RESTAUROINTIKISÄLLIN AMMATTITUTKINNON JA RESTAUROINTIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON UUDISTETTU

Transkriptio

1 MUISTIO RESTAUROINTIKISÄLLIN AMMATTITUTKINNON JA RESTAUROINTIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEET ON UUDISTETTU Uudistustyön tarkoitus Restaurointikisällin ammattitutkinnon ja restaurointimestarin erikoisammattitutkinnon perusteet on uudistettu vastaamaan paremmin nykyisiä työelämän tarpeita. Uudistuspyyntö on tullut työelämästä. Tutkintojen sisältö ja osaamisvaatimukset Restaurointikisällin ammattitutkinto ja restaurointimestarin erikoisammattitutkinto sisältävät osaamista useilta eri restaurointialan ammattialoilta ja eroavat toisistaan työskentelytapojen, materiaalien ja erityisosaamisen perusteella. Ammattitutkinnossa on neljä osaamisalaa ammattialoittain seuraavasti: Kivirakenteiden restaurointi; muuraus, rappaus, koristevalu ja tulisija- ja hormimuuraus. Puu rakenteiden restaurointi; kirvesmiehen työt ja puusepän työt. Ikkuna rakenteiden restaurointi; lasitus- ja korjaustyöt. Pintakäsittelyiden restaurointi; maalaus ja koristemaalaus. Erikoisammattitutkinnossa ei ole erikseen osaamisaloja, mutta restaurointityön suunnittelussa ja ammattialan vaativassa korjaustyössä vaadittava osaaminen osoitetaan aina erikseen sovitun ammattialan mukaan. Alan ammattilaiset toimivat usein yrittäjinä ja saattavat yhdistää työhönsä osaamista lähialoilta. Siksi valinnaisissa tutkintojen osissa on alan yrittäjäosaamista sekä mahdollisuus perustellusti valita yksi tutkinnon osa myös jostain muusta ammatti- tai erikoisammattitutkinnosta. Restauroijat sijoittuvat luontevasti mm. talonrakentajien, puuseppien, pintakäsittelijöiden, konservaattoreiden, rakennusinsinöörien ja rakennusarkkitehtien kanssa kokonaisuuteen, jossa kullakin on omat työtehtävänsä ja tiivis yhteistyö. Perusteet on laadittu kolmikantaisesti restaurointialan ammattilaisten asiantuntijuudella Uudet tutkintojen perusteet on laadittu työryhmässä, jossa oli työnantajien ja työntekijöiden, koulutuksen järjestäjien sekä opiskelijoiden edustus. Koko työryhmän puheenjohtajana toimi restaurointimestari, lehtori Helena Mattila Turun Ammattiopistosäätiöstä. Muut mukana olleet asiantuntijat olivat: Timo Hammar, Restaurointipuusepät Nuutti Ay, puurakenteet, TA Jaakko Lainio, projektipäällikkö, Turun Ammattiopistosäätiö, työryhmän sihteeri Kaj Lehtonen, Lapin ammattiopisto, puurakenteet, OPE Markku Rintala, Koristerappausliike Rintala Ky, julkisivuentisöinti, TT Tekla Salminen, restaurointialan opiskelija, OPISK Silja Selonen, Sellakka Oy, pintakäsittelyt, TA Tommi Vilkanen, Lainio & Laivoranta Oy, kivirakenteet, TT Opetusneuvos Hanna Ketonen Opetushallituksesta johti tutkinnon perusteiden uudistamistyötä. Työryhmä kuuli lisäksi laajasti alan muita asiantuntijoita. Uusissa tutkintojen perusteissa on tarkasti kuvattu tutkinnon osittain ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. Ammattitaidon osittamistavoissa on huomioitu monipuoliset näyttöympäristöt. Uudet restaurointikisällin ammattitutkinnon ja restaurointimestarin erikoisammattitutkinnon perusteet otetaan käyttöön alkaen. Hanna Ketonen, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi,

2 Opetushallitus Ammattikoulutus, Tutkinnot Hanna Ketonen YHTEENVETO RESTAUROINTIKISÄLLIN AMMATTITUTKINNON JA RESTAUROINTIMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINNON PERUSTEIDEN LUONNOKSISTA JA PROJEKTIRYHMÄN PÄÄTÖKSET TUTKINTOJEN PERUSTEISIIN TEHTÄVISTÄ MUUTOKSISTA LAUSUNTOJEN POHJALTA Opetushallitus on pyytänyt lausuntoa restaurointikisällin ammattitutkinnon ja restaurointimestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnoksista (30/421/2011) päivätyllä asiakirjalla. Lausuntoa pyydettiin tutkintojen perusteiden seuraavista kohdista: o o o tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä tutkintojen muodostumisesta tutkinnoissa vaadittavasta ammattitaidosta ja arvioinnin perusteista (luku 3), erityisesti luonnoksissa kuvatuista ammattitaitovaatimuksista, arvioinnin kohteista ja kriteereistä sekä ammattitaidon osoittamistavoista. Lausunnot pyydettiin lähettämään mennessä Opetushallitukseen. Lausuntoaikaa pidennettiin lausujien pyynnöstä asti. Lausuntopyyntö oli Opetushallituksen avoimilla nettisivuilla. Lisäksi lausuntoa pyydettiin seuraavilta tahoilta: Arkkitehtuuri- ja ympäristökoulu LASTU, Lapinlahti AXXELL, Karjaa Helsingin maalariammattikoulu Keskuspuiston ammattiopisto, Metsälän toimipaikka Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Kirkkohallitus Kokemäenjokilaakson koulutuskuntayhtymä, Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitos, Nakkila Käsi- ja taideteollisuusalan tutkintotoimikunta (seppä) Lapin ammattiopisto / Rakennus- ja ympäristöala, Rovaniemi Museovirasto/RHO (Rakennushistorian osasto) Oulun seudun ammattiopisto / Pikisaaren yksikkö, Oulu Pintakäsittelyalan tutkintotoimikunta Pintaurakoitsijat ry Puusepänalan tutkintotoimikunta Rakennusinsinöörit ja arkkitehdit ry Rakennusliitto ry Rakennusmestareiden keskusliitto ry Rakennuspeltisepäntyön ja teknisen eristyksen tutkintotoimikunta Rakennusteollisuus RT ry Rakennustuotantoalan tutkintotoimikunta (työmaapäällikkö) Restaurointialan tutkintotoimikunta Restaurointikilta ry Seinäjoen koulutuskeskus, Aikuiskoulutus / Taidon ja kulttuurin oppilaitos TAIKU, Ilmajoki SEDU, Aikuiskoulutus Suomen yrittäjät ry

