Espoon kaupunki, Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut PL Espoo. Ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti Ympäristönsuojelulaki 55 2 momentti

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 71/2011/1 Dnro ESAVI/748/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Päätös ympäristöluvan No YS 1725, lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, Kalliosuon maanläjitysalue, Espoo Espoon kaupunki, Tekninen keskus Katu- ja viherpalvelut PL Espoo TOIMINTA JA SIJAINTI Hakemus koskee Espoon kaupungin Kalliosuon maanläjitysalueen toimintaa, joka sijaitsee Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä kiinteistöllä Kartanonmetsä (entinen M601). ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 3 momentti Ympäristönsuojelulaki 55 2 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 1 momentti kohta 13 d) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa No YS 1725, (Dnro UUS Y ) Espoon kaupungin teknisen keskuksen Kulmakorven maankaatopaikan toimintaan, joka käsittää Kalliosuon, Takapellon ja Kulmakorven täyttöalueet. Päätös mahdollistaa Kalliosuon täyttöalueen täyttötilavuudeksi enimmillään m 3. Täytön lakikorkeus saa maisemointirakenteineen olla Kalliosuon alueella enimmillään +94 metriä ja täytön luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:4. Täyttöalueiden saavutettua lopulliset korkeutensa on niiden pinta suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Vaasan hallinto-oikeuden päätös No 04/0558/1, em. ympäristöluvan No YS 1725, lupamääräysten 6, 9, 14 ja 17 muuttamisesta ja toiminnan aloittamisluvan myöntämisestä. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnan myöntämä maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 128 :n mukainen maisematyölupa , Dnro Kalliosuon kaatopaikalle. Maisematyöluvan voimassaoloa on jatkettu päätöksillä , Dnro ja , Dnro töiden loppuunsaattamiseksi. Maisematyölupa on voimassa asti. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 14, Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmasta. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 357, Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaa koskevan päätöksen No YS 14, muuttamisesta. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan maakuntakaava on saanut lainvoiman KHO:n päätöksellä Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. Uudenmaan maakuntakaavassa Kalliosuon maanläjitysalueen alue on merkitty jätteenkäsittelyalueeksi (EJ-alue). Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen Vaihemaakuntakaava täydentää maakuntakaavaa. Vaihemaakuntakaavassa Kalliosuon maanläjitysalue on merkitty EJ3-alueeksi (ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue). Lainvoimaisessa Espoon pohjoisosan yleiskaavassa (vahvistettu ) Kalliosuon maankaatopaikan alue on merkitty kaatopaikkaalueeksi (EK), joka on kaatopaikkatoiminnan päätyttyä kunnostettava ja istutettava. Aluevaraus sisältää myös suoja-alueen, jolla ei uusien raken-

3 nuspaikkojen muodostamista sallita ja jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämiseksi. Maankaatopaikan alueella ei ole asemakaavaa. Kalliosuon maankaatopaikka rajoittuu Ämmässuon asemakaava-alueeseen. 3 MAANKAATOPAIKAN TOIMINTA Kalliosuon maanläjitysalue on ylijäämämaiden loppusijoitusalue eli maankaatopaikka. Maiden hyödyntäminen myöhemmin muualla maarakentamisessa ei ole mm. maiden laadusta ja läjitystekniikasta johtuen mahdollista. Maankaatopaikalle ei ole sijoitettu muita jätehuollon toimintoja. Maankaatopaikka on avoinna maanantaista perjantaihin. Lauantaisin ja sunnuntaisin alue on kiinni ja tulotiellä on puomi. Aluetta ei ole aidattu. Maankaatopaikan toiminnasta vastaa työryhmä, jossa on viisi vakinaista Espoon kaupungin työntekijää. Tarvittaessa alueella käytetään tilapäistä työvoimaa. Läjitysalueella tarvittavat kone- ja kuljetustyöt on hankittu urakoitsijoilta. Massojen vastaanotossa on ollut käytössä tarpeen mukaan 2-3 puskutraktoria ja 1-2 kauhakuormaajaa. Espoon kaupungin omana työnä on ajettu louhetta, työssä on ollut käytössä kaivinkone ja kuorma-auto. Maankaatopaikan vastaanottoalueelle on sijoitettu toimisto- ja sosiaalitilat maankaatopaikan työntekijöitä varten. Maankaatopaikan alueella säilytetään työkoneita sekä varastoidaan poltto- ja voiteluaineita. Yksi polttoainesäiliö on sijoitettu asfaltilla päällystetylle tankkausalueelle. Lisäksi alueella on yksi siirrettävä tankkausajoneuvo sekä yksi polttoainesäiliö maanläjitysalueella puskutraktorin tankkaukseen. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Alueelle on varattu imeytysturvetta. Liikenneyhteys alueelle on johdettu Kulmakorven entisen maankaatopaikan kautta. Pääreitti alueelle kulkee Turunväylän moottoritietä Histan eritasoliittymän kautta Nupurintietä pitkin Ämmässuontielle ja Kulmakorventietä pitkin. Maanläjitysalueen kokonaispinta-ala on 28 ha. Maanläjitysalueen pohja on louhittu rakennussuunnitelmassa (Geomap Oy, ) esitetyn mukaisesti, louhittavia massoja on ollut kaikkiaan m3 ktr. Louhintatyöt on saatu päätökseen vuonna Täyttöalueen reunoille on jätetty mahdollisuuksien mukaan n metriä leveä suoja-alue. Louhinta ja läjitys on aloitettu suunnitelman mukaisesti alueen pohjoispäästä ja työ on edennyt vaiheittain alueen eteläosaan. Irrotettu louhe on käytetty läjitysalueen välipenkereisiin ja muihin rakenteisiin. Läjitysalueen täyttöä on tehty louhepenkereiden välisiin altaisiin. Louhepenkereet tehdään yhtenäisinä läjityksen pohjalta pintaan asti ja niitä käytetään työn aikana ajoteinä. Vuonna 2005 Kalliosuon maanläjitysalue oli valmis ottamaan vastaan maamassoja, mutta kaikki ylijäämämaat sijoitettiin vuonna 2005 Kulmakorven maankaatopaikalle. Kalliosuon maanläjitysalueella ylijäämämassojen läjitys aloitettiin vuonna 2006.

4 4 Toiminnan tarkkailu Alueelle läjitetään ainoastaan puhtaita ylijäämämaita. Kuormien tarkastus ja vastaanotto tapahtuvat vastaanottopaikalla, jossa on aukioloaikoina jatkuvasti alueen hoitaja paikalla. Kuormatiedot kirjataan maankaatopaikan käyttöpäiväkirjaan. Kirjanpito sisältää alueelle tulevat ylijäämämaat lajikkeittain (savi, liejusavi, louhe, moreeni, pintamaa). Kuormat tarkistetaan läjityspaikalla. Lisäksi läjitysalueella kirjataan alueelta käännytetyt kuormat, käännytykseen johtanut syy sekä mahdolliset poikkeamat (kuten teiden suolaus) maanläjitysalueen toiminnassa. Lisäksi maapohjan ja läjitettyjen massojen mahdollisia liikkeitä sekä vesienkeräys- ja johtamisrakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Alueella ei ole vaakaa, massojen määrä arvioidaan kuormakoon perusteella. Alueella suoritetaan vuosittain valvontatarkastus maanläjitysalueen toiminnasta. Yhteenveto maanläjitysalueella pidetystä kirjanpidosta on toimitettu vuosittain Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Taulukko 1. Kalliosuon maanläjitysalueella vuosittain vastaanotetut ylijäämämaat lajikkeittain: Vuosi Vastaanotetut massat [m 3 ] Saven osuus % (liejusavi 6 %) % (liejusavi 6 %) % (liejusavi 9 %) % (liejusavi 5 %) Louheen osuus Moreenin osuus Pintamaan osuus 16 % 9 % 34 % 14 % 11 % 27 % 6 % 7 % 23 % 7 % 7 % 27 % Taulukko 2. Kalliosuon maanläjitysalueelta käännytetyt kuormat sekä poikkeamat maanläjitysalueen toiminnassa (*käännytetyt kuormat Kulmakorven maankatopaikalta ja Kalliosuolta yhteensä): Vuosi Käännytetyt kuormat Käännytettyjen kuormien sisältö * Betonia, tiiliä, asfalttia, purkujätettä * Lehtiä, roskaa, tiiliä, purkujätettä, betonia, asfalttia Betonia, asfalttia, risuja, purkujätettä Betonia, asfalttia, tiiltä ja jätettä Poikkeamat alueen toiminnassa Suolaus kg ja kg Suolaus kg Työmaateitä suolattu kg, runsaat sateet aiheuttivat ongelmia rakentamisessa Teiden suolausta kg ja kg

