SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SELVITYSRYHMÄ / VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON SELVITYSRYHMÄ / VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon selvitystyöryhmä / väliraportti Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Nykytila-analyysin yhteenveto Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet

2 1. Otsikko: Sosiaali- ja terveydenhuollon selvitystyöryhmä / väliraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Työryhmämme organisointi ja työskentelytapa Sosiaali- ja terveydenhuollon selvitysryhmän kokoonpano: Puheenjohtaja: Kimmo Behm, Nurmijärven kunnanjohtaja - Krista Brander-Aalto vt. sosiaali- ja terveysjohtaja, Kerava - Eija Rintala, perusturvajohtaja,, Mäntsälä - Leena Kokko, sosiaali- ja terveystoimen johtaja, Sipoo - Tiina Salminen, palvelualueajohtaja, Järvenpää - Pirjo Laitinen-Parkkonen, va. sosiaali- ja terveysjohtaja, Hyvinkää - Pirjo Vainio, sosiaali- ja terveysjohtaja, Tuusula - Erja Pentti, perusturvajohtaja / Ilpo Salminen, johtava ylilääkäri, Nurmijärvi - Ville Saarikoski, erityisasiantuntija (sihteeri), Kerava - Petteri Heino, kehittämispäällikkö (sihteeri), Sosiaalitaito Oy Työryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Ensimmäinen kokous oli ja viimeinen kokous Työryhmä kuuli työskentelynsä aikana seuraavia sidosryhmiä: - HUS / Hyvinkään sairaanhoitoalue: Johtaja Asko Saari - HUS / Porvoon sairaanhoitoalue: Johtaja Sune Lang - HUS: toimitusjohtaja Aki Linden - Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymä: kuntayhtymän johtaja Ismo Airinen - Kiljavan sairaala: toimitusjohtaja Päivi Flinkman - Eteva: vt. toimitusjohtaja Kaarina Kilpeläinen Lisäksi selvistysryhmän kokouksessa vierailivat Kuntaselvitysprojektin Palveluverkkoasiantuntija Heikki Lonka ja talousasiantuntija Eero Laesterä. Selvitysryhmän sihteerit vierailivat tämän lisäksi Kuuma-kuntien sosiaalipalveluiden sekä koti- ja laitoshoidon / vanhuspalveluiden alaryhmissä. 2

3 Seuraavassa taulukossa on esitetty kokousaikataulu: kokous aika ja paikka Vierailijat / kuultavat selvitystyöryhmä klo 8-11 Järvenpää selvitystyöryhmä klo 8-11 Mäntsälä Selvitystyöryhmä Klo 8-13 Kerava (Viertolan palvelutalosäätiö) Kuuma Sosiaalipalveluiden alaryhmä klo Visiotyöpaja klo 9-12 Mäntsälä selvitystyöryhmä klo 8-13 Tuusula selvitystyöryhmä klo 8-11 Sipoo Kuuma koti- ja laitoshoidon / vanhuspalveluiden ryhmä klo 13, Viertola, Kerava Hyvinkää sha Asko Saari 11-12, Porvoo sha Sune Lang Ridasjärvi ismo Airinen klo 9-10, Kiljavan sairaala Päivi Flinkman 10.15, HUS Aki Linden 11.15, Eteva Kaarina Kilpeläinen Palveluverkkoasiantuntija Heikki Lonka ja talousasiantuntija Eero Laesterä klo Selvitystyöryhmä klo Hyvinkää selvitystyöryhmä klo 8-11 Nurmijärvi väliraportin lyhyt esitys ohjausryhmälle klo Väliraportin deadline Taulukko 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon selvitysryhmän kokousaikataulu ja kuultavina olleet tahot. Nykytilan analyysiin liittyy Nordic Healthcare Groupin (NHG) tekemän Keski-Uudenmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä ("Miten kehittää asiakaslähtöistä palvelutuotantoa ja toimia uusien linjausten mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen osalta Keski-Uudellamalla?") 3