3 Taideteollisuusalan koulutustoimikunta Talonrakennusalan tutkintotoimikunta Talotekniikka ja rakentamisalan koulutustoimikunta TAO, Turun ammattiopistosäätiö Turun aikuiskoulutuskeskus Kooste lausunnoista tulleista kommenteista Opetushallitus sai 11 lausuntoa. Lausunnot tulivat tahoilta jotka on kirjoitettu edellä olevaan listaan tummennetuin kirjaimin. Tutkintojen perusteiden työelämälähtöisyys Uudistetuissa perusteissa työelämälähtöisyys on selkeää ja ammattialat vastaavat edellisiä perusteita paremmin restaurointialan työtehtäviä. Museovirasto pitää hyvänä, että perinteisillä aloilla on mahdollista suorittaa tutkintoja käytännön työssä saadusta aidosta työkokemuksesta ja opista. Kirkkohallitus pitää restaurointialan osaamista rakennusalan osaamiseen verrattuna sopivampana mittavissa kirkkojen korjausprojekteissa ja onkin merkittävä alan työllistäjä vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen. Osa pitää tutkintojen perusteita varsin vaativina, toiset taas muistuttavat, että tutkintojen vaativuustason tulee olla korkea, jotta työelämä hyväksyy osaamisen ja arvostaa tutkintoja työllistääkseen sen suorittaneita restauroijia. Rakennusteollisuus RT ry korostaa, että restaurointityössä hallitsemattomalla ammattitaidolla voidaan saada aikaan peruuttamattomia rakentamisen virheitä. Tutkintojen muodostuminen Tutkintoja ei saa pirstaloida liian pieniin työelämän kokonaisuuksiin. Ikkunarakenteiden restaurointi uutena osaamisalana tuntuu toisaalta erinomaiselta ja toisaalta hieman liian pieneltä omana osaamisalana. Valinnaisten tutkintojen osien tulee perustellusti liittyä restaurointialaan. Tutkinnossa voisi olla neljäs osa, joka olisi jonkinlainen suppea ammattitaidon osoittaminen erillistehtävänä. Perustutkintojen osat eivät sovellu ammatti- ja erikoisammattitutkintojen valinnaisiksi tutkintojen osiksi. Tutkinnoissa vaadittavasta ammattitaidosta ja arvioinnin perusteista, erityisesti luonnoksissa kuvatuista ammattitaitovaatimuksista, arvioinnin kohteista ja kriteereistä sekä ammattitaidon osoittamistavoista Kokonaisuus on selkeä. Tutkintojen ammattisanastoa tulee täsmentää ja eri ammattialoilla toistuvia kriteereitä tulee yhdenmukaistaa. Ikkunarestauroinnin ammattitaitovaatimuksissa on ensiaputaidot EA1 tasolla. Sen voisi lisätä kaikille muillekin aloille. Vaurioiden määrittelyn rinnalle tulee kriteereihin lisätä vaurioiden vakavuuden määrittely. Dokumentointiaineiston keräämisen lisäksi sitä tulee pystyä itse myös tuottamaan. Maalia poistettaessa, tulee osata dokumentoida poistettavat kerrokset. Turvallinen telineillä työskentely tulee lisätä arvioinnin kohteisiin. n tulee taloudellisia laskelmia tehdessään tuntea rakennusalan sopimuskäytäntöjä. Kielitaitovaatimukset tuntuvat kovilta. Äidinkielen lisäksi toisen kotimaisen ja vähintään yhden vieraan kielen välttävä hallinta on suuri vaatimus. Toisaalta työmailla on paljon vieraskielisiä työntekijöitä ja rakennuskohteet saattavat sijaita ulkomailla. Kaikkien osaamisalojen tutkintojen osiin tulisi lisätä rakennuspiirustusten lukutaito ja hankeasiakirjojen ymmärtäminen.

4 Perusteissa mainitaan, että restaurointimestari ei voi olla työmaalla vastaavana työnjohtajana. Asia hyväksytään, mutta jatkossa olisi syytä tutkia muutosmahdollisuuksia. Vastuukysymyksiä ei voi ohittaa. Maaseudulla, pienemmissä työkohteissa työnjohtajia löytyy kirvesmiehistä diplomi-insinööreihin. Muuta huomioitavaa Restaurointialan sanaston lähdeluetteloa tulee täsmentää. Uusista tutkintojen perusteista tulee järjestää tiedotustilaisuus alaa työllistäville tahoille. Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu LASTU pyytää korjauksien jälkeen uutta lausuntokierrosta. Helsingin Maalariammattikoulu toteaa, että termien tarkistuksella ja rakennuksen restauroinnin määrittelyllä osaksi rakennetun ympäristön hoitoa ja korjaamista osana korjausrakentamista saavutetaan toimivat ja työelämälähtöiset tutkintojen perusteet. Lausuntojen käsittely ja muutokset perusteiden luonnoksiin Työryhmä huomioi laajasti lausunnoissa tulleita ehdotuksia, joissa pyydettiin täsmentämään ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita, arviointikriteereitä ja ammattitaidon osoittamistapoja. Restaurointialan sanastoa täsmennettiin. Valinnaisista tutkintojen osista poistettiin mahdollisuus valita osa jostain perustutkinnosta. Ikkunarakenteiden restaurointi jää omaksi osaamisalaksi. Kielitaitovaatimuksia alakohtaistettiin. Restaurointiala on kansainvälinen ja sitä tulee voida seurata mm. sosiaalisen median välinein vierailla kielillä. Raaka-aineita ja tarvikkeita tuotetaan ulkomailta. Rannikkokunnissa asiakkaina on paljon ruotsinkielisiä yksityishenkilöitä. Kaikille ammattilaoille lisättiin osaamista, joka edellytetään EA1-koulutuksessa vaadittavat taidot sekä tulityö- ja turvallisuuskorttien saamiseksi edellytettävät tiedot ja taidot.