5 5 Vesien hallinta Ulkopuolisten vesien pääsy alueelle on estetty niskaojin. Alueella muodostuvat vedet johdetaan viettona alueen eteläosassa sijaitsevaan lasketusaltaaseen salaojina toimivien louhepenkereiden ja -täyttöjen sekä avo-ojien avulla. ESITETYT MUUTOKSET TOIMINNASSA Luiskien jyrkentäminen Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti maanläjitysalueen täytön luiskat tulisi rakentaa maksimissaan kaltevuuteen 1:4 (lupamääräys 12). Kalliosuon maanläjitysalueen rakennussuunnitelmassa on läjitysalueen suurimmaksi luiskakaltevuudeksi stabiliteettilaskelmiin perustuen esitetty 1:3,5. Hakemuksessa on esitetty Kalliosuon maanläjitysalueen täyttötilanne 10/2010. Maanläjitysalueella on tehty laserkeilaus toukokuussa 2010 sekä alueen eteläosa on kartoitettu lokakuussa Nykyisen läjityksen yläpinta on paikoin rakennussuunnitelman mukaisen muodon yläpuolella. Maanläjitysalueella tehtyjen maastomittausten perusteella alueen länsipuolen luiskien luiskakaltevuus vaihtelee välillä 1:2,5 1:3,8. Tämä kaltevuus on jyrkempi, kuin ympäristöluvassa edellytetty luiskakaltevuus. Koska täyttökorkeus ei ole vielä saavuttanut suunnitelmien mukaista lakikorkeutta, ovat luiskat vielä kesken. Täyttömäen pohjoispäässä länsipuolen luiskien pituus on noin 80 % lopullisesta pituudesta. Täyttömäen keskiosassa luiskien pituus on noin % lopullisesta pituudesta. Eteläosassa täyttömäki on vielä hyvin matala. Käytännössä täyttömäen muoto tulee olemaan pyöreämpi kuin on esitetty, koska huippua kohti noustaessa luiskat tehdään hieman alaosia loivemmalla luiskakaltevuudella. Maanläjitysalueen itäpuolen luiskien luiskakaltevuus on 1:2,6 1:4. Maanläjitysalueen itäpuolen luiskat ovat vielä työnaikaisia ja ne muotoillaan rakennussuunnitelman mukaisesti 1:3,5 kaltevuuteen täyttötyön edistyessä. Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykseen 12 haetaan muutosta luiskakaltevuuden osalta. Vastaanotettu ylijäämämaa on ollut oletettua lujempaa ja jyrkempien luiskien rakentaminen turvallisesti on ollut mahdollista. Luvan hakija esittää, että vuoden 2010 loppuun mennessä valmistuneet länsipuolen luiskat jätetään nykyiseen kaltevuuteensa 1:2,5 1:3,8 siltä osin kuin luiskat ovat valmiit. Jatkossa rakennettavat luiskien yläosat ja täyttömäen eteläosan luiskat kokonaisuudessaan muotoillaan jyrkimmillään kaltevuuteen 1:3,5. Itäpuolen luiskat muotoillaan rakennussuunnitelman mukaisesti jyrkimmillään 1:3,5 kaltevuuteen koko matkalta.

6 6 Kokonaistäyttötilavuuden lisääminen Kartoitusten perusteella täyttömäen kokonaistilavuus on m 3, joka on n. 67 % lupamääräyksen 2 täyttötilavuudesta (3,0 milj. m 3 ). Täytön maksimikorkeus oli vuoden 2009 lopussa tasolla +84 m, ympäristöluvan mukainen täyttöalueen sallittu lakikorkeus maisemointirakenteineen on +94 m (lupamääräys 12). Alueen täyttötyö etenee vaiheittain pohjoisesta etelään. Alueen pohjoisosassa maanläjitys on jo lähes suunnitellussa täyttökorkeudessaan, alueella tehtyjen maastomittausten perusteella täyttöaste maanläjitysalueen eteläosissa on n %. Voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykseen 2 haetaan muutosta täyttötilavuuden osalta. Luvan hakija esittää, että täytön kokonaistilavuus saa olla enimmillään 3,5 milj. m 3. Tämä tilavuus vastaa täyttömäen rakennussuunnitelmaa. Ympäristön kannalta on edullista, että täyttötoimintaan varatut alueet käytetään mahdollisimman tehokkaasti sen sijaan, että toimintaa on laajennettava kokonaan uudelle alueelle. Tilavuuden kasvattaminen mahdollistaa täyttötoimintaan varatun alueen tehokkaamman käytön. Espoon kaupungilla ei tällä hetkellä ole käytettävissä muita läjitysalueita. Käytössä olevan alueen täyttötilavuuden kasvattamisen ympäristövaikutukset ovat varmasti pienemmät kuin vastaavan läjitystilavuuden sijoittaminen uudelle alueelle. YMPÄRISTÖKUORMITUS Kalliopohjaveden pinnantasot Kalliopohjaveden pinnantasot havaintoputkissa 44, 258/07 ja 259/07 sekä täytön sisäisessä vedessä (havaintopiste 53) on esitetty kuvassa 1. Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman täyttöjen sisäisen veden sekä pohjavesien havaintopisteet on esitetty lupahakemuksen liitteessä 14.

7 7 Kuva 1. Kalliopohjaveden pinnantasot Kalliosuon maanläjitysalueelta pohjavedet kulkeutuvat alueen pohjoisosassa aluetta ympäröiville soille ja edelleen etelään. Irtomaakerroksessa kulkeutuvan pohjaveden vedenjakaja kulkee Högbergsbergetin kohdalla, josta vedet kulkeutuvat etelään havaintoputken 44 suuntaan. Pohjaveden mitattujen korkeustasojen (mitattu 10/2003) perusteella havaintoputkelta 44 (w +45,11 m) ei ole virtausyhteyttä havaintoputkelle 51 (w +46,17 m). Havaintoputki 259/07 on korvannut havaintoputken 51 vuonna Täytön sisäinen vesi ja pohjavesi Kalliosuon maanläjitysalueen täytön sisäisen veden laatua tarkkaillaan havaintopisteessä 53 (alueen pohjoisosa) sekä täyttötöiden edistyessä havaintopisteessä 52 (alueen eteläosa). Kalliosuon maanläjitysalueen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen tarkkaillaan kolmessa havaintopisteessä: havaintopisteissä 44, 258/07 sekä havaintopisteessä 259/07. Havaintopiste 258/07 on korvannut havaintopisteen 43 04/2007 lähtien sekä havaintopiste 259/07 on korvannut havaintopisteen 51 04/2007 lähtien. Vuoden 2009 raudan tutkimustulokset jouduttiin hylkäämään virheellisen esikäsittelyn takia pohjavesien ja täytön sisäisen veden osalta. Havaintopiste 53 Havaintopiste 53 on asennettu maaliskuussa Havaintopisteestä 53 otetaan näyte neljä kertaa vuodessa. Vesinäytteet analysoidaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 (Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven toiminnot) mukaisesti. Vuoden 2010 ensimmäisellä näytteenottokierroksella ei havaintopisteestä 53 saatu otettua näytettä, sillä havaintopiste oli hautautunut lumen alle. Havaintopisteelle 53 on tyypillistä korkea typpipitoisuus. Kuvassa 2. on esitetty sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet havaintopisteessä 53.

