MUUTOSPOLKU 1: KIVIHIILESTÄ LUOPUMINEN
|
|
- Anne Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Smart Energy Transition Energiamurrosareena MUUTOSPOLKU 1: KIVIHIILESTÄ LUOPUMINEN Yhteenveto työskentelyn tuloksista Toimittanut energiamurrosareenan työpajojen ja ryhmätyön pohjalta: Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto Smart Energy Transition -hanke Päivitetty:
2 PÄÄASIASSA ILMAN BIOENERGIAA YHTEENVETO TULOKSISTA Sisältö: sivu: Tavoite ja tausta Keskeiset viestit Oivallukset Työskentelyn lähtöpiste Muutospolun yleiskuva Tärkeimmät tokset Priorisoidut askeleet Priorisoitujen askelten kuvaukset Reflektointi Välittömät tostoimet Polun tosaskeleet (listaus)
3 TAVOITE JA TAUSTA Polun tostavoite: Kivihiilestä luovutaan vuoteen 2030 mennessä pääasiassa ilman bioenergiaa. Tausta: Vuonna 2016 Suomessa kului kivihiiltä yli 3,3 miljoonaa tonnia (Tilastokeskus, 2017). Kivihiiltä käytetään useissa suurissa sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa ja lisäksi sitä voidaan polttaa monipolttoainevoimaloissa. Vuonna 2015 energiayhtiöt tuottivat kivihiilellä lämpöä ja sähköä GWh. Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon polttoaineista (yht. 52,4 TWh) kivihiilen osuus oli 21,2 %, turpeen osuus 15,5 % ja maakaasun osuus 20,2 % vuonna Vuodesta 2007 kivihiilen kulutustrendi on ollut laskussa, mutta vuonna 2016 kivihiilen kulutus kasvoi noin 31 % edellisvuoteen verrattuna (Suomen virallinen tilasto, 2016). Kivihiilen määrä on vaihdellut vuodesta toiseen lähinnä lauhdesähkön kysynnän ja polttoaineiden hintojen mukaan. Lauhdetuotannon määrä riippuu markkinatilanteesta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla (VNK, 2016). Kivihiiltä poltetaan nykyisin pääasiassa yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa eli CHP-voimaloissa. CHP-hiilivoimaloita voidaan korvata sähkön ja lämmön erillistuotannolla tai CHPmonipolttoainevoimaloilla. Niissä voidaan käyttää polttoaineena biomassaa, turvetta ja tietynlaisia jätteitä, mutta edelleen myös kivihiiltä ja öljyä. Yritysten polttoainevalikoimaan voi vaikuttaa hinnan ja tekniikan ohi lähinnä vain lainsäädännöllä ja omistajaohjauk-sella. 3 Kivihiilen korvaaminen lla kuin biomassalla ja turpeella edellytää käytännössä polttamisen vähentämistä ja lämmityksen sähköistämistä (Ahola, 2017). Lämpöpumput toimivat sähköllä, joten niihin sähkö tulee tuottaa tuuli-, vesi-, ydin-, aurinko- ja puhtaalla kaasuvoimalla. Kivihiilen korvaaminen uusiutuvalla energialla vaatii monipuolisia ratkaisuja (Motiva, 2016). Keskeisiä ratkaisuja ovat energiatehokkuus, lämpöpumput, biokaasu ja t puhtaat kaasuteknologiat, aurinkolämpö, energian varastointi, kysyntäjousto sekä matalalämpöverkot. Korkealämpöverkoista on tarpeen siirtyä matalalämpöverkkoihin, koska lämpöpumput, aurinkokeräimet ja lämmön kausivarastot toimivat paremmalla hyötysuhteella ja kustannustehokkaammin, kun kaukolämpöverkossa kiertävää vettä ei lämmitetä niin kuumaksi. Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttamiseksi päästöoikeuksien hintojen pitäisi olla dollaria/co2-tonni vuonna 2020 ja dollaria/co2-tonni vuoteen 2030 mennessä (Carbon price leaders coalition, 2017). EU:n päästöoikeuksien hinnat ovat keskimäärin noin 6 euroa/co2-tonni (Intercontinental Exchange, 2017). CHP-tuotannossa käytetyn maakaasun ja kivihiilen hiilidioksidivero on Suomessa puolitettu vuoden 2011 alusta lähtien (Tilastokeskus, 2017).
4 TYÖSKENTELYN KESKEISET VIESTIT Kivihiilestä luopuminen on mahdollista ja ratkaisut ovat olemassa. Fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää lämpösektorin merkittävää sähköistämistä. Uusiutuvan energian lisääminen ja energiatehokkuuden parantaminen ovat tärkeitä keinoja vähentää kivihiilen käyttöä. Biomassan hyödyntämisessä on polttamisen sijaan parempi priorisoida korkean jalostusarvon materiaali- ja tuoteteollisuuden kehittämistä. Tarvitaan kulutuksen ja tuotannon monipuolistamista sekä niiden joustavuuden parantamista. Tämä edellyttää uuden tyyppisiin sähkö- ja kaukolämpömarkkinoihin siirtymistä. Energian kuluttajat mukaan markkinoille. Energian kuluttajien osallistuminen markkinoille pitää tehdä helpoksi ja kannattavaksi. Poistetaan verotus-, tonttiraja-, lupa- yms. sähkön ja lämmön pientuotannon, varastoinnin ja kysyntäjouston esteet. Suuret kaukolämpö- ja -kylmäverkot kaksisuuntaisiksi. Kaukolämpö-, kaukokylmä-, kaasu- ja sähköverkkoja pitää avata eri toimijoille ja puhtaille energiaratkaisuille, kuten hukkalämmölle, hajautetulle uusiutuvalle energialle ja kysyntäjoustolle. Esimerkiksi neljällä datakeskuksella voidaan tuottaa saman verran lämpöä kuin yhdellä polttovoimalaitoksella. Avoin kaukolämpö- ja -kylmäverkko on edellytys, jotta kolmansien osapuolten hukka- ja uusiutuva energia saadaan hyödynnettyä. Energiasektorille tarvitaan alustatalous, samaan tapaan kuin ICT-alalle luotiin 80-luvun lopussa. Jos markkina toimii aidosti älyverkkojen mahdollistamalla tavalla, voidaan höydyntää puhdas ja hajautettu energiantuotanto nykyistä tehokkaammin. Kehitetään mittarien tiedonsiirron standardointia, tietoturvallisuutta ja markkinapaikkoja energian käyttäjien pientuotannon, kysyntäjouston ja energian internet -palvelujen edistämiseksi. Hiilelle lattiahinta. Päästöille pitää saada ilmastontoksen todellisia haittoja kuvaava hinta. Päästöoikeuksien lattiahinnalla sekä lämpö- ja sähkömarkkinamallien kehittämisellä pitää varmistaa, että puhtaan energian ja kysyntäjouston tarjoajat voivat hyötyä riittävästi. Jos talousmalli ei toimi, niin koko toksen vauhti hidastuu merkittävästi tai tosta ei tapahdu ollenkaan. Ei ole vain yhtä keinoa, vaan tarvitaan useita rinnakkaisia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja kivihiilestä luopumiseksi. Kyse ei ole pelkästään polttoaineesta, vaan tarvitaan energiajärjestelmätason, markkinamallien ja lakien toksia innovatiivisten ja älykkäiden energiaratkaisujen edistämiseksi. 4
