Viite: Vaasan hallinto-oikeuden diaarinumero 01264/16/5110. Lappeenrannan kaupunki Villimiehenkatu Lappeenranta

Transkriptio

1 1/16 VAASAN HALLINTO-OIKEUDELLE Asia: Vastine Etelä-Suomen aluehallintoviraston (AVI) päätöksestä Nro 164/2016/2 (Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristölupa) tehtyihin valituksiin Viite: Vaasan hallinto-oikeuden diaarinumero 01264/16/5110 Vastineenantaja: Lappeenrannan kaupunki Villimiehenkatu Lappeenranta Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta on toimitettu Vaasan hallinto-oikeuteen yhteensä 13 valitusta. Valituksiin on toimitettu lisäyksinä kaksi täydennystä. Osassa valituksissa on useita allekirjoittajia. Valituksenalaisen ympäristöluvan hakija on Lappeenrannan Lämpövoima Oy, joka on Lappeenrannan kaupungin kokonaan omistaman Lappeenrannan Energia Oy:n yksi tytäryhtiö. Vastineenantaja eli Lappeenrannan kaupunki ottaa kantaa käsittelyn kannalta tähän ympäristölupaan ja sen myöntämiseen mahdollisesti vaikuttaviin perusteisiin ja väitteisiin. Valitukset sisältävät laajalti monenlaisia väitteitä ja näkemyksiä, joista kaikki eivät kuulu käsiteltäväksi tässä hallintovalitusprosessissa. Valitusten ympäristölupaan ja sen myöntämiseen liittyvät yhteiset vaatimukset ja väitteet on esitetty yhdessä numeroidussa kappaleessa (Valitukset), jonka jälkeen niihin annetaan vastineet kohdittain (Vastineet). Valitukset: 1. Keskeisenä sisältönä valituksissa on, että uuden puhdistamon sijoittamista Hyväristönmäkeen ei hyväksytä, koska toiminnan väitetään aiheuttavan kohtuutonta haittaa lukuisin eri tavoin lähiympäristölle. Myös valittu purkuvesistö on valitusten mukaan väärä. Vaatimuksena on valituksen alaisena olevan ympäristöluvan kumoaminen ja toimenpidekielto. Valitusten perusteluissa on viitattu siihen,

2 2/16 että aiemminkin samaan paikkaan ja purkuvesistöön haettu ympäristölupa on kertaalleen hylätty ympäristölupaviraston ja eri oikeusasteiden käsittelyissä vuosina Useissa valituksissa on esitetty uuden puhdistamon sijoittamista ja jätekäsittelyjen keskittämistä Kukkuroinmäelle, jossa jo toimii alueellinen jätekeskus sekä kompostointilaitos. Valituksissa viitataan lehtiartikkeleihin, joissa on ehdotettu käytettäväksi uutta kehitysvaiheessa olevaa kiertotalouteen tähtäävää teknologiakonseptia, jossa jätejakeiden käsittely ja jätevedenpuhdistamo sijaitsisivat Kukkuroinmäellä. Vastineet: 1.1 Puhdistamon sijoituspaikan ja purkuvesistön valinta Lappeenrannan kaupunki haki vuonna 2006 Itä-Suomen ympäristölupavirastolta lupaa uudelle Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle purkupaikkana Rakkolanjoki. Vuoden 2006 lupahakemus kuitenkin hylättiin sillä perusteella, että lupahakemuksen mukaisesti käsitellyistä jätevesistä aiheutuisi muun ulkoisen kuormituksen lisänä Rakkolanjoen vesistön sietokyvyn ylittävää kuormitusta. Korkein hallinto-oikeus (KHO) vahvisti hylkäävän luparatkaisun ja asetti samalla uudelle ympäristölupahakemuksen jättämiselle määräajan vuoden 2011 loppuun. Lappeenrannan kaupunki laittoi KHO:n asettamaan määräaikaan mennessä vireille ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaisen uuden lupahakemuksen, jossa haettiin Toikansuon jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkamista uuden puhdistamon käyttöönottoon asti siten, että puhdistetut jätevedet johdettaisiin Rakkolanjoen sijasta Vuokseen. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) kuitenkin katsoi päätöksellään ( Dnro KASELY/3/07.04/2011), että jäteveden johtaminen Vuokseen ja uuden puhdistamon rakentaminen siirtolinjan varteen edellyttää YVA-menettelyn suorittamista, minkä johdosta lupahakemuksen käsittely keskeytyi. YVA-menettelyssä tarkasteltavaksi otettiin useita eri vaihtoehtoja puhdistamon sijoittamiselle ja purkuvesistölle. Yhtenä vaihtoehtona tarkasteltiin puhdistamon sijoittamista Hyväristönmäelle siten, että purkupaikkana olisi Rakkolanjoki.