8 8 Kuva 2. Sähkönjohtavuus sekä kloridi, sulfaatin ja kokonaistypen pitoisuudet havaintopisteessä 53 Havaintopiste 44 Havaintopiste 44 sijaitsee laaksopainanteessa Kalliosuon ylijäämämaiden täyttöalueen eteläpäässä. Pisteessä tarkkaillaan Kalliosuon maanläjitysalueen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen. Havaintopisteestä otetaan näyte neljä kertaa vuodessa. Näytteet analysoidaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 2 (Ämmässuon alue) mukaisesti. Havaintopisteessä 44 on ph ollut ajoittain koholla (vuonna 2005 ph 7,9 8,2 ja vuonna 2006 ph 8,2 8,3). Vuonna 2009 sähkönjohtavuus havaintopisteessä 44 oli hieman koholla, vaikka kloridi- ja sulfaattipitoisuudet olivat alhaiset. Kuitenkaan maankaatopaikan kuormitusta havaintopisteessä 44 ei ole ollut todettavissa. Kuvassa 3. on esitetty sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet havaintopisteessä 44. Kuva 3. Sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet havaintopisteessä 44

9 Havaintopiste 258/07 Kalliopohjavesipiste 258/07 sijaitsee jätteenkäsittelykeskuksen eteläpuolella kallioiden ympäröimässä painanteessa. Kalliosuon maanläjitysalueen täytön yhteydessä kaakkoisen avo-ojan vedet on käännetty sadevesiviemärillä painanteessa kulkevaan puroon maanläjitysalueen yleissuunnitelman mukaisesti. Pisteestä tarkkaillaan toiminta-alueen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen kauempana toiminta-alueesta. Havaintopisteestä otetaan näyte neljä kertaa vuodessa. Näytteet analysoidaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 2 (Ämmässuon alue) mukaisesti. Kuvassa 4. on esitetty havaintopisteen 258/07 sähkönjohtavuus sekä kloridin, sulfaatin ja fenolin pitoisuudet. 9 Kuva 4. Sähkönjohtavuus sekä kloridin, sulfaatin ja fenolin pitoisuudet havaintopisteessä 258/07 Vuonna 2007 havaintopisteessä 258/07 todettiin kohonneita fenolipitoisuuksia. Pitoisuudet olivat 0,014 mg/l ja ne olivat 0,038 mg/l. Fenolit ovat saattaneet kulkeutua havaintopisteeseen Kalliosuon maanläjitysalueelta alueella tehtyjen räjäytystöiden ja vesienjohtamisjärjestelyiden seurauksena. Keväällä 2007 havaittiin myös Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset (STMp 461/2000, 0,02 mg Ni/l ja 0,05 mg Cr/l) ylittävät pitoisuudet nikkeliä ja kromia ( ,042 mg Ni/l ja 0,075 mg Cr/l). Muutoin havaintopisteessä 258/07 ei ole havaittu kuormitusvaikutusta. Havaintopiste 259/07 Havaintopiste 259/07 sijaitsee Stormossenin suon eteläreunalla. Pisteessä tarkkaillaan Ämmässuon toiminta-alueen mahdollisia vaikutuksia kalliopohjaveteen kauempana ympäristössä. Havaintopisteestä otetaan näyte yhden kerran vuodessa. Näyte analysoidaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun määritysvalikoiman 3 (Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven alue) mukaisesti. Havaintopisteen 259/07 vedenlaadussa ei ole havaittu toiminta-alueen vaikutusta. Kuvassa 5. on esitetty havaintopisteen 259/07 sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pi-

10 toisuudet. Kalliopohjavesipisteessä 259/07 ei ole havaittavissa kuormitusvaikutusta HAVAINTOPISTE 259/ Sähkönjohtavuus ms/m Kloridi mg Cl/l Sulfaatti mg SO4/l Kuva 5. Sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet havaintopisteessä 259/07 Pintavesi Kalliosuon maanläjitysalueen vaikutuksia pintavesiin tarkkaillaan havaintopisteissä KMS, P15 ja P4. Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman pintavesien havaintopisteet on esitetty lupahakemuksen liitteessä 19. Syksyllä 2007, Kalliosuon maanläjitysalueen rakentamistöiden yhteydessä Kaakkoisen avo-ojan vedet ohjattiin sadevesiviemärillä kulkemaan Kalliosuon maanläjitysalueen länsipuolelle. Aikaisempi avo-oja on padottu ja vedet ohjattu putkeen. Putki ohjaa vedet uuteen avo-uomaan Kalliosuon alueen lounaiskulman kohdalla. Toimenpiteen seurauksena Kaakkoisen avo-ojan vedet kulkeutuvat pistettä P16 kohti. Havaintopiste KMS Havaintopiste KMS edustaa Kalliosuon maanläjitysalueen selkeytysaltaan ylivuotoa. Havaintopiste otettiin käyttöön lokakuussa Pisteessä seurataan maanläjitysalueelta tulevan valumaveden laatua. Havaintopisteestä otetaan vesinäyte neljä kertaa vuodessa. Näytteet analysoidaan Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesin yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 3 (Ämmässuontien maanläjitysalue ja Kulmakorven alue) mukaisesti. Kuvassa 6. on esitetty havaintopisteen KMS sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet.

11 11 Kuva 6. Havaintopisteen KMS sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet Vuonna 2008 uudella KMS pisteellä Kalliosuon maanläjitysalueen kuormitusvaikutus oli havaittavissa kohonneena sähkönjohtavuutena (56 ms/m), ammoniumtyppipitoisuutena (1 100 µg/l) sekä nitraatin ja nitriitin summapitoisuutena (31 mg/l). Vuonna 2009 havaintopisteessä KMS havaittiin kohonneet barium- ja kalsiumpitoisuudet sekä korkeat typpipitoisuudet. Myös vuonna 2010 maanläjitysalueen kuormitusvaikutus havaintopisteessä KMS oli havaittavissa kohonneina sähkönjohtavuuden ja typpiyhdisteiden pitoisuuksina. Havaintopiste P15 Havaintopiste P15 edustaa kaakkoisen avo-ojan suunnalta tulevien vesien lisäksi mahdollisia Kalliosuon maanläjitysalueen vaikutuksia. Pisteeseen tulee vesiä kaakkoisen avo-ojan lisäksi maanläjitysalueen selkeytysaltaasta ja maanläjitysaluetta kiertävistä kuivatusojista. Havaintopisteestä P15 otetaan vesinäyte neljä kertaa vuodessa. Näytteet analysoidaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 2 (Ämmässuon alue) mukaisesti. Kaakkoisessa avo-ojassa tehdyt vesienjohtamisjärjestelyt näkyivät havaintopisteen P15 vedenlaadussa loppuvuonna 2007 ja alkuvuonna 2008 sähkönjohtavuuden alenemisena. Toukokuusta 2008 lähtien arvot ovat palautuneet lähemmäksi ennen vedenjohtamisjärjestelyä vallinnutta tilannetta. Havaintopisteellä P15 on havaittu kohonnut sähkönjohtavuus sekä kohonneita kokonaistypen, kloridin, sulfaatin ja raudan pitoisuuksia. Kuvassa 7. on esitetty havaintopisteen P15 sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet sekä kuvassa 8. on esitetty havaintopisteen P15 typpipitoisuus (kokonaistyppi, nitraatin ja nitriitin summa) sekä rautapitoisuus.