5 TYÖSKENTELYN OIVALLUKSET Oivallukset - 5 nostoa: Polttamisesta on luovuttava. Kivihiilen polttamisesta luopuminen edellyttää uudistuksia erityisesti kaukolämpöverkoissa sekä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Ratkaisujen hahmottaminen edellyttää sähkö-, lämpö- ja liikennesektorien yhteistarkastelua. Tulevaisuuden kaukolämpöverkkojen keskiössä ovat lämpöpumput ei yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto. Polttovoimaloita pitää korvata esimerkiksi teollisilla lämpöpumpuilla, hukkalämmöllä, rakennuskannan energiatehokkuudella ja lämmön kausivarastoilla. Lämmityksen sähköistäminen on keskeinen keino kivihiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista luopumisessa. Lämpösektorilla on tärkeää panostaa esimerkiksi kysyntäjoustoon, nopeasti säädettäviin lämpöpumppu- ja CHP-teknologioihin sekä varastointiin, koska ne tukevat sähkömarkkinoilla tuuli-, aurinkoja ydinvoiman lisäämistä. Uusiutuvan energian ja kaukolämmön vastakkainasettelulle ei ole perusteita, vaan päinvastoin. Puhtaaseen energiaan pohjautuvassa energiajärjestelmässä tarvitaan kaukolämpöja -kylmäverkkoja, koska ne mahdollistavat hajautetun uusiutuvan hybridienergian tuotannon, hukkalämmön hyödyntämisen sekä toimivat myös energiavarastona ylijäämäsähkölle esimerkiksi silloin, kun tuulivoimaa on runsaasti tarjolla. Siksi kaukolämpö- ja -kylmäverkot pitää avata kilpailulle. Kivihiilestä luopumisessa ei ole kyse pelkästä polttoaineesta, eikä edes energiajärjestelmän toksesta, vaan laajasta markkina- ja liiketoimintamallien uudistuksesta. On monta eri tapaa päästä lopputulokseen. Samaan aikaan on tärkeää suunnitella, miten yksittäiset hiililauhdevoimalat suljetaan sekä miten investoinnit päästöjä vähentäviin ratkaisuihin saadaan liikkeelle. 5
6 TYÖSKENTELYN OIVALLUKSET Implikaatiot energiapolitiikalle: Muutetaan taloudellinen ohjaus tukemaan puhtaan energian ja kiertotalouden kasvua. Perustetaan Suomeen energia- ja ilmastotalouden toimikunta, jonka tehtäväksi annetaan talousohjauksen kehitysohjelman toteuttaminen ja vähähiilirahaston perustaminen. Toimikunnan tavoitteena on varmistaa tarvittava ta-loudellinen keppi ja porkkana -ohjaus vähähiilisyyden ja kiertotalouden edistämiseksi. Jos talousjärjestelmä ja -ohjaus toimivat niin, että päästöjen vähentäminen ja materiaalien resurssiviisas käyttö ovat taloudellisesti kannattavampaa kuin fossiilisten polttoaineiden käyttö, niin systeemi alkaa korjata itse itseään. Otetaan mallia Kanadan EcoFiscal -komissiosta Kanadan EcoFiscal Comission on laskenut, kuinka paljon hiilen pitäisi maksaa sen ympäristö- ja ilmastohaittojen perusteella, jotta saataisiin aikaiseksi tarvittava energiasiirtymä Kanadan eri osavaltioissa. Lisäksi komissio on määritellyt, miten ilmastorahoitusta voidaan käyttää optimaalisesti: joissakin osavaltioissa rahaa käytetään hiipuvan öljyteollisuuden kipujen lieventämiseen, toisaalla cleantech-teollisuuden ja pilottien edistämiseen, toisaalla köyhien energiatehokkuusremonttien rahoittamiseen. Biomassan polton sijaan tulee tavoitella lämpö- ja liikennesektorien sähköistämistä ja älyllistämistä. Biomassan hyödyntämisessä tulee priorisoida korkean jalostusarvon materiaali- ja tuoteteollisuuden kehittämistä. 6 Asetetaan hiilelle lattiahinta korjaamalla EU:n päästökauppa asettamalla päästöoikeuksille vähintään 30 euroa/co2-tonnin lattiahinta, mitätöimällä päästökaupasta liialliset päästöoikeudet sekä asettamalla nykyistä jyrkempi päästöjen vähentämispolku. Mikäli hiilen hinnoittelu ei onnistu EU:n päästökaupan avulla, asetetaan päästöille lattiahinta kansallisesti Iso-Britannian esimerkin mukaan. Hiilelle pitää saada hinta kansainvälisillä tai kansallisilla politiikkatoimilla. Suuret kaukolämpöverkot avataan kuluttajille, uusiutuvalle energialle ja kysyntäjoustolle. Avataan suurten kaupunkien kaukolämpö- ja -kylmäverkot kilpailulle hallituksen esityksellä ja lainsäädännöllä eriyttämällä energian myynti ja siirtoverkot toisistaan. Sitä ennen asetetaan verkot omistaville yhtiöille velvoite hankkia puhdasta energiaa tietty tuotanto-osuus kolmansilta osapuolilta. Kehitetään kaupungeille kannustava toimintamalli avointen kaukolämpö- ja kylmäverkkojen ylläpitämiseksi. Puhtaan energian ja kysyntäjouston tarjoajille määritellään kannustava tuotantomalli. Pilotoidaan uusia kaukolämmön ja -jäähdytyksen hinnoittelu-, markkina- ja tuotantomalleja. Luodaan Suomesta kuluttajia osallistava, joustava ja päästöjen vähentämiseen kannustava energiamarkkina. Selvitetään yksityiskohtaisesti pienasiakkaiden ja pk-sektorin osallistumisen esteet sekä poistetaan ne. Ei ole vain yhtä keinoa, vaan tarvitaan useita rinnakkaisia toimenpiteitä ja ohjauskeinoja kivihiilestä luopumiseksi. Päättäjät eivät saa määritellä ratkaisuja liian täsmällisesti, vaan pitää mahdollistaa myös aidosti luovat ratkaisut.
7 MUUTOSPOLUN LÄHTÖPISTE Uudet puhtaan ja joustavan energian pilotit Suomessa oli yhdeksän hiilivoimalaa vuonna Kivihiiltä poltetaan myös moni- polttoainevoimaloissa. Vuonna 2015 energiayhtiöt tuottivat kivihiilellä lämpöä ja sähköä GWh. Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon (CHP) polttoaineista (yht. 52,4 TWh) kivihiilen osuus oli 21,2 %, turpeen osuus 15,5 % ja maakaasun osuus 20,2 %. Kaukolämmön erillistuotannossa (yht. 10,7 TWh) kivihiilitä käytettiin 2,5 %, turvetta 10,8 % ja maakaasua 24,6 % (Energiateollisuus, 2016). Kivihiilen käytön vähentämishankkeita tai korvaussuunnitelmia Suomessa vuonna 2017: - Naantaliin rakennetaan uutta monipolttovoimalaa - Lahteen ollaan rakentamassa uutta biolämpölaitosta, jolla korvataan kivihiiltä - Vantaan Martinlaakson voimalaan on tulossa biokattila, - Helsingissä on päätetty Hanasaaren sulkemisesta vuoden 2024 loppuun mennessä - Fortum on ilmoittanut pyrkivänsä Espoon voimalan korvaamiseen 2030 mennessä. Kivihiilen korvaavia ratkaisuja pilotoidaan ja kokeillaan eri puolella Suomea. Esimerkkejä: - Teolliset lämpöpumput, esim. Helenin Katri Vala, Helsinki - Datakeskusten hukkalämpö, esim. Yandex & Nivos Oy, Mäntsälä - Deep heat geolämpö, ST1 pilottilaitos, Espoo - Energiatehokkaat matalan lämmön kaukolämpöjärjestelmät, esim. Skanssin kaksisuuntainen kaukolämpöverkko, Turku - Salmisaaren pellettivoimala, Helen, Helsinki - Sakarinmäen koulun hybridivoimala, Helsinki Nykyisen energia- ja ilmastostrategian (2016) mukaan hallituskauden aikana annetaan esitys laiksi, jossa säädetään siirtymäaika kivihiilen energiakäytöstä luopumiselle vuoteen 2030 mennessä. Kivihiilestä luopuminen nähdään yhdeksi suurimmaksi yksittäiseksi tekijäksi ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. 7
