Parlamentaarisen demokratian kriisi ja siitä toipuminen Suomessa
|
|
- Hannele Kivelä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Parlamentaarisen demokratian kriisi ja siitä toipuminen Suomessa Ikääntyvien yliopisto, Jyväskylä, Pasi Ihalainen Historian ja etnologian laitos, yleinen historia, vertaileva Euroopan historia
2 Hyvää Suomen itsenäisyyden satavuotispäivää 15. marraskuuta 2017! Bolševikkien myöhemmin lokakuun vallankumouksena tunnettu vallankaappaus Petrogradissa Eduskunta päätti ryhtyä valtionhoitajien vaaliin Eduskunta julistautui korkeimman vallan haltijaksi Eduskunnan enemmistö hyväksyi hallituksen esittämän itsenäisyysjulistuksen
3 Tutkimus luennon taustalla perustuu kirjaan Pasi Ihalainen, The Springs of Democracy: National and Transnational Debates on Constitutional Reform in the British, German, Swedish and Finnish Parliaments, eli Demokratian keväät: Kansalliset ja ylirajaiset keskustelut valtiomuotouudistuksista Britannian, Saksan, Ruotsin ja Suomen parlamenteissa, (589 sivua) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana tilattavissa osoitteesta _springs_of_democracy_national_and/ Myöhemmin vapaasti luettavissa myös e-kirjana osoitteessa Lisäksi artikkelit Kleiossa (4/16), Kanavassa (1/17) ja Tieteessä tapahtuu lehdessä (1/17)
4 Uusi näkökulma itsenäistymisen vuosiin Kansallinen historia Suomen itsenäistymisen yhteydet kansainväliseen politiikkaan ja ylirajaisiin kansallisvaltioiden rajat ylittäviin poliittisiin prosesseihin Vertailevan ja ylirajaisen historiantutkimuksen näkökulma Suomen demokratisoitumisen ja parlamentarisoitumisen ajoitusta ja muotoa ei voida ymmärtää ilman, että huomioidaan Venäjän vallankumoukset, saksalaisen valtiosääntödebatin vaiheet ja länsiliittoutuneiden voitto ensimmäisessä maailmansodassa.
5 Prosessin ymmärtämistä, ei syyllisten etsintää Yksikään puolue ei ole enää ideologialtaan sama kuin sata vuotta sitten, vaikka nimet samoja olisivatkin. Tarkoituksena on syventää ymmärrystä sekä kansallisesta menneisyydestä että demokratisoitumisen ja parlamentarisoitumisen monimutkaisista prosesseista yleensä. Miten koko järjestelmä sata vuotta sitten epäonnistui, kun ajauduttiin sisällissotaan, ja miten ahdingosta onnistuttiin nousemaan? Mitä voisimme vuosien kokemuksista kenties edelleen oppia?
6 Suhde aiempaan tutkimukseen On korostettu yhteiskunnallista epätasa-arvoa, järjestysvallan horjumista, nälän pelkoa, työttömyyttä ja keskinäisen luottamuksen puutetta sisällissodan taustalla. Vertailut osoittavat, että ratkaisevaa ei ollut niinkään asioiden todellinen tila vaan ne tavat, joilla asioista keskusteltiin, joilla niistä ajateltiin ja joiden pohjalta toimittiin. Suomessa törmäsivät sisällissodan alla vuoden 1917 aikana eri suunnista lainatut ideologiset puhetavat. Tulkinta haastaa jossain määrin niin valkoisen Suomen, kaunokirjallisen kuin sosiologisenkin tulkinnan sisällissotaan johtaneesta kehityksestä.