12 12 Kuva 7. Havaintopisteen P15 sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet Kuva 8. Havaintopisteen P15 typpi- ja rautapitoisuus Havaintopiste P4 Havaintopiste P4 sijaitsee Loojärveen laskevassa Ämmässuonpurossa Ämmässuonojan ja kaakkoisen avo-ojan liittymispisteen alapuolella. Tarkoituksena on seurata Ämmässuon alueen toimintojen kuormitusvaikutuksia Loojärven suuntaan. Havaintopisteestä otetaan näyte neljä kertaa vuodessa. Näytteet analysoidaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman määritysvalikoiman 2 (Ämmässuon alue) mukaisesti. Kuvassa 9. on esitetty havaintopisteen P4 sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet. Kloridipitoisuudet ovat havaintopisteessä P4 vaihdelleet paljon, mutta kloridipitoisuus on ollut vuoden 2002 jälkeen laskusuunnassa. Poikkeuksena on vuonna 2006 mitattu 160 mg/l.

13 13 Kuva 9. Havaintopisteen P4 sähkönjohtavuus sekä kloridin ja sulfaatin pitoisuudet Fosforipitoisuus havaintopisteessä P4 on keskimäärin pysytellyt samalla tasolla 80-luvulta lähtien lokakuun 2009 fosforipiikkiä lukuun ottamatta. Typpipitoisuudet havaintopisteessä P4 kohosivat kohti vuosituhannen vaihdetta ja laskivat sen jälkeen, mutta muutaman viimeisen vuoden aikana typpipitoisuus on alkanut jälleen kohota. Kuvassa 10. on esitetty havaintopisteen P4 typpi- ja fosforipitoisuudet. Kuva 10. Havaintopisteen P4 typpi- ja fosforipitoisuuden vaihtelu PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Kalliosuon maanläjitysalue sijaitsee keskellä laajaa teollisuustoimintojen aluetta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen välittömässä läheisyydessä. Maankaatopaikan sijoittuminen keskitetylle teollisuustoimintojen alueelle vähentää liikenteestä ja melusta aiheutuvaa haittaa asutukselle ja yleiseen viihtyvyyteen.

14 Alueen suunnittelussa on otettu huomioon täyttötyön turvallisuus sekä täytön ympäristövaikutukset sekä vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen ja maisemaolosuhteisiin. Läjitettävien maamassojen sijoitusta läjitysalueelle valvotaan. Läjitettävät maamassat sijoitetaan siten, että maapenkereestä muodostuu vakaa rakenne. Penkereen pysyvyyteen voidaan vaikuttaa oikealla rakentamistavalla rakentamalla tukipenkereitä sekä oikealla täyttöjärjestyksellä. Maanläjitysalueen rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti. Lisäksi alueelle sijoitettavien massojen laatua valvotaan eikä alueelle sijoiteta alueelle sopimattomia massoja. Reunaojituksella estetään ulkopuolisten vesien pääsy alueelle. Reunaojien sekä läjityksen sisäisten louhepenkereiden ja viettokaltevuuden avulla maanläjitysalueella muodostuvat hulevedet johdetaan tasausaltaaseen. Tasausaltaan avulla voidaan vähentää valumavesien mukana alueelta kulkeutuvan hienoaineksen määrää. Käytettävä vedenpuhdistustekniikka ei tuota jätettä. Alueen pinta- ja pohjavesien laatua tarkkaillaan säännöllisesti. Maanläjitystoiminnan päätyttyä alue maisemoidaan. 14 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Maanläjitysalueen toimintaa tarkkaillaan täyttötyön aikana päivittäin. Lisäksi toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon merkitään alueelle tuodut kuormat sekä arvioidut massamäärät lajikkeittain sekä alueelta käännytetyt kuormat sekä käännytykseen johtanut syy. Myös mahdolliset poikkeamat toiminnassa kirjataan. Maanläjitysalueella pidetään vuosittain katselmus, jossa alueen sekä tasausaltaan kunto tarkistetaan. Tarkastuksesta laaditaan vuosittainen toimintaraportti. Kalliosuon maanläjitysalueen vesien tarkkailu on sisällytetty Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Vesinäytteiden tutkimustulokset raportoidaan yhteistarkkailun raportoinnin yhteydessä. YMÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kalliosuon läjitysalue kuuluu yhtenä alueena Kulmakorven maanläjitysalueeseen, josta on tehty ympäristövaikutusten arviointi (Ramboll Finland Oy: Espoon Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maaainesoton YVA-menettely, ympäristövaikutusten arviointiselostus, Espoo 2009). Hankkeesta vastaava Espoon kaupunki suunnittelee rakentamistoiminnan ylijäämämassojen keskitettyä läjittämistä Kulmakorven alueelle, jossa alueen läjitystilavuutta saadaan nykyisiin suunnitelmiin ja lupiin verrattuna suurennettua louhimalla alue syvemmäksi ja täyttämällä alue korkeammaksi. Hankealue sijaitsee Länsi-Espoossa Espoonkartanon kylässä, Turunväylän eteläpuolella. Alue jakaantuu viiteen osa-alueeseen: Kallio-

15 suon alue, Kulmakorven vanha maanläjitysalue, Jersinmäki, Takapelto ja Välialue, joiden kokonaispinta-ala on 207 hehtaaria. Louhittava massamäärä alueelta on yhteensä 27,8 milj. m 3 ktr eli noin 75 milj. tonnia. Louhintaa on suunniteltu tehtävän noin 93 hehtaarin kokoisella alueella siten, että louhoksen pohja olisi syvimmillään noin 40 metriä nykyisen maanpinnan tason alapuolella. Läjitystä tehtäisiin louhittuihin kaivantoihin sekä nykyisen maanpinnan päälle siten, että tulevan täyttömäen laki kohoaisi korkeimmillaan tasoon +125 metriä. Tällöin alueelle olisi mahdollista sijoittaa noin 75 milj. m 3 puhtaita ylijäämämassoja. Arvion mukaan louhinta alueella kestäisi 35 vuotta ja läjitystoiminta lähes 100 vuotta. Uudenmaan ympäristökeskus on antanut lausunnot Kulmakorven puhtaiden ylijäämämassojen läjityksen sekä maa-ainesten oton ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta ja arviointiselostuksesta (UUS-2008-R-3-531). 15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tiedottaminen Tarkastus Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla siitä Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja Espoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Helsingin Sanomat ja Hufvudstadsbladet -nimisissä sanomalehdissä. Hakemuksesta on annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Kalliosuon maankaatopaikalla on suoritettu tarkastus Tarkastuspöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. Neuvottelussa tuli esille, että rakentamissuunnitelmassa on alusta lähtien noudatettu jyrkempää luiskakaltevuutta kuin lupapäätöksessä. Syytä ei tiedetty. Luiskakaltevuuksia on mitattu vasta nyt, joten tietoa asiassa ei ole ollut aiemmin. Nyt kaltevuudet mitataan vuosittain. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta, Espoon kaupungin suunnittelulautakunnalta, Espoon kaupunginhallitukselta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kalliosuon täyttöalue on toiminut vuodesta 2006 lähtien. Sinne on otettu vastaan ainoastaan puhtaita maa-aineksia, jotka ovat olleet pääasiassa rakennustyömailta poistettuja pintamaita, moreenia, savea, liejusavea ja