8 fakta tosaske Tutkijat, edelläkävijäyritykset ja -organisaatiot Liike t oimin ta Pilo tti Datakeskusten hukkalämpö Kaukolämpöä hakukonejätti Yandexin datakeskuksen hukkalämmöllä Mäntsälässä > Yandex & Calefa Oy, Mäntsälän Sähkö Oy Pilo tti Rakennustason hybridijärjestelmät Sakarinmäen koulutuskeskuksen lämmitysratkaisu, muodostuen aurinkokeräinten, maalämpöjärjestelmän, öljykattilan ja lämpövarastojen kokonaisuudesta > Helen, Helsingin kaupunki (Sakarinmäen koulutuskeskus) l fakta fakta l oppu k ä yt t ö Pilo tti Teolliset lämpöpumput Teollisen kokoluokan lämpöpumput kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotannossa ja kysyntäjouston osina > Esim. Helen ja Katri Vala, Helsinki Pilo tti Maalämpöön kytketyt kevytkaukolämpöverkot Helsingin Honkasuon alueelle rakennetaan kevytkaukolämpöverkko, jossa maalämpöä otetaan käyttöön uudenlaisella 2016-> Helsigin Honkasuo, Motiva Pilo tti Kaupunki- ja rakennustason kysyntäjoustojärjestelmät Rakennustason sähkö- ja lämpöjärjestelmien pilotointia; Kaupunginosatason kysyntäjoustopilotit, esim. Smart Kalasatama, Fortumin virtuaalivoimala > Mm. Järvenpään Mestariasuntojen nollaenergiatalo; Lakean kerrostalot Vaasan Suvilahdessa; Pilo tti Deep Heat geolämpö St1 Deep Heatin geoterminen lämpölaitos Espoossa > St1 & co. Pilo tti Matalan lämmön kaksisuuntaiset kaukolämpöjärjestelmät Pilotti kaupallisen mallin luontiin, jota voidaan soveltaa kaksisuuntaisen kaukolämpömarkkinan luomiseksi Turun Skanssin alueelle > Turun Skanssi, Turku Energia, Tekes Climate Leadership Council tosaske l tosaske l, ministeriöt säänte, ministeriöt ly ja tuoteteollisuudessa, yliopistot tosaske l, yritykset, Tekes EU, tutkijat, ministeriöt tosaske Pilo tti Tekno l ogi a Liike t oimin ta l Liike t oimin ta l oppu k ä yt t ö EU:n kemikaalivirasto Suomessa tosaske inve stointi fakta NGO:t & kaupan alan yritykset l säänte ly Suomi, Pohjoismaat? säänte ly säänte ly tosaske l Ilman korvaavia ratkaisuja polttamisesta luopuminen on haastavaa säänte Pilo tti ly Voiko onnistua? tosaske l Tutkimus CHP-voimaloiden korvaavista ratkaisuista inve stointi tosaske l säänte ly säänte säänte säänte säänte Pilo tti ly ly ly ly Suuret kaupungit säänte säänte ly l oppu k ä yt t ö ly inve stointi Valtio, kunnat, yritykset, kotitaloudet Liike t oimin ta inve stointi energian tu otan to energian tu otan to POLKU #1 : KIVIHIILESTÄ LUOPUMINEN MUUTOSPOLKU Biopohjaiset tuotteet Seminaarit EU:n ja Suomen korvaamaan hiili-intensiivisiä päättäjille biomateriaalien sementtiä, betonia, metalleja hyödyistä ja mahdollisuuksista Suomessa 9 hiilivoimalaa Suomessa on 9 hiilivoimalaa vuonna 2017 ja hiiltä poltetaan myös monipolttoainevoimaloissa Kivihiilen osuus CHP -polttoaineista >20% CHP-yhteistuotannon polttoaineista kivihiilen osuus oli yli 20% vuonna 2015, ja kivihiilen kulutus kasvoi vuonna 2016 A05 Asetetaan prioriteetiksi biomassan hyödyntäminen materiaali- ja tuoteteollisuudessa -> Tutkimusta biomassan hyödyntämisestä materiaali- Määritellään kestävän metsäbiomassan käytön raja Kehitetään hiilenkierron laskentaa ja kirjanpitoa biomassan materiaalikäyttöä varten päästöjen vähentämistarkoituksessa 2019 Tekes, yritykset Kehitetään bio- ja jätemateriaaleille materiaalija kemikaalipörssi 2019 A01 Ajattelumallin uudistaminen: Bioenergiakeskeisyys -> cleantech, smart energy, kiertotalous, kuluttajat Heti! Yritykset ja niiden etujärjestöt satsaavat liiketoiminnan uudistamiseen energiamurroksen jarruttamisen sijaan Korvaavat voimalaitokset Vanhoja kivihiilivoimaloita korvaavien voimaloiden rakentamishankkeet (mm. Naantali, Lahti, Vantaa, Helsinki, Espoo). Tavoitteeksi energiasektorilla lämpö- ja liikennesektorien sähköistäminen, kaupungit jne. Yritykset, EK jne. Uusien konseptien ja ratkaisujen demonstrointi sekä viestiminen päättäjille (viestintäkampanja) Sitra A02 Aloitetaan kansalliset toimet ja EU-tason vaikuttaminen hiilen hinnan riittäväksi nostamiseksi -> Perustetaan Energia- ja Ilmastotalouden toimikunta Harri Jaskari Toteutetaan taloudellisen ohjauksen kehitysohjelma Sitra, VNK Tutkijat, hallitus Epävars: EU:ssa epäonnistuu päästökaupan korjaaminen(?) Kansainvälinen taso Kansallinen taso A06 Lisätään uusiutuvan energian investointeja kivihiilen käytön korvaamiseksi Toteutetaan lisää puhtaan energian pilotteja Rahoitus päästötuloilla A03 Asetetaan hiilelle hinta kansallisilla toimenpiteillä Perustetaan vähähiilirahasto uusien puhtaiden ratkaisujen edistämiseksi 2019, VM Asetetaan korkea lattiahinta päästöille (>30 ), mahdollisesti yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa Otetaan käyttöön uusiutuvan energian jakeluvelvoite Korotetaan hiilidioksiidiveroa tai porrastetaan vero voimaloiden päästöjen mukaan A07 Luodaan CHP-voimaloille korvaavat ratkaisut huippukulutus- ja pakkasjaksoille 2025 mennessä Yritykset, tutkijat Asetetaan CO2-päästöjen lattiahinta min. 30 tonni Kehitetään ja pilotoidaan lämmön kausivarastointia, kysyntäjoustoa ja geotermista energiaa niiden kaupallistamiseksi Yritykset, kaupungit ja tutkijat A4 Asetetaan hiilelle hinta korjaamalla EU:n päästökauppa -2025? Parannetaan sähkön siirtoyhteyksiä Pohjoismaissa ja EU:ssa ->, Fingrid Päästökaupasta mitätöidään liialliset päästöoikeudet Asetetaan päästöjen vähentämiseksi nykyistä jyrkempi vähentämispolku Hiilivuotoluettelon muokkaus: Ei ilmaisia päästö- oikeuksia raskaalle teollisuudelle NGO:t Lisätään voimakkaasti puhdasta energiantuotanto-, kysyntäjousto-, varastointi- ja siirtokapasiteettia Kivihiili korvataan pääosin ten kuin polttamalla ja biomassa hyödynnetään korkean jalostusarvon tuote- ja materiaaliteollisuudessa , yritykset, Hiilen korkean päästöhinnan johdosta puhtaan energian investoinnit ovat pääosin kannattavia ilman tukia 2030 mennessä Yritykset, kaupungit, kansalaiset, valtio Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kysyntäjousto syrjäyttävät hiilen ym. fossiiliset pois markkinoilta Tuottajat ja kuluttajat Kivihiilestä luopuminen 2030 mennessä Päivitetty yhteenveto päättäjille uusiutuvan energian ratkaisujen teknologisesta & taloudellisesta potentiaalista Suomessa Kaupungit, yritykset, kansal- EI-strategia: Valmistellaan hallituksen esitys kivihiilestä luopumiseksi 2020 A09 Suurten kaupunkien kaukolämpöverkot auki kuluttajille, puhtaalle energialle ja kysyntäjoustolle Muutetaan rakennusmääräysten primäärienergiakertoimet CO2-pohjaisiksi 2019, YM Kaukolämpöverkot toimivat puhtailla energialähteillä -> 2030 mennessä, kaupungit Energian myynnin ja isojen kaukolämpö- ja -kylmäverkkojen eriyttäminen lainsäädännöllä Isot kaupungit Selvitetään energian kuluttajien markkinoille osallistumisen esteet liityen veroihin, tonttirajoihin, mittaukseen jne. A08 Suomesta energian kuluttajia osallistava ja päästöjen vähentämiseen kannustava energiamarkkina Kehitetään kuluttajien energialaitteiden ja mittarien standardointia sekä Datahubia kuluttajapalveluiden markkina-alustana -> Fingrid Kuluttajatuotteisiin hiilijalanjälkimerkinnät hankintojen ohjaamiseksi (ensin kampanjointi) Velvoitetaan isojen, TEM kaukolämpöverkkojen omistajat hankkimaan tietty osuus puhdasta energiaa kolmansilta osapuolilta, kaupungit Pilotoidaan uusia hinnoittelumalleja sekä tuotanto-, ja jousto- ja varastointiratkaisuja kaukolämpöverkoissa Avataan kaukolämmön ja kaukokylmän kulutus- ja tuotantotiedot alueittain Energiavirasto 2019-> Poistetaan energian kuluttajien energiamarkkinoille osallistumisen esteet Lämpö, jäähdytys ja valaistus energian kuluttajille palveluna -liiketoiminnan kehitys Muutetaan sähkövero dynaamiseksi kysyntäjouston ja varastoinnin edistämiseksi 2019-> 2019 Tekes, yritykset, VM 8
