2/ vsk ILMATORJUNTA-ASELAJI TÄNÄÄN JA HUOMENNA MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMA SAVONLINNASSA KOTISEUTU- JA MAANPUOLUSTUSJUHLA SULKAVALLA

Transkriptio

1 c 2/ vsk d ILMATORJUNTA-ASELAJI TÄNÄÄN JA HUOMENNA MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMA SAVONLINNASSA KOTISEUTU- JA MAANPUOLUSTUSJUHLA SULKAVALLA

2 Paikallinen työrauhanturvaaja. Osaavan henkilöstömme kanssa löydät parhaat ratkaisut mm. seuraaviin ongelmiin: Tulostuksen- ja tiedonhallintaan It-puolen laitehankintoihin Etäneuvotteluun Toimistotarvikehankintoihin Ohjelmisto hankinta ja hallinta Liittymiin: DNA liikkuva laajakaista Huoltotyöt: Korjaus- ja asennustyöt Tietoturvapäivitykset Muistin lisäykset Tietokoneen kuntoanalyysit...ja paljon muuta! Joensuu: Kauppakatu 18 Puh. (013) Mikkeli: Vuorikatu 7 Puh. (015) Savonlinna: Kauppatori 1 Puh. (015) SAVON VASAMA

3 55. vuosikerta, lokakuu 2015 JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri ry Suur-Savon Reserviläispiiri ry Porrassalmenkatu MIKKELI Toiminnanjohtaja Mauri Parantala puh. (050) JAKELU Jäsenetuna piirien kerhojen ja yhdistysten jäsenille sekä sidosryhmille. Painosmäärä 2500 kpl. TOIMITUS Porrasalmenkatu MIKKELI sähköposti: suursavonreservilaispiiri PÄÄTOIMITTAJA Raimo Mikkonen TOIMITTAJAT Mauri Parantala Pentti Nuutilainen TAITTO Marko Hokkanen Teroprint PAINOPAIKKA Teroprint Oy, Mikkeli Seuraava Vasama ilmestyy keväällä 2016 ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3 x 210 mm 270 1/2 sivua 3 x 105 mm 160 1/4 sivua 2 x 75 mm 95 1/8 sivua (rivi-ilmoitus) 1 x 40 mm 50 Värilisä 10 Yhden palstan leveys 50 mm Kahden palstan leveys 100 mm Kolmen palstan leveys 150 mm Sivun korkeus 210 mm Maamme puolustusjärjestelmä perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja vahvaan osaavaan reserviin. Kertausharjoitusten määrässä on ollut havaittavissa lievää kasvua. Suunta on oikea, toivottavasti lisärahoitus saadaan kuntoon myös jatkossa ja kertausharjoitusten määrää entisestään kasvatettua. Reserviläisillä on jatkossa entistä paremmat mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan ja markkinoida sitä mm. aluetoimistolle. Oma-aloitteisuus on tärkeässä roolissa. Reserviläisten osaamisen kasvaessa, se toivottavasti huomioidaan entistä paremmin kertausharjoitusvuorokausina. Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle tulee uusia haasteita reserviläisten kouluttamisessa. Tähän vaikuttaa osaltaan puolustusvoimauudistus. Reserviläisliiton 60 vuotisjuhlavuosi käynnistyi virallisesti huhtikuussa ikimuistoisella juhlaristeilyllä. Juhlavuoteen liittyen Suur-Savossa on järjestetty erilaisia tapahtumia. Puolustusvoimien järjestämässä maanpuolustustapahtumassa Mäntyharjulla olivat reserviläisjärjestöt näkyvästi mukana. Perinteinen perheliikuntatapahtuma Marskin Marssi keräsi ennätysosallistujamäärän. Myös Savonlinnan seudulla oli onnistuneita tapahtumia. Muuallakin piirimme alueella on tehty liittoa tunnetuksi. Vielä kerran kiitos järjestelyissä mukana olleille aktiiveille. Reserviläisliiton juhlavuosi huipentuu Maanpuolustusnaisten kanssa yhdessä järjestettävään Porin syyskokoustapahtumaan marraskuussa. Toivon, että myös Suur-Savosta löytyy innokkuutta osallistua viikonlopun tapahtumiin. Reserviläisliiton hallituksen jäsenet aloittavat kokousviikonlopun pidettävällä hallituksen kokouksella pidetään varsinainen syyskokous ja lisäksi viikonlopun aikana on muita tapahtumia mm. maanpuolustusjuhla. Tapahtumasta saa tarkempia lisätietoja Reserviläisliiton toimintakalenterista. Tämä vuosi on myös Mikkelin reserviläiset ry:n juhlavuosi. Yhdistys täyttää kunnioitettavat 80 vuotta. Lämpimät kiitokset yhdistyksen jäsenistölle ansiokkaasta työstä. Koko reserviläiskenttä toivottaa tervetulleeksi Karjalan Prikaatin uuden apulaiskomentajan eversti Pertti Kuokkasen. Onnea ja menestystä uudessa tehtävässä. Puolustusvoimien ja muiden yhteistyökumppaneiden tuki mahdollistaa laajamittaisen reserviläistoiminnan. Kiitokset hyvästä yhteistyöstä. Reipasta syksyä SUUR-SAVON RESERVILÄISET Raimo Mikkonen Suur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja KANNEN KUVA: Maalinosoitustutka 87M antenni kohoaa puiden latvojen yläpuolelle. (Puolustusvoimat) SAVON VASAMA

4 Suomen maanpuolustuksen uskottavuutta arvioidaan ulkomailla useilla eri mittareilla, joista useimmin käytetty näyttää olevan ilma- ja merivoimien alusmäärä. Mittareina ovat kuitenkin myös maavoimien varustuksen ohella sen miesvahvuus ja koulutus. Kun sodanajan joukkomme koostuu lähes kokonaan reserviläisistä, reservin koulutuksen määrää ja laatua seurataan. Tässä kirjoituksessa käsitellään varusmiesaikana reserviupseerikurssilla annettavan peruskoulutuksen jälkeen reservissä tapahtuvaa täydennyskoulutusta kertausharjoituksissa. Kadettiupseerien koulutukseen on tällä vuosituhannella panostettu huomattavasti. Maavoimien reserviupseerien kertausharjoituskoulutukseen on sitä vastoin kohdistettu kahteen otteeseen suuria säästöjä, vaikka sodanajan alueellisten ja paikallisjoukkojen perusyksikkötason päällystötehtävät ovat lähes kokonaan heidän vastuullaan. Reserviupseereille on syntynyt merkittävä koulutusvaje. Samoin on laita esikuntaupseerien kertauttamisessa. Mielihyvällä on tervehditty tätä vuotta, kun monet reserviupseerit ovat vuosien odottelun jälkeen saaneet toivottuja harjoituskäskyjä. Nytkin koulutettavien määrä on vielä riittämätön ajatellen erityisesti tarvetta kompensoida säästövuosina kertynyttä koulutusvajetta, jota tosin puolustusvoimien Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilaamalla koulutuksella voidaan hieman paikata. Lisätarvetta johtajatehtävissä oleville aiheutuu merkittävästi myös maavoimien uudesta taistelutavasta. Joukkokohtaisten harjoitusten merkittävä osuus on hyvin positiivista, sillä niillä voidaan luoda aito koulutusympäristö johtamisen harjaannuttamiselle onpa sitten kyse perusyksiköiden RESERVIUPSEERIPIIRIN NÄKÖKULMASTA tahi esikuntaupseerien tehtävissä kouluttamisesta. Harjoituksiin käskettyjen tulisi hakea lykkäystä osallistumiseen vain todella pakottavista syistä. Samaa valistuneisuutta tulisi olla myös reserviupseerien työnantajilla, joiden myönteisen suhtautumisen toivoisi perustuvan paitsi yhteiskuntavastuuseen myös harjoituksen myötä yrityksen saamaan johtamisosaamiseen. Käskyn saaneen reserviupseerin tulisi valmistautua huolellisesti niin kirjalliseen kuin verkko-opiskeluaineistoon. Tärkeää on myös muistaa harjoituksen edellyttämän fyysisen kunnon päivittäminen, jonka ehtii tehdä hyvin harjoitusta edeltävänä aikana. Kertausharjoitukseen mahdollisesti liittyvään vapaaehtoiseen harjoitukseen osallistuminen edesauttaa harjoituksen täysipainoista hyödyntämistä. Jos reserviupseeri on seurannut puolustusvoimien ja oman aselajinsa kehitystä maanpuolustusjärjestöjen toimintaan osallistumalla erityisesti omassa reserviupseerikerhossaan sekä Reserviläistä, Ruotuväkeä, Sotilasaikakauslehteä, Kylkirautaa, aselajijulkaisuja tai muita maanpuolustuslehtiä lukemalla, hän pystyy saamaan kertausharjoituksesta irti huomattavasti enemmän. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kurssit ovat tietenkin oiva tapa pitää yllä osaamistaan yleissotilaallisissa asioissa. Harjoituksiin tulevilla reserviupseereilla on tänään siviilikoulutuksena monilla ylempi korkeakoulututkinto sekä usein käytännön johtamiskokemusta jopa suurienkin yksiköiden osalta ja valtion yleisten hallintorutiinien tuntemusta. Samoin usein erilaista teknistä osaamista. Tämä asettaa puolustusvoimille suuren haasteen valittaessa sopivia kouluttajia. Ylempi korkeakoulututkinto ja perusyksikön johtamiskokemus ovat aselajiosaamisen ja yleisen sopivuuden lisäksi perusvaatimuksia. Kouluttajien tulisi kyetä suhtautumaan reserviupseereihin olennaisesti toisin kuin varusmiehiin. Jatkosodan kadettiupseerien suhtautumistavasta reserviupseereihin olisi tässä suhteessa paljon hyötyä tämän päivän hyvälle kouluttajalle. Kun kertausharjoitusten kesto on rajoitettu useimmiten viikkoon, harjoituksen aloittamis-, lopettamis- ja tukiprosessit tulisi saada mahdollisimman lyhyiksi jotta varsinaisen toimintaan voitaisiin aikaa käyttää maksimaalisesti. Tiiviistä aikataulusta huolimatta olisi kyettävä varmistumaan harjoitukseen käskettyjen sodanajan tehtävän edellyttämästä terveydentilasta ja fyysisestä kunnosta. Pienin lainsäädäntömuutoksin voitaisiin kertausharjoitusjärjestelmää kehittää. Reserviupseerien osalta nykyinen harjoituskatto on monien tehtävien osalta liian pieni. Kattosäännös tulisikin poistaa asevelvollisuuslaista. Jos valtion palveluksessa muualla kuin puolustusvoimissa palvelevia reserviläisiä koskevia säännöksiä muutettaisiin siten, että kyseiset virkamiehet ja työtekijät tulisivat lakisääteisesti kertausharjoituksiin palkallisella virkavapaalla siviilitehtävästään, vaativinta koulutusta edellyttäviin tehtäviin voitaisiin kouluttaa pitkilläkin kertausharjoituksilla ilman kustannuksia puolustusvoimille. Asianomaiset virastot ja laitokset puolestaan saisivat veloituksetonta johtamiskoulutusta henkilöstölleen. Valmiuskysymysten suhteen järjestelmä mahdollistaisi valtion henkilöstön saamisen harjoituksiin hyvin nopeasti. Tulevaisuudessa myös varalisään sijoitettuja reserviupseereita tulisi käskeä kertausharjoituksiin. Muitakin reserviin kuuluvia olisi resurssien niin salliessa syytä harjoituttaa. Siihen saakka heidän kouluttamisensa sopii parhaiten Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle, jonka sotilaallista valmiutta parantavaan koulutukseen reserviupseerijärjestö kaikilla toimintatasoillaan pyrkii kannustamaan. Pentti Nuutilainen Suur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja 4 SAVON VASAMA

