VUODEN 2016 KANNUSTINMALLIN KÄYTÄNTEET JAKOON

Transkriptio

1 1 VUODEN 2016 KANNUSTINMALLIN KÄYTÄNTEET JAKOON Espoolla, Kauniaisilla, Kirkkonummella ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisilla on käytössä hoivakodin kannustinmalli, jonka tavoitteena on kannustaa hoivakoteja tuottamaan asukkaille arvoa ja tyytyväisyyttä elämään. Tavoitteena on kannustaa hyvien käytäntöjen kehittämiseen ja jakamiseen. Kun laadusta ja positiivisista vaikutuksista palkitaan, se lisää asiakkaiden, työntekijöiden ja koko yhteisön hyvän olon tunnetta. Hoivakodin kannustinmalli on kilpailu, jossa palkitaan hyvästä hoivasta, asukkaiden viihtyvyydestä, asiakaslähtöisyydestä, elämänlaadusta, liikunnasta, ulkoilusta, virikkeistä ja kulttuuritarjonnasta. Kannustinmallin tavoitteena on kannustaa hoivakoteja kehittämään ja jakamaan hyviä käytäntöjä muillekin. Kun laadusta ja positiivisista vaikutuksista palkitaan, se lisää asiakkaiden, työntekijöiden ja koko hoivakodin hyvän olon tunnetta. Kannustinmalli on ollut käytössä ostopalvelukodeissa vuodesta 2015 ja kunnan omana toimintana järjestettävässä ympärivuorokautisessa hoivassa vuodesta Kannustinmallissa palkitaan tuloksien perusteella parhaat asumispalveluyksiköt kunniamaininnalla sekä sen lisäksi paras asumispalveluyksikkö vuosittain sovittavalla palkinnolla. Kilpailussa on kaksi osaa, joiden molempien painoarvo on 50 % ja josta muodostuu kannustinmallin kokonaisuus. Toinen puolikas koostuu asukkaiden hyvinvointiin ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvistä asioista ja toinen puolikas koostuu kerran vuodessa tehtävästä asiakastyytyväisyyskyselystä. Kannustinmallin tilaajakunnat Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Perusturvakuntayhtymä Karviainen ovat kannustinmallikilpailussa edellyttäneet, että kaikki osallistujayksiköt ovat valmiita jakamaan käytänteensä muille asumispalveluyksiköille mm. kotisivujensa kautta. Vuoden 2016 kannustinmallikilpailuun saatiin 14 ehdotusta. Vanhusneuvoston edustajat Espoosta, Karviaisesta ja Kirkkonummelta valitsivat ehdotusten joukosta kolme parasta käytännettä. Tunaro vårdhem on vuonna 2016 valittu parhaaksi hoivakodiksi sekä asiakastyytyväisyydellä mitattuna että parhaan käytänteen perusteella. Kahdelle hoivakodille, Folkhälsanhuset i Esbo / Vindarnas hus ja Kauklahden elä ja asu -seniorikeskukselle annettiin kunniamaininnat hyvien käytänteiden kehittämisestä.

2 2 1. Vuoden 2016 kannustinmallin voittaja Kannustinmallin vuoden 2016 voittaja on Tunaro vårdhem, jolla oli paras käytänne ja paras asiakastyytyväisyyskyselyn tulos. Kuvassa Espoon asumispalvelupäällikkö Mona Hägglund ja vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen palkitsevat Tunaron yksikön vastaava Sofie Klawér- Kallion ja toiminnanjohtaja Thea Kuse niuksen Hugo och Maria Winbergs stiftelselse/ Tunaro vårdhem Toiveista käytäntöön : Meidän tarkoituksemme oli lisätä asukkaiden itsemääräämisoikeutta ja mahdollisuutta vaikuttaa arkipäiviin sekä niiden sisältöön, lisätä ja käyttää asukkaiden omia voimavaroja ja kunnioittaa heidän toiveitaan. Tavoitteenamme on mielekäs ja yksilöllinen arki. Järjestämme asukaskokouksen aina sunnuntaisin jolloin samalla vietämme jotakin teemajuhlaa, asukkaiden toivomusten mukaan. Asukkaat kutsutaan kokoukseen ja siitä laaditaan muistio, jonka pohjalta seuraavien viikkojen

3 3 ohjelma on helppo toteuttaa. Retkiä ja esiintyjiä varataan ja keittiölle toimitetaan säännöllisin väliajoin toivelista ruokien suhteen. : Asukaskokouksista tuli tärkeä ja hyvin odotettu osaviikko-ohjelma. Osallistumisprosentti on ollut suuri ja kokoukset ovat tuottaneet mahtavia ideoita koskien viikko-ohjelmaa, ruokatoiveita, leipomisideoita, retkiä sekä toiveita esiintyjistä. Asukkaiden kanssa olemme viettäneet esim. pannukakku-, grilli-, jäätelö-, glögi-, sekä kaikkien suosimaa vohvelijuhlaa. Olemme myös saaneet kokouksissa palautetta jo toteutuneista tapahtumista. Tämän käytänteen johdosta, olemme saaneet hoivakotiimme paljon uusia esiintyjiä esim. tuolitanssittaja, trubaduureja ja muita musikantteja, sairaalaclowneja sekä ystävälemmikkejä. Olemme toteuttaneet retkiä esim. Korkeasaareen, Bemböleen kahvitupaan, Mataskäriin sekä vierailimme myös Silakkamarkkinoilla. : Arjestamme on muotoutunut yksilöllinen, kaikkia asukkaita huomioiva sekä kunnioittava. Olemme menneen vuoden aikana saaneet lisää ihania yhteistyökumppaneita, joiden avulla me voimme tarjota asukkaillemme hyvän ja heidän näköisensä loppuelämän. Asukkailta on saatu paljon hyvää palautetta siitä, että heidän toiveensa otetaan huomioon. Kaikki tämä on myös lisännyt läheisten osallistumista meidän asukkaidemme arkeen. Yhteyshenkilöt: sofie.klaver-kallio@tunaro.fi lotta.surakka@tunaro.fi

4 4 2. Vuoden 2016 kunniamaininnat Folkhälsan Välfärd Ab/ Folkhälsanhuset i Esbo / Vindarnas hus Oma almanacka, valittiin toiseksi parhaimmaksi käytänteeksi ja sai kunniamaininnan Kuvassa: Michaela Wilenius, Kira exell-paakki, Sirpa Martin, Camilla Ylenius ja Annika Vahanen Käytänne: Oma almanacka Käytänne sai lähtönsä henkilökunnan koulutustilaisuudessa missä pohdittiin miltä arki kotona ryhmäkodissa näyttää asiakkaan näkökulmasta. Lähdimme pohtimaan miten ihmisen kalenteri usein läpi elämän saattaa olla tupaten täynnä meille tärkeitä tapahtumia; tapaamisia, kokemuksia, harrastuksia, hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä ajanvarauksia, meille tärkeiden ihmisten tapaamisia ja merkkipäiviä, päivällisiä ja vierailuja, kulttuuritapahtumia, konsertteja, teattereita, markkinoita. Folkhälsanin vammaispalvelun asumisyksikössä oman arjen suunnittelun helpottamiseksi elää käytäntö jossa asukkaat kirjaavat omaan almanakkaan itselleen tärkeät tapahtumat ja tapaamiset. Almanakka on esillä huoneessa jotta henkilökunta ja omaiset voivat kunnioittaa asukkaan suunnittelemaa ohjelmaa ja henkilökunnan on myös mahdollista suunnitella työnsä niin että he edistävät asukkaan suunnitelmia. Aloimme miettiä miltä ryhmäkoti Vindarnas hus asukkaiden almanakat näyttävät tai

5 5 näyttäisivät ja millä tavalla me henkilökuntana konkreettisesti edistämme ja mahdollistamme jokaisen oman almanakan mukaan elämistä? Omahoitaja arvioi toimintakykyä ja kirjaa hoito- ja hyvän arjen suunnitelamaan yhdessä asukkaan kanssa asukkaan tarpeet ja toiveet, liittyen hoitoon ja palveluihin sekä arjen ja elämän tapahtumiin. Keskustelimme millä tavalla me takaamme ja seuraamme miten esim. muistisairaan ihmisen elämään kuuluvat hänelle tärkeät tapahtumat toetutuvat hänen haluamallaan tavalla niin kun hän ne omaan almanakkaan suunnittelisi. Kehitimme käytännön jossa omahoitaja yhdessä asukkaan kanssa suunnittelee ja käy viikoittain läpi tapahtumia, harrastusmahdollisuuksia, aktiviteettejä talon sisällä ja ulkopuolella. Hoitaja voi tarvittaessa avustaa asukasta kirjaamaan ne tapahtumat jotka asukas haluaa kirjattavan almanakkaan. Kalenteriin voidaan myös kirjata esimerkiksi tapaamiset omaisten ja ystävien kanssa, oma kampaaja aika, saunavuorot, jalkahoidot, mahdolliset fysioterapiat, kaupassakäynnit, retket/ ulkoilut. Kun asukas kirjaa hänelle tärkeät asiat ylös on myös omaisten ja ystävien helpompi yhdessä muistisairaan kanssa suunnitella vierailuja ja yhteisiä tekemisiä. Näin he pystyvät ottamaan asukkaalle tärkeät tapahtumat huomioon niin että asukkaan ei tarvitse jättää väliin hänelle tärkeitä asioita. Almanakan käyttö on useille meistä tuttu ja luonnollinen tapa suunnitella arkea. Oma almanakka auttaa mahdollistamaan asukkaan toiveitten kunnioittamista ja toteuttamista. Jokaviikkoinen keskustelu ja suunnittelu tulevasta saattaa myös auttaa muistisairasta hahmottamaan vuodenaikaa, kuukausia ja päiviä. Keskustelu siitä, mitä sinä haluat, on hieno yhteinen hetki missä mahdollistetaan ihmisen itsemääräämisoikeus, missä hänen tarpeistaan ja toivomuksistaan keskustellaan, häntä kuullaan ja hänelle tärkeät asiat kirjataan almanakkaan. Almanakassa hoitosuunnitelmissa kirjatut tavoitteet konkretisoituvat ja auttavat käytännössä sekä hoitohenkilökuntaa että omaisia auttamaan asukasta elämään omannäköistä elämä. Käytäntö tukee ajattelumallia jossa mahdollistetaan hyvä elämän laatu jokaiselle asukkaalle. Haastamme myös muut hoivakodit! Eihän kenenkään almanakka ole tyhjä? Yhteyshenkilöt:

6 6 2.2 Espoon kaupunki/ Kauklahden elä ja asu seniorikeskus Nojatuolimatka maailmalle, valittiin kolmanneksi parhaimmaksi käytänteeksi ja sai kunniamaininnan Kuvassa: Espoon vanhusten palvelujen johtaja Matti Lyytikäinen, asumispalvelupäällikkö Mona Hägglund ja Kauklahden elä- ja asuyksikön palveluesimies Merja Sivula Nojatuolimatkat maailmalle : Näiden matkojen avulla asukkaat ovat pystyneet irrottautumaan sairauksista, kivuista, toimintakyvyn heikkouksista ja syksyn harmaudesta. Näiden matkojen avulla olemme voineet mielikuvissamme nähdä meren, hiekkarannat, vuoret, kamelit, palmut ja kukkaset. Olemme voineet haistella eksoottisia tuoksuja ja maistella uusia makuelämyksiä. Korviimme on jäänyt soimaan etniset rytmit ja iloiset äänet. Näihin matkoihin on kaikilla riittänyt rahaa ja toimintakykyä, ei ole tarvinnut kärsiä lentopelosta, ja aina on ollut matkaseuraa. Tapahtumien avulla yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus ovat lisääntyneet. Koemme, että olemme yhtä riippumatta ihonväristä, uskonnosta, kielestä tai kulttuuritaustasta. Meidän 62:sta työntekijästä 20 on muuttanut Suomeen ulkomailta, 18 eri maasta: Virosta, Venäjältä, Latviasta, Marokosta, Pakistanista, Afganistanista, Iranista,

7 7 Somaliasta, Etiopiasta, Kongosta, Kamerunista, Tansaniasta, Burmasta, Thaimaasta, Kiinasta, Indonesiasta, Vietnamista ja Gambiasta. Asukkaat ovat osallistuneet tapahtumiin maistelemalla uusia makuelämyksiä, tanssimalla, kyselemällä erilaisia asioita maasta ja kulttuurista Asukaskokouksissa asukkaat ovat antaneet tapahtumista hyvää palautetta. Olemme lisäksi tehneet toteutuneista matkoista yhteisen kansion, jonka avulla värikkäin kuvin ja tekstein voidaan muisteluissa palata uudelleen näihin matkoihin. Yhteyshenkilöt: FI/Seniorit/Seniorien_asuminen/Hoivaasuminen/Hoivakodit/Kauklahden_ela_ja_asu_seniorik eskus 3. Muut hyvät jaettavat käytänteet Käytänteet eivät ole paremmuusjärjestyksessä Elämäntalo Oy/ Elämäntalo Aaria Luppoajan sorminäppäryyspelit Muistisairaiden käyttöön on annettu valmistettuja ja muokattuja pelejä ja muita välineitä, joiden tarkoitus on aktivoida asukkaita käsien käyttöön, tarjota heille kiinnostavaa tekemistä ajankuluksi esim. niitä hetkiä varten, kun asukas on tuotu päiväsaliin odottamaan ateriaa, ja tukea sosiaalista kanssakäymistä Asukkaat ovat olleet sekä valmistamassa välineitä että käyttämässä niitä joko yksin tai toisten asukkaiden, vierailijoiden tai hoitajien kanssa. Välineiden tekeminen (leikkaaminen, liimaaminen, maalaaminen) on koettu mielekkääksi ajankuluksi, välineiden käyttö ohjatusti tai itsenäisesti on samoin tuottanut positiivista palautetta

8 8 niiltä, joiden toimintakyvylle tehtävät ovat sopineet. Myös muutamat omaiset, vapaaehtoiset ja maahanmuuttajataustaiset hoitajat/alan opiskelijat ovat kokeneet helpottavaksi sen, että muistisairaan vanhuksen kanssa voi tehdä yhdessä jotakin kieli- tai puhekyvyn tai muistin hataruudesta riippumatonta. Jotkut asukkaat ovat innostuneet toisen toimintana sivusta seurattuaan itse osallistumaan tekemiseen. Hoivakodin arjessa on hetkiä, jolloin muistisairautensa takia aloitekyvytön asukas turhautuu joutenoloon ja odottamiseen. Ajanvietevälineistö on lisännyt asukkaiden hyvinvointia ja mielihyvää ja helpottanut hoitajien työtä virikkeellisyyden järjestämisessä. Yhteyshenkilöt: Dementiakoti Villa Tapiola Oy/ Villa Tapiola Hoitajan turvallisuusopas: Muistisairaan kohtaaminen Opas on koottu Työsuojelurahaston ja Työeläkeyhtiö Elon tukeman ja Valmius Hyvinvointiin Group Oy:n ohjaaman kehittämishankkeen aikana hoitajien tuottamasta ja keräämästä materiaalista. Oppaan teossa on hyödynnetty ryhmävalmennuksen sisältöä sekä hoitajien näkemyksiä, kokemuksia ja parhaita käytäntöjä. Varsinaisen oppaan lisäksi opasvideoita syntyi neljä. Lopputuloksena saatiin asukkaan arvostavan kohtaamisen kautta parempi turvallisuuskulttuuri kotiimme. Toimimalla turvallisesti ja ennakoiden haastavat tilanteet ovat vähitellen vähentyneet.

9 9 Yhteyshenkilöt Kotisivut Mefys Oy/Hoivakoti Vuoksela Käytänne: Työkalu aktivoivaan asukkaan voimavaroja huomioivaan kuntoutukseen osana arkea Tavoitteena projektilla on kunkin asukkaan voimavarojen mukainen tehostettu kuntoutus elämänlaadun parantamiseksi huomioiden erityisesti huonon toimintakyvyn omaavat asukkaat. Projekti on ajankohtainen, sillä Vuokselan 17:sta asukkaasta enemmistö on asunut yksikössä vuosikausia, osa yli 10 vuotta. Aktivointia ja kuntouttamista on jouduttu asukkaiden raihnaistumisen vuoksi muuttamaan ja kehittämään, kuitenkin päämääränä mahdollisimman hyvän toimintakyvyn säilyttäminen kaikenaikaa. Kehittämistyöhön olemme ottaneet avuksi Fysiogeriatrian fysioterapeutin koulutuksen henkilökunnalle asukkaiden fyysisten voimavarojen havainnollistamiseksi ja tehokkaiden fyysisten kuntoutusmenetelmien löytämiseksi. Toiseksi olemme hyödyntäneet asukkaan elämänhistoriatietoja löytääksemme kullekin mielekkään harrastealueen, jota hyödynnämme motivaattorina kuntoutuksessa esim. joku on pitänyt hiihtämisestä, käytämme hiihtoteemaa kuntoutuksen motivaattorina. Konkreettisesti asukasta motivoidaan hänen omien mieltymysten avulla motivoitumaan kuntoutukseen ja viriketoimintaan ja pyritään saamaan kaikki asukkaan voimavarat käyttöön hyvään arkeen. Samalla henkilökunta saa lisäkoulutuksen avulla lisää tietoa ja taitoa asukkaan liikkumisen tukemiseen ja omaan ergonomiseen työskentelyyn sekä yksilöllisen tuntemisen ja kohtaamisen syventymistä sekä mielekkyyttä työhön. Työkalun käyttäminen: Aluksi koulutetaan koko henkilökunta elämänkaarihistoriaan ja Fysiogeriatrian fysioterapeutin koulutuksella voimavaralähtöiseen kuntouttamiseen. Seuraavaksi käytänne otetaan koko henkilökunnan käyttöön osaksi arkea. Seurannassa valvotaan käytänteen vakiintumista yksikön arjen toimintaan Pyritään arvioimaan säännöllisin väliajoin onnistumista ja kehittämään käytännettä

10 10 edelleen. Mietimme edelleen mahdollisia mittareita: Käytänteen sisäajovaiheessa palkkaamme ylimääräistä henkilökuntaa projektiin. Kuntoutuskäytänteitä dokumentoidaan (valokuvaus/videointi): Projektia tukee myös se, että Vuoksela on liikunta- ja musiikkipainoitteinen hoivakoti (mm. Suomen kulttuurirahaston myöntämän apurahan turvin toteutettava "Taidetta hoivakoteihin hanke" jo kolmatta kautta meneillään) Fysiogeriatrian osuus: Fysiogeriatriasta opastajana toimii ikääntyneisiin erikoistunut ja ergonomiakouluttajana toimiva fysioterapeutti Sari Ollila. Viikottaisilla tapaamisilla yhdessä henkilökunnan ja asukkaiden kanssa ratkotaan pulmatilanteita, apuvälineiden käyttöä, liikkumisen tukemista sekä asukassiirtoja. Lisäksi tehtäviin kuuluu: Ohjata Vuokselan henkilökuntaa moniammatillisella jatkuvalla ytheistyöllä arjessa mukana. Tuoda muistikuntoutuksen osa-alueet (elämänhistoria, voimavarat, liikunta, mielikuvat, rytmi ja musiikki) osaksi arkea.tukea Vuokselan henkilökuntaa kaikkien, myös pitkälle edenneiden muistisairaiden asukkaiden kuntoutuksessa Kuntoutumisen, liikkumisen ja kulttuuritapahtumiin osallistumisen mahdollistajana opastaa henkilökuntaa asukassiirroissa. Vuokselaan hankitaan siirron apuvälineitä helpottamaan arkea. Niiden avulla aktivoidaan ja ergonomisesti oikein avustetaan myös heikommin liikkuvia asukkaita. Jokaiselle asukkaalle pyritään löytämään yksilöllinen kuntoutuskäytänne asukkaan omiin kulttuurellisiin tai liikunnallisiin tottumuksiin sekä yksilöllisiin voimavaroihin pohjautuen. Yhteyshenkilöt:

11 Sateenkaarikoti Oy/Sateenkaarikoti Käytänne: Kannustin henkilökunnalle asukkaiden ulkoilutukseen Käytänteen on tarkoitus edistää ja kannustaa henkilökuntaa asukkaiden ulkoilutukseen Kuun alussa suljettuun kirjekuoreen suljetaan maininta palkinnosta, jonka saa se henkilö joka on kuukauden aikana ulkoiluttanut asukkaita eniten. Palkinto voi olla kukkakimppu, kynttilä, suklaarasia tai jotain muuta kivaa. Kunkin kuukauden alussa ulkoilutuspisteet lasketaan, kuori avataan ja sieltä paljastuu palkinto ja voittaja palkitaan. Asukkaat ovat mukana palkitsemistilaisuudessa. Käytänne luo yhteishenkeä niin henkilökunnan kuin myös asukkaiden keskuudessa. Palkitsemishetki on hauska tapahtuma hoivakodin arjessa. Yhteystiedot: Kotisivu: Kauniaisten kaupunki/villa Anemone Käytänne: Kuvataidetta kaikille Kauniaisten kaupungin ikääntymispoliittisessa strategiassa: ikäihmisten palveluja ohjaavissa periaatteissa ja visiossa sanotaan, että Kauniaisissa ikäihmiset voivat hyvin. He elävät iloista ja aktiivista vanhuutta, harrastavat kulttuuria, liikuntaa ja ulkoilua. Yksi toimintaa ohjaavista arvoista on esteettisyys, joka korostaa kauneutta ja luovuutta, toisena eettisyys, joka tarkoittaa huolenpitoa, itsemääräämisoikeuden toteutumista, yksilöllisyyttä osallisuutta ja turvallisuutta. Hoivakoti Villa Anemonessa hoidetaan vaikeasti muistisairaita henkilöitä heidän elämänsä loppuun asti. Asukkaat tarvitsevat runsaasti apua sekä aktivoivan, mielekkään arjen että juhlan toteuttamiseen. Asukkaiden muistisairaus on edennyt pitkälle ja fyysinen