16 myös louhetta. Alueella on jatkuva valvonta ja epäasiallista materiaalia sisältävät kuormat on käännytetty. Täyttöalueen vedet kerätään laskeutusaltaaseen. Altaan vettä, alapuolisten ojien ja purojen vettä sekä alueen pohjaveden laatua on seurattu 4 kertaa vuodessa otettavin näyttein. Pintavesissä on havaittu kohonneita sähkönjohtavuuden, ammoniumtyppipitoisuuden sekä nitraatin ja nitriitin summapitoisuuden arvoja. Pohjavesissä ei maankaatopaikan vaikutusta ole havaittu. Merkityksellisiä poikkeamia vesien tarkkailussa ei ole ilmennyt. Alueen melu- ja pölypäästöt ovat rinnastettavissa maanrakennustyömaan päästöihin. Suurin melu- ja pölylähde alueella on täyttöalueen itäpuolella toimivan Rudus Oy:n louhinta- ja murskausalue, jossa louhitaan maantäyttöalueen laajennusta. Länsipuolella täyttöalue rajoittuu Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen alueeseen. Haettu pieni muutos voimassa olevaan ympäristölupaan eli täyttömäärän kasvattaminen voidaan hyväksyä. Luiskakaltevuuden arviointi sisältyy erilliseen suunnitelmaan (Geomap Oy, Kulmakorpi Kalliosuo, maankaatopaikan rakennussuunnittelu ). Tämän mukaan täyttöluiskan maksimikaltevuus voi olla 1:3,5 kun varmuuskerroin on > 1,5. Tällöin läjityksen kokonaistilavuus voi olla 3,9 milj. m 3. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kalliosuon täyttömäen osalta lupamääräyksessä 12. määrätään, että täyttömäen rakentaminen on kokonaisuudessaan suunniteltava ja toteutettava siten, että estetään ja torjutaan haitat ja vaaratilanteet, kuten sortumat, täyttöpenkereen puutteellinen vakavuus ja veden lammikoituminen täyttöalueelle. Täytön lakikorkeus maisemointirakenteineen saa olla korkeintaan Kalliosuon alueella +94. Täytön luiskakaltevuudet saavat olla jyrkimmillään 1:4. Maankaatopaikan reunoille on jätettävä m leveä suoja-alue, jonka puustoa on hoidettava tehokkaan näkösuojan ylläpitämiseksi. Toiminnanharjoittaja esittää, että vastaan otettu ylijäämämaa on ollut oletettua lujempaa ja jyrkempien luiskien rakentaminen turvallisesti on ollut mahdollista, minkä vuoksi vuoden 2010 loppuun mennessä valmistuneet länsipuolen luiskat esitetään jätettäväksi nykyiseen kaltevuuteensa 1:2,5 1:3,8 siltä osin, kuin luiskat ovat valmiit. Jatkossa rakennettavat länsipuolen luiskien yläosat ja täyttömäen eteläosan ja itäpuolen luiskat kokonaisuudessaan muotoillaan jyrkimmillään kaltevuuteen 1:3,5. Lisäksi toiminnanharjoittaja esittää, että täyttöalueen reunoille on jätetty mahdollisuuksien mukaan m leveä suoja-alue. Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue katsoo, että luiskien jyrkkyys ei saa aiheuttaa vaaraa tai haittaa missään tilanteessa, ei esim. poikkeuksellisen kovien rankkasateiden aikana. Luiskien pysyvyydestä on varmistuttava vakavuuslaskelmin sekä arvioimalla luiskarakenteessa käytettyjen maaainesten laatuja. Luiskakaltevuus 1:2,5 edellyttää jyrkänteen aitaamista jo maanläjitysvaiheessa eikä vain lopputilanteessa. Koska täyttöaluetta ei ole aidattu siten, etteivät ulkopuoliset pääsisi kulkemaan alueelle, turvallisuus- 16

17 vaaran estämiseksi luiskan kaltevuus saa olla enimmillään 1:3, mikäli luiskan pysyvyydestä on varmistuttu. Lupamääräyksessä 13. määrätään, että täyttöalueiden saavutettua lopulliset korkeutensa on niiden pinta suojattava eroosiolta ja maisemoitava. Täyttöalueiden maisemointitöitä on tehtävä mahdollisuuksien mukaan yhtä aikaa läjitystyön etenemisen kanssa. Toiminnanharjoittaja esittää hakemuksessaan, että maanläjitystoiminnan päätyttyä alue maisemoidaan. Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue katsoo, että lupamääräyksien tarkistamispäätöksessä on määrättävä maisemointisuunnitelman toimittamisajankohta sekä maisemoinnin suorittamisaika. Alueen pohjoisosassa läjitys on jo suunnitellussa täyttökorkeudessaan ja alueen täyttöaste eteläosassa on %, joten alueen maisemoinnin aloittamiselle alueen pohjoisosassa ei ole estettä. Eroosiohaitan estämiseksi täyttöalue olisi maisemoitava istuttamalla puustoa ja muuta kasvillisuutta alueelle kolmen vuoden kuluessa läjitystyön päätyttyä. Lupamääräyksessä 15. määrätään, että terveyden- ja ympäristönsuojelun kannalta poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Työkoneiden tankkaukset on suoritettava tiivispohjaisella alustalla. Öljyt, öljyiset jätteet ja muut ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisissa astioissa tiivispohjaisella alustalla, josta ei voi aiheutua päästöjä maaperään tai vesiin poikkeuksellisissakaan tilanteissa. Vahingon tai onnettomuuden varalle on alueella oltava aina saatavilla riittävä määrä tarkoitukseen sopivaa imeyttämismateriaalia ja astioita kerätyille aineille. Ongelmajätteet on toimitettava ongelmajätteen käsittelyluvan saaneeseen laitokseen. Toiminnanharjoittaja esittää hakemuksessaan, että yksi polttoainesäiliö on sijoitettu asfaltilla päällystetylle tankkausalueelle. Lisäksi alueella on yksi siirrettävä tankkausajoneuvo sekä yksi polttoainesäiliö maanläjitysalueella puskutraktorin tankkaukseen. Polttoainesäiliöt ovat kaksoisvaippasäiliöitä. Alueelle on varattu imeytysainetta. Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue katsoo, että polttoaineiden varastointi ja työkoneiden tankkaus eivät nykyisellään kaikilta osin edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja että lupamääräyksien tarkistamispäätöksessä on määrättävä edelleen suorittamaan työkoneiden tankkaukset tiivispohjaisella alustalla ja varastoimaan polttoaineet ja ongelmajätteet asianmukaisissa astioissa tiivispohjaisella alueella haitallisten aineiden pääsyn estämiseksi maaperään ja vesiin. Asianmukaisen alustan järjestäminen polttoaineiden varastointia ja työkoneiden tankkausta varten maanläjitysalueelle on yksinkertaisesti toteutettavissa esim. öljyjä pidättäviä HDPE-kalvoja käyttäen. Vesien hallinnasta toiminnanharjoittaja esittää hakemuksessaan, että Kalliosuon täyttöalueen vesien tarkkailu on sisällytetty Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmaan. Vesinäytteiden tut- 17

18 Hakijan vastine kimustulokset raportoidaan yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Uudenmaan ELY-keskuksen Y-vastuualue katsoo, että vesien tarkkailu voidaan hoitaa toiminnanharjoittajan esityksen mukaisesti. Lupamääräys 12. Luiskien jyrkkyys Hakija laatii ELY-keskuksen esittämät vakavuuslaskelmat, mikäli niitä edellytetään. Lisäksi tarkastellaan mahdollisuuksia valmiiden luiskien loiventamiseen. Kaltevuudeltaan 1:3:a jyrkempien luiskien aidat hankaloittaisivat alueen lopputilanteen virkistyskäyttöä, kun taas 1:3 kaltevuuteen loivennetut luiskat eivät asettaisi merkittäviä rajoituksia. Alueella lenkkeilemisen, mäenlaskemisen, pyöräilyn tai muun liikkumisen kannalta on varmasti parempi, ettei luiskassa ole aitaa, johon voi törmätä. Lupamääräys 13. Maisemointi Hakija on käynnistänyt maanläjitysalueiden (Ämmässuontie, Kulmakorpi ja Kalliosuo) maisemointi- ja hoitosuunnitelmien laatimisen. Suunnittelu koskee toimintansa lopettaneiden maanläjitysalueiden lisäksi vielä toiminnassa olevan Kalliosuon maanläjitysalueen tulevaa jälkihoitoa. Suunnittelutyö on aloitettu Ämmässuontien maanläjitysalueen maisemointisuunnitelman tarkistamisesta. Maisemasuunnittelu tullaan aloittamaan myös Kulmakorven ja Kalliosuon maanläjitysalueiden osalta lähiaikoina. Tavoitteena on käynnistää istutukset Espoon maanläjitysalueilla vaiheittain. 18 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Espoon kaupungin Teknisen keskuksen Espoon kaupungin Espoonkartanon kylässä sijaitsevan Kalliosuon maankaatopaikan toimintaa koskevassa ympäristöluvassa No YS 1725, (muutettu osittain Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä No 04/0558/1, ) velvoitetun lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen ja muuttaa ympäristöluvan määräykset kuulumaan seuraavasti: Luokitus ja vastaanotettavat jätteet 1. Kalliosuon maankaatopaikka luokitellaan maa- ja kiviainesjätteen kaatopaikaksi. Maankaatopaikalle voidaan sijoittaa pääkaupunkiseudulta peräisin olevia puhtaita maa- ja kiviainesjätteitä (jätenimikkeet , , ja ). Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sellaisia jätteitä, joita ei voida hyödyntää rakentamisessa tai muussa toiminnassa. Ympäristöhaittojen ehkäisyä koskevat määräykset 2. Alueen kokonaistäyttötilavuus saa olla enintään m 3 rtr. 3. Maa- ja kiviainesjätettä saa vastaanottaa ja läjittää maanantaista perjantaihin klo pois lukien yleiset juhlapäivät.

19 19 4. Maankaatopaikalle sijoitettavista maa- ja kiviainesjätteistä on oltava kuormakirjat, joista ilmenee jätteen määrä, alkuperä osoitetietoineen ja tutkittujen jätteiden tutkimustulokset. Kaikki maankaatopaikalle tuotavat kuormat on tarkastettava vastaanotettaessa. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan yhdyskuntajätteitä tai siihen verrattavia jätteitä, ongelmajätteitä, pilaantunutta maata tai purkujätettä. Mikäli maakaatopaikalle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole sallittu, on jäte viipymättä toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu tai jäte on palautettava sen haltijalle. Maankaatopaikalle ei saa ottaa vastaan maa- ja kiviainesjätettä sellaisilta alueilta, joita on käytetty ampumarata-, huoltoasema-, korjaamo- tai pesulatoimintaan, romun tai jätteiden käsittelyyn, teolliseen toimintaan tai muuhun vastaavaan toimintaan. Mikäli tällaisia jätteitä vastaanotetaan maankaatopaikalle, on niistä toimitettava etukäteen luotettavat tutkimustulokset ja riippumattoman asiantuntijalaitoksen lausunto jätteen haitattomuudesta. 5. Maankaatopaikalle on rakennettava tukirakenteita, joilla estetään ja torjutaan haittoja ja vaaratilanteita, kuten sortumia, täyttöalueen puutteellista vakavuutta ja veden lammikoitumista alueelle. Maankaatopaikan lopullinen korkeus maisemointirakenteineen saa olla enintään tasolla +94 m. Täytön luiskakaltevuus saa olla jyrkimmillään 1:4. Mikäli luiskien pysyvyydestä on varmistuttu, luiskakaltevuudet voidaan jättää jyrkemmiksi kuitenkin enintään jyrkkyyteen 1:3. Luiskakaltevuutta 1:4 jyrkempien luiskien vakavuuslaskelmat on esitettävä lupamääräyksessä 20. esitetyn mukaisesti. Maankaatopaikan reunoille on jätettävä vähintään metriä leveä puustoinen suojavyöhyke. 6. Maankaatopaikalla jälkihoitamattomilla alueilla muodostuvat valumavedet on koottava yhteen ja esikäsiteltävä vähintään selkeytysaltaassa tai muulla vastaavalla tavalla ennen maastoon johtamista. Vesienkäsittelyrakenteet on pidettävä toimintakunnossa. Selkeytysaltaaseen muodostuva liete on poistettava säännöllisesti. Altaan tyhjennyksistä on pidettävä kirjaa lupamääräyksen 19. mukaisesti. Esikäsitellyt valumavedet voidaan johtaa Loojärveen laskevaan ojaan. 7. Alueelle johtava tie ja alueet, jolla työkoneet liikkuvat on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Tarvittaessa maaaineksia ja teitä on kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi. Pölyntorjunnassa on käytettävä ensisijaisesti vettä. Suolan käyttö on sallittu ainoastaan pitkinä kuivina kausina. Kuljetuskaluston puhtaudesta ja alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava.

20 8. Maankaatopaikan toiminnasta ja sen liikenteestä aiheutuva melutaso ei saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db. 9. Työkoneissa käytettävät polttoaineet on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset suoritettava siten, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja suoja-altaalla. Suojaaltaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 prosenttia sille sijoitettavien säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Säiliöautoista täytettävissä öljysäiliöissä on oltava ylitäytön estävät laitteet. Polttoaineen jakelulaitteet on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Polttoainesäiliön on oltava varustettu kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen nro 415/1998 mukaisesti. Polttoainesäiliöt on suojattava siten, että alueella liikkuvat työkoneet eivät aiheuta niille vaaraa. 10. Työkoneiden tankkaus on tehtävä alustalla, jonka maaperä on suojattu riittävän laajalla, polttoainetta kestävällä, tiiviillä kalvolla tai muulla vastaavalla tavalla. Ajoneuvojen ja työkoneiden huollot, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön ja ajoneuvojen pesu alueella on kielletty. Polttoaineiden varastointipaikat ja työkoneiden tankkauspaikat on järjestettävä tämän päätöksen mukaiseksi mennessä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava mahdollisuus tarkastaa varastointi- ja tankkauspaikat niiden valmistuttua, viimeistään edellä asetettuun määräaikaan mennessä. 11. Toiminnassa muodostuvat hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa ko. jätteen vastaanotto on hyväksytty. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteeksi luokiteltavia. Ongelmajätteet ja muut ympäristölle vaaralliset tai haitalliset aineet on varastoitava asianmukaisesti. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Nestemäisessä muodossa olevat ongelmajätteet on varastoitava tiiviillä ja reunakorokkein varustetulla alustalla siten, että ongelmajätteiden pääsy maaperään on estetty. Ongelmajätteet, kuten öljyjäte, öljynsuodattimet, trasselit, akut ja paristot on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisen jätteen vastaanotto. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja öljyä sisältävät jätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava hyödynnettäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. 12. Ulkopuolisten asiaton pääsy ajoneuvoilla alueelle on estettävä lukittavilla puomeilla tai muulla vastaavalla järjestelyllä. 20

21 21 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista tai muista vahingoista tai onnettomuuksista, joissa polttoaineita tai muita haitallisia aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintatai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine- tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi asianmukaisiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeyttämismateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Tiedottamista koskevat määräykset 14. Luvan saajalla on oltava maankaatopaikan toiminnasta ja valvonnasta vastaava henkilö, joka on selvillä ympäristölupapäätöksestä ja sen määräyksistä. Vastuuhenkilö ja hänen sijaisensa yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. 15. Läjityksen päättymisestä ja maisemointitöiden valmistumisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vähintään kuukausi ennen läjityksen päättymistä ja töiden valmistumista. Tarkkailussa havaituista poikkeuksellisista muutoksista on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille välittömästi. Tarkkailu-, kirjanpito- ja raportointimääräykset 16. Maankaatopaikka-alueen vesien keräys- ja käsittelyjärjestelmien kunto on tarkastettava kuukausittain. Maankaatopaikan, sen ojien ja liikennealueiden kuntoa, kuten halkeamia ja painaumia on tarkkailtava vähintään puolivuosittain tehtävillä tarkastuksilla. Täytön pinta-alaa, korkeutta, painumista ja luiskakaltevuutta on tarkkailtava vuosittain. Havaitut viat on korjattava viipymättä. Tarkastuksista on pidettävä kirjaa lupamääräyksen 19. mukaisesti. 17. Luvan saajan on tarkkailtava maankaatopaikan jätetäytön sisäistä vettä, läjitysalueelta johdettavia vesiä sekä niiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin

22 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on osallistuttava Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuun ja tarkkailutulokset on raportoitava yhteistarkkailuohjelmasta annetun päätöksen mukaisesti. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 18. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin. Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelossa esiintyvää jaottelua. 19. Luvan saajan on pidettävä kirjaa maankaatopaikan toiminnasta ja laadittava tiedoista yhteenveto vuosittain helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: 22 vastaanotettujen maa- ja kiviainesjätteen määrä (m 3 rtr/a), laatu, alkuperä, toimittaja ja toimitusajankohta alueelta poistoimitetut maa-ainesjätteet; niiden määrä, laatu, vientiajankohta, kohde ja viejä käytössä olevan läjitysalueen pinta-ala ja jäljellä oleva täyttötilavuus sekä kartta läjitysalueen täyttötilanteesta, täytön luiskakaltevuuksista sekä jälkihoidetuista alueista maankaatopaikka-alueen ojien, altaiden ja kaivojen sekä muiden rakenteiden huolto- ja korjaustoimenpiteet yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet) vuoden aikana toteutuneet ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa maa- ja kiviainesjätteen laadunvalvontatulokset yhteenveto vesien tarkkailutuloksista yhteistarkkailuohjelman mukaisesti.

23 Kirjanpitotiedot on pyydettäessä esitettävä Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen, alueen viimeistely ja jälkihoito 20. Luvan saajan on toteutettava maankaatopaikan pohjoisosan lopullinen muotoilu vaiheittain maankaatopaikan saavutettua lopullinen korkeutensa. Maankaatopaikan pinta on tasoitettava ja luiskat on muotoiltava määräyksen 5. mukaisesti. Muotoilun jälkeen alue on maisemoitava. Maisemointityöt on aloitettava maankaatopaikan pohjoisosan ja lupapäätöksen liitteenä olevan asemapiirustuksen no , päivätty , leikkausjanan B-B välisellä alueella viimeistään mennessä. Maisemointityöt on saatettava päätökseen vaiheittain kuitenkin viimeistään kolmen (3) vuoden kuluttua läjityksen päättymisestä kyseisellä täyttöalueella. Luvan saajan on laadittava koko maankaatopaikka-alueen kattava vaiheittainen maisemointisuunnitelma, joka sisältää maa-ainesten laatuun perustuvat luiskakaltevuuksien vakavuuslaskelmat, arviot luiskien vakavuuksista, suunnitelman läjityksen lopettamisen jälkeisistä toimista sekä jälkihoitotöiden suorittamisen vaiheittaiset aikataulut. Suunnitelma on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä. Maisemointitöiden valmistumisesta on ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle määräyksen 15. mukaisesti. Valvontaviranomaisille on varattava mahdollisuus tarkastaa maisemoidut alueet niiden valmistuttua. 23 RATKAISUN PERUSTELUT Perustelut lupamääräysten tarkistamiselle Edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Espoon kaupungin Teknisen keskuksen Kalliosuon maankaatopaikan toiminta täyttää edelleen ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Tällä päätöksellä on tarkistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen antaman Espoon kaupungin teknisen keskuksen Kulmakorven maankaatopaikan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen No YS 1725 (muutos Vaasan hallinto-oikeus No 04/0558/1, ) Kalliosuon maankaatopaikkaa koskevat lupamääräykset ja muutettu ne vastaamaan tämän hetken lainsäädännön vaatimuksia. Määräyksiä tarkistettaessa on otettu huomioon toiminnassa tapahtuneet muutokset.

24 24 Luvan myöntämisen edellytykset Maankaatopaikan toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, laatu ja ympäristöluvan vaatimukset huomioon ottaen käytettävissä ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentissa tarkoitettu riittävä asiantuntemus. Lupamääräysten yleiset perustelut Maankaatopaikan alue on voimassa olevassa yleiskaavassa varattu kaatopaikka-alueeksi (EK). Alueella ei ole asemakaavaa. Maankaatopaikan etelä- ja itäosat ovat metsätalouskäytössä. Itäpuolella noin 450 metrin päässä alueesta on käytöstä poistetut maan- ja tuhkanläjitysalueet sekä aktiivinen kiviainesten ottoalue. Länsipuolella alue rajoittuu osin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 700 metrin päässä lounaassa ja 900 metrin päässä etelässä. Muut asuinalueet sijaitsevat yli kilometrin etäisyydellä maankaatopaikasta. Lähin tärkeä pohjavesialue Järvikylä ( ) sijaitsee noin metrin päässä alueen eteläpuolella. Läheinen Kakarlammen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 750 metrin päässä koillisessa. Asetettujen lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta ja rajata ne mahdollisimman vähäiseksi. Puhtaiden maa- ja kiviainesten läjitystoiminta ei aiheuta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Maankaatopaikan koolle ja korkeudelle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Ojiin johdettavien pintavesien ja alueen pohjavesien laatua tarkkaillaan sekä alueelle tuotavien maa- ja kiviainesmassojen laatua valvotaan. Maankaatopaikka maisemoidaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua läjityksen päättymisestä ottaen huomioon alueen ympäristö. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Tarkistettujen lupamääräysten perustelut Määräys 1. Kaatopaikka on luokiteltu maankaatopaikaksi, johon saa sijoittaa vain puhtaita maa- ja kiviainesjätteitä. Sijoitettavaksi on hyväksytty vain sellaisia maa-aineksia, joita ei voida hyödyntää muualla jätelain periaatteiden mukaisesti. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain jäteluokituksen mukaisia tai vastaavan laatuisia jätteitä. (YSL 43, YSA 20, JL 6, YMA yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 1129/2001)

25 25 Määräykset 2. ja 3. Maankaatopaikan koolle on asetettu rajat, joilla varmistetaan, että toiminta pysyy suunnitelman mukaisena. Läjitystoiminnan vuorokautinen toiminta-aika on tarpeen rajata lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen ehkäisemiseksi. Yleisillä juhlapäivillä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsiäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, joulupäivää sekä Tapaninpäivää. (YSL 43, YSA 20, NaapL 17 ) Määräys 4. Kaatopaikalle tulevien kuormien tarkastamisella voidaan varmistua siitä, että täyttöalueelle ei joudu pilaantuneita maita tai jätettä, jonka vastaanottamiseen maankaatopaikalle ei ole lupaa. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on luvan saaja velvollinen, jos kuormaa ei palauteta takaisin, toimittamaan jäte asianmukaiseen käsittelypaikkaan. Kuormakirjojen avulla pystytään alueelle tuotavien maa- ja kiviainesjätteiden alkuperää ja määrää seuraamaan. Maa- ja kiviainekset luokitellaan pilaantumattomiksi, jos niiden haittaainepitoisuudet alittavat maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista annetun valtioneuvoston asetuksen (214/2007) liitteessä esitetyt alemmat ohjearvot. (YSL 43, JL 4, 6, 9, 15, VNA maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista 214/2007) Määräykset 5. ja 6. Maanläjitys on edellytetty rakennettavaksi ja toteutettavaksi suunnitelmallisesti niin, ettei siitä aiheudu haittaa ympäristölle. Luiskakaltevuudeksi on hyväksytty 1:4. Aiemmasta ympäristöluvasta poiketen alueelle voidaan hyväksyä myös enintään 1:3 luiskakaltevuuksia edellyttäen, että luiskien pysyvyys osoitetaan vakavuuslaskelmin. Suoja-alueen puusto ehkäisee toiminnasta syntyvän pölyn leviämistä. Alueen pintavedet on edellytetty kerättäväksi hallitusti ja johdettavaksi siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle. Hulevesien hallinnalla ja asianmukaisilla vesienkäsittelyrakenteilla varmistetaan, että alueelta ei kulkeudu ympäristöön haitta-aineita tai haitallisessa määrin kiintoainetta tai muuta kuormitusta. (YSL 43, YSA 20, JL 6, JA 8 ) Määräys 7. Määräys on annettu kohtuuttoman pölyhaitan ehkäisemiseksi. (YSL 43 ) Määräys 8. Melua koskeva määräys on annettu valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoista mukaisena. (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Määräykset 9. ja 10. Määräykset on annettu polttoaineiden maaperään ja pohjaveteen joutumisen ja siitä aiheutuvan terveyshaitan ehkäisemiseksi. ELY-keskuksen lausunnossa on huomioitu polttoaineiden varastoinnin ja tankkauspaikan puutteet ja todettu että ne eivät edusta nykyisellään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Määräys on annettu vesien ja maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi (YSL 7, 8, 43 )