4 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Sosiaali- ja terveydenhuollon selvitysryhmä tarkastelee nykytila-analyysissä sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisiä palveluita. Lakisääteisten palveluiden laajuudesta johtuen huomion kohteena ovat olleet erityisesti seuraavat palvelut, jotka selvitysryhmän näkökulmasta ovat kriittisiä menestystekijöitä ja / tai taloudellisesti merkittäviä: - Vanhuspalvelut - Lasten/lapsiperheiden palvelut - Vastaanottopalvelut - Vammaispalvelut - Päihde- ja mielenterveyspalvelut - Lastensuojelu - Erikoissairaanhoito Sosiaali- ja terveydenhuollon selvitysryhmä on selvityksessään keskittynyt pääasiallisesti palvelujen saatavuuteen ja Kilpailukykyyn verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan. 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Keski-Uudenmaan kaupungin visio on "älykäs verkostomainen kaupunki". Visiopäivä toteutettiin Mäntsälässä yleisiä sote-ryhmän sekä muiden ryhmässä vierailleiden selvitysryhmien edustajien huomioita visiosta sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulmasta: 1. Kuntalaisten tulee olla keskiössä; asukas / asiakas näkymään visiossa ja lähtökohdaksi palveluille 2. Hyvinvointijohtaminen on keskeistä: - kuntajohtaja = hyvinvointijohtaja - Asiakkaan / asukkaan vastuullisuutta ja osallisuutta korostaen omaa vastuunottoa tukevat palvelut 4

5 3. Vahva palveluinnovointi ja osaaminen Muita esitettyjä näkemyksiä ja kysymyksiä: - Liittymisen kokonaisuuksiin (sote-uudistus, metropoli jne.) tulee näkyä - Kuinka tiuha tämä verkosto on ja mitä se tarkoittaa? - KUK:n kilpailuetuihin hyvinvointinäkemykset - Kuinka visiosta tulee haastava? - Tavoitteena "Suomen vaikuttavimmat hyvinvointipalvelut" - Teknologian tukemat palvelut ensisijaisia - Kunnan kokonaisvaltainen palveluajattelu on älykästä - Vahvat verkostot on saatava hyvinvoinnin tekijöiksi - "Älykäs johtaminen" Johdetaan haluttua tulosta, johdetaan hyvinvointia hyvinvointijohtaminen tulosjohtamisen keskiössä - Palveluinnovointi täytyy mahdollistaa - Asukas ja kansalainen tarvitsee palveluita, ei hallinnollisia siiloja 5. Nykytila-analyysi työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun/teeman tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Sote-selvitysryhmän sihteerit vierailivat Kuuma-kuntien sosiaalipalveluiden alaryhmässä ja koti- ja laitoshoidon / vanhuspalveluiden ryhmässä. Ko. ryhmissä kerättiin SWOT nykytilan näkökulmasta (8 erillistä kuntaa). Lisäksi Nurmijärvellä terveydenhuollon eri asiantuntijat koostivat SWOTin vastaanottotoiminnan näkökulmasta. Alla yhteenveto näistä kolmesta SWOTista. Ne edustavat kiteytystä ko. ryhmien käymistä keskusteluista ja näkemyksistä. Nykytilan vahvuudet: Palvelut tuotetaan kattavasti, laadukkaasti ja suhteellisesti tarkasteltuna halvalla Lähipalvelun mahdollistava palveluverkko Seudullinen yhteistyö turvaa laadukkaat erityispalvelut (esim. sosiaalipäivystys, perhehoito) Nykytilan heikkoudet Vaihtelevat käytännöt esim. ei-lakisääteisten palveluiden suhteen Palvelut erilaisia/eritasoisia Kirjavat toimintakäytännöt 5

6 Kuntien keskiarvo Tuusula Sipoo Pornainen Nurmijärvi Mäntsälä Kerava Järvenpää Hyvinkää Kuntalaisten epätasa-arvoisuus Resurssit ja velvoitteet eivät kaikilta osin kohtaa Nykytilan mahdollisuudet: Joustava Matala hallintorakenne Ketteryys Tuttuus Osallisuuden mahdollistava palvelurakenne Nykytilan uhat: Pienten toimintayksiköiden haavoittuvuus Taloudellisen kantokyvyn heikkeneminen lähivuosina Supistuvat resurssit eivät mahdollista väestön uudenlaisiin ja eriytyviin palvelutarpeisiin vastaamista Ei riittävästi resursseja uuden teknologian käyttöönottoon 6. Nykytila-analyysin yhteenveto Seuraavassa taulukossa on koottuna keskeisimpiä sosaali- ja terveydenhuollon indikaattoreita. Indikaattori Tarkasteluaika Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekerroin Terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut nettomenot Lastensuojelu ,0 0,8 0,8 0,8 0,7 0,8 0,8 0,8 0, , Lastensuojelu avohuollon ,2 7,0 11,1 5,5 6,1 5,4 6,6 7,3 asiakkaat/samanikäinen väestö (%) Kodin ulkopuolelle ,7 1,3 1,2 0,8 0,8 0,6 1,1 1,1 6

7 sijoitetut/samanikäinen väestö (%) Kustannukset yhteensä ( ) , , , , , ,00 Kustannukset /0-20 vuotias ( ) Sijaishuollon kustannukset ( ) 2012 Sijaishuollon kustannukset/sijoitettu lapsi ( ) Ikäihmisten palvelut , , , , , , , , , Kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä (%) Tehostetussa palveluasumisessa 75 vuotta täyttäneistä (%) Omaishoidossa 75 vuotta täyttäneistä (%) Palveluasumisessa 75 vuotta täyttäneistä (%) Laitoshoidossa 75 vuotta täyttäneistä (%) Asuminen Vapaarahoitteisten asuntojen keskimääräinen neliövuokra ARA-vuokra-asuntojen keskimääräinen neliövuokra Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista Perusterveydenhuollon lastenneuvolan käynnit yhteensä / vuotiasta Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat, % vuotiaista Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäistä ,1 11,55 11,54 9,58 10,41 9,93 11,57 10,72 10, ,91 10,7 11,27 10,31 10,36 12,61 12,23 10,94 11, ,9 20,8 24,2 13,6 15, ,3 20, ,9 8,5 8,8 10,8 11,6 12,7 10,8 9,8 8, ,9 7,1 9,8 3,4 3,7 2,2 4 3,6 8, ,2 14,6 16,6 14, , ,2 11, ,8 3, ,5 1 1,5 2, ,5 8,7 8,7 11,1 7,5 7,2 5,8 8,2 11, ,9 2,9 3 2,5 2 1,9 1,8 2,4 3,

8 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä ,4 93,3 95,6 90, ,1 90, , ,7 8,8 5,9 15,7 13,5 19,8 8,3 13,7 12,2 Kunnan yleinen pienituloisuusaste ,8 9,2 10,2 9,9 6,7 10,2 6,5 6,5 15 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / asukasta Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / asukasta Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä / 1000 asukasta ,6 10,2 12,1 0,3 6,8 2,2 11,7 9, ,3 1,5 1,8 0,2 1,8 0 1,6 1,5 3, taulukko. Keskeisiä sosaali- ja terveydenhuollon indikaattoreita. Seuraavassa on esitetty nykytilan edut ja haitat erikseen kriittisten / taloudellisesti merkittävimpien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden osalta. Arvosanat on määritelty vain palvelujen saatavuuden / tehokkuuden sekä kilpailukyvyn suhteen. Vanhuspalvelut KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA -- tai - tai 0 tai + tai ++ Palvelujen saatavuus ja kustannukset hallinnassa kotihoidon peittävyys ja kohdentuminen saatavuus + 0 / - Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Palvelurakennetta on jo kevennetty ja raskaimpia yksiköitä suljettu. tk-vuodeosastot eivät kuntouttavia -> Kiljavan käyttö? erikoissairaanhoidon käyttö yli maan keskiarvon Erityisesti ympärivuorokautisen asumisen palvelut ovat edelleen liian raskaita. Tulevaisuudessa tulee lisätä esteetöntä omaehtoista asumista jonne palvelut voidaan tarjota kotihoitona. + 8

9 Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Taulukko. Vanhuspalvelut. Tulevaisuudessa vanhusten asumispalvelut tulisi huomioida enemmän kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa Hajautunut palvelutuotanto lisää kuljetusten tarvetta Kuntien väliset erot suhteellisen suuret. Tulevaisuudessa ikääntyneitä tulisi asuttaa kuntakeskuksiin joka ehkäisee eristäytymistä muusta yhteiskunnasta Sosiaali- ja terveyspalvelut KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA -- tai - tai 0 tai + tai ++ lapset (alle kouluikäiset) / lapsiperheet Palvelujen saatavuus ja Palvelut kattavia, laadukkaita ja taloudellisesti tuotettuja + Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan + Taulukko. lapset (alle kouluikäiset) / lapsiperheet. KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA -- tai - tai 0 tai + tai ++ Vastaanottopalvelut Palvelujen saatavuus ja Käyntimääriä valtakunnallisesti tarkasteltuna tilanne on hyvä Palveluverkko on paikoin raskas. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. saatavuus + 0 / - Kilpailukyky verrattuna Väestön sairastavuus + 9

10 Helsingin seutuun ja koko maahan Taulukko. vastaanottopalvelut. alhainen Kustannukset absoluuttisesti ja suhteellisesti alhaisia Vammaispalvelut KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA -- tai - tai 0 tai + tai ++ Palvelujen saatavuus ja Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Ympäristövaikutukset Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Hallinnon ja paikallinen vaikuttaminen Taulukko. vammaispalvelut. Palveluiden tarjonta on erityisesti kokoaikaisen laitoshoidon osalta hyvä, mutta tuottaa kustannuksia. Palveluiden saatavuus on hyvä. Kuljetuspalveluiden käyttö on maan keskiarvoa pienempi. Palveluiden saatavuus, kattavuus ja laatu ovat hyviä. Palvelurakennetta on jo kevennetty ja raskaimpia yksiköitä suljettu. Vammaispalveluiden asiakkaat saavat palvelut pääpiirteittäin omista kunnistaan Alueellinen hallinto mahdollistaa kunkin alueen erityispiirteiden huomioimisen Palvelurakenne on raskas kustannusten näkökulmasta. Kunnat ovat liian pieniä asiakasohjaus optimaalisen tehokkuuden näkökulmasta. Liian hyvä kattavuus tuottaa kustannuksia-> palvelu luo kysyntää Erityisesti ympärivuorokautisen asumisen palvelut ovat edelleen liian raskaita. Tulevaisuudessa tulee lisätä esteetöntä omaehtoista ja tuettua asumista jonne palvelut voidaan tarjota kotihoitona Hajautunut palvelutuotanto lisää kuljetusten tarvetta Kuntien väliset erot palveluiden tarjonnassa on suhteellisen suuret. Alueellisesti ja osittain myös organisatorisesti hajautunut hallinto ei ole paras mahdollinen haasteellisimpien erityisryhmien (esim. monivammaiset) sijoittumisen näkökulmasta. saatavuus

11 KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA -- tai - tai 0 tai + tai ++ lastensuojelu Palvelujen saatavuus ja - Ls-palveluita saatavilla matalalla kynnyksellä - palvelurakenne laitosvaltainen ja kallis saatavuus + - Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan - matalan kynnyksen palveluita - suhteessa lapsiperheiden toimeentulomäärii n asiakkaita enemmän + Taulukko. lastensuojelu. KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA: -- tai - tai 0 tai + tai ++ mielenterveys- / päihdepalvelut Palvelujen saatavuus ja Asiakasmäärät ovat keskimäärin alhaisempia kuin koko maassa keskimäärin Palveluiden kohdentuminen/asiakasohjaus ei toimi optimaalisella tavalla. Kuntakohtaiset erot ovat suuria. saatavuus + - Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Palveluiden saatavuus ja kustannukset ovat parempia kuin Suomessa keskimäärin. + Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon ja joukkoliikenteeseen Palvelurakennetta on jo kevennetty ja asumista sijoitettu muun asutuksen lomaan. Pulaa on matalan kynnyksen asumispaikoista jotka ovat osana muuta kuntarakennetta. Tulevaisuudessa tulee lisätä omaehtoista ja tuettua 11

12 Sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat Hallinnon ja paikallinen vaikuttaminen Taulukko. mielenterveys- / päihdepalvelut. Alueellinen identiteetti on Alueellinen hallinto mahdollistaa kunkin alueen erityispiirteiden huomioimisen asumista Kuntien väliset erot palveluiden tarjonnassa on suhteellisen suuret. Päihde ja mielenterveyspalveluiden asiakkaiden eriytymistä tulee ehkäistä sijoittamalla asumista kuntakeskuksiin muiden palveluiden lomaan Alueellisesti ja osittain myös organisatorisesti hajautunut hallinto ei ole paras mahdollinen haasteellisimpien erityisryhmien (esim. hoitovastikkeettomat asiakkaat) sijoittumisen näkökulmasta. KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA (viisiportainen arviointiasteikko): -- tai - tai 0 tai + tai ++ Erikoissairaanhoito taulukko. erikoissairaanhoito. Palvelujen saatavuus ja Kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan Käyttö suhteellisesti alhaista ja kustannukset alhaisia Kustannukset ovat alhaisimpia koko Suomessa. saatavuus

13 7. Johtopäätökset nykytila-analyysistä Johtopäätöksissä on nojattu selvitysryhmän omiin analyyseihin, selvitysryhmässä kuultavina olleiden näkemyksiin sekä NHG:n tekemiin analyyseihin. Kustannusten suhteen Keski-Uudenmaan kuntien sote-nettokustannukset asukasta kohden ovat euromääräisesti n. 9 % pienemmät kuin koko maassa keskimäärin. KUK -alueen kunnat ovat alittaneet 0,4 %-yksiköllä keskimääräisen sote -nettokustannusten kasvun (koko Suomessa kustannukset ovat nousseet keskimäärin 5,2 % vuodessa). Silti kokonaisuutena toteutunut asukaskohtainen kustannuskehitys viimeisen kolmen vuoden aikana on merkittävästi korkeampi kuin kysynnän kasvu ja yleinen kustannuskehitys. Kunnat eivät ole onnistuneet tasapainottamaan kustannuskehitystä vastaamaan väestön ja sairastavuuden kasvuun sekä yleisen hintatason nousuun, joskin kuntien väliset erot ovat kuitenkin suuret. Seuraavassa on tiivistetysti keskeisimpiä havaintoja erityistarkastelun kohteena olleiden palveluiden näkökulmasta. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollossa on merkittävästi vähemmän käyntejä kuin koko maassa keskimäärin. Perusterveydenhuollon lääkärin vastaanottokäyntien vaihtelu KUK-alueen kuntien välillä on huomattavasti pienempää kuin hoitajakäynneissä Vaikka ikärakenteeltaan KUK-alueen kunnat ovat nuoria on iäkkäiden perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä lähes saman verran kuin koko maassa keskimäärin. Potilasta kohden käyntejä on 5 % enemmän kuin koko maassa Suurimmat käyntimäärät asukasta kohden ovat kunnilla, joilla on eniten lääkärikäyntejä potilasta kohden Erikoissairaanhoidon käyttö koko maahan verrattuna on vähäisempää KUK-alueella on avohoitokäyntejä n. 5 % vähemmän kuin HUS:ssa keskimäärin, mutta somaattisen erikoissairaanhoidon hoitopäiviä 18 % enemmän Vanhusten hoito 13

14 KUK-alueella kokonaisuutena vanhusten palvelurakenne on hyvä, mutta kotihoidon peittävyys ei vastaa STM:n laatusuositusta Säännöllisen kotihoidon piirissä on 10 % vanhuksista, minkä lisäksi 3 % saa omaishoidon tukea Kotona asuvien osalta KUK-alue täyttää STM:n laatusuosituksen tavoitteen Palvelurakenneuudistuksen toteutuksen eteneminen laitoshoidon osalta vaihtelee suuresti Ikäihmisten erikoissairaanhoidon käyttö ylittää maan keskiarvon Lastensuojelu Yksinhuoltajuus ja taloudelliset ongelmat korreloivat lastensuojelun palveluiden tarpeiden kanssa Lastensuojelun palveluita tarvitsevien lasten osuus on KUK-selvitysalueella matalampi kuin HUS-alueella ja koko maassa keskimäärin. Myös lastensuojelun tarvetta indikoivat mittarit (yksinhuoltajaperheiden osuus sekä toimeentulotukea saavien osuus lapsiperheistä) ovat paremmalla tasolla kuin HUSalueella ja koko maassa keskimäärin. Verrattuna Suomen keskiarvoon ja HUS-alueeseen, KUK-selvitysalueella on kuitenkin hieman enemmän lapsia lastensuojelun piirissä (sekä avopalveluissa että kodin ulkopuolelle sijoitettuna) kuin mitä toimeentulotukea saavien perheiden osuus antaisi olettaa Vammaispalvelut Vammaispalveluissa satunnaisuutta paljon KUK-selvitysalueella Vammaispalveluiden rakenne KUK-selvitysalueella on 24h-palveluasumispainotteinen; laitospalvelua on vähemmän Toisissa KUK-selvitysalueen kunnissa 24h-palveluasumista on enemmän kuin maassa keskimäärin kun taas toisissa henkilökohtaisen avun saajien osuus on suurempi. Suurin osa asumispalveluista on ympärivuorokautista Ympärivuorokautista asumispalvelua voisi korvaamaan osavuorokautisella asumispalvelulla ja muilla palveluilla Henkilökohtaisen avun määrää lisäämällä voidaan mahdollisesti pitkällä tähtäimellä vähentää palveluasumisen tarvetta Ikäihmisten kuljetuspalvelua on vähemmän kuin maassa keskimäärin. 14

15 Liitteet - Liite diaesitys sosiaali- ja terveydenhuollon ryhmän väliraportista 15