5 TOIMISTOSTA TÄHYSTETTYÄ Kädessänne oleva lehti on toinen, joka noudattaa uutta julkaisuaikataulua; lehti siis julkaistaan toukokuun ja marraskuun alkupuolella. Uusi aikataulu on saanut positiivista palautetta. Toivottavasti tämä aikataulumuutos tyydyttää myös tukijoitamme lisääntyvien mainosten muodossa. Maailma muuttuu kovaa vauhtia ja muutoksen aallot loiskivat Suomeenkin. Sadat tuhannet jopa miljoonat ihmiset ovat joutuneet pakenemaan sodan jaloista eri puolilla maailmaa. Vaikka valtaosa pakolaisvirrasta suuntautuu Keski-Eurooppaan, niin heistä saa osansa myös Pohjois-Eurooppa ja Suomi. Tämä on aiheuttanut meillä ihan uuden tilanteen, jota ei ole voitu ennakoida. Tänä vuonna maahamme arvellaan saapuvan viimeisten arvioiden mukaan jopa pakolaista sotaa käyviltä kriisialueilta. Tämä on aiheuttanut runsaasti keskustelua maahanmuutosta ja valitettavasti olemme saaneet lukea uutisia pakolaisia ja vastaanottokeskuksia vastaan tehdyistä väkivaltaisista toimista. Maahanmuutto Suomeen on pysyvä ilmiö, joka tulee hyväksyä. On kaikkien etu, että tyystin erilaisista kulttuureista tulevat maahanmuuttajat saadaan kotoutettua Suomeen mahdollisimman nopeasti. Kotouttamiseen kuuluu myös suomalaisen kulttuurin ja demokraattisen ja moniarvoisen yhteiskunnan hyväksyminen. Suomalaisten pelisääntöjen perusopetus on maahanmuuttoviranomaisten tehtävä mutta myös erilaisilla kansalaisjärjestöillä ja yksityisillä kansalaisillakin on siinä oma osansa. Toki maahanmuutto on tässä vaiheessa melkoinen taloudellinenkin rasite. Uudet tulevat suomalaiset sellaisina heitä tulisi pitää ovat myös mahdollisuus. Heissä on runsaasti koulutettua väkeä, joka aikanaan toivottavasti sijoittuu työelämään ja joista näin tulee yhteiskuntamme uusia veronmaksajia. Maahanmuuttajia tulee kohdella suomalaisina, meinä ei muukalaisina, heinä. Isänmaallisuuden ei tule olla impivaaralaisuutta. On nähtävissä, että tulevina vuosina Eurooppaan tulee jopa miljoonia pakolaisia Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Tämä tulee aiheuttamaan suuren haasteen EU:lle ja sen kaikille jäsenvaltioille. Näistä paremman elintason toivossa kotinsa jättävistä pakolaisista kriittisestikin puhuttaessa tulee muistaa ettemme me suomalaisetkaan ole tässä asiassa ihan viattomia luvun lopun ja 1900-luvun alun paikkeilla suomalaisia muutti yksistään Yhdysvaltoihin ja Kanadaan lähes henkeä. Ruotsiin suomalaisia on muuttanut 1900-luvun alusta tähän päivään mennessä yli Kun näihin lukuihin lisätään muualle siirtolaisiksi muuttaneet suomalaiset saadaan luvuksi yli miljoona Suomesta paremman elintason perään muuttanutta kansalaista. Keskeisen yhteistyökumppanimme Etelä-Savon Aluetoimiston henkilöstössä on tapahtunut ja tapahtumassa merkittäviä muutoksia, joista everstiluutnantti Saarento kirjoittaa tarkemmin. Tässä tyydyn vain kiittämään kahta Heikkiä, Saarentoa ja Tonteria sekä Matti Ruokoskea erinomaisesti sujuneesta yhteistyöstä ja toivottaa heille menestystä uusiin haasteisiin. Samalla toivotan kapteeni Mikko Vartiainen tervetulleeksi uudeksi alueupseeriksi. Tässä numerossa jatkuu maavoimien aselajien esittely. Vuorossa on ilmatorjunta-aselaji, jonka kehityksestä ja nykypäivästä kertoo ilmatorjunnan tarkastaja eversti Ari Gröönroos. Artikkelisarja jatkuu keväällä suunnitelman mukaan kenttätykistön osuudella. Piirien talous on viime vuosina ollut kohtalaisella tolalla eikä jäsenmaksukorotuksia ole toistaiseksi tarvinnut tehdä. Hyvä talous on ollut paljolti kiinni Savon Vasaman tuotosta, josta puolestaan rohkea kolmannes on tullut pääasiallisimmilta tukijoiltamme, Puolustusvoimilta ja MPK:lta, Tiukkojen rahoituskehysten vuoksi näitä tukia on jo kuluvana vuonna supistettu ja ensi vuonna supistetaan lisää. Yhdessä vähitellen kohoavan kustannustason vuoksi tämä ei voi olla vaikuttamatta piirien jäsen- ja lehtimaksuihin, joihin varaudutaan esittämään korotuksia vuodesta 2017 alkaen. Mainostuotot ovat Savon Vasaman keskeinen, joskin kuihtuva tulonlähde. Jotta edes nykyiset mainostajat saadaan pysymään tukijoinamme suosikaa ilmoittajiamme käyttämällä heidän palveluitaan. Kuulaita syyskelejä Mauri Parantala Suur-Savon reservipiirit Toiminnanjohtaja SAVON VASAMA

6 HYVÄT SAVON VASAMAN LUKIJAT Etelä-Savon aluetoimistolla puhaltavat tulevan vuoden alkaessa uudet tuulet. Allekirjoittanut, asevelvollisuussektorin johtaja majuri Matti Ruokoski ja komendantti kapteeni Vesa Tiilikainen siirtyvät viettämään hyvin ansaittuja reserviläispäiviä. Uudeksi päälliköksi on nimitetty everstiluutnantti Jyrki Niukkanen, asevelvollisuussektorin johtajaksi majuri Mikko Innanen ja komendantiksi kapteeni Ari Toivola. Kesän jälkeen alueupseerina aloitti kapteeni Mikko Vartiainen ja operatiivisella sektorilla kapteeni Petri Syrjäläinen. Toivotan aluetoimiston uusille henkilöille menestystä mielenkiintoisten tehtävien parissa ja reserviin siirtyville antoisia hetkiä SA-sijoitusten mukaisissa kertausharjoituksissa sekä vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa! Puolustusvoimauudistuksen valmistelun kanssa samanaikaisesti aluetoimisto sai tehtäväkseen Etelä-Savon paikallispuolustuksen ja tähän tehtävään muodostetun paikallispataljoonan suorituskyvyn kehittämisen. Tehtävä aloitettiin jo vuonna 2014 reserviläisvetoisesti paikallispataljoonan esikunnan ja perustamiskeskusten vapaaehtoisissa harjoituksissa ja kertausharjoituksissa. Vuoden 2015 koulutuksen painopisteeksi määritimme Maakuntakomppanian sodan ajan suorituskyvyn kehittämisen, jonka kohokohta oli yhteistoiminnassa Maasotakoulun kanssa järjestetty viikon mittainen taisteluampumaharjoitus Vuosangan lumisella harjoitusalueella. Joukkueet ampuivat maavoimien taistelu 2015 mukaisesti joukkueen hyökkäys, puolustus ja ylläkköammunnat. Näiden lisäksi taistelijan taitoja kehitettiin partioammunnoilla, käsikranaatin heíttoharjoituksella ja lääkintäkoulutuksella. Paikallispataljoonan johtajien kouluttaminen jatkuu syksyn aikana kertausharjoituksella ja maanpuolustuskoulutusyhdistyksen suunnittelu- ja käskynantoharjoituksella. Kesän suurin maanpuolustustapahtuma alueellamme oli Mäntyharjulla järjestetty Etelä-Savon maanpuolustusjuhla. Muista suuremmista tapahtumista mainittakoon Savonlinnan reserviläisten ja Savonlinnan reservinupseereiden järjestämä maanpuolustusjuhlan Savonlinnassa lauantaina Aurinkoinen lauantaipäivä houkutteli Savonlinnan kirkkopuistoon ja torille yli kaksituhatta maanpuolustuksesta kiinnostunutta kansalaista. Kansalaisilla oli mahdollisuus tutustua esimerkiksi puolustusvoimien kalustoon, poliisin ja pelastuslaitoksen toimintaan, sekä maanpuolustusjärjestöihin ja Viron Kaitseliittiin. Tapahtuman järjestelyihin osallistui yli 100 vapaaehtoista. Tulevana vuonna kokonaisturvallisuuden tapahtuman vetovastuussa on pelastuslaitos. Arjen turvaa - tapahtuma järjestetään seuraavaksi Mikkelissä. Olemme luonnollisesti mukana omalla puolustusvoimien osastollamme. Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Karjalan Prikaatin ja aluetoimiston maanpuolustustyön suurin tapahtuma Etelä-Savossa on maanpuolustusjuhla Juvalla, kunnan 575 v juhlallisuuksien yhteydessä. Koko puolustusvoimia koskenut mittava asevelvollisuusalan Reserviläiskirje projekti päättyi syyskuun lopussa. Tulokset olivat myönteisiä. Reserviläiset olivat tyytyväisiä puolustusvoimien yhteydenottoon. Yhteistoiminta Postin kanssa kirjeiden lähettämisessä kertoi, että suunnitellut järjestelmät toimivat hyvin. Syksyn 2015 kutsunnat ovat toteutuneet suunnitellulla tavalla. Myös sotiemme veteraanit ovat kiitettävästi jaksaneet tulla tervehtimään kutsunnan alaisia nuoria. Sotilassoittoa sen sijaan emme ole tänä vuonna saaneet kuulla yhdessäkään kutsuntatilaisuudessa. Kutsuntakiintiöissä tapahtui väliaikainen muutos Kainuun prikaatin rekrytointimäärien lisäännyttyä muutamaksi saapumiseräksi eteläsavolaisten osalta. Kainuun prikaati kutsuu tämän ja ensi vuoden kutsunnoissa lähinnä maakuntamme pohjoisosien nuoria miehiä. Toisena muutoksena Maasotakoulu poistuu kiintiöistämme vuoden 2017 alusta alkaen. EU-rahoitteinen liikuntahanke Iskussa Inttiin päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeen yhteydessä luotu toimintamalli on otettu varsin laajasti käyttöön maakunnassa. Kuntien liikuntatoimi on ollut hyvin mukana kutsuntatilaisuuksissa ja nuoria miehiä on herätelty terveiden elämäntapojen omaksumiseen. Monet kunnat tarjoavat ilmaisia liikuntapalveluita varusmiespalvelukseen valmistautuville nuorille. Omasta ja muiden Etelä-Savon aluetoimiston tulevien reserviläisten puolesta lausun parhaimmat kiitokseni kaikille yhteistyökumppaneille kuluneista vuosista. Yhteistyö on ollut mutkatonta, ja leimallista kaikelle toiminnalle on ollut vahva maanpuolustustahto ja tekemisen meininki. Teette arvokasta työtä! Oma tehtäväni on ollut sekä mielenkiintoinen että mieluisa! Maanpuolustusterveisin, Heikki Saarento Everstiluutnantti Etelä-Savon aluetoimiston ja Mikkelin varuskunnan päällikkö 6 SAVON VASAMA

7 Alueupseerin syystervehdys Savon Vasaman lukijoille Aloitin alueupseerina Etelä-Savon aluetoimistossa Mikkelistä kotoisin olevana olen erittäin tyytyväinen päästyäni muuttamaan vaimoni Mariannen ja kahden lapseni, Mikaelin ja Minean kanssa takaisin vanhaan kotikaupunkiimme. Suoritin varusmiespalvelukseni reserviupseerikurssia lukuun ottamatta Mikkelissä, Savon prikaatissa. Koin ja koen edelleen Savon prikaatissa palvelemisen olleen etuoikeus. Varuskunnan sijainti, lähiharjoitusalueet ja ampumaradat antoivat erinomaiset edellytykset laadukkaalle sotilaskoulutukselle. Ennen kaikkea mieleen jäi Savon jääkäreiden henki niin varusmiesten, kuin henkilökunnankin keskuudessa. Parhaat muistoni varusmiesajaltani liittyvät koulutukseen Aliupseerikoulun tiedustelulinjalla. Koulutus oli omaan kuntotasooni nähden kovaa, mutta reilua. Aliupseerikurssin 1. jakson opit ja Savon prikaatissa saatu peruskoulutus ja antoivat erinomaiset edellytykset suoriutumiseen reserviupseerikurssilla Haminassa. Reserviupseerikurssi Haminan talvessa oli mieleenpainuva kokemus. Talvi merenrannalla opetti ainakin sen, että kyllä rehellinen mannermainen pakkanen aina kostean merituulen voittaa. Lisäksi oppeja imettiin niin syväjohtamisesta, vastustajan kalustosta ja taktiikoista kuin tiedusteluryhmän toimintaperiaatteistakin. Aliupseeri- ja reserviupseerikurssien jälkeen seurasi varusmiespalvelukseni kenties opettavaisin vaihe, johtajakausi. Johtajakausi antoi nuorelle sotilaalle mahdollisuuden harjoittaa omaa johtamistaitoaan haastavissa harjoitustilanteissa ikäistensä keskuudessa. Kouluttajat antoivat varusmiesjohtajille hyvin toiminnanvapautta ja tilaa harjoitella. Kokonaisuutena erittäin hyvin toteutettu johtajakoulutus, koulutuksenseurantoineen ja koulutuskausipalautteineen Mäntyharjun maanpuolustusjuhlassa raskas ajoneuvokalusto kiinnosti myös 3-vuotiasta Aku-poikaa. tuki johtajana kehittymistä. Vastaava taso johtajakoulutuksessa saavutettiin monessa joukko-osastossa vasta vuosia myöhemmin. Varusmiespalvelukseni jälkeen sain kunnian palvella Savon prikaatissa vielä sopimussotilaana ja kesälomittajana Maanpuolustuskorkeakoulun kesälomilla. Upseerinopintoni suoritin kadettikurssilla 90 vuosina Opintojen aloittamisesta mieleeni ovat jääneet eräänlainen peruskoulutuskauden uusinta yksittäisen taistelijan etenemistapoineen ja ampumakoulutuksineen. Opetuksessa edettiin kuitenkin nopeasti joukkueen johtajan ja aikanaan komppanian päällikön tehtävien opettamiseen. Opintojeni päätyttyä olen ennen nykyistä tehtävääni palvelut Pohjois-Karjalan prikaatissa Joensuussa, Reserviupseerikoulussa Haminassa ja rauhanturvatehtävissä Libanonissa. Nykyisessä tehtävässäni alueupseerina tärkeimpiä tehtäviäni ovat yhteydenpito Etelä-Savon maanpuolustusjärjestöihin ja muihin yhteistoimintaosapuoliin sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukeminen. Alueupseerin tehtäviin kuuluu myös erilaisten maanpuolustustilaisuuksien järjestäminen ja järjestelyiden tukeminen. Vuosittain tärkeitä maanpuolustustapahtumia ovat esimerkiksi maanpuolustusjuhlat, järjestöjen vuosipäivät ja joka syksyinen Marskin marssi Järjestetty Marskin marssi oli ensimmäinen maanpuolustustapahtuma, johon pääsin alueup- Kuva: Mauri Parantala SAVON VASAMA

