HUOM! Ennen lomakkeen täyttämistä, tutustu erilliseen liitteeseen: Huomioitavat lain ja asetuksen kohdat (klikkaa linkkiä).

Transkriptio

1 MALMINETSINTÄ- LUPAHAKEMUS Turvallisuus-ja kemikaalivirasto HUOM! Ennen lomakkeen täyttämistä, tutustu erilliseen liitteeseen: Huomioitavat lain ja asetuksen kohdat (klikkaa linkkiä). ^ Uusi malminetsintälupahakemus Jatkoaikahakemus (valtaus, malminetsintälupa) Liittyvä lupatunnus l. Tiedot hakijasta ja tämän edellytyksistä haettavaan toimintaan Kaikki yhteydenpito pyydetään sähköpostiin (tai puhelimitse) ^ 1. 6 Virkatodistus (liitteenä) 1. 7 Kaupparekisteriote (liitteenä) 1. 8 Malminetsinnän rahoitus esitettyyn toimintaan Toiminta rahoitetaan omalla rahalla Henkilöstö ja sen asiantuntemus b) Olen koulutukseltani diplomi-insinööri. Kyseinen kaivostoiminta on pääasiassa luohintaa ja mahdollisesti aineitten mekaaninen erottaminen toisistaan sentrifugoimalla. Siltä osin kun tarvitsen kaivosinsinöörin apua voin konsultoida kaivosinsinöörituttaviani sekä Geologista tutkimuskeskusta. 2. Alue, sen sijainti ja sen käyttöä mahdollisesti koskevat rajoitukset (2. 1 HäkijarTehdötuThimeksi Kaavoitustilanhe' i Klippbrottet. \ jvaltausalue sijaitsee Alue on kaavoitettu IKirkkonummen kunnan alueella.! metsätalousmaaksi. lalue on pinta-alaltaan noin 95 Iha. Lomake jatkuu seuraavalla sivulla»

2

3

4

5

6

7

8

9 Hei, Olette pyytäneet Kirkkonummen kunnan lausuntoa, onko malminetsintälupahakemusta koskevalle oheisella kartalla esitetylle alueelle laissa mainittuja esteitä. Alue kohdistuu kiinteistöille , , , , , ja Kirkkonummen kunta ei puolla luvan myöntämistä. Luvan myöntämiselle on ainakin seuraavat esteet, sillä hakemuksen kohteena oleva alue on: - alueella, jossa luvan mukainen toiminta vaikeuttaisi oikeusvaikutteisen kaavan toteuttamista. Hakemuksen kohteena oleva alue sijoittuu Yleiskaava 2020 mukaiselle vedenhankinnalle tärkeälle pintavesialueelle. - alueella, jonka osalta kunta vastustaa luvan myöntämistä kaavoituksesta johtuvasta muusta alueiden käyttöön liittyvästä pätevästä syystä, jollei luvan myöntämiselle ole erityistä syytä. Hakemuksen kohteena oleva alue sijoittuu vireillä olevan Kantvikin osayleiskaavan alueelle, ks. Osayleiskaavaa varten tehtyjen selvitysten mukaan alue on eläimistölle tärkeää laajaa luonnon ydinaluetta osana ekologista verkostoa, joka mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden säilymisen sekä paikallisesti arvokasta luontoaluetta. Nämä tullaan huomioimaan osayleiskaavaa laadinnassa. Tarvittavat etäisyydet olemassa olevaan rakennuskantaan olette varmaan itse selvittäneet koskien kohtaa 150 metriä lähemmäksi asumiseen tai työntekoon tarkoitettua rakennusta tai muuta näihin rinnastettavaa tilaa ja niihin liittyvää, yksityistä piha-aluetta taikka tällaisen rakennuksen paikkaa, jota varten on myönnetty maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettu rakentamiseen tarvittava lupa ja rakentaminen on aloitettu. Vireillä olevia rakentamista koskevia poikkeamis- tai rakennuslupia ei näytä olevan. Terveisin / Hälsningar, Otso Kärkkäinen vs. kunnangeodeetti / tf. kommungeodet Kirkkonummen kunta / Kyrkslätts kommun Yhdyskuntatekniikka / Samhällsteknik PL 20, Kirkkonummi / PB 20, Kyrkslätt Ervastintie 2, Kirkkonummi / Ervastvägen 2, Kyrkslätt puh. / tel

10 Viewer Map April 19, 2017 Voimassa olevat valtaukset Malminetsintälupahakemukset Malminetsintäalueet voimassa 0 0 1:16, mi 0.6 km Maanmittauslaitos, National Land Survey Of Finland, 2013 Me Copyright TUKES, MML 2015

11 Ympäristövaikutusten arviointiselostus kaivostoiminnasta Kirkkonummella Sisältö Seuraavassa esitetään kuvaus potentiaalisesta kaivostoimintahankkeesta, sekä ympäristövaikutusten arviointiselostus. Ensin kaivostoimintahanke kuvataan kokonaisuudessaan, jonka jälkeen luonnon perustilaa malminetsintäalueilla Kirkkonummella selvitetään, sekä mahdolliset ympäristövaikutukset luontoon ja ihmisyhteisöihin. Raportti sisältää myös arvioinnin mahdollisista ympäristöriskitekijöistä; niiden tyypistä ja laajuudesta. 1. Kuvaus kaivostoimintahankkeesta ja hankkeesta vastaavasta Kaivostoimintahankeen tarkoitus on louhia maasälpää ja kvartsia malminetsintähakemuksen mukaisilta alueilta Kirkkonummella. Tarkat sijainnit vallattavista alueista on merkitty liitteeseen joka mm. löytyy malminetsintähakemuksesta. Maankäytön tarve rajoittuu pääasiassa tulevien kaivospiirien alueisiin. Louhintamäärät kaivostoiminnan käynnistyttyä tulevat riippumaan merkittävästi tuotteiden kysynnän mukaan. Alustava arvio on noin m3 vuodessa. Kannattavuusraja riipuu suuresti toissijaisten tuotteiden markkinointimahdollisuuksista. Koska alueet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla niin niille löytyy useitakin eri tyyppisiä käyttökohteita eli niiden käsittely/markkinointi tuottaa positiivisen taloudellisen tuloksen. Yleensä sivukiven käsittely on kaivostoiminnassa kustannuksia aiheuttavaa. Yleiskaavan mukaan alueet ovat maa- ja metsätalous- tai lähivirkistysalueita. Kaivostoimintaa varten on perusteilla osakeyhtiö (Bo Strömberg Mining) 2. Hankkeen toteuttamisvaihtoehdot Koska louhittavat raaka-aineet (kvartsi ja maasälpä) sijaitsevat kaivosalueilla, toimintaa ei voida siirtää muualle eli muita toteuttamisvaihtoehtoja ei ole. Kaivostoiminnan ensisijainen tarkoitus on louhia mahollisimman suuria säröttömiä lohkareita jatkojalostusta varten. Tämä edellyttää ainoastaan poraus- ja räjäytystöitä kaivosalueella. Vaihtoehtoinen, toissijainen hyödyntämisvaihtoehto on louhia kvartsia ja maasälpää. 3. Hankkeen toteuttamisen edellyttämät luvat ja selvitykset Hankkeen toteuttaminen perustuu ensisijaisesti lohkareiden irrottamseen peruskalliosta. Minkäänlaista rikastusta tai muuta ympäristöä mahdollisesti vaarantavaa toimintaa ei tällöin alueella suoriteta. Eli toiminnasta ei aiheudu muuta haittaa kuin aivan lähialuella jonkin verran melu- ja pölyhaittoja.tämän perusteella ei jätevesi- eikä ympäristölupia tarvita. 4. Vaikutusalueen rajaus

12 Kaivostoiminnan vaikutukset rajoittuvat kaivosalueelle ja sen välittömään lähiympäristöön. Poraus- ja räjäytystyöt tullaan rajoittamaan päiväaikaan arkipäivisin. 5. Selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen suhteesta muihin maankäyttösuunnitelmiin ja ohjelmiin Alueilla ei ole asemakaavaa. Yleiskaavassa alueet ovat lähinnä metsätalousmaata joten selkeitä maankäytöllisiä esteitä ei ole. 6. Kuvaus toiminnasta, tuotteet, tekniset ratkaisut, kuljetus, jätteet Alueella käsitellään maasälpää ja kvartsia mekaanisin menetelmin sekä luohitaan ja murskataan muuta kiveä. Louhinta ja murskaus tapahtuu paikan päällä ja mahdollinen rikastus muualla. Tavara kuljetetaan kuorma-autoilla. Alueelle ei synny jätettä vaan kaikki louhittu materiaali hyödynnetään. 7. Kuvaus arvioinnissa käytetystä aineistosta ja menetelmistä Tätä arviointia varten on käytetty aineistoa Suomen geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimuksesta, joka toteutettiin vuosien välillä, ja josta raportoitiin Kiviteollisuusliitto ry:n julkaisussa vuonna 2004 (Selonen, 2004). Tämän aineiston ja alueen perusgeologian perusteella on selvä että tämän tyylinen kaivostoiminta tulee olemaan kannattavaa joten tarkemmat tutkimukset eivät ole tarpeen. 8. Selvitys ympäristöstä ja hankkeen ympäristövaikutuksista luontoon 8.1 Selvitys ympäristöstä Alueet ovat pääasiasaa karua ja kallioista Etelä-Suomalaista metsätalousmaata. Alueet on pyritty rajaamaan siten että kaivostoiminnasta olisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueiden muuntyyppiselle maankäytölle Selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista luontoon Suomen geologian tutkimuskeskuksen (GTK) mukaan toiminnan ympäristövaikutukset ovat suhteellisen pieniä ja paikallisia ja ne rajoittuvat kaivoksen välittömään läheisyyteen (Selonen, 2004). Seuraavassa kuvataan ympäristövaikutuksia luonnon eri kohteisiin Pohjavesi, maaperä ja vesistöt Koska avolouhokset ja pohjavesivarastot sijaitsevat eri alueilla,kaivostoiminnan ympäristö-vaikutus pohjaveteen on hyvin pieni. Avolouhokset tullaan sijoittamaan kallioalueille, joissa ei ole merkittäviä määriä halkeamia tai rakoja. Koska kivi on tiivistä näisssä kallioissa, niissä on myös vähän vettä. Kallioiden pohjavesivarannot muodostuvat kallioiden rakoihin ja rikkonaisuuksiin kerääntyneestä vedestä. Koska kalliot, joihin toiminta tulee sijoittumaan, ovat eheitä, on vaikutus pohjavedenpinnan korkeuteen on hyvin pieni: se rajoittuu alueen läheisyyteen, alle 50 metrin etäisyyteen. Tämän lisäksi avolouhokset ovat ehjäseinäisiä ja pohjaisia. Täten kaivosalueella ei synny pohjavettä, eikä vedet voi imeytyä pohjaveteen. Koska kallioperä on tiivis, kaivosalueiden pintavedet eivät pääse sekoittumaan kallion pohjaveteen. (Selonen, 2004) Louhittavissa lohkareissa ei ole merkittäviä määriä metalleja. Siksi toiminnasta ei aiheudu

13 kemiallista kuormitusta ympäristöön. GTK:n tutkimuksien mukaan porakaivoihin tehdyt kemialliset analyysit eivät ole näyttäneet toiminnan vaikuttavan kaivojen veden laatuun millään merkittävällä tavalla. Lohkareiden poraaminen tai sahaaminen toiminnan yhteydessä tuottaa kivijauhoa, joka on vaikeasti liukenevaa materiaalia, eikä siksi aiheuta kemiallista kuormitusta vesistöön. (Selonen, 2004) On kuitenkin tärkeä ottaa huomioon että kaivoksen kuivatusvedet voivat lisätä kiintoaineskuormitusta ajoittain, joten vedet lasketaan saostusaltaiden kautta takaisin luonnonkiertoon (Selonen, 2004). Toiminnanharjoittajina olemme vastuussa pohja- ja pintavesien tarkkailemisesta kaivoksen toiminta-aikana kaivosluvissa määrätyllä tavalla Paikallisilmasto- Ilmasto on tyypillistä Etelä-Suomen ilmastoa. Kaivostoiminnalla ei ole vaikutusta paikallisilmastoon Kasvillisuus Alueella ei esiinny harvinaisia suojeltavia kasveja. Alueet ovat lähinnä metsää ja kalliota jossa kasvillisuus on köyhähköä Eläimistö Alueella ei esiinny harvinaisia suojeltavia eläimiä. Kaivostoiminnan päätyttyä alue palautuu vähitellen luonnontilaan mikäli sitä ei oteta muuhun käyttöön Selvitys hankkeen ympäristövaikutuksista ihmisyhteisöihin Kokonaisvaltaisesti katsottuna ympäristön ihmisyhteisöihin ei kohdistu suoranaisia terveysriskejä tai haittaa toiminnasta (Selonen, 2004). Seuraavassa kuvataan ympäristövaikutuksia yhteiskunnan eri osa-alueilla Väestörakenne ja sosioekonomiset vaikutukset Kaivostoiminnalla on periaatteessa pelkästään positiivisia sosioekonomisia vaikutuksia väestöön. Ensinnäkin toiminta tukee ihmisten työllistymistä, ja voi antaa mahdollisuuden parempiin vero- ja sivutuloihin. Tämän lisäksi toiminta työllistää myös urakointi-, huolto- ja kuljetuspalveluita, laitevalmistusta, tutkimusta ja koulutusta. (Selonen, 2004) Vaikutukset maankäyttöön Kyseiset maa-alueet ovat kaavoitettu lähinna metsätaluosmaaksi. Alueiden käyttömahdollisuudet kaivostoiminnan päätyttyä: Aikanaan kun kaivostoiminta on loppunut niin alue voidaan palauttaa alkuperäiseen käyttöön tai se voidaan kaavoittaa esimerkiksi asumis- tai virkistyskäyttöön Terveydelliset vaikutukset

14 Vaikka kaivostoiminta ei suoranaisesti kohdista merkittäviä terveyshaittoja ympäristön ihmisyhteisöihin (Selonen, 2004), on tärkeää ottaa huomioon toiminnan mahdolliset melu-, tärinä- ja pölyvaikutukset Melulähteet Kaivoksen melulähteitä ovat poraaminen,sahaaminen ja räjäytykset eli työn äänet. Poiketen monesta muusta melua aiheuttavasta toiminnasta, melua aiheuttavat toiminnat voidaan suorittaa päiväsaikaan. Toimintaa ei ole yö- tai iltaaikaan, eikä viikonloppuisin. Toiminta-ajat määrätään lupaehdoissa. Kaivostoiminnassa vaihtelevuus on melulle ja sen kuuluvuudelle tyypillistä. Melun voimakkuus ja leviäminen riippuu avokaivoksen syvyydestä, koosta, toiminnan työvaiheista ja toiminnan etenemisestä. Melun kuuluvuuteen vaikuttavat myös ympäristön maastonmuodot ja sää, kuten tuuli ja lämpötila. Melun kuulovaurioriski on olematon 200 metrin etäisyydellä työkoneista, joten konemelu ei aiheuta ympäristössä kuulovaurioriskiä eikä vaaraa terveydelle. Räjäytykset ovat yksittäisiä kovempia melutapahtumia, joita voi suurella avolouhksella olla useita päivässä. Kaivoksen ympäristön melutasolle on annettu ohjearvo, joka on 55 desibeliä lähimmän asuintalon ja 45 desibeliä lähimmän loma-asunnon kohdalla. Tieto melun määrästä saadaan meluselvitysten avulla. Kaivosalueen hyvällä suunnittelulla torjutaan melun leviämistä ympäristöön. Alueelle tehdään erillisiä meluvalleja ja sivukivikasat sijoitetaan siten, että ne vaimentavat melua. Melun vaikutusta pienennetään myös jättämällä kaivosalueelle puustoa. Avolouhoksen seinät toimivat meluesteinä louhinnan edetessä Tärinävaikutukset Lohkareita räjäytettäessä ympäristöön leviää tärinää ja ilmanpaineaalto. Louhinnassa tärinää voi syntyä ainoastaan louhittaessa kiintokalliota. Räjähteitä voidaan käyttää myös lohkareiden paloitteluun ja halkaisuun. Tällöin syntyy vain räjäytysääni, ei tärinää. Ilmanpaineaalto voi kuitenkin syntyä pienissäkin rikkomisräjäytyksissä. Ihminen on herkkä havaitsemaan tärinää ja ilmanpaineaaltoa ja siten myös louhintatärinää, koska tärähdyksen lisäksi havaitaan lähes samaan aikaan tuleva räjäytysääni. Ilmanpaineaalto sekoitetaan usein tärinään. Etäisyydet lähimpiin rakennuksiin ovat yleensä suuria räjäytysten kokoon nähden. Tärinän voimakkuus lähirakennuksissa on pieni verrattuna esim. asutuskeskuksissa tapahtuvaan louhintaan. Tärinän leviäminen riippuu räjäytyksen koosta. Tärinän suuruus voidaan etukäteen laskea, jolloin räjäytyksen kokoa voidaan säädellä. Kalliossa olevat pienetkin halkeamat ja raot vaimentavat tärinää. Louhinnan tärinä ei leviä kauaksi, mutta on havaittavissa kaivosalueen läheisyydessä. Toiminnasta aiheutuva rakennusten vaurioitumisriski on erittäin pieni. Normaalirakenteinen rakennus kaivoksen läheisyydessä ei ole vaarassa vaurioitua. Tärinän määrää ympäristössä voidaan mitata tärinämittareilla. Ilmanpaineaallosta syntyvät vauriot ovat epätodennäköisiä niillä etäisyyksillä, joilla kaivoksen lähellä asuinrakennuksia yleensä on. Lähimmissä rakennuksissa voidaan tarvittaessa tehdä kiinteistökatselmuksia. Rakenteiden vaurioitumisen riskinarviointiin on olemassa räjäytysalan ohjearvo. Toiminnanharjoittajalla on vastuu vaurioista, vaikka tärinä alittaisi ohjearvon. Vauriota kärsineellä on tällöin oltava näyttö vaurion ja räjäytyksen samanaikaisuudesta Pölyvaikutukset Alueella syntyy pölyä sahauksen ja porauksen yhteydessä. Porauslaitteissa on imurit, joihin pöly

15 kerätään. Pölyä syntyy myös työkoneiden liikkuessa ajoväylillä. Pölyn leviämiseen vaikuttaa sää, erityisesti tuuli ja sade. Pölyvaikutukset jäävät pääasiassa kaivosalueelle ja vähäisemmin ympäristöön, koska pölylaskeumat ovat melko pieniä ja pölyn määrä vähenee nopeasti etäisyyden kasvaessa. Pölyn pitoisuustasot eivät ylitä ilman laadulle annettuja ohjearvoja suurenkaan kaivoksen lähialueella. Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt lähiympäristössä alittavat esim. pääkaupunkiseudun ilmanlaatuasemilla mitatut suurimmat vuorokausipitoisuudet. Pölyvaikutuksia voidaan tarvittaessa vähentää kulkuväylien kastelulla. Alueella olevat meluvallit, sivukivikasat ja puusto sekä kaivoksen seinät toimivat pölyn leviämisen esteinä Maisemalliset vaikutukset Sivukivi Sivukiveksi sanotaan sellaista louhittua kiveä, jota ei pystytä välittömästi hyödyntämään tuotannossa. Tässä prosessissa sivukiveä ei synny vaan kaikki matriaali pystytään käyttämään hyödyksi joko suurina lohkareina, kvartsi- ja maasälpäjauheena tai murskeena Muut vaikutukset (mm. kulttuurikohteet) Alueella ei ole kulttuurikohteita Mahdolliset riskitekijät Riskitekijät ovat samat kuin kaikissa avolouhoksissa; 1. Sivullisten liikkuminen alueella joka pitää estää koska alueella tulee olemaa korkeuseroja. 2. Räjäytykset voivat aiheuttaa riskejä koska esim. irtokiviä voi lentää. Varsinaisia luonnolle aiheutuvia pitempiaikaisia ympäristöriskejä ei käytännössä ole Yhteenveto ympäristövaikutuksista Koska louhittavat raaka-aineet (kvartsi ja maasälpä) sijaitsevat kaivosalueilla, toimintaa ei voida siirtää muualle. Kaivoksen ympäristövaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja paikallisia ja rajoittuvat kaivoksen välittömään läheisyyteen. Tämän lisäksi louhittava materiaali on täysin kierrätettävää ja sillä on pitkä elinkaari ympäristövaikutuksiin verrattuna. (Selonen, 2004) Ympäristön ihmisyhteisöihin ei kohdistu suoranaisia terveysriskejä tai haittaa louhinnasta. Positiivisina vaikutuksina voineen mainita että alueilla kaivostoiminta tukee ihmisten työllistymistä, ja voi antaa mahdollisuuden parempiin vero- ja sivutuloihin. Tämän lisäksi toiminta työllistää myös urakointi-, huolto- ja kuljetuspalveluita, laitevalmistusta, tutkimusta ja koulutusta. (Selonen, 2004) Ottaen yllämainitut tekijät huomioon, kaivostoiminnan hyödyt ylittävät mahdolliset haittavaikutukset Tarkastusluettelo Ainoa varsinainen haitta kaivostoiminnasta on maiseman muuttuminen siihen verrattuna mitä se oli ennen kaivostoimintaa. Maisemat eivät kuitenkaan välttämättä muutu rumemmiksi vaan eri näköisiksi. Joissain tapauksissa kaivostoiminnan loputtua alueen maisemoinnin jälkeen alue voi olla selvästi alkuperäistä monipuolisempi ja viehättävämpi.

16 8.7. Kysymyslista Mitään ympäristön kannalta oleellisia kysymyksiä ei ole. 9. Selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen toteuttamiskelpoisuudesta Kvartsin ja maasälvän louhimisessa ei ole mitään varsinaisia vaihtoehtoja. 10. Ehdotus haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi Kaivostoiminnasta ei aiheudu sanottavia haitallisia vaikutuksia. Melu; Katso kohtaa (Alueelle tehdään erillisiä meluvalleja ja sivukivikasat sijoitetaan siten, että ne vaimentavat melua) Pöly; Katso kohtaa Metsätaloushaitat kompensointi; Alueet ovat pääasiasaa karua ja kallioista Etelä-Suomalaista metsätalousmaata. Alueet on pyritty rajaamaan siten että kaivostoiminnasta olisi mahdollisimman vähän haittaa lähialueiden muuntyyppiselle maankäytölle. Maisemointi; Ainoa varsinainen haitta kaivostoiminnasta on maiseman muuttuminen siihen verrattuna mitä se oli ennen kaivostoimintaa. Maisemat eivät kuitenkaan välttämättä muutu rumemmiksi vaan eri näköisiksi. Joissain tapauksissa kaivostoiminnan loputtua alueen maisemoinnin jälkeen alue voi olla selvästi alkuperäistä monipuolisempi ja viehättävämpi. 11. Ehdotus seurantaohjelmaksi Louhintamääriä voidaan seurata alueittain tehtävillä vuosiraporteilla. 12. Yhteenveto Kaivostoimintahankkeen tarkoitus on louhia maasälpää ja kvartsia Kirkkonummella. Toiminnan ympäristövaikutukset ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja paikallisia ja rajoittuvat kaivoksen välittömään läheisyyteen. Tämän lisäksi louhittava materiaali on täysin kierrätettävää ja sillä on pitkä elinkaari ympäristövaikutuksiin verrattuna. Lähdeluettelo Selonen, O. (2004): Luonnonkiven louhinta ja sen vaikutus ympäristöön. Kiviteollisuusliitto ry.