7 Euroopan demokratisoituminen ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Suhteutetaan suomalainen poliittinen prosessi Suomen kannalta tärkeimpien poliittisten kulttuurien Ruotsin, Saksan ja Britannian kehitykseen ja huomioidaan myös Venäjää koskeva tutkimus. Suomi risteyspaikkana, jossa erilaiset rajat ylittäneet keskustelut kohtasivat: ruotsalainen valtiomuotoperinne, Venäjän vallankumousten dynamiikka, saksalainen valtiosääntökeskustelu, länsiliittoutuneiden voitto demokratian nimissä Ensimmäinen maailmansota konfliktina oikeanlaisen demokratian luonteesta
8 Euroopan demokratisoituminen ensimmäisen maailmansodan loppuvaiheessa Niin kollektiivisesti kuin yksilötasollakin koettu ennennäkemätön tragedia johti merkittäviin muutoksiin poliittisissa järjestelmissä. Ristiriita uhrausten ja poliittisten oikeuksien välillä Valtiot eivät vastanneet kansalaisten odotuksiin, jolloin valtiovallan oikeutus ajautui kriisiin. Kansalliset ja ylirajaiset (transnational) keskustelut poliittisten uudistusten tarpeesta
9 Huomiota poliittisen keskustelun dynamiikkaan ja ylirajaiseen vuorovaikutukseen Tavoitteena ymmärtää poliittisen keskustelun monimutkaisuutta ja sisäistä dynamiikkaa: politiikka on ennen muuta keskustelun kautta käytyä kamppailua vallasta. Historiapoliittisen ymmärryksen syventäminen: kamppailu poliittisten käsitteiden merkityksistä (kansa, demokratia, parlamentarismi), ylirajaisten vaikutteiden kulkeutuminen, poikkikansalliset vaikuttamisyritykset Kilpailevat ylirajaiset verkostot tukivat poliittisten järjestelmien välisiä vertailuja ja mahdollistivat niiden väliset poliittisen keskustelun siirtymät. Lisää tietoisuutta kansallisten menneisyyksien yhteen kietoutuneesta luonteesta.
10 Perustuslaillinen tilanne Suomen kannalta keskeisissä maissa Keskeisiä kehityspiirteitä
11 Britannia erillään Euroopasta ja kuitenkin osana sitä Äänioikeuden laajentaminen ja parlamentin edustavuuden parantaminen kansan järjestelmää kohtaan tunteman luottamuksen vahvistamiseksi Uudistusten aikataulu sidoksissa Venäjän vallankumoukseen, Yhdysvaltain sotaan liittymiseen ja sotapropagandaan -> osoitettava oman poliittisen järjestelmän demokraattisuus Voitto sodassa teki brittiläisestä parlamentaarisesta järjestelmästä kelvollisen mallin myös Suomessa.
12 Preussilainen järjestys ihanteena, sen murskaaminen sodanpäämääränä Vahva perustuslaillinen monarkia mallina muille Sota-ajan paineet vahvistivat vaatimuksia epätasaarvoisena säilyneen Preussin (Saksan suurimman osavaltion) äänioikeusjärjestelmän uudistamiseksi. Ulkoiset paineet: Venäjä oli kokenut vallankumouksen, Britannia valmisteli äänioikeusuudistusta, ympärysvallat haastoivat Saksan poliittisen järjestyksen demokratian vastaisena Oikeisto leimasi demokratian ja parlamentarismin epäsaksalaisiksi malleiksi; vasemmisto varoitti syksyllä 1918 Suomen tiestä. Ruotsin ja Suomen kehitys suoraan riippuvaista Saksasta: Saksa kulttuurisena mallina ja ideologioiden emämaana.
13 Ruotsi mallina ja perässähiihtäjänä Oikeisto vastusti yhtäläistä äänioikeutta. Vallankumous läsnä liikkuvuuden ansiosta Suomen sisällissodan merkitys varoittavana esimerkkinä suuri: haluttiin välttää niin Venäjän, Suomen kuin Saksankin kaltainen kumous. Vasta Saksan tappio sodassa ja keisarivallan romahdus sai oikeiston taipumaan yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen.
14 Vallankumous saapuu Suomeen
15 Suomi eristyksissä ja kuitenkin tapahtumien keskipisteessä Suomi ajautui osaksi ylirajaista poliittista muutosta vaikka pysyi varsinaisen sodan ulkopuolella ja jäi Venäjän keisarikunnan osana eristyksiin suhteessa läntisten maiden valtiomuotokeskusteluihin. Venäjän vallankumouksen käynnistyminen maaliskuussa 1917 nosti Suomessa pintaan vuoden 1906 eduskuntauudistuksen jälkeen toteutumatta jääneet reformitoiveet. Ruotsalaiset ja preussilaiset mallit törmäsivät kasvavassa määrin vallankumoukselliseen sosialidemokratiaan.