12 12 toimintakyky on usein jo tullessa hyvin heikko. Jokaiselle asukkaalle pyritään tekemään virike/ulkoilu/aktivoimissuunnitelma asukkaan muuttaessa yksikköön. Kannustinmalli 2016 kilpailuun haluamme jakaa toisille käytänteen, joka tuo kaikkien hoivakodin asukkaiden ulottuville mahdollisuuden kokea kulttuurisia elämyksiä kuvataiteen keinoin muistisairauden mukanaan tuomista toimintakyvyn rajoitteista huolimatta. Kulttuuri on jokaisen ihmisen oikeus nähdä ja kokea maailmaa. Asukkaat ovat saaneet jo kuusi vuotta mahdollisuuden yhdessä omaisten ja henkilökunnan kanssa jakaa/kokea vaihtuvia kuvataiteen elämyksiä. Yksikössä on ollut kuuden vuoden aikana, seitsemän taidenäyttelyä. Näyttelyiden kestot ovat vaihdelleet kuukausista yli vuoteen. Kuvataidetta on saatu näyttelyihin mm. Kauniaisten kuvataidekoulusta, työntekijän kautta ja asukkaiden aikaisemmassa elämänvaiheessa maalaamia teoksia (viisi, seitsemästä näyttelystä on asukkaiden teoksia). Jokainen taidenäyttely on avattu juhlallisin menoin; kaikki asukkaat ovat läsnä, henkilökunta, omaisia ja mahdolliset kutsuvieraat. Tarjolla on aina ollut kuohuviiniä ja pientä suolaista kaikille. Pieni musiikkiesitys tai runonlausunta on ollut jokaisessa avajaistilaisuudessa. Taidenäyttelyn avajaisissa on tehty havaintoja, että hyvinkin vaikeasti muistisairas, hauras henkilö kykenee osallistumaan/kokemaan osallisuutta ja nauttimaan tällaisesta pienestä juhlahetkestä. Esimerkiksi asukas, joka ei ole kyennyt käyttämään ruokailuvälineitä kuukausiin, nostaa tällaisessa juhlavassa hetkessä kepeästi kuohuviinilasin hymyileville huulilleen! Koko avajaistilaisuuden kesto on vain noin minuuttia. Teokset ovat herättäneet vuosien varrella innostusta, ihastusta ja joskus jopa vihastustakin. Teokset tuovat hoivakodin ympäristöön iloa ja väriä. Niitä voi asukkaan kanssa ohi kulkiessa aina ihastella uudestaan. Taidenäyttelyiden järjestäminen ei ole aiheuttanut kustannuksia. Kulttuurin merkitys on huomioitu Kauniaisten kaupungin ikääntymispoliittisessa strategiassa ja se on jalkautettu Hoivakoti Villa Anemoneen vaikeasti muistisairaiden elämään mm. edellä kuvatulla tavalla yhteistyössä asukkaiden, omaisten, vapaaehtoisen ja henkilökunnan kanssa. Pieni vaiva ja iso ilo kaikille. Yhteyshenkilöt:

13 Uudenmaan seniorikodit Oy, Villa Lauriina Käytänne: Tanssit mielen ja tunteiden virkistäjänä Tanssit ovat aisteja virkistävää ja läheisyyttä korostavaa toimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa hyvää oloa ja lievittää ikävän tunteita. Tanssit kasvattaa kuntoa ja hengästyttää niin asukkaita kuin hoitajiakin. Tansseissa nauretaan, itketään ja muistellaan eli koetaan siis suuria tunteita. Ihminen on tunteva ja kaipaava sairaanakin, läheisyyden kaipuu ei katoa koskaan. Tanssimme joka toinen viikko yhdessä koko talo voimin sekä impulsiivisesti arjen keskellä. Yhteyshenkilöt: Yrjö & Hanna -säätiö/katajakoti Käytänne: Viriketoiminnan vuosikello Uudistamme viriketoiminnan vuosikelloa v siten, että joka kuukaudelle on suunniteltu kuukauteen liittyvä teema, joka huomioi kunkin kuukauden mahdolliset erityispiirteet. Viikoittaisissa viriketuokioissa tullaan toteuttamaan kunkin kuukauden teemaan liittyviä viriketoimintoja.

14 14 Johtopäätökset ja yhteenveto Joka kuukausi yksi hoitaja tullaan irrottamaan miehityksestä yhdeksi päiväksi toteuttamaan kyseisen kuukauden teemaan liittyvää viriketoimintaa koko päivän ajan. Yhteystiedot: Mehiläinen Oy/ Maariankoti Käytänne: Mummomuskari : Maariankodissa järjestetään vauvamuskarit viikoittain. Muskarin vetäjä Outi Heiniö pitää tiloissamme kaksi ryhmää kerran viikossa. Muskarit pidetään ryhmäkodeissa, asukkaiden yhteisissä tiloissa ja asukkaat saavat halutessaan osallistua. Lisäksi vauvat tuovat mukanaan ihan erilaista elämää meidän arkeemme. On ollut hauska nähdä parkissa rivit vaunuja ja kuinka unohtunut tuttipullo voi tuoda muistoja ja virittää keskusteluja. Uusia laulujakin täällä ollaan opittu vanhojen lisäksi. Meillä on koettu huikeita hetkiä, kun eri ikäpolvet kohtaavat. Yhteystiedot: hanna.voutilainen@mehilainen.fi

15 Espoon kaupunki/ Aurorakoti 6 Käytänne: Asukkaiden kahvihetki raportin aikana Yksikössä tiimeittäin: vain yksi hoitaja antaa raportin ja muut ovat asukkaiden kanssa viettämässä kahvihetkeä. Käytänteen tuottamat tulokset asukkaan osallisuus Asukkaiden turvallisuus lisääntynyt, kertoi itse asukas. Samalla voidaan keskustella omaisten ja asukkaiden kanssa asukkaiden hoidosta. Vietetään yhteisöllistä hetkeä päivittäin iltapäiväraportilla. Raportit ovat tehostuneet. Yhteystiedot: marika.tamminen@espoo.fi gabriela.toseska@espoo.fi anna.toikka@espoo.fi asuminen/ympärivuorokautinen hoiva/hoivakodit 3.10 Attendo Oy/ Vanha Seppä Käytänne: Omaisyhteistyö ryhmämuotoisena Tehostettua omaisyhteistyötä: Olemme käynnistäneet syksyllä 2016 omaisryhmän johon osallistui 7 omaista. Kokoonnuimme 4 kertaa jossa tapaamisten tarkoituksena oli syventää yhteistyötä ja vuorovaikutusta sekä käydä syvällisemmin lävitse prosessia jonka omainen kohtaa kun läheinen muuttaa hoivakotiin. Kokoontumiset tapahtuivat Nummelan srk: keskuksen tiloissa. Tapaamiset olivat erittäin onnistuneet ja tämä malli otetaan käyttöön siten että keväällä aloittaa uusi

16 16 ryhmä. Ryhmässä käsiteltiin asioita joista joskus omaisten on hyvinkin vaikea keskustella. Saattohoito keskustelu oli yksi niistä mutta mitä parhaiten onnistunut, samoin kuolema ja luopuminen. Saimme ryhmältä kirjallisen palautteen josta ilmenee myös, se että tämän tyyppiselle toiminnalle on tarvetta. Omaisen pääsy tällaiseen ryhmään olisi todella tervetullutta jo heti siinä vaiheessa kun läheinen muuttaa hoivakotiin. Näin ollen on erinomaiset mahdollisuudet luoda jo alkuvaiheessa hyvät keskustelevat suhteet joka edesauttaa asukkaan hyvässä hoivassa kodissamme. Omaisten mukana olo hoivakodin toiminnassa oli hyvää. Omaisten toiveet ja ideat otettiin myös huomioon suunnitellessamme asukkaiden mahdollisimman hyvää ja mielekästä arkea heidän voimavarat huomioon ottaen. Yhteystiedot: Mereo Oy/ Ryhmäkoti Kaneli Käytänne: ME yhdessä toiminta ryhmäkodissa ME yhdessä, toiminnan keskiössä on ikääntynyt ihminen tarpeineen ja toiveineen. Toiminnan tavoitteena on tukea asukkaiden toiminnallista ja mielekästä arkea, sekä osallistaa jokaista toimimaan aktiivisesti omassa yhteisössään. Mielekkääseen arkeen liittyvät olennaisesti mm. sosiaaliset kontaktit, mielekäs, tekeminen ja yksinäisyyden lievittyminen. ME yhdessä toiminnalla voidaan tukea iäkkään kotona asumista, toimintakykyä, terveyttä, itsenäistä suoriutumista ja hyvinvointia, joita Sosiaali- ja terveysministeriö edellyttävät hyvän ikääntymisenturvaamiseksi (STM 2013, 980/13 ). Toiminnassa korostuu ikääntyneen omat voimavarat ja osaaminen. ME yhdessä toiminnan ydinryhmä muodostuu yhdistyksen henkilökunnasta, vapaaehtoisista ja ikääntyneistä. Yhteistyökumppanit valikoituvat sen mukaan, millaisia mahdollisuuksia ja kiinnostusta heillä on vastata iäkkäiden esille tuomiin tarpeisiin ja toiveisiin. Ryhmäkoti Kanelin palveluvastaava organisoi ME yhdessä

17 17 työryhmän toimintaa. Hän suunnittelee ja mahdollistaa työntekijöiden työajan käytön kaikille iäkkäille avoimen toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen. Palveluvastaava vie tietoa oman toimipisteensä ME yhdessä toiminnasta foorumeihin joissa on mukana myös yhdistyksen johto ja muiden toimipisteiden palveluvastaavat. Ryhmäkodin työntekijä on ryhmässä edustamassa oman alan asiantuntijuutta sekä omaa asiakaskuntaansa. Hän tuo esiin asiakkaiden toiveita ja tarpeita kuten myös työryhmän jäseninä toimivat omaiset. Työntekijät tuovat esiin palvelutoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita toiminnan toteuttamiseen. Työntekijä tiedottaa sekä muita työntekijöitä että asiakaskuntaa toiminnasta. Kaikki työntekijät osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä toimipisteen kuukausikalenterin tekemiseen Kuukausikalenteriin on koottu toimipisteen kaikille ikääntyneille avoimet tapahtumat kyseisen kuukauden aikana. Ikääntynyt on itse osallisena toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa omien kykyjen ja mahdollisuuksien mukaan. Toiminnalla tuetaan ryhmäkodissa asuvan ikääntyneen osallisuutta yhteiskunnassa. ME yhdessä toiminta tukee ryhmäkodin asukkaan: - osallisuutta asuinalueella - harrastus- ja virkistystoiminta, retket, asiointi, sukulaiset, tuttavat - osallisuutta taloyhtiössä /palvelutalossa - osallistumista yhteisiin tapahtumiin, toimintoihin ja niiden suunnitteluun sekä lisää vuorovaikutusta naapurien ja ystävien sekä alueen toimijoiden kanssa - osallisuutta asukasyhteisössä - asukaskokoukset, ryhmäkodin arki, asuintoverit, ystävät ja naapurit - osallisuutta oman elämän suunnitteluun - henkilökohtaiset tarpeet ja toiveet, oma mieluinen arki, perhe ME yhdessä työryhmässä on toivottavaa, että ikääntyneiden edustajia on ryhmässä enemmistö, koska heidän roolinsa on olennainen. Heidän tehtävänään on tuoda ikääntyneen ääni kuuluviin. He myös pitävät yllä vuoropuhelua ryhmän ja ikääntyneiden välillä. Vapaaehtoistoiminta on olennainen osa ME yhdessä toimijat -mallia. Vapaaehtoisina voivat olla MEREOn tai yhteistyökumppaneiden vapaaehtoiset. Vapaaehtoiset edustavat ryhmässä sekä vapaaehtoisia että ikääntyneitä. He saattavat jo itse olla iäkkäitä ja lisäksi heillä on paljon tuntemusta ja tietoa ikääntyneistä, koska toimivat heidän parissa. Vapaaehtoiset pitävät yllä vuoropuhelua vapaaehtoisten ja ryhmän välillä sekä tuovat esiin ikääntyneiden esille nostamia ajatuksia. Vapaaehtoiset osallistuvat kaikille iäkkäille avoimen toiminnan suunniteluun ja toteuttamiseen. ME yhdessä toiminta tuo palvelutoiminnan rinnalle monipuolisuutta ja vaihtoehtoja. Toiminta mahdollistaa työntekijöiden osaamisen hyödyntämisen laajemmin ja pyrkii aktivoimaan myös kunkin toimintaan osallistuvan henkilön (ikääntynyt, vapaaehtoinen, työntekijä) lähiverkostoa. ME yhdessä toimijat- mallia on kehitetty Etsiväpiirit- projektissa RAY:n tuella. Yhteystiedot: kaisa.pukkila@mereo.fi

18 18 palveluasuminen ikaantyneille/mereo matinkyla/ 3.12 Attendo Oy/ Olarinpuiston hoivakoti Käytänne: Ulkoilu- ja puutarhateema Ulkoilusta ja puutarhasta nauttimisen mahdollistaminen ja osallistaminen. Puutarhaan rakennettu/istutettu erilaisia elementtejä ( ilma, tuli, vesi ja sen äänet, eläimet) ja ulkoilu mahdollistettu turvalliseksi. Teema tuotu myös sisätiloihin kuten esim. yrtit, sisustus, värit, tapetit ja taulut. Henkilökuntaa on koulutettu teemaan Hiljentymispaikka. Maisteltavat sekä haisteltavat kasvit ja yrtit. Yhteyshenkilöt: pirjo.pyykkonen@attendo.fi maarit.vaarala@attendo.fi erico.melo@attendo.fi