8 seerina osallistumaan. Osallistuminen tapahtumaan vieraana oman pojan kanssa oli sekä isälle, että pojalle erittäin positiivinen kokemus. Tapahtuma palautti myös mieleen omia lapsuuden muistoja vanhalta Karkialammen kierrokselta. Tämänvuotinen Marskin marssi saatiin sateen uhasta huolimatta viettää aurinkoisessa alkusyksyn säässä. Tapahtuman järjestelyt olivat onnistuneet ja yleisöäkin saapui paikalle muista päällekkäisistä tapahtumista huolimatta yli 400. Joukossa oli myös runsaasti lapsia. Etelä-Savon maanpuolustusjuhla järjestettiin Mäntyharjulla. Reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöt olivat suurella panoksella mukana omilla näyttelyosastoillaan. Lisäksi Karjalan prikaati toi tilaisuuteen kattavan kalustonäyttelyn. Toimintanäytöksissä nähtiin Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan kuviomarssiesitys, siltapanssarivaunun toimintaa, tykkiryhmän asemaanajo ja raivaajarobotin käyttöä. Kokonaisturvallisuuteen liittyen myös Itä-Suomen poliisilaitos ja Etelä-Savon pelastuslaitos olivat järjestäneet tapahtumaan omat kalustonäyttelynsä. Myös Mäntyharjun kunta tuki järjestelyitä mittavalla panostuksella. Juhlan yleisötavoitteeksi asetettu 2000 vierasta saavutettiin. Savonlinnan reserviläiset ja Savonlinnan reservinupseerit järjestivät maanpuolustusjuhlan Savonlinnassa lauantaina Aurinkoinen Savonlinnan Reserviläisten asettama asenäyttely herätti mielenkiintoa. Kuvassa keskellä yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Laitinen lauantaipäivä houkutteli Savonlinnan kirkkopuistoon ja torille yli 2000 maanpuolustuksesta kiinnostunutta kansalaista. Kansalaisilla oli mahdollisuus tutustua esimerkiksi puolustusvoimien kalustoon, poliisin ja pelastuslaitoksen toimintaan, sekä maanpuolustusjärjestöihin ja Viron Kaitseliittiin. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön henki on Savonlinnan alueella hyvä, sillä tapahtuman järjestelyihin osallistui yli 100 vapaaehtoista. Aluetoimiston näkökulmasta yhteistoiminta järjestöjen suuntaan on ollut mutkatonta ja sujuvaa. Alueupseerina pyrin jatkossakin olemaan hel- posti lähestyttävä linkki järjestöjen ja Puolustusvoimien välillä. Lisäksi pyrin parantamaan uusien jäsenten rekrytointia maanpuolustusjärjestöihin Etelä-Savossa. Järjestökentältä toivon jatkossakin ennakointia ja hyvää vuoropuhelua esimerkiksi tapahtumasuunnittelussa ja tukipyyntöjen laatimisessa. Suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisen maanpuolustuksen tukijoille ja tekijöille. Toivotan kaikille lukijoille hyvää joulun odotusta. Alueupseeri Mikko Vartiainen Kapteeni Kuva: Mauri Parantala Kaunis kesäsää toi Mäntyharjun maanpuolustusjuhlaan runsaasti yleisöä. Kuva: Mikko Vartiainen 8 SAVON VASAMA

9 SAVOLAINEN AKTIIVISUUSPROJEKTI JA AJANKOHTAISIA ASIOITA Olen penännyt tällä palstalla monta kertaa uusia kurssiideoita ja kurssien vetäjiä, osallistumista kursseille ja osallistumista kouluttajakoulutukseen. Tulokset ovat olleet laihoja. Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö on ollut viiden vuoden aikana listan häntäpäässä, käytännössä viimeisenä, kun Maanpuolustusyhdistyksen koulutus- ja tukiyksiköitä verrataan toisiinsa numeerisilla mittareilla. Näitä ovat mm. kurssien määrä, koulutettavien määrä, koulutusvuorokausien määrä, sitoumuksien määrä, osallistuminen valtakunnalliseen koulutukseen, evp-henkilöstön määrä jne. Häntäpään sijoitusta ei selitä se, että Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön vastuualueen väkimäärä on pieni muihin koulutus- ja tukiyksiköihin verrattuna. Etelä-Savo häviää aktiivisuudessa muille väestöpohjalta vertailukelpoisille maakunnille. Yksi mittari on kuitenkin toisin. Se on koulutuksesta palautteena annettu arvosana. Koulutus on ollut laadukasta ja siitä on kiittäminen heitä, jotka ovat olleet toimeenpanemassa kursseja. Kiitos. Savolaisessa aktiivisuusprojektissa puhetta on paljon, mutta aktiivisuutta vähän. Sanonta aloittamista vaille valmis ei ole tuulesta temmattu. Toisaalta puhetta pitäisi olla paljon, mutta sen pitäisi kohdistua rekrytointiin. Uutta väkeä pitäisi saada innostumaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta, jotta toiminta ei ukkoudu. Paras rekrytointikeino on kasvokkain tapahtuva viestintä. Kun kertoo kaverille mitä itse harrastaa, saa usein kaverin aloittamaan saman harrastuksen. Tuo edellinen lause kuulostaa tutulta, vai mitä? Olen siitäkin kirjoittanut, laihoin tuloksin, mutta ei sentään nollatuloksella. Kiitos heille, jotka ovat saaneet omalla esimerkillään uutta väkeä joukkoon. Tuleen ei saa jäädä makaamaan. Mitä siis keinoiksi, jotta savolainen aktiivisuusprojekti muuttuu numeroin todistettavaksi aktiivisuudeksi? Vastaus on yksinkertaisesti se, että pitää ryhtyä toimeen. Kurssien määrä ei kasva ilman kurssinjohtajia. Osallistujajoukko ei kartu ilman osallistujia. Numerot paranevat vain tekemällä. MPK:n aktiivisuuslistan häntäpään ykköstilan voisi luovuttaa jollekin muulle. Maakunnan aktiivinen joukko on osaava ja osallistuva, kiitos heille, mutta joukko on perin pieni. Numerot kasvavat heti kun saamme yhteistoimin ja jokaisen henkilökohtaisella panostuksella aktiivisen joukon suuremmaksi. Savolaisen aktiivisuusprojektin torjunnassa painopisteen tulee olla kahdessa kohdassa, kurssien määrän lisäämisessä = kurssinjohtajien määrän lisäämisessä ja rekrytoinnissa. Eteläsavolaisessa maanpuolustusväessä on paljon kurssien toimeenpanoon liittyvää, mutta piilossa olevaa osaamista. Sen esiin tulemiseen tarvitaan vain pari sanaa: Johdan kurssin. Varmaa on, että kaverit tukevat kurssin johtajia eli kenenkään ensikertaa kurssin johtamista suunnittelevan pidä arastella sitä että joutuisi tekemään kaiken itse. Rekrytoinnin pitäisi olla jatkuvaa. Elämäntilanteet vaihtelevat, eikä aina ehdi toimintaan mukaan, vaikka halua olisi paljon. Mitä laajempi aktiivisten maanpuolustusharrastajien joukko on, sitä kannustavampaa on erilaisten tilaisuuksien, kurssien ja muun toiminnan järjestäminen. Tuskin kukaan tuntee ketään, joka ei tuntisi ketään. Kääntäen sanottuna jokaisella on tuttuja, joiden saaminen mukaan hyvän harrastuksen pariin voi olla hyvinkin helppoa suoran viestinnän keinoin. Kerro kaverille toimii parhaiten. Aikaa perään kuuluttamilleni aktiivisuustoimenpiteille on jo tämän vuoden puolella. Eikä myöhäistä ole ensi vuoden puolellakaan, koska kurssisuunnitelmaa voidaan täydentää toimintavuoden aikanakin. Savolaisesta aktiivisuusprojektista ajankohtaisiin asioihin, joista keskeisin tätä kirjoitettaessa on MPK:n rahoitus. Valtion budjetti on vielä tekeillä. Alustavasta on tihkunut tietoja, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestökenttä tulee kohtaamaan melkoiset leikkaukset, ja suurin lovi kohdentuu MPK:n resursseihin. Jos huonosti käy, MPK:n laihasta ja jo tälle vuodelle leikatusta budjetista tulee huomattavasti entistäkin laihempi. Mitä keinoja on käytettävissä? Kaikessa toiminnassa pyritään taloudellisuuteen jo nyt, ja ensi vuonna nipistetään viimeisistä muruista. Hankinnat laitetaan jäihin ja hankitaan vain aivan välttämätöntä. Sellaista koulutusta ei järjestetä, jonka kurssimaksutuotoilla ei kyetä kattamaan kurssista aiheutuvat välittömät kustannukset. Mitä säästömahdollisuuksia jää jäljelle? Vastaus on henkilöstökulut. Se on MPK:n menopiirakan suurin pala. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että merkittävä rahoitusvajeen toteutuminen johtanee todennäköisesti lomautuksiin ja ehkä muihinkin henkilöstökulujen säästökeinoihin. Ei hyvältä näytä tuo yllä mainittu rahoituksen leikkausuhka varsinkaan kun sitä tarkastelee seurannaisvaikutusten näkökulmasta. MPK:n on sopeutettava toimintansa rahoituskehykseen, mutta koulutusorganisaatio kun SAVON VASAMA

10 Parkkonen Mikko Parkkonen Korhonen Ari Korhonen 601 olemme, koulutus on se mistä viimeiseksi tingitään. Budjetin laadinnan tässä vaiheessa ei kaikkea toivoa ole kuitenkaan vielä menetetty eikä periksi ole annettu. Budjettivalmistelijoiden mielestä pienistä puroista syntyy iso virta. Maanpuolustusväen näkökulma on erilainen. Järvi voi kuivua, jos ainoa vettä tuova puro kuivuu. Vuoden 2016 toimintasuunnitelmat on laadittu, mutta ne ovat vielä luonnoksia. Suunnitelmat tehdään valmiiksi vasta kun valtion budjetti on jalkautettu yhdistyksen tasolle. Jos rahoitusleikkaukset ovat merkittäviä, keskustoimisto tulee linjaamaan millä tavoin MPK:n toiminta sopeutetaan rahoitusresurssiin. Lopullisten toimintasuunnitelmien valmistumisen takaraja on tällä tietämällä vuoden loppu. Ensi vuoden kursseja ei voi julkaista ennen kuin budjetti on valmistunut ja mahdolliset vaikutuksen MPK:n toimintaan on linjattu ja suunnitelmat päivitetty niiden mukaisiksi. SPEK eli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on johtanut projektia, jolla parannetaan vapaaehtoisten osallistumismahdollisuuksia öljyntorjuntaan. Kuluvan vuoden aikana Etelä-Savossa on käynnistynyt Saimaan alueen pilottiprojekti. Ensimmäisessä vaiheessa ideoitiin eri järjestöjen kanssa öljyntorjuntaan osallistumisen roolijakoa. Toisessa vaiheessa haettiin kokemuksia syyskuun alussa Puumalassa pidetyssä öljyntorjuntaharjoituksessa. Sana öljyntorjunta on tässä yhteydessä hiukan harhaan johtava, koska vapaaehtoisten ja eri järjestöjen osallistumisella öljyntorjuntaan tarkoitetaan lähinnä öljyvahingon jälkihoitoa. Ei siis ole kysymys vahingon edellyttämistä välittömistä toimenpiteistä, kuten pelastuslaitoksen ensimmäiset tehtävät, vaan pahimmassa tapauksessa kuukausia kestävästä vahingon jälkiselvittelystä. MPK:n roolin välirajana on, että MPK ei osallistu rantojen ja eläinten puhdistukseen. MPK on tätä toimintaa tukevassa roolissa ja tehtäviksi on suunniteltu mm. öljyntorjuntatukikohdan perustaminen, johon kuuluu mm. henkilöstöhallinto, joukon perustaminen, jaettavan ja ylläpitävän materiaalin materiaalitoiminnot kuten varastointi, liikenteenohjaus, vartiointi, tilannekeskustoiminta, öljyn levinneisyyden tiedustelu ja kerätyn jätteen välivarastojärjestelyt. Tehtävät ovat osin sellaisia, että sotilaallista ammattitaitoa soveltamalla niistä selviytyy ilman erikoiskoulutusta. Riittää kun tietää mihin kokonaisuuteen oma toiminta nivoutuu. Perehdytystä ainakin tarvitaan ja koulutustarpeet selkiytyvät myöhemmin projektin etenemisen myötä. MPK:lla ei ole päivystys- eikä hälytysvelvoitteita ja näin ollen öljyvahingon sattuessa koulutus- ja tukiyksikkö alkaa koota väkeä öljyntorjuntatehtäviin puhelimitse ja sähköpostitse. Pitkäkestoinen toiminta tuo mukanaan haasteita, eikä kukaan tiedä tällä hetkellä kaikkia toimintaan liittyviä yksityiskohtia. Onneksi on näin, Saimaalla ei ole tapahtunut koskaan isoa öljyonnettomuutta. Öljyntorjuntaa ohjaavat asiakirjat ovat työn alla. Niiden valmistuttua tarkentuvat mm. vakuutusasiat, korvaukset, johtosuhteet ja monta muuta käytännön toimintaan liittyvää perusasiaa. Toiminnan valmistelua ja öljyonnettomuuteen varautumista asiakirjojen keskeneräisyys ei kuitenkaan estä ja eri organisaatioiden kesken on sovittu, että kukin taho parantaa valmiuksiaan omaan tahtiin ja askel askeleelta. Koulutus- ja tukiyksikön kokoonpanoon on tarkoitus korvamerkitä öljyntorjuntaan halukkaat ja öljyntorjuntakoulutukseen osallistuneet. Kokoonpano on muutoinkin uudistumassa siten, että jokapäiväinen arkikokoonpano vastaa mahdollisimman pitkälle poikkeusolojen kokoonpanoa. Tämä on mahdollista uudistuneen henkilövaraamiskäytännön myötä. Henkilöllä voi olla puolustusvoimien sijoituksen eli perinteisen sa-sijoituksen sijasta poikkeusolojen tehtävä MPK:n koulutus- ja tukiyksikössä. Yllä oleva uudistunut sijoituskäytäntö perustuu uudistettuihin normeihin. Ylennykset eivät mene sivu suun, jos poikkeusolojen sijoitus on MPK:n tehtävissä. MPK-toiminta rinnastetaan normimuutosten ansiosta kertausharjoituksiin. Ylennysperusteiden uudistamisesta hyötyvät eniten he, jotka toimivat aktiivisesti MPK:ssa. Näillä mietteillä kiitokset aktiivisille maanpuolustuksen harrastajille kuluneesta vuodesta sekä hyvää ja turvallista loppuvuotta kaikille. Maanpuolustuspiirin päällikkö, koulutus- ja tukiyksikön päällikkö Ari Kuikka AK-ASUNNOT LKV ASIANTUNTEVAA KIINTEISTÖNVÄLITYSTÄ LKV Julkinen kaupanvahvistaja 601 LKV Julkinen kaupanvahvistaja Korhonen Teija Korhonen Emmika Oy, Brahentie 16, RISTIINA Toimisto puh. (015) , RUL:n ja Res:n jäsenille palveluistamme alennus 15% 10 SAVON VASAMA