16 VALLANKUMOUS VENÄJÄLLÄ JA SUOMESSA KEVÄÄLLÄ 1917 Mielenosoitus Nevski Prospektilla Petrogradissa, : Vaadimme suurempia annoksia vapautta ja kansojen yhteisöjä puolustavien sotilaiden perheille (Wikipedia Commons)
17 Vallankumous Venäjällä ja Suomessa keväällä 1917 Julkisessa keskustelussa ottivat yhteen ruotsalainen perustuslaillisuuden ja edustuksellisuuden perinne, säännöksistä tiukasti kiinni pitävä saksalainen legalismi ja Venäjältä lainatut vallankumoukselliset puhetavat (digi.kansalliskirjasto.fi) Suomi bolševikeille erityisen mielenkiinnon kohde sosialistienemmistöisen Eduskunnan vuoksi. Tarkoittaisiko kansanvalta suomalaisten valtaa omassa maassaan, suomenkielisten valtaa, proletariaatin valtaa vai jotakin aivan muuta?
18 Vallankumous Venäjällä ja Suomessa keväällä 1917 Jokainen ajatteleva ihminen tässä maassa ymmärtää, että Venäjän vapaus on Suomen vapaus, Venäjän voitto Suomen voitto ja Venäjän kansanvalta Suomen kansanvaltaa. Työmies Ainoastaan laillisella, suomalaisella ja kansanvaltaisella pohjalla on Suomen kansa onnellisen tulevaisuuden saavuttava ja kantava kortensa inhimillisyyden alttarille. Uusi Suometar Poliittinen ja yhteiskunnallinen luokka ja harvainvalta on muutettava kansanvaltaan. Maakansa
19 Vallankumous Venäjällä ja Suomessa keväällä 1917 Suomalainen keskustelu oli osa ylirajaista poliittista vastakkainasettelua toisaalta läntisen parlamentaarisen kansanvallan kannattajien, toisaalta radikaalin vallankumouksellisen demokratian kannattajien välillä. Suomi maailmanvallankumouksen tapahtumapaikkana?
20 Yhteydet bolševikkeihin, valtalaki, vaalit, lokakuun vallankumous, itsenäistymiskriisi Venäjän vallankumouksellisten (erityisesti bolševikkien) sovittamatonta luokkataistelua korostava puhetapa kulkeutui suomalaisten sosialidemokraattien toimesta osaksi lehdistön ja Eduskunnan keskusteluja. Vallankumouksellinen demokratia bolševistisessa merkityksessä merkitsi koko porvarillisen valtion hävittämistä. SDP esitti itsensä ainoana alempien luokkien eli Suomen kansan ytimen tarpeita edistävänä puolueena; ei jakautunut parlamentarismin ja suoran toiminnan kannattajiin vaan radikalisoitui koko ajan lisää.
21 Parlamentaarisen konfliktinratkaisun sijaan sisällissotaan Eduskuntakeskustelua leimasivat molemminpuoliset syytökset parlamentarismin sääntöjen rikkomisesta ja näistä seurannut koko järjestelmän legitimiteetin mureneminen. Marras-joulukuussa 1917 Eduskunta jakautunut kolmen ylirajaisen ideologian kannattajiin: sosialidemokraatit liittyivät puheissaan Venäjän bolševikkivallankumouksen kansainväliseen luokkataisteluun, porvaripuolueet hakivat tukea Saksasta, keskustalaiset moittivat molempia äärilaitoja. Syvenevä kiista kansanvallan ja parlamentarismin merkityksestä; väkivallalla ja sisällissodalla uhkaaminen eduskuntakeskusteluissa Sisällissodassa molemmat osapuolet taistelivat oman ymmärryksensä mukaan kansanvallan puolesta.