5 MÄÄRÄYS x.xx.2011 /011/2011 Voimassaoloaika: x.xx.2012 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 631/98, 13 2 mom Kumoaa Opetushallituksen määräyksen nro 11/011/2002 Muuttaa Opetushallituksen määräystä - RESTAUROINTIKISÄLLIN AMMATTITUTKINNON PERUSTEET Opetushallitus on päättänyt restaurointikisällin ammattitutkinnon perusteista, joita on noudatettava x.xx.2012 lukien toistaiseksi. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa aloitetut tutkintosuoritukset voidaan saattaa loppuun perusteiden nro 11/011/2002 mukaisesti x.xx.2014 mennessä. Tutkintotoimikunta ja tutkinnon järjestäjä eivät voi jättää noudattamatta tutkinnon perusteita tai poiketa niistä. Järjestettäessä näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta koulutuksen järjestäjä päättää koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Pääjohtaja Timo Lankinen Opetusneuvos Hanna Ketonen LIITE Restaurointikisällin ammattitutkinto 201x Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi,

6 LUONNOS Näyttötutkinnon perusteet RESTAUROINTIKISÄLLIN AMMATTITUTKINTO 2011 MÄÄRÄYS??/011/2011

7 LUONNOS SISÄLTÖ 1 NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen 1.3 Näyttötutkinnon perusteet 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa 1.6 Todistukset 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus 2 RESTAUROINTIKISÄLLIN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Restaurointikisällin ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen 2.2 Restaurointikisällin ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen 3 RESTAUROINTIKISÄLLIN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET 3.1 Restauroitavan kohteen alkukartoitus ja työn suunnittelu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat OSAAMISALA: KIVIRAKENTEIDEN RESTAUROINTI 3.2 Muuraus Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.3 Rappaus Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat

8 LUONNOS Koristevalu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.5 Tulisija ja hormimuuraus Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat OSAAMISALA: PUURAKENTEIDEN RESTAUROINTI 3.6 Kirvesmiehen työt Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.7 Puusepän työt Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat OSAAMISALA: IKKUNARAKENTEIDEN RESTAUROINTI 3.8 Lasitus ja korjaustyöt Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat OSAAMISALA PINTAKÄSITTELYIDEN RESTAUROINTI 3.9 Maalaus Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.10 Koristemaalaus Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)

9 LUONNOS Ammattitaidon osoittamistavat 3.11 Yrittäjyys Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat 3.12 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta

10 LUONNOS NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi. 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa

11 LUONNOS Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen. 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista.

12 LUONNOS Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 2 RESTAUROINTIKISÄLLIN AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Restaurointikisällin ammattitutkinnossa osoitettava osaaminen Restaurointikisällin ammattitutkinnon suorittanut henkilö toimii vastuullisissa restaurointitöissä, muuttuvissa toimintaympäristöissä noudattaen rakennetun ympäristön säilyttämisen keinoja ja työtapoja. Kisälli toteuttaa restaurointialaan erikoistuneiden suunnittelijoiden laatimia suunnitelmia. lla on vankka kokemus restaurointialalta. Tutkinnon suorittamista henkilökohtaistettaessa tutkintosuoritukset suunnitellaan ja toteutetaan ottaen huomioon työtehtävälle ominaiset piirteet. Pakollisten tutkinnon osien tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa osaavansa tehdä restaurointitöitä ja toimia yhteistyössä muiden työkohteessa työskentelevien kanssa. Lisäksi tutkinnon suorittaja hallitsee yhden valinnaisen tutkinnon osan edellyttämän erikoistuneen osaamisen. 2.2 Restaurointikisällin ammattitutkinnon osat ja tutkinnon muodostuminen Tutkinnossa on neljä osaamisalaa, joista tutkinnon suorittaja valitsee yhden: KIVIRAKENTEIDEN RESTAUROINTI PUURAKENTEIDEN RESTAUROINTI IKKUNARAKENTEIDEN RESTAUROINTI PINTAKÄSITTELYIDEN RESTAUROINTI

13 LUONNOS Tutkinto muodostuu kahdesta pakollisesta ja yhdestä valinnaisesta tutkinnon osasta. Tutkinto on valmis kun kolme tutkinnon osaa on suoritettu hyväksytysti Kaikille pakollinen tutkinnon osa Restauroitavan kohteen alkukartoitus ja työn suunnittelu Osaamisalan pakollinen tutkinnon osa, valitaan yksi osa Muuraus 3.3 Rappaus 3.4 Koristevalu 3.5 Tulisija- ja hormimuuraustyöt 3.6 Kirvesmiehen työt 3.7 Puusepän työt 3.8 Lasitus- ja korjaustyöt 3.9 Maalaus 3.10 Koristemaalaus Valinnainen tutkinnon osa, valitaan yksi osa Muuraus 3.3 Rappaus 3.4 Koristevalu 3.5 Tulisija- ja hormimuuraustyöt 3.6 Kirvesmiehen työt 3.7 Puusepän työt 3.8 Lasitus- ja korjaustyöt 3.9 Maalaus 3.10 Koristemaalaus 3.11 Yrittäjyys 3.12Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, omasta tai toisesta ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta

14 LUONNOS RESTAUROINTIKISÄLLIN AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Restaurointikisällin ammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset kattavat restaurointityön kokonaisvaltaisen tekemisen. lla on laaja-alaiset taidot työskennellä joustavasti restaurointitöissä sekä edellytykset ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Tutkinnon suorittamista henkilökohtaistettaessa selvitetään onko tutkinnon suorittajalla kaikkien tutkinnon osien suorittamiseen soveltuva näyttöympäristö ja sellaiset työtehtävät, jotta hän voi osoittaa ammattitaitovaatimusten edellyttämän osaamisen. Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan tutkintotoimikunnan hyväksymän restaurointikisällin ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella henkilökohtaistetuissa tutkintotilaisuuksissa. Tutkintotilaisuus tarkoittaa toimintaa aidoissa työtilanteissa, joissa tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän ammatillisen osaamisen. Tutkintotilaisuuksissa tutkinnon suorittaja osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. Yksittäisissä työtilanteissa riittää yhden kolmikannan edustajan arvio. Tutkinnon suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annettava palaute arvioinnista on osa hyvää arviointiprosessia. Palaute voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti tilaisuudessa, johon osallistuu tutkinnon suorittajan lisäksi yksi tai useampi arvioija. Arvioija kirjaa keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Restaurointikisällin ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Tutkinnon osan työelämän tehtävä- ja taitoalueista muodostetut ammattitaitovaatimukset määritellään seuraavilla sivuilla lihavoidulla tekstillä. Sen alla ovat vasemmassa sarakkeessa ammattitaitovaatimuksesta johdetut arvioinnin kohteet, jotka ilmaisevat ne ammattitaidon kannalta keskeiset osaamisalueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota. Oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on kirjoitettu arvioinnin kriteerit, jotka määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen

15 LUONNOS ja määrällisen tason. Näiden perusteella arvioidaan tutkintosuorituksen hyväksyminen. Tutkinnon osan jälkeen kuvataan ammattitaidon osoittamistavat. 3.1 RESTAUROITAVAN KOHTEEN ALKUKARTOITUS JA TYÖN SUUNNITTELU Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o tehdä restauroitavien rakenteiden/rakennuspintojen kenttätutkimusta oman osaamisalansa näkökulmasta o kerätä aineistoa restaurointikohteen dokumentointia varten o neuvotelle tehtävistä o suunnitella työtehtäviensä suoritusjärjestyksen ja o laatia työsuunnitelman. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa tehdä restauroitavien rakenteiden tai rakennuspintojen kenttätutkimusta oman osaamisalansa näkökulmasta. Eri aikakausille tyypillisten rakennus- ja sisustustapojen ja - tyylien tunnistaminen. ottaa huomioon eri aikakausien rakentamisen, arkkitehtuurin ja sisustamisen tavat tekee havaintoihin perustuvaa kenttätutkimusta kohteista määrittelee kohteen ja rakenteen iän tekee riittävän selvityksen kohteessa käytetyistä rakenteista ja materiaaleista määrittelee aiemmin käytetyt työtavat laatii selvityksen perusteella kirjallisen dokumentin tehtäväsuunnittelun avuksi lähinnä oman osaamisalansa näkökulmasta tuottaa monipuolisia alaan liittyviä tekstejä. Vaurioiden määritteleminen

16 LUONNOS löytää vaurioiden syitä ja tunnistaa niiden aiheuttajia laatii tekemiensä havaintojen perusteella toimivan työsuunnitelman. osaa kerätä aineistoa restaurointikohteen dokumentointia varten. Dokumentointiaineiston kerääminen arvioi rakenteiden ja materiaalien tallennustarvetta koko työprosessin ajan ilmoittaa havainnoistaan esimiehelle kerää käyttökelpoista materiaalia omasta työkohteestaan dokumentointia varten noudattaa restaurointialan dokumentointiohjeita. osaa neuvotella omaan osaamisalaansa liittyvistä tehtävistä. Esiintymistapa ja omien näkökantojen ilmaiseminen toimii joustavasti ja vastuullisesti myös muuttuvissa toimintaympäristöissä ja työryhmän jäsenenä osaa ehdottaa ratkaisuja oman alansa erityisongelmiin kykenee tarvittaessa valvomaan työryhmän jäsenten suorittamia työtehtäviä selviytyy viestinnästä monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti eri tilanteissa selviytyy viestinnässä ja vuorovaikutuksessa toisella kotimaisella ja ainakin yhdellä vieraalla kielellä. Toimiminen restaurointialan eettisten periaatteiden mukaan ottaa ammatin eettiset periaatteet huomioon kaikissa restaurointialaan liittyvissä tehtävissä toimii voimassa olevien lakien, asetusten,

17 LUONNOS määräysten ja ohjeiden mukaan valitsee vanhaan hyväksi havaittuun rakennustapaan perustuvat työmenetelmät ja pyrkii pitkäaikaisesti kestävään lopputulokseen toimii kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla ottaa huomioon kohteen iästä ja materiaalien aitoudesta muodostuvan arvoperustan arvioi oman työpanoksensa merkityksen kohteen restaurointikustannuksiin. osaa laatia työsuunnitelman. Ajankäyttö ja työskentelytapa Työsuunnitelman laatiminen suunnitella omien työtehtäviensä suoritusjärjestyksen suunnittelee oman työsuorituksensa ajankäytön ja sovittaa sen kohteen yleisaikatauluun noudattaa työaikoja noudattaa yhteisiä sääntöjä vastaa siitä, että oma työ tulee tehdyksi kokonaisuudessaan valmiiksi työskentelee ammattilaisen ripeydellä arvioi omaa osaamistaan työskentelee itsenäisesti ja suunnitelmallisesti tekee työnsä hyvässä yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa muiden kohteessa työskentelevien kanssa toimii turvallisesti ja vastuullisesti työyhteisössä työskentelee tulosvastuullisella asenteella. noudattaa restaurointialan periaatteita laatii korjausehdotuksensa restauroitavasta kohteesta historiallisen arvon säilyttävällä