11 Ilmatorjunta-aselaji tänään ja huomenna Hyvät lukijat! Pyrin tällä artikkelilla antamaan teille kuvan siitä mihin ilmatorjuntaa tarvitaan, miten se taistelee, millä välineillä se taistelee, ja mikä on ilmatorjunnan tulevaisuus. Eversti Ari Grönroos Kirjoittaja toimii puolustusvoimissa ilmatorjunnan tarkastajana sijoituspaikkanaan Maavoimien Esikunta Mikkelissä. Kuvat: Puolustusvoimat MIHIN ILMATORJUNTAA TARVITAAN Ilma-aseen merkitys taistelukentällä osana joukkojen tulenkäyttöä on entisestään kasvanut. Hyökkäyksellisen operaation luonteeseen kuuluu se, että taisteluita käydään yhtä aikaa merellä, ilmassa ja maassa olevia kohteita vastaan puolustajan koko syvyydessä. Ilmaoperaatiot ja ilmaiskut ovat keskeinen osa hyökkääjän eri puolustushaarojen yhteisoperaatioita. Ilma-aseella kyetään operoimaan kaikissa sää- ja valoisuusolosuhteissa kaikkina vuorokauden aikoina. Nykyaikainen aseistus mahdollistaa tarkan vaikuttamisen taistelukosketuksessa oleviin joukkoihin yhtä hyvin, kuin syvälle selustaan. Ilma-aseella on kyky reagoida nopeasti muuttuneisiin taistelukentän tilanteisiin. Lähtökohtaisesti nykyaikaisessa sodankäynnissä maaoperaatioiden toimeenpanon edellytys on saavuttaa toiminta-alueella vähintään ajallinen ja/tai paikallinen ilmanherruus. Ilma-alusten suorituskykyjen (lavetti, sensorit ja asejärjestelmät) kehittyessä ja järjestelmien sekä lentäjien koulutuksen kustannusten kasvaessa suurten kalustomäärien ylläpito vaatii valtiolta ja sen asevoimilta suuren taloudellisen panostuksen. Tämä on johtanut ilma-alusten määrän laskuun. Ilma-aseen tappioiden sietokyky on näin ollen vähentynyt. Kumulatiiviset ja hetkellisesti korkeat tappiot pakottavat resurssien käytön uudelleen suunnitteluun ja toimintatapojen muuttamiseen. Ilma-alusten kehittyminen mahdollistaa niiden joustavan käytön. Tehtäväerikoistuneista koneista (rynnäkkökoneet, hävittäjät) ollaan siirtymässä monitoimikoneiden käyttöön, jolloin sama kone kykenee esimerkiksi sekä ilmataistelutehtäviin että lähitulitukitehtäviin. Mitä tuo edellä kuvattu ehkä hieman korkealentoinen ilma-aseen käyttökuvaus sitten tarkoittaa omien maavoimien joukkojen taistelulle? Yksinkertaistaen se tarkoittaa sitä, että kaikkien joukkojen on kaikissa tilanteissa varauduttava ilma-aseen muodostamaan uhkaan. Maavoimien joukkojen taistelualueella korostuu vastustajan taisteluhelikopterien, lähitulitukikoneiden sekä lennokkien käyttö. Ne kuuluvat komppanioiden ja pattereiden taistelutilaan siinä missä vastustajan jalkaväki, panssarit, tykistö ja elektronisen sodankäynnin menetelmätkin. Miten ilma-aseen muodostamaan uhkaa sitten kyetään vastaamaan? Komppanioiden ja pattereiden tulee taistelusuunnitelmia laatiessaan ja taistelua käydessään hyödyntää ilmasuojelun eri keinovalikoimaa. Niillä keinoilla ei saada ilma-aseen toimintaa estettyä, mutta ilmasuojelun tarkoituksena onkin ensisijaisesti vähentää ilmasta-maahan asevaikutuksen tehoa. Ilmatorjuntajoukot kantavat maavoimissa vastuun ilma-alusten tuhoamisesta. Toki kaikki joukot, joilla on omasuojailmatorjuntaan soveltuvia aseita, osaltaan pyrkivät samaan päämäärään. Mutta on selvää, että ilmatorjuntaan suunnitellut aseet ja järjestelmät kykenevät tehtävään parhaiten. MITEN ILMATORJUNTA TAISTELEE Maavoimien taistelutapaan liittyen on tarkasteltu myös ilmatorjuntajoukkojen taistelua. Keskeisinä tekijöinä ovat edellä todetun taistelutavan SAVON VASAMA

12 ohella ilmatorjuntajoukkojen määrän väheneminen sekä niiden suorituskykyjen muutos. Ilmatorjuntajoukkojen keskeisin tehtävä on tuottaa vastustajan ilmaaseelle huomattavat tappiot heti taistelujen alettua. Ilmatorjuntajoukkojen käytön painopisteen on oltava alueilla, joilla taistelevat joukot ovat toimintansa vuoksi erityisen alttiita ilmatoiminnalle, tai joiden alueilla on sellaisia kriittisiä kohteita tai toimintoja, joiden tuhoutuminen vaarantaa taistelun onnistumisen. Ilmatorjunnan yleiset taktiset periaatteet ovat aktiivinen ja päättäväinen toiminta, yllätykseen pyrkiminen, olosuhteiden ja maaston hyväksikäyttö, voimien vaikutuksen keskittäminen, voimien taloudellinen käyttö sekä vaikutusperusteinen operointi. Aktiivisella ja päättäväisellä toiminnalla tarkoitetaan ilmatorjunnan liikkuvaa ja määrätietoista käyttöä aloitteen tempaamiseksi ja käsketyn loppuasetelman saavuttamiseksi. Ilmatorjuntajoukkojen on hakeuduttava tilanteisiin, joissa tappioiden tuottaminen on tehokkainta. Aktiivisuus edellyttää selkeitä johtosuhteita ja tehtäviä sekä hyvää tilannetietoisuutta niin omien kuin hyökkääjän joukkojen toiminnasta. Yllätykseen pyrkiminen tarkoittaa oman toiminnan salaamista, harhauttamista sekä ilmatorjunnan liikkuvaa ja monipuolista käyttöä. Käyttämällä eri joukkotyyppejä samalla alueella hyödynnetään erilaisten asejärjestelmien ja sensorien suorituskyky ja vähennetään hyökkääjän häirinnän vaikutusta. Yllätys on ilmatorjunnan tehokkain tapa aloitteen tempaamiseen. Olosuhteiden ja maaston hyväksikäyttö tarkoittaa toimintaympäristön tuntemista ja taistelutilan suunnitelmallista valmistelua vaihtoehtoisiin tilanteisiin. Taistelutilan valmistelussa korostuu kaikkien joukkojen osalta ilmasuojelun merkitys ja ilmatorjuntajoukkojen osalta tuli- ja viestiasemien sekä johtamisyhteyksien valmistelu. Voimien vaikutuksen keskittäminen tarkoittaa painopisteen muodostamista, varautumista yllättäviin tilanteisiin valmistautumistehtävillä sekä painopisteen oikea-aikaista muuttamista. Ilmatorjunnan painopiste voidaan muodostaa osoittamalla alajohtoportaalle lisää suorituskykyistä ilmatorjuntaa joko tietyn taisteluvaiheen ajan tai määräalueelle. Voimien vaikutuksen keskittäminen edellyttää hyvää tilannekuvaa sekä yhteistoimintaa omien joukkojen kanssa. Voimien taloudellisella käytöllä tarkoitetaan resurssien käytön optimointia suhteessa vallitsevaan tilanteeseen. Ilmatorjuntajoukkojen tehtäviä ja toiminta-alueita on kyettävä muuttamaan tilanteen muuttuessa. ITO05M valmiina toimimaan hyisessä säässä_ampumasektoria riittää Vaikutusperusteisella operoinnilla tarkoitetaan merkittävien tappioiden tuottamista hyökkääjän ilma-aseelle. Tappioiden tuottamisella hyökkääjä pakotetaan reagoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja suunnittelemaan toimintansa uudelleen. Tappioiden tuottamisella kulutetaan hyökkääjän voimaa, heikennetään edellytyksiä jatkaa operaatioita sekä rikotaan taistelujärjestystä ja taistelusuunnitelmaa. Ilmatorjuntajoukkojen käyttöä suunniteltaessa on aina mietittävä vähintään pataljoonan tai taisteluosaston tai sitä ylempien johtoportaiden taistelun kokonaisuutta ja haluttua loppuasetelmaa. Vain harvoilla taisteluosastoilla tai prikaateilla on omaa orgaanista ilmatorjuntaa. Ilmatorjuntajoukot annetaan sotajaotuksella laajasta alueesta vastuussa olevalle yhtymälle (esimerkiksi sotilasalue), joka suunnittelee ja johtaa ilmatorjuntajoukkojen käytön alueellaan. Lähtökohtaisesti ilmatorjuntaa pyritään johtamaan yksikkökokonaisuuksina. Komppanioiden ja joukkueiden (vast.) alueella tämä näkyy siten, että ilmatorjuntajaos tai -ryhmä ottaa yhteyttä joukon johtajaan, sopii tarvittavat yhteistoimintajärjestelyt ja ryhmittyy alueelle. Ilmatorjuntajoukko ei siis välttämättä saavu suojaamaan kyseistä komppaniaa tai joukkuetta, vaan on osa laajalle alueelle ryhmitettyä ilmatorjuntapatteria. Mikäli ilmatorjuntayksikköä tai sen osia ei voida johtaa keskitetysti, tulee harkittavaksi yksikön tai sen osien alistaminen esimerkiksi pataljoonalle. Ilmatorjuntajoukkojen taistelun kannalta on kriittistä, että alueelle suuntautuvasta ilmavihollisesta saadaan ennakkovaroitus. Tätä tarkoitusta varten on rakennettu erilaisia ilmatorjunnan taistelun johtamiseen kykeneviä johtoportaita ja -paikkoja. Maavoimien taistelutilassa ilmatorjunnan taistelua johtavat ilmatorjunnan johtoportaat sekä erilliset ilmatorjuntatutkajaokset. Johtoportaat ja -paikat liittyvät ilmapuolustuksen tulenkäytön johtamisjärjestelmään ja saavat sitä kautta valtakunnallisen ilmatilannekuvan. Johtoportaat (vast.) käyttävät omia sensoreitaan täsmentämään maalitietoa. Havainnot maaleista annetaan 12 SAVON VASAMA