9 TÄRKEIMMÄT MUUTOKSET Uudistetaan ajattelumalli bioenergiakeskeisyydestä kohti cleantech, smart energy ja kiertotalouden konsepteja sekä kuluttajalähtöisyyttä Cleantech, smart energy ja kiertotalouden uusia ratkaisuja ja konsepteja on tärkeää demonstroida ja viestiä päättäjille. Poliittinen ajattelu ttuu, kun uudet ratkaisut konkretisoidaan. Ajattelutapa ttuu konkreettisten esimerkkien ja demojen voimalla Tärkein tekijä, joka saa politiikan ttumaan, on tutkimuksen kautta syntyvät uudet konseptit sekä edelläkävijäyritysten uudet sovellukset ja bisnesmallit. Esimerkkejä ovat LUT:n demovoimalat, Fingridin DataHub, Fortumin virtuaalivoimalaitos, MaaS Finland, sähköautojen kaksisuuntaiset latauspisteet ja St1:n geoterminen voimala. Konkreettisten esimerkkien kautta päättäjille syntyy usko uusiin liiketoimintamalleihin ja vientikonsepteihin. Konkreettisten esimerkkien kautta syntyy myös rohkeus satsata hunkin kuin biotalouteen. Kun uusien konseptien menestykseen uskotaan, niin sitten myös uskalletaan tehdä päätöksiä perinteisten toimijoiden vastustuksesta huolimatta. Luodaan voimakas hintaohjaus kivihiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista luopumiseksi. Muutetaan taloudellinen ohjaus tukemaan puhtaan energian ja kiertotalouden kasvua ja investointeja. Asetetaan prioriteetiksi hyödyntää biomassaa korkean jalostusarvon tuotteissa niin, että siitä saadaan Suomen kansantaloudelle parempi arvo. Metsän kasvattaminen suoraan bioenergiaksi ei ole tarkoituksenmukaista. Biomassan polttamisesta huomio pitää suunnata lämpöja liikennesektorien sähköistykseen sekä biomassan hyödyntämiseen materiaali- ja tuoteteollisuudessa. Päästöjen vähentämiseksi esimerkiksi metalleja, betonia ja sementtiä pitäisi korvata biopohjaisilla materiaaleilla. 9
10 TÄRKEIMMÄT MUUTOKSET Luodaan voimakas hintaohjaus hiilestä ja muista fossiilisista polttoaineista luopumiseksi Yksi tärkeimmistä askeleista kivihiilen poistamiseksi energiajärjestelmästä on hiilen hinnoittelu. Asetetaan hiilelle hinta ensisijaisesti korjaamalla EU:n päästökauppa: asetetaan hiilidioksidille lattiahinta, asetetaan EU:lle nykyistä jyrkempi päästöjen vähentämispolku sekä mitätöidään päästökaupasta liiallisia päästöoikeuksia. Mikäli päästöjen hinnoittelu ei onnistu EU:n päästökaupan kautta, asetetaan kansallisesti päästöille lattiahinta tai korotetaan hiilidioksidiveroa merkittävästi. Mikäli sekään ei onnistu, tuetaan uusiutuvan energian investointeja esimerkiksi jakeluvelvoitteella kivihiilen ja muiden fossiilisia polttoaineita syrjäyttämiseksi. Suurten kaupunkien kaukolämpöverkot avataan kuluttajille, uusiutuvalle energialle ja kysyntäjoustolle Mahdollistetaan vähäpäästöisen lämmön tuottajille helppo ja edullinen kaukolämpöverkkoon pääsy. Lämmön tuotannon ja siirron eriyttämiseksi laaditaan selvitys, jossa määritellään kaupungeille kannustava liiketoimintamalli avoimen kaukolämpöverkon ylläpitämiseksi. Lisäksi raporttiin sisällytetään energiasysteemi-, energiatehokkuus- ja vientipotentiaalitarkastelut sekä hyvät esimerkit kansallisista ja kansainvälisistä piloteista. Kaupunkien päättäjille on tärkeää esittää, miten avoimen kaukolämpöverkon taloudellinen malli ja eri tahojen ansaintamallit voivat toimia niin, että avoin kaukolämpöverkko on järkevä. Jos talousmalli ei toimi, niin koko toksen vauhti hidastuu merkittävästi tai tosta ei tapahdu ollenkaan. Suurten kaupunkien kaukolämpöverkot avataan kilpailulle eriyttämällä lämmön myynti ja lämpöverkot toisistaan hallituksen esityksellä ja lainsäädännöllä samalla tapaa, kuin eriytettiin sähköverkot sähköntuotannosta ja parhaillaan avataan maakaasuverkkoa. Nyt monet kaukolämpöyhtiöt joko kieltävät uusiutuvan matalalämpöisen energian syöttämisen verkkoon, maksavat siitä alihintaa tai korottavat hintoja, kun lämpöä säästetään. Mutta jos verkko erotetaan tuotannosta, niin silloin alueelliset monopoliyhtiöt eivät voi enää toimia näin. 10
11 TÄRKEIMMÄT MUUTOKSET Pilotoidaan kaukolämmön joustopalvelujen uusia hinnoitteluja markkinamalleja Joustava tuotanto on tärkeää avoimen kaukolämpöverkon toimivuuden kannalta. Perustetaan kaukolämpöverkon yhteyteen markkinapaikka kilpaileville tuottajille ja kysyntäjoustolle. Ne, jotka tuottavat lämpöä edullisimmin, pääsevät tuottamaan. On tärkeää, että tuottajat ja kuluttajat voivat toimia kaukolämpöverkossa energian varastoijina sekä osallistua kysyntäjoustoon ajaen kulutusta tarvittaessa alas- tai ylöspäin. Esimerkiksi mitä enemmän sähkömarkkinoilla on tuulivoimaa, sitä useammin sattuu tilanteita, joissa sähköä on tarjolla enemmän kuin kuluttajat sitä tarvitsevat. Tällöin tuulivoimaa on fiksua siirtää kaukolämpöverkkoihin lämmöksi lämpöpumppujen avulla. Tuulivoimalat tuottavat Suomessa tyypillisesti eniten juuri kuuden talvikuukauden aikana. Määritetään tekniset reunaehdot lämpö- ja jäähdytysenergian syöttämiseksi kaukolämpö- ja -kylmäverkkoihin. Lämmön kulutus- ja myyntitietoja julkaistaan avoimena datana, jotta yritykset voivat saada tietoa mihin ratkaisuja kannattaa tarjota. Toteutetaan isojen kaukolämpöverkkojen avausprosessi osallistavalla menetelmällä ottamalla mallia Iso-Britannian Coal phase out -raportista ja osallistamistavasta. Perinteisesti ministeriöstä tulee Suomessa sidosryhmille kommentoitavaksi valmis esitys, jota ei kommenttien pohjalta juurikaan teta. Perinteiset toimijat ja ammattimaiset etujärjestöt pystyvät nyt jarruttamaan uudistuksia valmisteluvaiheessa, kun muiden toimijoiden ääni ei pääse kuuluviin. Olisi tärkeää ottaa käyttöön aidosti osallistavat menetelmät, jolloin kaikki osapuolet pääsisivät paremmin mukaan prosessiin. Iso-Britanniassa julkaistiin ensin keskustelupaperi, sitten järjestettiin laaja kuulemis- ja kommentointikierros sekä järjestettiin laajasti eri sidosryhmiä osallistavia työpajoja. Myös Tanskassa kansallisia ja kaupunkien ilmasto- ja vihreän talouden toimintaohjelmia on laadittu osallistavilla työpajamenetelmillä, jolloin ohjelmat ovat valmistuessaan luonteeltaan yhteiskunnallisia sopimuksia, joihin toimijat ovat varsin sitoutuneita. 11