18 LUONNOS tavalla noudattaa suunnitelma- ja muissa asiakirjoissa sovittuja laatuvaatimuksia laskee ja arvioi materiaalimenekit huolehtii teline- ja suojaustarpeesta arvioi työhön liittyvät työturvallisuusriskit. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osan suorittaja osoittaa osaamisensa alkukartoittamalla ja suunnittelemalla esimerkiksi pienen, vanhan asuinrakennuksen restauroinnin. Kohde voi olla myös osa jotain suurempaa rakennusta tai rakennetta, joka tullaan restauroimaan. Tutkintotilaisuudessa työtehtävät voivat olla esimerkiksi kohteen pintakäsittelyjen tai puu-, kivi-, tai ikkunarakenteiden iän, alkuperän, materiaalien ja valmistusmenetelmien määrittelyä. Arviointiaineiston muodostavat kattavat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi tutkinnon osittain. Mikäli tutkintosuorituksina tehdyt työsuoritukset eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, voidaan tutkintosuorituksia täydentää. OSAAMISALA KIVIRAKENTEIDEN RESTAUROINTI 3.2 Muuraus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o restauroida muurattuja rakenteita o valmistaa ja käsitellä muurausmateriaaleja o huomioida muuraukseen vaikuttavat olosuhteet o noudattaa työturvallisuusmääräyksiä ja o luovuttaa valmiin työsuorituksen. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa restauroida muurattuja rakenteita sisä- ja ulkotiloissa.

19 LUONNOS Työmenetelmien valinta ja käyttö käsittelee ja työstää materiaaleja perinteisin menetelmin (esim. tiilet / luonnonkivet) käyttää taloudellisia työskentelytapoja ja välttää materiaalihukkaa tekee tarvittaessa alkuperäisestä muurauksesta tarkan rekonstruktion, joka perustuu aiemmin tehtyyn materiaali- ja menetelmätutkimukseen noudattaa työkohteen restaurointisuunnitelmaa huolehtii, että työn laatu on hankeasiakirjojen mukaista hallitsee työn järjestelmällisen etenemisen ottaa työsuorituksessaan huomioon muut työmaalla työskentelevät. osaa valmistaa ja käsitellä perinteisiä muurausmateriaaleja. Materiaalien valmistus ja käyttö lohkoo kivet ja tiilet kohteeseen sopiviksi valitsee kohteeseen sopivan muuraustavan valmistaa ohjeiden mukaisia muurauslaasteja käsittelee sujuvasti laasteja muuraustyön eri vaiheissa pitää työvälineensä puhtaana ja kunnossa. osaa huomioida muurauksiin vaikuttavat olosuhteet. Työskentely vaihtelevissa olosuhteissa huomioi työsuorituksen aikana vallitsevat sääolosuhteet ja eri vuodenaikojen tuomat haasteet varmistaa, että keskeneräinen työ suojataan päivittäin riittävän hyvin varmistaa, ettei työn aikana pääse syntymään vesi- yms. vahinkoja

20 LUONNOS seuraa lämpötiloja työn aikana toimii siten, että keskeneräinen työ ei vaurioidu varaa työn suojaukseen tarvittavat peitteet yms. varusteet tiedottaa esimiehelle välittömästi työssä esiin tulevista muutoksista sekä suunnitelmissa mainitsemattomista vaurioista. osaa noudattaa työturvallisuusmääräyksiä. Turvallinen työskentely huolehtii omasta työturvallisuudestaan käyttäen henkilökohtaisia suojaimia suojaa oikein hengitystiet, silmät ja ihon ottaa huomioon työturvallisuus- ja ympäristöriskit ja -määräykset huomioi työsuorituksesta ympäristölle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja siisteydestä noudattaa koneiden ja laitteiden valmistajien käyttöturvallisuusohjeita hallitsee työturvallisuuskorttikoulutuksessa annettavat perustiedot hallitsee tulityökortin saamiseksi edellytettävät tiedot ja taidot. osaa luovuttaa valmiin työsuorituksen esimiehelle tai tilaajalle. Työn luovutus tekee työn täysin valmiiksi osoittaa, että lopputulos on hankeasiakirjojen mukainen osoittaa, että ajalliset tavoitteet on

21 LUONNOS saavutettu siistii ja viimeistelee työympäristön luovuttaa työn esimiehelle tai tilaajalle. Kirjallisen materiaalin luovutus esittelee omasta työsuorituksestaan tarvittavan määrän aineistoa dokumentointia varten varmistaa, että mahdollisesti työn aikana tulleet muutokset kirjataan loppuasiakirjoihin antaa oman työkohteensa käyttö/huoltoopastuksen arvioi omaa työsuoritustaan alkuperäiseen tai vastaavaan muurattuun rakenteeseen verrattuna. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkintotilaisuudessa työtehtäviä voivat olla esimerkiksi restauroitavassa kohteessa vaurioikartoituksen perusteella laaditun työsuunnitelman mukaan esimerkiksi muuratun julkisivun, väliseinän, holvauksen, pilarin, portaalin tai perustuksen korjaaminen tai täydentäminen. Arviointiaineiston muodostavat kattavat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi tutkinnon osittain. Mikäli tutkintosuorituksina tehdyt työsuoritukset eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, voidaan tutkintosuorituksia täydentää. 3.3 Rappaus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o restauroida rappauksia o valmistaa ja käsitellä rappausmateriaaleja o huomioida olosuhteet o noudattaa työturvallisuusmääräyksiä o luovuttaa valmiin työsuorituksen. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)

22 LUONNOS osaa restauroida rappauksia sisä- ja ulkotiloissa. Työmenetelmien valinta ja käyttö huomioi rappausalustan vaatimukset valitsee kohteeseen sopivan rappausmenetelmän käyttää taloudellisia työskentelytapoja (materiaalihukat yms.) mahdollisessa sapluunatyössä hallitsee sapluunan käytön tekee tarvittaessa alkuperäisestä rappauksesta tarkan rekonstruktion, joka perustuu aiemmin tehtyyn materiaali- ja menetelmätutkimukseen noudattaa restaurointisuunnitelmaa huolehtii, että työn laatu on hankeasiakirjojen mukaista hallitsee työn järjestelmällisen etenemisen ottaa työsuorituksessaan huomioon muut työmaalla työskentelevät. osaa käyttää perinteisiä rappauslaasteja. Materiaalien valmistus ja käsittely valmistaa oikein perinteisten ohjeiden mukaisia rappauslaasteja (esim. kalkki-, sementti- tai savilaasti) valitsee kohteeseen sopivan laastin käsittelee ja työstää laasteja sujuvasti työn eri vaiheissa hallitsee tikutus-, verkotus- ja vastaavissa tukimenetelmissä tarvittavien materiaalien käytön pitää työvälineensä puhtaina ja kunnossa. osaa huomioida rappaustyöhönsä vaikuttavat olosuhteet