13 ennakkovaroituksena tuliyksiköille ja sensoritieto lähetetään ylemmälle ilmavoimien tulenkäytön johtoportaalle ilmatilannekuvan täydentämiseksi. Kaikki maalit, kuten erittäin matalalla lentävät helikopterit ja lennokit, eivät välttämättä näy ilmatilannekuvassa. Tämän vuoksi joukoissa on järjestettävä jatkuva tähystys tulitoiminnan aloittamiseksi ja/tai ilmasuojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi. MILLÄ ILMATORJUNTA TAISTELEE Ilmatorjunta käyttää tehtävänsä toteuttamiseen johtamisjärjestelmiä, ohjusasejärjestelmiä ja ammusasejärjestelmiä. JOPO(11)-ITR on ilmatorjuntarykmentin johtoporras jonka tehtävänä on johtaa kaikkien ilmatorjuntarykmenttiin kuuluvien ilmatorjuntayksiköiden ja -osastojen taistelua. Ilmatorjuntarykmentin johtoportaasta voidaan tarvittaessa johtaa hävittäjätorjuntaa. Johtoportaan keskeisiä elementtejä ovat esikunta, esikunta- ja viestipatteri, sekä kaksi johtokeskusta. JOPO(06)-ITPSTO on ilmatorjuntapatteriston johtoporras, jonka tehtävänä on johtaa kaikkien ilmatorjuntapatteristoon kuuluvien ilmatorjuntayksiköiden ja -osastojen taistelua. Johtokeskuksen kokoonpanoon kuuluu kolme maalinosoitustutkaa (87M). JOPO(12)-ITPSTO on johtoporras, joka on tarkoitettu patteriston komentajan avuksi johtamaan ilmatorjuntaohjuspattereiden(12) sekä alueella vaikuttavien muiden ilmatorjuntajoukkojen taistelua. Ilmatorjuntaohjuspattereita, ITOPTRI(12) ja ITOPTRI(90), käytetään yksiköittäin tai ilmatorjuntapatteristona tappioiden tuottamiseen valtakunnallisesti ja sotilaallisesti tärkeiden kohteiden ja joukkojen alueella sekä vahventamaan painopistesuunnan ilmatorjuntaa. Ilmatorjuntaohjuspattereita, ITOPTRI(05), käytetään tappioiden tuottamiseen sotilaallisesti tärkeiden kohteiden ja yhtymien keskeisten toimintojen alueella. Ilmatorjuntaohjuspattereita, ITOPTRI(05M) ITOPTRI(15), käytetään tappioiden tuottamiseen yhtymien alueella pääsääntöisesti alueryhmitysperiaatteella. Patteria käytetään kootusti tai tarvittaessa voidaan ohjusjaos alistaa taisteluosastolle tai pataljoonalle. Ilmatorjuntapattereita, ITPT- RI(88), ITPTRI(61-95) ja ITPTRI(61) käytetään tappioiden tuottamiseen kohteiden ja kohderyhmien alueella. ITPTRI(88) ja ITPTRI(61-95) -yksiköillä on kummassakin pääkaluston lisäksi aseistuksena yksi pimeätoimintakykyinen 23ITK95-kalusto. Ilmatorjuntapattereita käytetään kootusti tai jaoksittain. Tarvittaessa erillisessä suunnassa taistelevalle taisteluosastolle tai pataljoonalle voidaan alistaa ilmatorjuntajaoksia. Ilmatorjuntapanssarivaunujoukkueita, ITPSVJ(90), käytetään tappioiden tuottamiseen mekanisoitujen taisteluosastojen taisteluun liittyen. Ilmatorjunnan tutkajaosten, ITTKAJ(87M) tai ITTKAJ(95M), tärkein tehtävä on ennakkovaroituksen ja maalitiedon tuottaminen ilmatorjunnan tuliyksiköille. Tutkajaoksia käytetään paikallisen ilmatilannekuvan luomiseen ja valtakunnallisen ilmatilannekuvan täydentämiseen. Tutkajaokselle voidaan antaa erillisen suunnan tai määräalueen ilmatorjunnan taistelunjohtamistehtävä. Ilmatorjunnan kalusto on iältään hyvin vaihtelevaa. Johtamisjärjestelmiä rakennetaan tai modernisoidaan parasta aikaa. Niihin kuuluvia sensoreita ja ohjelmistoja päivitetään aika ajoin vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä ja muuttuvia tietoteknisiä ratkaisuja. Uusien ilmatorjuntaohjusyksiköiden (ITO12, NA- SAMSII-FIN ja ITO15, Stinger) suorituskykyjä ollaan vasta rakentamassa. Ilmatorjuntaohjus 90M (Crotale NG) -järjestelmät on modifioitu 2010-luvun alussa. Ilmatorjuntaohjus 05 (AS- RAD-R/RBS70) ja 05M (RBS 70) -järjestelmät on hankittu noin kymmenen vuotta sitten. Tykkikalusto on jo varsin iäkästä, koska uusia aseita ei ole hankittu vuosikymmeniin. Viimeisimmät varsinaiset suorituskyvyn lisäykset olivat 23ITK61:n pienen erän modifiointi, sekä 35ITK88 tulenjohtolaitteiden (TJL 97SFM) modifiointi/uusiminen noin 20 vuotta sitten. Ilmatorjuntapanssarivaunu 90:n (Marksman) alustat vaihdetaan Leopard 2A4:ään, mutta asejärjestelmä pysyy samana. MIKÄ ON ILMATORJUNNAN TULEVAISUUS Kaikilla ase- ja johtamisjärjestelmillä on tietty elinkaari, jonka jälkeen ne täytyy poistaa käytöstä. Useasta eri osajärjestelmästä koostuvien ase- ja johtamisjärjestelmien elinjaksoja on vaikea yksiselitteisesti laskea ja määrittää. Syitä vanhenemiselle saattavat olla esimerkiksi alustan ikääntyminen, varaosien ja komponenttien saatavuus, ohjuksien moottoreiden ruudin tai hakupäiden vanheneminen, ammusten ruudin vanheneminen, optroniikan kuluminen ja niin edelleen. Järjestelmien sisältämät tietotekniset ratkaisut voivat myös olla vaikeasti korvattavissa. Varaosien hankinta esimerkiksi tai 90-luvun tietokoneeseen voi olla, jos ei nyt aivan mahdotonta, niin ainakin hankala toteuttaa. Järjestelmän tai sen osan voidaan yksinkertaistaen katsoa olevan vanhentunut, jos sillä ei enää saavuteta edes kohtuullisesti sitä suorituskykyä johon se oli mitoitettu tai jos siitä tulee käyttäjälleen vaarallinen. Tämän hetken käytössä olevan tiedon mukaan ilmatorjuntajärjestelmistä vanhenevat 2020-luvulla eri syiden vuoksi ITO90M, 35ITK88 ja 23ITK61:n eri versiot, jos elinjaksoja jatkavia toimenpiteitä ei syystä tai toisesta tehdä. Nämä asejärjestelmät edustavat lukumääräisesti isointa osaa käytössämme olevista ilmatorjuntaaseista. Niiden tuottama suorituskyky on myös merkittävä. Näiden järjestelmien suorituskyvyn korvaaminen onkin yksi keskeisistä ratkaistavista asioista, pitkän kantaman ilmatorjunnan suorituskyvyn ohella, kun suunnitellaan ilmatorjunnan seuraavan vuosikymmenen järjestelmähankintoja. Tulevaisuuden ilmauhkan keskeinen trendi on kaukovaikuttaminen, joka voidaan toteuttaa risteilyohjuksilla ja ballistisilla ohjuksilla (tykistöohjus). Nämä järjestelmät ovat vaikeasti torjuttavissa heikon havaittavuutensa, lentoratansa sekä nopeutensa vuoksi. Nykyaikaiset aseet, tuettuina tie- SAVON VASAMA

14 dustelun-, valvonnan- ja maalittamisen suorituskyvyillä, mahdollistavat ilma-alusten toiminnan kohteita vastaan kaikissa olosuhteissa sekä korkealta että etäältä kohteestaan. Matala- ja keskikorkeuksissa toimivat rynnäkkökoneet ja taisteluhelikopterit säilyttävät merkityksensä etenkin maavoimien joukkojen tukemisessa. Kaukovaikuttamisen lisäksi aseistetut ja aseistamattomat lennokit kehittyvät ja yleistyvät osana ilmauhkaa. Vastatakseen ilmauhkaan nyt ja tulevaisuudessa ilmatorjunnan on kyettävä havaitsemaan ja tuhoamaan rynnäkkö- ja pommikoneita, taisteluhelikoptereita, risteilyohjuksia, ballistisia ohjuksia, lennokkeja sekä erityyppisiä heitteitä, kuten ohjautuvia pommeja. Käyttämällä samalla alueella erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin perustuvia, usean eri kantaman ohjus- ja ammusilmatorjuntajärjestelmiä sekä sensoreita, muodostetaan toisiaan tukeva monikerroksinen, häirinnänsietokykyinen ja taistelunkestävä kokonaisuus, jolla kyetään vastaamaan kattavasti erityyppisiin uhkiin. Käytössä olevat resurssit määrittävät sen, mihin painopiste kehittämisessä luodaan ja missä mahdollisesti otetaan tietoista riskiä. Kustannustehokkuuden maksimointi, tarve pienikokoisten heitteiden torjuntaan sekä pyrkimys kiistää hyökkääjän kyky kyllästää perinteiset asejärjestelmät ovat johtaneet tarpeeseen kehittää uusia teknologisia ratkaisuja. Pisimmällä tällaisista ratkaisuista ovat suunnatun energian käyttöön perustuvat asejärjestelmät (laser). Laserjärjestelmät soveltuvat tulevaisuudessa yksittäisen kohteen, esimerkiksi aluksen omasuojajärjestelmäksi, mutta tällä hetkellä niillä ei nähdä olevan merkittävää operatiivista käyttöarvoa Suomen ilmatorjuntaa kehitettäessä. Ilmatorjuntajoukkojen tulee kyetä liittymään ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmään. Tämä mahdollistaa ilmapuolustuksen keskitetyn tulenkäytön johtamisen, tilannekuvan muodostamisen ja jakamisen sekä koordinoidun vaikuttamisen. Ilmapuolustuksen johtamisjärjestelmän tulee perustua verkottuneeseen tekniseen ratkaisuun, mikä mahdollistaa asejärjestelmien ja Ilmatorjunnan maalilennokki Banshee mahdollistaa monipuoliset ammunnat sensorien joustavan käytön sekä kansallisessa että kansainvälisessä toimintaympäristössä. Ilmatorjunnan tulee kyetä myös itsenäiseen ilmatilannekuvan muodostamiseen ja taistelunjohtamiseen tuliyksiköiden ennakkovaroituksen ja maalinosoituksen varmistamiseksi. Valvontajärjestelmien on kyettävä havaitsemaan ja seuraamaan matalan herätteen omaavia kohteita eri korkeusalueilla sekä tuottamaan niiden paikka- ja liiketiedot (3D). Erityisesti maajoukkojen suojaaminen edellyttää ilmatorjunnalta liikkuvia ja taistelunkestäviä sensoreita, jotka kykenevät havaitsemaan myös erittäin matalalla toimivat ja pienet kohteet. LOPUKSI Ilmatorjunnan merkitys taistelukentällä tulee säilymään. Suorituskyvyllä kyetään pitämään yllä jatkuvaa korkeaa valmiutta toimia ilma-asetta vastaan ja siten mahdollistamaan muiden joukkojen taistelu. Toimivat ja suorituskykyiset järjestelmät osaavien käyttäjien käsissä mahdollistavat ilmatorjuntajoukkojen taistelun, jonka päämääränä on heikentää vastustajan ilma-aseen voimaa. Tämä toteutetaan tuottamalla hyökkääjälle mahdollisimman suuret tappiot heti taistelujen alettua. Voi olla, että ohjusjärjestelmät korvaavat ammusasejärjestelmät. Korvaamista ei pidä ajatella yksikkö-yksiköstä -periaatteella, vaan uhkalähtöisesti ilmatorjunnan roolin ja tehtävien mukaisesti osana joukkojen ilmatorjuntaa ja ilmapuolustusta. Järjestelmien elinkaaren hallinnan ja ylläpidon - ja miksei henkilöstön osaamisenkin kannalta - on helpompaa, jos käytössä on vain muutamia yksikkötyyppi. Uhkalähtöisesti ajateltuna on taas parempi, jos käytössä on riittävästi eri teknologisiin ratkaisuihin perustuvia, suorituskyvyiltään erilaisia, ilmatorjuntajärjestelmiä. Operointi tulevaisuuden uhkaympäristössä edellyttää monikerroksista ilmatorjuntajärjestelmää, jotta kyetään vastaamaan ilma-aseen kehitystrendien mukanaan tuomiin haasteisiin. Ilmatorjuntajärjestelmän kyky torjua korkealla olevia ilmamaaleja korostuu tulevaisuudessa. Muodostamalla toiminta-alueelle suorituskykyinen ja monikerroksinen ilmatorjunta kyetään ylläpitämään pitkäkestoista valmiutta sekä alueellista ilmanherruutta. Monikerroksinen, joustava, liikkuva sekä ulottuva ilmatorjunta on keskeinen osa ilmapuolustuksen ja koko puolustusjärjestelmän suorituskykyä, jolla mahdollistetaan sotilaallisen hyökkäyksen ennaltaehkäiseminen ja torjunta. 14 SAVON VASAMA