22 Preussilainen reaktio vuonna 1918 Suomi oli vuonna 1918 varoittava esimerkki romahtaneesta demokratiasta. Demokratia oli vaaranalaista niin kauan kuin valkoisen Suomen johtajat uskoivat Saksan voittoon ensimmäisessä maailmansodassa. Tynkäeduskunta jakaantui toisaalta keisari-saksaa kritiikittömästi ihailleisiin monarkisteihin, toisaalta kansanvaltaan ja tasavaltaan edelleen luottaneisiin keskustalaisiin tasavaltalaisiin. SDP:n linja määrittyi uudelleen: yhteiskunnallisiin uudistuksiin tekemällä parlamentaarista yhteistyötä eisosialististen demokraattien kanssa
23 Preussilainen reaktio vuonna 1918 Läntisten demokratioiden voitto marraskuussa 1918 pakotti myös suomalaisen oikeiston pohtimaan uudelleen läntisen parlamentaarisen demokratian vastustustaan ja sopeutumaan asteittain perustuslailliseen kompromissiin. Molempien poliittisten ääripäiden vallankumouksellisten punaisten ja taantumuksellisten kuningasmielisten uskottavuus enemmistön silmissä oli mennyt. Kaikki halusivat välttää uutta sisällissotaa. Maaliskuun 1919 vaaleissa tasavaltalaisten keskustaryhmien kannatus osoittautui huomattavaksi.
24 Presidenttivaltainen parlamentaarinen demokratia: Pakotettu kompromissi? Suomi toisena Ruotsina 1700-luvun malliin, pikku Preussina, maailmanvallankumouksen airuena vai läntisenä parlamentaarisena demokratiana? Tunnustus Britannialta ja Yhdysvalloilta kiinni tasavaltaisesta hallitusmuodosta Kompromissiksi saatiin presidenttivaltainen tasavalta, kun sosialidemokraatit siirtyivät revisionistiselle linjalle, kokoomus löysi taas luottamuksen kansaan ja molempien puolueiden maltilliset tekivät yhteistyötä keskustalaisten parlamentaarisen demokratian kannattajien kanssa.
25 Mitä Suomessa vuosina tapahtui? Suomen työväenliikkeen keskuuteen kulkeutui Venäjän vallankumouksen radikaaleimpia puhetapoja. Puhe viimeisestä taistosta ja väistämättömästä luokka- ja sisällissodasta törmäsi Ruotsista ja Saksasta periytyneeseen oikeistolaiseen pikkutarkkaan lakien noudattamiseen. Poliittinen debatti kaksinapaistui, väkivallalla uhkaamisesta tuli arkipäivää, parlamentaarisen demokratian oikeutus mureni. Ajauduttiin sisällissotaan, jossa molemmat osapuolet katsoivat taistelevansa kansanvallan puolesta, mutta tarkoittivat kansanvallalla eri asioita.
26 Mitä Suomessa vuosina tapahtui? Sodan jälkeen niskan päälle pääsi preussilainen kuningasmielisyys, joka halveksi niin bolševismia kuin läntistä demokratiaakin. Samaan aikaan sosiaalidemokratian valtavirta määrittyi uudelleen: se oli nyt valmis tekemään parlamentaarista yhteistyötä porvarillisten demokraattien kanssa. Britannian ja Yhdysvaltain taholta tullut paine sai lopulta myös oikeiston taipumaan presidenttivaltaiseen tasavaltaan perustuslaillisena kompromissina. Suomesta onnistuttiin vähitellen rakentamaan toimiva, keskusteluun ja keskinäiseen luottamukseen nojaava parlamentaarinen demokratia.