23 LUONNOS Työskentely vaihtelevissa olosuhteissa huomioi työsuorituksen aikana vallitsevat sääolosuhteet ja eri vuodenaikojen tuomat haasteet seuraa lämpötiloja työn aikana ja toimii muuttuvissa olosuhteissa siten, että keskeneräinen työ ei vaurioidu suojaa rappauskohdetta työn edetessä olosuhteet huomioiden huolehtii rappauspintojen jälkihoidosta myös viikonvaihteen yli varmistaa, ettei työn aikana pääse syntymään vesi- tai muita vahinkoja tiedottaa esimiehelle välittömästi työssä esiin tulevista muutoksista sekä suunnitelmissa mainitsemattomista vaurioista. osaa noudattaa työturvallisuusmääräyksiä. Turvallinen työskentely huolehtii omasta työturvallisuudestaan käyttäen henkilökohtaisia suojaimia suojaa oikein hengitystiet, silmät ja ihon ottaa huomioon työturvallisuus- ja ympäristöriskit ja -määräykset huomioi työsuorituksesta ympäristölle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja siisteydestä noudattaa koneiden ja laitteiden valmistajien käyttöturvallisuusohjeita hallitsee työturvallisuuskorttikoulutuksessa annettavat perustiedot hallitsee tulityökortin saamiseksi edellytettävät tiedot ja taidot. osaa luovuttaa valmiin työsuorituksen esimiehelleen / tilaajalle. Työn luovutus

24 LUONNOS osoittaa, että työ on tehty täysin valmiiksi osoittaa, että lopputulos on hankeasiakirjojen mukainen luovuttaa tuntilaskelman, jonka perusteella on laskettavissa työmenekki osoittaa, että on asianmukaisesti siistinyt ja viimeistellyt työympäristönsä. Kirjallisen materiaalin luovutus esittelee omasta työsuorituksestaan tarvittavan määrän aineistoa dokumentointia varten varmistaa, että mahdollisesti työn aikana tulleet muutokset kirjataan loppuasiakirjoihin antaa oman työkohteensa käyttö/huoltoopastuksen arvioi omaa työsuoritustaan alkuperäiseen tai vastaavaan rapattuun rakenteeseen verrattuna. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkintotilaisuudessa työtehtäviä voivat olla esimerkiksi restauroitavassa kohteessa vauriokartoituksen perusteella laaditun työsuunnitelman mukaan esimerkiksi kolmikerros-, tikku-, verkko- tai sablonirappaus. Osaaminen on osoitettava vähintään kahdella eri menetelmällä. 3.4 Koristevalu Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o restauroida rakennuksen valettuja koristeita sisä- ja ulkotiloissa o valita, valmistaa ja käsitellä perinteisiä valosmateriaaleja o huomioida valettuihin rakennuskoristeisiin vaikuttavat olosuhteet o noudattaa työturvallisuusmääräyksiä o luovuttaa valmiin työsuorituksen. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa restauroida rakennuksen valettuja koristeita sisä- ja ulkotiloissa.

25 LUONNOS Työmenetelmien valinta ja käyttö selvittää valutyön alustan vaatimukset selvittää ja ottaa huomioon vaurion laajuuden kuten syöpyminen, lohkeamat tuntee kipsin, kalkki- ja sementtilaastit ja kiviaineet niin, että käyttää ja yhdistelee niitä työkohteen asettamien vaatimusten mukaan tekee alkuperäisestä koristeesta tarvittaessa tarkan rekonstruktion, joka perustuu aiemmin tehtyyn materiaali- ja menetelmätutkimukseen tekee pintakäsittelyt kohteen alkuperäisillä materiaaleilla käyttää taloudellisia työskentelytapoja noudattaa restaurointisuunnitelmaa huolehtii, että laatu on hankeasiakirjojen mukaista hallitsee työn järjestelmällisen etenemisen ottaa työsuorituksessaan huomioon muut työmaalla työskentelevät. osaa valita, valmistaa ja käsitellä perinteisiä valosmateriaaleja ja tarvittavia työvälineitä. Materiaalien valmistus ja käyttö valmistaa valosmassoja perinteisten ohjeiden mukaisesti valitsee kohteeseen sopivan massan käsittelee massoja sujuvasti valostyön eri vaiheissa ottaen huomioon mm. kuivumisajan valmistaa kohteeseen sopivan muotin kipsi- tai betonivalua varten (esim. valu-, puristus- tai osamuotti) valaa kappaleet viimeistelee kappaleet käyttää tukimateriaaleja oikein

26 LUONNOS kiinnittää koristeet kohteeseen sopivilla menetelmillä pitää työvälineensä koko ajan käyttökunnossa ja puhdistaa ne asianmukaisesti työn päätyttyä. osaa huomioida valettuihin rakennuskoristeisiin vaikuttavat olosuhteet. Työskentely vaihtelevissa olosuhteissa huomioi työn aikana vallitsevat sääolosuhteet seuraa lämpötiloja työn aikana ja osaa toimia muuttuvissa olosuhteissa siten, että keskeneräinen työ ei vaurioidu suojaa työnsä ulkotiloissa oikealla tavalla tiedottaa esimiehelle välittömästi työssä esiin tulevista muutoksista sekä suunnitelmissa mainitsemattomista vaurioista. osaa noudattaa työturvallisuusmääräyksiä. Turvallinen työskentely huolehtii omasta työturvallisuudestaan käyttäen henkilökohtaisia suojaimia suojaa oikein hengitystiet, silmät ja ihon ottaa huomioon työturvallisuus- ja ympäristöriskit ja -määräykset huomioi työsuorituksesta ympäristölle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja siisteydestä noudattaa koneiden ja laitteiden valmistajien käyttöturvallisuusohjeita hallitsee työturvallisuuskorttikoulutuksessa annettavat perustiedot hallitsee tulityökortin saamiseksi edellytettävät tiedot ja taidot. osaa luovuttaa valmiin työsuorituksen esimiehelle tai tilaajalle.