15 MAANPUOLUSTUSTAPAHTUMA 2015 SAVONLINNASSA Maanpuolustustapahtumaa vietettiin Savonlinnassa lauantaina Tapahtuman suunnittelu oli alkanut jo 2013 syksyllä, kun mietittiin tukipyyntöjä Puolustusvoimille. Tiedossa oli, että Reserviläisliitto täyttää 60 vuotta ja Savonlinnan Reserviupseerikerholla on 85v. juhlat. Juhlapuhe torilla Pienellä paikkakunnalla on ennenkin katsottu viisaaksi yhdistää tapahtumia ja tässä tapauksessa se oli varsin luonnollista, koska yhteisestä maanpuolustamisesta on kysymys. Savonlinnan kaupunki lähti hyvin mukaan ja sopiva päivämäärä lyötiin lukkoon. Alusta asti oli linjaksi otettu mahdollisimman laaja tapahtumaan osallistujien määrä. Luonnollisesti mukana olivat paikalliset Puolustusvoimat, maanpuolustusyhdistykset, perinne- ja veteraanijärjestöt, palo- ja pelastuslaitos ja poliisi. Lisäksi saatiin Viron Kaitseliiten eli Suojeluskunnan näyttelyosasto ja Savonlinnan Kaverikoirat. Viimeksi mainittu tekee arvokasta vapaaehtoistyötä mm. vierailemalla säännöllisesti vanhusten palvelutaloissa. Yleisön saamiseksi paikalle päätettiin tarjota ilmainen kenttälounas, vähintään 800 annosta. Paikallinen puhelinyhdistys BLC saatiin sponsoriksi tähän, joten järjestävien yhdistysten kulut pysyivät kohtuullisina. Tapahtumapaikkana oli kaupungin ydinkeskusta, eli kauppatori ja kirkkopuiston kenttä. Kyseinen kenttä toimi aikoinaan Suojeluskunnan urheilu- ja harjoituskenttänä, joten perinteenkin puolesta paikka oli mainio. Keskipäivällä pidetty pääjuhla oli torilla ja näyttelyt sekä kenttälounas kirkkopuiston kentällä. Kuva: Riitta Ovaska Kuva: Heikki Kupiainen Sää oli mitä mainioin, jopa helteinen. Klo 10 aloitettiin tapahtuma lipun nostolla ja kenttähartaudella. Yleisöä rupesi tulemaan mukavasti ja klo 11 palomiehet esittivät toimintanäytöksen jossa kolariauto leikattiin voimasaksilla avomalliseksi. Osa palolaitoksen kalustosta kävi välillä oikeallakin keikalla, mutta palasi takaisin ja toiminta jatkui. Torin pääjuhlassa tervehdykset aloitti kaupunginjohtaja Janne Laine ja hänen jälkeensä Etelä-Savon Aluetoimiston evl Jussi Haikarinen. Juhlapuhujana oli kenraaliluutnantti Paavo Kiljunen, joka käsitteli laajasti vapaehtoista Maanpuolustusta ja viimeaikojen tapahtumia. Lopputervehdyksen esitti Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Mikko Halkilahti, joka osoitti sanansa juhlivalle upseerikerholle ja kaikille tapahtumaan osallistuneille vapaaehtoisille. Kenttälounaan jakelu aloitettiin juhlapuheiden jälkeen ja lounasta riitti noin tuhannelle hengelle. Reserviläisten räjäytysryhmä oli visioinut taistelunäytöksen sataman edustalla sijaitsevaan Törninpyörä-saareen. Laukauksien rätinä, korkealle kohonneet tulipatsaat ja räjähdyksien kumu ei varmasti jäänyt huomaamatta sattumalta paikalla olleilta turisteiltakaan. Maakuntamuseo oli myös lähtenyt tapahtumaan mukaan ja yleisölle järjestettiin kaksi 50 hengen ryhmän esittelykierrosta museon varastoihin Piispanmäen laitesuojassa. Molemmat ryhmät tulivat täyteen nopeasti ja reserviläiset toimivat saattajina. Vi- Sinibaretit SAVON VASAMA

16 rolaiset jakoivat Kaitseliite-kotkalla varustettuja ilmapalloja ja taisi niitä muutama lähteä idän suuntaankin. Lieneekö terveiset menneet perille? Lippu laskettiin ja näyttelyt sulkeutuivat klo 15 ja upseerien kutsutilaisuus alkoi laitesuojan isossa salissa. Kutsuvierailla oli myös mahdollisuus vierailla museon tiloissa. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja Isänmaallinen. Huomionosoitukset ja puheet kuuluivat luonnollisesti ohjelmaan. Reserviläisiä ja muita vapaaehtoisia kirjattiin MPK kurssille yhteensä 64 henkilöä. Lisäksi oli varmasti toinen mokoma erilaisissa tehtävissä liittyen näyttelyihin kahvituksiin. Maanpulustusnaiset Kuva: Riitta Ovaska Käytän tässä mahdollisuutta vielä kerran koko sydämestäni kiittää kaikkia tähän meidän mittakaavassa isoon ponnistukseen osallistuneita. KIITOS! Pekka Laitinen Puheenjohtaja Savonlinnan Reserviläiset Ry Epäsuoraa tulta saareen Kuva: Heikki Kupiainen Tapahtumasta tehty video löytyy Youtubesta hakusanalla Maanpuolustustapahtuma Savonlinnassa Suur-Savon reserviläiset voitokkaina Sotilaiden SM-kisojen partiosuunnistuksessa Suur-Savon reserviläisistä muodostettu joukkue voitti Sotilaiden SM-kisojen partiosuunnistuksen reserviläissarjan Porin Prikaatin järjestämissä kisoissa Kuva: Puolustusvoimat Joukkeessa kilpailivat ltn Tuukka Turkka (Mäntyharju), alik Vili Valjakka (Mikkeli), alik Heikki Manninen (Haukivuori) ja ylik Olli-Jussi Korpinen (Mikkeli). 16 SAVON VASAMA

17 SAVON SOTILASPERINNEYHDISTYS PORRASSALMI RY Perinnematkat Seuraava sotahistoriallinen matka on suunniteltu järjestettäväksi keväällä Valmistelussa on matka Balttiaan. Ajankohdaksi on kaavailtu helatorstaiviikkoa Ari Kuikka matkatyöryhmineen valmistelee matkaa ja heiltä voi tiedustella valmistelujen edistymistä. Syksyllä 2015 ei järjestetä perinnematkaa. Painotuotteet Myyntiin on saatu myös muutamia Porrassalmi-vuosikirjan I osaa. Kirjojen hinnat: Porrassalmi-vuosikirja nro I IV Porrassalmi-vuosikirja nro V-VI Porrassalmi-vuosikirja nro VII Porrassalmi-vuosikirja nro VIII 15 e 20 e 30 e 40 e Kyösti Väänänen Kuninkaallisen Savon Prikaatin miehiä 20 e Göran Magnus Sprengtporten - Patriootti vai petturi? seminaarijulkaisu 5 e Mikkeli Talvisodan päämajakaupunki seminaarijulkaisu 5 e Näkökulmia Mannerheimiin seminaarijulkaisu 5 e Porrassalmi 225 taistelunäytöksestä tehty DVD: muutamia on vielä jäljellä, 10 e Tiedustelut: Markku Riittiseltä (Puh ) tai Heimo Marttiselta. Esitelmät Jäsenistöä kehotetaan osallistumaan Jalkaväkimuseon jalkaväen vuosipäivänä klo 18 ritarisalissa järjestämään esitelmätilaisuuteen, jossa Vesa Määttä esitelmöi kenraali K.L. Oeschistä Määtän kirja Oeschistä julkaistiin jalkaväkimuseon julkaisusarjassa lokakuussa Kirjaa voi tiedustella jalkaväkimuseolta. Lukemattomia painotöitä KAMPAAMO- PARTURI Ritva Taivalantti Puh. (015) Porrassalmenkatu 21 A 3. kerros SAVON VASAMA

18 Mikkelin Reserviläiset on maamme toiseksi vanhin reserviläisyhdistys. Yhdistyksen perustamispäivä on Jäsenmäärä tällä hetkellä 213. Yhdistyksen 80 vuotta sitten määritellyt arvot ovat edelleen kantavina voimina yhdistyksen toiminnassa, joka perustuu maanpuolustushengen ja -tahdon ylläpitoon veteraaniperinteen vaalimiseen 80 reserviläisliikunnan ja kilpailutoiminnan järjestämiseen jäsenistön kouluttamiseen Toteutamme yhdessä toisten maanpuolustusjärjestöjen kanssa useita maanpuolustushenkisiä tapahtumia teemalla: Yhdessä olemme vahvoja. Yhdistyksen toiminta on saavuttanut viime vuosina vankan jalansijan maanpuolustushenkisten tapahtumien järjestäjänä, sekä osaavana kouluttajana yhteistyössä Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutuksen kumppanina. Reserviläistoiminta on saanut yhteistyökumppaneita myös paikallisista maanpuolustusjärjestöistä. Yhdistys juhli pyöreitä vuosia Virkeän yhdistyksen juhlapäivä aloitettiin laskemalla muistoseppele maanpuolustustyölle Päämajapatsaalle. Varsinainen Juhlatilaisuus pidettiin Mikkelin Musiikkiopiston tiloissa, jonne oli saapunut jäsenistä ja kutsuvieraista koostuva laaja juhlayleisö. Juhlassa juhlapuhujana oli Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Lämminhenkisessä juhlassa kuultiin korkeatasoisia laulu - ja musiikkiesityksiä, sekä palkittiin ansioituneita reserviläisiä. Juhlapuheen piti Reserviläisliiton varapuheenjohtaja Osmo Suominen Teksti: Eero Kontinen Kuvat: Mikkelin Reserviläiset Juhlassa palkittiin Reserviläisliiton pronssisella ansiomitalilla (vas) Veli-Pekka Kontinen, Kari Kauppinen ja Jukka Rönkä Yhdistyksen seppeeleen Päämajapatsaalle laskivat Harri Kaipainen, Kari Ruskela ja Eero Kontinen. Vireä kasikymppinen jatkaa toimintaansa positiivisen maanpuolustustyön saralla 18 SAVON VASAMA

19 Onnistunut Kotiseutu- ja maanpuolustusjuhla Sulkavalla Sulkavan reservinupseerit ry järjesti su Partalansaaren Sarsuinmäen tykkipatterilla mieleenpainuvan maanpuolustusjuhlan. Tykkipatteri rakennettiin välirauhan aikana ja se oli osa Salpalinjaa. Sulkavan lähialueen ja Sarsuinmäen osuus tässä pitkässä linnoitusketjussa olikin päivän pääaihe. Kunniavartiossa vas.res yliltn Markku Vihavainen, res maj Esa Repo, res kapt Olli Uotinen. Takana tilaisuuden avaaja ja juontaja res kapt Ilkka Partanen Sulkavan reserviupseereiden puheenjohtaja res kapt Ilkka Partanen piti avauspuheen ja toimi tilaisuuden juontajana. Sulkavan kunnan tervehdyksessä kunnanjohtaja Rinna Ikola- Norrbacka piti tärkeänä sitä, että tällaisia historiallisesti arvokkaita paikkoja pidetään kunnossa ja tietoa niiden tarkoituksesta jaetaan myös nuoremmille sukupolville. Hän esitti kiitoksensa edeltäjälleen kunnanjohtaja Ilmo Liukolle jolla oli merkittävä osuus siinä, että tämä Canon tykki tälle paikalle aikanaan saatiin. Hän kiitti myös Sulkavan reservin upseereita juhlan järjestämisestä sekä siitä, että upseerit ovat lupautuneet huolehtimaan tykin kunnossapidosta. Puolustusvoimien ja Karjalan Prikaatin terveiset toi juhlaan aluetoimiston päällikkö evl Heikki Saarento, jonka mukaan Suomen puolustaminen perustuu pitkälti yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviin. Juhlan puheiden välillä esiintyi Sulkavan mieslaulajat johtajanaan Kari Tuunainen. Kauniissa Sarsuinmäen mäntymetsässä laulu kuulosti todella komealta. Veteraanin iltahuudon soolon esitti res ltn Juha-Pekka Vihavainen. Juhlapuheen piti res ylil Hannu Kainulainen. Hänen isänsä edesmennyt kansanedustaja Heikki Kainulainen oli nuorena vänrikkinä ollut rakennuttamassa tätä Sarsuinmäen patteria. Puheessa oli mukavasti lai- Juhlapuheen piti res yliltn Hannu Kainulainen nauksia isä Heikin aikanaan pitämästä tykin vihkiäispuheesta sekä omia muistoja jatkosodan ajalta tältä samalta paikalta. Res kapt Jaakko Teerimäki piti esitelmän Salpalinjan osuudesta Sulkavalla ja sen lähialueilla. Sarsuinmäen patterin tehtävänä oli hallita teitä jotka johtivat Saimaan vesistön välissä Sulkavan ja Puumalan kautta sisämaahan. Salpalinaja oli Sulkavalla toki muutakin kuin tämä patteri sillä mm Virmutjoelle Lohikosken kautta kulkeva tie oli sulutettu ja linnoitettu hyvin vahvasti samoin Puumalan suuntaan kulkeva tie. Teksti ja kuvat: Markku Vihavainen. Tilaisuuden järjestelyihin osallistuneita oikealta res kapt Jaakko Teerimäki, res kapt Olli Vihavainen ja res yliltn Markku Vihavainen sekä Yk-veteraani Vesa Paunonen.Edessä Sulkavan res upseereiden perustajajäsen res yliltn Osmo Vihavainen. SAVON VASAMA