12 POLKU #1 : KIVIHIILESTÄ LUOPUMINEN PRIORISOIDUT ASKELEET 2017 fa kta Climate Leadership Council Kivihiilen osuus CHP -polttoaineista >20% fa kta Suomessa 9 hiilivoimalaa CHP-yhteistuotannon polttoaineista kivihiilen osuus oli yli 20% vuonna 2015, ja kivihiilen kulutus kasvoi vuonna 2016 Suomessa on 9 hiilivoimalaa vuonna 2017 ja hiiltä poltetaan myös monipolttoainevoimaloissa A05 -> fa kta Korvaavat voimalaitokset Tutkimusta biomassan hyödyntämisestä materiaalija tuoteteollisuudessa Kehitetään bio- ja jätemateriaaleille materiaalija kemikaalipörssi 2019 Tutkijat, hallitus EU:n kemikaalivirasto Suomessa Liike t oimin t a, kaupungit jne. so Toteutetaan taloudellisen ohjauksen kehitysohjelma Kansallin Suomi, Pohjoismaat? tuloil Rahoitus päästö CHP-vo ma o den korvaavat ratka sut A07 t os as ke l la Pi lo tti 2030 mennessä Yritykset, kaupungit, kansalaiset, valtio Korotetaan hiilidioksiidiveroa tai porrastetaan vero voimaloiden päästöjen mukaan L sätään uus utuvan energ an nvesto nte a Kaukolämpöä hakukonejätti Yandexin datakeskuksen hukkalämmöllä Mäntsälässä. Luodaan CHP-voimaloille korvaavat ratkaisut huippukulutus- ja pakkasjaksoille 2025 mennessä Yritykset, tutkijat A06 Yritykset, ja tutkijat Lisätään uusiutuvan energian investointeja kivihiilen käytön korvaamiseksi Teolliset lämpöpumput Teollisen kokoluokan lämpöpumput kaukolämmön ja -jäähdytyksen tuotannossa ja kysyntäjouston osina. St1 Deep Heatin geoterminen lämpölaitos Espoossa. P i lo t t i 2014-> 2019 Pi lo tti St1 & co. Maalämpöön kytketyt kevytkaukolämpöverkot 2016-> Helsigin Honkasuo, Motiva P i lo t t i Matalan lämmön kaksisuuntaiset kaukolämpöjärjestelmät Päivitetty yhteenveto päättäjille uusiutuvan energian ratkaisujen teknologisesta & taloudellisesta potentiaalista Suomessa Pilotti kaupallisen mallin luontiin, jota voidaan soveltaa kaksisuuntaisen kaukolämpömarkkinan luomiseksi Turun Skanssin alueelle > P i lo t t i, VM Toteutetaan lisää puhtaan energian pilotteja Helsingin Honkasuon alueelle rakennetaan kevytkaukolämpöverkko, jossa maalämpöä otetaan käyttöön uudenlaisella Kaupungit, yritykset, kansal- Otetaan käyttöön uusiutuvan energian jakeluvelvoite 2013->, ministeriöt Poistetaan energian kuluttajien energiamarkkinoille osallistumisen esteet A08 t o saske l Suomesta energian kuluttajia osallistava ja päästöjen vähentämiseen kannustava energiamarkkina, yritykset, Tekes Suurten kaupunk en kauko ämpöverkot auk t os as ke l ->, kaupungit Tekno l ogi a Kehitetään kuluttajien energialaitteiden ja mittarien standardointia sekä Datahubia kuluttajapalveluiden markkina-alustana kaukolämpöverkkojen omistajat hankkimaan tietty osuus puhdasta energiaa kolmansilta osapuolilta -> Fingrid Velvoitetaan isojen Kuluttajatuotteisiin, kaupungit hiilijalanjälkimerkinnät hankintojen ohjaamiseksi (ensin kampanjointi) Liike t oimin t a Lämpö, jäähdytys ja valaistus energian kuluttajille palveluna -liiketoiminnan kehitys Valtio, kunnat, yritykset, kotitaloudet 2019 energian tu o t an t o, YM Kaukolämpöverkot toimivat puhtailla energialähteillä 2030 mennessä Isot kaupungit Energian myynnin ja isojen kaukolämpö- ja -kylmäverkkojen eriyttäminen lainsäädännöllä , TEM Pi lo tti Pilotoidaan uusia hinnoittelumalleja sekä tuotanto-, ja jousto- ja varastointiratkaisuja kaukolämpöverkoissa 2019-> NGO:t & kaupan alan yritykset Suuret kaupungit l oppu k ä yt t ö Avataan kaukolämmön ja kaukokylmän kulutus- ja tuotantotiedot alueittain Energiavirasto Muutetaan sähkövero dynaamiseksi kysyntäjouston ja varastoinnin edistämiseksi 2019-> 2019, ministeriöt Tekes, yritykset, VM 12 i nve s t ointi Lisätään voimakkaasti puhdasta energiantuotanto-, kysyntäjousto-, varastointi- ja siirtokapasiteettia Muutetaan rakennusmääräysten primäärienergiakertoimet CO2-pohjaisiksi A09 Suurten kaupunkien kaukolämpöverkot auki kuluttajille, puhtaalle energialle ja kysyntäjoustolle Ku utta a osa stava energ amarkk na Selvitetään energian kuluttajien markkinoille osallistumisen esteet liityen veroihin, tonttirajoihin, mittaukseen jne. Tuottajat ja kuluttajat Parannetaan sähkön siirtoyhteyksiä Pohjoismaissa ja EU:ssa 2020 Rakennustason sähkö- ja lämpöjärjestelmien pilotointia; Kaupunginosatason kysyntäjoustopilotit, esim. Smart Kalasatama, Fortumin virtuaalivoimala. Mm. Järvenpään Mestariasuntojen nollaenergiatalo; Lakean kerrostalot Vaasan Suvilahdessa; i nve s t oi nti kaupungit, yliopistot Kaupunki- ja rakennustason kysyntäjoustojärjestelmät Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kysyntäjousto syrjäyttävät hiilen ym. fossiiliset pois markkinoilta, Fingrid Ilman korvaavia ratkaisuja polttamisesta luopuminen on haastavaa EI-strategia: Valmistellaan hallituksen esitys kivihiilestä luopumiseksi Turun Skanssi, Turku Energia, Tekes fa kta Tutkimus CHP-voimaloiden korvaavista ratkaisuista -> i nve s t oi nti Perustetaan vähähiilirahasto uusien puhtaiden ratkaisujen edistämiseksi Deep Heat geolämpö 2012-> Helen, Helsingin kaupunki (Sakarinmäen koulutuskeskus) P i lo t t i Esim. Helen ja Katri Vala, Helsinki energian tu o t an t o Pi lo tti Kehitetään ja pilotoidaan lämmön kausivarastointia, kysyntäjoustoa ja geotermista energiaa niiden kaupallistamiseksi t osaske l P i lo t t i Yandex & Calefa Oy, Mäntsälän Sähkö Oy 2006-> Hiilen korkean päästöhinnan johdosta puhtaan energian investoinnit ovat pääosin kannattavia ilman tukia Voiko onnistua? t os as ke l Asetetaan hiilelle hinta kansallisilla toimenpiteillä Harri Jaskari Datakeskusten hukkalämpö NGO:t A Sitra, VNK Asetetaan päästöjen vähentämiseksi nykyistä jyrkempi vähentämispolku inve s t ointi Asetetaan korkea lattiahinta päästöille (>30 ), mahdollisesti yhteistyössä Pohjoismaiden kanssa en taso Sitra Pi lo tti Hiilivuotoluettelon muokkaus: Ei ilmaisia päästö- päästöoikeuksia raskaalle teollisuudelle Perustetaan Energia- ja Ilmastotalouden toimikunta Uusien konseptien ja ratkaisujen demonstrointi sekä viestiminen päättäjille (viestintäkampanja) , yritykset, Kivihiilestä luopuminen 2030 mennessä Tavoitteeksi energiasektorilla lämpö- ja liikennesektorien sähköistäminen Sakarinmäen koulutuskeskuksen lämmitysratkaisu, muodostuen aurinkokeräinten, maalämpöjärjestelmän, öljykattilan ja lämpövarastojen kokonaisuudesta. Päästökaupasta mitätöidään liialliset päästöoikeudet A4 Rakennustason hybridijärjestelmät -2025? ta nen väli sain Kan -> l oppu k ä yt t ö 2015-> Kivihiili korvataan pääosin ten kuin polttamalla ja biomassa hyödynnetään korkean jalostusarvon tuote- ja materiaaliteollisuudessa Asetetaan CO2-päästöjen lattiahinta min. 30 tonni A02 t o osaske saske l Aloitetaan kansalliset toimet ja EU-tason vaikuttaminen hiilen hinnan riittäväksi nostamiseksi Yritykset, EK jne. l oppu k ä yt t ö EU, tutkijat, ministeriöt t os as ke l A01 L i i k e t o i mi n t a Määritellään kestävän metsäbiomassan käytön raja Asetetaan hiilelle hinta korjaamalla EU:n päästökauppa mu u t o sask e l Yritykset ja niiden etujärjestöt satsaavat liiketoiminnan uudistamiseen energiamurroksen jarruttamisen sijaan Tekes, yritykset Epävars: EU:ssa epäonnistuu päästökaupan korjaaminen(?) Ajattelumallin uudistaminen: Bioenergiakeskeisyys -> cleantech, smart energy, kiertotalous, kuluttajat Tutkijat, edelläkävijäyritykset ja -organisaatiot Kehitetään hiilenkierron laskentaa ja kirjanpitoa biomassan materiaalikäyttöä varten päästöjen vähentämistarkoituksessa Asetetaan h e e h nta EU ssa ta kansa sest A atte uma n uud stam nen t o osaske saske l Asetetaan prioriteetiksi biomassan hyödyntäminen materiaali- ja tuoteteollisuudessa Vanhoja kivihiilivoimaloita korvaavien voimaloiden rakentamishankkeet (mm. Naantali, Lahti, Vantaa, Helsinki, Espoo). Heti! 2020 Li i ke t oi mi n t a Biopohjaiset tuotteet korvaamaan hiili-intensiivisiä sementtiä, betonia, metalleja Seminaarit EU:n ja Suomen päättäjille biomateriaalien hyödyistä ja mahdollisuuksista
