisissä järjestelmissä ja yksittäisissä tietovarannoissa. Tietoja ylläpidetään pääosin manuaalisesti. Tästä aiheutuu kohteen tietojen ylläpidon päällekkäisyyttä ja epävarmuutta tiedon oikeellisuudesta. Nykyisin joitakin lakisääteisiä rekistereitä hallinnoidaan office-tiedostossa. Näiden rekistereiden osalta olisi hyvä pyrkiä jatkossa tietojärjestelmäratkaisuun. Tietojärjestelmäratkaisu luo paremmat mahdollisuudet tietojärjestelmien väliseen tiedonvaihtoon ja keskitettyihin ratkaisuihin. Usein syy muun kuin tietojärjestelmäpohjaisen ratkaisun syntymiselle on se, että organisaatio saa tiedon rekisterivelvoitteesta niin myöhään, ettei tietojärjestelmää ehditä rakentaa ennen lain voimaantuloa. Niiltä osin kuin organisaatio- ja toimipaikkatietoja on saatavissa, ne eivät tue tutkimuksellista näkökulmaa. Organisaation käsite eri lähdejärjestelmissä vaihtelee ja sen vuoksi tietoja ei voida hyödyntää ja yhdistää tutkimuksen tarpeisiin. Lisäksi Tutkimuksissa on usein tarve viitata samaan organisaatioon tai toimipaikkaan eri ajankohtina. Tämä tulisi ottaa huomioon organisaatio- ja toimipaikkatietojen hallinnoinnissa. Tätä on käsitelty tarkemmin kohdassa Käsitemalliin ja tiedon hallintaan liittyviä kehitystarpeita Lähitulevaisuuden toimenpiteet Kukin virasto ja laitos vastaa omien organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojensa kehittämisestä niin, että pystyy tarjoamaan niiden tiedot tahoille. Organisaatio- ja toimipaikkatiedoista ja avoimesta rajapinnasta on tarjolla tarvittavat metatiedot. o Organisaatio- ja toimipaikkatietojen tuottaminen muiden käyttöön tapahtuu pääosin osana muuta tietojärjestelmien kehitystä. Mikäli tavoite ei näin toteudu tulee kehityksestä laatia oma projekti.
42 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 42(49) o Kehityksessä tulee huomioida kulloinkin olemassa olevat yhteiset tietomallit ja standardit rajapinnat sen mukaisesti kun niitä saadaan määriteltyä o Virastojen ja laitosten tulee laatia suunnitelma omien organisaatio- ja toimipaikkatietovarastojen kehittämisestä. STM seuraa suunnitelmien toimeenpanoa. Hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot siirretään hallinnoitavaksi hallinnonalan yhteisessä CRM-järjestelmässä ylläpidon keskittäminen, yksittäisten tietovarantojen määrän väheneminen Office-muotoisten rekisterien muuttaminen tietojärjestelmäratkaisuiksi mahdollistaa tietojärjestelmien välisen tiedonvaihdon ja keskitetyt ratkaisut Yhdenmukaisten organisaatio- ja toimipaikkatietojen tuominen osaksi metatietoja asianhallintajärjestelmissä mahdollistaa substanssitoiminnan organisaatio- ja toimipaikkatietojen eriyttämisen varsinaisesta substanssitiedosta Tietovarantojen päällekkäisyyksien poistaminen ja vastuiden selkiyttäminen mahdollistaa tietojen ylläpitovastuusta sopimisen ja parantaa tiedon luotettavuutta Tavoitetilaa valmistelevat toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet Osallistuminen valtakunnallisesti yhteisen toimipaikka-käsitteen kehittämiseen ja sen käyttöönotosta huolehtiminen kohdealueella Toimipaikkojen ja organisaatioiden yksiselitteinen käsittely eri tietojärjestelmissä mahdollistaa kokonaiskuvan muodostamisen organisaatioiden ja toimipaikkojen tiedoista eri tietojärjestelmistä kokoamalla Yhteisen rajapinnan (tiedot, tietomuodot, luokittelut) sopiminen organisaatio- ja toimipaikkatiedoille mahdollistaa tietojärjestelmien välisen tiedonvaihdon Organisaatioiden ja toimipaikkojen elinkaarien huomioiminen tiedon hallinnoinnissa mahdollistaa vanhojen ja muuttuneiden organisaatioiden historiatietojen hyödyntämisen esimerkiksi tutkimustyössä Lainsäädäntätyön ja tietojärjestelmätyön linjaaminen siten, että o uusien rekisterien toteuttamiselle jää riittävästi aikaa mahdollistaa rekisterien toteuttamisen hallitusti o lainsäädännössä käytettävä käsitteistö on kokonaisuuden yhdenmukainen eikä lakikohtainen mahdollistaa yhdenmukaisen käsitemallin tietovarannoissa Toimipaikka- ja organisaatiotietojen hallinnointi eriytetään varsinaisesta substanssitiedosta mahdollistaa toimipaikka- ja organisaatiotietojen keskitetyn ylläpidon Standardin rajapinnan toteuttaminen organisaatio- ja toimipaikkatietoihin poistaa päällekkäisen tietojen ylläpidon tarpeen
43 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 43(49) 5.2 Ympäristöterveydenhuolto (YTH) Nykytilan haasteita Ympäristöterveydenhuollon kohdetietojärjestelmässä on monen eri toimijan (STM, Valvira, TEM, Tukes, Evira) valvontatietoja. KUTI/YHTI järjestelmän kehittäminen jatkuu edelleen. Haasteita tietojärjestelmätyöhön tuo sisältövastuun jakautuminen useamman organisaation kesken Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet 5.3 Työsuojelu organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantokartoituksen yhteydessä ei tullut esiin erillisiä hallinnollisten ja viestinnällisten organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoja. Mikäli niitä kuitenkin on, siirretään ne hallinnoitavaksi hallinnonalan yhteisessä CRM-järjestelmässä KUTI/YHTI -tietojärjestelmään liittyvien vastuiden selkiyttäminen STM:n ja Valviran kanssa toimipaikka- ja organisaatiotietojen hallinnoinnin eriyttäminen varsinaisesta substanssitiedosta niiltä osin kuin sitä ei vielä ole tehty valtakunnallisten organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen hyödyntäminen niiltä osin, kuin niitä on saatavilla (kts. Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (PerustA) ja perusrekisterit) standardin rajapinnan tarjoaminen valvontayksikkötietoon (kts. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen yhteinen rajapinta) standardin rajapinnan toteuttaminen substanssitoiminnan organisaatio- ja toimipaikkatietoihin (kts. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen yhteinen rajapinta) Nykytilan haasteita Nykytilan merkittävin haaste on viranomaisten yhteisen työnantajarekisterin puuttuminen Viranomaisten yhteisen työnantajarekisterin uskotaan tuovan merkittäviä etuja. Esimerkiksi työsuojelu joutuu vuosittain selvittämään todellisen työpaikan parikymmentätuhatta kertaa nämä liittyvät usein vuokratyöfirmoihin ja muihin tilanteisiin joissa työntekopaikan nimi on eri kuin todellisen työnantajan virallinen nimi. Työnantajan yksilöintiin liittyy useita haasteita. Monille tahoille Y-tunnus ei ole riittävän tarkka tunnus työnantajatiedolle ja siksi monet ovat luoneet omia tunnuksia, jonka avulla työnantaja tunnistetaan järjestelmässä. Erilainen tunnistaminen eri tahojen välillä vaikeuttaa tietojen yhdistelemistä eri järjestelmistä. Työsuojeluvalvonnan kannalta olisi tarpeellista saada tietoa useilta viranomaisilta, esimerkiksi Tukesilta ja paloviranomaisilta, jotta tunnistetaan työntekopaikat joissa on tarvetta työsuojeluvalvonnalle. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on tehnyt esiselvityksen työnantajan, työssäkäynnin ja työpaikan tietoja sisältävän rekisteristä osana SADe-ohjelmaa. Selvitystyön
44 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 44(49) kohteena oli kahdeksan eri viranomaistahoa ja siinä selvitettiin olemassa olevia työnantajan tietoja sisältäviä järjestelmiä sekä haastattelemalla eri tahoja. Selvityksessä todetaan, että tietojen jakamisesta olisi huomattavasti hyötyä kaikille osapuolille. Esiselvitys kuvaa etenemisehdotuksia, vision ja tavoitetiloja asialle. Näiden perusteella työtä voidaan jatkaa ja tarkentaa. Tästä tarkemmin kohdassa Työnantajarekisterin kehittäminen Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet 5.4 Työterveyslaitos (TTL) Mahdolliset hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot siirretään hallinnoitavaksi hallinnonalan yhteisessä CRM-järjestelmässä Mahdollisten asianhallintajärjestelmien osalta varmistetaan, että organisaatio- ja toimipaikkatiedot ovat osana metatietoja Osallistuminen toimipaikkatiedon JHS työhön ja viranomaisten yhteisen työnantajarekisterin edistäminen (kts. Valmisteilla oleva JHS suositus toimipaikkatiedolle ja Työnantajarekisterin kehittäminen) toimipaikka- ja organisaatiotietojen hallinnoinnin eriyttäminen varsinaisesta substanssitiedosta siten, että substanssitiedot on jatkossa yhdistettävissä mahdollisesti syntyvään viranomaisten yhteisen työnantajarekisterin organisaatio- ja toimipaikkatietoihin valtakunnallisten organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen hyödyntäminen niiltä osin, kuin niitä on saatavilla (kts. Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (PerustA) ja perusrekisterit) Nykytilan haasteita Työterveyslaitoksen toiminnassa tutkimustyöllä on suuri rooli. Nykytilan haasteena onkin se, että organisaatio- ja toimipaikkatietojen esittäminen tietojärjestelmissä ei tue tutkimuksellista näkökulmaa. (kts. Käsitemalliin ja tiedon hallintaan liittyviä kehitystarpeita). Tutkimuksellisesti organisaatio- ja toimipaikkarekisteri olisi hyödyllinen, koska tällöin olisi esim. mahdollista tehdä otantoja työpaikkatasolla. Tietojen siirtyminen Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä (ASA) on tarkkaan määritelty, mutta prosessi sisältää tällä hetkellä manuaalisia työvaiheita, koska tietoja ei voida siirtää suoraan. Työhygieenisten altistumismittausten rekisterissä (THAM) on lähtökohtaisesti työnantajan tilaamia mittauksia, joista tehdään tilastoa ja tutkimuksia. Koska mittaukset ovat työnantajan tilaamia, työpaikkatietoa ei voida luovuttaa eteenpäin. Työperäisten sairauksien rekisteri (TPSR) sisältää työntekijän tietoja. Työterveyslaitos saa rekisteriin tietoja Tapaturmavakuutuslaitosten liitosta, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta sekä lääkäreiden tekemistä ilmoituksista aluehallintovirastojen kautta. Rekisterin käyttötarkoitus on tutkimuksellinen ja tilastollinen. Tietoja ei käytetä yksilöitä koskevaan päätöksentekoon tai työpaikkatasoiseen seurantaan eikä TTL siten varsinaisesti tarvitse työpaikkatietoa. Aluehallintovirastojen tulisi saada työpaikkatieto lääkäreiden ilmoituksista, mutta lääkärit tekevät ilmoituksia vaihtelevasti.
45 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 45(49) Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet Tietojen siirtymisen (ASAsta Työsuojelun tietojärjestelmiin) prosessin selkiyttäminen Mahdolliset hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot siirretään hallinnoitavaksi hallinnonalan yhteisessä CRM-järjestelmässä Osallistuminen toimipaikkatiedon JHS työhön sen varmistamiseksi, että ratkaisussa huomioidaan myös tutkimuksellinen näkökulma. (kts. Valmisteilla oleva JHS suositus toimipaikkatiedolle) Yhteisen työnantajarekisterin edistäminen, jotta työntekijän tiedot on yhdistettävissä eri ajanhetkien työpaikkaan. (kts. Työnantajarekisterin kehittäminen) toimipaikka- ja organisaatiotietojen hallinnoinnin eriyttäminen varsinaisesta substanssitiedosta siten, että substanssitiedot on jatkossa yhdistettävissä mahdollisesti syntyvään valtakunnallisen työnantajarekisteri organisaatio- ja toimipaikkatietoihin valtakunnallisten organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen hyödyntäminen niiltä osin, kuin niitä on saatavilla. (kts. Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (PerustA) ja perusrekisterit) Lähitulevaisuuden toimenpiteet 5.5 Säteilyturvakeskus (STUK) Nykytilan haasteita Tietojen siirtymisen (ASAsta Työsuojelun tietojärjestelmiin) prosessin selkiyttäminen Mahdolliset hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot siirretään hallinnoitavaksi hallinnonalan yhteisessä CRM-järjestelmässä Mahdollisten asianhallintajärjestelmien osalta varmistetaan, että organisaatio- ja toimipaikkatiedot ovat osana metatietoja Osallistuminen toimipaikkatiedon JHS työhön sen varmistamiseksi, että ratkaisussa huomioidaan myös tutkimuksellinen näkökulma (kts. Valmisteilla oleva JHS suositus toimipaikkatiedolle) Viranomaisten yhteisen työnantajarekisterin edistäminen, jotta työntekijän tiedot on yhdistettävissä eri ajanhetkien työpaikkaan (kts. Työnantajarekisterin kehittäminen) Säteilyn valvonta kohdistuu osin samoihin paikkoihin kuin Työsuojelun, Työterveyslaitoksen (TTL) ja Ympäristöterveydenhuollon (YTH) valvonta. Organisaatiot ja toimipaikat tunnistetaan eri tavalla eri tietojärjestelmissä. Näin ollen kokonaiskuvan muodostaminen esimerkiksi työntekopaikasta on haasteellista. Valvonnan kohteena tai luvanhaltijana olevan organisaation tai toimipaikan perustietojen ylläpidosta syntyy päällekkäistä työtä sekä epävarmuutta tietojen ajantasaisuudesta.
46 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 46(49) Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantokartoituksen yhteydessä ei tullut ilmi erillisiä hallinnollisten ja viestinnällisten organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoja. Mikäli niitä kuitenkin on, siirretään ne hallinnoitavaksi hallinnonalan yhteisessä CRM-järjestelmässä organisaatio- ja toimipaikkatietojen tuominen osaksi asianhallintajärjestelmien metatietoja toimipaikka- ja organisaatiotietojen hallinnoinnin eriyttäminen varsinaisesta substanssitiedosta valtakunnallisten organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen hyödyntäminen niiltä osin, kuin niitä on saatavilla (kts. Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (PerustA) ja perusrekisterit) standardin rajapinnan tarjoaminen substanssitoiminnan organisaatio- ja toimipaikkatietoihin (kts. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen yhteinen rajapinta) 5.6 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) Nykytilan haasteita Turre: Nikotiini- ja tupakkatuotteiden lupakäytännöt ovat lainsäädännöllisistä syistä mutkikkaat ja tämä heijastuu myös tietojärjestelmäpuolelle. Nikotiinituotteet ovat lääkelupien alaisia ja siten Fimean valvonnassa (SÄIHKE-järjestelmä) kun taas tupakkatuotteiden valvonta kuuluu Valviralle (TURRE-järjestelmä). Käytännössä kansalaiset rinnastavat nikotiini- ja tupakkatuotteet keskenään, niitä on usein myös luontevaa myydä samoissa myyntipisteissä. Tämä aiheuttaa ylimääräistä työkuormaa ja selvittelytyötä. Valveri: Päiväkodit ovat siirtyneet opetustoimen alaisuuteen, mutta tiedot päiväkodeista ovat yhä Valverissa Lähitulevaisuuden toimenpiteet organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantokartoituksen yhteydessä ei tullut esiin erillisiä hallinnollisten ja viestinnällisten organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoja. Mikäli niitä kuitenkin on, siirretään ne hallinnoitavaksi hallinnonalan yhteisessä CRM-järjestelmässä nikotiini- ja tupakkatuotteiden lupakäytäntöjen ja luparekisterien hallinnoinnin läpikäynti Fimean kanssa. KUTI/YHTI -kokonaisuuden selkiyttäminen YTH:n kanssa Valviran käyttäjänäkökulmasta valverissa olevien päiväkotien tietojen ylläpidon siirtäminen opetustoimen tietojärjestelmiin mahdollisten asianhallintajärjestelmien osalta varmistetaan, että organisaatio- ja toimipaikkatiedot on tuotu osaksi metatietoja
47 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 47(49) Tavoitetilan toimenpiteet toimipaikka- ja organisaatiotietojen hallinnoinnin eriyttäminen varsinaisesta substanssitiedosta niiltä osin kuin sitä ei vielä ole tehty valtakunnallisten organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen hyödyntäminen niiltä osin, kuin niitä on saatavilla (kts. Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (PerustA) ja perusrekisterit) Standardin rajapinnan toteuttaminen substanssitoiminnan organisaatio- ja toimipaikkatietoihin (kts. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen yhteinen rajapinta) 5.7 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea) Nykytilan haasteita Nikotiinivalmisteiden myyntipaikat ovat erillisessä Excel-taulukossa. Nikotiinivalmisteet ovat lääkelupien alaisia kun taas tupakkatuotteiden myyntilupia hallinnoi Valvira. Nikotiini- ja tupakkatuotteiden lupien hallinnointiin liittyvät haasteet on kuvattu tarkemmin kohdassa Valvira: Nykytilan haasteita Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantokartoituksen yhteydessä ei tullut esiin erillisiä hallinnollisten ja viestinnällisten organisaatio- ja toimipaikkatietojen tietovarantoja. Mikäli niitä kuitenkin on, siirretään ne hallinnoitavaksi hallinnonalan yhteisessä CRM-järjestelmässä nikotiinivalmisteiden myyntipaikkojen osalta tulee selvittää Valviran kanssa, voidaanko tupakka- ja nikotiinilupien lupakäsittelyä ja lupien hallinnointia yhdistää TURREen. Joka tapauksessa Excel-muotoisesta lupien hallinnoinnista siirrytään tietojärjestelmäpohjaiseen hallinnoinnintiin. mahdollisten asianhallintajärjestelmien osalta varmistetaan, että organisaatio- ja toimipaikkatiedot on tuotu osaksi metatietoja toimipaikka- ja organisaatiotietojen hallinnoinnin eriyttäminen varsinaisesta substanssitiedosta niiltä osin kuin sitä ei vielä ole tehty valtakunnallisten organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen hyödyntäminen niiltä osin, kuin niitä on saatavilla (kts. Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (PerustA) ja perusrekisterit) standardin rajapinnan toteuttaminen substanssitoiminnan organisaatio- ja toimipaikkatietoihin (kts. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen yhteinen rajapinta) 5.8 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Nykytilan haasteita Apteekit kuuluvat rokotteiden jakeluverkostoon. Apteekkiluvat ja apteekkien perustiedot ovat Fimean SÄIHKE-rekisterissä. Yksittäisten toimipaikkatietotiedostojen ylläpidossa tapahtuu päällekkäistä työtä. Lisäksi tietojen ajantasaisuus ja kattavuus vaihtelee.