3 3/16 KHO:n aikaisempi hylkäävä luparatkaisu ei ole muodostanut estettä kyseisen vaihtoehdon sisällyttämiseen YVA-menettelyyn ja ympäristölupahakemukseen, koska nyt puheena oleva uusi lupahakemus sisältää huomattavasti tiukemman puhdistustasoesityksen aiempaan lupakäsittelyyn verrattuna, minkä lisäksi Rakkolanjokeen on alettu johtaa hakijan toimesta lisävettä joen ekologisen tilan parantumisen edistämiseksi. Ympäristölupa on oikeusharkintainen lupa, joka on myönnettävä aina silloin, kun ympäristönsuojelulain mukaiset luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi kielteinen luparatkaisu ei saa ns. oikeusvoimaa, joka estäisi uuden luvan hakemisen tarkistetuin suunnitelmin ja ratkaisuin. Näin ollen tilanteessa, jossa aikaisemman lupahakemuksen hylkäämisen perusteena olevat tekniset ratkaisut ja olosuhteet ovat muuttuneet, hakijalla on mahdollisuus selvittää uudella hakemuksella, täyttyvätkö luvan myöntämisen edellytykset uudessa tilanteessa. Puhdistamon uutta paikkaa valittaessa, hakijan Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n toimesta on vertailtu ja optimoitu monia tekijöitä, kuten putkilinjojen pituutta, ympäristöhaittoja, imagokysymyksiä, lietteenkäsittelyä ja riskien hallintaa. Tässä kokonaisarviossa Hyväristönmäki osoittautui parhaimmaksi puhdistamon sijoituspaikaksi. YVA-menettelyssä esillä olleista muista vaihtoehdoista jätevesien johtaminen Vuokseen ei tullut kysymykseen johtuen johtamissuuntaan poikkeustilanteissa liittyvästä riskistä Svetogorskin vedenhankintaan ja veden käyttöön Venäjällä. YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena toiminut Kaakkois-Suomen ELY-keskus (jäljempänä Yhteysviranomainen) katsoi, ettei jätevesien johtaminen lähelle valtakunnan rajaa Svetogorskin vedenottamon yläpuolelle ole tämän johdosta toteuttamiskelpoinen vaihtoehto. Toisin kuin valituksissa on väitetty, Yhteysviranomainen ei missään vaiheessa suositellut jätevesien johtamista Vuokseen. Yhteysviranomainen on todennut, että Vuoksi olisi ollut vesistövaikutusten kannalta paras purkupaikkavaihtoehto vain siinä tapauksessa, ettei poikkeustilanteita ja niiden ulottumista valtakunnan rajan yli olisi huomioitu. Muiden vaihtoehtoja osalta Yhteysviranomainen katsoi, että jätevesien johtaminen Pien-Saimaan Kaukaanselälle tai Keskisenselälle vaarantaisi vesimuodostuman ekologisen tilatavoitteen saavuttamisen ja olisi siten vastoin vesienhoidon tavoitteita.

4 4/16 Yhteysviranomainen arvioi purkupisteen siirtämisen kauemmaksi Suur-Saimaan alueelle toteuttamiskelpoiseksi, joskin sosiaalisten vaikutusten kannalta erittäin huonoksi vaihtoehdoksi. Rakkolanjoen osalta Yhteysviranomainen katsoi, että entistä paremmin puhdistetut jätevedet, yhdistettynä loppuvuonna 2014 aloitettuun lisäveden johtamiseen, edistävät vedenvaihtuvuutta Haapajärvessä siten, että sisäinen kuormitus voi vähentyä ja vesistön tila parantua. YVA ja Yhteysviranomaisen lausunto eivät näin ollen sulje pois Hyväristönmäki-Rakkolanjoki vaihtoehtoa, vaan se päinvastoin näyttäytyy muihin esillä olleisiin vaihtoehtoihin nähden kokonaisuudessaan parhaana ratkaisuna. Lupapäätös ei siten ole ristiriidassa YVA-selostuksen ja Yhteysviranomaisen lausunnon kanssa. Valituksissa voimakkaasti esiin nostettu paikkavaihtoehto, Kukkuroinmäki, on ollut mukana vuonna 2014 valmistuneessa YVA:ssa, purkupaikkanaan Saimaa. Valituksissa on myös kyseenalaistettu miksi juuri vaihtoehtoa Kukkuroinmäki purkupaikkana Rakkolanjoki ei ollut mukana YVA:ssa. Lappeenrannan kaupunki toteaa, että YVA oli toteutettu mittavana, jo tavanomaista useammilla vaihtoehdoilla. Mukana oli viisi purkupaikkaa ja kuusi puhdistamopaikkaa. Niiden kombinaatioiden avulla saatiin riittävä arviointi kaikkien mahdollisten eri paikkojen ja purkuvesistöjen kannalta. YVA:n suunnitteluvaiheessa vaihtoehtoa Kukkuroinmäki-Rakkolanjoki ei nähty mielekkäästi toteuttamiskelpoisena ja kustannustehokkaana ratkaisuna. Sen toteuttaminen edellyttäisi kalliita ja edestakaisia putkilinjoja ja useita pumppaamoja. Nämä toisivat lisää riskejä toimintaan, ottaen huomioon, että osa purkulinjoista olisi esimerkiksi kulkenut pohjavesialueiden läpi. Purkuvesistöksi lopputuloksena olisi edelleenkin sama ja nykyinen Rakkolanjoen vesistö. Valituksissa oletetaan, että Kukkuroinmäellä on valmis infrastruktuuri jätevedenpuhdistamon toimintaa varten. Lappeenrannan kaupunki toteaa, että myös Kukkuroinmäelle jouduttaisiin rakentamaan infrastruktuuria, mikäli puhdistamo olisi päätetty sijoittaa sinne. Puhdistamolle tarvittaisiin oman tien, putkistojen ja kahden suunnan sähkösyötön rakentaminen. Lisäksi rakennettavuus mahdollisella puhdistamoalueella olisi suoperäisyyden takia haasteellista. Uuden puhdistamon sijoittamiseksi Kukkuroinmäkeen osana yhteiskunnan eri jätevirtojen keskitettyä ratkaisua, on tehty myös valtuustoaloite syksyllä