20 JÄÄKÄRIMUISTOLAATAN PALJASTUS SAVONLINNAN LYSEON LUKIOLLA Lyseon Lukion edeltäjän Savonlinnan Reaalilyseon oppilaista lähti vuoden 1915 aikana Saksaan saamaan sotilaskoulutusta 14 koulussa opiskellutta poikaa. Heidän päämääränään oli valmistautua, tarvittaessa jopa asein, vastustamaan Suomea uhkaavaa venäläistämistä. Tällainen oli julkisesti ilmoitettu alkavan ko.vuoden alusta. Nyt katsottiin olevan oikea hetki käyttää hyväksi Venäjän huono taistelumenestys Ensimmäisen maailmansodan Saksan Itärintamalla. Saksa oli tuolloin ainoa maa joka suostui antamaan sotilaskoulutusta suomalaisille, tuolloisille Venäjän kansalaisille. Lähtöratkaisun tekemiseen liittyi jokaiselle Saksaan lähtijälle henkilökohtainen riski, jota jääkäri Heikki Nurmio sattuvasti kuvasi Jääkärimarssin sanoissa: meillä armoa ei kotimaata. Tämä tarkoitti Saksaan lähtijän alistumista syytteeseen maanpetoksesta tai valtiopetoksesta. Maanpetokseen syyllistyi jokainen jääkäriksi ilmoittautunut ja valtiopetokseen ne, jotka sotilasvalalla liittyivät Saksan armeijaan ja lähtivät sen mukana rintamalle taistellakseen venäläisiä joukkoja vastaan. Edellisestä rangaistus oli elinkautinen ja jälkimmäisestä kuolemantuomio. Saksaan lähtijät katsoivat riskin olevan tavoiteltuun lopputuloksen arvoisen lopputuloksen, joka olisi Suomen saavuttama itsenäisyys. Savonlinnan Reaalilyseo oli eturintamassa Saksaan lähtijöiden joukossa aamulla ensimmäiset viisi miestä seisoivat Lockstedt-Lagerin asemalaiturilla, oli joukossa Savonlinnan Lyseosta vuoden 1912 yo, Aarne Snellman. Iltajunalla saapui vielä neljä lisää, joten ensimmäisen päivän 19:sta saapuneesta viisi oli Savonlinnan Lyseosta. Seuraavana aamuna saapui vielä Osmo Grönroos, joka oli Saksassa insinöörioppia saamassa ja löysi perille omin avuin täydentäen savonlinnalaisten osuuden joukosta kolmannekseen. Kaikki 14 lyseossa opiskellutta olivat Saksassa vuoden 1915 loppuun mennessä. Muistolaatan nimien joukossa on eritaustaisia henkilöitä: Lauri Tiaisen ollessa valmis maisteri oli eräs koulusta erotettu merille karannut ja Kuvassa vasemmalta Maakuntaneuvos Pekka Nousiainen, prikaatikenraali Asko Kilpinen, Suojeluskunta - LottaSvärdperinneyhdistyksen puheenjohtaja Paavo Tynkkynen ja kirjoittaja. Kuva E. Kosonen. saksalaisesta internointileiristä jääkäriksi ilmoittautunut. Taisteluihin osallistui heistä 12 ja yksi haavoittui vaikeasti, mutta palasi riviin. Kolmella koreili rinnassa Saksan Rautaristi, jonka ansaitsivat vain kuutisen kymmentä noista kokonaisuudessaan lähes 1900 miehen joukosta eli 2 %. Lyseon pojista se oli joka viidennellä. Kotimaassa heistä palveli Suomen Puolustusvoimissa 11 yhden yleten kenraaliksi ja muiden esiupseereiksi. Kenraalimajuri Aarne Snellman, Savonlinnan kaupungin ainoa kenraali, kaatui Jatkosodassa Syvärin rintamalla ja haudattiin Hietaniemen sankarihautaan. Talvisalon hautausmaalta löytyy kolmen jääkärin haudat. 20 SAVON VASAMA

21 MARSKIN MARSSI 2015 Marskin Marssi marssittiin lauantaina Karkialammilla Mikkelissä jo kuudennentoista kerran. Marskin marssi on koko perheen maanpuolustushenkinen ulkoilutapahtuma. Jo perinteeksi muodostunut tapahtuma kokosi jälleen suuren joukon kaiken ikäisiä marssijoita. Ylikersantti Eero Kylliäinen ja vuodelta 1944 oleva VRFKA-lähetinvastaanotin, eli C-asema Marssireitti koostui lähtöalueesta ja maastoon sijoitetusta rastiradasta. Lähtöalueella oli tällä kerralla nähtävänä Puolustusvoimien viestipasi (VIPA) sekä sotilaspoliisiauto, joita Puolustusvoimien henkilökunta yhdessä varusmiesten kanssa esitteli yleisölle. Lisäksi nähtävänä oli Matti Puhakan sotahistoriallisia esineitä. Ekoaseammuntaa pääsi kokeilemaan Mikkelin reserviupseereiden Noptelrastilla lähtöalueella. Mikkelin reserviläiset keittivät hernekeittoa ja jälkiruuaksi Sotilaskoti paistoi munkkeja ja keitti kahvia. Mikkelin reserviläiset jakoivat kartat ja opastivat muutoinkin rastiradalle lähtenyttä yleisöä. Rastirata oli noin 3,6 km pitkä reitti, joka koostui pururadasta ja pienistä teistä. Reitille oli sijoitettu muutaman sadan metrin välein 7 erilaista rastia. Rasteilla yleisö pääsi testaamaan mm. historiatietojaan Marsalkkaan liittyen. Tänä vuonna esittelyssä oli myös nykyisin harvoin esillä oleva Kyynel-radio. Kyyneltä käyttivät viime sotien aikana erityisesti kaukopartiot toimiessaan kaukana omista joukoista. Nyt radioamatöörit havainnollistivat yhteyksien ottamista maastoon perustetun radioaseman kalustolla. Tämä oli hyvin kiinnostava ja mielenkiintoinen esitys. Yleisö pääsi myös testaamaan frisbeegolftaitojaan, arvioimaan etäisyyksiä ja tutustumaan kokeneiden retkeilijöiden esittelemiin retkeilyvarusteisiin. Näin oli päästy reitin puoliväliin ja olikin sopiva hetki Maanpuolustusnaisten järjestämille päiväkahveille Viralliset PASSIKUVAT helposti ja nopeasti odottaessa Pasi-ajelulle vuoroa odotellessa. Naiset järjestivät lapsille mm. pussihyppelyä ja kasvomaalausta. Aikuisille oli tarjolla myös Maanpuolustusnaisten toiminnan esittelyä. Reitin ehdottomasti suosituin ja odotetuin rasti oli jälleen kerran Puolustusvoimien Pasi miehistönkuljetusvaunu, jonka kyytiin yleisö pääsi. Rastiradan loppupuolella oli Mikkelin Reserviläisten toimintanäytös, jossa esiteltiin maastoskootterin käyttöä joukkojen avustamiseen telamiinojen kuljettamisessa. Ryhmä havainnollisti myös tieuran sulkemista telamiinoitteella. Kaikkiaan marssiin osallistui yleisöä ja järjestävää henkilöstöä yli 600 henkilöä. Tämä osoittaa, että tapahtumalle on tilausta jatkossakin. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Puolustusvoimien, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Mikkelin reserviupseereiden, Maanpuolustusnaisten ja Sotilaskodin kanssa. Marskin marssi marssitaan taas ensi syksynä elokuun viimeisenä viikon loppuna. Tervetuloa uudelleen Marskin marssille Terveisin Mikkelin Reserviläiset ry SAVON VASAMA

22 Ristiinan Reservinupseerit juhlistivat Suomen Sodan sankarin ristiinalaisen everstiluutnantti Joachim Zachris Dunckerin kaatumisen muistopäivää. Duncker kaatui Ruotsissa Hörneforssin taistelussa Päivä on nimetty Ristiinan Reservinupseerien perinnepäiväksi. Päivä tunnetaan J.L. Runebergin runosta Heinäkuun Viides Vänrikki Stoolin tarinoista. Duncker oli korkeaarvoisin Suomen Sodassa kaatunut upseeri. Kuvassa Ruotsin puolustusvoimien edustaja everstiluutnantti Jan Flodin ja Ristiinan Reservinupseerien puheenjohtaja kapteeni Risto Komulainen. J.Z. Dunckerin muistojuhla Heinäkuun viides Ristiinassa Ristiinan Reservinupseerit juhlistivat Suomen Sodan sankarin ristiinalaisen everstiluutnantti Joachim Zachris Dunckerin kaatumisen muistopäivää. Duncker kaatui Ruotsissa Hörneforssin taistelussa Päivä on nimetty Ristiinan Reservinupseerien perinnepäiväksi. Päivä tunnetaan J.L. Runebergin runosta Heinäkuun Viides Vänrikki Stoolin tarinoista. Duncker oli korkea-arvoisin Suomen Sodassa kaatunut upseeri. Perinnepäivän vietto aloitettiin jumalanpalveluksella Ristiinan perinnerikkaassa kirkossa, jonka jälkeen suoritettiin kunnianosoitukset seppeleenlaskuineen sotiemme veteraaneille sankarihaudoilla. Ruotsin puolustusvoimien seppeleen laski everstiluutnantti Jan Flodin, joka oli yksi ristiinalaisten isännistä vuoden 2014 vierailulla Hörneforssissa ja Ruotsin puolustusvoimien virallinen edustaja tilaisuudessa. Perinnepäivän vietto jatkui Dunckerin jalanjälkiä seuraten Kosoniemen kartanoon ja sieltä edelleen Löydön kartanoon, jossa nautittiin lounas. Tilaisuudessa everstiluutnantti Jan Flodin luovutti ruotsalaisen mitalitoimikunnan myöntämät ansiomitalit kapteeni Erkki Rantalaiselle, luutnantti Eero Kaakolle, majuri Veli Kovaselle ja everstiluutnantti Jouko Nousiaiselle perinnetyön hyväksi tehdystä työstä. Teksti: Jouko Nousiainen Kuvat: Ulla Kelohonka Jumalanpalvelus Ristiinan kirkossa. MAANPUOLUSTUS- JUHLA 2016 Järjestetään 9.4. Joroisilla. Yhdistykset tiedottavat tapahtumasta keväällä. 22 SAVON VASAMA

23 Ristiinassa sijaitsee vuonna 1739 rakennettu ja vuonna 1799 nykyiselle paikalleen siirretty ns. sotakoulun rakennus. Tässä myös Brahenlinnan virkatalona tunnetussa rakennuksessa aloitti Savon prikaatin komentaja Yrjö Maunu Sprengtporten suomalaisten upseerien koulutuksen vuonna Vuodesta 1811 aina 1930-luvulle saakka virkatalo oli vuokralla. Vuosina rakennuksessa toimi emäntäkoulu, sittemmin kotitalousoppilaitos. Rakennuksessa on toiminut myöskin kansalaisopisto ja päiväkoti. Mikkelin kaupungin omistama rakennus on vuodesta 2011 alkaen ollut tyhjillään homevaurioiden takia. Brahenlinnan virkatalo on kulttuurihistoriallisesti merkittävä varjeltu kohde. Se on yksi vanhimmista Suomessa säilyneistä virkataloista. Sotakoulurakennuksen tulevaisuus on pitkään huolestuttanut ristiinalaisia sotahistoriasta kiinnostuneita henkilöitä ja yhdistyksiä. Toiminnanjohtaja ja kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Kirsi Olkkonen ja RISTIINAN VANHA SOTAKOULU KUNTOON JA KÄYTTÖÖN professori, Ristiinan Reservinupseerit ry:n jäsen Jari Valkonen toimivat aloitteelisina koollekutsujina toimikunnalle. Yhteyttä asiassa on pidetty myös Mikkelin kaupunkiin, jonka virkamiehet ovat olleet mukana toimikunnan työssä. Toimikunnassa ovat olleet mukana Ristiina-seura, Ristiinan reservinupsserit, Ristiinan pursiseura, Suomen kalliotaideyhdistys, Someen erä-ässät ja Mikkelin kaupunki. Vuoden 2015 alusta alkaen mukan on ollut HelsinginYliopiston Ruralia Instituutti. Mukana olevat yhdistykset ovat myös taloudellisesti panostaneet hankkeeseen. Toimikunnan tavoitteena on on kehittää Ristiinan vanhasta Sotakoulusta sen historiallisia arvoja kunnioittaen valtakunnallisesti ja paikallisesti merkittävä yhdistysten ja matkailun tarpeita palveleva pitäjäntalo. Toimikunta on kokoontunut yhdeksäntoista kertaa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennuksen täyskorjausta, joka vaatii huomattavia investointeja ja talkootyötä. Rahoituksen järjestäminen Sotakoulun entisöimiseen ja korjaukseen onkin toimikunnan ajankohtainen tehtävä. Reserviläisjärjestöillä on erinomainen mahdollisuus osallistua tämän valtakunnallisestikin merkittävän projektin toteuttamiseen taloudellisesti ja talkootöiden muodossa. Jouko Nousiainen Ristiinan Reservinupseerit ry HEIKKILÄN YRTTTILA Kotimaisia yrttejä Kuivatut kotimaiset yrtit yrttimausteseokset yrttiteet makusokerit yrttidipit kristallisuola savusuola yrttisuola Heikkilän Yrttitila Oy SAVON VASAMA

