Ihmisten ympäristökaupunki. Kehityspäällikkö Saara Vauramo Lahden seudun ympäristöpalvelut Kestääkö Etelä-Karjala kehityksen? 28.1.

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Ihmisten ympäristökaupunki. Kehityspäällikkö Saara Vauramo Lahden seudun ympäristöpalvelut Kestääkö Etelä-Karjala kehityksen? 28.1."

Helena Heikkinen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Ihmisten ympäristökaupunki Kehityspäällikkö Saara Vauramo Lahden seudun ympäristöpalvelut Kestääkö Etelä-Karjala kehityksen?

2 Kaupungit 2-4 % of maapallon pinta-alasta 75 % of resurssien kulutuksesta

3 Strategiaa EU2020 strategy (2010) EU Green Economy Roadmap 2050 (2011) UNEP Green Economy Initiative (2011) Japans New Growth Strategy (2010) OECD Towards Green Growth (2011) Suomen Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (2013) JNE..

New Growth Strategy (2010) OECD Towards Green Growth

4 Ketkä ovat tulevaisuuden vaikuttajia? Missä ratkaistaan isot ongelmat? Isot kaupungit ja isot yritykset avainasemassa. Onko Suomella ja suomalaisilla kaupungeilla ja kunnilla roolia?

5 Hajatelmia Lahdesta: miten yhdistetään vihreä kaupunki, toimiva arki ja kestävä tulevaisuus? Yhdyskunta Rakentaminen Asukkaat Cleantech Julkiset hankinnat Kaupunkiluonto

6 Yhdyskuntarakenne ja ekotehokkuus Kaupunkiseudun tasapainoinen kehitys

7 Lahden keskustaa 1920-luvulla

8 Edelläkävijäkohteet Vuokra- ja palveluasumisen kohteet voivat viedä rakentamisen toimialaa eteenpäin Lahden vanhusten asuntosäätiön rakennuttama lähes nollaenergiatasoinen Onnelanpolun palvelutalo valmistuu 2014.

kwh/m³ kwh/m³ kwh/m³ 19 55,0 52,4 80,0 52,1 18 75,0 50,0 17 70,0 65,0 45,0 16 60,0 15 55,0 40,0 50,0 14 45,0 49,2 69,670,3 17,2 Kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmönkulutus kwh/m³ 2000-2012

9 kwh/m³ kwh/m³ kwh/m³ 19 55,0 52,4 80,0 52, ,0 50, ,0 65,0 45, , ,0 40,0 50, ,0 49,2 69,670,3 17,2 Kaupungin omistamien kiinteistöjen lämmönkulutus kwh/m³ Kaupungin omistamien kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus (sähkö + sääkorjattu lämpö), kwh/m³ Kaupungin omistamien kiinteistöjen sähkön kulutus (kwh/m3), , ,2 49, ,6 48,6 65,4 Muutos 17, ,2 % 47,2 46,7 64,0 16,8 16,8 47,8 47,5 65,0 16,3 46,6 45,6 61,9 63,1 46,4 55,8 35, , Vuosi Vuosi 42,8 59,7 42,1 Green City target : - 15 % 38, ,5 44,8 16,9 43,3 44,5 61,7 43,4 61,3 43,8 17,2 43,1 17,9 Vertaus Green City tavoitteeseen Vertaus : Green City - 15 % tavoitteeseen : - 15 % 40,12 54,4 14,28 39,695

48,6 65,4 Muutos 17,22000-2012 - 17,2 % 47,2 46,7 64,0 16,8 16,8 47,8 47,5 65,0 16,3 46,6 45,6 61,9 63,1 46,4 55,8 35,0 13 40,0 2000 20002001 20012002 20022003 20032004 2004 2005 2005 2006 2006 2007

10 Kaksi uutta monitoimitaloa valmistuu Lahteen Muuntojoustavuus, hyvä sisäilman laatu ja energiatehokkuus.

11 Osallisuus kaupungin muutokseen Tarvitaan uusia työvälineitä

12 1000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia Miksi asukkaat ja yritykset tarvitaan mukaan? Erittelemättömät Maatalous Muu julkinen sektori Kaupunki Palvelut Teollisuus Kotitaloudet E Lahden kaupungin CO2 kokonaispäästöt. (SEAP )

800 700 Erittelemättömät 600 500 400 300 200 100 Maatalous Muu

13 Miten? Ympäristökaupungin tulevaisuuden joukkoistaminen Lahti2025.fi

14 Mikä on ympäristökaupungin lisäarvo asukkaalle? Kehittyvä julkinen liikenne Ympäristökasvatus kouluissa ja päiväkodeissa Vesistön suojelu Puhdas luonto Hyvät jätteiden kierrätysmahdollisuudet Prosenttia vastaajista (%) GreenCity asukastutkimus(n=330). 2012

päiväkodeissa Vesistön suojelu Puhdas luonto Hyvät jätteiden

15 Liiketoiminnan kehittämistä ympäristölähtöisesti Cleantech

16 Mistä voi syntyä uutta cleantech-kasvua? Materiaali- ja energiatehokkuus Uusiutuva energia Vesiosaaminen (puhtaan veden teknologiat) Vihreä infrastruktuuri Älykäs liikenne ja liikenteen evoluutio Sensoreihin perustuvat palvelut Kuluttajille suunnatut palvelut (hybridienergiajärjestelmät, energiatehokkuus jne.)

veden teknologiat) Vihreä infrastruktuuri Älykäs liikenne ja liikenteen

17 CASE: Lahden seudun resurssitehokas Cleantech ratkaisu - Jätteestä puhtaaksi energiaksi Päijät-Hämeen Jätehuollon strateginen valinta: Energiajätteen tehokas lajittelu ja keräys Lahden seudun kotitalouksista vuodesta 1997 lähtien. Lahti Energia on kehittänyt energiajätteen kaasutusta vuodesta Keväällä 2012 Lahti Energia käynnisti Kymijärvi II (CHP)voimalan, joka käyttää kierrätyspolttoaineitta (SRF) ainoana polttoaineenaan. 2 x 80 MW Kaasuttaa vuosittain tonnia SRF:a Tuottaa 50 MW sähköä ja 90 MW Kokonaistehokkuus 89% Lahden seudun jätteestä hyödynnetään tänä päivänä yli 90 %, kaatopaikalle sijoitettava määrä on vähäinen.

Keväällä 2012 Lahti Energia käynnisti Kymijärvi II (CHP)voimalan, joka käyttää kierrätyspolttoaineitta (SRF) ainoana polttoaineenaan.

18 Tarve ekoinnovaatioille kunnat kasvualustana? Kunnat voivat hankinnoillaan merkittävästi lisätä cleantechin kysyntää ja vauhdittaa siten ympäristöliiketoimintaa alueellaan. Hankintojen hyödyntäminen talouden viherryttämiseen vaatii uudentyyppistä hankintaosaamista. Lahden kaupungin strategia sitouttaa CO 2 päästöjen puolittaminen v.1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä Ympäristö- ja ilmastonäkökulma huomioidaan 50%:ssa hankinnoista vuoden 2013 loppuun mennessä. Konsernin uudisrakentaminen toteutetaan lähtökohtaisesti matalaenergiatasoisena. Materiaalitehokkuus nousee teemana energiatehokkuuden rinnalle Vihreän talouden tavoittelussa tarvitaan uusia innovaatioita, ekoinnovaatioita. Kysymys ei ole kuitenkaan pelkistä teknologisista innovaatioista, vaan myös uusista toimintatavoista ja palveluista.

1990 tasosta vuoteen 2025 mennessä Ympäristö- ja ilmastonäkökulma huomioidaan 50%:ssa hankinnoista vuoden 2013 loppuun mennessä.

19 Innovatiivisten julkisten hankintojen tasapainoilua Haasteita Mahdollisuuksia

20 Kasvava kaupunki investoi Lahden kaupungin investointitaso vuosina ennätyksellisen korkea: koulu- ja päiväkotihankkeet, kaupunginsairaalan perusparannus Keskustan kehittäminen ja matkakeskus (yht. 20 Meur) Koulujen ja päiväkotien perusparannukset (12 Meur/vuosi) Koulujen ja päiväkotien uudisrakentamisinvestoinnit (yht. n. 50 Meur) Lahden kaupunginsairaalasta pääterveysasema (yht. 60 Meur)

(yht. 20 Meur) Koulujen ja päiväkotien perusparannukset (12 Meur/vuosi) Koulujen ja päiväkotien

21 Kaupunkiluonto Lähiympäristön ja luonnon merkitys kasvaa hyvinvoinnin lähteenä

22 Case Vesijärvi: Maailman eniten tutkituin järvi

23 Lahden ruokaosuuskuntaan kuuluu 70 taloutta.

24 Kaupungit toimivat kansainvälisessä kentässä EcoCities kaupunkiryhmä ICLEI, Local Governments for Sustainability Cleantech yrityskenttää edesauttavat kv kumppanuudet (Wuxi) CEM: Global Sustainable Cities Kansainväliset verkostot tukevat Lahden ympäristölähtöistä kehittämistä Covenant of Mayors Kaupunginjohtajien yleiskokous Suomen suurten kaupunkien ilmastoyhteistyöverkosto Värikoodit kertovat yhteistyö teemasta: Violetti = elinkeinoelämäpainotus Ystävyyskaupungit UBC Union of Baltic Cities Sininen = monialainen, mahdollistava yhteistyö Pohjoismainen ystävyyskaupunki toiminta Vihreä = ilmasto- ja energiatavoitteisiin, kaupung maankäyttöön ja liikenteesee liittyvä yhteistyö

25 Systeemisten kokonaisuuksien merkitys kasvaa Liikenteen kytkeytyminen jätteestä energiaksi ketjuun: Esim. paikalliset liikennepoltto-aineet jätteistä Energiajätteen syntypaikkalajittelu Energiahyötykäyttö, uudet innovaatiot energiantuotannossa Materiaalitehokkuus: Esim. paikallisten tuhkien ym. Ylijäämämassojen hyödyntäminen maanrakennuksessa Kokonaisvaltaiset ratkaisut aluekehittämisessä (Ekologia + Cleantech + Muotoilu) uudet liiketoimintamahdollisuudet Ratkaisun tukeutuminen alueen osaamisverkoston kokonaisuuteen kasvaa

26 Kuntakonsernin kestävyys on.. Riittävän kovien tavoitteiden asettamista.. Yhteisymmärryksen hakemista ja yhteistyötä.. Asukkaiden ja yksityisen sektorin innovaatioiden hyödyntämistä.. Muutokseen sitoutumista

Kiitos! Saara Vauramo Lahden seudun ympäristöpalvelut saara.

27 Kiitos! Saara Vauramo Lahden seudun ympäristöpalvelut p Inspiroidu:

Samankaltaiset tiedostot

Ympäristö- ja energiapolitiikan uudet vaatimukset ja Cleantech talouden mahdollisuudet

Ympäristö- ja energiapolitiikan uudet vaatimukset ja Cleantech talouden mahdollisuudet 102 340 asukasta (02/2012), kasvuvauhti 0.7 % Pinta-ala 154,6 km 2 Tärkeimmät työllistäjät: palvelut, koulutus, puuteollisuus,