13 POLKU#1 A1 Askel ALOITTAVA ASKEL Ajattelumallin uudistaminen Bioenergiakeskeisyydestä kohti cleantech, smart energy ja kiertotalouden konsepteja sekä kuluttajalähtöisyyttä - Uusien cleantech, smart energy ja kiertotalouden konseptien ja ratkaisujen demonstrointi sekä viestintäkampanja päättäjille (Sitra) - Energiasektorilla asetetaan tavoitteeksi lämpö- ja liikennesektorien sähköistäminen
14 POLKU#1 A2- Askel PRIORISOITU ASKEL Asetetaan hiilelle hinta Päästökauppaan tarvitaan nykyistä jyrkempi päästöjen vähentämistahti. EU:ssa tulee sitoutua tiukempaan ilmastotavoitteeseen. Järjestelmästä tulee ottaa ylimääräisiä päästöoikeuksia pois kiihtyvässä tahdissa. Tämä tapahtuu ensisijaisesti korjaamalla EU:n päästökauppajärjestelmä lakitoksilla. Päästöyksiköille asetetaan vähintään 30 eur/tco2 lattiahinta. Suomen hallituksen tulee toimia EU-neuvostossa proaktiivisesti yhteistyössä mm. Ruotsin ja Tanskan kanssa päästökaupan korjaamiseksi, eikä vastustaa toksia Itä- Euroopan maiden kanssa. Ilmasto- ja energiastrategian esityksen mukaan kivi- ja ruskohiilipolttoaineiden käyttö kielletään vuoteen 2030 mennessä ssa kuin häiriöreservin varavoima- ja huoltovarstarkoituksessa. Haasteena on, että kivihiili voi tällä keinolla korvautua muilla fossiilisilla polttoaineilla, kuten turpeella ja öljyllä. Kun hiilidioksidille saadaan oikea hinta, niin saastuttavaa voimalakapasiteettia alkaa poistua markkinoilta. Tällöin myös sähkömarkkinoiden hinnat nousevat, mikä vähentää uusiutuvan energian tuen tarvetta sekä edistää kysyntäjoustoa. Kansainvälinen taso Kansallinen taso Vaihtoehtoiset tokset: EU:n päästökaupan korjaaminen olisi paras vaihtoehto, mutta samalla sen onnistuminen on epätodennäköistä mm. Puolan vastustuksesta johtuen. Jos päästökaupan korjaaminen ei onnistu EU:ssa, niin siinä tapauksessa päästöoikeuksien lattiahinta tulee asettaa Pohjoismaisella tasolla tai Suomessa UK:n esimerkin mukaan. Toinen vaihtoehto on hiilidioksidiveron vaiheittainen korottaminen, esim. 2 % vuodessa, tai veron porrastaminen voimaloiden päästöjen mukaan.
15 POLKU#1 PRIORISOITU ASKEL A6 Askel Lisätään uusiutuvan energian investointeja kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden syrjäyttämiseksi Uusiutuvan sähkön ja lämmön lisääminen on tärkeä keino vähentää kivihiilen käyttöä. Jos energiamarkkina kyllästyy puhtaan energian tuotannolla, ei kivihiilelle jää enää markkinoilla tilaa. - Laaditaan päivitetty yhteenveto päättäjille uusiutuvan energian, kysyntäjouston ja energiatehokkuuden teknisestä ja taloudellisesta potentiaalista Suomessa. Hintojen aleneminen ja teknologian kehitys ttaa markkinatilannetta nopeasti. - Edistetään puhtaan energian pilotteja. On tärkeää osoittaa käytännön pilottien avulla, että siirtyminen esimerkiksi matalalämpöverkkoon ja uudenlaisiin hybiridilämpöratkaisuihin on teknisesti mahdollista. - Moninkertaistetaan ilmastotoimiin ja yhteiskunnan energiasiirtymään varattu rahoitus. Päästökaupan tulot tulee kanavoida päästöjä vähentävien toimien rahoitukseen. Perustetaan vähähiilirahasto uusien puhtaiden ratkaisujen edistämiseksi. Jos uusiutuvaan energiaan, varastointiin, kysyntäjoustoon, energiatutkimukseen yms. liittyvää kehitystyötä ei saada vähintään tuplattua, niin Suomen toimet eivät mitenkään skaalaudu suhteessa ilmastontoksen haasteeseen. Rahastosta voidaan tukea läpimurtoteknologioiden kehitystä ja pk-yritysten investointeja. - Otetaan käyttöön uusiutuvan energian jakeluvelvoite. Poliittisesti uusiutuvan energian jakeluvelvoite voi olla helpompi keino, kuin EU:n päästökaupan korjaaminen tai CO2-verojen kiristäminen. Uusiutuvan energian tuille saa EU:sta hyväksynnän tietyin reunaehdoin. Ongelmana uusiutuvan energian tuessa on valtion budjetin riittävyys, joten on tärkeää selvittää myös vaihtoehtoisia rahoitusmalleja kuten sertifikaatteja. Muutostekijään tai askeleeseen liittyvät epävardet: Haasteena on uusiutuvan energian suhteellinen kilpailukyky kivihiileen nähden. Kivihiili kaivostoiminnan tukineen on niin halpaa, että hiilen kilpailukyky voi säilyä hyvänä uusiutuvan energian tuista huolimatta.
16 POLKU#1 PRIORISOITU ASKEL A7 Askel Luodaan CHP-voimaloille korvaavat ratkaisut huippukulutuksen ja pitkien pakkasjaksojen aikaiseen lämmön ja sähkön tarpeeseen Ratkaisuja tarvitaan yhdistetyn lämmön- ja sähköntuotannon (CHP) korvaamiseksi kahden viikon tai kuukauden pituisiin kylmiin talvijaksoihin, jolloin tarvitaan paljon lämpöä ja sähköä. Polttamisesta ja vanhoista CHP-laitoksista on vaikeaa päästä eroon niin kauan, kun lämmöntarpeen kattamiseen kovien pakkasjaksojen aikana ei löydetä ta ratkaisua. Kehitetään ja pilotoidaan lämmön kausivarastointia, hybiridienergiaratkaisuja, kysyntäjoustoa ja geotermista energiaa niiden kaupallistumisen edistämiseksi. Myös kaasun (LNG) ym. varastointiratkaisuja kehitetään varavoiman energialähteeksi ja halvan sähkön hyödyntämiseksi. Sähkön siirtoyhteyksien parantaminen tukee uusiutuvien lisäämistä ja siirtoa maasta toiseen, sekä ehkäisee mahdollista tehopulaa. Kun jossain tuulee tai on hyvin vettä, niin sähköä voidaan siirtää muista maista Suomeen ja päinvastoin. On todennäköistä, että ydinvoimaa ja CHP-tuotantoa alkaa poistua markkinoilta. Tämän rinnalla on tärkeää lisätä voimakkaasti uusiutuvan energian tuotantoa ja parantaa siirtoyhteyksiä, jotta poistuva ydinvoima ei korvaudu fossiilisilla polttoaineilla. Kysyntäjoustolla voidaan vähentää kivihiililauhteen tarvetta sähkön tehopulatilanteissa. Kysyntäjouston ja varastoinnin edistämiseksi tetaan sähkövero dynaamiseksi, jotta esimerkiksi uusiutuva ylijäämäsähkö kannattaisi siirtää lämpöpumpuilla kaukolämpö- tai -kylmäverkkoihin sekä lämmön kausivarastoihin. Nyt sähkön varastointi sähköksi tai lämmöksi ei ole kannattavaa kahteen kertaan maksettavien sähköverojen vuoksi.