27 LUONNOS Työn luovutus Kirjallisen materiaalin luovutus osoittaa, että työ on tehty täysin valmiiksi osoittaa, että lopputulos on hankeasiakirjojen mukainen luovuttaa tuntilaskelman, jonka perusteella on laskettavissa työmenekki osoittaa, että on asianmukaisesti siistinyt ja viimeistellyt työympäristönsä. esittelee omasta työsuorituksestaan tarvittavan määrän aineistoa dokumentointia varten varmistaa, että mahdollisesti työn aikana tulleet muutokset kirjataan loppuasiakirjoihin arvioi omaa työsuoritustaan alkuperäiseen tai vastaavaan koristevalokseen verrattuna. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkintotilaisuudessa työtehtäviä voivat olla vauriokartoituksen perusteella laaditun työsuunnitelman mukaan esimerkiksi monimuotoisen kappaleen palamuotin rajaus ja valmistus, valaminen ja muotin avaus, koristevaurioiden syiden tunnistus ja ongelman poisto, koristeen irrotus, kunnostus ja uudelleenkiinnitys tai puuttuvien koristeosien täydennyssuunnitelma ja toteutus. Arviointiaineiston muodostavat kattavat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi tutkinnon osittain. Mikäli tutkintosuorituksina tehdyt työsuoritukset eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, voidaan tutkintosuorituksia täydentää. 3.5 Tulisija- ja hormimuuraus Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o restauroida muurattuja tulisijoja ja hormeja o valmistaa muurausmateriaaleja o huomioida työskentelyolosuhteet

28 LUONNOS o noudattaa työturvallisuusmääräyksiä o luovuttaa valmiin työsuorituksen. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa restauroida muurattuja tulisijoja ja hormeja. Työmenetelmien valinta ja käyttö käsittelee ja työstää tiili- ja muita kiviä perinteisin menetelmin ja työvälinein käyttää taloudellisia työskentelytapoja tekee tarvittaessa alkuperäisestä tulisija- / hormimuuraustyöstä tarkan rekonstruktion, joka perustuu aiemmin tehtyyn materiaali- ja menetelmätutkimukseen noudattaa restaurointisuunnitelmaa huolehtii, että työn laatu on hankeasiakirjojen mukaista hallitsee työn järjestelmällisen etenemisen ottaa työsuorituksessaan huomioon muut työmaalla työskentelevät. osaa valita ja käsitellä perinteisiä tulisijojen ja hormien muurausmateriaaleja. Materiaalin valmistus ja käyttö tuntee tulisijamuuraukseen sopivat materiaalit ja niiden lämpökäyttäytymisen, kuten lämmönjohtokyvyn, lämpölaajenemisen sekä tulenkestävyyden valitsee työhönsä suunnitelman toteutuksen kannalta sopivat materiaalit ja työtekniikan sekoittaa muuraukseen sopivan savilaastin ja muuraussementtilaastin leikkaa muurarin vasaralla tiiliä oikeaan kokoon

29 LUONNOS käsittelee sujuvasti materiaaleja työn eri vaiheissa muuraa varaavan takan pitää työvälineensä puhtaana ja kunnossa. osaa huomioida tulisijojen ja hormien muurauksiin vaikuttavat olosuhteet. Työskentely vaihtelevissa olosuhteissa seuraa lämpötiloja työn aikana ja osaa toimia muuttuvissa olosuhteissa siten, että keskeneräinen työ ei vaurioidu ottaa huomioon tulenkestävien materiaalien erikoisvaatimukset, kuten suojaaminen kaikelta rakennuspölyltä työskentelyn aikana tiedottaa esimiehelle välittömästi työssä esiin tulevista muutoksista sekä suunnitelmissa mainitsemattomista vaurioista. osaa noudattaa työturvallisuusmääräyksiä. Turvallinen työskentely huolehtii omasta työturvallisuudestaan käyttäen henkilökohtaisia suojaimia suojaa oikein hengitystiet, silmät ja ihon ottaa huomioon työturvallisuus- ja ympäristöriskit ja -määräykset huomioi työsuorituksesta ympäristölle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja siisteydestä noudattaa koneiden ja laitteiden valmistajien käyttöturvallisuusohjeita hallitsee työturvallisuuskorttikoulutuksessa annettavat perustiedot hallitsee tulityökortin saamiseksi

30 LUONNOS edellytettävät tiedot ja taidot. osaa luovuttaa valmiin työsuorituksen esimiehelleen / tilaajalle. Työn luovutus Kirjallisen materiaalin luovutus tekee työn täysin valmiiksi osoittaa, että lopputulos on hankeasiakirjojen mukainen luovuttaa tuntilaskelman, jonka perusteella on laskettavissa työmenekki osoittaa, että on asianmukaisesti siistinyt ja viimeistellyt työympäristönsä. esittelee omasta työsuorituksestaan tarvittavan määrän aineistoa dokumentointia varten varmistaa, että mahdollisesti työn aikana tulleet muutokset kirjataan loppuasiakirjoihin antaa oman työkohteensa käyttö/huoltoopastuksen arvioi omaa työsuoritustaan alkuperäiseen tai vastaavaan tulisija- tai hormirakenteeseen verrattuna. Ammattitaidon osoittamistavat Tutkintotilaisuudessa työtehtäviä voivat olla restauroitavassa kohteessa vauriokartoituksen perusteella laaditun työsuunnitelman mukaan esimerkiksi hormitukoksen etsintä ja avaus, hormien tiiviyden tarkistus, tulisijan perustan mitoitus ja savukanavien suunnittelu, vaurioituneen tulisijan korjaussuunnitelma ja sen toteutus, uuninluukun uudelleenkiinnitys tai vaihto tai jumittuneiden vetopeltien toiminnan korjaus. Tehtäviin tulee sisältyä vähintään tulisijan kunnostus tai kaksi- tai useampihormisen piipun tiililimitys ja muuraus. Arviointiaineiston muodostavat kattavat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi tutkinnon osittain. Mikäli tutkintosuorituksina tehdyt työsuoritukset eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, voidaan tutkintosuorituksia täydentää.

