Juhlavuoden raportti

Transkriptio

1 PORVOON VALTIOPÄIVÄT Juhlavuoden raportti

2 Sisältö 1 Johdanto Organisaatio... 2 Porvoon valtiopäivien juhlatoimikunta... 2 Valtakunnallinen Merkkivuosi Uuden puiston perustaminen ja taidekilpailu... 5 Engelinpuiston taidekilpailu... 6 Muita teknisen ja ympäristötoimen hankkeita Juhlat ja tapahtumat Porvoon valtiopäivien pääjuhla 28. maaliskuuta Porvoon Kalaasit kaksi historiallista kaupunkijuhlaa Lapset juhlivat tanssien Seminaarit Porvoonseudun musiikkiopisto vastasi konserteista Muita juhlavuoden tapahtumia Juhlajumalanpalvelukset Porvoon tuomiokirkossa Kolmas sektori tapahtumien järjestäjänä Viestintä ja markkinointi Juhlavuoden tunnus ja markkinointimateriaali Budjetti ja avustukset juhlavuoden hankkeille Yhteenveto Liitteet Liite 1 Juhlavuoden avustusten saajat Liite 2 Tapahtumakalenteri Evenemangskalender Liite 3 Porvoon Kalaasit 28. maaliskuuta ja 18. heinäkuuta

3 1 Johdanto Porvoossa vietettiin vuonna 2009 valtakunnallisesti merkittävää juhlavuotta. Oli kulunut 200 vuotta siitä, kun Venäjän keisari Aleksanteri I kutsui Suomen säädyt koolle Porvoon valtiopäiville. Suomen sota ( ) oli edelleen käynnissä, kun valtiopäivät avattiin Porvoossa maaliskuussa Valtiopäivämiehet olivat koolla Porvoossa neljä kuukautta. Valtiopäivien päättäjäisiä vietettiin 19. heinäkuuta. Tuolloin Aleksanteri I piti kuuluisan puheensa, jossa hän totesi Suomen tulleen korotetuksi kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Kaksisataa vuotta tapahtumien jälkeen on ollut kiinnostavaa arvioida valtiopäivien merkitystä Suomen kehitykselle sellaiseksi yhteiskunnaksi, jollaisena me sen tunnemme. Valtakunnallisesti vuonna 2009 vietettiin Merkkivuotta 1809, jota hallinnoi ja koordinoi Valtioneuvoston kanslia. Merkkivuosi-hanke keskittyi Suomen sotaan, Porvoon valtiopäiviin, Haminan rauhaan ja keskushallinnon muodostumiseen liittyviin teemoihin. Valtakunnallista näkökulmaa täydensivät hankkeessa mukana olleiden paikkakuntien omat painotukset. Merkkivuoden vietto näkyikin eri puolilla maata eri tavoin. Yksittäisissä kunnissa voitiin yleisen sijaan katsoa lähelle, suurten linjojen sijaan voitiin valita pieniä yksityiskohtia ja kotoisia näkökulmia. Voitiin olla lähempänä tavallista kansaa, sen suussa eläneitä tarinoita ja kaikkea sitä tuttua ja arkista, mikä tekee historiasta niin kiinnostavaa. Porvoossa on puhuttu valtiopäivien juhlavuodesta merkkivuoden sijaan. Sillä korostettiin Porvoon tapahtumien myönteistä merkitystä: Porvoossa 200 vuotta aikaisemmin koetut seremoniat ja tapahtumat seurauksineen ovat olleet juhlinnan arvoisia. Porvoossa on myös puhuttu valtiopäivistä maapäivien sijaan. Tämä historiankirjoitukseen vakiintunut nimitys oli myös valtakunnallisen Merkkivuosi hankkeen käytössä. Juhlavuoden aikana aikuiset ja lapset löysivät historiasta itseään kiinnostaneita asioita, kysymyksiä, vastauksia ja kiehtovia arvoituksia. Juhlavuoden kuluessa ne muuttuivat kuviksi, sanoiksi, näytelmiksi ja tanssiksi. Ne ovat olleet hetkiä museoissa ja kirjastoissa, luentosaleissa, koulutunneilla ja juhlissa. Valtiopäivien juhlavuosi liikutti tuhansia porvoolaisia niin vanhan Porvoon kaduilla kuin mielikuvituksessa historiakirjojen sivuilla. 1

4 2 Organisaatio Porvoon valtiopäivien juhlatoimikunta Porvoon kaupunki aloitti juhlavuoden valmistelut vuoden 2007 alussa, jolloin perustettiin Porvoon valtiopäivien juhlatoimikunnan. Kaupunginhallituksen nimeämän toimikunnan puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mikaela Nylander. Hankkeen tuottajana ja juhlatoimikunnan sihteerinä työskenteli fil.maist. Sari Hilska Hänen tehtävänään oli vastata kaupungin puolesta juhlavuoden hankkeiden ja tapahtumien koordinoinnista, suunnittelusta ja toteutuksesta yhteistyökumppaneiden kanssa. Juhlatoimikunnan jäsenet edustivat Porvoon kaupungin luottamushenkilöiden ja virkamiesten lisäksi Porvoon hiippakuntaa, Porvoon suomalaista ja ruotsalaista seurakuntaa, Itä-Uudenmaan liittoa ja Porvoon museota. Juhlatoimikunnan jäsenet Mikaela Nylander, puheenjohtaja Jaakko Jalonen, varapuheenjohtaja Matti Arvinen, tekninen ja ympäristöjohtaja Gustav Björkstrand, Porvoon hiippakunta Susann Hartman, kulttuurijohtaja Marcus Henricson, kaupunginjohtaja Merja Herranen, museonjohtaja Pia Högström, matkailupäällikkö (sij. Annika Palmgren ), Pipsa Kyöstiö alkaen Harri Kari, luottamusmies Aino-Marja Kontio, viestintäpäällikkö alkaen Åke Lindstedt, kirkkovaltuusto Outi Lumijärvi, hallintojohtaja Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja Liisa Pitkänen, kirkkovaltuusto Markku Välimäki, sivistysjohtaja Juhlatoimikunnan jäsenet vuonna 2009 Mikaela Nylander, puheenjohtaja Kaj Bärlund, varapuheenjohtaja Maarit Ståhlberg, vt. tekninen ja ympäristöjohtaja Gustav Björkstrand, Porvoon hiippakunta Susann Hartman, kulttuurijohtaja Marcus Henricson, kaupunginjohtaja, Jukka-Pekka Ujula alkaen Merja Herranen, museonjohtaja Marja Järvinen, luottamusmies Aino-Marja Kontio, viestintäpäällikkö Hilding Mattsson, vt. sivistysjohtaja Åke Lindstedt, kirkkovaltuusto Outi Lumijärvi, hallintojohtaja Jaakko Mikkola, maakuntajohtaja Pipsa Kyöstiö, matkailupäällikkö Liisa Pitkänen, kirkkovaltuusto 2

5 Juhlatoimikunnan tehtävä ja tavoitteet Porvoon valtiopäivien juhlatoimikunnan keskeisiä tehtäviä oli motivoida ja kannustaa toimijoita, huolehtia tapahtumien monipuolisuudesta ja siitä, että ohjelmatarjonnassa otettiin huomioon eri kohderyhmät. Tavoitteena oli myös edistää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä huolehtia juhlavuoden tiedotuksesta ja markkinoinnista. Juhlavuoden tavoitteena oli tarjota sekä porvoolaisille että matkailijoille tietoa historiallisista tapahtumista ja elämyksiä erilaisten kulttuuri- ja muiden tilaisuuksien parissa. Kuntalaisia, yhdistyksiä, kouluja ja muita oppilaitoksia kannustettiin huomioimaan merkkivuosi omassa toiminnassaan. Tukimuotoja olivat avustukset eri hankkeille, näkyvyys markkinoinnissa sekä esiintymistilaisuuksien tarjoaminen kaupungin järjestämissä juhlissa. Juhlavuoden tarjontaa suunnattiin kaikenikäisille kuntalaisille ja matkailijoille. Erityisenä kohderyhmänä olivat kuitenkin lapset ja nuoret. Heidät pyrittiin ottamaan huomioon sekä tapahtumien suunnittelussa että avustusten jakoperusteissa. Kaupunki tuki yhdistysten ja seurojen juhlavuoden hankkeita. Esimerkiksi Porvoon miekkailijat esiintyivät kesäkalaaseissa ja järjestivät nuorten SM-kalpamiekkailukisat juhlavuoden teeman mukaan. 3