48 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 48(49) Lähitulevaisuuden toimenpiteet Tavoitetilan toimenpiteet tutkimusnäkökulman huomioiminen organisaatio- ja toimipaikkatietoja sisältävien tietovarantojen ja tietojärjestelmien kehittämisessä edellyttää näiden näkökulmien viemistä mm. valmisteilla olevaan JHS suositukseen toimipaikkatiedolle. On myös hyvä selvittää missä muissa kansallisissa hankkeissa tähän liittyvää työtä tehdään. Prospektissa ja erillisissä tiedostoissa olevat hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot siirretään hallinnoitavaksi hallinnonalan yhteisessä CRM-järjestelmässä Kliinisen mikrobiologian laboratoriot on erillinen otos toimiluparekisteristä. Pyritään käyttämään suoraan toimiluparekisterin tietoja. mahdollisten asianhallintajärjestelmien osalta varmistetaan, että organisaatio- ja toimipaikkatiedot on tuotu osaksi metatietoja Osa rokotteiden jakelupisteistä on apteekkeja. Apteekkiluvat ja apteekkien perustiedot hallinnoidaan Fimean SÄIHKE-rekisterissä. Vastuiden selkiyttäminen apteekkien perustietojen osalta Fimean kanssa. Selvitys siitä, ovatko koulujen perustiedot saatavilla jostain rekisteristä. Näitä tarvitaan mm. kouluterveyskyselyiden ja rokotteiden yhteydessä. toimipaikka- ja organisaatiotietojen hallinnoinnin eriyttäminen varsinaisesta substanssitiedosta niiltä osin kuin sitä ei vielä ole tehty valtakunnallisten organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen hyödyntäminen niiltä osin, kuin niitä on saatavilla (kts. Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (PerustA) ja perusrekisterit) standardin rajapinnan toteuttaminen substanssitoiminnan organisaatio- ja toimipaikkatietoihin (kts. Organisaatio- ja toimipaikkatietojen yhteinen rajapinta) 5.9 Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Nykytilan haasteita Organisaatio- ja toimipaikkatiedot ovat useissa erillisissä tiedostoissa, joita hallinnoidaan kunkin tarvitsijan toimesta. Tietojen ylläpidossa tehdään päällekkäistä työtä, tietojen kattavuudessa ja ajantasaisuudessa on puutteita. Tiedot eivät ole kaikkien niitä tarvitsevien henkilöiden käytettävissä Lähitulevaisuuden toimenpiteet Doktorissa ja yksittäisissä tiedostoissa olevat hallinnolliset ja viestinnälliset organisaatio- ja toimipaikkatiedot siirretään hallinnoitavaksi hallinnonalan yhteisessä CRM-järjestelmässä geenitekniikkarekisterin vastuun selkiyttäminen Valviran kanssa
49 Organisaatio- ja toimipaikkatietojen arkkitehtuuri 49(49) Tavoitetilan toimenpiteet valtakunnallisten organisaatio- ja toimipaikkatietovarantojen hyödyntäminen niiltä osin, kuin niitä on saatavilla (kts. Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri (PerustA) ja perusrekisterit)
Sote-organisaatiotietojen hallinnan kohdearkkitehtuuri Tiivistelmä
Sote-organisaatiotietojen hallinnan kohdearkkitehtuuri Tiivistelmä 18.12.2014 Versio: 0.3 luonnos arkkitehtuurin tiivistelmä 27.11.2014 2 (7) 1. Viitearkkitehtuurin kohde ( miksi ) Tämän viitearkkitehtuurin
Esimerkkejä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöstä Valtio Expo 2014
Esimerkkejä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöstä Valtio Expo 2014 Erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa, STM Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Terveys
Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) -työryhmä. Tietovarantojen yhteinen rajapintaratkaisu. Toimeenpanosuunnitelma
PERA-määrittely Julkisen hallinnon ICT-toiminto 31.5.2011 VM125:06/2007 Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) -työryhmä Tietovarantojen yhteinen rajapintaratkaisu Toimeenpanosuunnitelma
Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri
Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kurttu- seminaari 2.10.2012 Tiina Pesonen tietojohtaja STM Tavoitteet arkkitehtuuri on terveyden ja hyvinvoinnin toiminnan, siinä tarvittavien
Elintarvikevalvontatietojen valtakunnallinen tietojärjestelmä (KUTI)
Elintarvikevalvontatietojen valtakunnallinen tietojärjestelmä (KUTI) Tiina Vuolteenaho Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 20.4.2010 Sisältö Ympäristöterveydenhuollon valvontatietojärjestelmähankkeen
11.10.2013 Tekijän nimi
11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu
Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kokonaisarkkitehtuuri sosiaali- ja terveydenhuollossa SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari 23.4. 2013 Mikko Huovila THL / Oper 23.4.2013 Mikko Huovila THL / Oper 1
PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot
1 (6) PerustA - Perustietovarantojen viitearkkitehtuuri Liite 2: Loogiset tietovarannot 2 (6) Sisältö 1 TIETOVARANTOJEN JÄSENNYS 3 2 PERUSTIETOVARANTOJEN VIITEARKKITEHTUURIN SUHDE LOOGISIIN TIETOVARANTOIHIN