5 5/ Valtuustoaloitteen sekä julkisessa keskustelussa esitettyjen pyyntöjen vuoksi luvanhakija Lappeenrannan Lämpövoima Oy on vielä tarkentanut Kukkuroinmäki-Rakkolanjoki vaihtoehdon mahdollisia synergiaetuja ja kustannuksia. Valtuustoaloite on käsitelty Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa / 98. Aloite ei johtanut asian uudelleen käsittelyyn. Valtuustoaloitteen käsittelyssä on muun ohessa todettu, että Kukkuroinmäki-vaihtoehdon tarjoamat synergiaedut eivät teknisesti, taloudellisesti tai sosiaalisesti ole niin suuret, että hanke kannattaisi toteuttaa valittua vaihtoehtoa kalliimmalla, riskialttiimmalla ja enemmän aikaa vievällä tavalla. Oikeusharkintaan perustuvassa ympäristölupamenettelyssä ratkaisevaa ei ylipäätään ole se, löytyisikö ratkaisulle jokin muu vaihtoehtoinen toteutustapa, vaan se, täyttääkö lupahakemuksessa esitetty toteutus oikeudelliset luvanmyöntämisedellytykset. 1.2 Edellytykset ympäristöluvan myöntämiselle täyttyvät Lappeenrannan kaupunki toteaa, että Hyväristönmäen puhdistamohankkeen vaikutuksia ympäristöön ja ihmisiin on tarkasteltu kahden eri ympäristövaikutusten arvioinnin eli YVA-menettelyn yhteydessä laajasti, valvovan viranomaisen ja lupaviranomaisen hyväksymällä laajuudella ja tarkkuudella. Ympäristölupaviranomainen on huolellisesti arvioinut hankkeen ympäristövaikutukset ja katsonut, että luvan myöntämisedellytykset ovat olemassa, eikä hankkeesta aiheudu sellaista kohtuutonta haittaa, jota ei voisi ympäristöluvan ehdoin rajoittaa. Valitusten perusteella hankkeen tietyille sidosryhmille näyttäisi muodostuneen vääränlainen käsitys kyseessä olevasta jätevedenpuhdistamosta, sen toiminnasta ja ympäristövaikutuksista. Suunniteltu jätevedenpuhdistamo täyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskevat BAT-vaatimukset, ja se on puhdistusteholtaan ja riskienhallinnaltaan huomattavasti tehokkaampi kuin vuoden 2006 lupahakemuksessa esitetty, niin ikään Hyväristönmäelle sijoitettavaksi suunniteltu puhdistamo. Keskeistä on, että jätevedet on esitetty puhdistettavan alle 0,1 mg/l fosforitasoon, jätevesien johtamisen osuus kokonaispäästöistä on pienentynyt, vedenvaihtuvuus on parantunut lisäveden käyttöönoton myötä ja ratkaisu ei ole ristiriidassa vesipuitedirektiivin tavoitteisiin nähden. Luvanhakijan esittämät ja lupapäätöksessä asetetut puhdistusvaatimukset ovat fosforin osalta Suomen tiukimmat ja koko maailman mittakaavassakin epätavallisen tiukat.

6 6/16 Kunnallisen jätevedenpuhdistuslaitoksen teknisiä ratkaisuja ei voi perustaa vielä osittain kehitysvaiheessa olevaan teknologiaan tai konsepteihin, jonka kokonaisvaltaisesta toimivuudesta paikallisissa olosuhteissa ei ole varmuutta ja johon tämän vuoksi liittyy korkeampia riskejä ja epävarmuustekijöitä. Lähtökohtaisesti tekniset valinnat perustuvat yleisesti, monesti maailmanlaajuisella tasolla käyttökokemuksiltaan tunnettuun, jo saatavilla olevaan ja varmatoimiseen teknologiaan. Uuden Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon aluesuunnitelmissa on esimerkiksi tilavaraus lääkejäämien ja muiden haitta-aineiden poistolle. Näin huomioidaan nimenomaan se, että puhdistustekniikka, analytiikka ja tieto erilaisten haitta-aineiden vaikutuksista kehittyvät jatkuvasti. Puhdistamoa on aina myöhemmin mahdollista kehittää tulevien vaatimusten tai parantuvan tekniikan mukaiseksi. Nyt suunniteltava puhdistamo on nykyaikainen kaupunki- ja taajama-asutuksen vesihuollon keskeinen osa, joka sijaintinsa puolesta on sovitettavissa monenlaiseen ympäristöön ilman merkittäviä haittavaikutuksia. Luontainen jätevedenpuhdistamon sijainti on lähellä jätevesien muodostumisalueita, kuten Lappeenrannassakin. 1.3 Valituksissa esitetyt väitteet puhdistamon haittavaikutuksista Valituksissa esitettyjä väittämiä puhdistamon aiheuttamista ympäristöhaitoista, esimerkiksi haju-, melu- tai valohaitan laajuuden, pohjavesiriskin, tuhoeläinten leviämisen ja elinkeinoja tai virkistyskäyttöä estävien haittojen suhteen, Lappeenrannan kaupunki ei pidä mittavuuksiltaan todellisina ja perusteltuina. Puhdistamotoiminnan hajuhaitat minimoidaan toteuttamalla eniten hajuja aiheuttavat puhdistusvaiheet suljetuissa tiloissa sekä johtamalla niiden poistoilma erillisen keräilyjärjestelmän ja hajujenkäsittely-yksikön kautta. Hajupäästöjen leviämismallinnus tullaan laatimaan jo yleissuunnitteluvaiheessa vuonna Tuhoeläimien esiintyminen estetään pitämällä välpejäte ja lietteet suljetuissa tiloissa. Puhdistamo ja siirtolinja eivät sijaitse pohjavesialueella. Jätevedenpuhdistamo ei lähtökohtaisesti aiheuta päästöjä maaperään ja pohjaveteen, koska toiminta-alue on asfaltoitu ja vesien keräily järjestetty. Onnettomuustilanteissa hulevedet ohjataan puhdistusprosessiin.