27 Loppupäätelmät Harvassa maassa on kansanvaltaa ja parlamentarismia puolustettu 1900-luvulla yhtä kiivaasti kuin Suomessa kilpailtu suorastaan siitä, kuka on kaikkein kansanvaltaisin. Suomen valtiosäännön muotoutuminen oli sidoksissa kansainvälisiin suhteisiin ja ulkomaisiin valtiomuotokeskusteluihin. Kansan, kansanvallan ja parlamentarismin käsitteet ovat poliittisessa keskustelussa aina kiistanalaisia. On tunnistettava julkisesta keskustelusta vastakkainasettelujen ja väkivallalla uhkaamisen kierteet, sillä tapa keskustella vaikuttaa tapoihin ajatella ja toimia. Kompromissien kautta voidaan palata demokratian ja parlamentarismin tielle.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Ihalainen, Pasi Title: Vuosi 1917 vertailevan ja ylirajaisen
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotJ ä s e n l e h t i 3 / 2013
J ä s e n l e h t i 3 / 2013 SUOMEN HISTORIALLINEN SEURA SEURAN TOIMISTO Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki puh: (09) 228 69 351 Sähköposti: shs@histseura.fi Kotisivu: http://www.histseura.fi
LisätiedotSUOMALAISEN KANSANVALLAN JA PARLAMENTARISMIN LEGITIMITEETTIKRIISI KANSAINVÄLISESSÄ KONTEKSTISSA
A RT I K K E L I SUOMALAISEN KANSANVALLAN JA PARLAMENTARISMIN LEGITIMITEETTIKRIISI 1917 19 KANSAINVÄLISESSÄ KONTEKSTISSA PASI IHALAINEN Miten yleisen äänioikeuden mallivaltiona pidetystä Suomesta tuli
LisätiedotA-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston
LisätiedotNaisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta. Kari Prättälä
Naisten kunnallinen äänoikeus ja vaalikelpoisuus 100 vuotta Kari Prättälä 14.12.2017 Naiset kunnallisessa päätöksenteossa Naisten äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden laajentaminen oli osa kamppailua valtiollisen
LisätiedotEU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO
EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana. Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 3: Demokratia ja sosialistinen kapitalismin kritiikki 28.1.2010 Palkkatyön lakkauttaminen: utopistisosialistit utopistisosialismi
LisätiedotLAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.
LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä
LisätiedotSuomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.
Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota
LisätiedotSuomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli?
Suomi ennen demokratiaa minkälaiseen yhteiskuntaan eduskuntauudistus tuli? 18.1.2016, dos., FT Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta/ Poliittinen historia / 18.1.2016 1 Mitä demokratialla tarkoitetaan?
LisätiedotPOLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto
POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten
LisätiedotDemokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1
Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma
LisätiedotMAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?
MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotEuroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017
Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n
LisätiedotPUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA
012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat
LisätiedotRadikaali eduskuntauudistus 1906
Naiset eduskunnassa Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen Helsingin työväenopisto 2.10.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET
YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103
KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu
LisätiedotTURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).
Suomi/Nyt-kysely Osa Demokratian kohtalo -hanketta, jota johtaa ajatushautomo Magma Taloustutkimus Oy kokosi 7.2. 8.3.207 kaksi valtakunnallisesti edustavaa kyselyaineistoa 8 79 -vuotiaista suomalaisista.
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01. Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puoluekartta: Oikeistossa kuusi, keskusta-oikeistossa kaksi ja vasemmistossa kolme puoluetta Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu vasemmiston
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotKansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789
Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotSTRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry
STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa
Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
Lisätiedot1) Vaalien henkilöityminen ja millaisia vaikutuksia sillä on ollut ehdokkaaksi asettumiseen ja kampanjointiin?
A3.2.2. Parlamentti, presidentti, hallitus 12.2.2015 (VARES) Diamond 1) Demokratian toteutumisen vaikeus Latinalaisessa Amerikassa 2) Suhteellisen vaalitavan vaikeus Etelä-Afrikassa ja Namibiassa Jyränki
LisätiedotKesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 2018 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy
Kesäaikajärjestelyistä luopuminen, syyskuu 8 Sakari Nurmela Kantar TNS Oy Johdanto Seuraavassa esitetään yhteenveto tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Euroopan komission esittämästä
LisätiedotValtiovalta Suomessa kuuluu kansalle
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle Mikä perustuslaki on? Perustuslaki on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslaista löytyvät suomalaisen kansanvallan keskeisimmät pelisäännöt,
LisätiedotHeikki Paloheimo, Tampereen yliopisto
Heikki Paloheimo, Tampereen yliopisto Demokratiaseuranta ja vaaliaineistot: teemat ja tavoitteet (Teksti on alun perin osa oikeusministeriölle toimitettua esitystä Suomen demokratiaindikaattoreiden perusaineistojen
LisätiedotHaastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008
Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus
LisätiedotThis is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.