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen
TIETOHALLINTOLAKI (LUONNOS) 13.10.2010 Korkeakoulujen IT-päivät Erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen Keskeisenä tavoitteena Toteuttaa eduskunnan 7.12.2009 tekemä päätös, että hallituksen tulisi valmistella
Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet
Työpaja 3: Kohdealueyhteistyö ja toimialarajat ylittävät kehittämiskohteet Lähtötilanne Kuntien rooli kohde-alueille liittyvien palveluiden järjestäjinä ja tuottajina vaihtelee huomattavasti Kaikkia kohde-alueeseen
Koodistoeditorin tavoitteet ja tilannekatsaus
Työpajan sisältö 9.00 Koodistoeditorin tavoitteet ja tilannekatsaus (Petri Roponen) 9.30 KaPA-koodistopalvelu ja REST-rajapinnat: lähtökohdat ja ratkaisumalli (Antti Tohmo) 10.15 Kansallinen koodistojen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys
Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto
MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Korkeakoululaitoksen tietohallinnon kehittäminen & julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 30.10.2012 Ilmari Hyvönen Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto Aiheita Tietohallintolaki ja julkisen hallinnon
Asiointi ja omahoito KA nykytila
12.3.2019 Asiointi ja omahoito KA nykytila Timo Siira ASIOINTI JA OMAHOITO KA NYKYTILA Nykytilan kuvaus muodostetaan seuraavasti: 1. Aiemmin tehdyn työn kartoittaminen ja olemassa olevan materiaalin kerääminen
Kuntien integraatioalusta. Hannes Rauhala 3.11.2015
Kuntien integraatioalusta Hannes Rauhala 3.11.2015 Johdantoa asiaan Espoon kaupunki on toiminut edelläkävijänä kansallisen palveluväylän (Xroad) käyttöönotossa. Asiasta järjestettiin Espoossa ja Lahdessa
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurityön käynnistäminen 4.12.2012 Kokonaisarkkitehtuuri hyvinvointipalveluissa seminaari Riitta Häkkinen, erikoissuunnittelija THL / OPER Esityksen
Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano Arja Terho
Tietohallinnon ohjausta koskevan lain toimeenpano 25.5.2011 Arja Terho Käsittely Valtioneuvostolta eduskunnalle 11/2010 Eduskunta: Perustuslakivaliokunta antoi lausunnon 12/2010 Hallintovaliokunnan lausunto
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla
Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-
QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013
QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen
JUHTA:n kokonaisarkkitehtuurijaoston asettaminen JUHTA 28.2.2013 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Organisaation kokonaissuunnitelma = kokonaisarkkitehtuuri Organisaatio X Visio, strategia, toiminnan
Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu )
Yhteinen kansallinen koodistopalvelu ( Suomi.fi koodistopalvelu ) Miika Alonen [email protected] Petri Roponen [email protected] Kansallinen koodistopalvelutyöpaja Kick off 29.5.2017 Väestörekisterikeskus,
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
Opetustoimen sanastotyö. Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi
Opetustoimen sanastotyö Toimialan tietohallinnon yhteistyökokous Ritva Sammalkivi 4.11.2010 Oppijan verkkopalvelukokonaisuus - tavoite Tuottaa kattavasti opiskelua ja siihen hakeutumista, oppimista ja
Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa
Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa KAOS-tilaisuus: SOTE-toiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri ti 21.10 Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija
Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit
Yhteentoimivuus.fi KA-koulutusmateriaalit Valikoima kalvoja RAKETTI-OPI:n Synergiaryhmälle Paula Merikko, CSC Lähdemateriaali yhteentoimivuus.fi https://www.yhteentoimivuus.fi/view/snav/koulutus_ja_ tuki/ka_oppimateriaalit.xhtml
Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2
Perustietovarantojen rajapintaratkaisun sidosryhmät - yhteenveto PERA-määrittely Liite 2 Päiväys: 31.5.2011 versio 0.9 Sidosryhmä Kuvaus Sidosryhmän rooli Sidosryhmän tehtävät ja vastuut Tietojen luovuttaja
Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle
Valinnanvapauden asettamat vaatimukset tiedonhallinnalle Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisen tietohallinnon neuvottelukunta, 1 Valinnanvapaus on osa sote-uudistusta Tavoitteena on, että valinnanvapaus
Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö
Sosiaali- ja terveystietojen toissijainen käyttö, erityisasiantuntija STM OHO / DITI 1 24.1.2018 Henkilötietojen ensisijainen ja toissijainen käyttö Toissijainen käyttö Ensisijainen käyttö Tiedon käyttö
Yhteentoimivuusvälineistö
Yhteentoimivuusvälineistö Yhteinen tiedon hallinta (YTI) hanke V 1.0, 5.9.2017 Päivittyvä Miksi yhteentoimivuusvälineistöä tarvitaan? Ongelmana on kielen moniselitteisyys Tavallisessa kielenkäytössä emme
Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Satu Pajuniemi. Conversatum Oy
n kehittäminen 10.10.2017 Satu Pajuniemi Miksi kokonaisarkkitehtuuri? JHS 179 n suunnittelu ja kehittäminen (uusin versio 6/2017) Ei korvaa muita toiminnan suunnittelumenetelmiä Tavoitteena julkishallinnon
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus JHKA-jaosto 13.11.2013 Kuntasektorin KA-työn tavoitteet KA-osaamisen kehittäminen kuntasektorilla Kuntasektorin yhteisien linjauksien tuottaminen Kuntasektorin
Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta
Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon tiedon hallinnan kehittäminen - Kehittämiskohteet -
Julkisen hallinnon tiedon hallinnan kehittäminen - Kehittämiskohteet - ASIAKIRJAHALLINNASTA TIETOJEN HALLINTAAN Mikkelin ammattikorkeakoulu 4.10.2012 Tommi Oikarinen, VM hallinta TIEDON OHJAUS TIETO PROSESSI
Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri. Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja Tommi Oikarinen, VM, JulkICT
Tietohallintolaki ja yhteinen arkkitehtuuri Paikkatiedon viitearkkitehtuurityön työpaja 25.11.2011 Tommi Oikarinen, VM, JulkICT Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Tavoite: tehostaa julkisen
Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta
Tietohallintolain vaikutus opetuksen ja tieteennäkökulmasta 25.5.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriö Johtaja Anita Lehikoinen 1 Tietohallintolaki OKM:n toimialalla Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävät
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus
Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä (VYHA) YHTI-koulutustilaisuus 29.4.2014 Ylitarkastaja Reetta Honkanen 1 Mikä on VYHA? VTO > VYR > VYHA STM:n omistama rekisteri (Tiken
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Yhteisten palvelujen kartta Määrittely 0.91 Päiväys 6.5.2017 Tiivistelmä 6.5.2017 2 (8) Yhteentoimivuutta syntyy myös erityisesti yhteisiä palveluja kehittämällä
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/
Terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti 4/11 11/11 28.10.2011 Karri Vainio Sisältö Arkkitehtuurinhallinnan tavoitteet Rajaukset Lähtötilanne
JHS XXX Luokitusten koontisuositus
JHS XXX Luokitusten koontisuositus 12.11.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen sidosryhmät... 3 1.4 Hankkeen
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri Yhteisten palvelujen kartta Määrittely 0.9 Päiväys 15.3.2017 Tiivistelmä 15.3.2017 2 (7) Yhteentoimivuutta syntyy myös erityisesti yhteisiä palveluja kehittämällä
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto. Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT
Avoimuus ja julkisen hallinnon tietohallinto Yhteentoimivuutta avoimesti -seminaari 2.12.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Yhteentoimivuus ja avoimuus Seminaarin aihe pakottaa määrittämään termit yhteentoimivuus
JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne
JHS-suositusluonnos: Tiedonohjaussuunnitelman rakenne JUHTA 10.2.2015 Mikko Eräkaski, STM Tiedonohjaussuunnitelma Metatietomääritys, joka sisältää tietojärjestelmässä käsiteltävien asiakirjojen metatietoarvot
Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto
Raportti VM125:00/2007 07.10.2010 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelman ohjausryhmän loppuyhteenveto Taustaa Ohjausryhmän työskentelyn päättäminen Valtioneuvosto teki yleisistunnossaan 15.6.2006 periaatepäätöksen
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Rajaukset ja tarkoitus Määrittely 0.91 Päiväys 7.5.2017 7.5.2017 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 JHKA:n tarkoitus... 3 3 JHKA:n rajaukset... 4 4 Miten
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)
Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) JHS- xxx Tililuettelo hankeryhmän kokous 09.09.2013 Jani Heikkinen, valtiovarainministeriö Ohjelmalla
Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 2.0 EHDOTUS! Jari Kokko, Vesa Mettovaara & MVP-projekti LUVAT JA VALVONTA -KÄRKIHANKE
Luvat ja valvonta KA-kuvaukset, Ver. 2.0 EHDOTUS! 07.01.2019 Jari Kokko, Vesa Mettovaara & MVP-projekti Sisältö KA-kuvaukset Ver. 2.0 taustaa Toiminta-arkkitehtuuri Tietoarkkitehtuuri Tietojärjestelmä-arkkitehtuuri
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä
SOTE valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuriryhmä Mikko Huovila STM OHO DITI 1 15.3.2018 Mikko Huovila Ryhmän tehtävät Vastata sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö
Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen
TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM!
TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 1 1 (5) TOIMIJAREKISTERIN TOTEUTUKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA - HANKINNAN YKSI- LÖINTI HUOM! Tällä liitteellä yksilöidään hankinnan kohteen ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia, jotka
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset
Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset 10.9.2019 Eija Peltonen, johtava hoitaja, TtT Tietojohtamisen vastuuvalmistelija ad.31.3.2019 Tietojohtamisen kehittämiskokemukset Alla olevia asioita
Sote-organisaatiorekisterit nyt, piloteissa ja tavoitetilassa
Sote-organisaatiorekisterit nyt, piloteissa ja tavoitetilassa Valinnanvapauden kansalliset tietojärjestelmäpalvelut työseminaari, 26.9.2018 Katja Turunen Soteri-projekti Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii
Ympäristöterveyden häiriötilanteisiin varautuminen ja toiminta kehittyvät STM:n hallinnonalalla Yhteenveto verkoston suosituksista
Ympäristöterveyden häiriötilanteisiin varautuminen ja toiminta kehittyvät STM:n hallinnonalalla Yhteenveto verkoston suosituksista Jari Keinänen Verkosto Ympäristöterveyden häiriötilanteiden hallinta ja
KUNTIEN TILILUETTELO
KUNTIEN TILILUETTELO Kuntien toimintaympäristön muutokset: Kehittämistarpeet kuntatilastoinnille ja yleensä kuntien tietohuollolle. Kuntien johtamisen lisäksi kuntien taloutta ja toimintaa kuvaavia tietoja
Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta
Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon
Vesivarojen Perustietovaranto VesiPeto
Vesivarojen Perustietovaranto VesiPeto Riitta Teiniranta Matti Joukola, Jaakko Suikkanen, Faris Alsuhail Suomen ympäristökeskus SYKE VesiPeto-seminaari 18.12.2018 VesiPeto seminaari 18. 12. 2018 klo 12.00
Maakuntien viitearkkitehtuuri - Landskapens referensarkitektur
Valtiovarainministeriö Lausuntopyyntö 27.02.2018 VM040:00/2017 Maakuntien viitearkkitehtuuri - Landskapens referensarkitektur Johdanto Tämä lausuntopyyntö koskee maakuntien viitearkkitehtuuria, jota on
PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x
JHS 171 ICT-palvelujen kehittäminen: Kehittämiskohteiden tunnistaminen Liite 4 Palvelukuvaus -pohja Versio: 1.0 Julkaistu: 11.9.2009 Voimassaoloaika: Toistaiseksi PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio
Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden
Yhteentoimivuus - kattaa strategisen, lainsäädännnöllisen, organisaatioiden välisen, semanttisen ja teknisen yhteentoimivuuden Leena Kononen 25.10.2013 1 Yhteentoimivuustyö EU:ssa ja Suomessa Tavoitteena
Sanastotyö THL:SSÄ Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1
Sanastotyö THL:SSÄ 18.5.2011 9.11.2014 Sanastotyö THL:ssä / Outi Meriläinen 1 Miksi THL:ssä tehdään sanastotyötä? Sanastotyö on THL:ssä lakisääteistä: Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta 688/2008
Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016
Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa 2016 14.12.2016 Jari Kallela JUHTA JulkICT Sisältö Yhteentoimivuuden haaste Kokonaisarkkitehtuurikyvykkyyden edistyminen Uudistuva sisältö Tietohallintolaki
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä
Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto
AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen
Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen
Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA 14.4.2015 Tommi Oikarinen Suunnittelun lähtökohdat Sote-uudistuksessa tapahtuneet muutokset vaatineet muutoksia uudelleen suunnitteluun Uudelleen suunnitellut toimenpiteet
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
Tiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset
Tiedonhallintalakiehdotus tiedonhallinnan kuvaukset 14.9.2018 Riitta Autere Tiedonhallintalain esittelytilaisuus Julkisen hallinnon digitalisoinnin ja ICT-toiminnan ohjaus Tiedonhallinnan kuvausten laadinta
Valvira toimii- mitä on tulossa
Valvira toimii- mitä on tulossa Ajankohtaista laboratoriorintamalla 11.-12.10.2011 Ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen Ohjeita valmisteilla... ja asetusmuutoksia Asumisterveysohjeen uudistaminen asetuksen muotoon
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri
Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuuri Tilannekatsaus Kurttu 18.4.2013 Miksi kokonaisarkkitehtuuri? Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurilla tavoitellaan» Yhteentoimivuutta, tietojärjestelmissä, niiden
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri
Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja
Suomi.fi-palvelutietovaranto
Suomi.fi-palvelutietovaranto Kaikki oleellinen julkishallinnon palveluista yhdessä paikassa PTV:n perusteet ja hyödyt -tiivistetty tietopaketti 29.11.2017 Esimerkkejä Suomi.fi-palvelutietovaranto on yksi
Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki
Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta
Maakunnan tiedolla johtaminen ja tietoaltaan hyödyntäminen Jyrki Tirkkonen Liiketoimintapäällikkö, Tiedolla johtaminen ja informaation hallinta Jari Uotila Johtava konsultti, Uudet liiketoiminnot Istekki
Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen. Kunta-KaPA
Kuntien Kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyminen Kunta-KaPA JUHTA 14.10.2015 Kunta-KaPA Kuntaliittoon on perustettu projektitoimisto, jonka tehtävänä on tukea ja edesauttaa Kansallisen Palveluarkkitehtuurin
Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut
Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut Esisuunnitteluhankkeen työsuunnitelma 8.2.2018 1 16.2.2018 Tausta Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä esisuunnitteluhankkeen ohjausryhmänä
Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus
Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus ValtioExpo 19.05.2015 Kimmo Järvinen Valtiokonttori Tilaisuus, Esittäjä Valtion raportoinnin ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri - Suuntaviivat
Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.
Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta
Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011
Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa
