Järjestöjen tiekartta sote-uudistuksen innovatiivisiksi tekijöiksi

Transkriptio

1 Järjestöjen tiekartta sote-uudistuksen innovatiivisiksi tekijöiksi Dosentti Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Jyväskylä, Dynamo Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt -hanke

2 Miten hahmotamme tulevaisuuden? Ilkka Tuomea mukaillen. 1. Hahmotamme tulevaisuuden nykytilan todennäköisenä jatkumona (probalismi). 2. Hahmotamme tulevaisuuden erilaisina kuvitelmina, minkälaiset tulevaisuusvaihtoehdot eli skenaariot olisivat mahdollisia (possibilismi). 3. Hahmotamme tulevaisuuden mahdollisuutena luoda sitä jatkuvasti (konstruktivismi). Esitykseni ydin on se, että sote-uudistus tarjoaa erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja järjestöille (2). Järjestöjen on kuitenkin mahdollista ottaa aloitteellinen ja innovatiivinen rooli uudistuksessa (3). Käyn läpi kolme aluetta ja johtopäätöksen. 2

3 Sulaneita lumiukkoja vai kukkatarhoja? 1. Taloustieteessä puhutaan luovasta tuhosta, joka hävittää vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit uusien, parempien ja tuottavampien tieltä. 2. Toimialamurroksista on alettu käyttää sanaa disruptio, joka kuvaa nykyisten toimintatapojen häviämistä ja uuden murtautumista esiin. Digitalisaatio muuttaa elämää milteipä kaikilla elämän osa-alueilla, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Edistyksen täytyy siis useimmiten kulkea raunioitten ylitse kyynelten vuotaessa, vanhaa murskaten ja sulattaen. Mutta kun se on tapahtunut, nousevat uudet tekijät, jotka luovat uutta, - sulaneitten lumiukkojen sijalle kenties kukkatarhoja. (Santeri Alkio 1921) 3

4 Olemmeko osa ongelmaa vai osa ratkaisua? Monissa maakunnissa vilpitön tahto yhteistyöhön kolmannen sektorin niin vapaaehtoistyön (hyte) kuin palvelutoiminnan (sote) kanssa. Kolmannen sektorin mukanaolo takaa järjestelmän oikeutuksen (legitimiteetti), joustokyvyn (resilienssi) ja myös aidon valinnanvapauden! Kolmas sektori tarjoaa myös osallisuuden. Nyt on kysyttävä: 1. Missä ovat nyt toiminnan paikat? 2. Miten meidän on uudistettava toimintaamme? 3. Miten meidän on uudistettava yhteistyörakenteitamme? 4

5 Ensimmäinen iso risteys Sote-palvelutuotanto Maakunnat Rahoitus sotesta; asiakassetelit, henkilökohtainen budjetointi tai kilpailutusten kautta sopimukset Kunnat Osin maakunnat Rahoitus kuntien avustuksista ja STEA:lta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) (kansalaistoiminta, vertaistuki jne.) 5

6 Järjestöt uudessa sosiaali- ja terveydenhuollossa Hyte/sote Välimaaston palvelut Varautuminen ja valmiustyö Tutkimusperustainen kehittämistyö Maakunta Sosiaali- ja terveydenhuolto Hytekansalaistoiminta Sotepalvelut ja niihin liittyvä kansalaistoiminta Osallistumisja vaikutustyö Järjestöt hytessä ja sotessa Osallistumisja vaikutustyö Maakuntaidentiteetti Kunta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen 6

7 Jorma 7 Niemelä Monimuotoinen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen järjestöjen peruskauraa

8 8

9 Järjestötoiminta ja sen uudet muodot Vakiintuneet muodot Edunvalvontajärjestöt Vapaaehtoistoimintaa ylläpitävä järjestöt Vertaistoimintajärjestöt Asiantuntijajärjestöt Palvelutuotantojärjestöt Uusi, spontaani kansalaistoiminta Ratkaisukeskeinen, uusi filantropia 9

10 Kevään linjaus/maakunnat: Järjestöjen asema uudessa valinnanvapausmallissa Maakunnan lakisääteisissä strategioissa ja julkisessa palvelulupauksessa on tärkeä ottaa huomioon järjestöjen yleishyödyllinen vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki. Järjestöjen tarjoama tuki voi olla osa palvelu- ja hoitoketjua esimerkiksi lapsiperheiden palveluissa ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Maakunnan tulee huolehtia soteasiakkaiden ohjaamisesta järjestöjen toiminnan piiriin. Maakunta voi varmistaa esimerkiksi sopimusjärjestelyin vuokraamiensa tilojen tai palveluntuottajien tilojen käyttämisestä järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan. Lisäksi maakunta huolehtii järjestöjen edustajien osallistumisesta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun ja koordinaatioon. Yleisen yhteistyövelvoitteen lisääminen järjestöjen suuntaan hyvä ja kilpailuoikeudellisesti jopa välttämätön asia. 10

11 Jatkumot, yhdyspinnat Vapaa vertaistuki Kuntoutuksen uudistamiskomitea linjasi täydentävän sopeutumisvalmennuksen STEArahotteiseksi Klubitalojen ja päiväkeskusten paikallinen rahoitus vielä epävarmaa ottavatko maakunnat kopin kuntien osuudesta vaiko asiakassetelipalvelua? Kiinteä osa hoito-/ palveluketjua Vapaa, hyteä edistävä kansalaistoiminta Sotepalvelu 11

12 Mistä resurssit? Maakuntien rahoitus (hankinnat, asiakasseteli, hb) Sote-kiinteistöjen käyttöoikeus? Lahjoitukset Jäsenmaksut Muu oma varainhankinta Yritysyhteistyö houkutellaanko maksulliseksi palveluksi? Kuntien hyte-rahoitus Tilojen käyttö STEA-rahoitus 12

13 Johtopäätös 1 Järjestöillä on tulevaisuudessakin vankka asema hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, mutta niiden on otettava huomioon kansalaistoiminnan kulttuuriset muutokset, digitalisen maailman todellisuus ja vaikuttavuuden todistaminen. 13

14 Varpusparvi vai kurkiaura - järjestöt sosiaalisen kuntoutuksen tarjoajina uudessa valinnanvapausmallissa

15 Sosiaalityö tarvitsee uusia eväitä THL: Hieman hälyttävänä voi pitää sitä, että vaikeat asiakastapaukset jäävät suurimman osan mukaan suunnitelmallisen työn ulkopuolelle. Tällaisia ovat mielenterveysongelmaiset, päihdeongelmaiset, moniongelmaiset, kriminaalit ja aggressiivisesti käyttäytyvät asiakkaat. Näihin tapauksiin voi lukea myös ne asiakkaat, jotka jäävät ulkopuolelle siksi, etteivät kykene sitoutumaan suunnitelmalliseen työskentelyyn tai jättävät saapumatta varatuille ajoille. (Saikkonen 2016, 37). THL: Uudessa tilanteessa sosiaalihuollon ja sosiaalista kuntoutuksen toimintamalleja voi hyvinkin löytyä kolmannen sektorin suunnalta. Monet järjestöt ovat vuosien ja vuosikymmenien aikana onnistuneet luomaan syrjäytymistä ehkäiseviä ja vähentäviä toimintamuotoja, jopa rakenteita. Usein ne perustuvat sellaiseen yhteisöllisyyteen, jopa vertaistukeen, jota julkinen järjestelmä ei voikaan apinoida. (Karjalainen 2016, 118). 15

16 Oikeus valita! Asiakkaalla on oikeus valita asiakassetelillä annettavan palvelun tuottajaksi yksityinen palveluntuottaja, jonka jokin maakunta on hyväksynyt asiakassetelipalvelun tuottajaksi. (26 ) Vvl 24 / Asiakassetelipalvelut Maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakkaalle asiakasseteli tuotantovastuulleen kuuluvien seuraavien tarkemmin määrittelemiensä muiden kuin suoran valinnan palvelujen saamiseksi: 1) sosiaalihuoltolain 17 :n 1 momentin 3 ja 4 kohdissa tarkoitettu sosiaalinen kuntoutus; 16 Sosiaalihuoltolaki 17 Sosiaalinen kuntoutus Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan; 4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin; Lakiperustelut sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu muun muassa valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja elämänhallintaan ja ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin. Sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuteen kuuluvat toiminnalliset osuudet ja niiden sisältö määritellään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan. Tavoite voi olla esimerkiksi arkielämän taitojen oppimista, päihteettömän arjen hallintaa, koulutukseen tai työhön tarvittavien asioiden harjoittelua tai tukea ryhmässä toimimiseen.

17 Prosessi maakunnan näkökulmasta Sote-keskus / terveyspalvelut Maakunnan sosiaalityö (vastuutaho) Kela Kasvupalvelut Palveluiden tuottaja(t) Palvelutarpeen arviointi Asiakasseteli Asiakassuunnitelma Palvelutapahtuma 17

18 Prosessi palveluiden tuottajan näkökulmasta Rekisteröityminen & alihankkijoiden ilmoittaminen Tietojärjestelmiin liittyminen Palvelumyynti Maakunta hyväksyy yksityisen asiakassetelipalveluntuottajan ilmoituksen perusteella. Maakunta hyväksyy samalla ne palvelut, joita asiakassetelipalveluntuottaja hankkii muilta palveluntuottajilta. Maakunta voi asettaa asiakassetelillä annettavan palvelun tuottajille palvelujen laatua, voimavaroja ja saatavuutta sekä palveluketjuja ja palvelujen yhteensovittamista koskevia sekä muita palvelujen tuottamiseen liittyviä ehtoja Palveluntuottajan on lisäksi oltava liittyneenä valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Tieto asiakkaalle Asiakkaan valinta Raportointi Yhteiskuntavastuu Asiakassetelin arvo on ennalta määritelty ja tuottaja sitoutuisi tuottamaan palvelun asiakassetelissä määriteltyyn hintaan. Maakunta määrittelisi maakunnan liikelaitoksen myöntämien asiakasseteleiden arvon. Asiakasmaksun perii maakunta. Asiakas voisi halutessaan käyttää omia varojaan ja maksaa asiakassetelin arvon lisäksi itse lisäpalveluita. 18

19 Kymmenen asiakasseteliä vai kokonaisuuksia? Kasvupalvelut Kela Sosiaalityö Terveydenhuolto Palvelutuottaja 1 Palvelutarpeen arvio ja palvelusuunnitelma Palvelutuottaja 2 Integraattori? Palvelutuottaja 3 Palvelutuottaja 4 Muut Palvelutuottaja 5 Vaarana on, että kuntoutuspolut pirstoutuvat palveluakteiksi. Suuri tahtotila koota toimijat yhteen, niin palvelusuunnitelma tulisi kerralla kuntoon. Mutta voisiko toteutukseen tulla prosessin integrointi? Tätä selvitämme parhaillaan- 19

20 Maakunta voi järjestää sosiaalipalvelut huonosti tai hyvin! Maakunnan asiantuntijat piipahtavat sote-keskuksissa antamassa palveluita Tuottaa korkeatasoisia palveluita, joilla ei ole kosketuskohtaa vaikeimmassa asemassa oleviin Sosiaalipalvelut palvelevat muutoinkin kohtuullisesti pärjääviä Virastososiaalikeskus Verkostososiaalikeskus Maakunta rakentaa sekä alueellisia / paikallisia hyvinvoinnin verkostoja että korkeatasoisia, tavoittavia palveluita Tuottaa palveluille välttämättömiä luottamussuhteita ja paikallistuntemusta sekä toimivia yhteistyöverkostoja Rakentaa inklusiivista yhteiskuntaa, jossa heikoimmassakin asemassa oleville luodaan osallisuuden väyliä Uusi esitys valinnanvapauslaiksi kutistaa sote-keskukset terveyskeskuksiksi, joissa on sosiaaliohjausta Maakunnan henkilöstö tarjoaisi sote-keskuksissa sosiaalipalveluja ja tekisi palvelutarpeen arviointeja tämä oikeansuuntainen mutta riittämätön toimi Tarvitaan dynaamista (hyvinvointi)verkostojen rakentamista ja johtamista Järjestöjen mahdollista olla aktiivisia palvelukokonaisuuksien muotoilijoita - yhdessä 20

21 Vaihtoehto 1: Puurretaan jokainen erikseen ja päällekkäin Järjestö A YY-toimija B Järjestö C Jokainen rekisteröityy itse lähimaakuntiin tai kaikkiin Hankkii itse tietojärjestelmät, laatujärjestelmät jne. YY = yhteiskunnallinen yritys 21

22 Vaihtoehto 2: Luodaan alustatoimija Järjestö A Markkinoi kaikissa maakunnissa. Jos jossakin maakunnassa ei ole palvelua x, integraattori haastaa valtakunnallista tai naapurimaakunnassa toimivaa laajentamaan. Hankkii kaikkien puolesta tietojärjestelmät, laatujärjestelmät jne. YY-toimija B Järjestö C Integraattori-alusta 22

23 Tätäkö te nyt pelkäätte? että kaikista tulee klooneja Järjestö A vai että kaikki kukat lopulta kuolevat, kun ovat yksin liian pieniä pelaajia? YY-toimija B Järjestö C Integraattori-alusta 23

24 Kolme kysymystä 1. Onko jokaisella Pörriäisellä jokaisella paikkakunnalla tai edes jokaisessa maakunnassa data-analyytikko, kustannuslaskija, tarjouksen tekijä, laatuvastaava, tietojärjestelmäkehittäjä, markkinointiekspertti, sopimusjuristi? 2. Haluavatko maakunnat neuvotella sosiaalisen kuntoutuksen osalta kymmenen järjestön kanssa vai haluaisivatko ne valmiiksi integroituja mutta valinnanvapautta sisältäviä palveluketjuja? 3. Haluaako jokainen järjestö tehdä oman ainutlaatuisen juttunsa vai voisivatko ne olla yhdessä enemmän ja osallistua samalla ns. markkinamuotoiluun? 24

25 Vastaus: Yhteinen integraattorialusta Tarvitaan yhteiskunnallisena yrityksenä toimiva, valtakunnallinen, mutta kaikissa maakunnissa toimiva integraattori- ja alustatoimija, joka palvelee kaikkia järjestöjä ja järjestöjen omistamia (yhteiskunnallisia) yrityksiä. Nopean päätöksenteon varmistamiseksi kantaosakkaita olisi vain muutama. Kantaosakkaat sitoutuvat nopeaan päätöksentekoon sotemarkkinoiden murroksessa. Etuosakkaina voisivat olla kaikki yhteistyöhön sitoutuvat sosiaali- ja terveysjärjestöt, jotka luetteloitaisiin maakunnittain. Integraattori mahdollistaa ekspansiivisen toimintavan, jossa osakkaat voivat laajentaa toimintansa niihin maakuntiin, joissa ei ole sen alueen järjestöpohjaista toimijaa lainkaan. 25

26 Aikataulu 2017 Henkilöstö aluksi o.t.o:na Yhtiön perustaminen, domain ja järjestäytyminen 2018 Osallistuminen pilotteihin Kaikkien järjestöjen informoiminen Täysi toimintavalmius 2019 Maakunnallisten etuosakkaiden kokoaminen 2021 Vakiintunut, 2020 kehittyvä Toimintavalmius palvelu kaikissa maakunnissa Järjestämisvastuu maakunnilla 26

27 Johtopäätös 2 Järjestöillä on nyt suunnaton mahdollisuus muodostaa yhteistyössä integroituja, eheitä palvelupolkuja ja myös valinnanmahdollisuuksia tarjoavia kokonaisuuksia tulevaan sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuuteen. 27

28 Järjestöt hoivapalveluissa kuoleeko kurki ennen kuin suo sulaa?

29 Todellisuus 29

30 Liki tuhat järjestöä palvelutuotannossa Valviran mukaan / vuosi 2015 Sosiaalipalveluja Terveyspalveluja 959 järjestöä tuotti sosiaali- ja terveyspalveluja joko suoraan itse tai omistamiensa yhtiöiden kautta. Palveluja suoraan itse tuottavia järjestöjä oli 930. Näistä 822 järjestöä tuotti sosiaalipalveluja, 207 terveyspalveluja ja 98 molempia palveluja. Palvelutuotantoa yhtiöittäneitä järjestöjä oli yhteensä 57, eli noin 6 prosenttia kaikista palveluja tuottavista järjestöistä. Yhtiöitettyjä sosiaalipalveluja oli noin 45 järjestöllä ja yhtiöitettyjä terveyspalveluja 33 järjestöllä. Yhtiöistä alle miljoonan euron liikevaihdolla toimivia oli 28 prosenttia ja suuria, yli 50 miljoonan euron liikevaihdolla toimivia yhtiöitä oli 3 prosenttia Järjestöjen yhtiöiden liikevaihto Alle 1 meuro 1-50 meuroa 3 Yli 50 meuroa 30

31 Järjestöjen palvelutuotannon kunto Hyvin hoidettua Hyvää kehityssykäyksellä Aika ajanut ohi 31 Kolmannes pärjää kaikessa vertailussa. Toinen kolmannes tarvitsee buustausta ja kolmanneksen asema kriittinen Viimeinen kolmannes toimii esimerkiksi ongelmakiinteistöissä, hallituksen ja/tai johdon jämähtäneisyydessä tai alueella, jossa ei ole tulevaisuuden markkinoita