This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Ihalainen, Pasi Title: "Läntinen demokratia" Euroopan sisäisenä
LisätiedotNaiset eduskunnassa. Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto
Naiset eduskunnassa Koulutuspäivä kirjastoille eduskunnasta, vaikuttamisesta ja kirjastosta Eduskunnan kirjasto 13.11.2017 joni.krekola@eduskunta.fi Radikaali eduskuntauudistus 1906 Säätyvaltiopäivät 1863-1906:
LisätiedotToimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu
Toimihenkilöliikkeen historia tutkijan vastuu Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen@helsinki.fi Henkisestä työstä tietoyhteiskuntaan Toimihenkilöliikkeen
LisätiedotEduskuntatyön erityispiirteistä
Eduskuntatyön erityispiirteistä Näin demokratia toimii eduskunta, lainsäädäntö ja kansalaisvaikuttaminen 11.9.2017 johtava tietoasiantuntija Joni Krekola Suomen poliittinen järjestelmä Lainsäädäntövalta:
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0055/4. Tarkistus. Sofia Sakorafa GUE/NGL-ryhmän puolesta
8.3.2017 A8-0055/4 4 Horisontaalinen tarkistus Korvataan sana Makedonia eri taivutusmuotoineen sanalla maa koko tekstissä 8.3.2017 A8-0055/5 5 Johdanto-osan 12 viite ottaa huomioon Etyjin demokraattisten
LisätiedotDemokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana
Demokratian ja kapitalismin suhde historiallisena ongelmana Pauli Kettunen Luento 5: Valtiollinen sääntely ja taloudellisten intressien edustus 11.2.2010 Valtio ja demokratisointi: kaksi kiisteltyä suuntaa
LisätiedotEdustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet
Edustuksellisen demokratian uhat ja mahdollisuudet Kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman avausseminaari 16.3.2004 Heikki Paloheimo Valtio-opin laitos 20014 Turun yliopisto heikki.paloheimo@utu.fi Äänestysaktiivisuus
LisätiedotVIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta
VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)
HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,
LisätiedotEuroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen. Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto
Euroopan parlamentti päätöksenteko ja vaikuttaminen Syksy 2013 Pekka Nurminen Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimisto Parlamentti: Poliittinen (äänestäjien) intressi: - 754 jäsentä + kroaatit 12 vaaleissa
LisätiedotMinkälaista demokratiaa kansalaiset haluavat? Millaista demokratiaa
Minkälaista a kansalaiset haluavat? Heikki Paloheimo Millaista a suomalaiset Demokratia ja demokratisoituminen haluavat Emeritusprofessori Tatu Vanhasen 80-vuotisjuhlaseminaari 27.4.2009 Heikki Paloheimo
LisätiedotSYYLLISYYS Vuonna 1918 suomalaiset ja tanskalaiset reaktiot vallankumoukseen olivat samankaltaisia: anarkiaan ja kaaokseen tuli vastata kovalla kädellä ja järjestys oli palautettava. Sisällissodat ovat
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotPERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA
PERSU EI MYY P****TTÄÄN POLITIIKAN PELIKENTTÄ MIELIPIDETUTKIMUSTEN VALOSSA Suomen Markkinointitutkimusseura 18.11.2014 Juho Rahkonen POLIITTINEN YLEISTILANNE MARRASKUUSSA 2014 Vielä muutama vuosi sitten
LisätiedotJohdatus politologiaan. Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I
Johdatus politologiaan Turun yliopisto, sl 2012 Maija Setälä Luento VIII: Demokratian historialliset taustat; Demokratian teoriat I Antiikin demokratia Sana demokratia tulee kreikan kielestä. demos = kansa,
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. KANNATTAJAT MÄÄRITTELIVÄT PUOLUEET POLIITTISELLE KARTALLE kokoomus on oikeisto- ja vasemmistoliitto vasemmistopuolue Puolueiden välisiä eroja on perinteisesti havainnollistettu
LisätiedotSUOMALAISTEN SUHDE PUOLUEISIIN. Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt
SUOMALAISTEN SUHDE PUOLUSIIN Epäusko puolueiden aikaansaannoksiin on lisääntynyt Jotta vaaleissa kannattaisi äänestää, puolueilla tulee nähdä jokin rooli yhteiskunnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä.
LisätiedotArvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.
Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa
LisätiedotMitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media
Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media Tutkimuskohteet 1. Yleisellä tasolla nuorten suhtautuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja politiikkaan, nuorille tärkeät
LisätiedotPunaiset teloitettiin tai toimitettiin kenttätuomioistuinten kuultavaksi. Tuomioistuinten tuomiot vaihtelivat kuolemantuomioista vapautuksiin.
Käsky Kirja ajoittuu vuoteen 1918, jolloin käytiin Suomen sisällissota. Sodan osapuolia olivat punakaartilaiset sekä suojeluskaartit (punaiset ja valkoiset). Sisällissota päättyi valkoisten ylivoimaiseen
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
LisätiedotSUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI
SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari
LisätiedotKansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta. Akavan Erityisalat TNS Gallup
Kansalaisten käsityksiä hyvästä hallinnosta Akavan Erityisalat TNS Gallup 1 Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin suomalaisten näkemyksiä julkisesta
Lisätiedot***I MIETINTÖLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon
LisätiedotMaahanmuuttaneiden poliittinen osallisuus
Maahanmuuttaneiden poliittinen osallisuus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 7.12.2016 Hanna Wass akatemiatutkija, yliopistonlehtori hanna.wass@helsinki.fi Esityksen rakenne tutkimuksen tausta keskeiset
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0522/5. Tarkistus. Josef Weidenholzer on behalf of the S&D Group
9.11.2018 B8-0522/5 5 Johdanto-osan 12 a viite (uusi) ottaa huomioon demokratiaa ja vapauksia puolustavien eurooppalaisten tuomareiden (Magistrats Européens pour la Démocratie et les Libertés, MEDEL) 24.
LisätiedotEnemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa
Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa Enemmistö ( %) suomalaisista arvioi ymmärtävänsä hyvin tärkeitä poliittisia kysymyksiä, käy ilmi KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta.
LisätiedotPunainen keskuspankki
Punainen keskuspankki Antti Kuusterä Suomen Pankin 200 vuotishistoriaprojekti Studia Monetaria 7.4.2009 Kansakunnan kollektiivinen muisti Nälkätalvi 1868 Vuosi 1918 1930-luvun suuri lama Sotakorvaukset
LisätiedotSuomen tulevaisuus 100 vuotta sitten
Suomen tulevaisuus 100 vuotta sitten Sakari Heikkinen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos OP Ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 8.2.2017 Esityksen rakenne Suomi sata vuotta sitten
LisätiedotYHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET
YHTEISTYÖPAJA HANASAAREN STRATEGISET TAVOITTEET 2017 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖ: POHJOISMAISUUS MUUTOKSESSA Asumme maissa, jotka kuuluvat kaikin tavoin maailman hienoimpiin. Olemme vapaita, onnellisia ja
LisätiedotUKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova
UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen
LisätiedotYritysvastuu ja etiikka -kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu Asmo Kalpala
-kurssi Aalto Yliopiston Kauppakorkeakoulu 12.4.2017 Asmo Kalpala Vastuullisuus on sydämen sivistystä, tietoa ja tahtoa tuottaa hyvää. Kysymys: Oletteko valinneet kaupalliset opinnot vaikuttaaksenne maailmaan?
LisätiedotKansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40
Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan
LisätiedotRinna Kullaa. rk331@columbia.edu
Rinna Kullaa rk331@columbia.edu 1919 Jugoslavian Kommunistinen Puolue perustetaan. Sotienvälinen aika niin Länsi Euroopassa kuin Balkanillakin jatkuvien kriisien aika Pariisin rauhan neuvottelut Ajatuksia
LisätiedotHISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8
HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
LisätiedotLIITE 2: Kyselylomake
LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut
LisätiedotTiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää
Tutkimusosio Julkaistavissa.. Tiedotusvälineet viestivät ymmärrettävästi - poliitikkojen ja virkamiesten kielestä ei saada selvää Selvä enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että tiedotusvälineet viestivät
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset
Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotPaastela & Paloheimo: Tarkastele sosiaalidemokratian ohjelmallista kehitystä itsenäisyyden ajan Suomessa.
AINE 1 POLITIIKAN AATTEET 25.4. 2014 Tarkastele ekologismin keskeisiä teemoja. Paastela&Paloheimo: Tarkastele konservatiivista aatetraditiota Suomessa. 21.2.2014 Tarkastele fasisimin keskeisiä teemoja
LisätiedotMiten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään?
Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Mitä tarkoittaa vakaampi? - Vähemmän sotia - Vähemmän levottomuuksia - Ei vallankumouksia - Vähemmän taloudellisia vaikeuksia - Enemmän yhteistoimintaa -
LisätiedotMaailmantalouden tila, suunta ja Suomi
ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotPuhe Helsingin Työväentalon kolmannessa" avajaisjuhlassa 31/1. Toisena puhujana esiintyi juhlassa Väinö Tanner, Joka alussa huo
Puhe Helsingin Työväentalon kolmannessa" avajaisjuhlassa 31/1 Suomen Sos.dem. selostus 1/2-31 t aas pp f t y oy;.n ku r f ih ip.r e a l l e. "Isoviha" kestetty, "pikkuviha" murrettu. Helsingin Työväentalo
LisätiedotMitä Venäjälle kuuluu?-
Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin
LisätiedotLehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy
Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 0 Kantar TNS Oy Julkaisuvapaa.. klo Tyytyväisyys sekä hallitukseen että oppositioon aiempaa hieman suurempaa Runsas kolmasosa suomalaisista ( %) ajattelee Juha Sipilän
LisätiedotPARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa
PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc
LisätiedotRAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA. Ari Salminen, Vaasan yliopisto
RAKENTEELLISEN KORRUPTION UHKA SUOMESSA Ari Salminen, Vaasan yliopisto 09.12.2015 Korruptio ja uhka Korruptio: vallan ja vaikutusvallan väärinkäyttö. Pyrkimys tavoitella etuja, jotka saavutetaan laittomin
LisätiedotA-Sanomat. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. SAL-Jyväskylä. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän
LisätiedotTUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01
TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa.. klo : Puolet suomalaisista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, joka viides nettiäänestänyt ja ollut osto- tai maksulakossa Yhteiskunnallisten tavoitteiden toteutuminen
LisätiedotYH1 kurssin kertaus. Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa. Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet. Tasavallan presidentin valinta
YH1 kurssin kertaus Vallan kolmijakoteoria ja sen toteuttajat Suomessa Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Tasavallan presidentin valinta Tasavallan presidentin tehtävät ja toimenkuva Tasa-arvoinen
Lisätiedotsuomeksi itsenäisyys ja demokratia Parlamentaarikkojen rooli Suomen historiassa
suomeksi itsenäisyys ja demokratia Parlamentaarikkojen rooli Suomen historiassa 1917 1920 »Kun valtiopäivät päätti täysistuntonsa 6. päivänä joulukuuta 1917, kukaan ei nostanut maljoja tai laulanut lauluja
LisätiedotSISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45
SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto
LisätiedotNuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa
Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotSanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.
Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan
LisätiedotForsberg & Raunio: Politiikan muutos.
Forsberg & Raunio: Politiikan muutos. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelmaan pyrkivien on lisäksi vastattava aineistokokeen kysymyksiin. Kirjakysymysten maksimipistemäärä on 30 pistettä. Vastaa kysymyksiin
LisätiedotKuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina
Kuntavaalit kunnallisen demokratian ilmapuntarina Kunnallistieteen päivät 11.-12.11.2004 Heikki Paloheimo Politiikan tutkimuksen laitos 30014 Tampereen yliopisto heikki.paloheimo@uta.fi Edustuksellisen
LisätiedotSikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori
Sikiölle ja lapselle aiheutuvat terveysriskit Huomioita päihdeäitien pakkohoitoa koskevasta keskustelusta Anna Leppo, VTT Tutkijatohtori Sosialitieteen laitos, Helsingin yliopisto anna.leppo@helsinki.fi
Lisätiedot