17 POLKU#1 A8 Askel PRIORISOITU ASKEL Luodaan Suomesta kansalaisia osallistava ja päästöjen vähentämiseen kannustava energiamarkkina Mahdollistetaan energian kuluttajien osallistuminen energiamarkkinoille. Markkinoiden kehittämisessä pyritään takaamaan yrityksille, yhteisöille ja kansalaisille toiminnan taloudellinen kannattavuus, koska mikään markkina ei toimi, jos siellä ei ole ansaintamahdollisuuksia. Kehitetään keinoja, joilla saadaan kannustettua ihmisten rahat liikkeelle. Selvitetään yksityiskohtaisesti energian kuluttajien markkinoille osallistumisen esteet liittyen veroihin, tontin rajoihin, mittaukseen jne. sekä poistetaan ne. - Kuluttajien energiapalvelusovelluksia varten kehitetään mittareiden ja tiedonsiirron standardointia. - Fingrid kehittää energiapalveluille Datahubin yhteyteen markkinapaikan, josta kuluttajat voivat valita palveluita ja ratkaisuja helposti klikkaamalla ja selvittää niillä saavutettavia hyötyjä. Esimerkkinä Emtelen mobiilisovellus tai Fortumin 70 IT-toimittajan listaus, jossa on jousto-, taloautomaatio- ym. ratkaisuntarjoajia. - Mahdollistetaan energian kuluttajille älymittarien hankkiminen ja kytkeminen Fingridin Datahubiin. Aggregaattorien kautta energian kuluttajat voivat osallistua sähkön säätömarkkinoille, jolloin pumppu voi sulkeutua hetkeksi tai sähköauton akku voi luovuttaa virtaa sähköjärjestelmään automaattisesti. Nyt verkkoyhtiöiden mittarit eivät mahdollista energiapalvelujen hyödyntämistä tai nopeille säätömarkkinoille osallistumista. - Muutetaan rakennusmääräysten primäärienergiakertoimet CO2-pohjaisiksi, jotta ne ohjaisivat ennemmin päästöjen vähentämiseen kuin energiankulutuksen vähentämiseen. - Panostetaan lämpö, jäähdytys ja valaistus kuluttajille palveluna -liiketoiminnan kehittämiseen. Tekes tukee yrityksiä kehittämään ja pilotoimaan olosuhdepalveluja, joissa myydään lämpötilaa, hyvää sisäilmaa ja valoa optimoituina olosuhteina eikä erillisinä laitteina. Näin syntyy ammattilaisille kannustin panostaa energiatehokkuuteen. Palveluihin on tärkeää panostaa, koska teknologian työnnöllä ei voida päästä energiatehokkuudessa merkittävästi eteenpäin. Olosuhdepalveluissa voi olla myös suuri markkina- ja vientipotentiaali suomalaisille yrityksille. - Kuluttajatuotteisiin kehitetään hiilijalanjälkimerkinnät hankintintojen ohjaamiseksi vähäpäästöisiin vaihtoehtoihin. Kuluttajien pitäisi nähdä pankkija bonustileiltään saldona ostostensa hiilijalanjälki. Pankit ja yritykset, joilla on asiakas- ja etukortteja kuten S-ryhmän bonus- ja Keskon plussakortit, tulisi kehittää ja tehdä tuotteiden hiilijalanjälki näkyväksi. Julkisissa hankinnoissa voitaisiin asettaa näin konkreettiset tavoitteet hiilijalanjäljen vähentämiseksi.
18 POLKU#1 A9 Askel ASKEL Avataan suurten kaupunkien kaukolämpöverkot kuluttajille, puhtaalle energialle ja kysyntäjoustolle Laaditaan selvitys ja toimenpidesuunnitelma isojen kaupunkien kaukolämpö- ja -kylmäverkkojen avaamiseksi kilpailulle sekä verkkojen ylläpitämiseksi kannattavalla liiketoimintamallilla - Suurten lämpö- ja kylmäverkkojen omistajat velvoitetaan hankkimaan tietty osuus puhdasta energiaa kolmansilta osapuolilta - Laaditaan toimintasuunnitelma ja kannustava liiketoimintamalli isoille kaupungeille avoimen kaukolämpöverkon ylläpitämiseksi ja avaamiseksi kilpailulle - Käynnistetään lisää puhtaiden lämmitysratkaisujen ja uusien hinnoittelumallien pilotteja kaukolämpöverkoissa - Lämmön myynnin ja isojen kaukolämpöverkkojen eriyttäminen hallituksen esityksellä ja lainsäädännöllä - Muutetaan sähkövero markkinahinnan mukaan vaihtelevaksi kysyntäjouston ja varastoinnin edistämiseksi, jotta esim. uusiutuva ylijäämäsähkö kannattaa ajaa lämpöpumpuilla lämmöksi kaukolämpöverkkoon tai kausivarastoon Jos verkkojen avaaminen kilpailulle hidastuu, kaupungit voivat kaukolämpöyhtiöiden omistajina valita yhtiön hallituksen ja määritellä omistajapolitiikan siten, että yhtiö velvoitetaan luopumaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja toteuttamaan tarvittavat korvausinvestoinnit.
19 REFLEKTOINTI Reflektointi polkutyöskentelystä; uudet kysymykset ja tutkimus: Reflektio polkutyöskentelystä: Kivihiilestä luopuminen (polku #1) Olemassa olevan hiili-intensiivisen järjestelmän horjuttaminen (ns. disruptiivisuus) on olennaista kestävän energiajärjestelmän syntymisen nopeuttamiseksi (Kivimaa & Kern, 2016). Kivihiilestä luopuminen vuoteen 2030 mennessä saattaa horjuttaa järjestelmää, mutta tämä riippuu toteutustavasta. Jos nykyisiä hiilivoimalaitoksia korvataan monipolttoainevoimalaitoksilla, kivihiilestä luopuminen ei välttämättä tarkoita laajan mittakaavan tosta. Tämä ei voimakkaasti horjuta energiantuotantoinfrastruktuurin rakennetta tai luo tilaa uusille uusiutuvalle energialle, erityisesti jos korvaava energia tuotetaan turpeella, jätteillä ja puupohjaisilla biopolttoaineilla. Uudet kysymykset ja tutkimus: Pilotteja sekä tutkimus- ja kehityshankkeita avoimen kaukolämpöverkon toimintamalleista ja uusiutuvan energian hybridituotannosta, kysyntäjoustosta sekä lämmön kausivarastoinnista Tutkimusta ja pilotteja CHP:n korvaavista joustavista teknologiaratkaisuista huippukulutusjaksoihin. Tutkimusta ja kehitystä korkean jalostusarvon biomateriaalien kehittämiseksi. Toimenpiteellä on ollut disruptiivinen vaikutus teknologiseen järjestelmään, mikäli kivihiilestä luopumisen seurauksena innovaatiivisten ja älykkaiden ratkaisujen sekä uuden uusituvan energian käyttöönotto lisääntyy energiajärjestelmässä. 19
20 MUUTOKSEN ETENEMINEN Järjestys esimerkinomainen, todellisuudessa kehitys etenee monimutkaisesti ja -polvisesti, sekä sisältää politiikkatoimien osalta suuria epävarksia AIKAJANA & OLETUKSET POLITIIKKATOIMISTA - Lisätään T&K-panostuksia kivihiilen korvaaviin systeemisiin ratkaisuihin ja uusiin teknologioihin Kaukolämpö- ja -kylmäverkot sekä energian tuotanto eriytetään toisistaan Hiilelle asetetaan lattiahinta Kivihiilen kielto astuu voimaan Kivihiilen kielto astuu voimaan KIVIHIILEN JA HIILITEKNOGIOIDEN POISTUMINEN - Kivihiilellä toimivat lauhdevoimalaitokset suljetaan tai siirretään häiriöreserviin - Kivihiilellä ja muilla fossiilisilla polttaineilla yksinomaan toimivat CHP-voimalat suljetaan tai siirretään häiriöreserviin - Monipolttolaitoksissa kivihiiltä korvataan bio- ja jätepolttoaineilla UUDET TEKNOLOGIAT JA KORVAAVAT POLTTOAINEET - Pilotteja sekä T&K-hankkeita avoimen kaukolämpöverkon toimintamalleista, uusiutuvan energian hybridituotannosta, kysyntäjoustosta sekä lämmön kausivarastoinnista - Hukka-, maa- ja vesilämpöä hyödyntävät lämpöpumput yleistyvät hajautetussa mittakaavassa - Monipolttolaitoksia rakennetaan vanhojen hiilivoimaloiden korvaajaksi - Kaukolämpöverkkojen lämpötilaa ryhdytään laskemaan tasolta >80 oc astetta tasolle 65 oc - Hukka-, maa- ja vesilämpöä hyödyntävät lämpöpumput yleistyvät teollisessa mittakaavassa - Lämmön kausivarastot lisääntyvät - Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta ja ohjattavuutta parannetaan merkittävästi - Lämmön ja sähkön kysyntäjousto lisääntyvät - Aurinkolämpökeräinkenttiä rakennetaan lämpöverkkojen ja -varastojen yhteyteen - Tuuli-, aurinko- ja ydinvoimaa lisätään merkittävästi - Ylijäämäsähköä varastoidaan lämmön kausivarastoihin tai kaasuksi talven pakkasjaksoja varten 20
21 VÄLITTÖMÄT MUUTOSTOIMET (LISTAUS)
22 LISTA MUUTOSASKELISTA Suomi Kunta Yhteisö Talo Askel: Kuvausteksti: Aika: Toimijat: Skaala: Huomioita: A01 Ajattelumallin uudistaminen: Bioenergiakeskeisyys -> heti Tutkijat, Mahdollistaja cleantech, smart energy, kiertotalous, kuluttajat edelläkävijäy ritykset ja - organisaatiot A02 Aloitetaan kansalliset toimet ja EU-tason vaikuttaminen -> Priorisointi! hiilen hinnan riittäväksi nostamiseksi A03 Asetetaan hiilelle hinta kansallisilla toimenpiteillä -> A04 Asetetaan hiilelle hinta korjaamalla EU:n päästökauppa Epävars A05 Asetetaan prioriteetiksi biomassan hyödyntäminen materiaali--ja Tutkimus tuoteteollisuudessa A06 A07 Lisätään uusiutuvan energian investointeja kivihiilen käytön korvaamiseksi Luodaan CHP-voimaloille korvaavat ratkaisut huippukulutus- ja pakkasjaksoille Priorisointi! 2025 mennessä Yritykset, tutkijat Priorisointi! Tutkimus A08 A09 Suomesta kuluttajia osallistava ja päästöjen vähentämiseen kannustava energiamarkkina Suurten kaupunkien kaukolämpöverkot auki kuluttajille, puhtaalle energialle ja kysyntäjoustolle, yritykset, Tekes ->, kaupungit Priorisointi! Tutkimus! 22
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA. Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri
HELEN KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Rauno Tolonen Ilmasto- ja energiatehokkuuspäällikkö Laituri 29.11.2017 HELENIN LÄHTÖKOHDAT HELSINGIN VUODEN 2030 JA 2035 TAVOITTEISIIN Helsinki tulee saavuttamaan
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA
VIISI RATKAISUA KOHTI ILMASTONEUTRAALIA TULEVAISUUTTA Maiju Westergren, johtaja @maijuwes #energiatulevaisuus ASIAKKAIDEN ROOLI KASVAA Ilmastoneutraali tulevaisuus tehdään innovatiivisilla, asiakaslähtöisillä
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen
ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»
Talousvaliokunta Maiju Westergren