6 Valtakunnallinen Merkkivuosi 1809 Valtakunnallisista merkkivuoden tapahtumista vastasi valtioneuvoston kanslian asettama Merkkivuoden 1809 valtuuskunta ja sen toimikunta. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi pääministeri Matti Vanhanen. Porvoon edustajana valtuuskunnassa oli kaupunginjohtaja Marcus Henricson ja toimikunnassa hallintojohtaja Outi Lumijärvi. Merkkivuoden teemaksi oli valittu Kansakuntaa rakentamaan. Teemalla haluttiin korostaa ajankohdan merkitystä Suomen myöhemmälle kansalliselle ja valtiolliselle kehitykselle. Merkkivuoden päätapahtumia olivat Porvoon valtiopäivien 200-vuotistilaisuus 28. maaliskuuta 2009 Porvoon tuomiokirkossa ja valtioneuvoston 200-vuotistilaisuus 2. lokakuuta 2009 Turussa. Haminassa järjestettiin elokuuta Itämeren tulevaisuutta käsitellyt asiantuntijakonferenssi ja Haminan rauhan vuosipäivän yhteydessä syyskuuta historiantutkijoiden symposiumi. Lisäksi syksyllä Suomen ministeriöt ja valtion laitokset järjestivät kansalaisille tarkoitettuja avointen ovien päiviä. Valtiollisten tapahtumien rinnalla Merkkivuosi-hanke halusi rohkaista kuntia, yhteisöjä sekä paikallisia toimijoita oma-aloitteisuuteen merkkivuoden aikana. Tukea tarjosivat muun muassa Merkkivuosi verkkosivuille koottu merkkivuoden historiaan liittyvää aineisto sekä tapahtumakalenteri merkkivuoden tilaisuuksista. Porvoon päätapahtumat 28. maaliskuuta koordinoitiin yhteistyössä Merkkivuosi-hankkeen, Porvoon kaupungin ja Porvoon seurakuntien kanssa. Myös tapahtumien tiedotustilaisuus sekä tiedotusvälineitä palvellut mediakeskus järjestettiin yhdessä valtioneuvoston tiedotusyksikön kanssa. Yhteydet valtakunnalliseen hankkeeseen olivat muutenkin tiiviit. Merkkivuosi-hanke osallistui muun muassa Porvoon Kalaaseihin sekä talvella että kesällä Merkkivuoden kolikkopajalla ja Porvoon pääkirjastossa nähtiin loppuvuodesta valtakunnallinen kiertonäyttely Suomi kautta aikojen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen, tohtori Pentti Arajärvi, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja pääministeri Matti Vanhanen iloitsivat Porvoon valtiopäivät 200 vuotta - juhlarahasta. Juhlarahan kolme ensimmäistä numeroitua kappaletta luovutettiin maan korkeimmalle johdolle Tuomiokapitulissa Rahapaja Oy:n liikkeelle laskeman juhlarahan suunnittelija on kuvanveistäjä Reijo Paavilainen. Kuva STT Info. 4

7 3 Uuden puiston perustaminen ja taidekilpailu Porvoon kaupungin teknisellä ja ympäristötoimella sekä sivistystoimella oli useita juhlavuoteen kokonaan tai osittain liittyneitä hankkeita. Monet hankkeista oli laitettu vireille jo ennen vuotta 2009, kuten museorakennusten peruskorjaus. Nämä valtiopäivähankkeet jäävät osaksi porvoolaista kaupunkikuvaa, ja ilahduttavat siten sekä kuntalaisia että matkailijoita pitkälle tulevaisuuteen. Porvoonjoen länsirannalle, vastapäätä Runebergin puistoa, perustettiin juhlavuoden aikana uusi August Eklöfin puisto. Puisto valittiin keskeisen sijaintinsa vuoksi myös Porvoon valtiopäivien muistoksi suunniteltavan julkisen taideteoksen sijoituspaikaksi. Puisto ja taideteos jättävät kaupunkikuvaan pysyvän muiston Porvoon valtiopäivistä vuonna 1809 ja valtiopäivien kunniaksi vietetystä juhlavuodesta. Puiston rakennustyöt alkoivat syksyllä 2008, ja puiston avajaisia vietettiin 12. syykuuta Puiston nimi oli alun perin Engelinpuisto. Nimestä tehtiin kuitenkin elokuun 2009 lopulla kansalaisaloite, jonka mukaan puisto tulisi nimetä uudelleen August Eklöfin puistoksi. Asia käsiteltiin kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa, ja puiston nimi muutettiin August Eklöfin puistoksi lokakuussa Puiston keskellä oleva aukio nimettiin samalla valtiopäiväaukioksi. Aukiolla sijaitsee Kirsi Kaulasen ja Ylva Holländerin taideteos Valtiopäivätriptyykki. Puiston avajaiset kauniina syyspäivänä houkutteli paikalle noin 300 porvoolaista. 5

8 Engelinpuiston taidekilpailu Lokakuussa 2008 Porvoon kaupunki kutsui Porvoon kaupungissa kirjoilla olevia taiteilijoita osallistumaan August Eklöfin puistoon (silloin Engelinpuistoon) sijoitettavan taideteoksen suunnittelukilpailuun. Kilpailussa noudatettiin Suomen Taiteilijaseuran kilpailusääntöjä. Taidekilpailun tavoitteena oli hankkia uuteen puistoon veistos tai ympäristöteos, joka symboloi arvokkaalla tavalla Porvoon valtiopäivien merkitystä Suomen kehitykselle kohti itsenäisyyttä ja demokratiaa. Taideteoksen tuli myös puhutella nykyajan kaupunkilaisia ja Porvoossa vierailevia matkailijoita. Kilpailuun jätettiin 27 ehdotusta tammikuun 2009 alkuun mennessä. Ensimmäiselle sijalle valittiin työryhmä Kirsi Kaulasen ja Ylva Holländerin teos Valtiopäivätriptyykki. Toiselle sijalle valittiin työryhmä Petri Hytönen ja Aarno Rankka ja kolmannelle työryhmä Anssi Pulkkinen ja Iina- Karoliina Välilä. Lisäksi palkintolautakunta jakoi tunnustuspalkinnon, jonka sai Jarmo Vellonen. Valtiopäivätriptyykki Kirsi Kaulasen ja Ylva Holländerin toteuttaman Valtiopäivätriptyykin kolme seinämää kuvaavat Suomea, Ruotsia ja Venäjää. Seinämät muodostuvat rikkaasta laserleikkauksella toteutetusta ornamentiikasta. Kuva-aiheet ja symbolit ovat peräisin kansantaiteesta ja heraldiikasta. Taidekilpailun palkintolautakunta totesi teoksesta seuraavasti: Dekoratiivisuus toteutuu teoksessa tyylikkäästi. Musta rauta ja siihen leikatut kuviot liittyvät 1800-luvun visuaaliseen kulttuuriin, mm. aikakauden tekniikka, takorautakoristeet, varjoleikkaukset ja valoa heijastaneet taikalyhdyt. Muoto ja teoksen sisä- ja ulkotilan käsittely ovat mielikuvitusta kiehtovia. Teos toimii aktiivisesti suhteessa ympäristöönsä ja antaa katsojalle mahdollisuuden osallistua teoksen vaikutuspiiriin. Pitsimäiset pinnat mahdollistavat valojen ja varjojen leikin teoksen ympärillä ja kutsuvat astumaan teoksen sisään. Teos ilmentää annettua aihetta tuoreesti ja ajattomasti. Valtiopäivätriptyykki paljastettiin puiston avajaisten yhteydessä 12. syyskuuta Teoksen materiaali on mustaksi polttomaalattua ruostumatonta terästä ja pronssia. Teos on noin 3,5 metriä korkea ja sen halkaisija on n. 2,5 metriä. Taideteoksen toteuttamista tukivat Porvoon Energia Oy, Porvoon Osuuspankki, Renor Oy ja Säästöpankkisäätiö Porvoo. Taiteilijat Ylva Holländer ja Kirsi Kaulanen Valtiopäivätriptyykin äärellä. Teoksen pronssinen nuppi odotti vielä asentamista. Kuva Mikko Kaunisto. 6

9 Puiston kasvillisuus kertoo valtiopäivistä Valtiopäivätriptyykin muodot, materiaalit ja värit vaikuttivat myös August Eklöfin puiston pinnoitteisiin ja kalusteisiin, kuten mustanharmaaseen kiveykseen sekä valaisimien, roskaastioiden ja penkkien materiaaliin ja väriin. Puiston kasvillisuus tuo esille historiallista valtiopäiväteemaa. Kävelysillan puoleiseen päätyyn on istutettu vanhoja suomalaisia monivuotisia kukkakasveja. Näitä ovat muun muassa ukonhattu, Mooseksen palava pensas, sulkaneilikka, tiikerinlilja, lupiini, pikarililja, lehtosinilatva, ruusumalva, myskimalva ja valkonarsissi. Suomen lipun valkoinen väri näkyy puistossa kasvien kukinta-aikaan: koristeomenapuu- ja jalosyreenikujanteet, sipulinarsissit ja kärhöt kivimuurilla. Kukinnaltaan muunkin värisiä kasveja on runsaasti. Puisto on muodoltaan täydellisen symmetrinen, ja myös kasvit on sijoitettu symmetrisesti. Puiston kahteen puroon johdetaan pumpuilla Porvoonjoen vettä tuomaan rauhoittavaa solinaa. Puistossa on huomioitu myös vilkas kevyt liikenne tilavilla käytävillä ja tehokkaalla valaistuksella. Puiston rakentaminen on jatkoa Porvoon jokirannan kunnostamiselle. Kunnostaminen alkoi itärannalta vuonna Vuonna 2005 Porvoon kaupunki järjesti suunnittelukilpailun länsirannan puistoalueiden ideoimiseksi. Tuolloin voittaneesta työstä kaupunki sai muotoidean puiston toteutussuunnitelmalle. Puiston rakentamisen pääurakoitsijoita olivat VRJ Etelä-Suomi Oy ja Porvoon kaupungin puistoyksikkö. Puiston suunnittelija oli kaupunginpuutarhuri Mikko Kaunisto. Sähkösuunnittelijat olivat Porvoon Energian Kari Janhunen ja Mikael Hämäläinen. Kaupungin puistoyksikkö pystyttämässä Valtiopäivätriptyykkiä. Kuvat Mikko Kaunisto. 7

10 Muita teknisen ja ympäristötoimen hankkeita Julkisivuvalaistus ja lippukujanne Kaksisataa vuotta sitten Porvoossa kohennettiin rakennuksia ja julkisia tiloja suuria juhlallisuuksia ja arvovieraita varten. Monet uutuuksista jäivät kaupunkilaisten iloksi myös tilaisuuksien jälkeen. Esimerkiksi ensimmäiset kaasulyhdyt syttyivät valaisemaan vanhan kaupungin keskustan katuja. Vastaavanlaisia pysyviä kohennuksia tehtiin juhlavuoden kunniaksi. Porvoon kaupunki toteutti muun muassa historiallisten valtiopäivärakennusten pysyvän julkisivuvalaistuksen yhteistyössä Porvoon Energia -yhtiöiden kanssa. Valaistavia kohteita olivat Tuomiokapitulin, Ravintola Wanha Laamannin, Vanhan raatihuoneen sekä Keisarin residenssin ns. Linnan julkisivut Jokikatu 12:ssa. Kun keisari Aleksanteri I saapui avaamaan valtiopäivät Porvooseen, hän kulki Pappilantullin kohdalle pystytetyn kunniaportin läpi. Nyt asennettiin tervetuloportti kaikille kaupunkiin saapuville, eli lippukujanne Läntisen Mannerheiminväylän keskikaistalle. Kujanteeseen kuului kaikkiaan 45 valtiopäivätunnukseen perustuvaa lippua. Liput liehuivat tammikuusta jouluvalojen tuloon asti moottoritien liittymästä Maunu Eerikinpojankadulle asti. Kujanteen rakenteita voidaan käyttää vastaavanlaiseen tarkoitukseen myöhemminkin. Lippukujanteen liput suunnitteli Paula Jääskeläinen ja lippukujanteen asennuksen ja sijoituspaikat kaupunginpuutarhuri Mikko Kaunisto. Julkisivuvalaistukset suunnitteli Porvoon Energian Kari Janhunen. Lippukujanteen lippuja käytettiin somisteina useissa juhlavuoden tapahtumissa. Kuva Taidetehtaalta , Studio Lindell. 8

11 Museorakennusten peruskorjaukset Vanhan raatihuoneen ja Holmin talon peruskorjaukset alkoivat vaiheittain vuonna Tavoitteena oli, että rakennukset ovat valmiita juhlavuoteen mennessä. Holmin talo avattiin yleisölle kesäksi Raatihuoneen peruskorjaus valmistui juuri ennen maaliskuun päätapahtumia Kaupungin osuus rakennusten korjauskustannuksista oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Opetusministeriö tuki peruskorjaushankkeita eurolla. 9

12 4 Juhlat ja tapahtumat Suomen historian ja Porvoon kaupungin merkkivuotta muistettiin lukuisissa tapahtumissa ja juhlissa. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin muun muassa näyttelyitä, luentosarjoja, seminaareja, taidekasvatusprojekteja, konsertteja, kaupunkijuhlia ja teatteriesityksiä. Valtaosa tapahtumista ajoittui maalis-huhtikuuhun ja heinäkuuhun, mutta juhlavuoden tilaisuuksia ja toimintaa järjestettiin koko vuoden ajan. Osa tapahtumista toteutettiin jo vuonna 2008 juhlavuoteen valmistauduttaessa. Kaikkiaan järjestettiin noin 60 yleisölle avointa tapahtumaa. Lisäksi toteutettiin useita yksityistilaisuuksia. Tapahtumakalenteri julkaistiin internetosoitteessa Kalenterin tiivistelmä on raportin liitteenä. Porvoon valtiopäivien juhlatoimikunta oli seuraavien tilaisuuksien ja juhlien vastuullinen järjestäjä: Entä jos? Historiaa luovasti lapsille ja nuorille, seminaari opettajille yhteistyössä Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Porvoon valtiopäivät uuden ajan alku? historiaseminaari yhteistyössä Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen kanssa. Lasten valtiopäivätanssiaiset 3.-luokkalaisille yhteistyössä Haaga-Helian kanssa. Porvoo Big Bandin valtiopäiväbileet yhteistyössä Porvoonseudun musiikkiopiston kanssa. Porvoon Kalaasit , kaupunkijuhla Vanhassa Porvoossa yhteistyössä Porvoon teatterin, Porvoonseudun musiikkiopiston, Porvoon museon, Porvoon matkailuoppaiden, yhdistysten ja yrittäjien kanssa. Juhlakonsertti Porvoon tuomiokirkossa yhteistyössä Porvoonseudun musiikkiopiston kanssa. Kulttuurivartit Raatihuoneentorilla viitenä lauantaina heinä- ja elokuussa. Kaksi esitystä päivässä. Porvoon Kalaasit , kaupunkijuhla Vanhassa Porvoossa ja jokirannassa yhteistyössä Porvoon Teatterin, Porvoonseudun musiikkiopiston, Porvoon museon, Porvoon matkailuoppaiden, yhdistysten ja yrittäjien kanssa. August Eklöfin puiston avajaiset ja Valtiopäivätriptyykin paljastaminen

13 Porvoon valtiopäivien pääjuhla 28. maaliskuuta 2009 Valtakunnallinen Merkkivuosi hanke järjesti Porvoon valtiopäivien 200-vuotistilaisuudet Porvoon tuomiokapitulissa ja Porvoon tuomiokirkossa. Merkkivuosi valtuuskunta piti juhlakokouksen Porvoon tuomiokapitulissa lauantaina 28. päivänä kello alkaen, samaan aikaan ja samassa paikassa, kuin Aleksanteri I avasi Porvoon valtiopäivät 200 vuotta aikaisemmin. Tilaisuuden avasi Merkkivuosi valtuuskunnan puheenjohtaja, pääministeri Matti Vanhanen. Tilaisuudessa puhuivat tasavallan presidentti Tarja Halonen, eduskunnan puhemies Sauli Niinistö sekä akateemikko Päiviö Tommila. Tilaisuuteen osallistuivat eduskunnan varapuhemiehet ja maan hallitus sekä merkkivuoden 1809 valtuuskunta. Merkkivuoden päätapahtumana esitettiin täydessä Porvoon tuomiokirkossa kutsuvieraille juhladraama Laulu Suomelle, joka teatterin ja musiikin keinoin toi yleisön eteen Porvoon valtiopäivien tapahtumat ja niiden taustat. Suurelle yleisölle juhladraama lähetettiin samana iltana Yleisradion TV1:ssä. Kutsuvieraat siirtyivät Tuomiokirkosta Porvoon kaupungin vastaanotolle Taidetehtaan Avanti!-saliin. Laulu Suomelle -juhladraama oli Merkkivuosi valtuuskunnan tilaama ja YLE Draaman tuottama. Sen kirjoitti ja henkilöohjasi televisiolle Tiina Puumalainen professori Heikki Ylikankaan alkuperäiskäsikirjoituksen pohjalta. TV-ohjauksesta vastasi Tapani Parm, musiikista Riku Niemi ja valosuunnittelusta Mikki Kunttu. Ohjelman tuottajana toimi Anneli Pallas YLE Draamasta. Kuva Studio Lindell. Kuvat STT Info. 11

14 Porvoon Kalaasit kaksi historiallista kaupunkijuhlaa Porvoon valtiopäivien juhlavuonna 2009 kaupunki järjesti kaksi kaupunkijuhlaa, Porvoon Kalaasia. Talvikalaasit järjestettiin valtiopäivien juhlavuoden pääjuhlallisuuksien yhteydessä lauantaina 28. maaliskuuta ja kesäkalaasit 18. heinäkuuta, jolloin oli kulunut 200 vuotta valtiopäivien päättäjäisistä. Kalaasien tapahtumapaikkana oli Porvoon vanha kaupunki, aito historiallinen miljöö, joka on säilynyt lähes muuttumattomana valtiopäivien ajoilta. Päätapahtumapaikkana oli Raatihuoneen-torille rakennettu esiintymislava. Talvikalaaseissa tauotonta ohjelmaa oli tarjolla kello välillä, kesäkalaaseissa kello Erilaisia ohjelmanumeroita järjestettiin myös kaduilla, pihapiireissä, museoissa ja liikkeissä, kuten kahviloissa ja ravintoloissa sekä VPK:n talossa. Kesällä tapahtumat laajenivat myös jokirantaan. Kalaasien ohjelma oli suunnattu kaikenikäisille porvoolaisille ja matkailijoille. Ohjelman tavoitteena oli elävöittää historiallisia tapahtumia eri tavoin. Tarjolla oli muun muassa erilaisia musiikkiesityksiä, nukketeatteria, pienoisnäytelmiä, draamaopastuksia, sirkusta, taikuriesityksiä, kansantanssiesityksiä, aikakauden hengen mukaisia tee- ja kahvikutsuja jne. Tapahtumat olivat maksuttomia lukuun ottamatta yksityisten järjestämiä palveluita, kuten kahviloiden ja ravintoloiden tarjontaa. Porvoon museon valtiopäivänäyttelyihin oli Kalaasien aikaan vapaa pääsy. Molempien Kalaasien tapahtumiin odotettiin yleisöä noin Arvio ylitettiin yli kaksinkertaisesti. Tarkkaa yleisömäärää on vaikea arvioida, sillä tapahtuma-alue ja aika olivat pitkiä. Osviittaa antaa kuitenkin esimerkiksi se, että jokaisessa Porvoon museon näyttelyrakennuksessa vieraili talvikalaasien päivänä noin 8000 vierasta. Kuva Studio Lindell 12

15 Kalaasit loivat myönteistä kuvaa kaupungista Kalaasien tavoitteena oli tarjota kaikille porvoolaisille ja myös matkailijoille mahdollisuus osallistua valtiopäivien juhlavuoden viettoon. Tapahtumat olivat maksuttomia, ja ohjelman suunnittelussa pyrittiin siihen, että kaikenikäiset ja erilaisista esityksistä pitävät löytäisivät itselleen kiinnostavaa seurattavaa. Kaupunkijuhlissa pelkkä mukana oleminen on kuitenkin elämys ja riittää monelle tapahtuman sisällöksi. Viihtyisä yleistunnelma saattaa monelle olla jopa varsinaista tapahtumatarjontaa merkityksellisempi. Juhlavuoden tavoitteiden mukaisesti pyrittiin edistämään kaupunkilaisten yhteisöllisyyttä. Siinä onnistuttiin hyvin. Sekä yleisön suora että median välittämä palaute Kalaaseista oli myönteistä ja innostunutta. Suuret juhlat koettiin kohottavana hetkenä muuten taloudellisen taantuman sävyttämän arjen keskellä. Kalaasien myötä kaupunki sai myös runsaasti myönteistä näkyvyyttä eri tiedotusvälineissä. Uutisointi paikallisissa ja valtakunnallisissa päivälehdissä, televisiouutisissa, radiossa ja verkkouutisissa oli poikkeuksellisen laajaa sekä talvella että kesällä. Sirkus Aikamoinen keräsi suuren yleisön Raatihuoneen torille kesäkalaaseissa. Kalaasien tekijät Kalaasit tarjosivat monelle ammattilais- ja harrastajaryhmälle näkyvän esiintymismahdollisuuden. Myös yleisön kannalta oli etu, että se pääsi näkemään suuren osan juhlavuoden esityksistä yhteen koottuna. Kalaasit tarjosivat tilaisuuden kehittää uusia toimintatapoja sekä kaupungin, yhdistysten ja yritysten yhteistyötä. Kalaasien suunnittelutyöryhmässä oli mukana edustajia Porvoon Teatterista, Porvoon matkailuoppaista ja Porvoon museosta. Kaupungin organisaatiosta mukana olivat kulttuuritoimi ja Porvoon taidekoulu, matkailutoimisto ja Porvoonseudun musiikkiopisto. 13

16 Ohjelman toteuttajiin kuului edellä mainittujen tahojen lisäksi lukuisa määrä kulttuuri- ja harrastajaryhmiä ja yhdistyksiä, kuten Vanhan Porvoon kauppiasyhdistys ry, Vanhan Porvoon asukasyhdistys ry ja Vapaapalokunta. Yhteistyötä tehtiin myös kuntarajojen yli, sillä Merkkivuotta 1809 viettävistä Haminasta ja Loviisasta kutsuttiin historiaharrastajien Hywien Asukkaiden edustajia elävöittämään Porvoon katukuvaa. Kaikkiaan järjestelyissä oli talvella mukana noin 200 ja kesällä noin 150 talkoolaista ja esiintyjää. Porvoon Kalaasit olivat laajoja hankkeita, joiden suunnittelu ja toteutus edellyttivät ammattitaitoista ohjausta ja ohjelmanumeroiden koordinointia. Tuotantoryhmään kuului juhlavuoden tuottajan lisäksi ohjelmakokonaisuuden suunnittelijana ja vastuullisena ohjaajana toiminut teatteriohjaaja Tuovi Putkonen Porvoon Teatteri ry:stä. Musiikkiosuuksien suunnittelusta vastasivat Reijo Ruokonen ja Päivi Honkaniemi Porvoonseudun musiikkiopistosta ja yleisöopastuksista Porvoon matkailuoppaiden edustajat Christian Lindén ja Taila Groth-Sulosalmi. Yhtenäisen markkinointimateriaalin graafisesta suunnittelusta vastasi Tea Itkonen. Talvi- ja kesäkalaasien ohjelmalehdet ovat liitteenä. Lapset juhlivat tanssien Valtiopäivien juhlatoimikunta kutsui kaikki Porvoon noin 600 kolmasluokkalaista lasta Lasten valtiopäivätanssiaisiin. Lapset olivat syntyneet vuonna 1999, joten he viettivät omaa 10-vuotisjuhlavuottaan. Juhlat järjestettiin viikkoa ennen päätapahtumia perjantaina 20. maaliskuuta Porvoon Urheiluhallissa. Porvoon valtiopäivistä muistetaan usein tanssiaiset, joissa maaherran tytär Ulla Möllersvärd herätti keisari Aleksanteri I:n huomion. Juhlavuoden ohjelmaan kuuluikin Porvoossa useita tanssiaisia, joista Lasten tanssiaiset oli osallistujamäärältään mittavin. Tanssiaiskutsuun vastasivat kaikki 16 suomenkielistä ja 13 ruotsinkielistä koulua, joilla oli oppilainaan kolmasluokkalaisia. Tanssiaisohjelmaan kuului viisi vanhaa tanssia, joita kouluissa harjoiteltiin tammikuun lopulta lähtien. Kansantanssinopettaja Erja Askolin ohjasi opettajat ensin tanssien saloihin heille järjestetyissä tanssiharjoituksissa. Kouluissa opettajien apuna olivat kansanmusiikkiyhtye Liedon äänittämä harjoitus-cd sekä tanssien kirjalliset ohjeet. Lieto säesti juhlijoita myös itse tanssiaisissa. 14

17 Tanssit valittiin siten, että ne olivat sopivan haasteellisia olematta kuitenkaan liian vaikeita. Joukossa oli tuttuja niin sanottuja vanhojen tansseja, kuten Cicapo, Pas d espagne ja Kehruuvalssi. Itäuusmaalaista kansantanssiperinnettä edusti Angläs Lapinjärveltä. Lisäksi tanssittiin vauhdikas Hamborg sextur. Tavoitteena oli, että tanssit jäisivät elämään kouluissa. Myös muut kuin kolmasluokkalaiset pystyivät käyttämään kouluihin jaettuja harjoituslevyjä ja tanssiohjeita. Levyt jaettiin lisäksi kaikkiin porvoolaisiin päiväkoteihin. Haaga-Helian Porvoon majoitus- ja ravitsemisalan koulutusohjelman opiskelijat suunnittelivat juhlamenun, johon kuului sekä suolaisia että makeita pieniä suupaloja. Opiskelijat vastasivat onnistuneesti myös juhlien käytännön järjestelyistä ja juhlapaikan somistuksesta. Tanssiaiset olivat monessa koulussa ja päiväkodissa laaja projekti, jonka puitteissa opeteltiin tapakulttuuria, tutustuttiin historiaan ja askarreltiin muun muassa kunniamerkkejä ja viuhkoja. Kuvat STT Info. Lasten tanssiaisten medianäkyvyys oli poikkeuksellisen laaja. Juhlat saivat tilaa Yleisradion ja muiden TV-kanavien pääuutislähetyksissä, radioissa sekä paikallisessa että valtakunnallisessa printtimediassa. A-Zoom seurasi viikon ajan Keskuskoulun oppilaiden valmistautumista juhliin ja teki siitä laajan reportaasin, joka lähetettiin sopivasti päivää ennen pääjuhlia Koulut antoivat runsaasti myönteistä palautetta lasten tanssiaisista. Erityisesti kiitettiin mahdollisuutta osallistua suomen- ja ruotsinkieliset lapset yhdistävään tapahtumaan. Tanssiopetuksen ja tapahtuman järjestelyt saivat myös kiitosta. Kouluissa koettiin, että porvoolaisille lapsille tarjottiin ainutkertainen ja arvokas juhlavuoden tapahtuma, jonka toteutukseen lapset pystyivät itse osallistumaan. Monet opettajat toivoivat tapahtumalle jatkoa muodossa tai toisessa. 15

18 Seminaarit Entä jos? Historiaa luovasti lapsille ja nuorille Porvoon valtiopäivien juhlatoimikunta järjesti yhdessä Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja Porvoon kulttuurikoulun kanssa valtiopäivien juhlavuoteen liittyvän kaksikielisen seminaarin Entä jos? Historiaa luovasti lapsille ja nuorille 18. huhtikuuta Seminaari oli suunnattu erityisesti koulujen ja taideoppilaitosten opettajille sekä päiväkotien henkilökunnalle. Tilaisuus oli kuitenkin avoin ja maksuton kaikille Porvoon valtiopäivistä kiinnostuneille ja sen eri hankkeisiin valmistautuneille henkilöille. Yleisöä seminaariin osallistui noin 150. Seminaarissa esiteltiin uusia ja ennakkoluulottomia tapoja hyödyntää historiaa eri oppiaineissa ja eri-ikäisten lasten ja nuorten kanssa työskenneltäessä niin merkkivuoden aikana kuin sen jälkeen. Pääosassa olivat luovuus, mielikuvitus ja elämykset. Seminaarin luennoitsijat olivat historian, draaman, taiteen ja museoalan ammattilaisia. Esitelmiä pitivät tutkija Henrika Tandefelt, museonjohtaja Merja Herranen, kirjailija Kirsti Manninen, esitystaiteilija Meiju Niskala, Helsingin kaupunginmuseon museolehtori Anna Finnilä ja museopedagogi Britt-Marie Borgström Ruotsista. Paikallista väriä toivat kokemukset Porvoon Huhtisen koulun historiaprojekteista opettaja Minna Perokorpi-Sulinin kertomana. Porvoon valtiopäivät uuden ajan alku? Juhlavuoden päätapahtumien aattona järjestetyssä historiaseminaarissa Porvoon valtiopäivät uuden ajan alku?, tutustuttiin Porvoon valtiopäivien tapahtumiin, niiden taustoihin, seurauksiin ja tulkintaan nykytutkimuksen valossa. Seminaarin isäntänä toimii erityisneuvonantaja, historioitsija Henry Rask Hanasaaren ruotsalais-suomalaisesta kulttuurikeskuksesta. Esitelmien pitäjät olivat historiantutkijoita, jotka olivat perehtyneet aikakauteen tuoreimmissa tutkimuksissaan. Heihin kuuluivat fil. tri Henrika Tandefelt: Neljä säätyä ja yksi keisari Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäiset poliittiset juhlallisuudet, professori Nils Erik Villstrand: Keisari ja uudet alamaiset hallitsijanvakuutus ja säätyjen valanteko Porvoon tuomiokirkossa 29. maaliskuuta 1809, professori Lars Ericson Wolke Tukholman maanpuolustuskoulusta: Kansallinen katastrofi vai uudelleen syntyminen? Ruotsalainen näkökulma merkkivuoteen 1809, fil.tri Kati Katajisto: Kotiseudusta isänmaaksi kansallisen identiteetin murros autonomian ajan alussa ja Porvoon piispa Gustav Björkstrand: Jacob Tengströmin työ kirkollisen autonomian hyväksi. Maksuton seminaari keräsi noin 150 hengen kuulijakunnan. Porvoon kaupungin valtiopäivien juhlatoimikunta toteutti tilaisuuden yhteistyössä Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen, Porvoon kansalaisopiston ja Borgå medborgarinstitutin kanssa. 16

19 Porvoonseudun musiikkiopisto vastasi konserteista Juhlavuoden ohjelmaan kuului lukuisia konsertteja, joiden järjestelyistä ja toteutuksesta vastasi Porvoonseudun musiikkiopisto. Aikakauden musiikkiin perehtyminen kuului lukuvuoden opintoihin valtaosalla oppilaista. Oppilaskonserttien lisäksi musiikkiopiston opiskelijat esiintyivät monissa kaupungin ja yksityisten tahojen tilaisuuksissa. Musiikkiopiston eri instrumentteja soittavat oppilaat ja opettajat esiintyivät eri kokoonpanoissa muun muassa sekä talvi- että kesäkalaaseissa, Porvoon ammattiopiston, Porvoon Kulttuurinystävien, Porvoon Läntisen Rotarypiirin ja Porvoon museon juhlissa ja tilaisuuksissa sekä koulujen ja oppilaitosten juhlissa. Musiikkiopisto järjesti myös neljän konsertin sarjan Porvoon vanhassa kaupungissa yhdessä Anja Kortejärven kanssa. Valtiopäivien juhlatoimikunta järjesti yhteistyössä Porvoonseudun musiikkiopiston kanssa kaksi konserttia: Porvoo Big Bandin valtiopäiväbileet 27. maaliskuuta ja juhlakonsertin Porvoon tuomiokirkossa 29. maaliskuuta. Lisäksi puhallinkvartetti Claros esiintyi kaupungin juhlavastaanotolla 28. maaliskuuta, Kultaiset vasket -kokoonpano juhlajumalanpalveluksessa tuomiokirkossa 29. maaliskuuta ja kansanmusiikkiyhtye Lieto kesän jumalanpalveluksessa 19. heinäkuuta. Juhlatoimikunta osallistui edellä mainittujen esiintymisten rahoitukseen. Porvoo Big Band viihdytti Robert Löflundin johdolla Taidetehtaan valtiopäiväbileissä. Solisteina olivat Geir Rönning, Tobias Andersin, Kirsi Ranto, Sointu Silo, Heidi ja Pi Kiviharju ja Anna Wiksten. Tapahtuma keräsi noin 400 hengen yleisön. Kuva Studio Lindell. 17

20 Tuomiokirkossa järjestetyn juhlakonsertin esiintyjiä olivat porvoolaisten mieskuorojen, Runebergskören BSB:n ja Porvoon Mieslaulajien yhteinen, noin sadan laulajan Valtiopäivämiehet -kuoro johtajanaan Eric-Olof Söderström sekä Lohjan kaupunginorkesteri solistinaan porvoolainen viulisti Linda Bärlund. Johtajana toimi Juha Nikkola. Ohjelmistossa oli musiikkia Rimski-Korsakovilta, Romanilta ja Sibeliukselta. Ennen konserttia tuomiokirkossa kuultiin professori Henrik Meinanderin juhlapuhe. Lohjan kaupunginorkesterin konsertti esitettiin myös Lohjalla. Porvoon konsertissa yleisöä oli noin 750. Linda Bärlund soitti Lohjan kaupunginorkesterin solistina juhlakonsertissa Porvoon tuomiokirkossa Kuvat Studio Lindell. 18

21 Muita juhlavuoden tapahtumia Esityksiä Raatihuoneentorin juhlalavalla Juhlatoimikunta rakennutti Raatihuoneentorille juhlavuoden eri tapahtumia varten esiintymislavan. Esiintyvillä ryhmillä oli mahdollisuus varata lava maksutta käyttöönsä. Lavalla nähtiinkin kesän mittaan erilaisia musiikkiryhmiä, sirkusesityksiä, katuteatteria ja siellä järjestettiin useita yhteislaulutilaisuuksia. Myös Avanti! esiintyi eri kokoonpanoissa lavalla. Kaupunki järjesti lavalle ohjelmaa viitenä lauantaina 4., 11. ja 25. heinäkuuta sekä 1. elokuuta kaksi kertaa päivässä. Lisäksi juhlalava oli Porvoon Kalaasien päätapahtumapaikka lauantaina 18. heinäkuuta. Runsaasti kiitosta saaneen lavan suunnittelivat ja toteuttivat porvoolaiset puusepät Perttu Hietanen ja Esa Parkatti. Lava purettiin syksyn alussa ja siirrettiin kaupungin varastoon tulevaa käyttöä varten. Porvoon museon valtiopäivänäyttelyt Porvoon museon valtiopäivänäyttelyt avautuivat yleisölle 25. maaliskuuta 2009 Kappalaisentalossa, Holmin talossa ja Vanhassa raatihuoneessa. Porvoon museoyhdistys julkaisi avajaisten yhteydessä uuden Porvoon valtiopäivät kirjasen. Kappalaisentalon näyttely päättyi 18. lokakuuta, mutta näyttelyt Holmin talossa ja Vanhassa raatihuoneessa jatkuivat vuoden loppuun. Osa näyttelyistä jää pysyvästi esille Raatihuoneeseen. Raatihuoneen valtiopäivänäyttelyssä yleisöllä oli mahdollisuus tutustua valtiopäivien kannalta merkittävimpiin tiloihin eli aateliston ritarihuoneeseen, porvareiden kokoushuoneeseen ja alakerran vaunuvajaan. Vajassa oli nähtävillä reki, jolla keisari Aleksanteri I:n kerrotaan saapuneen Porvooseen. Vanhan kappalaisentalon näyttely kertoi valtiopäivien tapahtumista ja henkilöistä, esimerkiksi nuoresta Ulla Möllersvärdistä, johon keisarin kerrotaan ihastuneen. Näyttelyssä oli esillä muun muassa pukuja, esineitä sekä pienoismalli keisaria varten rakennetusta kunniaportista. Museon valtiopäivänäyttelyt keräsivät runsaasti yleisöä, noin katsojaa. Vuoden kävijämäärissä tavoitettiin ennätykselliset kävijää. Juhlavuoden päättyessä Porvoon museo sai lahjoituksena Yleisradiolta Laulu Suomelle -esityksessä käytetyn keisarin valtaistuimen. Yleisö tungeksi Porvoon museon valtiopäivänäyttelyiden avajaisissa, joissa myös Porvoon Teatteri esiintyi. Kuva Studio Lindell. 19

22 Juhlajumalanpalvelukset Porvoon tuomiokirkossa Porvoon seurakuntien valtiopäivien juhlavuoden päätapahtumia olivat jumalanpalvelukset Porvoon tuomiokirkossa 29. maaliskuuta ja 19. heinäkuuta. Ensimmäisen järjestelyistä vastasivat Porvoon hiippakunta ja Porvoon ruotsalainen seurakunta ja toisen järjestelyistä Helsingin hiippakunta yhdessä Porvoon suomalaisen seurakunnan kanssa. Molemmat jumalanpalvelukset olivat ekumeenisia ja kaksikielisiä juhlamessuja. Maaliskuun messu televisioitiin valtakunnallisesti. Juhlamessun jälkeen Porvoon hiippakunta toimi isäntänä kutsuvieraille tarjotulla kirkkolounaalla Villa Haikkoossa. Maaliskuun juhlajumalanpalveluksessa saarnasi Porvoon hiippakunnan piispa Gustav Björkstrand. Kuva Studio Lindell. Kesän juhlajumalanpalveluksessa 19. heinäkuuta saarnasi piispa Eero Huovinen. Seurakunta tarjosi jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntalaisille kirkkokahvit Tuomiokirkon pihalla. Kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi kaupunginvaltuuston ja juhlatoimikunnan puheenjohtaja Mikaela Nylander. Puheen piti eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja musiikista vastasi kansanmusiikkiyhtye Lieto. Syyskuussa Porvoon hiippakunnan vieraina olivat Suomen ja Ruotsin arkkipiispat. Vierailuun liittyi juhlajumalanpalvelus Porvoon tuomiokirkossa 20. syyskuuta. Vierailun yhteydessä järjestettiin Tuomiokapitulissa ruotsinkielinen seminaari, jossa tarkasteltiin vuoden 1809 merkitystä luterilaiselle kirkolle Suomessa ja Ruotsissa. Esitelmiä pitivät Ruotsin arkkipiispa Anders Wejryd, professori Oloph Bexell, professori Ingvar Dahlbacka, fil.tri Björn Ryman ja piispa Gustav Björkstrand. Seminaariesitelmät on koottu erilliseksi julkaisuksi. 20

23 Kouluissa ja päiväkodeissa oli valtiopäivävuosi Porvoossa on yhteensä noin 6500 peruskoulua ja lukiota käyvää lasta ja nuorta ja noin 2700 päivähoidossa olevaa lasta. Juhlavuosi näkyi kaikissa porvoolaisissa kouluissa ja päiväkodeissa. Vuoden alussa jaettiin juhlavuoden julisteita ja tarroja jokaiseen koululuokkaan ja päiväkotiin. Myöhemmin maaliskuussa jaettiin lisäksi valtiopäiväkartat, joiden avulla pystyi tutustumaan tapahtumapaikkoihin ja henkilöihin. Porvoon museon tilastoiden mukaan noin 6000 lasta ja nuorta vieraili museon näyttelyissä. Monet koulu-, päiväkoti- ja opiskelijaryhmät tutustuivat lisäksi valtiopäivien tapahtumapaikkoihin vanhassa kaupungissa. Kouluissa ja päiväkodeissa toteutettiin omia projekteja, tanssiaisia tai kevätjuhlia valtiopäiväteeman mukaisesti. Lopputuloksena nähtiin huolella valmisteltuja juhlia ja tapahtumia, joista myös lasten perheet pääsivät nauttimaan. Monet juhlista taltioitiin valokuvin ja videolaittein. Porvoon kulttuurikoulun teema lukuvuonna Porvoon valtiopäivät oli myös Porvoon kulttuurikoulun teema vuosina Kulttuurikoulun toimijoita ovat Porvoon kaupungin kulttuuritoimi, kirjasto sekä aamu- ja iltapäivätoiminta, Porvoon taidekoulu, Porvoonseudun musiikkiopisto ja Porvoon museo. Alustava toiminnan suunnittelu aloitettiin jo syksyllä Työtavoiksi valikoituivat elokuva ja nukketeatteri. Kulttuurikoulun kummiluokat perehtyivät teemaan museolehtori Hannele Tenhovuoren johdolla sekä Maria-piian kaupunkikierroksella. Opettajien ja oppilaiden apuna olivat myös taidekoulun ja musiikkiopiston opettajat ja kirjaston henkilökunta. Luokat vierailivat museoiden lisäksi omassa lähiympäristössään ja kylissään, ja sitoivat siten lähiympäristönsä osaksi suurempaa kokonaisuutta. Toimintavuoden päätteeksi järjestettiin Grandissa kulttuurikoulun ensi-ilta 23. huhtikuuta, jossa koululuokat esittelivät kuluneen vuoden toimintaa ja töidensä tuloksia. Samalla saivat ensi-iltansa kulttuurikoululuokkien toteuttamat elokuvat ja nukketeatteriesitys. Porvoon taidekoulun valtiopäivähankkeet Porvoon taidekoulussa valtiopäivien juhlavuosi tuli esille perusopetuksen teemoissa ja aihevalinnoissa. Eri-ikäiset oppilaat tutkivat ja kuvasivat valtiopäivätapahtumia ja -henkilöitä eri tekniikoilla. Lisäksi taidekoulu toteutti erillishankkeita, joista laajimmat olivat Polkuja maalla ja kaupungissa -hanke ja Tintamareskien valmistaminen. Kaksivuotisen Polkuja maalla ja kaupungissa -hankkeen aikana taidekoulun porvoolaiset ja sipoolaiset oppilaat perehtyivät kotikaupunkinsa ympäristöön ja historiaan opastetuilla kaupunkikierroksilla, saaristoristeilyllä, luennoilla ja tutustumiskäynneillä muun muassa museoihin. Nykyhetken havainnoinnin ohella oppilaat perehtyivät erityisesti siihen, miten kaupungissa elettiin kaksisataa vuotta sitten. Kokemukset ja työskentelyn tulokset koottiin Polku Stigen -lehteen, joka jaettiin jokaiseen porvoolaiseen talouteen 28. maaliskuuta. Lehti julkaistiin myös sähköisessä muodossa. Hanke sai avustusta Opetushallitukselta. 21

24 Juhlatoimikunta tilasi Porvoon taidekoululta katukuvaan sijoitettavia valtiopäivähahmoja. Lukuvuoden aikana taidekoulun oppilaat maalasivat Porvoon valtiopäiviin osallistuneita valtiopäivämiehiä, sotilaita ja talonpoikia kurkistuskuviksi eli tintamareskeiksi (maalattu kuvaseinä, jossa kuvassa esiintyvän hahmon kasvojen paikalla on reikä). Tintamareskit olivat esillä eri puolilla kaupunkia kesällä Taidekoulu laati hahmojen sijainnista kartan, jota jaettiin kaupungin matkailutoimistossa. Valtaosa tintamareskeista ilahdutti kaupunkilaisia ja matkailijoita vanhan kaupungin alueella aidoilla tapahtumapaikoilla. Hahmoista tuli suosittuja valokuvauspaikkoja, ja osa hahmoista on tarkoitus laittaa esille myös muina kesinä. Nuorten projekteja Koulujen lisäksi myös muut Porvoossa toimivat oppilaitokset hyödynsivät valtiopäiväteemaa opetuksessaan ja oppilasprojekteissaan. Esimerkiksi Inveonin vaatetusalan toisen vuosikurssin oppilaat suunnittelivat ja toteuttivat fanfaariryhmän esiintymisasut oppilastyönään vuotiaiden soittajien pukuja valmistettiin kaikkiaan 12 kappaletta. Asuja voidaan käyttää myös tulevissa esiintymisissä, ja niitä lainataan esimerkiksi koulujen käyttöön. Inveonin opiskelijat toteuttivat myös fanfaaritorvien juhlalliset standaarit sekä liikennemerkkien peittämiseen tarkoitettuja huppuja. Niitä käytettiin Kalaasien aikaan vanhan kaupungin alueella. Inveonin opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat fanfaariryhmän asut ja torvien standaarit. 22

25 Haaga Helian Porvoon majoitus- ja ravitsemisalan koulutusohjelman opiskelijat vastasivat Lasten valtiopäivätanssiaisten käytännön järjestelyistä, somistuksesta, ruokien valmistamisesta ja tarjoilusta. Porvoon ammattiopiston eri alojen opiskelijat toteuttivat puolestaan Valtiopäivätanssiaiset Ravintola Iriksessä. Projektiin osallistui kaikkiaan 180 matkailu-, hotelli-, ravintola- ja hiusalan opiskelijaa. Haaga-Helian opiskelijat kattoivat Lasten valtiopäivätanssiaisten herkkupöydän. Kuva STT Info. Porvoon kaupungin nuorisotoimi toteutti yhdessä nuorisotiloilla käyvien nuorten kanssa kaksi projektia: Tuunaa Allulle tuoli ja mosaiikkityöprojektin. Nuoret perehtyivät aiheeseen tutustumalla muun muassa Kansallismuseon Merkkivuoden 1809 päänäyttelyyn. Oman työskentelyn tuloksena syntyi kierrätysmateriaaleista kolme valtaistuinta sekä valtiopäiväaiheisia mosaiikkitöitä. Työt olivat esillä julkisesti Porvoon kunnantalon ikkunassa Rihkamatorilla ja myöhemmin nuorisotiloissa. Nuoret tuunaavat Allulle uutta valtaistuinta kierrätysmateriaaleista nuorisotoimen valtiopäiväprojektissa. 23

26 Kolmas sektori tapahtumien järjestäjänä Porvoon valtiopäivien juhlavuoden yhtenä tärkeimmistä tavoitteista oli kannustaa ja tukea kuntalaisia osallistumaan juhlavuoden toteutukseen. Juhlavuoden tapahtumista ja tarjonnasta valtaosa olikin yksityisten tahojen järjestämiä. Niistä suurin osa oli avoimia kaikille kiinnostuneille. Myös kaupungin järjestämissä juhlissa yhdistysten, oppilaitosten ja muun kolmannen sektorin osuus oli merkittävä. Juhlavuosi loi kontakteja eri toimijoiden välille, mikä edistää myös tulevia yhteistyöhankkeita. Kaupunkiin saapuneista matkailijoista monet tutustuivat valtiopäiväaiheeseen osallistumalla Porvoon matkailuoppaiden opaskierroksille. Matkailuoppaat toteuttivat noin 80 draama- ja teemaopastusta. Niissä aiheeseen tutustuttiin esimerkiksi talousmamsellin, piian tai kauppiaan rouvan näkökulmasta. Lisäksi matkailuoppaat järjestivät porvoolaisille koululaisille draamaopastuksia, joihin osallistui 67 luokkaa. Vastaavia draamaopastuksia lapsille järjestivät myös Porvoon Teatteri, jonka Pikku-Elinan kierrokset oli sovitettu valtiopäiväteemaan (685 osallistujaa) sekä Teatteri Soittorasia Täti Monikan johdolla (n. 210 osallistujaa). Valtiopäivien historiaan ja merkitykseen perehtyminen näkyi ohjelmatarjonnan korkeassa laadussa ja ammattimaisuudessa. Eri tulkinnat ja näkökulmat tulivat monipuolisesti esille eri kohderyhmille suunnitellussa tarjonnassa. Se vaihteli lasten juhlista katuteatteriin ja taitoluistelunäytöksiin. Erilaisia luentotilaisuuksia järjestettiin useita. Esimerkiksi Porvoon Kulttuurinystävät ry järjesti asiantuntijaluentosarjat sekä vuonna 2007 että Molempiin osallistui yli 300 kuulijaa. Porvoolaiset ryhmät esiintyivät myös muiden paikkakuntien merkkivuoden tapahtumissa. Muun muassa Porvoon Teatteri vieraili keisareineen Turussa Akatemiatalossa järjestetyssä juhlassa 18. huhtikuuta. Maaliskuussa 2009 järjestettiin useita kaikille avoimia valtiopäivätanssiaisia, joissa oli huolellisesti paneuduttu aikakauden historiaan, tapa-, ruoka- ja pukukulttuuriin. Tanssiaisten järjestäjinä toimivat Porvoon Kulttuurinystävät ry, Porvoon Läntinen Rotaryklubi ja Porvoon ammattiopisto. Porvoon maraton juostiin valtiopäivien merkeissä, samoin vaellettiin Aleksanterin jalanjäljissä Loviisasta Porvooseen. Kymmeniä tapahtumia sisältävä tapahtumakalenteri antaa käsityksen tilaisuuksien kirjosta. Kalenterin tiivistelmä on liitteenä raportin lopusta. Porvoon Kulttuurinystävien järjestämissä valtiopäivätanssiaisissa kuvailtiin draaman keinoin kahdensadan vuoden takaisia tapahtumia. Ullana ja keisarina tanssivat Jenna Soikkeli ja Elias Salonen. Kuva Studio Lindell. 24

27 5 Viestintä ja markkinointi Porvoon valtiopäivien juhlavuoden vieton haasteena niin tapahtumien järjestäjien kuin yleisön ja kuntalaisten kannalta oli aiheen kokeminen varsin hankalaksi ja kaukaiseksi. Kahdensadan vuoden takaisten valtiollisten tapahtumien historia oli monelle vieras. Juhlavuoden viestinnän tavoitteena olikin tapahtumatiedotuksen ohella tarjota tietoa Porvoon valtiopäivien historiallisista tapahtumista. Juhlavuoden tunnus ja markkinointimateriaali Juhlatoimikunnan viestintä- ja markkinointisuunnitelma laadittiin ja toteutettiin yhteistyössä kaupungin viestintäpäällikön Aino-Marja Kontion kanssa. Valtiopäivien juhlavuosi näkyi kaupungin matkailumarkkinoissa ja koko kaupunkiorganisaation viestinnässä ja sen eri toimipisteissä. Näkyvyyden toteuttamiseksi juhlavuotta varten suunniteltiin oma tunnus. Sen rinnalla käytettiin myös valtakunnallisen Merkkivuosi hankkeen tunnusta. Porvoon valtiopäivien juhlavuoden tunnuksen sovelluksia käytettiin muun muassa juhlavuoden julisteissa, juhlien käsiohjelmissa, lippukujanteen lipuissa, banderolleissa sekä muussa juhlavuoden viestinnässä ja tapahtumamarkkinoinnissa. Julisteet näkyivät kaupungin toimipisteissä, koululuokissa, päiväkodeissa ja niitä jaettiin myös yksityisille yrittäjille ja yhdistyksille. Tunnus oli kaikkien juhlavuoden tapahtumajärjestäjien käytettävissä. Yrittäjillä oli mahdollisuus liittää tunnus myös myyntituotteisiin, mikäli tuote täytti juhlavuoden tuotteille asetetut kriteerit. Tunnuksen suunnitteli porvoolainen graafikko Paula Jääskeläinen. Tunnuksen mieshahmo kuvaa aatelissäädyn puhemiestä, vapaaherra Robert Wilhelm De Geeriä, joka vastasi valtiopäivien seremonioiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Niihin kuuluivat myös kuuluisat valtiopäivätanssiaiset, joihin viittaa tunnuksessa näkyvä viuhkamuoto. 25

28 Juhlavuoden julisteen kuva-aiheet kertovat Porvoon valtiopäivien tarinaa. Viuhkassa on kuvattu mm. kunniaportin läpi kaupunkiin ratsastava keisari, säätyjen edustajat, katrillia tanssiva väkijoukko, Porvoon valtiopäivärakennukset sekä niiden maakuntien vaakunoiden siluetit, jotka muodostivat Suomen suuriruhtinaskunnan. Muita juhlavuoden markkinointituotteita olivat pienet kirjeensulkijatarrat, paperikassit ja valtiopäivien tapahtumista kertovat kartat sekä kaupunkikuvassa näkyneet liput, banderollit ja ikkunatarrat. Tarroja ja karttoja jaettiin muun muassa kaikkiin kaupungin päiväkoteihin ja kaikille peruskoulujen ja lukioiden oppilaille. Kartan avulla pystyi tutustumaan valtiopäivien tapahtumiin ja henkilöihin joko koululuokassa tai kävelyretkellä vanhassa Porvoossa. Karttoja jaettiin lisäksi kaupungin matkailutoimistossa kahtena kieliversiona, suomi ruotsi ja englanti venäjä. Liput, banderollit ja ikkunatarrat näkyivät Porvoon sisääntulotiellä ja Vanhassa kaupungissa. Valtimotalon ja Vanhan Kappalaisentalon aitan seiniä somistivat juhlavuoden ajan banderollit, luonnoskuvat Paula Jääskeläinen. 26

29 Tapahtumamarkkinointi Juhlatoimikunta ja eri toimijat järjestivät useita tiedotustilaisuuksia tiedotusvälineille. Porvoon tapahtumatiedot löytyivät omien verkkosivujen lisäksi myös valtakunnallisen Merkkivuosi hankkeen kalenterista Talvikalaaseista julkaistiin kaupunkilehti Vartin välissä liitteenä tabloid-kokoinen kaksikielinen ohjelma. Kalaasien ohjelmasta tehtiin myös esite, jota jaettiin etukäteen muun muassa kirjastoissa, Kulttuuritalo Grandissa sekä matkailutoimistossa. Kalaasipäivänä ohjelmalehtiä jaettiin paikan päällä eri esiintymispaikoissa. Kesäkalaaseista tehtiin juliste, jota levitettiin kaupungille jo muutamaa viikkoa ennen tapahtumaa. Talvella paikallislehdissä julkaistiin maksulliset ilmoitukset, joissa markkinoitiin juhlaviikonlopun valtiopäivätapahtumia: Kalaaseja, Porvoo Big Bandin konserttia ja juhlakonserttia tuomiokirkossa. Juhlavuoden internetsivut Valtiopäivien juhlavuodelle avattiin kaupungin kulttuuritoimen alle omat internetsivut keväällä Linkki osoitteeseen löytyi kaupungin etusivulta. Sivuilla olivat nähtävillä ajankohtaiset asiat, juhlavuoden tapahtumakalenteri, tarjonta kouluille ja päiväkodeille sekä tiedotteet. Lisäksi sivuilta löytyi linkkejä muihin merkkivuoden sivustoihin. Sivut palvelevat myös juhlavuoden jälkeen tarjoamalla tietoa valtiopäivien historiasta, kuten Suomen sodan ajasta Porvoossa, valtiopäiviin valmistautumisesta sekä päiviin liittyvistä rakennuksista ja tapahtumista. Lisäksi sivuille on koottu tarinoita muun muassa valtiopäivätanssiaisista, keisarin valtaistuimesta ja kunniaportista. Keisari Aleksanteri I, maamarsalkka Robert Wilhelm De Geer, herastuomari Petter Klockars, piispa Jacob Tengström ja kauppias Kristian Trapp. Kuvitus Tea Itkonen. 27