7 7/16 Puhdistamon vaikutus rajoittuu käytännössä laitosalueelle, joten toiminnan ei voida katsoa estävän lähialueen virkistyskäyttöä tai elinkeinotoimintaa. Laitosalue on selvästi pienempi kuin osayleiskaavassa yhdyskuntateknisen huollon alueeksi osoitettu ET-alue. Tämä laajahko ET-alue toimii suojana sille, ettei asuntoja rakenneta kiinni laitosalueeseen. Puhdistamotoiminnot vievät noin 200m x 200m kokoisen alueen Hyväristönmäen etelärinteeltä. Laitosalue aidataan ja sen ulkopuolinen alue on edelleen asukkaiden ja yleisön käytössä entiseen tapaan. Puhdistamolle tuleva tilavuudeltaan 7500 m 3 :n tasaus- ja varoallas toteutetaan kokonaisuudessaan maanalaisena, päältä ajettavana rakenteena, ja se ei aiheuta lisätilantarvetta. Laitosalue ja -rakennukset sijoittuvat kyliin nähden metsänsuojaiseen mäenrinteeseen, ja rakennusten ulkonäön suunnittelussa kiinnitetään huomiota niiden sopeuttamiseen ympäröivään maisemaan. Melua aiheuttavat koneet, käytännössä lietelingot ja ilmastuskompressorit sijaitsevat äänieristetyissä sisätiloissa. Puhdistamolle on suunnittelussa myös uusi oma tieyhteys, jolle puhdistamon raskas liikenne ohjataan. Tällä ehkäistään riskejä ja haittoja, joita olisi voinut syntyä raskaan liikenteen lisääntymisestä nykyisellä, puhdistamosta kaakkoon sijaitsevan kyläyhteisön läpi kulkevalla tiellä. Puhdistamon suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä kiinnitetään erityistä huomiota häiriö- ja poikkeustilanteiden ehkäisyyn ja hallintaan. Puhdistamon meneillään olevassa yleissuunnittelussa toiminnallinen riskienhallinta on keskeisessä osassa, ja sen suunnitteluun käytetään vesilaitosten omaan käyttöönsä kehittämää Sanitation Safety Plan työkalua. Ajantasainen varautumissuunnitelma toimitetaan lupapäätöksen vaatimuksen mukaisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle sekä Lappeenrannan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toiminnan aloittamista. Maan arvon alentumisen voidaan olettaa olevan väliaikaista, koska puhdistamon toiminta on rakentamisaikaa lukuun ottamatta suurelta osin ympäristölle huomaamatonta. Suomessa ja maailmalla on useita kohteita, joissa avomaalle rakennettu jätevedenpuhdistamo sijaitsee huomattavasti lähempänä huomattavasti tiheämpää asutusta kuin Hyväristönmäellä. Esimerkkeinä voidaan mainita Porvoon Hermannisaaren, Tampereen Raholan ja Lahden Ali-Juhakkalan jätevedenpuhdistamot. Porvoossa näköetäisyydelle, noin 400 m etäisyydelle nykyisestä jätevedenpuhdistamosta rakennetaan parhaillaan uutta omakotialuetta, vaikka Porvoon puhdistamo edustaa lähes 20 vuotta vanhempaa tekniikkaa kuin Hyväristönmäen uusi jätevedenpuhdistamo.

8 8/16 Puhdistamon aiheuttamia haittoja voi käytännössä verrata myös nykyiseen, kaupungin keskusta-alueen vierellä sijaitsevaan Toikansuon puhdistamoon, joka on toiminut alueella jo vuodesta1954 alkaen. Sen nykyisen toiminnan ei havaita mitenkään enää vähentävän kaupunkiympäristön arvoa tai aiheuttavan sellaisia ympäristöhaittoja kuin valituksissa on esitetty. Päinvastoin kuin tulevalla Hyväristönmäen puhdistamolla, hajuja ei Toikansuolla koota tai käsitellä esikäsittely- ja lieterakennuksista millään tekniikalla. Toikansuon puhdistamo sijaitsee lähempänä tiheään asuttua Tykin asutusaluetta, kuin mikä on etäisyys Hyväristönmäen puhdistamon lähimpiin yksittäisiin asuntoihin. Uusi puhdistamon paikka ei sijaitse keskellä asutusta, kuten valituksissa on esitetty. Valitukset: 2. Useissa valituksissa on mainittu toimitun virheellisesti eri käsittelymenettelyjen aikajärjestysten suhteen. Esille on nostettu erityisesti, että osayleiskaavaa ei ole laadittu ja hyväksytty ennen ympäristöluvan myöntämistä ja että Hyväristönmäen puhdistamon esisuunnitelma on laadittu ennen YVA:n valmistumista. Vastineet: Lappeenrannan kaupunki toteaa näkemyksenään, että hankkeen valmistelussa ei ole toimittu virheellisessä järjestyksessä kaavoituksen tai selvitysten osalta. Ympäristönsuojelulain 12 :n mukaan luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Alueella, jolla on voimassa maakuntakaava tai oikeusvaikutteinen yleiskaava, on katsottava, ettei toiminnan sijoittaminen vaikeuta alueen käyttämistä kaavassa varattuun tarkoitukseen. Ympäristönsuojelulaki ei sisällä mitään velvoitetta laatia yleis- tai asemakaavaa alueelle, jolle ympäristölupahakemuksen kohteena oleva toiminta sijoitetaan. Luvanhakijalla tai lupaviranomaisella ei ole mitään velvollisuutta aloittaa lupahakemuksen käsittelyä suhteessa vireillä olevaan kaavoitukseen siten, että lupa myönnettäisiin vasta kaavoituksen valmistumisen jälkeen. Nyt puheena olevan lupahakemuksen mukainen puhdistamo sijoitetaan alueelle, joka on Etelä-Karjalan maakuntakaavassa osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Ottaen huomioon puhdistamon edellä esitetyt vaikutukset asutukseen, ei puhdistamon sijainti vaikeuta alueen käyttämistä maakuntakaavassa osoitettuun tarkoitukseen. Se, että maakuntakaavassa jätevedenpuhdistamo on osoitettu vanhan puhdistamon sijaintipaikan mukaisesti Toikansuolle, ei perusta kaupungille velvollisuutta sijoittaa jätevedenpuhdistamo

9 9/16 samaan paikkaan, eikä se estä puhdistamon sijoittamista Hyväristönmäelle tai muuallekaan. Jätevedenpuhdistamon sijaintipaikka ei sitovasti määräydy hyvin yleistasoisessa maakuntakaavoituksessa, vaan se tulee perustua seikkaperäiseen arviointiin, jossa otetaan huomioon alueenkäytön lisäksi muun muassa eri sijoituspaikkojen ympäristövaikutukset. Ympäristölupahakemuksessa on sen vaatimusten mukaisesti esitetty asianmukaisesti tieto voimassa olevasta kaavoitustilanteesta, myös vireillä olevista kaavahankkeista ja niiden valmistelutilanteesta. Lappeenrannan kaupunki viittaa siihen, että viime kädessä kaavoituksen asianmukaisuuden on arvioinut luvanmyöntäjä. Lappeenrannan kaupunki korostaa, että kaavoitus on oma prosessinsa, joka käsitellään eri hallintomenettelyin. Kaupunginvaltuuston / 81 hyväksymästä osayleiskaavasta on valitettu Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, ja asian käsittely valitusten osalta on kesken. Itä-Suomen hallinto-oikeus on jo antanut asiasta välipäätöksen , jossa on hylätty täytäntöönpanon kieltämistä koskevat vaatimukset. Puhdistamon esisuunnitelma laadittiin tiukimman puhdistustavoitteen mukaiseen paikkaan eli Rakkolanjokeen. Osana YVA:aa oli laadittava uskottava suunnitelma siitä, millaisella teknisellä ratkaisulla tähän puhdistustavoitteeseen päästään. Tästä syystä esisuunnitelmat laadittiin sekä Hyväristönmäen uudelle puhdistamolle että Toikansuon saneeraukselle. Hyväristönmäkeen liittyvä esisuunnittelutyö on hyödynnettävissä myös muihin YVA:ssa esitettyihin kohteisiin. Toikansuon puhdistamon saneeraus todettiin rakentamisvaiheessa alueella samanaikaisesti käynnissä olevalle puhdistustoiminnalle erittäin riskialttiiksi ja myös vertailukustannuksiltaan uutta puhdistamoa kalliimmaksi ratkaisuksi. Valitukset: 3. Monissa valituksissa todetaan, että Rakkolanjoen kunnostustoimenpiteenä vuonna 2014 toteutuneessa lisäveden johtamisessa ei ole toimittu asianmukaisesti, vaan tarkkailua ja valvontaa on laiminlyöty. Lisäveden laatua pidetään huonona ja sen arvioidaan ennemminkin heikentävän Rakkolanjoen tilaa. Vastineet: Lappeenrannan kaupunki toteaa, että lisäveden johtaminen on yksi Rakkolanjoen tilaa parantava kunnostustoimenpide, joka on vaadittu Toikansuon

10 10/16 puhdistamon ympäristölupavelvoitteena. Lisäveden johtamista tullaan jatkamaan, kuten valituksen alaisessa Hyväristönmäen luvassa on edelleenkin edellytetty. Yksityiskohtaisemmat lisäveden johtamista koskevat toimintaedellytykset ja määräykset on annettu ympäristöluvassa ( , Nro 19/2014/2, Dnro ESAVI/55/04.09/2013), josta vastaa Lappeenrannan Energian toinen tytäryhtiö Lappeenrannan Energiaverkot Oy. Lisäveden johtamiseen liittyen valituksissa on tuotu esiin useita samoja seikkoja, jotka on mainittu myös aloitteessa, joka on osoitettu kaupungille Aloite on käsitelty kaupunginhallituksessa / 368. Tämä aloite ei antanut kaupungilla aihetta muihin toimenpiteisiin. Lisäveden johtamisen käyttötarkkailu, mittaukset ja sen jatkuva toteuttaminen on vaativa, suunnittelua, testausta ja pitemmän ajan mittauksia vaativa kokonaisuus, jotta järjestelyt toimisivat kuten luvassa on määritetty. Tätä vakiintunutta tilannetta ei ole tähän mennessä joka hetki saavutettu. Kehitystoimenpiteitä ja tarvittavia lisämittauksia käydään yhä edelleen läpi ja niitä jatketaan yhteistyössä ELYn kanssa, sieltä saadun asianmukaisen valvonnan ja ohjeistuksen avulla. Lappeenrannan kaupunki esittää näkemyksenään, että valituksen alaiseen lupaan ei ole perusteita tai tarvetta antaa uusia määräyksiä lisäveden johtamiseen liittyen. Lisäveden johtamisen vaikutuksia Rakkolanjoen vesistön laatuun ja tilaan on selvitetty vesistömallilaskelmilla YVA:n yhteydessä. Niiden mukaan lisäveden johtaminen luo edellytyksiä vesistön tilan parantamiselle yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa. Kunnostustoimenpiteiden lisäksi tarvitaan puhdistamo- ja hajakuormituksen vähentämistä. Lisäveden johtamisen vaikutuksia Haapajärven linnustoon ja kasvillisuuteen tullaan myös seuraamaan tutkimuksin, jotka tehdään vuosina 2019 ja Lisävettä on johdettu marraskuusta 2014 alkaen Saimaan kanavan yläosalta Rakkolanjoen vesistöön kuuluvaan Vehkasuonojaan, joka yhtyy Kalliokoskenojaan. Johdettavan lisäveden laatu on arvioitu yleisesti hyväksyttyjen, erityisesti rehevöitymistä aiheuttavien laatuparametrien mukaan, millä on katsottu olevan olennaisin vaikutus Rakkolanjoen vesistön tilaan. Keskeisimpinä parametreina on kokonaisfosfori ja typpi, joiden pitoisuudet ovat Saimaan kanavasta johdettavassa lisävedessä huomattavasti pienempiä kuin Rakkolanjoessa. Vastaavasti myös kiintoainepitoisuudessa on moninkertainen ero. Analyysitulokset väliseltä ajalta, kuuden näytekerran keskiarvopitoisuuksina ovat lisäveden alkulaatua kuvaavassa Kalliokosken

11 11/16 yläosassa (näytepiste RAKKL1), Kalliokosken alaosassa (RAKKL2) sekä lisävedettömässä puhdistamon suunnalta tulevassa Rakkolanjoessa (näytepiste 019 Hanhijärven tien silta) seuraavat: kokonaisfosfori RAKKL1: 17 ug/l, RAKKL2: 39 ug/l, näytepiste 019: 230 ug/l kokonaistyppi RAKKL1: 500 ug/l, RAKKL2: 887 ug/l ja näytepiste 019: ug/l kiintoaine RAKKL1: 2,2 mg/l, RAKKL2 13 ug/l ja näytepiste 019: 14 mg/l. Tulosten perusteella lisävesiuoman eli Kalliokosken vesi kuormittuu niin uomaeroosion kuin hajakuormituksen vuoksi. Uoma ei ole ehtinyt vielä palautua lisäveden johtamiseen liittyneistä kaivutöistä. Voidaan olettaa, että uomaeroosio tulee vähenemään vuosien saatossa. Hajakuormitus ja sen vaikutukset riippuvat valuma-alueen toiminnasta ja mahdollisista vesiensuojelutöistä. Lisäveden vaikutuksesta levien massaesiintymiset voivat vähetä, mutta leväkukintoja voidaan odottaa esiintyvän edelleen, kuten reheville vesille on tyypillistä. Joka tapauksessa lisäveden vaikutusten arviointi on tällä hetkellä vielä varsin epävarmaa suhteellisen lyhyen toiminta-ajan vuoksi. Lisäveden vaikutus Rakkolanjoen ja Haapajärven veden laatuun on hidas prosessi, ja edellyttää pitkäaikaista seurantaa. Ympäristöhallinnon pintavesien ekologisen luokittelun (2013) mukaan Saimaan kanava on tyydyttävässä tilassa. Myös Saimaan kanavan vesistötarkkailu, joka perustuu veden fysikaalis-kemialliseen tilaan, osoittaa kanavan yläosilla niin ikään tyydyttävää veden laatua. Rakkolanjoen yläosa sekä Haapajärvi ovat puolestaan luokiteltu ympäristöhallinnon luokittelussa huonoon ekologiseen tilaan. Lisäveden paremman laadun lisäksi kasvaneella virtaamalla on Rakkolanjoen ja Haapajärven ekologista tilaa parantava vaikutus. Erityisesti Haapajärvessä veden vaihtuvuus paranee, mikä parantaa mm. järven happitilannetta. On selvää, että kaikkien eri kunnostustoimenpiteiden vaikutukset ilmenevät viiveellä ja tarvitaan useampi vuosi aikaa, ennen kuin vaikutukset voidaan todeta vesistössä. Lisäksi nykyinen jätevesikuormitus jarruttaa vesistön tilan parantumista. Tulevaisuudessa on oletettavaa, että erilaisia haitta-aineita tutkitaan yhä yksityiskohtaisemmin ja aiempaa laajamittaisemmin. Tällaiset muutostarpeet käydään läpi ja huomioidaan vesistötarkkailuohjelmassa, johon ELY voi esittää muutoksia ja sen myös ympäristöviranomaisena hyväksyy. Voimassa oleva Rakkolanjoen ja Haapajärven tarkkailuohjelma on äskettäin päivitetty, ja ELY on sen hyväksynyt /KASELY/1728/2015. Valitukset:

12 12/16 4. Valituksissa näkökulmana on, että puhdistamon paikan valinta on tullut yllätyksellisenä alueen asukkaille, ja hankkeesta tiedottaminen asiasta on ollut puutteellista ja ristiriitaista. Lisäksi todetaan, että puhdistamon paikka on muuttunut YVAsta, ja ympäristölupaan tehtyjä täydennyksiä ei ole hyväksytty valtuustolla. Vastineet: Lappeenrannan kaupunki toteaa, että hankkeen tiedottamiseen ja esille tuontiin on panostettu sen kaikissa eri vaiheissa tavanomaista enemmän aiheen laajuuden ja merkittävyyden vuoksi. Hankkeesta on toisaalta odotettu varsin epärealistisestikin etukäteen sellaista tietoa, joka on mahdollista saada täsmennettyä vasta suunnittelun edetessä. Hankkeen YVA:an sisältynyt ohjelma- ja selostusvaihe on esitelty kaupungintalolla pidetyssä kahdessa eri yleisötilaisuudessa. Menettelytapa on ollut sellainen, kuten lainsäädännöllisesti YVA:sta edellytetäänkin tiedotettavan. Tämän lisäksi on järjestetty kaikille avoimet kaksi työpajatilaisuutta, joissa omana keskusteluteemanaan on ollut sekä Saimaan että Rakkolanjoen purkuvesistö. YVA:n aikana toteutettiin lisänä myös sosiaalisten vaikutusten arviointimenettely. Tämä sova-menettely sisälsi YVA:n eri vaihtoehtoja koskevan asukaskyselyn, joka toteutettiin internetin webropol-kyselynä. Aktiivisuus osallistua erityisesti näihin ylimääräisenä järjestettyihin tilaisuuksiin ja kyselyihin oli jostain syystä melko vähäistä juuri Rakkolanjoen vaikutusalueen asukkaiden suunnalta. Vastineenantaja toteaa, että koko YVA-vaiheen ajan eri paikkavaihtoehdot on tuotu avoimesti esille ja esitelty tasaveroisesti. Esitetty kritiikki siitä, että tietoa on saatu vain lehtiuutisten kautta kuitenkin osoittaa, että hanke on ollut erityisen hyvin myös sitä kautta julkisuudessa esillä. Luvan hakija Lappeenrannan Lämpövoima Oy on ollut mukana esittelemässä hanketta useissa Haapajärven ja Hanhijärven kylätilaisuuksissa, joita on järjestetty mm. kaavoitukseen liittyen. Tällä hetkellä on meneillään Hyväristönmäki-hankkeen yleissuunnittelu. Suunnittelutyön tavoitteena on täsmentää jäteveden käsittelyn ja siirron strategiset perusratkaisut, tilavaraukset ja tekniset määrittelyt sekä valmistella rakennuslupa-asiakirjat. Yleissuunnittelun aikana pilotoidaan puhdistamon tertiäärikäsittelyn kaksi ratkaisuvaihtoehtoa.

13 13/16 Yleissuunnittelutyön tuloksia on esitelty tähän mennessä mm. Lappeenrannan Energian toimipisteessä avointen ovien tilaisuudessa ja kahdessa eri yleisötilaisuudessa Myllymäen koululla. Hankkeesta on toteutettu vuodenvaihteessa uusi webropol-pohjainen asukaskysely, jonka tulokset saadaan alkuvuonna Lisäksi Hyväristönmäen hanketta esitellään energian nettisivuilla blogikirjoituksin. Puhdistamoalueen sijainti ja rakennusten paikat ovat suunnittelun tarkentuessa täsmentyneet YVA:n aikaisesta esisuunnitelmasta. Syynä tähän ovat tarkentuneet tiedot mm. alueen maaperästä, korkotiedoista, puhdistamon prosessiyksiköistä ja rakennuksista sekä luontoselvityksistä. Siirtymällä ei ole vaikutusta osayleiskaavaan, purkupaikkaan tai ajoreitteihin. Vähäinen siirtymä ei muuta puhdistamon pääpiirteistä sijaintia Hyväristönmäen etelärinteellä Pahaojantien ja Rakkolanjoen välissä, eikä puhdistettujen jätevesien purkupaikkaa tai suuntaa. Ympäristölupapäätös perustuu YVAssa selvitettyihin puhdistamon ja purkupaikan ympäristövaikutuksiin, joita sijainnin tarkentumien ei mitenkään muuta. Kaupunginvaltuusto on päätöksessään / 116 oikeuttanut Lappeenrannan Lämpövoima Oy:n täydentämään ympäristölupahakemusta hakuprosessissa mahdollisesti esille tulevilta osin, sen linjauksen sisällä, että uudelle jätevedenpuhdistamolle haetaan ympäristölupaa Hyväristönmäelle ja että purkuvesistönä on Rakkolanjoki. Vastineenantaja toteaa, että luvanhakija on toiminut tämän valtuuston päätöksen mukaisesti lupahakemuksen täydennyksiä antaessaan. Valitukset: 5. Puhdistamon mitoitussuunnittelua ja päästölaskelmia pidetään epäluotettavina ja asetettuja raja-arvoja sellaisina, jotka mahdollistavat tehottoman puhdistuksen ja vesistölle sietämättömän kuormituksen. Valituksissa on epäilty, ettei mahdollisia Lappeenrannan alueen muiden pienpuhdistamoiden tai lähikuntien liittymisen vaikutuksia ole huomioitu pitkällä tähtäimellä, ja että Saimaa-vaihtoehdon vesistölaskelmissa on tehty väärät johtopäätökset. Valituksissa on lisäksi esitetty muutoksia vesistön tarkkailu- ja kalastoseurantaan ja kalatalousmaksuun korotusta. Vastineet: Lappeenrannan kaupunki toteaa, että aiemmin valmistuneen YVAn laadintaan sekä meneillään olevaan puhdistamon yleissuunnitteluun on valittu val-

14 14/16 takunnallisesti yksi johtava ja arvostettu vesihuoltoalan asiantuntijatoimisto, jolla on tarjota hankkeen suunnittelutyöhön pitkään vastaavissa tehtävissä toimineet asiantuntijat. Savitaipaleen, Joutsenon Oravaharjun ja Nuijamaan jätevesien johtaminen Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamolle lisäisi puhdistamon kuormitusta noin 10 % tilanteeseen, jossa puhdistamo käsittelee vain Lappeenrannan keskusta-alueen jätevesiä. Nämä lisäykset on huomioitu uuden puhdistamon mitoituksessa ja suunnittelussa. Uuden BAT+ tasoisen jätevedenpuhdistuksen ansiosta vesistöön päätyvä kuorma on mahdollisten Nuijamaan, Oravaharjun ja Savitaipaleen jätevesiäkin käsiteltäessä selvästi pienempi kuin Toikansuon jätevedenpuhdistamolta nykyisin lähtevä kuormitus. Imatran kaupunki on toistuvasti ilmaissut käsittelevänsä jatkossakin Imatran alueen jätevedet omalla jätevedenpuhdistamollaan. YVA:ssa laadittiin puhdistamomitoitukseen perustuvat laskennalliset arviot puhdistettujen jätevesien leviämisestä ja kulkeutumisesta. Hyväristönmäen suunnittelussa huomioidaan tulevaisuudessa mahdolliset laajennustarpeet aluevarauksina. Hule- ja vuotovesien aiheuttamiin virtaamapiikkeihin on varauduttu suunnittelussa mm. tasausaltaalla ja ohitusvesien käsittely-yksiköllä, joilla ylivuotojen mahdollisuus on minimoitu. Puhdistamon puhdistusvaatimukset on asetettu BOD:n ja kokonaisfosforin osalta neljännesvuosikeskiarvona ja kokonaistypen osalta vuosikeskiarvona. BOD:n ja kokonaisfosforin on annettu sekä enimmäispitoisuus että pienin sallittu puhdistusteho eli reduktio, ja kokonaistypen osalta pienin sallittu reduktio. Tämä on suomalaisten yhdyskuntajätevedenpuhdistamojen lupaehdoissa yleisesti sovellettu lupaehtojen antotapa. Lupaehtojen täyttäminen erityisesti fosforin osalta vaatii puhdistamon ja siirtolinjan muodostaman kokonaisuuden tarkkaa suunnittelua ja huolellista käyttöä kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa. Lappeenrannan kaupunki toteaa, että vesistön ja kalaston osalta tarkkailu täsmentyy erikseen laadittavalla tarkkailuohjelmalla, jonka arviointi ja hyväksyntä kuuluu nykyisellään ELY-keskuksille. Muutosta lupaan ei tältä osin tarvita. Kalatalousmaksu on ympäristölupaan asetettu uusi korvausvelvoite, eikä sen käyttökohteista ja saaduista hyödyistä ole toistaiseksi tarkempaa kokemusta. Lappeenrannan kaupunki toteaa kantanaan, että ylipäätään vaatimus maksun korotuksesta, saati sen kolminkertaistamisesta, on perusteeton.

15 15/16 Valitukset: 6. Vesialueen hoitokunnan taholta on esitetty, että lupaehtojen ylitykset on sanktioitava ja niistä määrättävä rahalliset korvaukset vahingon kärsijöille. Valituksissa esitetään kiinteistöjen lunastusvaade. Jos jätevesipuhdistamohankkeen rakentaminen toteutuu, vaaditaan kaupungille velvollisuutta lunastaa niiden asukkaiden rakennukset käypään markkina-arvoon, jotka eivät halua jäädä asumaan puhdistamon läheisyyteen. Vastineet: Puhdistamoiden valvonnasta vastaavat ja sitä kautta mahdollisista luparikkomuksista johtuvista sanktioista toiminnanharjoittajalle päättävät yleisinä ympäristönsuojelulainsäädännön valvontaviranomaisina valtiolla ELY-keskukset ja kunnassa ympäristönsuojeluviranomaiset. Valvontaviranomaisten laillisuusvalvontaan sisältyy aina tarpeen mukaan ohjausta, neuvontaa ja määräysten antoa lainmukaisista menettelytavoista. Lupaehtojen ylityksiin liittyen suoran haitan kärsijöiden määrittäminen ja haitan merkittävyyden arviointi on todennäköisesti erittäin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Lappeenrannan kaupunki toteaa, että valituksessa esitettyjä sanktioita luvansaajalle lupaehtojen ylityksistä ei tule antaa tai suoraan määrittää lupaehtoihin. Velvoitteet mahdollisissa lupaehtojen ylitystilanteissa määräytyvät lainsäädännön perusteella, eikä lupaviranomaisella ole oikeudellisia edellytyksiä antaa näistä etukäteen erillisiä sitovia lupamääräyksiä. Lappeenrannan kaupunki katsoo, että valituksissa esitetyt lunastusvaatimukset ovat lakiin perustumattomia. Puhdistamosta ei YVA-menettelyn yhteydessä ja lupahakemusta varten tehtyjen selvitysten perusteella tule aiheutumaan sellaista ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain (737/1994) 10 :ssä tarkoitettua vahinkoa, jonka johdosta puhdistamon vaikutusalueella olevat kiinteistöt kävisivät kokonaan tai osittain omistajille hyödyttömiksi tai joiden vuoksi kiinteistöjen käyttö tarkoituksiinsa olennaisesti vaikeutuisi. Lailliseen menettelyyn ja lupaharkintaan perustuva ympäristölupa ei ole mainitun lain tarkoittama ympäristövahinko.

16 16/16 Lunastusvelvollisuutta ei myöskään synny maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 101 :n perusteella, koska ympäristölupa ei merkitse maanomistajalle estettä käyttää hyväkseen maa-alueitaan kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla. Ympäristöluvassa ei voi asettaa Lappeenrannan kaupungille tai Lappeenrannan Lämpövoima Oy:lle lunastusvelvollisuutta. 7. Johtopäätökset Kyseessä on oikeusharkintainen lupa-asia, jossa hakijalla on ollut oikeus saada lupa, koska lupahakemuksessa esitetty toteutus täyttää oikeudelliset luvanmyöntämisedellytykset. Yhteenvetona edellä esitetyin perustein Lappeenrannan kaupunki toteaa, että Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 164/2016/2 Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvasta ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole miltään osin lainvastainen, joten kaikki päätöstä koskevat valitukset Vaasan hallinto-oikeudessa on hylättävä. Lappeenrannassa / 2017 Lappeenrannan kaupunginhallitus