31 LUONNOS OSAAMISALA PUURAKENTEIDEN RESTAUROINTI 3.6 Kirvesmiehen työt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o restauroida puurakennuksia ja puisia rakennusosia o valita, käsitellä ja työstää puumateriaaleja o huomioida olosuhteet o noudattaa työturvallisuusmääräyksiä o luovuttaa valmiin työsuorituksen. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa restauroida puurakennuksia ja puisia rakennusosia. Työmenetelmien valinta ja käyttö käsittelee ja työstää puumateriaaleja perinteisin menetelmin ja työvälinein käyttää tarvittaessa soveltaen nykyaikaisia koneita ja laitteita käyttää taloudellisia työskentelytapoja tekee tarvittaessa alkuperäisestä puurakenteesta tarkan rekonstruktion, joka perustuu aiemmin tehtyyn materiaalija menetelmätutkimukseen noudattaa restaurointisuunnitelmaa huolehtii, että työn laatu on hankeasiakirjojen mukaista hallitsee työn järjestelmällisen etenemisen ottaa työsuorituksessaan huomioon muut työmaalla työskentelevät. osaa valita, käsitellä ja työstää restauroitavan kohteen puumateriaaleja.

32 LUONNOS Materiaalien valinta ja käyttö valitsee kohteeseen sopivat puumateriaalit käsittelee ja työstää sujuvasti puumateriaaleja työn eri vaiheissa tekee tarvittavat rakenteiden nostot tuennat, vahvistamiset, jäykistämiset ja jatkamiset perinteisillä tekniikoilla tekee tarvittavat hirsinurkkien, varausten ja liitostekniikoiden työstöt perinteisillä tekniikoilla huomioi painumattomien ja painuvien rakennusosien liittymärakenteet tekee tarvittavat puupintojen työstöt tekee tarvittavat lämmöneristykset huolellisesti pitää työvälineensä puhtaana ja huollettuna. osaa huomioida puurakenteisiin vaikuttavat olosuhteet ja suojata työnsä Työskentely vaihtelevissa olosuhteissa huomioi työn aikana vallitsevat sääolosuhteet ja eri vuodenaikojen tuomat haasteet seuraa lämpötiloja ja osaa toimia muuttuvissa olosuhteissa siten, että keskeneräinen työ ei vaurioidu varaa suojaukseen tarvittavat peitteet yms. varusteet tiedottaa esimiehelle välittömästi työssä esiin tulevista muutoksista sekä suunnitelmissa mainitsemattomista vaurioista. osaa noudattaa työturvallisuusmääräyksiä.

33 LUONNOS Turvallinen työskentely huolehtii omasta työturvallisuudestaan käyttäen henkilökohtaisia suojaimia suojaa oikein hengitystiet, silmät ja ihon ottaa huomioon työturvallisuus- ja ympäristöriskit ja -määräykset huomioi työsuorituksesta ympäristölle aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät huolehtii työympäristönsä järjestyksestä ja siisteydestä noudattaa koneiden ja laitteiden valmistajien käyttöturvallisuusohjeita hallitsee työturvallisuuskorttikoulutuksessa annettavat perustiedot hallitsee tulityökortin saamiseksi edellytettävät tiedot ja taidot. osaa luovuttaa valmiin työsuorituksen esimiehelleen tai tilaajalle. Työn luovutus Kirjallisen materiaalin luovutus tekee työn täysin valmiiksi osoittaa, että lopputulos on hankeasiakirjojen mukainen luovuttaa tuntilaskelman, jonka perusteella on laskettavissa työmenekki siistii ja viimeistelee työympäristönsä asianmukaisesti. esittelee omasta työsuorituksestaan tarvittavan määrän aineistoa dokumentointia varten varmistaa, että mahdollisesti työn aikana tulleet muutokset kirjataan loppuasiakirjoihin antaa oman työkohteensa käyttö/huoltoopastuksen arvioi omaa työsuoritustaan alkuperäiseen

34 LUONNOS tai vastaaviin kirvesmiehentöihin verrattuna. Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa osaamisensa restauroimalla puurakennuksia ja puisia rakennusosia sekä niihin liittyviä tai niitä täydentäviä puuosia, kuten hirsi- ja runkorakenteita, eristekerroksia, panelointeja ja laudoituksia. Tutkintotilaisuudessa työtehtäviä voivat olla vauriokartoituksen perusteella laaditun työsuunnitelman mukaan esimerkiksi hirsirungon tai rankarungon korjaustyöt, ala-, väli- tai yläpohjan kantavien rakenteiden restaurointia, vesikattorunko tai vesikattorakenteiden restaurointia tai vahvistamista, sisäpuolisten panelointien tai alakatto- sekä lattiarakenteiden tai ulkovuorilaudoituksien restaurointia mahdollisine lämmöneristeineen sekä ilmasulkuineen tai täydentävien rakennusosien asennukset (ovet ja ikkunat). Arviointiaineiston muodostavat kattavat tutkintosuoritusten arvioinnit ja tutkinnon suorittajan itsearviointi tutkinnon osittain. Mikäli tutkintosuorituksina tehdyt työsuoritukset eivät kata kaikkia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, voidaan tutkintosuorituksia täydentää. 3.7 Puusepän työt Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ovat: osaa o restauroida kiinteitä puusepäntöitä tai niiden osia o valita, käsitellä ja työstää puumateriaaleja o huomioida olosuhteet o noudattaa työturvallisuusmääräyksiä o luovuttaa valmiin työsuorituksen. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa restauroida rakennusten kiinteitä puusepäntöitä tai niiden osia, kuten ovia, ikkunoita, portaita, kaiteita, sorvauksia tai kiinteitä kalusteita. Työmenetelmien valinta ja käyttö käsittelee ja työstää puumateriaaleja