Talousvaliokunta 19.4.2018 Maiju Westergren KOHTI ILMASTONEUTRAALIA ENERGIANTUOTANTOA TAVOITE 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Uusiutuvan ja päästöttömän energian osuuden kasvattaminen Kivihiilen
Kohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa
Kohti fossiilivapaata Suomea teknologiamurroksessa 10.1.2019 Eduskunta, YmV Helsinki Smart Energy Transition-hankkeen vuorovaikutusjohtaja ja tutkija Karoliina Auvinen, Aalto-yliopisto, karoliina.auvinen@aalto.fi
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen
Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman
Älykäs kaupunkienergia
Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
Kampanjan tavoitteet
Kampanjan tavoitteet Yleisesti: ilmastonmuutoksen hillintä fossiilivoimaloiden sulkemista vauhdittamalla Espoossa: hiilenpoltto Suomenojalla korvattava energiatehokkuudella ja päästöttömällä uusiutuvalla
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät
Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin
Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin
Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari
Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa
Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna
Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.
Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi
Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa
Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen
Energiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia asiantuntijakuuleminen Eduskunnan talousvaliokokunta 7.3.2017 Pekka Ripatti Uusiutuvan energian käytön lisääminen ja energian hankinnan omavaraisuus Uusiutuvan
Sähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät
Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
Uudista käsityksesi puhtaasta energiasta
Uudista käsityksesi puhtaasta energiasta QHeat-konseptin mukainen syvälämpö on edullinen, päästötön, ja myös tuleville sukupolville turvallinen energiamuoto. 1 PUHDAS TULEVAISUUS ON JALKOJESI ALLA. Missiomme:
Jenni Patronen. Pöyry Management Consulting Oy. #18DEdays
Jenni Patronen Pöyry Management Consulting Oy #18DEdays SELVITYS KAUKOLÄMPÖVERKKOJEN AVAAMISEN VAIKUTUKSISTA Global District Energy Days 27.9.2018 Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ
VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston
Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto
Tulevaisuuden kaukolämpöjärjestelmät 22.3.2018 Hiilitieto ry Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas hillintä vaatii globaalia energiavallankumousta
Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä
Energiamurros muuttaa tuotantorakenteita ja energian käyttöä 23.1.2018 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Ilmastonmuutoksen tehokas
RATKAISUEHDOTUS HELSINGIN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOKSI
KOHTI 100-PROSENTTISESTI UUSIUTUVAA ENERGIAA KÄYTTÄVÄÄ MAAILMAA RATKAISUEHDOTUS HELSINGIN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOKSI Matti Rautkivi Matti 18.3.2019 Rautkivi Saara Kujala 18.3.2019 1 2 Wärtsilä 31.10.2018
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon
Lämpösektori sähköistyy kaukolämpöverkot ja. kiinteistöt osaksi sähköjärjestelmän säätämistä Tuulivoima-akatemia Helsinki
Lämpösektori sähköistyy kaukolämpöverkot ja kiinteistöt osaksi sähköjärjestelmän säätämistä 29.1.2019 Tuulivoima-akatemia Helsinki Smart Energy Transition-hankkeen vuorovaikutusjohtaja ja tutkija Karoliina
KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN. Kaukolämpöpäivät Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting
KOLMANSIEN OSAPUOLIEN PÄÄSY KAUKOLÄMPÖVERKKOIHIN Kaukolämpöpäivät 23.8.2017 Jenni Patronen, Pöyry Management Consulting All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by
Älykäs kaupunkienergia. Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry Energiateollisuuden tutkimusseminaari , Helsinki
Älykäs kaupunkienergia Mirja Tiitinen, Energiateollisuus ry Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2019, Helsinki Tausta Työ- ja elinkeinoministeriö asetti syyskuussa 2016 älyverkkotyöryhmän, jonka
Suvilahden energiavarasto / Perttu Lahtinen
Suvilahden energiavarasto 24.5.2016 / Perttu Lahtinen Helenin kehitysohjelman tavoitteena on hiilineutraali Helsinki 2050.Tämän saavuttamiseksi kehitämme jatkuvasti uusia teknologioita ja innovaatioita.
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen
Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Lahti Science Day 2017 Mari Eronen Cleantech-osaamisen kärjet ja kehittämistarpeet Lahden seudulla Selvityksessä kartoitettiin energiatehokkuuden
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen
Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio 21..2017 Ari Puurtinen ENERGIASEMINAARI 21..2017 Sisältö Kysyntäjousto Aurinkosähkö Aurinkosähkön tunnuspiirteet Sähkön kulutus vs. aurinkosähkön tuotto
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa
Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet
SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
Metsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development
Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6
Energiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus
Lämpöpumppujen merkitys ja tulevaisuus Toteutetut lämpöpumppuinvestoinnit Suomessa 5 200 2000 TWh uusiutuvaa energiaa vuodessa M parempi vaihtotase vuodessa suomalaiselle työtä joka vuosi 400 >10 >1 M
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
Kansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan
Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos
MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ. Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.
MITÄ SÄHKÖN LISÄKSI? LÄMPÖ- JA JÄÄHDYTYSVERKKOJEN ROOLI ÄLYKKÄÄSSÄ ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2018 SISÄLTÖ Älykäs kaupunkienergia -hanke Lämpö- ja jäähdytysverkot
Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.
Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi
Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä
Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?
Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää? 16.3.2017 Hiilitiedon seminaari Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Tapahtunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana Vuonna 2007
Älykäs energiajärjestelmä. Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry , Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari
Älykäs energiajärjestelmä Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry 30.1.2019, Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari Energia-alalla koittaa asiakkaiden aika Suuret muutosilmiöt Vähähiilisyys ja uusiutuvat Haastavaa,
Kohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.
Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.
Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch
Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
Onko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)
Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa
Etunimi Sukunimi
1 2 3 Datahub-prosessiryhmä 27.11.2017 Heidi Uimonen TEMin älyverkkotyöryhmän väliraportti Sidosryhmiä laajasti kokoavan älyverkkotyöryhmän tehtävät 1. luoda yhteinen näkemys tulevaisuuden älyverkoista
Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings
Demand Response of Heating and Ventilation Within Educational Office Buildings Toinen sija kilpailussa: HVAC World Student Competition Kiinteistöjen ja energiajärjestelmien uudet rajapinnat Energiajohtaminen
Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström
Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus Osastopäällikkö Ilona Lundström 17.3.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen 2030
MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,
MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu
Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa
Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja
Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari
Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit
Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet
Eduskunnan talousvaliokunnan julkinen kuuleminen 15.11.2018 Pikkuparlamentti Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori, Helsingin yliopisto
Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa
Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille
Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri
Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla
Kohti sähkömarkkinamallia 2.0
Kohti sähkömarkkinamallia 2.0 Fossiiliset polttoaineet on korvattava puhtailla energiaratkaisuilla Ilmastonmuutos on yksi energiasektorin pääongelmista. Pariisin ilmastosopimuksen mukaan energiajärjestelmämme
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA
ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen
Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS
GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea
Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT
Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori
Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat