TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SELVITTÄJÄN TÄYDENNETTY EHDOTUS SANEERAUSOHJELMAKSI

Transkriptio

1 JULKINEN TALVIVAARAN KAIVOSOSAKEYHTIÖ OYJ SELVITTÄJÄN TÄYDENNETTY EHDOTUS SANEERAUSOHJELMAKSI

2 SANEERAUSOHJELMAEHDOTUKSEN JULKISUUS Tämä saneerausohjelmaehdotus liitteineen on Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n tekemän päätöksen nojalla kokonaisuudessaan julkinen. 2 (66)

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 SANEERAUSOHJELMAN PÄÄSISÄLTÖ Talvivaara-yhtiöiden saneerausmenettelyt asti Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vaikutus emoyhtiön saneeraukseen Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n saneerausohjelmaehdotuksen rakenne Saneerausohjelman vahvistamiselle asetetut erityisehdot Saneerausohjelmaehdotuksen vaikutus velkojien oikeuksiin Saneerausmenettelyn vaikutus osakkeenomistajan asemaan Uusi rahoitus ja entisen omistuksen laimentuminen Yhteenveto saneerausveloista ja ohjelmaehdotukseen liittyvistä velkajärjestelyistä I SELVITYKSET YHTEYSTIEDOT Velallinen Selvittäjä Saneeraustuomioistuin SANEERAUSMENETTELY Saneerausmenettelyn aloittaminen Saneerausvelka Sisäpiiritieto Väliaikaiset kiellot Selvittäjän käyttämät asiantuntijat Velkojatoimikunta Määräpäivät Menettelyyn liittyvät tiedoksiannot Velkojien vaatimusten ilmoittaminen Pienvelkojat Perusselvitys Ehdotus saneerausohjelmaksi Velkojien väitteet ja väiteluettelo YHTIÖ Yleistä Yhtiön taloudellisiin vaikeuksiin johtaneita seikkoja Henkilöstö ja avainhenkilöt Toimilupa Konserniyhtiöt Omistajat Hallitus Toimitusjohtaja Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot Tilintarkastajat Vastuuhenkilöiden läheisyyssuhteet SELVITYS VAROISTA, VELOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA SEKÄ VELKOJEN VAKUUKSISTA Yleistä Yhtiön varat Saneerausvelat Rahoitusvelat Joukkovelkakirjalainat Julkisoikeudelliset velat Ostovelat Velat konserniyhtiöille Ehdolliset ja enimmäismääräiset velat Menettelyn alkamisen jälkeen tapahtuneet muutokset saneerausvelkasaatavissa Velkojien esittämät väitteet saneerausveloista Muut sitoumukset Sopimus velkojien välisestä maksunsaantijärjestyksestä Finnveran hyväksi annettu vakuus Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoimintaan liittyvien lupien vakuudeksi annetut sitoumukset Saneerausvelkojen vakuudet ja niiden arvostus (66)

4 5.5.1 Osakepantti Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevien saatavien panttaus Vakuutuksiin perustuvien saatavien panttaus Yrityskiinnitykset Talvivaara Sotkamo Oy:n Yhtiön puolesta antamat vakuudet Yrityskiinnitykset Kiinteistökiinnitykset Kaivospantti Omavelkaiset takaukset KONKURSSIVERTAILULASKELMA Yleistä Konkurssivertailu MENETTELYN ALKAMISEN JÄLKEINEN TOIMINTA JA SEN TULOS Liiketoiminta menettelyn aikana Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vaikutus Yhtiön saneerausmenettelyn jatkumiseen Toiminnan tulos MENETTELYN ALKAMISEN JÄLKEEN TAPAHTUNEET MUUTOKSET VELALLISEN ORGANISAATIOSSA TAI MUISSA TOIMINTAEDELLYTYKSISSÄ Toiminnan uudelleen organisointi Toimipisteissä ja henkilöstössä tapahtuneet muutokset Muutokset johdossa Käyttöomaisuuden myynti Sopimusten irtisanominen MENETTELYN ALKAMISEN JÄLKEEN OTETUT LAINAT JA MUUT SITOUMUKSET SEKÄ TEHDYT KUITTAUKSET Nyrstarin kanssa tehtyyn sopimuksen perustuvien saatavien asema Muut menettelyn aikaiset velat ja vastuut Kuittaukset VELALLISEN JA VELKOJAN VÄLISET LÄHEISYYSSUHTEET YHTIÖN TOIMINTAAN KOHDISTUNEIDEN TARKASTUSTEN TULOKSET JA NIISTÄ JOHTUVAT TOIMENPITEET Saneeraustarkastus VELALLISEN TALOUDELLINEN TILANNE ILMAN SANEERAUSOHJELMAA VELALLISEN TIETOJENANTO- JA MYÖTÄVAIKUTUSVELVOLLISUUS II TOIMENPITEET JA JÄRJESTELYT SANEERAUSOHJELMAN TAVOITTEET EDELLYTYKSET SANEERAUSOHJELMAN VAHVISTAMISEKSI Saneerausohjelmaehdotuksen rakenne Saneerausohjelmaehdotuksen vahvistamiselle asetetut erityisehdot VELALLISEN TOIMINNAN JATKAMINEN JA MUUTOKSET OIKEUDELLISESSA JA ORGANISATORISESSA YMPÄRISTÖSSÄ VELALLISEN VAROJA KOSKEVAT TOIMENPITEET JA JÄRJESTELYT Toimenpiteet ja järjestelyt Investoinnit OHJELMATASE HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT JÄRJESTELYT VAIHTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMINEN Vaikutus saneerausvelan määrään Vaihto-oikeuden toteuttaminen käytännössä SANEERAUSVELKOJA KOSKEVAT JÄRJESTELYT Yleistä Vakuusvelat Yrityskiinnitysvelat Yrityskiinnitysvelan alentaminen Yrityskiinnitysvelan lyhennykset ja korko Julkisoikeudelliset velat Julkisoikeudellisen saneerausvelan alentaminen Julkisoikeudellisen saneerausvelan lyhennykset ja korko Muut etuoikeudettomat saneerausvelat Etuoikeudettoman saneerausvelan alentaminen Etuoikeudettoman saneerausvelan lyhennykset ja korko (66)

5 21.6 Ehdolliset ja enimmäismääräiset saneerausvelat Kuittaukset Viimesijaiset velat Tuntemattomat velat SUORITUKSET LÄHEISILLE YHTIÖOIKEUDELLISET TOIMENPITEET LISÄSUORITUSVELVOLLISUUS OHJELMAN RAHOITUS OIKEUS ENNENAIKAISEEN TAKAISINMAKSUUN III MAKSUOHJELMA MAKSUOHJELMA IV SANEERAUSOHJELMAN VAHVISTAMINEN JA VOIMASSAOLO YLEISTÄ SANEERAUSOHJELMAN VAHVISTAMISESTA JA VOIMASSAOLOSTA RYHMÄJAKO JA VELKOJIEN ÄÄNIVALTA Äänestysperiaatteet VVK-haltijoita koskevat äänestysohjeet SANEERAUSOHJELMAN VAHVISTAMINEN NOUDATTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA SANEERAUSOHJELMAN VOIMASSAOLO JA RAUKEAMINEN Määräys ohjelman voimassaolosta Saneerausohjelman raukeaminen lain nojalla Velkajärjestelyn raukeaminen lain perusteella Velkajärjestelyn raukeaminen ohjelman perusteella SANEERAUSOHJELMAN MUUTTAMINEN MUUT MÄÄRÄYKSET Ohjelman seuranta Valvoja Velkojatoimikunta Saneerausohjelman kieli LIITTEET (66)

6 1 SANEERAUSOHJELMAN PÄÄSISÄLTÖ 1.1 Talvivaara-yhtiöiden saneerausmenettelyt asti Hakemus Talvivaara Sotkamo Oy:n ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n yrityssaneerausmenettelyjen aloittamiseksi jätettiin Espoon käräjäoikeudelle Käräjäoikeus aloitti Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n yrityssaneerausmenettelyn Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n operatiivisen tytäryhtiön Talvivaara Sotkamo Oy:n saneerausmenettely alkoi Talvivaara-konserni oli yrityssaneerausmenettelyjen alkaessa loppuvuodesta 2013 vaikeassa tilanteessa. Konsernin kassa oli lähes tyhjä ja nikkelin matala maailmanmarkkinahinta vaikeutti entisestään liiketoimintaa. Selvittäjä on saneerausmenettelyn alkaessa todennut olevan välttämätöntä selvittää se, onko kaivoksen liiketoiminta yleensäkään elinkelpoista ja voidaanko kaivos saada tuottavaksi. Operatiivisen tytäryhtiön liiketoiminta osoittautui saneerausmenettelyn aikana kuitenkin elinkelpoiseksi. Bioliuotustekniikkaa pystyttiin menestyksellisesti käyttämään primäärikasojen toimivissa osissa ja metallien liuotusmäärät olivat lupaavia. Vuoden 2014 alusta asti metallitehtaan keskimääräinen käyntiaste oli noin 94 % ja kaivos tuotti koko vuonna 2014 yli tonnia nikkeliä. Vesienhallinnan riskitasoa pystyttiin alentamaan puhdistamalla varastoituja vesiä ja juoksuttamalla puhdistettuja prosessivesiä pois kaivosalueelta ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Myös varotilavuuksia pystyttiin lisäämään. Talvivaara-yhtiöt eivät kuitenkaan onnistuneet neuvottelemaan operatiivisen tytäryhtiön liiketoiminnan jatkamisen edellyttämää lyhytaikaista rahoitusta. Talvivaara Sotkamo Oy joutui hakeutumaan rahoituksen puutteen vuoksi konkurssiin Konkurssi aloitettiin samana päivänä ja asianajaja Jari Salminen nimitettiin pesänhoitajaksi. Konkurssimenettely on jatkunut alkaen julkisselvityksenä. Asianajaja Salminen on määrätty julkisselvittäjäksi. 1.2 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vaikutus emoyhtiön saneeraukseen Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n yrityssaneeraus on muuttanut Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi olennaisesti muotoaan. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on menettänyt operatiivisen tytäryhtiönsä hallinnan konkurssipesälle. Selvittäjä on joutunut muuttuneessa tilanteessa arvioimaan, onko Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle muodostettavissa toteuttamiskelpoinen saneerausohjelma tai onko käsillä muita syitä hakea saneerausmenettelyn keskeyttämistä. Selvittäjä on keskustelut tilanteesta Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n suurimpien velkojien edustajien kanssa. Joukko- ja vaihtovelkakirjalainanhaltijoiden puolelta on voimakkaasti esitetty halu jatkaa saneerausmenettelyä ja etsiä ratkaisua, jossa Yhtiö pääsisi osallistumaan Talvivaaran kaivoksen tulevaisuuteen. Vastaavaa viestiä on saatu Yhtiön osakkeenomistajilta, jotka ovat ilmoittaneet olevansa edelleen kiinnostuneita sijoittamaan Yhtiöön, ja siten suojaamaan omistustaan Yhtiöstä. Pankkien ja Finnveran edustajat ovat jättäneet asian selvittäjän harkintaan eivätkä ole vaatineet saneerausmenettelyn keskeyttämistä. Saneerausmenettelyn kestäessä selvittäjälle ei ole muidenkaan Yhtiön intressitahojen puolesta esitetty vaatimusta menettelyn keskeyttämiseksi. 6 (66)

7 Selvittäjä on keskustellut tilanteesta myös Yhtiön hallituksen ja toimivan johdon kanssa. Yhtiön hallitus on todennut, että operatiivisen tytäryhtiön konkurssista huolimatta Yhtiön on tarkasteltava omia mahdollisuuksiaan jatkaa liiketoimintaansa. Yhtiön hallitus on katsonut, että yhteistyömahdollisuuksien etsiminen kaivosliiketoiminnan ostavan tahon kanssa on hallituksen huolellisuusvelvoitteen näkökulmasta perusteltua etenkin kun Yhtiön saneerausmenettelyn jatkamisesta ei aiheudu sen velkojille vahinkoa. Selvittäjä on yhdessä Yhtiön kanssa etsinyt aktiivisesti ratkaisua, jolla Yhtiö voisi osallistua tai tukea kaivosliiketoiminnan hankkimista Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesästä. Asiasta on keskusteltu useiden potentiaalisten ostaja- ja sijoittajaehdokkaiden kanssa. Julkisuuteen annetun tiedotteen mukaan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on allekirjoittanut ehdollisen kauppakirjan kaivosliiketoiminnan myynnistä Audley Capital Advisors LLP:n (jäljempänä Audley) kanssa. Samassa yhteydessä Suomen valtion kokonaan omistama erityisyhtiö Terrafame Oy on tehnyt investointisopimuksen Audleyn kanssa. Kaivosliiketoiminnan kaupan toteutumisen edellytyksinä on mainittu muun muassa tarvittavien viranomaislupien ja sitovan rahoituksen varmistuminen. Selvittäjä ja Yhtiö ovat käyneet alustavia keskusteluja Audleyn kanssa vaihtoehtoisista tavoista, joilla Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj voisi tehdä yhteistyötä Audleyn kanssa. Koska liiketoimintakauppa julkistettiin juuri ennen saneerausohjelmaehdotuksen jättämistä, tarkempia keskusteluja tullaan Yhtiön ja selvittäjän toimesta jatkamaan. Yhtiö on saanut marraskuun lopussa 2014 noin 5 miljoonan euron arvonlisäverohyvityksen, joten Yhtiön kassatilanne on vakaa. Yhtiöllä on riittävästi tuloja ja varoja sekä menettelyn aikana erääntyvien vastuidensa että menettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Yhtiö on suorittanut kaikki menettelyn aikana erääntyneet maksunsa. Selvittäjä katsoo, että jäljempänä asetettujen ehtojen täyttyessä esitettävä saneerausohjelmaehdotus on vahvistamiskelpoinen ja tulee tuottamaan velkojille paremman lopputuloksen kuin konkurssi. Ohjelmaehdotuksessa Yhtiöltä edellytettävät toimet johtaisivat toteutuessaan siihen, että Yhtiön liiketoiminta saataisiin tervehdytetyksi ja Yhtiön rahoitustilanne korjattua. Selvittäjä katsoo edellä kerrotuilla perusteilla, että operatiivisen tytäryhtiön konkurssi tai allekirjoitettu ehdollinen kauppakirja eivät ole sellaisenaan riittäviä perusteita Yhtiön saneerausmenettelyn keskeyttämiselle. Muitakaan yrityssaneerauslain 7 :ssä säädettyjä perusteita menettelyn keskeyttämiseksi ei tässä vaiheessa ole. Saneerausohjelman vahvistaminen voidaan yrityssaneerauslain 55 :n 3 momentin mukaisesti ehdollistaa saneerausohjelmassa yksilöityjen edellytysten täyttämiselle, joten perusteet täydennetyn saneerausohjelmaehdotuksen jättämiselle käräjäoikeudelle ovat olemassa. 1.3 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n saneerausohjelmaehdotuksen rakenne Selvittäjän täydennetty saneerausohjelmaehdotus perustuu päivätyssä, alkuperäisessä saneerausohjelmaehdotuksessa esitellylle suunnitelmalle. Sotkamon kaivoksen liiketoiminta myydään uudelle yhtiölle (NewCo), jonka kanssa Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:llä tulee olla riittävä omistukseen, operointiin tai muuhun taloudelliseen yhteistyöhön perustuva toiminnallinen yhteys. Ilman tällaista toiminnallista yhteyttä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:llä ei ole selvittäjän käsityksen mukaan saneerauskelpoista liiketoimintaa. Koska ehdollinen kauppakirja kaivosliiketoiminnan myynnistä Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesästä on allekirjoitettu vasta juuri ennen saneerausoh- 7 (66)

8 jelmaehdotuksen jättämistä, Yhtiö ei ole voinut vielä käydä tarkempia neuvotteluja Audleyn kanssa mahdollisista eri yhteistyön muodoista. Ohjelmaehdotus on edellä kuvatuista syistä ehdollinen. Tämä tarkoittaa, että ohjelmaehdotuksen vahvistaminen ja voimaantulo edellyttävät erikseen määriteltyjen erityisehtojen toteutumista. Tällaisten ehtojen toteutuminen jää Yhtiön myöhempien toimien varaan. Selvittäjän tulee seurata mainittujen erityisehtojen täyttymistä. Kun kaikki ehdot ovat täyttyneet, selvittäjän tulee ilmoittaa asiasta käräjäoikeudelle ja todeta, että ohjelmaehdotus voidaan erityisehtojen täytyttyä vahvistaa. Mikäli ehdot eivät ole täyttyneet kahden vuoden kuluessa ohjelmaehdotuksen jättämisestä käräjäoikeudelle, selvittäjän tulee ilmoittaa käräjäoikeudelle että ohjelmaehdotus ei ole vahvistettavissa. Kun käräjäoikeus on vahvistanut saneerausohjelman, ohjelma astuu voimaan ja saneerausmenettely lakkaa. Selvittäjän on ilmoitettava saneerausohjelman voimaantulosta erikseen velkojille. 1.4 Saneerausohjelman vahvistamiselle asetetut erityisehdot Yrityssaneerauslaissa asetettujen yleisten edellytysten lisäksi ohjelmaehdotuksen vahvistaminen ja voimaantulo edellyttää kaikkien seuraavien edellytysten (a) (c) täyttymistä: (a) Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj onnistuu neuvottelemaan kaivosliiketoiminnan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesältä ostaneen tahon kanssa sopimuksen, jonka perusteella 1. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj saa riittävän kassavirran kattamaan liiketoimintansa kulut, mikäli Yhtiön muut varat tai muuten kertyvä kassavirta ei ole riittävä tällaisten kulujen kattamiseen; ja 2. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:llä on oikeus riittävällä investoinnilla saada merkittävä vähemmistöosuus kaivosliiketoimintaa harjoittavasta yhtiöstä tai osapuolet toteuttavat muun taloudellisen ja/tai toiminnallisen järjestelyn, joka turvaa Yhtiön elinkelpoisen liiketoiminnan jatkamisen; (b) Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n yhtiökokous 1. hyväksyy kaikille etuoikeudettomille saneerausvelkojille tarjottavan mahdollisuuden vaihtaa etuoikeudeton saneerausvelkansa kokonaisuudessaan (mutta ei osittain) Yhtiön osakkeisiin siten, että kaikkien etuoikeudettomien saneerausvelkojien käyttäessä tällaista oikeuttaan Yhtiön nykyomistajien omistusosuus laimenisi 70 %:ia; ja 2. toteuttaa tai valtuuttaa Yhtiön hallituksen toteuttamaan sellaisen rahoitusjärjestelyn (esimerkiksi osakeanti, velkakirjalaina tai muu rahoitusinstrumentti), jolla kerätään tarvittava määrä varoja edellä kohdassa (a) 2. mainitun järjestelyn toteuttamiseksi ja/tai sellaisten saneerausvelkojien, jotka eivät ole käyttäneet oikeuttaan vaihtaa saneerausvelkasaataviaan Yhtiön osakkeiksi, saatavien maksamiseksi saneerausohjelmassa määrätyllä tavalla sekä muiden mahdollisten vastuiden kattamiseksi siltä osin, kun Yhtiön muut varat eivät tällaiseen tarkoitukseen riitä; (c) Menettely saneerausvelkojen vaihtamiseksi Yhtiön osakkeiksi kohdan (b) 1. mukaisesti on toteutettu ja uudet osakkeet on kirjattu kaupparekisteriin. 8 (66)