32 Järjestöpoliittinen loukku Yhtäältä kilpailuneutraliteetti ja sen tarkka vartiointi (vrt. STEA-rahoitus) ja toisaalta giljotiinikilpailutuksen aiheuttama keskinäinen kyräily ovat johtaneet siihen, että järjestöjen palvelutuotannolla ei ole juuri yhteistoimintaa eikä aitoa vain sen puolestapuhujaa. Toiminnan volyymin ja yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi tilanne olisi mitä pikimmin korjattava! Rahoitukseen ei toki tule eikä voi käyttää STEArahaa. 32

33 Järjestöjen oman toimintakulttuurin loukku Giljotiinikilpailutus on vähentänyt yhteistyöhaluja ja kykyjä. Voimassa oleva järjestelmä rusikoi markkinoita kohti yhtä tuottajaa nyt uudessa sotessa halutaankin, että kaikki kukat kukkisivat. Hankintalainsäädännön mahdollisuuksia on tulkittu virheellisesti tai puutteellisesti. Skaalaetuja ei osata hyödyntää. Osaamista ei jaeta. Markkinoita ei tunneta. Markkinoilla toimimisen pelisääntöjä ei tunneta tai niihin suhtaudutaan ylimielisesti. Sukupolvenvaihdoksiin ei varauduta riittävän ajoissa paikallisissa palvelujärjestöissä. 33

34 Mahdollisia ratkaisuehdotuksia ja etenemisportaita - tai sitten kaikki kerralla! Kokonaisanalyysi puolestapuhuja Järjestöjä tunteva Tienhaarakonsultointi Valtakunnallinen Konsepti Oy Huonossa hapessa oleville* Kehitysyhtiö Valtakunnallinen alueellisesti toimiva alustatoimija * Saman yhtiön perusta muodostuisi ns. hyvästä tavarasta, joka tulee myyntiin sukupolvenvaihdoshaasteiden tai muun syyn vuoksi. 34

35 Mitä eteneminen sotessa edellyttää järjestöiltä? 1. Strategiaa 2. Sote-markkinatuntemusta 3. Data-analytiikkaa 4. Liiketoimintaosaamista 5. Brändiä 6. Pääomia 7. Skaalaetua (=yhteistyötä) 8. Digipalveluosaamista 9. Päätöksentekokykyä 10. Johtajuutta 35

36 Johtopäätös 3 Järjestöjen liki tuhannen palveluyksikön enemmistöllä on edessään mahdollisuuksia, jos ne toteuttavat kuntoohjelman ja ketjuuntuvat. 36

37 Tie innovaatiojohtajuuteen syntyy tekemällä

38 Järjestöjen tulisi ottaa tavoitteeksi innovaatiojohtajuus! 38 Hyvä voi olla parhaan vihollinen. Jos pidät järjestösi toimintaa hyvänä, niin kasvata rohkeutta ajatella, että jospa se onkin parhaan ratkaisun este. Asioita voi ajatella uudelleen. Tietä käyden tien on vanki, vapaa on vain umpihanki (Hellaakoski). Yksin ei tarvitse selviytyä. Kehittämiseen kannattaa luoda innovaatioeksysteemi tai systeemejä. Kannattaa myös katsoa, tuottaisiko ketjuuntuminen mm. skaalaetuja ja viisasta, voimavaroja säästävää yhteistyötä ja työnjakoa. Olisiko aika alustatoimijoille? Johtajuus ei synny puhumalla. Substanssiosaamisesta, asiakasrajapinnassa toimimisesta ja uusista, vaikuttavista ja kustannustehokkaista toimintatavoista leivottavissa ylivoimatekijä.

39 Järjestöjen voimavara on voimaantuneissa kansalaisissa luonnos strategiaksi! 39

40 Perusasioita 40

41 Johtopäätös 4 Järjestöjen on mahdollista ottaa jälleen innovaatiojohtajuus, jos oman aseman turvaamisen ohella ajatellaan enemmän luovia, uusia ratkaisuja ja ymmärretään toimintaympäristön muutokset. 41

42 Hyvinvointi ei synny vain sinänsä tärkeistä palveluista ja sosiaalietuuksista vaan kohtaamisesta, osallisuudesta, yhteisöllisyydestä, merkityksistä, arvokkuudesta, kannattelevista verkostoista - ja ihmisarvosta. 42

43 Kiitos! Pohdintoja lisää osoitteessa Jorma 43 Niemelä