24 Reservin yliluutnatti Niilo Pulkkinen in memoriam Ristiinalainen monipuolinen järjestövaikuttaja, reservin yliluutnantti, opettaja Niilo Jorma Kalevi Pulkkinen kuoli Ristiinassa Niilo oli syntynyt Mikkelin maalaiskunnassa maanviljelijäperheeseen. Niilo Pulkkinen kävi oppikoulun Mikkelin Yhteiskoulussa, mistä kirjoitti ylioppilaaksi vuonna Ylioppilaaksi tulon jälkeen Niilo suoritti varusmiespalveluksen silloisessa JR 7:ssä ja RUK:n kurssilla n:o 70.Niilo Pulkkinen valmistui kansakoulunopettajaksi vuonna Melko pian valmistumisensa jälkeen Niilo sai opettajanpaikan Ristiinasta Sydänmaan koululta ja myöhemmin Pellosniemen koululta, mistä jäi täysin palvelleena eläkkeelle vuonna Kun Ristiinassa oli 1950-luvun lopulla herännyt ajatus paikallisen reserviupseerikerhon perustamisesta, oli Niilo heti valmis olemaan mukana ja ottamaan vastuuta alusta alkaen. Ristiinan Reserviupseerikerho perustettiin ja Niilo Pulkkinen oli yksi kerhon perustajajäsenistä. Kerhon nimi muutettiin vuonna 1972 Ristiinan Reservinupseerit ry:ksi. Niilo oli yhdistyksen kantavia voimia aivan alusta alkaen. Hän toimi yhdistyksen sihteerinä toisen toimintavuoden alusta kuusi vuotta ja vielä sen jälkeen yhden vuoden. Todellisen maanpuolustuksellisen urotyön Niilo teki toimimalla yhdistyksen puheenjohtajana eri aikoina yhteensä 26 vuotta. Tämän lisäksi Niilo oli yhdistyksen edustajana vuosikaudet Suur-Savon Reserviupseeripiirin hallituksessa ja yhdistyksen edustajana erilaisissa toimikunnissa ja työryhmissä. Niilo oli erittäin työteliäs ja toimi yhdistyksen ja maanpuolustuksen hyväksi voimiaan säästämättä, usein yksinkin puurtaen. Esimerkiksi yhdistyksen aikanaan omistama Lillukka-maja oli suurelta osin Niilon aikaan saama. Suurena apuna Niilolla oli toiminnassaan vaimonsa, kotiseutuneuvos Katri Pulkkinen. Yhdistys kutsui Niilo Pulkkisen kunniajäsenekseen vuonna 2007 kiitoksena ja kunnianosoituksena hänen yhdistyksen hyväksi tekemästään työstä. Ristiinan Reservinupseerit r.y. muistaa perustajajäsentään ja kunniapuheenjohtajaansa kiitollisena ja kunnioittavasti. Ristiinan Reservinupseerit r.y. Eero Viljakainen in memoriam Suruviesti saavutti maakunnan reserviläiset saadessamme tietää Eero Viljakaisen poismenosta. Eeron elämänohje oli: Pitää uskaltaa yrittää muuten ei pärjää. Elämänohjettaan hän noudatti työurallaan ja järjestötoiminnassa. Eero oli moniosaaja, hän ehti tekemään paljon: taksiautoilijana 40 v, kyläkauppiaana 34 v. rakensi taloja, toimi lehtien asiamiehenä, myi vakuutuksia. Nuorena hän työskenteli kesät hinaajassa, välillä ruorissa lastaamassa puita laivaan ja hoitamassa konehuonetta. Luottamustehtäviä hän on hoitanut Kuomiokosken Urheilusäätiössä ja Kaupankeskusliiton valtuuskunnassa ja hallituksessa, reserviläisliitossa, -piirissä ja yhdistyksessä. Jokaista luottamustoimea hän hoiti usean kymmenen vuoden ajan. Järjestötoiminta oli aina lähellä hänen sydäntään. Hän toimi reserviläistoiminnassa, urheiluseuroissa, kyläseurassa, kalastuskunnassa ja Lions-klubissa. Hän on toiminut järjestöissä puheenjohtaja, sihteerinä, rahastonhoitajana. Reserviläistoimintaan Eero tuli mukaan 1970 ja valittiin suoraan yhdistyksen hallitukseen. Hän on ollut reserviläisissä puheenjohtajana, sihteerinä ja rahastonhoitajana. Ristiinan Reserviläisissä hän oli hallituksessa 40 vuotta josta rahastonhoitajana 35 vuotta. Reserviläisissä toiminta ei jäänyt Ristiinaan vaan hän toimi Reserviläisliiton talousvaliokunnassa seitsemän vuotta ja reserviläispiirin piirihallituksessa kymmenen vuotta. Toimiminen aktiivisesti reserviläisenä antoi hyvän tietopohjan kirjoittaa Ristiinan reserviläisten historiikin yhdistyksen 50 vuotis juhlaan. Eero oli verkostojen rakentaja, hänellä oli ystäviä reserviläisliiton puheenjohtajista kuuden puheenjohtajan kaudelta. Eero myös muistettiin. Liittokokouksissa ystäviä oli liiton puheenjohtajista ja monista reserviläis yhdistyksistä. Hänelle oli tärkeää toimia esimerkillisesti. Maanpuolustus oli hänelle vuosikymmenien harrastus. Tapa jolla hän sitoutui harrastukseen on jättänyt meille nuoremmille hyvän esimerkin pitkäjänteisestä ja osaavasta tehtävien hoidosta. Reserviläisveljemme Eero Viljakainen on pois. Hänen vahva isänmaallisuutensa ja maanpuolustustyönsä säilyy aina mielessämme. Olli-Pekka Kanninen 24 SAVON VASAMA

25 TAPAHTUMIA Reserviläisliitto järjesti kansallisena veteraanipäivänä valtakunnallisen seppeleenlaskutapahtuman. Kunniavartio Marskin patsaalla. Mikkelissä Päämajapatsaalle seppeeleen laskivat reserviläispiirin puheenjohtaja Raimo Mikkonen, Mikkelin reserviläisten puheenjohtaja Harri Kaipainen sekä veteraanien edustajana Hannes Hynönen. Perinteisen Viron Reserviupseerien Talvileirin yhteiskuva Tarton toimitalon edessä TALVILEIRI VIROSSA Suomea edustivat reservinupseerit Helsingistä, Joensuusta ja Mikkelistä. Tilaisuuteen kutsun lähettivät Tarton res.upseerien puheenjohtaja Ivar Sibul ja Kuno Peek ( kuvassa kannattelee EROKin lipun oikeaa kulmaa). Mikkelin res.upseereiden edustajat ins. kapteeni Jaakko Lamberg ja ylil. Seppo Anttalainen. Maavoimien res.upseerit ovat vihreissä maastopuvuissa ja laivaston res.upseerit mustissa asuissaan. Talvelaager-tapahtuma koostui tällä kertaa ajankohtaisia aiheita käsittelevistä esitelmistä. Majuri Ankelo Helsingistä esitellessään englanniksi Suomen Puolustusvoimien tilaa sai kuulijakunnalta toivomuksen puhua suomea, jota kaikki ymmärsivät. Illallisilla Tarton yliopiston tiloissa Jaakko Lamberg luovutti suomalaiset kunniamerkit Ivar Sibulille, Kalev Murulle ja Guido Paekselle. Tilaisuudessa puhuivat Jaakko Labbergin lisäksi Tarton kaupunginjohtaja ja Viron puolustusministeri. Kuvassa takana näkyvän päärakennuksen alakerrassa ammuimme kilpailun pistooliradalla. SAVON VASAMA

26 YLENNYKSET PALKITUT Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat reservin upseerit MAJURIKSI Knuutinen Markku, Mikkeli KAPTEENIKSI Kiiskinen Ville, Juva Laukkanen Asko, Mikkeli Lindblom Harri, Pieksämäki YLILUUTNANTIKSI Heinikainen Esa, Mikkeli Hujanen Seppo, Mikkeli Palsa Topi, Savonlinna Suhonen Jari, Pieksämäki Tasapuro Arto, Mikkeli Tolvanen Asko, Sulkava LUUTNANTIKSI Eriksson Kenneth, Parikkala Eskelinen Jyri, Mikkeii Pirkkalainen Herkko, Joroinen Etelä-Savon Aluetoimiston päällikkö on ylentänyt seuraavat reservin aliupseerit ja miehistöön kuuluvat: SOTILASMESTARIKSI Hämäläinen Heikki, Mikkeli Torpakko Sami, Savonlinna VÄÄPELIKSI Heikkinen Sami, Enonkoski Hälikkä Veli-Matti, Mäntyharju YLIKERSANTIKSI Pigg Jarkko, Mikkeli KERSANTIKSI Hyyryläinen Anssi, Mikkeli Häkkinen Marianne, Pieksämäki Kärkkäinen Jesse, Mäntyharju Rinkinen Otto, Mikkeli Salokas Pauli, Mikkeli Vanhatalo Marko, Pertunmaa Väänänen Vesa, Mikkeli ALIKERSANTIKSI Kurki Hannu, Savonlinna Tulinen Mikko, Mikkeli KORPRAALIKSI Häkkinen Kalle, Kangasniemi Kosunen Johan, Kangasniemi SAVON VASAMA ONNITTELEE RESERVIUPSEERILIITON KULTAINEN ANSIOMITALI SK Martti Kemppainen Pieksämäki Jaakko Lamberg Mikkeli Juha-Pekka Parkkinen Pmäki RESERVIUPSEERILIITON KULTAINEN ANSIOMITALI Hiltunen Jan-Aulis, Savonlinna Anttonen Jorma, Savonlinna Kärkkäinen Pekka, Mikkeli Jäppinen Hannu, Pieksämäki RESERVIUPSEERILIITON HOPEINEN ANSIOMITALI Palsa Topi, Savonlinna RESERVIUPSEERILIITON PRONSSINEN ANSIOMITALI Lehmusoksa Kari, Savonlinna Sairanen Ahti, Savonlinna Toivanen Arto, Savonlinna Kesonen Kalle, Savonlinna Roivas Riitta, Mikkeli Reserviläisliiton huomionosoitukset sivullla 18. Porrassalmikisa Joukkuekilpailu 1. Kangasniemen Reserviläiset 858 Alik Laukkarinen Tero Alik Venäläinen Arto Korpr Marttinen Tuomo Maj Juntunen Pirkka Korpr Toivakka Mika 2. Mikkelin Reservinupseerit 853 Vänr Ylijoki Konsta Kapt Partti Petri Ltn Uusiheimo Timo Lääkmaj Rajasuo Ari Ltn Kakriainen Mikko 3. Mikkelin Reserviläiset 837 Alik Julkunen Ville Ylil Immonen Hannu Yliv Salmela Matti Kers Räsänen Pekko Alik Paavilainen Mikko 4. Savonlinnan Reserviläiset 816 Korpr Turtiainen Pauli Alik Kaskinen Veijo Alik Laitinen Pekka Korpr Mielonen Jarmo Alik Turtiainen Niko 5. Ristiinan Reserviläiset 716 Jääk Kovanen Ville Alik Isokuortti Jarkko Autostm Myllymäki Juhani Ylil Puhakka Mikko Kers Syrjäläinen Jaakko 6. Kangasniemen Reserviupseerit 693 Ylil Suuronen Jukka Vänr Pietarinen Joni Ylil Palvimo Timo Kapt Toivonen Ilmari Kapt Luukka Martti 7. Ristiinan Reservinupseerit 633 Vänr Toivanen Pasi MAj Kovanen Veli Vänr Valkonen Tuomas Evl Nousiainen Jouko Kapt Rantalainen Erkki Yksilökilpailu 1 Alik Laukkarinen Tero Kang.res Vänr Ylijoki Konsta Mik Res Ups Alik Julkunen Ville MikRes Vänr Toivanen Pasi RistResUps Korpr Turtiainen Pauli SlnRes Ylil Immonen Hannu MikRes Alik Venäläinen Arto Kang.res Kapt Partti Petri Mik Res Ups Alik Kaskinen Veijo SlnRes Yliv Salmela Matti MikRes Ltn Uusiheimo Timo Mik Res Ups Maj Kovanen Veli RistResUps Korpr Marttinen Tuomo Kang.res Ylik Thure Seppo Suursav. sinibar Maj Juntunen Pirkka Kang.res Alik Laitinen Pekka SlnRes Lääkmaj Rajasuo Ari Mik Res Ups Korpr Toivakka Mika Kang.res Vänr Valkonen Tuomas RistResUps Ltn Kakriainen Mikko Mik Res Ups SAVON VASAMA

27 Joennestään mainioista vakuutuksista tuli juuri jopa 5% parempia. Previ w Preview P iew Preview Previe view Preview Preview Pr review Preview Preview Preview Preview Preview Preview Preview Pre w Preview Preview Preview Preview Preview ew Preview Preview Preview Preview Preview Previ view Preview Preview Preview Preview Preview Prev LähiTapiolasta saat tutkitusti Suomen parasta palvelua.* Ja nyt myös jopa 5 % Bonusta. Katso lähimmän toimistosi tiedot osoitteesta *EPSI Rating 2013: LähiTapiolan palvelun laatu koetaan erinomaisena; 1. sija Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. eview Preview Preview Preview Preview Preview Pr ew Preview Preview Preview Preview Preview P eview Preview Preview Preview Preview w Preview Preview Preview Previe view Preview Preview Prev Preview Preview Pr iew Preview P review e

28 Suomalaisen KANSALLISKENKÄ Talvella lämpimät, kevyet ja tosi mukavat. Valitse omasi: Universal Antaa kylmälle kenkää! PAINO TAITTO TEROPRINT