9 1.5 Saneerausohjelmaehdotuksen vaikutus velkojien oikeuksiin Nyt esitettävä malli tarjoaa Yhtiön velkojille mahdollisuuden osallistua Yhtiön tulevaisuuteen uuden omistus- ja pääomarakenteen alla. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n kannalta ei ole tässä vaiheessa perusteltua eikä velkojienkaan edun mukaista keskeyttää saneerausmenettelyä ja ryhtyä sen sijaan konkurssimenettelyyn omaisuuden realisoimiseksi. Vaikka Yhtiön omistamat, kaivosliiketoiminnan kannalta välttämättömät laitteet ja Yhtiön työntekijöiden merkittävä osaaminen ovatkin olennaisen tärkeitä kaivosliiketoiminnan jatkamisen kannalta, ei tällaisten varojen realisoinnista osana konkurssimenettelyä kuitenkaan kertyisi Yhtiön velkojille jaettavaa ottaen huomioon Yhtiön muut vastuut ja velvoitteet. Selvittäjän ehdotus sisältää mahdollisuuden vaihtaa saneerausvelkasaatava Yhtiön osakkeiksi. Saneerausohjelman vahvistamisen ehdoksi on asetettu, että Yhtiön on tarjottava kaikille (jäljempänä mainituin mahdollisin poikkeuksin) etuoikeudettomille saneerausvelkojilleen mahdollisuus käyttää alkuperäistä, täysmääräistä saneerausvelkaansa uusien osakkeiden merkitsemiseen. Vaihtamalla saatavansa Yhtiön osakkeiksi saneerausvelkojilla olisi mahdollisuus hyötyä osakkeen mahdollisesta arvonnoususta sen sijaan, että he tyytyisivät ohjelmaehdotuksen mukaiseen yksittäiseen saneeraussuoritukseen. Selvittäjän ehdotukseen sisältyy määräys, jonka mukaan yhtiökokouksen tulisi hyväksyä vaihtokurssiksi 0,1144 euroa / osake. Mikäli 100 % etuoikeudettomasta saneerausvelasta vaihdettaisiin osakkeiksi tällaisella vaihtokurssilla, tarkoittaisi tämä nykyomistuksen laimentumista 70 %:lla. Niille velkojille, jotka eivät käytä vaihto-oikeuttaan, esitetään saneerausvelan vähentämistä 99 %:lla. Jäljelle jäävä 1 % saneerausvelasta maksettaisiin yhdessä maksuerässä. Maksettavaksi jäävien saneerausvelkojen määrä selviää vasta sen jälkeen, kun tiedetään, kuinka moni saneerausvelkoja käyttää oikeuttaan vaihtaa saatavansa Yhtiön osakkeiksi. Saneerausohjelmaan sisältyvä maksuohjelma olisi yhden maksuerän mittainen. Saneerausohjelmaehdotus ei sisällä määräystä lisäsuoritusvelvollisuudesta saneerausvelkojille. Ohjelmaehdotukseen sisältyy erillinen ehto valvojan oikeudesta vaatia kaikkien velkojien lukuun velkajärjestelyjen raukeamista käräjäoikeudelta, mikäli saneerausohjelmaehdotuksessa mainittuja varoja saneerausvelkojen maksamiseksi ei ole Yhtiön käytössä kahden (2) vuoden kuluessa ohjelman vahvistamisesta. 1.6 Saneerausmenettelyn vaikutus osakkeenomistajan asemaan Yrityksen rahoituksesta ja pääomahuollosta huolehtiminen on ensisijaisesti yrityksen omistajan vastuulla. Tämä oli tarkoituksena myös Talvivaara-konsernia koskeneissa alkuperäisissä yrityssaneeraussuunnitelmissa. Kun Talvivaara Sotkamo Oy kuitenkin asetettiin konkurssiin, Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ei ehtinyt järjestää osakeantia tai laskea liikkeelle joukkovelkakirjalainaa pitkäaikaisen rahoituksen hankkimiseksi. Yhtiön osakkeenomistajien asema muuttui olennaisesti Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi. Yhtiö menetti Sotkamon kaivoksen hallinnan (Yhtiön omistusosuus 84 %) konkurssipesälle, mikä esti Yhtiön osakkeen arvon määrityksen pörssissä. Yhtiö keskeytti kaupankäynnin osakkeilla ennen 9 (66)

10 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssihakemuksen jättämistä Espoon käräjäoikeudelle. Helsingin pörssi ja Finanssivalvonta tulevat erikseen arvioimaan, millä edellytyksillä kaupankäyntiä Yhtiön osakkeilla voidaan aikanaan jatkaa. Saneerausohjelmaehdotukseen sisältyvä ehto konvertointimahdollisuuden tarjoamisesta saneerausvelkojille tulisi laimentamaan nykyomistajien omistusosuutta enintään 70 %:lla. Lisäksi nykyomistajien omistusosuus tulisi laimentumaan uuden rahoituksen edellyttämällä tavalla. Osakkeenomistajalla on mahdollisuus halutessaan osallistua tällaisen uuden rahoituksen keräämiseen ja suojata näin omaa sijoitustaan. 1.7 Uusi rahoitus ja entisen omistuksen laimentuminen Jotta Yhtiö voi osallistua Talvivaaran kaivoksen tulevaisuuteen, sen on onnistuttava keräämään huomattava summa uutta rahaa. Onnistuminen tällaisessa uuden rahan keräämisessä edellyttää, että ulosmaksettavaa vanhaa velkaa alennetaan maksimaalisesti. Saneerausvelkojen konvertointi Yhtiön osakkeiksi vahvistaa sen tasetta ja jäljelle jäävien saneerausvelkojien maksimaalinen alentaminen keventävät ulosmaksettavan velan määrää. Nämä järjestelyt eivät kuitenkaan sellaisenaan tuo ohjelmaehdotuksen mukaisen suunnitelman toteuttamisessa tarvittavaa uutta rahaa Yhtiöön. Yhtiön on tämän vuoksi toteutettava rahoitusjärjestely tarvittavan uuden rahan keräämiseksi. Rahoitusjärjestely voi olla uuden osakeannin järjestäminen esimerkiksi suunnattuna antina sekä vanhoille osakkeenomistajille, saneerausvelkansa osakkeiksi vaihtaneille Yhtiön velkojille että yleisölle. Yhtiö voi käyttää rahoituksen keräämisessä myös joukkovelkakirjalainaa tai muuta velkainstrumenttia taikka erilaisten keinojen yhdistelmää. Selvittäjän näkemyksen mukaan on todennäköistä, että uutta rahaa Yhtiöön sijoittavat tahot tulevat edellyttämään merkittävää osuutta Yhtiön osakepääomasta. Saneerausohjelmaehdotuksessa ei ole erikseen määrätty, kuinka suuri tällaisen uuden rahoituksen laimentamisvaikutus tulisi Yhtiön olemassa olevien omistajien omistusosuuksiin olemaan. Olemassa olevina omistajina olisivat tällöin sekä nykyomistajat että sellaiset saneerausvelkojat, jotka olisivat käyttäneet oikeuttaan vaihtaa saneerausvelkansa Yhtiön osakkeiksi. Yhtiö voi pyrkiä neuvotteluissa suojelemaan tällaista olemassa olevaa omistusta, mutta rahoitusratkaisuun pääseminen edellyttänee joka tapauksessa merkittävän osuuden luovuttamista uuden rahan sijoittajille. Olemassa olevien omistajien omistuksen laimentuminen riippuisi merkittävästi siitä määrästä, jolla tällaiset osakkeenomistajat suojaisivat omaa alkuperäistä sijoitustaan osallistumalla uuden rahan keräämiseen. Edellä viitatut päätökset tulisi toteuttaa erikseen yhtiöoikeudellisten ja arvopaperimarkkinalakien säännösten mukaisessa järjestyksessä. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n saneerausohjelma päättyisi jäljelle jääneille saneerausvelkojille suoritettavan 1 % saneeraussuorituksen ja muiden tässä ohjelmaehdotuksessa Yhtiötä velvoittavien toimenpiteiden tekemisen jälkeen. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj voisi ohjelman päättymisen jälkeen maksaa vapaasti osinkoa osakkeenomistajilleen jakokelpoisista varoistaan. Selvittäjä katsoo, ottaen huomioon myös mitä KKO 2003:120 päätöksessä on lausuttu, että nyt tehtävät esitykset eivät loukkaa yrityssaneerauslain 44 :n 3 momentissa ilmenevää vaatimusta siitä, että velkajärjestelyissä ei saa rajoittaa 10 (66)

11 velkojan oikeutta enemmän kuin saneerausohjelmien tarkoituksen toteuttaminen edellyttää. 1.8 Yhteenveto saneerausveloista ja ohjelmaehdotukseen liittyvistä velkajärjestelyistä Yhtiön saneerausmenettelyssä huomioitavien saneerausvelkojen kokonaismäärä on noin 512,8 miljoonaa euroa. (Tähän määrään sisältyy noin 32 miljoonaa euroa ehdollista velkaa.) Yhtiöllä on lisäksi noin 8 miljoonaa euroa vierasvelkavakuuden antamiseen liittyvää vastuuta. Saneerausvelan kokonaismäärä ei sisällä viimesijaista velkaa. Osalla saneerausvelasta on reaalivakuus. Annetuilla vakuuksilla ei ole kuitenkaan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi arvoa, joten Yhtiöllä ei ole vakuudella turvattua saneerausvelkaa. Selvittäjä katsoo, että yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden arvo menettelyn aloitushetkellä oli 15 miljoonaa euroa. Yrityskiinnityksellä turvattua saneerausvelkaa ja muuta vastuuta on näin ollen 7,5 miljoonaa euroa. Etuoikeudettomien saneerausvelkojen kokonaismäärä on noin 508 miljoonaa euroa. Selvittäjä on päättänyt suorittaa enintään euron määräiset saneerausvelat saneerauslain 18 :n 2 momentin 4 kohdan mukaisina vähäisinä velkoina. Kaikki tällaiset saneerausvelat ovat olleet ostovelkoja. Vähäiset velat on suoritettu täysimääräisesti helmikuun 2015 aikana. Maksuja on tehty yhteensä 40 velkojalle ja maksettu määrä on yhteensä ,22 euroa. Vähäisten velkojen maksamisen jälkeen Yhtiöllä on 73 ostovelkojaa. Ehdollisten saneerausvelkojen kokonaismäärä on noin 32 miljoonaa euroa. Operatiivisen tytäryhtiön konkurssin vuoksi Yhtiö joutuu mukauttamaan liiketoimintansa uuteen tilanteeseen. Yhtiön velkataakka on kevennettävä maksimaalisesti, jotta Yhtiö pystyy kantamaan sen muuttuneessa tilanteessa. Selvittäjä esittää, että jäljelle jäävien etuoikeudettomien velkojen pääomaa leikataan 99 prosenttia, jolloin maksettavaksi jäisi 1 prosenttia tällaisesta velasta. Viimesijaisille veloille ei tehdä suorituksia. Saneerausohjelmaan sisältyy konkurssivertailulaskelma. Selvittäjän arvion mukaan konkurssitilanteessa ei voida suorittaa vakuusvelkojille, yrityskiinnityksellä suojatuille veloille eikä etuoikeudettomille velkojille minkäänlaisia jakoosuuksia. Saneerausohjelma johtaa tämän vuoksi huomattavasta velkojen leikkausprosentista huolimatta kaikkien velkojien kannalta parempaan lopputulokseen kuin konkurssi. Selvittäjän ehdotus sisältää Yhtiötä velvoittavan määräyksen, jonka mukaan Yhtiön tulee tarjota saneerausvelkojille mahdollisuus vaihtaa saneeraussaatavansa Yhtiön osakkeiksi (debt-to-equity swap). Selvittäjä edellyttää, että tällä tavalla vaihdettavat saneerausvelat voisivat laimentaa Yhtiön nykyomistusta enintään 70 %:lla. Saneerausohjelman kesto on yksi maksuerä. 11 (66)

12 I SELVITYKSET 2 YHTEYSTIEDOT 2.1 Velallinen 2.2 Selvittäjä Toiminimi Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Kotipaikka Sotkamo Y-tunnus (jäljempänä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj tai Yhtiö) Velallisen yhteystiedot: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Ahventie 4 B Espoo Puhelin Faksi Sähköposti info@talvivaara.com Velallisen edustajan nimi ja yhteystiedot: Pekka Perä toimitusjohtaja Puhelin Sähköposti pekka.pera@talvivaara.com Espoon käräjäoikeus määräsi selvittäjäksi asianajaja Pekka Jaatisen, jonka yhteystiedot ovat seuraavat: Asianajaja Pekka Jaatinen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy PL 233 (Eteläesplanadi 14) Helsinki Puhelin Faksi Sähköposti pekka.jaatinen@castren.fi Selvittäjä Pekka Jaatinen on sittemmin määrätty myös Talvivaara Sotkamo Oy:n selvittäjäksi Espoon käräjäoikeuden tekemällä päätöksellä. Käräjäoikeuden antamalla päätöksellä Pekka Jaatinen toimi yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993, jäljempänä yrityssaneerauslaki) 83a :n tarkoittamana väliaikaisena selvittäjänä Talvivaara Sotkamo Oy:ssä ajalla Talvivaara Sotkamo Oy on asetettu konkurssiin ja asianajaja Jari Salminen on määrätty konkurssipesän pesänhoitajaksi. Käräjäoikeus on konkurssiasiamiehen hakemuksesta määrännyt Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä. Konkurssiasiamies on määrännyt asianajaja Jari Salmisen julkisselvittäjäksi. Selvittäjähallinnon jäseninä ovat selvittäjän lisäksi toimineet asianajaja Salla Suominen, OTM Christer Svartström ja asianajaja Anna-Kaisa Remes. Selvittäjän käyttämiä asiantuntijoita on kuvattu jaksossa (66)

13 2.3 Saneeraustuomioistuin Espoon käräjäoikeus Vitikka Espoo Puhelin: Faksi: Sähköposti: espoo.ko@oikeus.fi 3 SANEERAUSMENETTELY Asian diaarinumero on HS 13/ Saneerausmenettelyn aloittaminen 3.2 Saneerausvelka 3.3 Sisäpiiritieto 3.4 Väliaikaiset kiellot Saneerausmenettelyn aloittamista koskeva hakemus jätettiin Espoon käräjäoikeudelle Hakijana oli velallinen itse. Velkojista Nordea Pankki Suomi Oyj, Pohjola Pankki Oyj, Danske Bank Oyj, Svenska Handelsbanken AB, Finnvera Oyj, Nyrstar Sales & Marketing AG, Liedon Säästöpankki, Mandatum Henkivakuutusyhtiö, Metallityöväen liitto ry, OP-Henkivakuutus Oy, Paperiliitto r.y., Erikoissijoitusrahasto UB Korkosalkku / UB Rahastoyhtiö Oy, Gerako Oy, H.G. Paloheimo Oy, Evli Pankki Oyj ja Atradius Credit Insurance N.V. puolsivat velallisen hakemusta. Näiden hakemusta puoltaneiden velkojien yhteenlasketut saatavat edustivat yli viidennestä Yhtiön tunnetuista veloista yrityssaneerauslain 6 :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Saneerausmenettely alkoi Espoon käräjäoikeuden klo antamalla päätöksellä nro 13/ Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n yhtiökokous päätti saneerausmenettelyn jatkamisesta. Velka, jonka peruste on syntynyt ennen saneeraushakemuksen vireilletuloa , on saneerausvelkaa. Saneerausvelalle on laskettu viivästyskorko menettelyn aloittamiseen asti siltä osin kun velkoja on sitä vaatinut. Yhtiön osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiöön sovelletaan pörssiyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä ja muuta viranomaissääntelyä. Tästä syystä saneerausmenettelyn yhteydessä on huomioitava sisäpiiritietoa koskeva säännökset ja määräykset sekä pörssin tiedottamissäännöt. Espoon käräjäoikeus määräsi antamallaan päätöksellä Yhtiön hakemuksesta väliaikaisena voimaan jo ennen menettelyn aloittamista yrityssaneerauslain 17 :ssä tarkoitetun maksu- ja vakuudenasettamiskiellon, 19 :ssä tarkoitetun perintäkiellon ja 21 :ssä tarkoitetun ulosmittauksen sekä muiden täytäntöönpanotoimenpiteiden kiellon. 13 (66)

14 3.5 Selvittäjän käyttämät asiantuntijat 3.6 Velkojatoimikunta Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab (jäljempänä KPMG), vastuullisina henkilöinä Antti Lojamo ja Kenneth Blomqvist, on avustanut selvittäjähallintoa ja Yhtiötä muun muassa Yhtiön reskontran läpikäynnissä ja kassavirtalaskelmien sekä saneerauksessa tarvittavien muiden laskelmien ja mallinnuksien laatimisessa. Selvittäjä on lisäksi pyytänyt KPMG:tä arvioimaan Yhtiön omistaman kalkkilaitoksen arvon yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden määrittelyä varten. Ennen Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin asettamista Yhtiö on käyttänyt apunaan Canadian Imperial Bank of Commercea (jäljempänä CIBC) saneerauksessa tarvittavien laskelmien ja mallinnusten laatimisessa. Tällainen materiaali on ollut myös selvittäjän käytössä. CIBC on lisäksi osallistunut aktiivisesti neuvotteluihin Yhtiön jatkorahoittamisen järjestämiseksi ja keskustellut itse yli 30 tahon kanssa mahdollisuuksista osallistua Yhtiön tulevaan rahoittamiseen eri muodoissa. CIBC on vastannut myös ns. datahuoneen hallinnoinnista. Yhtiö ei ole jatkanut yhteistyötä CIBC:n kanssa operatiivisen yhtiön konkurssin jälkeen. Selvittäjä on tilannut englantilaiselta SRK Consulting (UK) Limitediltä (jäljempänä SRK) puolueettoman asiantuntija-arvion Talvivaara Sotkamo Oy:n operatiivisesta toiminnasta ja sen liiketoiminnan arvosta vakuusvelan arvon määrittelyn ja rahoitusneuvottelujen tueksi. Lausunto on valmistunut syyskuussa DHS Oy Audit Partners, päävastuullisena tarkastajanaan KHT Petri Tahvanainen, on suorittanut selvittäjän toimeksiannosta Yhtiön kirjanpidon ja hallinnon rajatun erityistarkastuksen. Tarkastus on kohdistunut kolmea kuukautta saneeraushakemuksen vireilletuloa edeltävänä aikana (ns. kriittisenä aikana) tapahtuneisiin maksuihin sekä vuoden 2013 lähipiiritapahtumiin ja mahdollisiin muutoksiin velkojien vakuusasemassa. Selvittäjä on tilannut Koko Kansan Tavarakonttori Oy:ltä arvion Yhtiön omistamien laboratoriolaitteiden ja -koneiden arvosta yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden määrittelyä varten. Selvittäjä on käynyt läpi saneerausohjelmaehdotusta ja sen periaatteita Yhtiön hallituksen ja toimivan johdon, vakuusvelkojien, suurimpien velkojien, konkurssiasiamiehen ja velkojatoimikunnan sekä valtion ja Solidium Oy:n edustajien kanssa. Velkojatoimikunta asetettiin Espoon käräjäoikeuden päätöksellä Velkojatoimikuntaan nimitettiin tuolloin seuraavat jäsenet: Rahoittajien edustajina 1. VT Jarmo Hyvärinen Nordea Pankki Suomi Oyj (jäljempänä Nordea Pankki) Aleksanterinkatu 36, Helsinki 2. Pankkilakimies, VT Reijo Vaurio Danske Bank Oyj (jäljempänä Danske Bank) Hiililaiturinkuja 2, Helsinki 3. Assistant Vice President Ilpo Jauri Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen Sivukonttoritoiminta 14 (66)

15 (jäljempänä Handelsbanken) Aleksanterinkatu 11, Helsinki 4. Lakimies Paula Nystén Pohjola Pankki Oyj (jäljempänä Pohjola Pankki) Teollisuuskatu 1 B, Helsinki 5. VT Antti Valppu Finnvera Oyj (jäljempänä Finnvera) Haapaniemenkatu 40, Kuopio Teollisten kumppaneiden edustajina 6. Vice President Tim Gabruch Cameco Corporation (jäljempänä Cameco) th Street West, Saskatoon, Saskatchewan S7M 1J3, Kanada Tim Gabruchin varamieheksi käräjäoikeus on nimittänyt asianajaja Pekka Holopaisen. Asianajaja Pekka Holopainen Kalliolaw Asianajotoimisto Oy Eteläranta 12, Helsinki 7. Group Manager Chris James Nyrstar Sales & Marketing AG (jäljempänä Nyrstar) Tessinerplatz 7, 7002 Zürich, Sveitsi Chris Jamesin varamieheksi käräjäoikeus on nimittänyt asianajaja Patrik Lindforsin. Asianajaja Patrik Lindfors Asianajotoimisto Lindfors & Co Oy Kluuvikatu 3, Helsinki Nyrstar ja selvittäjä ovat sopineet, että Nyrstarin edustaja ei ole alkaen velkojatoimikunnan jäsen. Hänellä on mainitusta ajankohdasta eteenpäin oikeus osallistua velkojatoimikunnan kokouksiin ja hänellä on kokouksissa kuuntelu- ja puheoikeus. Joukko- ja vaihtovelkakirjanhaltijoiden edustajana 8. Salkunhoidon johtaja Juhani Lehtonen Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (jäljempänä Mandatum Life) Bulevardi 56, Helsinki Palveluntuottajien edustajana 9. Lakimies Markus Riikonen VR-Yhtymä Oy Vilhonkatu 13, Helsinki Käräjäoikeus on selvittäjän esityksestä alun perin määrännyt Yhtiölle ja Talvivaara Sotkamo Oy:lle yhteneväiset velkojaintoimikunnat. Selvittäjä on esityksessään katsonut olevan tarkoituksenmukaista, että kummankin yhtiön velkojatoimikunnat koostuvat samoista henkilöistä. Velkojatoimikunnan kokoonpanoa on muutettu käräjäoikeuden tekemällä päätöksellä. Handelsbankenin edustajaksi on vaihdettu velkojan omasta pyynnöstä Antti Martikainen. Samalla velkojatoimikunnan kokoonpanoa on pienennetty, kun Talvivaara Sotkamo Oy:n velkojat Cameco ja VR-Yhtymä Oy 15 (66)

16 3.7 Määräpäivät 3.8 Menettelyyn liittyvät tiedoksiannot ovat ilmoittaneet jättäytyvänsä Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi pois Yhtiön velkojatoimikunnasta. Velkojatoimikunnan sihteerinä on toiminut asti asianajaja Anna- Kaisa Remes ja alkaen asianajaja Salla Suominen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:stä. Velkojatoimikunta on kokoontunut seuraavasti: , , , ja Selvittäjä on lisäksi käsitellyt saneerausmenettelyn etenemistä ja ohjelmaehdotusta vakuusvelkojien kanssa useissa epävirallisissa tapaamisissa. Selvittäjä on menettelyn kestäessä tavannut useasti Nyrstarin edustajia sekä käynyt useita keskusteluita joukko- ja vaihtovelkakirjanhaltijoiden edustajien kanssa. Selvittäjä on myös informoinut Suomen valtion ja suurimman osakkeenomistajan, Solidium Oy:n edustajia saneerausmenettelyn etenemisestä. Takaisinsaannin määräpäivä Määräpäivä velkojien saatavia koskeville ilmoituksille Määräpäivä perusselvityksen laatimiselle Takaisinsaantikanteiden vireillepano Määräpäivä ohjelmaehdotuksen laatimiselle Määräpäivä täydennetyn ohjelmaehdotuksen laatimiselle Käräjäoikeuden yrityssaneerausmenettelyn aloittamista koskevassa päätöksessä asettama määräpäivä saneerausohjelmaehdotuksen laatimiselle on alun perin ollut Määräaikaa on kuitenkin selvittäjän hakemuksesta jatkettu saakka Espoon käräjäoikeuden antamalla päätöksellä, ja edelleen saakka Espoon käräjäoikeuden antamalla päätöksellä. Käräjäoikeus asetti täydennetyn saneerausohjelmaehdotuksen toimittamisen määräpäiväksi Määräaikaa on selvittäjän hakemuksesta jatkettu aluksi saakka Espoon käräjäoikeuden tekemällä päätöksellä, ja edelleen saakka käräjäoikeuden tekemällä päätöksellä. Menettelyn alkamisesta on lähetetty ilmoitus Yhtiön hakemuksesta ilmeneville velkojille, takaajille, kanssavelallisille ja vakuuden asettajille. Velkojille lähetetty ilmoitus ja käräjäoikeuden päätös saneerausmenettelyn alkamisesta käännettiin englanniksi ulkomaisia velkojia varten. Selvittäjä on tiedottanut vuonna 2017 erääntyvän joukkovelkakirjan haltijoita saneerausmenettelyn alkamisesta julkaisemalla tätä koskevan tiedotteen Kauppalehdessä joukkovelkakirjan ehtojen mukaisesti. Vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaisesti vaihtovelkakirjalainan haltijoiden tiedottamisesta huolehtii ns. trusteena toimiva BNY Corporate Trustee Services Limited (jäljempänä Trustee), jolle selvittäjä on toimittanut ilmoituksen saneerausmenettelyn alkamisesta. Selvittäjä on huolehtinut näiden tahojen tiedottamisesta asianmukaisesti myös menettelyn myöhemmissä vaiheissa. Lisäksi menettelyn aloittamisesta on lähetetty ilmoitus yrityksen saneerauksesta annetun asetuksen (55/1993) 5 :n ja 8 :n mukaisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle kaupparekisteriin, ulosottoviranomaiselle, alueelliselle ELYkeskukselle ja Maanmittauslaitokselle. 16 (66)

17 Selvittäjähallinto on liittänyt konkurssien ja yrityssaneerausten tiedonhallintajärjestelmä KOSTI:in ne velkojat, jotka ovat esittäneet asiasta pyynnön. 3.9 Velkojien vaatimusten ilmoittaminen 3.10 Pienvelkojat 3.11 Perusselvitys 3.12 Ehdotus saneerausohjelmaksi Velkojia on pyydetty ilmoittamaan saatavansa selvittäjälle mennessä, mikäli ne ovat poikenneet Yhtiön ilmoittamasta tai mikäli velkoja on halunnut vaatia viivästyskorkoa menettelyn aloittamiseen saakka. Selvittäjä on käynyt läpi velkojien ilmoitukset ja selvittänyt Yhtiön ja velkojien ilmoitusten välillä olevat mahdolliset ristiriidat yhdessä Yhtiön ja velkojien kanssa. Selvittäjä on huomioinut ilman eri ilmoitusta seuraavat saneerausvelat: - yhtiön liikkeelle laskemaan joukkovelkakirjalainaan perustuvat saatavat, joiden maksamisen vakuudeksi Talvivaara Sotkamo Oy on antanut omavelkaisen takauksen; ja - yhtiön liikkeelle laskemaan vaihtovelkakirjalainaan perustuvat saatavat. Yhtiö on yrityssaneerauslain 18 :n 2 momentin 4 kohdan nojalla selvittäjän päätöksellä maksanut pienvelkana kaikki enintään euron suuruiset saneerausvelat helmikuun 2015 aikana. Pienvelkoina on maksettu yhteensä ,22 euroa ja suorituksen on saanut yhteensä 40 velkojaa. Perusselvitys on laadittu Se on toimitettu tiedoksi velalliselle, velkojatoimikunnan jäsenille, suurimmille velkojille ja velkojille, jotka ovat sitä erikseen pyytäneet, sekä konkurssiasiamiehelle. Espoon käräjäoikeuden päätöksen mukaan selvittäjän oli laadittava ehdotus saneerausohjelmaksi ja toimitettava se Espoon käräjäoikeudelle viimeistään Käräjäoikeus on antamallaan päätöksellä pidentänyt saneerausohjelmaehdotuksen jättämiselle varattua määräaikaa saakka ja edelleen antamallaan päätöksellä saakka. Selvittäjä on jättänyt käräjäoikeudelle yrityssaneerauslain 40 :ssä tarkoitetun ehdotuksen saneerausohjelmaksi. Ohjelmaehdotus on perustunut Talvivaara Sotkamo Oy:n realisaatiosaneeraukselle, mihin liittyvät neuvottelut ovat olleet ehdotuksen laatimisen aikaan vielä kesken. Selvittäjä on tämän vuoksi pyytänyt, että täydennetty ohjelmaehdotus voidaan toimittaa käräjäoikeudelle mennessä. Käräjäoikeus on vahvistanut tämän aikataulun. Talvivaara Sotkamo Oy:n realisoimiseksi käydyt neuvottelut eivät ole johtaneet ratkaisuun ja yhtiö on jättänyt konkurssihakemuksen ja asetettu konkurssiin Yhtiö on pyytänyt käräjäoikeudelta lisäaikaa täydennetyn saneerausohjelmaehdotuksen jättämiseksi selvittääkseen, voisiko Yhtiö osallistua kaivosliiketoiminnan ostamiseen Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesästä. Uudeksi määräpäiväksi on asetettu , ja sittemmin (66)

18 3.13 Velkojien väitteet ja väiteluettelo 4 YHTIÖ 4.1 Yleistä Selvittäjä on pyytänyt saneerausvelkojia toimittamaan saneerausohjelmaehdotukseen merkittyjä saatavia koskevat väitteet mennessä. Selvittäjä on laatinut velkojien väitteistä väiteluettelon ja toimittanut sen käräjäoikeudelle asetettuun määräpäivään mennessä. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on merkitty kaupparekisteriin Yhtiön kaupparekisteriin merkittynä toimialana on harjoittaa malmien etsintää, hyödyntämistä, kaivamista ja muuta kaivostoimintaa sekä kaivosten ostoa ja myyntiä. Yhtiö voi myös osallistua konsernin hallintaan, rahoittamiseen ja ostoihin sekä muihin samankaltaisiin yhteisiin toimintoihin, ja Yhtiö voi omistaa kiinteistöjä, osakkeita ja osuuksia sekä harjoittaa arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa. Yhtiö toimii joko suoraan tai tytäryhtiöiden välityksellä. Yhtiö on toiminut Talvivaara-konsernin emoyhtiönä. Talvivaara-konserni on ollut perusmetallien tuottaja, joka on keskittynyt ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon, mutta tuottanut myös kuparia ja kobolttia. Konsernin tärkein omaisuuserä on ollut Talvivaaran kaivos Sotkamossa, jota on operoitu Talvivaara Sotkamo Oy:n kautta. Talvivaaran esiintymät, Kuusilampi ja Kolmisoppi, muodostavat yhden Euroopan suurimmista tunnetuista sulfidisen nikkelin varannoista. Talvivaaran esiintymiä koskevan kaivoskirjan ja kaivosoikeudet omistaa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin seurauksena Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä. Talvivaara-konserni on kehittänyt metalliesiintymiä käyttäen biokasaliuotuksena tunnettua teknologiaa, jossa metallit erotetaan malmista kotoperäisten elävien bakteerien avulla. Kuva: Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessi 18 (66)

19 Yhtiö on toiminut Talvivaara-konsernin hallinnollisena emoyhtiönä, eikä itse ole harjoittanut varsinaista kaivostoimintaa. Yhtiö omistaa kuitenkin Talvivaaran kaivoksella sijaitsevan kalkkilaitoksen sekä analyysilaboratorion laitteet ja koneet, mitkä ovat välttämättömiä kaivostoiminnan harjoittamisessa. Yhtiö on ollut menettelyn aloittamishetkellä listattu Lontoon pörssissä ja NAS- DAQ OMX Helsingissä. Yhtiön yhtiökokous on tekemällään päätöksellä päättänyt vetäytyä Lontoon pörssistä. Kaupankäynti Lontoon pörssissä on päättynyt Yrityssaneerausta haettaessa Yhtiön palveluksessa oli yhteensä 68 työntekijää. Koko Talvivaara-konsernin palveluksessa oli yhteensä noin 570 työntekijää. Saneerausohjelmaehdotusta laadittaessa Yhtiön palveluksessa on 51 työntekijää. Saneerausohjelmaehdotuksen liitteenä ovat Yhtiön kaupparekisteriote (liite 4.1 a) ja yhtiöjärjestys (liite 4.1 b). 4.2 Yhtiön taloudellisiin vaikeuksiin johtaneita seikkoja Yhtiön liiketoiminta on ollut riippuvaista Talvivaara Sotkamo Oy:n harjoittamasta kaivostoiminnasta ja siitä tulevasta rahavirrasta. Talvivaara Sotkamo Oy on aloittanut kaupallisen tuotantonsa helmikuussa Se on kuitenkin kohdannut heti tuotantonsa ylösajovaiheessa merkittäviä teknisiä haasteita, joiden vuoksi se ei ole kyennyt saavuttamaan vuosille asetettuja tuotanto- ja liikevaihtotavoitteita. Tuotannon ylösajovaiheen merkittävimpiin haasteisiin ovat kuuluneet vesitaseeseen liittyvät ongelmat, jotka kärjistyivät erityisesti vuoden 2012 poikkeuksellisen sateiseen kesään. Vesitaseen ongelmat ovat heikentäneet biokasaliuotusprosessin tehokkuutta. Metallien talteenottolaitokseen syötettävän PLSliuoksen (Pregnant Leach Solution) metallipitoisuutta ei ole pystytty vesitaseongelmien johdosta myöskään pitämään tavoitetasolla. Tämä on johtanut heikompaan nikkelin talteenottoprosenttiin, mikä puolestaan on vaikuttanut negatiivisesti Talvivaara Sotkamo Oy:n kannattavuuteen ja liikevaihtoon. Heikompi liuoksen metallipitoisuus on osaltaan johtanut myös siihen, että tuotantolaitos ei ole saavuttanut täyttä tuotantokapasiteettiaan. Talvivaaran kaivoksella on lisäksi ilmennyt ennakoimattomia tuotannollisia ongelmia, jotka ovat vaatineet lisäinvestointeja ja aiheuttaneet ylimääräisiä kustannuksia. Merkittävimpiä ongelmia ovat aiheuttaneet marraskuussa 2012 ja huhtikuussa 2013 tapahtuneet vuodot kipsisakka-altaissa, mitkä ovat edellyttäneet huomattavia korjaustoimenpiteitä, ja aiheuttaneet vesien käsittelyyn liittyneitä ylimääräisiä kemikaali- ja käsittelykuluja sekä konsernin toimintaa haittaavaa merkittävää mainevahinkoa. Talvivaara-konsernin kannattavuuteen on vaikuttanut myös nikkelin markkinahinnan lasku vuoden 2013 aikana. Koska noin 90 prosenttia Talvivaara Sotkamo Oy:n liike-vaihdosta muodostuu nikkelin myynnistä, nikkelin tuotannosta saatu odotettua heikompi kassavirta on vaikuttanut merkittävästi koko konsernin tulokseen. Vuoden 2014 alkupuolella nikkelin markkinahinta on osoittanut merkittävää positiivista kehitystä ja tämä kehitys jatkuu edelleen tätä saneerausohjelmaehdotusta annettaessa ottaen myös huomioon EUR/USDvaihtokurssi. 19 (66)

20 Kuva: Nikkelin markkinahinnan kehitys ajalla Talvivaara-konsernin tuotantoa on koko yhtiön toiminnan ajan rahoitettu merkittävästi vieraalla pääomalla. Konsernin liikevaihto ja sen kehitys on ollut riittämätöntä suhteessa velkarahoituksen synnyttämiin rahoituskustannuksiin. Konsernin heikentyneen taloudellisen aseman johdosta tavaran- ja palvelutoimittajat ovat tiukentaneet Talvivaara-konsernilta vaatimiaan maksuehtoja, mikä on kuormittanut konserniyhtiöiden likviditeettiä entisestään. Selvittäjä on arvioinut laaditussa saneerausohjelmaehdotuksessa, että Talvivaara-konsernia on pidettävä vielä selvästi kehittymisvaiheessa olevana kasvuyrityksenä. Operatiivisen toiminnan teknisestä toimivuudesta on ollut selvää näyttöä, mutta pidempiaikaista suunnitelmanmukaista tuotantotasoa ei ole vielä päästy ylläpitämään rahoitusvaikeuksien vuoksi. Talvivaara Sotkamo Oy:llä on hallussaan Euroopan suurin sulfidisen nikkelin varanto, minkä lisäksi kaivoksen alueelta on louhittavissa huomattavia määriä sinkkiä, kuparia, kobolttia, uraania ja muita metalleja. Kaivostoiminnan vaatimat investoinnit ja toiminnan ylösajo vaativat kuitenkin merkittävästi pääomaa. Vaikka Yhtiö on onnistunut keräämään sekä rahoitus- että osakemarkkinoilta huomattavia summia, eivät kerätyt varat kuitenkaan ole riittäneet ennakoituja suurempien investointi-, käynnistämis- ja käyttökustannusten ja yllättävien, ylimääräisten kulujen kattamiseen. Yhtiö tai Talvivaara Sotkamo Oy eivät ole onnistuneet löytämään sellaista ratkaisua, jossa Talvivaara Sotkamo Oy olisi saanut riittävän väliaikaisen rahoituksen siirtääkseen varansa vapaaehtoisella liiketoimintakaupalla uudelle yritykselle. Talvivaara Sotkamo Oy on tämän vuoksi joutunut hakeutumaan käyttöpääoman puutteessa konkurssiin. Yhtiö ja selvittäjä ovat joutuneet harkitsemaan, onko Yhtiöllä käytössään riittävä käyttöpääoma ja täten taloudellisia edellytyksiä jatkaa saneerausmenettelyssä operatiivisen tytäryhtiön konkurssin vuoksi. Yhtiö on allekirjoittanut Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän kanssa sopimukset kalkkilaitoksen vuokraamisesta sekä teknisten ja hallinnollisten palvelujen tarjoamisesta. 20 (66)

21 4.3 Henkilöstö ja avainhenkilöt 4.4 Toimilupa 4.5 Konserniyhtiöt Yhtiölle on syntynyt Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi oikeus huomattaviin veronpalautuksiin. Talvivaara Sotkamo Oy ei ole voinut suorittaa kaikkia Yhtiön siltä veloittamia arvonlisäverollisia vuokria ja palvelumaksuja, mutta Yhtiö on itse suorittanut tällaisiin saataviinsa liittyvät arvonlisäverot verottajalle. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi tällaiset saatavat ovat osoittautuneet arvottomiksi ja Yhtiö on voinut hakea verottajalta takaisin noin 5 miljoonaa euroa maksettujen arvonlisäverojen palautuksena. Yhtiöllä on merkittävä konsernin sisäiseen rahoitukseen perustuva saaminen Talvivaara Sotkamo Oy:ltä. Kyse on konkurssissa valvottavasta velasta. Velalla ei ole vakuutta. Talvivaara Sotkamo Oy:n julkisselvittäjältä saadun alustavan tiedon mukaan konkurssipesä ei tule suorittamaan jako-osuuksia etuoikeudettomille velkojilleen. Konkurssipesän kanssa solmittuihin sopimuksiin perustuvan tasaisen positiivisen kassavirran ja saadun veronpalautuksen vuoksi Yhtiöllä ei ole välittömiä maksuvaikeuksia. Saneerausmenettelyn keskeyttämiselle ei siis ole ollut vastaavia perusteita kuin Talvivaara Sotkamo Oy:n kohdalla. 1 Yhtiöllä on 51 työntekijää, joista 16 työskentelee Espoossa ja 35 Sotkamossa. Henkilökunta jakaantuu eri yksiköiden välillä seuraavasti: tukitoiminnot 31 henkilöä ja laboratorio 20 henkilöä. Yhtiön avainhenkilöinä on pidettävä 15 työntekijää. Yhtiö ei harjoita sellaista toimintaa, joka edellyttäisi ympäristö- tai muiden toimilupien hankkimista. Talvivaara-konsernin rakenne on ollut aikaisemmin seuraava. Yhtiö on purkanut konsernirakenteen Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi. Hyena Holding AB:n osakkeet on myyty päivätyllä kauppakirjalla S- Bolagbörsen AB:lle (Svenska Standard Bolag AB). Kauppahinta oli SEK eli noin euroa. Talvivaara Exploration Oy (y-tunnus ), Talvivaara Infrastructure Oy (y-tunnus ) ja Bream Lake Energy Oy (y-tunnus ) on asetettu osakeyhtiölain 20 luvussa säädettyyn selvitystilamenettelyyn yhtiöiden 1 Muita yrityssaneerauslaissa säädettyjä menettelyn keskeyttämisperusteita käsitellään jaksossa (66)

22 pitämien ylimääräisten yhtiökokousten päätöksillä. Selvitystilamenettelyt ovat saneerausohjelmaehdotusta laadittaessa kesken Omistajat Yhtiön osakepääoma euroa on jaettu osakkeeseen. Yhtiön kymmenen suurinta osakkeenomistajaa 3 ovat olleet saneerausmenettelyn alkamishetkellä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän osakasluettelon mukaan: Osakas Osakkeet (kpl) Osuus (%) Solidium Oy ,70 Nordea Pankki Suomi Oyj ,99 (edustaen useita hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia) Pekka Perä ,54 Skandinaviska Enskilda ,23 Banken AB (edustaen useita hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia) Norilsk Nickel Holdings Ltd ,64 Göran Sundholm ,52 Seppo Aho ,42 Olli Salo ,39 Nordea Henkivakuutus ,37 Suomi Oy Kalevi Hiekkanen ,34 Yhteensä ,14 Yhtiön osakkeenomistuksessa tapahtuneiden muutosten johdosta Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ovat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän osakasluettelon mukaan olleet: Osakas Osakkeet (kpl) Osuus (%) Solidium Oy ,18 Nordea Pankki Suomi Oyj ,88 (edustaen useita hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia) Pekka Perä ,56 Skandinaviska Enskilda ,45 Banken AB (edustaen useita hallintarekisteröityjä osakkeenomistajia) Norilsk Nickel Holdings Ltd ,58 Göran Sundholm ,48 2 Samassa yhteydessä on purettu myös Talvivaara Management Oy, joka on ollut Yhtiön avainhenkilöiden omistama yhtiö. Kyseinen yhtiö ei kuulu Talvivaara-konserniin. 3 Suurimpien osakkeenomistajien luettelossa ei ole huomioitu Yhtiön itsensä omistamia osakkeita. Yhtiö omistaa päivätyn osakasluettelon mukaan osaketta, edustaen 9,09 prosentin osuutta Yhtiön osakekannasta. 22 (66)

23 Seppo Aho ,38 Svenska Handelsbanken ,33 AB (julk), Suomen sivuliiketoiminta Kari Niskanen ,29 Jouluapu Oy ,25 Yhteensä , Hallitus Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Saneerausmenettelyn alkaessa Yhtiön hallitukseen kuuluivat: Tapani Järvinen, puheenjohtaja alkaen, hallituksen varsinainen jäsen alkaen Eileen Carr, varsinainen jäsen alkaen Maija-Liisa Friman, varsinainen jäsen alkaen Gordon Edward Haslam, varsinainen jäsen alkaen Stuart Murray, varsinainen jäsen alkaen Pekka Perä, varsinainen jäsen alkaen Kirsi Sormunen, varsinainen jäsen alkaen Graham Titcombe, varsinainen jäsen alkaen Hallituksen varsinaisena jäsenenä alkaen toiminut Michael Rawlinson erosi Yhtiön hallituksesta Kirsi Sormunen erosi Yhtiön hallituksesta Eileen Carr ei asettunut uudelleen valittavaksi hallituksen jäseneksi varsinaisessa yhtiökokouksessa 2014 ja Eileen Carrin hallituksen jäsenyys päättyi Varsinainen yhtiökokous valitsi Solveig Törnroos-Huhtamäen uudeksi hallituksen jäseneksi alkaen. Yhtiön kaupparekisterimerkinnät ovat ajan tasalla. 4.8 Toimitusjohtaja Hallitus valitsee toimitusjohtajan. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Pekka Perä. Hän palasi toimitusjohtajan tehtäviin Tätä ennen toimitusjohtajana toimi Harri Natunen ajalla Harri Natusta ennen toimitusjohtajana toimi Pekka Perä. 4.9 Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkiot Selvittäjä on tarkastanut toimitusjohtajan ja hallitusten jäsenten palkkiot. Selvittäjä on arvioinut, että toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ovat kohtuullisia. Yhtiö on velvollinen noudattamaan suomalaista pörssiyhtiökonsernia koskevia määräyksiä (esimerkiksi hyvää hallintotapaa koskevat määräykset). Selvittäjä katsoo, että Yhtiön palkitsemisvaliokunta huolehtii riittävällä tavalla siitä, että 23 (66)

24 4.10 Tilintarkastajat Yhtiön johdolle suoritettavat korvaukset ja palkat sekä palkkiot ovat Suomessa noudatettavan markkinakäytännön mukaisia. Yhtiön tilintarkastajana toimii PricewaterhouseCoopers Oy (y-tunnus ). Päävastuullisena tilintarkastajana on vuoden 2013 tilinpäätökseen saakka toiminut KHT Ylva Eriksson, josta eteenpäin päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Juha Wahlroos. Yhtiön kirjanpidosta huolehtii Yhtiö itse Vastuuhenkilöiden läheisyyssuhteet Tilinpäätös 2013 on julkaistu ja tilintarkastuskertomus on Yhtiön aikaisemman tilintarkastajan toimesta annettu Yhtiö on ilmoittanut julkaisevansa vuotta 2014 koskevan tilinpäätöksensä mennessä. Talvivaara-konsernin purkamisen jälkeen Yhtiön vastuuhenkilöillä ei ole yhteyksiä Talvivaara-konsernin yrityksiin tai läheisyhtiöihin. 4 Selvittäjä on myös muilta osin selvittänyt vastuuhenkilöiden yritysyhteydet mutta katsonut, että niillä ei ole vaikutusta käsillä olevassa yrityssaneerauksessa. 5 SELVITYS VAROISTA, VELOISTA JA MUISTA SITOUMUKSISTA SEKÄ VELKO- JEN VAKUUKSISTA 5.1 Yleistä 5.2 Yhtiön varat Saneerausohjelmaan on sisällytettävä selvitys velallisen varoista, veloista ja muista sitoumuksista sekä velkojen vakuuksista. Saneerausvelkoina pidetään velkoja, jotka ovat syntyneet ennen saneeraushakemuksen jättämistä eli ennen Saneerausmenettelyssä huomioitavan vakuusvelan määrä perustuu yrityssaneerauslain 1 luvun 3 :n 7 kohdan perusteella vakuuden arvoon menettelyn aloittamishetkellä rahaksimuuttokustannusten ja paremmalla etusijalla olevien saatavien vähentämisen jälkeen. Yhtiön varallisuusasema on muuttunut merkittävästi sen operatiivisen tytäryhtiön Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin asettamisen vuoksi. Yhtiö on purkanut konsernirakenteen ja tulee käsittelemään konkurssin vaikutuksen taseeriinsä tilikautta 2014 käsittelevässä tilinpäätöksessään. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on lainannut yrityssaneerausmenettelyn aikana noin 8 miljoonaa euroa Talvivaara Sotkamo Oy:lle. Menettelyn aikaisella velalla on hyvä etusija Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa toimitettavassa varojen jaossa, mutta selvittäjä pitää todennäköisenä, että saatavalle ei kerry suoritusta Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa. Yhtiön merkittävimmät varallisuuserät saneerausohjelmaehdotusta laadittaessa ovat Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän hallinnassa olevalla kaivos- 4 Pekka Perä on edelleen merkitty Talvivaara Sotkamo Oy:n toimitusjohtajaksi, mutta asialla ei yhtiön konkurssin vuoksi ole merkitystä saneerauksen näkökulmasta. 24 (66)

25 5.3 Saneerausvelat alueella sijaitseva kalkkilaitos ja laboratoriolaitteet, tuulivoimaan liittyvät oikeudet, osuudet Katternö Kärnkraft Oy:ssä ja Majakka Voima Oy:ssä sekä konserniyhtiöiden osakkeet (selvitystilassa olevat Talvivaara Infrastructure Oy, Talvivaara Exploration Oy ja Bream Lake Energy Oy). Aineettomiin hyödykkeisiin on merkitty lisäksi muun muassa etsintä- ja arviointimenoja sekä tutkimusja kehittämismenoja. Saneerausvelaksi katsotaan yrityssaneerauslain 3 :n 1 momentin mukaan sellainen velka, joka on syntynyt ennen saneeraushakemuksen vireille tuloa, mukaan lukien vakuusvelat ja velat, joiden peruste tai määrä on ehdollinen tai riitainen taikka muusta syystä epäselvä. Yhtiön yrityssaneerauksessa saneerausvelkoja ovat rahavelat, jotka ovat syntyneet ennen Yhtiöllä on leasingsopimuksia Nordea Rahoitus Suomi Oy:n kautta ATKlaitteistoista. Leasingsopimuksien perusteella ei ole saneerausvelkaa. Yhtiö on suorittanut helmikuussa 2015 yrityssaneerauslain 18 :n 2 momentin 4 kohdan perusteella pienvelat. Vähäisinä velkoina on maksettu yhteensä ,22 euroa. Vähäisiä velkoja ei ole näin ollen huomioitu tässä saneerausohjelmaehdotuksessa saneerausvelkana. Finnveralla on Talvivaara Sotkamo Oy:ltä 8 miljoonan euron määräinen saatava, minkä vakuudeksi Yhtiö on pantannut muun muassa yrityskiinnitysvelkakirjoja. Tällainen vierasvelkavakuuteen perustuva vastuu huomioidaan tässä ohjelmaehdotuksessa Yhtiön vastuuna. Yhtiön saneerausvelat ja muut huomioon otettavat vastuut ovat kuluineen ja korkoineen yhteensä noin 520,8 miljoonaa euroa. Saneerausvelat ja muut huomioon otettavat vastuut menettelyn aloittamiseen asti laskettuine korkoineen voidaan jaotella seuraavasti: Rahoitusvelat Revolving Credit Facility Finnvera (saneerausvelkaa annetun omavelkaisen erityistakauksen perusteella) Finnvera (ei saneerausvelkaa, perustuu vierasvelkavakuuteen) Joukkovelkakirjalaina 2017 Vaihtovelkakirjalaina 2015 Julkisoikeudelliset velat Ostovelat Ehdolliset ja enimmäismääräiset saneerausvelat Yhteensä 70,9 miljoonaa euroa 50,7 miljoonaa euroa 8,0 miljoonaa euroa 111,7 miljoonaa euroa 245,1 miljoonaa euroa 0,4 miljoonaa euroa 2,1 miljoonaa euroa 31,9 miljoonaa euroa 520,8 miljoonaa euroa Rahoitusvelat Revolving Credit Facility -velka perustuu Nordea Pankin, Pohjola Pankin, Handelsbankenin ja Danske Bankin (jäljempänä kaikki yhdessä Syndikaattipankit) ja Yhtiön allekirjoittamaan Multicurrency Revolving Facility Agreement -nimiseen lainasopimukseen. Velka koostuu Syndikaattipankkien 25 (66)

26 5.3.2 Joukkovelkakirjalainat saatavista korkoineen ja kuluineen. Saatavien vakuutena on jäljempänä erikseen luetellut vakuudet. Rahoitusvelaksi on merkitty myös taseen ulkopuolinen vastuu, joka perustuu Yhtiön antamaan omavelkaiseen erityistakaukseen Talvivaara Sotkamo Oy:n vastuista Finnveralle. Takaus kohdistuu Talvivaara Sotkamo Oy:n Finnveran kanssa allekirjoittamaan pääomaltaan 50 miljoonan euron määräiseen lainaan. Yhtiö on lisäksi antanut jäljempänä erikseen luetellut vierasvelkavakuudet Finnveran pääomaltaan 7,9 miljoonan euron saatavasta Talvivaara Sotkamo Oy:ltä. Kyse on saneerauslain 3 :n 3 momentissa tarkoitetusta vastuusta, johon sovelletaan vastaavia sääntöjä kuin Yhtiön vakuusvelkaan. Koska kyse ei ole Yhtiön omasta velasta, Finnveran mainittua 7,9 miljoonan euron saatavaa ei ole huomioitu saneerausvelkana. Vastuu on kuitenkin otettu huomioon vakuusja yrityskiinnitysvelan määrän laskennassa ja sille tullaan osoittamaan vastaavat maksusuoritukset kuin Yhtiön vakuudella ja yrityskiinnityksillä turvatuille saneerausveloille. Yhtiöllä on kaksi joukkovelkakirjalainaa: - vuonna 2017 erääntyvä, pääomaltaan 110 miljoonan euron määräinen joukkovelkakirjalaina (jäljempänä JVK-laina) ja - vuonna 2015 erääntyvä, pääomaltaan 223,2 miljoonan euron määräinen vaihtovelkakirjalaina (jäljempänä VVK-laina). JVK- ja VVK-lainoilla ei ole Yhtiön antamaa vakuutta. Tällaiset lainat huomioidaan saneerausohjelmaehdotuksessa tämän vuoksi tavallisina etuoikeudettomina velkoina yhtäläisin oikeuksin. JVK-lainalla on Talvivaara Sotkamo Oy:n antama omavelkainen takaus. Tällainen ulkopuolisen antamaa takaus ei tuo JVK-lainalle vakuusvelan asemaa Yhtiön saneerausmenettelyssä. 5 JVK- ja VVK-lainojen pääomille on laskettu lainaehtojen mukainen korko menettelyn aloittamiseen eli asti. Yrityssaneerauslain 17 :n mukaisen maksukiellon vuoksi JVK- ja VVK-lainoille ei makseta menettelyn ajalta korkoa, koska niillä ei ole yrityssaneerauslain 18 :n 1 momentissa tarkoitettua vakuusvelkojan asemaa. VVK-lainan saneerausvelkamäärään on puolivuosittain erääntyvän koron lisäksi laskettu mukaan myös lunastuskorko saneerausmenettelyn alkamispäivään saakka, joka on lainan maturiteetissa 114,5 prosenttia. Yrityssaneerauslain 47 :n 3 momentin mukaisesti JVK- ja VVK-lain0ja koskevat velkajärjestelyt ovat voimassa kaikkien tällaisten velkojen velkojien hyväksi, koska niitä koskevat velallisen sitoumukset on laskettu yleiseen liikkeeseen. VVK-lainan ehdoissa määrätään, että vuonna 2015 erääntyvät vaihtovelkakirjat ovat vaihdettavissa Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n osakkeisiin tammikuussa 2011 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella. Saneerausmenettelyn aloittaminen tai saneerausohjelman vahvistaminen eivät sellaisenaan vaikuta lainaehtojen mukaiseen vaihto-oikeuteen. 6 VVK-lainan 5 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi annetulla takauksella ei selvittäjän käsityksen mukaan ole taloudellista merkitystä. 6 Vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukaan mikäli liikkeeseenlaskija lakkautetaan, puretaan tai poistetaan kaupparekisteristä, vaihtooikeudet raukeavat välittömästi, kun liikkeeseenlaskijaa koskeva lakkautus-, selvitystila- tai konkurssimenettely on alkanut tai liikkeeseenlaskija on poistettu kaupparekisteristä. Saneerausmenettelyn aloittamisella tai saneerausohjelman vahvistamisella ei ole ehtojen mukaan tällaisia vaikutuksia. Vuonna 2015 erääntyvien vaihtovelkakirjojen vaihtohintaa oikaistiin keväällä 2013 järjestetyn merkintäetuoikeusannin seurauksena siten, että uusi vaihtohinta on 1,90 Englannin puntaa (2,26 euroa). Samassa yhteydessä vuonna (66)

27 5.3.3 Julkisoikeudelliset velat Ostovelat Velat konserniyhtiöille haltijoilla on lisäksi oikeus käyttää saneerausohjelmaehdotuksessa esitettyä vaihto-oikeutta muiden saneerausvelkojien tapaan. Saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen saneerausvelan määrä määräytyy saneerausohjelman mukaan. VVK-lainan haltijalla olisi siis saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen oikeus käyttää ainoastaan leikattua velan määrää lainehtojen mukaisen vaihto-oikeutensa käyttämiseen. 7 Tämän saneerausohjelmaehdotuksen vahvistaminen edellyttää, että Yhtiö on antanut kaikille saneerausvelkojilleen oikeuden vaihtaa koko saneeraussaatavansa Yhtiön osakkeiksi. Tällainen vaihto-oikeus olisi yhtäläisin oikeuksin myös JVK- ja VVK-lainanhaltijoiden käytettävissä huomioiden kuitenkin mahdolliset ulkomaisten arvopaperilakien asettamat rajoitteet tai kiellot, mitkä tekisivät vaihtomahdollisuuden tarjoamisen joko lainvastaiseksi tai kohtuuttoman hankalaksi toteuttaa. Asiasta annetaan tarkemmat määräykset myöhemmin tässä ohjelmaehdotuksessa. Julkisoikeudelliset velat koostuvat Verohallinnon saatavasta (noin euroa) sekä työeläkemaksuista (noin euroa), joissa velkojana on Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Konsernin ulkopuolisia ostovelkojia on yhteensä 73 kappaletta. Ostovelkojen yhteismäärä on noin 2,05 miljoonaa euroa. Velkojilta on tullut joitakin saatavailmoituksia, jotka eivät täsmää Yhtiön kirjanpitoon. Selvittäjähallinto on selvittänyt poikkeavuuksia KPMG:n ja Yhtiön kanssa, minkä lisäksi saatavien jaksotuksia on tarkistettu yhteistyössä kyseisten velkojien ja Yhtiön kanssa. Eroavaisuudet yhtiön kirjanpidon ja velkojien saatavailmoitusten välillä on kokonaisuudessaan selvitetty, joten ostovelat ovat määrältään kokonaisuudessaan riidattomia. Yhtiöllä on ollut menettelyyn hakeutumishetkellä seuraavat velat konserniyhtiöille: Bream Lake Energy Oy Konsernikassavelka ,70 Talvivaara Exploration Oy Konsernikassavelka ,69 Talvivaara Infrastructure Oy Konsernikassavelka ,08 Yhteensä ,47 Kyseiset velat ovat perustuneet Nordea Pankin kautta järjestettyyn yhteiseen konsernikassaan (cash pooling). Pankki on purkanut konsernitilijärjestelyn saneerausmenettelyjen alettua. Konsernikassajärjestelyn purun yhteydessä on epähuomiossa suoritettu edellä mainitut, saneerausvelaksi katsottavat konsernivelat. Tehtyjen maksusuoritusten johdosta Yhtiön saneerausvelat konserniyhtiöille ovat lakanneet. erääntyvien vaihtovelkakirjojen vaihtamisen perusteella merkittävissä olevien osakkeiden enimmäismäärä nousi osakkeeseen. Kaupankäynti Yhtiön osakkeilla on keskeytetty ja osakkeen viimeiseksi kurssiksi jäi 0,03 euroa. 7 Vaihtovelkakirjalainaan liittyvän vaihto-oikeuden käsittelyä yrityssaneerausmenettelyssä on käsitelty ratkaisussa KKO 2003:73. Ratkaisun mukaan saneerausohjelmalla ei voida puuttua vaihtovelkakirjalainan velkojan vaihto-oikeuteen. 27 (66)

28 5.3.6 Ehdolliset ja enimmäismääräiset velat Mainitut konserniyhtiöt ovat antaneet saamiaan maksuja vastaavat summat välittömästi lainaksi Talvivaara Sotkamo Oy:lle. Tällaisille lainoille ei ole saatu vakuuksia. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi annettuja lainoja ei ole mahdollista saada palautettua. Mainitut konserniyhtiöt ovat varattomia ja asetettu selvitystilaan Selvittäjä on arvioinut, että mainittuja saneerausvelan maksuja ei ole ollut perusteltua lähteä vaatimaan palautettavaksi yrityssaneerauslain 17 :n 2 momentin perusteella. Selvittäjä toteaa lisäksi, että mikäli mainittuja maksuja konserniyhtiöille ei olisi konsernikassajärjestelyn yhteydessä tehty, olisi Yhtiö todennäköisesti lainannut vastaavat summat Talvivaara Sotkamo Oy:lle muun annetun lainanannon yhteydessä. Yhtiöllä on lisäksi ollut konsernin sisäistä ostovelkaa Talvivaara Sotkamo Oy:lle yhteensä ,59 euroa. Tällainen saneerausvelka kuitataan Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevia saatavia vastaan. Kuittauksia käsitellään erikseen jaksossa Yhtiöllä ei ole näin ollen konserniyhtiöille olevaa saneerausvelkaa. Yhtiöllä on ehdollista ja enimmäismääräistä saneerausvelkaa 31,9 miljoonaa euroa. Työttömyysvakuutusrahastolla on 3.923,51 euron määräinen ehdollinen saneerausvelkasaatava. Saatava perustuu työntekijän irtisanomisesta johtuvaan työttömyysturvan työnantajan omavastuumaksun arvioituun määrään. Saatavan realisoituminen ratkeaa toukokuussa Talvivaara Sotkamo Oy:llä on ehdollinen ja enimmäismääräinen saneerausvelkasaatava mahdollisesti syntyvän takautumis- eli regressioikeuden perusteella. Talvivaara Sotkamo Oy on antanut omavelkaisen takauksen ja reaalivakuuksia Syndikaattipankeille Yhtiön saneerausvelkojen vakuudeksi. Mikäli Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa tehdään suorituksia Syndikaattipankeille, syntyy Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle vastaavansuuruinen regressisaatava Yhtiöltä. Tällainen regressisaatava on kuitenkin saneerausvelkaa ja se voidaan kuitata Yhtiön Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevia saatavia vastaan. Regressisaatavan enimmäismäärä on Syndikaattipankkien kokonaissaatavan määrä korkoineen eli noin 80 miljoonaa euroa. Yhtiöllä on n. 651,8 miljoonaa euroa saatava Talvivaara Sotkamo Oy:ltä. Regressioikeuteen perustuvaa ehdollista ja enimmäismääräistä saneerausvelkaa ei ole kuittausoikeuden vuoksi otettu tässä saneerausohjelmaehdotuksessa huomioon. Atradius Credit Insurance N.V. (jäljempänä Atradius) on antanut Kainuun ELY-keskukselle noin 31,9 miljoonan euron takauksen Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupaan liittyvien eräiden velvoitteiden täyttämiseksi. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on antanut omavelkaisen takauksen Atradiukselle tämän takauksen vastasitoumukseksi. Atradiuksella on ehdollinen ja enimmäismääräinen saatava Yhtiöltä annettuun takaukseen liittyen. Annettu takausta käsitellään tarkemmin alla kohdassa Menettelyn alkamisen jälkeen tapahtuneet muutokset saneerausvelkasaatavissa Saneerausveloissa ei ole menettelyn aikana tapahtunut muita merkittäviä muutoksia kuin konserniyhtiöille konsernikassarakenteen purun yhteydessä tehdyt tilisiirrot. Lisäksi Yhtiö on suorittanut pienvelkoina yhteensä ,22 euroa. 28 (66)

29 5.3.8 Velkojien esittämät väitteet saneerausveloista Selvittäjä on kehottanut velkojia esittämään päivätyssä saneerausohjelmaehdotuksessa eriteltyjä saatavia koskevat väitteensä mennessä. Selvittäjä on vastaanottanut määräpäivään mennessä kuusi velkojien esittämää väitettä. Selvittäjä on toimittanut käräjäoikeudelle väiteluettelon. Selvittäjä on ilmoittanut hyväksyneensä neljä esitetystä kuudesta väitteestä. Kahden väitteen osalta selvittäjä on jatkanut asian käsittelyä. Seuraavassa on eritelty velkojien esittämät väitteet sekä selvittäjän kanta väitteisiin. Etelä-Hämeen Osuuspankki Etelä-Hämeen Osuuspankki on esittänyt väitteen, jonka mukaan Yhtiön velkojaksi joukkovelkakirjalainan perusteella olisi virheellisesti merkitty Riihimäen Seudun Osuuspankki. Etelä-Hämeen Osuuspankin väitteen mukaan oikean velkojan tulisi olla Qualtrain Ahonen Oy, jonka arvo-osuustilillä kyseessä oleva joukkovelkakirjalaina on. Ero perustuu Etelä-Hämeen Osuuspankin mukaan kyseisen lainaerän osalta tapahtuneeseen, Etelä-Hämeen Osuuspankin tekemään tietotekniseen virheeseen, joka on sittemmin korjattu. Selvittäjä on tarkistanut asian Euroclear Finland Oy:n ylläpitämästä joukkovelkakirjanhaltijoita koskevasta rekisteristä. Velkojan esittämä virheellinen tieto on oikaistu saneerausvelkaluetteloon ja maksuohjelmaan. Finnvera Finnvera on jättänyt väitteen, joka koski pääasiassa Talvivaara Sotkamo Oy:öön liittyviä asioita. Finnvera on peruuttanut pääosan väitteessä esitetyistä vaatimuksista. Finnvera on väitteessään esittänyt, että Finnveran saneerausvelkoihin tulee lisätä Yhtiön vierasvelkavakuudeksi antamien panttien perusteella määrältään ,04 euron suuruinen velkakirjalaina. Selvittäjä toteaa, että Yhtiö on antanut vierasvelkavakuuksia Finnveran kyseisen, Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevan velkakirjalainan vakuudeksi. Kyse on yrityssaneerauslain 3 :n 3 momentissa tarkoitetusta vastuusta, johon sovelletaan vastaavia sääntöjä kuin Yhtiön vakuus- ja yrityskiinnitysvelkaan. Finnveran saatava on lisätty yhtiön saneerausohjelmaehdotuksessa huomioon otettavien vastuiden joukkoon. Finnvera on lisäksi katsonut, että vakuus- tai yrityskiinnitysvelalle tuleva Finnveran suhteellinen osuus ei saa vähentää Yhtiön Finnveran hyväksi antaman omavelkaisen takausvastuun kokonaismäärää. Selvittäjä hyväksyy Finnveran väitteen vakuudella suojatun saatavan ja omavelkaisen takauksen saatavan keskinäisestä suhteesta. Finnvera esitti lopuksi, että saneerausohjelmaehdotukseen tulisi lisätä ehto, jonka nojalla velkojalla on oikeus kohdistaa takaajalta tai vierasvelkapantista saamansa suoritus omiin saataviinsa haluamallaan tavalla. Selvittäjä katsoo, että velkojilla on oikeus kohdistaa takaajalta tai vierasvelkapantista saamansa suoritus omiin saataviinsa haluamallaan tavalla. Finnveran väitteeseen sisältyvä vaatimus tällaisen määräyksen lisäämisestä saneerausohjelmaehdotukseen on sinänsä laadultaan lausuma, mutta selvittäjä toteaa jo tässä vaiheessa, että vaadittua lisäystä ei nähdä tarpeelliseksi lisätä ohjelmaehdotukseen. 29 (66)

30 5.4 Muut sitoumukset Kirsti Takki Kirsti Takki on ilmoittanut, ettei hänellä joukkovelkakirjaosuuden myynnin johdosta ole enää saatavaa Yhtiöltä. Selvittäjä on hyväksynyt väitteen ja poistanut Kirsti Takin yhtiön saneerausvelkojaluettelosta. Majakka Voima Oy Majakka Voima Oy on väitteessään esittänyt, että sen saneerausvelka Yhtiöltä on saneerausohjelmaehdotuksesta poiketen ,35 euroa. Saatavien välinen ero perustuu Yhtiön tekemään suoritukseen, joka on kohdistunut Majakka Voima Oy:n saatavan saneeraushakemuksen vireilletulon jälkeiseen aikaan kohdistuvaan osuuteen. Selvittäjä on hyväksynyt Majakka Voima Oy:n väitteen ja huomioinut Majakka Voima Oy:n saneerausvelan saneerausohjelmaehdotuksessa ,35 euron suuruisena. Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaara Sotkamo Oy on esittänyt väitteen, jonka mukaan sillä on konserninsisäistä saneerausvelaksi luettavaa ostovelkaa Yhtiöltä yhteensä ,59. Saneerausohjelmaehdotuksessa ei ole otettu kyseistä velkaa huomioon. Selvittäjä on kuullut asiasta Yhtiötä ja hyväksynyt Talvivaara Sotkamo Oy:n väitteen. Talvivaara Sotkamo Oy:n saneerausvelkasaatavana on huomioitu ,59 euron suuruinen ostovelka Yhtiöltä. Yhtiöllä on huomattavan määräiset saatavat Talvivaara Sotkamo Oy:ltä. Vastakkaiset saatavat voidaan kuitata. Talvivaara Sotkamo Oy:n väitteessä esitetylle saatavalle ei tulla sen saneerausvelka-asemasta huolimatta osoittamaan maksuja saneerausohjelmaehdotuksessa. Teknologian tutkimuskeskus VTT Teknologian tutkimuskeskus VTT on esittänyt väitteen, että sen saneerausvelkaan on lisättävä viivästyskorkoja 30,82 euroa ajalta Selvittäjä on hyväksynyt väitteen ja oikaissut Teknologian tutkimuskeskus VTT:n saneerausvelkaa väitteessä esitetyllä tavalla. Teknologian tutkimuskeskus VTT:n saneerausvelka on helmikuussa 2015 maksettu selvittäjän päätöksellä vähäisenä velkana. Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ei siten ole enää saneerausvelkaa Sopimus velkojien välisestä maksunsaantijärjestyksestä Syndikaattipankit, Yhtiö, Talvivaara Sotkamo Oy, Finnvera ja Nyrstar ovat allekirjoittaneet sopimuksen velkojien välisestä maksunsaantijärjestyksestä ( Intercreditor and Subordination Agreement ). 8 Sopimusta on muutettu muutossopimuksella ( Amendment and Restatement Agreement ). Sopimuksesta siihen tehtyine muutoksineen käytetään jäljempänä lyhennystä ICA tai ICA-sopimus. Syndikaattipankkien ja Finnveran vakuusagenttina toimii Nordea Pankki. 8 Sopimuksen taustalla on allekirjoitettu Intercreditor Agreement sopimus Talvivaara Sotkamo Oy:n, Finnveran ja Nyrstarin välillä. 30 (66)

31 5.4.2 Finnveran hyväksi annettu vakuus ICA:ssa on sovittu, että Yhtiön ja Talvivaara Sotkamo Oy:n velkojille vakuudeksi antama vakuusmassa on kokonaisuudessaan sekä Syndikaattipankkien että Finnveran saatavien vakuutena. Syndikaattipankeilla ja Finnveralla on keskenään yhtäläinen oikeus (pro rata) vakuusmassaan. ICA:ssa on sovittu, että Nyrstarilla on toissijainen oikeus niihin vakuuksiin, jotka on annettu myös sen hyväksi, Syndikaattipankkien ja Finnveran saatavien täysimääräisen kattamisen jälkeen. ICA:n mukaan Nyrstarilla on oikeus saada maksu sopimuksessa määritellyille saatavilleen vasta sen jälkeen, kun sekä Syndikaattipankkien että Finnveran saatavat on täysimääräisesti maksettu. Vastaavalla tavalla Yhtiöllä ja Talvivaara Sotkamo Oy:llä on oikeus maksaa Nyrstarin sopimuksessa määriteltyjä saatavia vasta Syndikaattipankkien ja Finnveran saatavien tultua täysimääräisesti maksettua. Nyrstarin saatavien asemaa käsitellään tarkemmin jaksossa Nyrstarin kanssa tehtyyn sopimuksen perustuvien saatavien asema. Yhtiö on antanut vierasvelkavakuuden Finnveran pääomaltaan 8 miljoonan euron saatavasta Talvivaara Sotkamo Oy:ltä. Kyse on saneerauslain 3 :n 3 momentissa tarkoitetusta vastuusta, johon sovelletaan vastaavia sääntöjä kuin Yhtiön vakuusvelkaan. Koska kyse ei ole Yhtiön omasta velasta, Finnveran saatavaa ei ole huomioitu saneerausvelkana. Vastuu on kuitenkin otettu huomioon vakuusvelan määrän laskennassa ja sille tullaan osoittamaan vastaavat maksusuoritukset kuin Yhtiön vakuusveloille Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoimintaan liittyvien lupien vakuudeksi annetut sitoumukset Atradius on antanut Kainuun ELY-keskukselle noin 31,9 miljoonan euron takauksen Talvivaara Sotkamo Oy:n ympäristö- ja vesitalouslupaan liittyvien eräiden velvoitteiden täyttämiseksi. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on antanut omavelkaisen takauksen Atradiukselle tämän takauksen vastasitoumukseksi. Takauksen ylläpidosta aiheutuneet maksut on suoritettu normaalisti Atradiukselle Talvivaara Sotkamo Oy:n saneerausmenettelyn aikana. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä kaivosliiketoiminnan harjoittajana on huolehtinut näistä maksuista konkurssimenettelyn alettua. Atradius ei ole joutunut maksamaan mitään annetun takauksen perusteella. Selvittäjä on käynyt alustavia keskusteluja Atradiuksen ja liiketoiminnan mahdollisten jatkajatahojen kanssa tulevista vakuusjärjestelyistä. Selvittäjä pitää mahdollisena, että Yhtiön Atradiukselle antama vastasitoumus voidaan vapauttaa kaivoksen myynnin yhteydessä tehtävissä kokonaisjärjestelyissä. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan Yhtiö ei ole antanut muita sitoumuksia Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoimintaan liittyvien lupien vakuudeksi. 5.5 Saneerausvelkojen vakuudet ja niiden arvostus Yrityssaneerauslain 3 :n 1 momentin 7 kohdan mukaan vakuusvelalla tarkoitetaan sellaista saneerausvelkaa, jonka vakuudeksi velkojalla on kolmansiin nähden tehokas esinevakuusoikeus velalliselle kuuluvaan tai velallisen hallinnassa olevaan omaisuuteen, siltä osin kuin vakuuden arvo menettelyn alkaessa olisi riittänyt kattamaan velkojan saatavan määrän rahaksimuuttokustannusten ja paremmalla etuoikeudella suoritettavien saatavien vähentämisen jälkeen. 31 (66)

32 Vakuuden arvolla tarkoitetaan tässä vakuuden todennäköistä realisointiarvoa menettelyn alkamisen ajankohtana. Vakuuden arvon määrittelyssä olisi pidettävä silmällä kyseisen kaltaisen vakuuden normaalia realisointitapaa tai, jos näitä on useita, todennäköistä realisointitapaa. Ratkaiseva merkitys olisi annettava sille realisointitavalle, jota kysymyksessä olevissa konkreettisissa olosuhteissa voidaan pitää todennäköisimpänä. 9 Se osa velasta, jota vakuus ei kata, on tavallista saneerausvelkaa Osakepantti Yhtiön omistamat Talvivaara Sotkamo Oy:n osakkeet nro 1 40 ja on pantattu erityispanttaussitoumuksen perusteella Syndikaattipankkien saatavien vakuudeksi. Osakkeet on pantattu panttaussopimuksen ja ICA-sopimuksen perusteella myös Finnveran Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevien saatavien vakuudeksi. Kyseiset osakkeet edustavat 84 prosenttia Talvivaara Sotkamo Oy:n osakekannasta. Yhtiö osti Outokumpu Mining Oy:ltä osakkeet nro 1 40, ja osakepantti laajeni tällöin koskemaan myös näitä osakkeita alkuperäisten osakkeiden nro lisäksi. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi yhtiön osakkeet ovat arvottomia Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevien saatavien panttaus Yhtiön solmittuun ja muutettuun osakaslainasopimukseen perustuvat konsernisaatavat Talvivaara Sotkamo Oy:ltä 300 miljoonaan euroon saakka on pantattu erityispanttaussitoumuksen perusteella Syndikaattipankkien saatavien vakuudeksi. Saatavat on pantattu panttaussopimuksen ja ICAsopimuksen perusteella myös Finnveran Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevien saatavien vakuudeksi. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa ei tulla selvittäjän käsityksen mukaan suorittamaan jako-osuuksia etuoikeudettomille veloille. Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevat saatavat ovat siis arvottomia Vakuutuksiin perustuvien saatavien panttaus Yrityskiinnitykset Annetut yrityskiinnitykset Yhtiön ja Zürich Insurance Plc, Suomen sivuliikkeen (päävakuuttaja), Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiön (rinnakkaisvakuuttaja) ja Pohjola Vakuutus Oy:n (rinnakkaisvakuuttaja) välillä solmittuun vakuutussopimukseen perustuvat saatavat on pantattu erityispanttaussitoumuksen perusteella Syndikaattipankkien saatavien vakuudeksi. Vakuutussaatavat on pantattu panttaussopimuksen ja ICA-sopimuksen perusteella myös Finnveran Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevien saatavien vakuudeksi. Menettelyn alkamisen hetkellä tällaisia vakuutuksiin perustuvia saatavia ei ollut, eikä kyseinen vakuutussopimus Yhtiön näkemyksen mukaan ollut enää voimassa menettelyn alkaessa. Vakuutussaatavia ei ole, joten tällaisten saatavien panttaus on arvoton. Yhtiön elinkeinotoimintaan kuuluvaa yrityskiinnityskelpoista omaisuutta rasittaa pääomaltaan yhteensä 500 miljoonan euron määräiset yrityskiinnitykset. 9 Hallituksen esitys 182/1992 vp, s. 64. Katso myös KKO 2015:2 ja 2015:3. 32 (66)

33 Yrityskiinnityksen ulottuvuus Yrityskiinnitykset on pantattu Syndikaattipankkien ja Finnveran saneerausvelaksi katsottavien saatavien vakuudeksi. Yrityskiinnitykset on lisäksi pantattu Finnveran Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevan lainan vakuudeksi. Nordea Pankki pitää vakuusagenttina panttivelkakirjoja hallussaan ICAsopimuksen rahoittajaosapuolten lukuun. Yrityskiinnityslain (634/1984) 3 :n mukaan yrityskiinnitys koskee elinkeinonharjoittajan elinkeinotoimintaan kuuluvasta irtaimesta omaisuudesta: (a) rakennuksia, rakennelmia, koneita, kalustoa ja näihin verrattavaa käyttöomaisuutta; 10 (b) tavaramerkkioikeutta, toiminimioikeutta, mallioikeutta, patenttioikeutta ja muuta immateriaalioikeutta sekä vuokraoikeutta, käyttöoikeutta, irrottamisoikeutta ja muuta erityistä oikeutta sekä muuta käyttöomaisuutta; (c) aineita, tarvikkeita, valmisteita, tavaroita ja muuta vaihto-omaisuutta; sekä (d) kassavaroja, saatavia, arvopapereita, arvo-osuuksia ja muuta rahoitusomaisuutta. 11 Selvittäjä on katsonut päivätyssä saneerausohjelmaehdotuksessaan, että Yhtiön omistamat, Sotkamon kaivoksen alueella sijaitsevat laboratorio ja kalkkilaitos kuuluvat kiinteistön ainesosina ja tarpeistoina Talvivaara Sotkamo Oy:n omistamiin kiinteistöihin kohdistuvien kiinteistökiinnitysten alle. Yhtiö on kiistänyt selvittäjän näkemyksen ja todennut seuraavaa. Yhtiön mukaan laboratorio ei ole erillinen rakennus, vaan pelkkiä irtaimia koneita ja laitteita Talvivaara Sotkamo Oy:n omistuksessa olevassa rakennuksessa. Yhtiö katsoo, että laboratoriolaitteita ei ole tämän vuoksi katsottava Talvivaara Sotkamo Oy:n omistamien kiinteistöjen ainesosiksi ja tarpeistoksi. Kalkkilaitoksen osalta Yhtiö on ilmoittanut, että kaivosalueella sijaitseva kalkkilaitos on rakennettu Yhtiön toimeksiannosta sinä aikana kun Talvivaara Sotkamo Oy on ollut kiinteistöjen omistaja. Kalkkilaitos käsittää rakennuksen, joka on tavanomainen muunneltavissa oleva tehdashalli. Tehdashallin sisälle on koottu kalkkikiven käsittelyyn tarkoitettu linjasto. Linjasto on hankittu ja liitetty kyseiseen rakennukseen Yhtiön toimesta. Yhtiö katsoo, että kalkkilaitoslinjasto on irtainta omaisuutta, minkä vuoksi sitä ei tule katsoa Talvivaara Sotkamo Oy:n kiinteistöön kohdistuvien kiinteistökiinnitysten alle. Tehdashalli, joka sisältää kalkkilaitoslinjaston, on sen sijaan Yhtiön näkemyksen mukaan kiinteistön ainesosa ja tarpeisto, minkä vuoksi se on luettava Talvivaara Sotkamo Oy:n kiinteistöihin kohdistuvien kiinteistökiinnitysten piiriin. Selvittäjä on tutkinut asiaa ja toteaa saadun lisäselvityksen perusteella seuraavaa. Laboratoriolaitteet ovat irtainta omaisuutta. Laboratoriolaitteet kuuluvat siten Yhtiön omaisuuteen kohdistuvien yrityskiinnitysten alle. 10 Kiinteistön ainesosiksi ja tarpeistoksi katsottavat rakennukset, rakennelmat, koneet, kalustot ja näihin verrattava käyttöomaisuus kuuluvat kiinteistöpantin alle, ellei niitä ole erikseen maakaaren (540/1995) 14 luvun 5 :n mukaisella kirjauksella erotettu kiinteistökiinnityksen ulkopuolelle. Vastaavasti sellainen liiketoiminnassa käytettävä omaisuus, joka on maakaaren 14 luvun 5 :n perusteella kirjattu erikseen kuuluvan kiinteistökiinnityksen piiriin, turvaa kiinteistökiinnityksenhaltijaa eikä yrityskiinnityksenhaltijaa. 11 Mikäli yrityskiinnityksen alle muuten kuuluvaa, kohdan 4 soveltamisalaan kuuluvaa omaisuutta on kuitenkin pantattu erillispanttauksin, sen katsotaan turvaavan tällaisen erillispanttauksenhaltijaa. 33 (66)

34 Yhtiö ei ole kirjannut omistusoikeuttaan kalkkilaitoksen rakennukseen tai kalkkilaitoslinjastoon maakaaressa säädetyllä tavalla. 12 Kalkkilaitoksen rakennuksen osalta selvittäjä toteaa, että tehdashallia ei voida purkaa tuottamatta rakennukselle huomattavaa vahinkoa. Selvittäjä katsoo, että Talvivaara Sotkamo Oy on saattanut saada jopa aksessiosaannon kautta omistusoikeuden kiinteistöillä sijaitseviin rakennuksiin tai kyse on joka tapauksessa ainakin kiinteistön ainesosaksi tai tarpeistoksi tulleesta omaisuudesta. Tehdashalli on siis katsottu kuuluvan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän kiinteistökiinnitysten piiriin. 13 Useasta eri osasta kootun kalkkilaitoslinjaston purkaminen osiin ja kuljettaminen pois kiinteistöltä on sen sijaan selvittäjän käsityksen mahdollista aiheuttamatta huomattavaa vahinkoa kiinteistölle, tehdashallille tai linjastolle itselleen. Aksessiosaannon kriteerit eivät siis täyty. Selvittäjä on erikseen arvioinut, onko kalkkilaitoslinjaston ja tehdashallin välille (ja sitä kautta linjaston ja kiinteistön välille) voinut syntyä ainesosa- ja tarpeistosuhde. 14 Kalkkilaitoslinjasto voidaan katsoa kuuluvaksi tehdashallin ainesosaksi tai tarpeistoksi, ja täten myös kiinteistön ainesosaksi tai tarpeistoksi, mikäli (1) kalkkilaitoslinjasto on välttämätön tai ainakin tarpeellinen tehdashallin pysyvän käytön kannalta yleisesti riippumatta siitä, mitä yritystoimintaa tehdashallissa tai kiinteistöllä harjoitetaan ja (2) kalkkilaitoslinjaston liittäminen tehdashalliin on tarkoitettu pysyväksi rakennuksen käyttöä silmällä pitäen. Yhtiöltä saatujen tietojen mukaan kalkkilaitos on tuotu kiinteistölle Yhtiön toimesta. Talvivaara Sotkamo Oy ja nyttemmin sen konkurssipesä hallinnoi ja käyttää kalkkilaitosta kirjallisten vuokrasopimusten nojalla. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan kalkkilaitoksessa tuotettuja tuotteita olisi mahdollista myydä myös ulkopuolisille tahoille, mutta toistaiseksi kaikki tuotteet ovat tulleet Talvivaara Sotkamo Oy:n tai sen konkurssipesän käyttöön. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan kyseessä olevaa tehdashallia ei ole rakenteellisesti suunniteltu nimenomaisesti kalkkilaitoslinjastoa varten. Kalkkilaitoslinjasto palvelee ainoastaan tehdashallissa ja kiinteistöllä harjoitettua liiketoimintaa. Kalkkilaitos olisi kuitenkin helppo irrottaa ja purkaa osiin sekä viedä pois tehdashallista ja kiinteistöltä. Tehdashallia voitaisiin helposti ja taloudellisesti järkevästi käyttää muuhunkin tarkoitukseen. 12 Sivullisella on mahdollisuus kirjata omistusoikeutensa toisen kiinteistölle tuotuun esineeseen maakaaressa säädetyllä tavalla. Maakaaren 14:4 :n mukaan elinkeinotoiminnassa käytettävää, kiinteistön käyttötarkoitusta palvelevaa rakennusta, rakennelmaa, konetta tai laitetta koskeva muulle kuin kiinteistön omistajalle kuuluva oikeus saadaan kirjata, jos: 1)esine on rakennettu tai tuotu kiinteistölle omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdoin taikka vuokraussopimuksen tai muun siihen verrattavan sopimuksen perusteella; tai 2)esine on luovutettu kiinteistöön kohdistuvan käyttöoikeuden haltijalle käyttöoikeuteen kuuluvaksi. 13 Aksessiosaanto voi tulla kyseeseen silloin, kun sivuesine (kone tai laite) on asennettu tai sijoitettu pääesineeseen sellaisella tavalla, ettei sivuesinettä voida irrottaa pääesineestä rikkomatta huomattavalla tavalla pääesinettä ja/tai sivuesinettä tai että irrottaminen tuottaa huomattavia kustannuksia verrattuna irrotettavan esineen arvoon. Kiinteistöjen osalta on todettu, että aksessiosaanto voi olla mahdollinen lähinnä tilanteissa, joissa esineen irrottaminen aiheuttaisi huomattavaa vahinkoa kiinteistölle tai siihen liitetylle esineelle. (Kaisto Tepora 2012 s , Vaasan HO , tuomio ja päätös nro 804, dnro S 13/344 sekä Tepora, Jarno: Leasingrahoitus ja vastuun toteuttaminen eräissä sivullissuhteissa. Oikeustiede Jurisprudentia, OTJP s. 275; Jokela Kartio Ojanen 2010 s. 362) 14 Kiinteistön ainesosien ja tarpeiston käsitettä ei ole määritelty lainsäädännössä. Oikeuskäytännössä vakiintuneiden esineoikeudellisten sääntöjen mukaan rakennukset, rakennelmat, koneet ja laitteet, jotka on liitetty kiinteistöön palvelemaan pysyvästi sen käyttötarkoitusta, katsotaan kiinteistön ainesosiksi tai tarpeistoksi. Vastaava soveltuu myös ns. pääesineen ja sivuesineen välistä suhdetta arvioitaessa. Tilannetta joudutaan harkitsemaan eri tavalla, jos kiinteistön käyttötarkoitusta pysyvästi palvelemaan tuodun esineen omistusoikeus kuuluu sivulliselle tai jos vastaava tilanne soveltuu pää- ja sivuesineen omistajiin. Tällöin pelkkä pysyvä faktinen liitossuhde ei vielä riitä ainesosa- tai tarpeistosuhteen syntymiseen, vaan esineen liittämisen kiinteistöön (tai sivusineen liittäminen pääesineeseen) on tullut lisäksi tapahtua kiinteistönomistajan (pääesineen omistajan) intressissä. Kiinteistönomistajan intressiä arvioitaessa on katsottu, että arvioinnissa voi olla merkitystä sillä, onko rakennus alkujaan suunniteltu ja rakennettu juuri tiettyjä koneita ja laitteita silmälläpitäen ja onko se otettu huomioon jo rakennuksen rakenteellisissa ratkaisuissa ja miten helposti rakennuksen käyttötarkoitus on muutettavissa. Mitä vaikeammin rakennus on muutettavissa toiseen käyttötarkoitukseen, sitä todennäköisempää on, että rakennukseen asennetut koneet ja laitteet kuuluvat rakennukseen sen ainesosina tai tarpeistona. Koneet ja laitteet voivat muodostaa yhdessä taloudellisesti merkittävämmän kokonaisuuden kuin itse rakennus, johon ne on asennettu. Tällöin on epäselvää, kuuluvatko nämä koneet tai laitteet teollisuusrakennukseen sen ainesosana tai tarpeistona. Ks. Tepora: Rahoitusmuodot ja vakuudet, (66)

35 Selvittäjä katsoo edellä kuvatun perusteella, että ainesosa- ja tarpeistosuhteelta vaadittava pysyvän mekaanisen liitossuhteen kriteeri ei kalkkilaitoslinjaston osalta täyty. Kalkkilaitoslinjasto ei palvele itse tehdashallin ja kiinteistön käyttöä, vaan tehdashallissa ja kiinteistöllä harjoitettavaa yritystoimintaa. Kalkkilaitoslinjasto on tämän vuoksi katsottu irtaimeksi esineeksi, joka kuuluu Yhtiön yrityskiinnityksen alaiseen omaisuuteen. Yhtiön omaisuuteen kohdistuvan yrityskiinnityksen alle kuuluu tämän lisäksi se osuus Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevasta saatavasta, joka ei ole erillispantattu, muiden konserniyhtiöiden kuin Talvivaara Sotkamo Oy:n osakkeet sekä näiltä yhtiöiltä olevat saatavat 15 ja Yhtiön kassavarat menettelyn aloittamishetkellä. Yrityskiinnityksen alle kuuluvat myös Yhtiön tuulivoimaan liittyvät oikeudet ja osuudet Katternö Kärnkraft Oy:stä ja Majakka Voima Oy:stä Yrityskiinnitysten alaisen omaisuuden arvostus Velkojien maksunsaantijärjestyksestä annetun lain (1578/1992) 5 :n 1 momentin mukaan saatavalle, jonka vakuutena on yrityskiinnitys, jaetaan konkurssissa ennen muita saatavia 50 prosenttia kiinnitetyn omaisuuden arvosta sen jälkeen, kun paremmalla etuoikeudella olevat saatavat on suoritettu. Tällaista säännöstä yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden arvon jakautumisesta yrityskiinnitysvelkojen ja muiden velkojen kesken sovelletaan myös yrityssaneerauksessa. 16 Yrityskiinnityksellä turvattua osuutta määritettäessä tulee arvioida yrityskiinnityksen kohteena olevan omaisuuden arvo. Arvoa määriteltäessä ratkaisevaa on kyseisen kaltaisen omaisuuden normaali realisointitapa tai, jos näitä on useita, todennäköisin realisointitapa. Omaisuuden arvosta on vähennettävä mahdolliset rahaksimuuttokustannukset. 17 Yhtiön kassassa on ollut menettelyn aloitushetkellä 12,8 miljoonaa euroa. Selvittäjä on pyytänyt arvion Yhtiön omistamien laboratoriolaitteiden ja - koneiden realisointihinnasta. Hinta-arvion on antanut Koko Kansan Tavarakonttori Oy, joka myy käytettyjä laboratoriolaitteita. Hinta-arvio perustuu oletukseen, että laitteet ja koneet realisoitaisiin erillisillä kaupoilla. Saadun arvion mukaan laboratoriolaitteiden ja -koneiden kokonaishinta olisi noin euroa. Selvittäjä on pyytänyt arvion kalkkilaitoslinjaston arvosta KPMG:ltä. KPMG on antanut ns. desk-top-näkemykset kohteen indikatiivisesta arvosta sekä voimassaoleviin vuokrasopimuksiin perustuvan oletetun tuoton (ns. going concern -arvo) että likvidaatiomyynnin perusteella (ns. likvidaatioarvo). Going concern -arvio perustuu Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän kanssa tehdyn vuokrasopimuksen mukaiseen tuottoon oletuksin, että vuokrasuhde jatkuisi 10 vuotta ja että mitään huomattavia korjausinvestointeja ei tulisi Yhtiön maksettavaksi. KPMG on vähentänyt rahaksimuuttokustannuksina 10 % ja käyttänyt 8,2 %:n pääoman keskimääräistä painotettua hankintakustannusta. KPMG:n arvion mukaan kalkkilaitoslinjaston tuottoarvo olisi tällä tavalla laskettuna 11,3 miljoonaa euroa. Likvidaatioarvo perustuu kalkkilaitoslinjaston tasearvoille, joista on laskettu KPMG:n kokemuksen mukaan todennäköinen realisointihinta konkurssitilanteessa. Tasearvoista on vähennetty omaisuuserästä riippuen %. Rahaksimuuttokustannuksina on huomioitu 10 % arvioidusta likvidaatioarvosta. 15 Tällaisia konserniyhtiöitä ovat Talvivaara Exploration Oy, Talvivaara Infrastructure Oy ja Bream Lake Energy Oy sekä Hyena Holding AB. 16 Hallituksen esitys 182/1992 vp, s KKO 2015:2 ja 2015:3. 35 (66)

36 KPMG:n antama likvidaatioarvo kalkkilaitokselle sijoittuu 1,4 ja 2,7 miljoonan euron välille. Selvittäjä pitää todennäköisenä realisointitapana konkurssirealisaatiota. Selvittäjä ei pidä todennäköisenä, että tuolloinen Talvivaara Sotkamo Oy tai sen konkurssipesä taikka kaivosliiketoiminnan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesästä ostava taho ostaisi kalkkilaitoslinjastoa Yhtiön konkurssipesältä going concern -arvolla. Selvittäjä katsoo, että todennäköisin realisointitapa kalkkilaitoslinjastolle konkurssitilanteessa olisi myynti erillisenä eli ns. likvidaatiomyynti. Selvittäjä on tämän vuoksi käyttänyt saneerausohjelmaehdotuksessa kalkkilaitoslinjaston arvona KPMG:n antaman likvidaatioarvon keskikohtaa eli 2 miljoonaa euroa (kulujen vähentämisen jälkeen). Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin ja julkisselvitykseen asettamisen vuoksi siltä olevalla saatavalla ei ole arvoa. Konserniyhtiöiden osakkeilla ei ole selvittäjän käsityksen mukaan arvoa. Konserniyhtiöistä ainoastaan Talvivaara Exploration Oy:llä on varsinaista omaisuutta; yhtiö omistaa osan kaivosalueeseen kohdistuvasta geologisesta datasta. Talvivaara Sotkamo Oy on korvannut täysimääräisesti Talvivaara Exploration Oy:lle tällaisen tiedon hankkimisesta aiheutuneet kustannukset (sisältäen kairauksesta aiheutuneet suorat kulut, palkkakulut ja kairakoneen varaosien hankinnasta aiheutuneet kustannukset) lisättynä kohtuullisella katteella. Tuotettu tieto on yhdistetty Talvivaara-konsenin aikanaan Outokummulta saamaan alkuperäiseen geologiseen dataan, mikä on ollut Talvivaara Sotkamo Oy:n vapaassa käytössä. Selvittäjä katsoo, että Talvivaara Exploration Oy:n omistusoikeudelle tällaiseen sekoittuneeseen geologiseen dataan ei ole annettava tässä arvoa. Talvivaara Exploration Oy omistaa lisäksi kairakoneen. Kairakoneen hankintahinta on ollut noin euroa ja se on ollut käytössä noin viisi vuotta. Selvittäjä katsoo, että kairakoneen omistusoikeus ei tuo Talvivaara Exploration Oy:n osakkeille arvoa. Tuulivoimaan liittyviä oikeuksia on yritetty myydä saneerausmenettelyn aikana. Niillä ei kuitenkaan nykyisessä lupatilanteessa ole merkittävää arvoa. Yhtiö on käynyt keskusteluja myös omistamiensa Katternö Kärnkraft Oy:n ja Majakka Voima Oy:n osakkeiden myynnistä, mutta osakkeille ei ole löytynyt ostajaa. Selvittäjä on katsonut, ettei osakkeille ole tämän vuoksi annettava yrityskiinnityksen alaista omaisuutta määrittäessä arvoa. Yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden arvo muodostuu siis seuraavista eristä: - Kassavarat 12,8 miljoona euroa, - Laboratoriolaitteet 0,2 miljoonaa euroa ja - Kalkkilaitoslinjasto 2 miljoonaa euroa. Varojen arvo on yhteensä 15 miljoonaa euroa, jolloin yrityskiinnityksellä turvattuna saneerausvelkana ja muun huomioon otettava vastuuna on pidettävä 7,5 miljoonaa euroa (jäljempänä yrityskiinnitysvelat ) 5.6 Talvivaara Sotkamo Oy:n Yhtiön puolesta antamat vakuudet Talvivaara Sotkamo Oy on antanut Yhtiön hyväksi vierasvelkavakuuksia. Tällaiset ulkopuolisen antamat vakuudet eivät tuota velkojalle vakuusvelkojan asemaa Yhtiön saneerausmenettelystä. 36 (66)

37 5.6.1 Yrityskiinnitykset Kiinteistökiinnitykset Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä pyrkii realisoimaan vakuusomaisuuden. Selvittäjä pitää todennäköisenä, että panttiomaisuuden hoidosta ja realisoinnista aiheutuvat välttämättömät kustannukset ovat niin huomattavat, että panttiomaisuuden kauppahinnasta ei riitä kulujen vähentämisen jälkeen jaettavaa panttivelkojille. Vastaavasti yrityskiinnitysveloille ei todennäköisesti voida tehdä minkäänlaisia maksuja. Mikäli Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa kuitenkin voitaisiin suorittaa jotakin annettujen vierasvelkavakuuksien perusteella, syntyisi Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle regressioikeus Yhtiötä kohtaan. Tällaisen mahdollisen regressioikeuden vuoksi Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesällä on ehdollinen ja enimmäismääräinen saneerausvelkasaatava Yhtiöltä. Mikäli regressioikeus realisoituisi, olisi siihen liittyvä saatava kuittauskelpoinen niitä huomattavan määräisiä vastuita vastaan, mitä Talvivaara Sotkamo Oy:llä on Yhtiölle. Realisoitunut regressioikeus ei siis aiheuttaisi Yhtiölle maksuvelvollisuutta Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesälle. Talvivaara Sotkamo Oy on antanut Yhtiön hyväksi seuraavat vakuudet. Talvivaara Sotkamo Oy on antanut vierasvelkavakuuden Yhtiön hyväksi panttaamalla pääomaltaan 425 miljoonan euron määräiset yrityskiinnitykset Syndikaattipankkien Yhtiöltä olevien saatavien vakuudeksi. Yrityskiinnitykset on pantattu panttaussopimuksen ja ICA-sopimuksen perusteella myös Finnveran ja Nyrstarin Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevien saatavien vakuudeksi. Nordea Pankki pitää vakuusagenttina panttivelkakirjoja hallussaan ICAsopimuksen rahoittajaosapuolten lukuun. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssia on jatkettu julkisselvityksenä varojen puutteessa. Selvittäjän käsityksen mukaan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän huomattavien pesänhoitokustannusten ja massavelkaisten vastuiden vuoksi yrityskiinnityssaataville ei voida tehdä suorituksia. Talvivaara Sotkamo Oy on antanut vierasvelkavakuuden Yhtiön hyväksi panttaamalla kiinteistökiinnityksiä Syndikaattipankkien Yhtiöltä olevien saatavien vakuudeksi. Talvivaara Sotkamo Oy:n omistamat kiinteistöt muodostavat kaivosalueen. Kiinteistöillä sijaitsee muun muassa teollisuusrakennuksia, bioliuotuskasoja, avolouhos ja metsää. Seuraaville Talvivaara Sotkamo Oy:n kiinteistöille on vahvistettu yhteiskiinnitykset: - Kajaani, Lahnasjärvi, Liussuo R:no 15:9 ( ) - Sotkamo, Jormaskylä, Perälä R:no 60:26 ( ) - Sotkamo, Jormaskylä, Lammasheimo R:no 60:25 ( ) - Sotkamo, Jormaskylä, Ruusunmaa R:no 60:18 ( ) 18 Kiinteistökiinnityksistä on annettu seuraavat, pääomaltaan yhteensä 425 miljoonan euron määräiset panttikirjat: 18 Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä omistaa edellä lueteltujen kiinteistöjen lisäksi seuraavat kiinteistöt: Sotkamo, Jormaskylä, Pirttimäki R:no 95:1 ( ), Kajaani, Lahnasjärvi, Pappila R:no 14:1 ( ), Sotkamo, Jormaskylä, Pitkämäki R:no 42:29 ( ), Sotkamo, Jormaskylä, Pikkula R:no 68:12 ( ), Sotkamo, Jormaskylä, Siimes R:no 68:5 ( ), Kajaani, Lahnasjärvi, Lisä-Papinmäki R:no 37:1 ( ) ja Kajaani, Lahnasjärvi, Karpalo R:no 40:1 ( ). 37 (66)

38 1. N:ro 470 / vahvistettu , pääomaltaan 300 miljoonaa euroa 2. N:ro 3074 / vahvistettu , pääomaltaan 125 miljoonaa euroa Kiinteistörekisteriin on kirjattu maakaaren 14 luvun 4 :n mukaisia rakennusta tai laitetta koskevia leasing-sopimuksiin 19 perustuvia erityisiä oikeuksia seuraaville kiinteistöille: - Kajaani, Lahnasjärvi, Liussuo R:no 15:9 ( ) - Sotkamo, Jormaskylä, Perälä R:no 60:26 ( ) - Sotkamo, Jormaskylä, Lammasheimo R:no 60:25 ( ) - Sotkamo, Jormaskylä, Ruusunmaa R:no 60:18 ( ) Kiinteistörekisteriin on kirjattu maakaaren 14 luvun 5 :n mukainen ainesosien ja tarpeiston määritys, joilla kiinteistöllä pysyvästi sijaitsevat koneet ja laitteet 20 on määritelty kuuluvaksi seuraaviin kiinteistöihin: - Sotkamo, Jormaskylä, Perälä R:no 60:26 ( ) - Sotkamo, Jormaskylä, Ruusunmaa R:no 60:18 ( ) Kiinteistökiinnitykset on pantattu panttaussopimuksen ja ICA-sopimuksen perusteella myös Finnveran ja Nyrstarin Talvivaara Sotkamo Oy:ltä saatavien vakuudeksi. Nyrstarilla on kiinteistökiinnityksiin jälkipantti, joten sillä on oikeus vakuudesta saatavaan tuottoon vasta Finnveran ja Syndikaattipankkien jälkeen. Nordea Pankki pitää vakuusagenttina panttikirjoja hallussaan ICA-sopimuksen rahoittajaosapuolten lukuun. Selvittäjä pitää todennäköisenä, että kiinteistökiinnityksille ei voida Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa huomattavien pantin hoito- ja realisointikulujen vuoksi tehdä suorituksia Kaivospantti Talvivaara Sotkamo Oy on antanut Yhtiön hyväksi vierasvelkavakuuden panttaamalla rekisteröityyn kaivoskirjaan nro 2819 perustuvat kaivosoikeudet Syndikaattipankkien Yhtiöltä olevien saatavien vakuudeksi. 21 Panttaussopimuksen ja ICA-sopimuksen perusteella kaivosoikeudet turvaavat myös Finnveran ja Nyrstarin Talvivaara Sotkamo Oy:ltä olevia saatavia. Nyrstarilla on jälkipantti kaivosoikeuksiin, joten sillä on oikeus vakuudesta saatavaan tuottoon vasta Finnveran ja Syndikaattipankkien jälkeen. Nordea Pankki pitää vakuusagenttina kaivoskirjaa hallussaan ICA-sopimuksen rahoittajaosapuolten lukuun. Kaivospantti kohdistuu yksinomaan kaivosmineraalien hyödyntämisoikeuteen, ei louhoksesta nostettuun rikastamattomaan tai rikastettuun malmiin. Kaivospantin ulkopuolelle jäävät siten kaivoksesta jo irrotettu malmi, puolivalmisteet sekä prosessissa saatavat lopputuotteet. Kaivoksesta irrotettu malmi, puolivalmisteet sekä lopputuotteet ovat Talvivaara Sotkamo Oy:n liiketoiminnassa käytettävää irtainta omaisuutta ja luetaan siksi tuon yhtiön yrityskiinnitysomaisuuteen. Tätä omaisuutta koskevat Talvivaara 19 Tällaisten leasing-sopimusten osapuolina ovat Siemens Financial Services AB, sivuliike Suomessa ja HSH Nordic Finance Talvivaara AB. 20 Kirjauksen mukaan kiinteistöillä sijaitsevat elinkeinotoiminnassa käytettävät koneet ja laitteet ( CV: kasauskoneen keskikaistan kuljetin, TP: kaatovaunu, CV: siltakuljetin, TP: kaatovaunu, ST: kasauskuljetin, CV: purkukoneen keskikaistan kuljetin ja sähkötila (2kpl)) sekä niiden sijaan tulevat koneet ja laitteet kuuluvat kiinteistöihin ja ovat täten kiinteistöpantin alla. 21 Kaivospantti perustuu kaivoslakiin (621/2011). Kaivospantilla tarkoitetaan kaivoskirjassa mainittujen kaivosmineraalien hyödyntämisoikeuden panttaamista. Kaivospantin laajuus on voimassaolevassa kaivoslaissa vastaava kuin vanhan kaivoslain (503/1965) mukaan. Lakimuutos ei siten ole vaikuttanut ennen lainmuutosta annetun kaivospantin laajuuteen ja kattavuuteen. 38 (66)

39 5.6.4 Omavelkaiset takaukset 6 KONKURSSIVERTAILULASKELMA 6.1 Yleistä 6.2 Konkurssivertailu Sotkamo Oy:n yrityskiinnityskelpoiseen omaisuuteen vahvistetut yrityskiinnitykset. Selvittäjä pitää todennäköisenä, että kaivospantille ei voida Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa huomattavien pantin realisointikulujen vuoksi tehdä suorituksia. Talvivaara Sotkamo Oy on antanut Yhtiön puolesta omavelkaisen takauksen niistä vastuista, joita Yhtiöllä on Syndikaattipankeille. Talvivaara Sotkamo Oy on antanut vuonna 2017 erääntyvän joukkovelkakirjalainan vakuudeksi omavelkaisen takauksen. Selvittäjä katsoo, että annetuilla omavelkaisilla takauksilla ei ole Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi arvoa. Yrityssaneerausmenettelyn yhtenä tavoitteena on tuottaa velkojalle suurempi jako-osuus kuin velallisen konkurssissa. Saneerausohjelmaan on sisällytettävä yrityssaneerauslain 42 :n 2 momentin ja 53 :n 1 momentin 5 kohdan perusteella konkurssivertailulaskelma, jossa arvioidaan millaiseksi velkojien jakoosuudet muodostuisivat sellaisessa kuvitteellisessa konkurssissa, joka alkaisi saneerausohjelmaehdotuksen laatimisen aikaan. Saneerausmenettelyssä huomioitavan vakuusvelan määrä perustuu yrityssaneerauslain 1 luvun 3 :n 7 kohdan perusteella vakuuden arvoon menettelyn aloittamishetkellä rahaksimuuttokustannusten ja paremmalla etusijalla olevien saatavien vähentämisen jälkeen. Konkurssivertailulaskelmassa on sen sijaan arvioitava, mikä olisi vakuusvelan määrä sellaisessa kuvitteellisessa konkurssissa, joka alkaisi saneerausohjelman laatimisen aikaan. Koska turvaavan vakuuden arvo voi vaihdella tällaisina ajankohtina merkittävästi, vakuusvelan määrä voi poiketa huomattavasti erilaisissa menettelyissä. Konkurssivertailulaskelma tulee tehdä varovaisuuden periaatetta noudattaen. Konkurssivertailulaskelmassa on otettava huomioon myös konkurssimenettelystä aiheutuvat massavelkaiset vastuut sekä pantinhoito- ja realisointikulut. Arvioinnissa ei kuitenkaan oteta huomioon menettelynaikaisen velan yrityssaneerauslain 32 :n 2 momenttiin perustuvaa etuoikeusasemaa. Konkurssivertailulaskelmassa varat arvostetaan niiden todennäköisen realisointiarvon perusteella. Realisointiarvo on laskettava sen realisointitavan mukaisesti, jota kysymyksessä olevassa konkreettisessa tapauksessa tulisi pitää todennäköisimpänä. Mikäli todennäköisiä vaihtoehtoja on useita, realisointiarvo on laskettava velkojien kannalta edullisimmalla tavalla. Yhtiön konkurssipesän varat muodostuisivat kassavaroista, laboratoriolaitteista, kalkkilaitoslinjastosta (ei tehdashallirakennusta) ja konserniyhtiöiden osakkeista sekä niiltä olevista saatavista. Yhtiön kassavarat ovat saneerausohjelmaehdotuksen laatimisen aikaan noin 5 miljoonaa euroa. 39 (66)

40 Selvittäjä on käyttänyt laboratoriolaitteiden arvona samaa arvoa, mitä on käytetty yrityskiinnityksen alaisen omaisuuden arvostuksessa. Arvo perustuu Koko Kansan Tavarakonttori Oy:n antamaan arvioon, jonka mukaan tällaisten laitteiden realisointihinta olisi yhteensä noin euroa. Selvittäjä katsoo, että kalkkilaitoslinjastoa ei olisi konkurssitilanteessa mahdollista myydä going concern -arvolla. Selvittäjä katsoo, että kalkkilaitoslinjastosta olisi konkurssitilanteesta saatavissa KPMG:n antaman likvidaatioarvion alarajan mukainen arvo 1,4 miljoonaa euroa (ennen realisointikulujen vähentämistä). Selvittäjä pitää todennäköisenä, että Yhtiön konkurssin vuoksi myös muut konserniyhtiöt olisi konkurssissa. Talvivaara Sotkamo Oy:n lisäksi muidenkin konserniyhtiöiden osakkeet olisi tällöin katsottava arvottomiksi. Vastaavasti Talvivaara Sotkamo Oy:n lisäksi muilta konserniyhtiöiltä olevat saatavat olisivat konkurssin vuoksi arvottomia. Varojen arvona on konkurssivertailulaskelmassa edellä kerrotun perusteella huomioitu yhteensä 6,6 miljoonaa euroa. Konkurssimenettelystä aiheutuvina massavelkaisina vastuina on huomioitu pesänhoitokulut, joiden määrään vaikuttaa korottavasti Yhtiön työntekijöiden määrä (50 henkilöä), pörssiyhtiöluonne sekä yhteys Talvivaara Sotkamo Oy:n laajaan ja monimutkaiseen konkurssiin. Massavelkaisina vastuina on tämän vuoksi huomioitu yhteensä euroa. Todetaan erikseen, että Yhtiö on antanut saneerausmenettelyn aikana omavelkaisen takauksen Talvivaara Sotkamo Oy:n Nyrstarilta saadun lainan vakuudeksi. Lainan määrä on noin 12,5 miljoonaa euroa. Tällaisen menettelyn aikaisen uuden vastuun yrityssaneerauslain 32 :n 2 momentin mukaista etusijaa ei kuitenkaan voida ottaa lain 42 :n 2 momentin mukaan huomioon konkurssivertailulaskelmaa tehtäessä. Pantinhoito- ja realisointikuluina on huomioitu euroa. Konkurssivertailulaskelmaa laadittaessa on arvioitu, että Yhtiön valvottavien velkojen määrä olisi suurempi kuin saneerausvelan määrä (512 miljoonaa euroa). Konkurssivelkana on huomioitu Nyrstarin menettelyn aikana annettuun omavelkaiseen takaukseen perustuva 12,5 miljoonan euron saatava. Valvottavana velkana on tällä perusteella huomioitu 524,5 miljoonaa euroa. Yrityskiinnitysveloille suoritettaisiin konkurssitilanteessa 50 % jakokelpoisten varojen säästöstä. Konkurssivertailulaskelma muodostuisi edellä kerrotun perusteella seuraavanlaiseksi. Laboratoriolaitteet Kalkkilaitoslinjasto Kassa Varat yhteensä Pesänhoitokulut Pantinhoito- ja realisointikulut (66)

41 Yrityskiinnitysveloille osuus kertyvä Etuoikeudettomille veloille kertyvä osuus Etuoikeudettomien velkojen määrä konkurssiti- Jako-osuusprosentti lanteessa Pesän säästö eli jaettavat varat 0,5 % Saneerausohjelmaehdotuksen mukaan kertyy 1 % Saneerausohjelmaehdotus perustuu yhden maksuerän maksuohjelmalle. Kun velkojilla on oikeus saada ohjelmaehdotuksen mukainen maksu yhdessä erässä, ei saneerausvelkoja joudu ottamaan tyypillisessä saneerausmenettelyssä velkojalle tulevaa riskiä saneerausvelallisen maksukyvystä. Selvittäjä katsoo, että saneerausohjelmaehdotus tuottaa kaikille velkojille paremman lopputuloksen kuin konkurssi, vaikka konkurssivertailulaskelman laatimiselle annettujen määräysten mukaan laskettu jako-osuusprosenttien ero ei ole merkittävä. Vaikka konkurssivertailulaskelmassa ei tule huomioida menettelyn aikaisen vastuun yrityssaneerauslain 32 :n mukaista etusijaa, selvittäjä toteaa tässä yhteydessä kuitenkin, että Yhtiön konkurssitilanteessa kaikki jakokelpoiset varat olisi käytettävä Nyrstarin menettelyn aikaisen, 12,5 miljoonan euron määräisen saatavan kattamiseen. 7 MENETTELYN ALKAMISEN JÄLKEINEN TOIMINTA JA SEN TULOS 7.1 Liiketoiminta menettelyn aikana Yrityssaneerausmenettely alkoi Väliaikaiset perintä- ja toimenpidekiellot tulivat voimaan Talvivaara-konserni jatkoi saneerausmenettelyn aikana liiketoimintaa normaalisti Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssiin asettamiseen asti. Joulukuun 2013 puolivälissä käynnistettiin uudelleen metallitehtaan toiminta. Metallitehtaan tuotantovolyymiä saatiin parannettua syksyllä 2013 toteutetulla metallitehtaan tuotannon seisokilla, uusien liuotuskasojen saamisella tuotantovaiheeseen ja tuotantoprosessien tehostamisella. Talvivaara-konsernissa aloitettiin marraskuussa 2013 yt-neuvottelut henkilöstöä koskevien sopeuttamistoimien arvioimiseksi. Yt-neuvottelut päättyivät tammikuussa 2014 ja niissä päätettiin 246 henkilön vaiheittaisesta lomauttamisesta konsernissa. Yhtiö on lainannut Talvivaara Sotkamo Oy:lle saneerausmenettelyjen alettua 8 miljoonaa euroa useammassa erässä. Asiaa käsiteltäessä ei ole vielä muodostettu velkojaintoimikuntaa, mutta lainanantoa on käsitelty pidetyssä kokouksessa, jossa ovat olleet läsnä kaikkien suurimpien velkojien ja valtion edustajat. Selvittäjä on käytyjen keskustelujen perusteella hyväksynyt lainanannon, koska se on katsottu välttämättömäksi saneerausmenettelyjen tarjoamien mahdollisuuksien selvittämiseksi Talvivaara-konsernin rahoitushaasteiden 41 (66)

42 ratkaisemiseksi. Menettelyn aikaisella velalla on hyvä etusija Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa toimitettavassa varojen jaossa, mutta selvittäjä pitää todennäköisenä, että saatavalle ei kerry suoritusta Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssissa. Talvivaara-konsernin ulkoinen kassavirta koostui menettelyn aikana pääosin nikkelin myynnistä saatavista tuloista. Tuotettu nikkeli myytiin saneerausmenettelyn aikana Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle olemassa olevan monivuotisen toimitussopimuksen mukaan. Menettelyn aikana tuotettu sinkki toimitettiin Nyrstarille olemassa olevan monivuotisen toimitussopimuksen mukaan ja kupari myytiin Boliden AB:lle erillissopimuksella. Talvivaara Sotkamo Oy tuotti saneerausmenettelyn aikana yhteensä noin tonnia nikkeliä ja noin tonnia sinkkiä sekä pienempiä määriä kuparia ja kobolttia. Metallien myynnistä saatiin yksistään vuoden 2014 kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana noin 68,2 miljoonan euron myyntitulot. Talvivaara-konserni pystyi menettelyn aikana merkittävästi karsimaan kuluja ja sopeuttamaan toimintaa konsernin tulorahoituksen koostuessa lähes yksinomaan nikkelin myynnistä kertyvästä tulosta. Nikkelin markkinahinnassa sekä EUR/USD vaihtokurssissa tapahtui vuoden 2014 aikana positiivista kehitystä, joka omalta osaltaan vahvisti ulkoista kassavirtaa. Kaivoksen kannattava toiminta olisi kuitenkin edellyttänyt myös kaivoksen alueella olevan ylimääräisen veden poistamista alueelta. Ylimääräiseen veteen liittyvät ympäristöriskit olisivat vaikuttaneet toteutuessaan olennaisesti Talvivaara Sotkamo Oy:n kykyyn suoriutua velvoitteestaan, mistä olisi voinut aiheutua velkojille merkittävää vahinkoa. Selvittäjä on tämän vuoksi korostanut Talvivaara Sotkamo Oy:n ja Yhtiön johdon kanssa käymissään keskusteluissa, että ylimääräisestä vedestä ja vesitaseen hallinnasta on huolehdittava ottamalla huomioon niin Talvivaara Sotkamo Oy:llä olevat ympäristöluvat kuin myös velkojien etu. Vesitaseen ylläpito olisi kuitenkin edellyttänyt mahdollisimman nopeasti uusien bioliuotuskasojen rakentamista. Kasojen rakentaminen olisi edellyttänyt uuden kiviaineksen louhintaa ja murskausta sekä vanhojen kasojen siirtämistä sekundäärialueelle jatkoliuotusta varten. Saneerausmenettelyn aikana Yhtiön suurimpia velkojia ja valtion edustajia on pidetty ajan tasalla uuden rahoituksen välttämättömyydestä louhinnan aloittamiseksi ja vesitaseesta huolehtimiseksi. Louhinnan siirtymisen vaikutusta tulevan rahoituksen määrään (funding gap) on seurattu aktiivisesti ja sen merkitystä on korostettu velkojien ja valtion edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa. Talvivaara Sotkamo Oy ei kuitenkaan voinut rahoituksen puuttuessa aloittaa uuden kiviaineksen louhintaa eikä edes olemassa olevien kasojen uudelleenkäsittelyä (reclaiming), vaan yhtiö ajautui käyttöpääoman puutteen vuoksi konkurssiin marraskuussa Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vaikutus Yhtiön saneerausmenettelyn jatkumiseen Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n yrityssaneeraus on muuttanut Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin vuoksi olennaisesti muotoaan. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on menettänyt operatiivisen tytäryhtiönsä liiketoiminnan hallinnan konkurssipesälle. Selvittäjä on joutunut muuttuneessa tilanteessa arvioimaan, onko Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:lle muodostettavissa toteuttamiskelpoinen saneerausohjelmaehdotus tai onko käsillä muita syitä hakea saneerausmenettelyn keskeyttämistä. 42 (66)

43 Selvittäjä on keskustelut tilanteesta Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n suurimpien velkojien edustajien kanssa. Joukko- ja vaihtovelkakirjalainanhaltijoiden puolelta on voimakkaasti esitetty halu jatkaa saneerausmenettelyä ja etsiä ratkaisua, jossa Yhtiö pääsisi osallistumaan Talvivaaran kaivoksen tulevaisuuteen. Vastaavaa viestiä on saatu osakkeenomistajilta, jotka ovat ilmoittaneet olevansa edelleen kiinnostuneita sijoittamaan Yhtiöön. Pankkien ja Finnveran edustajat ovat jättäneet asian selvittäjän harkintaan eivätkä ole vaatineet saneerausmenettelyn keskeyttämistä. Saneerausmenettelyn kestäessä selvittäjälle ei ole muidenkaan Yhtiön intressitahojen puolesta esitetty vaatimusta menettelyn keskeyttämiseksi. Selvittäjä on keskustellut tilanteesta myös velallisyhtiön hallituksen ja toimivan johdon kanssa. Yhtiön hallitus on todennut, että operatiivisen tytäryhtiön konkurssista huolimatta Yhtiön on tarkasteltava omia mahdollisuuksiaan jatkaa liiketoimintaansa. Hallitus katsoo, että yhteistyömahdollisuuksien etsiminen kaivosliiketoiminnan ostavan tahon kanssa on hallituksen huolellisuusvelvoitteen näkökulmasta perusteltua etenkin kun Yhtiön saneerausmenettelyn jatkamisesta ei aiheudu sen velkojille vahinkoa. Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesän julkaiseman tiedotteen mukaan Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssipesä on allekirjoittanut ehdollisen kauppakirjan kaivosliiketoiminnan myynnissä Audley Capital Advisors LLP:n (jäljempänä Audley) kanssa. Samassa yhteydessä Suomen valtion kokonaan omistama erityissijoitusyhtiö Terrafame Oy on tehnyt investointisopimuksen Audleyn kanssa. Kaivosliiketoiminnan kaupan toteutumisen edellytyksinä on mainittu muun muassa tarvittavien viranomaislupien ja sitovan rahoituksen varmistuminen. Selvittäjä ja Yhtiö ovat käyneet alustavia keskusteluja Audleyn kanssa vaihtoehtoisista tavoista, joilla Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj voisi tehdä yhteistyötä Audleyn kanssa. Koska liiketoimintakauppa julkistettiin juuri ennen saneerausohjelmaehdotuksen jättämistä, tarkempia keskusteluja tullaan Yhtiön ja selvittäjän toimesta jatkamaan. Selvittäjä katsoo, että jäljempänä asetettujen ehtojen täyttyessä esitettävä saneerausohjelmaehdotus on vahvistamiskelpoinen ja tulee tuottamaan velkojille paremman lopputuloksen kuin konkurssi. Ohjelmaehdotuksessa Yhtiöltä edellytettävät toimet johtaisivat toteutuessaan siihen, että Yhtiön liiketoiminta saataisiin tervehdytetyksi ja Yhtiön rahoitustilanne korjattua. Yhtiö on saanut marraskuun lopussa 2014 noin 5 miljoonan euron arvonlisäverohyvityksen, joten Yhtiön kassatilanne on vakaa. Selvittäjä pitää Nyrstarin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella todennäköisenä, että Yhtiön menettelyn aikana annettuun, uuteen lainaan liittyvä takausvastuu voidaan järjestellä osana kaivosta koskevaa kokonaisratkaisua. Yhtiöllä on näin ollen riittävästi varoja sekä menettelyn aikana erääntyvien vastuidensa että menettelystä aiheutuvien kustannusten kattamiseen. Yhtiö on suorittanut kaikki menettelyn aikana erääntyneet maksunsa. Selvittäjä katsoo, että menettelyn tässä vaiheessa ei ole käsillä yrityssaneerauslain 7 :ssä säädettyjä keskeyttämisperusteita. Selvittäjä katsoo edellä kerrotuilla perusteilla, että operatiivisen tytäryhtiön konkurssi tai allekirjoitettu ehdollinen kauppa ei ole sellaisenaan riittävä peruste Yhtiön saneerausmenettelyn keskeyttämiselle. Kun muitakaan perusteita menettelyn keskeyttämiseksi ei ole ja saneerausohjelman vahvistaminen voidaan yrityssaneerauslain 55 :n 3 momentin mukaisesti ehdollistaa saneerausohjelmassa yksilöityjen edellytysten täyttämiselle, ei laista johtuvia perusteita menettelyn keskeyttämiselle tässä vaiheessa ole. 43 (66)

44 7.3 Toiminnan tulos Yhtiö on julkistanut koko Talvivaara-konsernia koskevat luvut syksyllä Kuva: Talvivaara-konsernin taloudelliset tunnusluvut tammikesäkuulta Yhtiö on julkaissut katsauksen operatiiviseen ja taloudelliseen tilanteeseen ja niiden kehittymiseen ajalta tammikuu 2014 helmikuu Katsauksessa todetaan, ettei Yhtiöllä ole Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin seurauksena määräysvaltaa tai vastuuta Talvivaaran kaivoksen toimintaan liittyen, eikä se näin ollen voi enää raportoida kaivoksen toiminnan tilanteesta tai kehittymisestä esimerkiksi tuotannon tasoon tai vesienhallintaan liittyen. Katsauksen mukaan Talvivaara-konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat 5,9 miljoonaa euroa. Silloisen kassan, nikkelin ja koboltin myynnistä Norilsk Nickel Harjavalta Oy:lle saatujen tulojen sekä sinkkitoimitusten myötä Nyrstarilta nostetun lainan avulla konserni kykeni jatkamaan toimintaansa asti. Talvivaara Sotkamon konkurssin vuoksi Yhtiö on alaskirjannut kaikki saatavansa Talvivaara Sotkamolta sekä omistamiensa Talvivaara Sotkamon osakkeiden arvon. Tämän seurauksena Yhtiön oma pääoma on menetetty. Talvivaaran hallitus on todennut osakepääoman menettämisen, ja ilmoittanut sen kaupparekisteriin. Osakepääoman menettäminen on rekisteröity Talvivaaran tämänhetkisten kassavarojen ja Talvivaara Sotkamon konkurssipesän kanssa tehdyistä palvelu- ja vuokrasopimuksista saatavien tulojen perusteella Yhtiö arvioi kykenevänsä jatkamaan normaalia päivittäistä toimintaansa nähtävissä olevassa tulevaisuudessa toiminnan jatkuvuuden periaatteella. Talvivaaran hallitus ja johto tai selvittäjä eivät tällä hetkellä harkitse Yhtiön asettamista selvitystilaan tai konkurssiin vaan jatkavat pyrkimyksiä sen selvittämiseksi, voiko Yhtiö osallistua jatkossa Talvivaaran kaivoksen tulevaisuuteen vai löytääkö se jonkin muun tavaa jatkaa toimintaansa. Yhtiö tulee julkistamaan mennessä tilinpäätöstiedot vuodelta Tilinpäätös tulee käsittämään Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssin ja konsernirakenteen purkamisen vuoksi ainoastaan Yhtiön omat tiedot, joten siinä ei esitetä koko Talvivaara-konsernin lukuja. Julkaistavat tiedot eivät ole tämän vuoksi vertailukelpoisia aikaisemmin julkistettuihin tietoihin. 44 (66)