26 26 Määräys 11. Määräys on annettu jätelain vaatimusten mukaisena. Jätteiden ja ongelmajätteiden asianmukainen käsittely ja hyödyntäminen on tehtävä laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (YSL 43, 45, JL 6, 15, VNp 659/1996) Määräys 12. Alueelle johtavan tien sulkeminen lukittavalla puomilla estää luvattomien kuormien tuomisen maankaatopaikalle toiminta-ajan ulkopuolella. (YSL 43, JL 6, 51, JA 8, NaapL 17 ) Määräys 13. Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen valvonnan toteuttamiseksi ja päästöistä mahdollisesti aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia että vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan polttonesteen leviäminen ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä sitä siihen tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. Jos toiminnasta aiheutuu tai uhkaa välittömästi aiheutua ympäristön pilaantumista, toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai jos pilaantumista on jo aiheutunut, sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. (YSL 5, 7, 8, 43, 62, YSA 20, 30, JL 6, JA 8 ) Määräykset 14. ja 15. Jätteiden käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva käsittelypaikan vastaava hoitaja. Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Vastaava hoitaja valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Maanläjityksen eri vaiheista ja tarkkailussa tapahtuneista muutoksista ilmoittaminen on tarpeen maakaatopaikan valvonnan toteuttamiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi. (YSL 43, YSA 20, JL 51, JA 10 ) Määräykset 16. ja 17. Maankaatopaikan alueen tarkkailu ja vesienkäsittelyjärjestelmän säännöllinen toimivuuden tarkastaminen ovat tarpeen toiminnan ympäristövaikutusten ja mahdollisen pilaantumisen havaitsemiseksi ajoissa niin, että toiminnoista ei aiheudu poikkeavia päästöjä maaperään eikä pinta- ja pohjavesiin. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja toimittava niin, että vaikutukset minimoidaan. Alueella muodostuvien hulevesien laadun seurannalla selvitetään ojaan johdettavien hulevesien laatua ja varmistetaan, ettei alueelta kulkeudu ympäristöön haitta-aineita tai haitallisessa määrin kiintoainetta tai muuta kuormitusta. Maa-ainesten läjittäminen on aloitettu vuonna 2006 ja maankaatopaikan sisäisen vedenpinnan korkeutta ja laatua, alueen kalliopohjavettä ja las-

27 keutusaltaalta lähtevää vettä sekä pintavesiä Loojärveen laskevassa ojastossa tarkkaillaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Maankaatopaikan sisäinen vesi on laadultaan typpipitoista. Kalliopohjavedessä maankaatopaikan vaikutusta on havaittu yksittäisinä fenolin, kromin ja nikkelin kohonneina arvoina vuonna Myöhemmin em. aineita ei ole havaittu. Laskeutusaltaalta lähtevässä vedessä ja Loojärven ja maankaatopaikan välisten ojien pintavedessä toiminnan vaikutus on näkynyt lähinnä kohonneena sähkönjohtavuuden, kloridin, sulfaatin ja typpiyhdisteiden pitoisuuksina. Maa-ainesten läjittäminen alueella on laajaa ja pintamaat on poistettu laajalti. On mahdollista, että rankkasateiden valumavedet vaikuttavat alueen pinta- ja pohjavesiin. Toiminnan vaikutuksia vesiin on määrätty edelleen tarkkailtavaksi ja raportoitavaksi Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. (YSL 43, 46, YSA 20, JL 6, JA 8, JL 51, 52 ) Määräys 18. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan muun muassa mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin (YSL 43, 108 ) Määräys 19. Kirjanpitoa ja raportointia koskeva määräys on tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi. (YSL 46, JL 51, 52, JA 22 ) Määräys 20. Jätteiden vastaanoton lakattua jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikassa tai sen osassa on käytetty paikka tai sen osa viipymättä saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu jäteasetuksen 8 :ssä tarkoitettua vaaraa tai haittaa. Määräyksessä on edellytetty maisemointi aloitettavaksi alueen pohjoisosassa määräaikaan mennessä ja vaiheittainen jälkihoitosuunnitelma esitettäväksi jo ennen läjityksen päättymistä alueella. Maisemoinnilla maankaatopaikka-alue sopeutetaan ympäristöön. Suunnitelmallinen jälkihoito ja alueen tarkastaminen maisemoinnin valmistuttua ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 43, 90, YSA 20, JA 8, 9 ) 27 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN HUOMIOONOTTAMINEN Ympäristölupaa tarkistettaessa on otettu huomioon Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta seuraavasti: Päätöksessä on annettu määräykset läjityksenaikaisesta pintavesien käsittelystä ja johtamisesta ja pohjavesien tason ja laadun tarkkailusta. Toiminnasta ei aiheudu haitallisia vaikutuksia Kakarlammen luonnonsuojelualueelle eikä Gumbölenjoen tai Mankinjoen meritaimenkannalle. Kalliosuon alue ei sijaitse Gumbölenjoen eikä Dämmanin vedenottamoiden alueella.

28 Alueen maisemoinnista on huolehdittu, kun ympäristölupapäätöksessä on annettu määräykset ryhtyä maisemointitöihin jo ennen läjityksen päättymistä. Ympäristölupapäätöksessä on lisäksi annettu määräykset, joiden mukaan läjitysalueelle tuodaan vain puhtaita maamassoja ja kuljetukset tehdään päiväsaikaan. Läjitysalueen alapuolisten vesien samentumista ehkäistään käsittelemällä pintavedet laskeutusaltaassa ennen niiden johtamista maastoon. Lisäksi lähialueen kaivovesien laatua tarkkaillaan ja pinta- ja pohjavesiä tarkkaillaan Ämmässuon Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. 28 VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Lausunnoissa esitetyt seikat on otettu huomioon tämän päätöksen määräyksissä sekä niiden perusteluissa esitetyllä tavalla. KORVATTAVAT PÄÄTÖKSET Tämä päätös korvaa seuraavat päätökset siltä osin kuin ne koskevat Kalliosuon maankaatopaikan toimintaa: Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä ympäristönsuojelulain (86/2000) mukainen ympäristölupa No YS 1725, (Dnro UUS Y ) Espoon kaupungin teknisen keskuksen Kulmakorven maankaatopaikan toimintaan, joka käsittää Kalliosuon, Takapellon ja Kulmakorven täyttöalueet. Vaasan hallinto-oikeuden päätös No 04/0558/1, em. ympäristöluvan No YS 1725, lupamääräysten 6, 9, 14 ja 17 muuttamisesta ja toiminnan aloittamisluvan myöntämisestä. LUVAN VOIMASSAOLO Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkastaminen Luvan saajan on toimitettava mennessä Etelä-Suomen aluehallintovirastoon hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä ainakin seuraavat tiedot:

29 maankaatopaikalle sijoitetut maa- ja kiviainekset sekä arvio jäljellä olevasta täyttötilavuudesta toiminnassa ja sen ympäristön maankäytössä tapahtuneet muutokset yhteenveto alueen pinta- ja pohjavesitarkkailujen tuloksista arvio toiminnan ympäristövaikutuksista selvitys jälkihoidetuista alueista ja suunnitelma maankaatopaikan jälkihoitotoimista aikatauluineen muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä säädetyt tiedot soveltuvin osin. (YSL 55 ) Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) 29 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, jos päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 46, 53 56, 62, 90, 96, 97, 100, 105, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18 20, 30, 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 7, 8 10, 20, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Laki aluehallintovirastoista (896/2009) 4 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta.

30 30 Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun valtioneuvoston asetuksen aluehallintoviraston maksuista 1145/2009) mukaisesti. Asetuksen liitteen 2.1. kohdan maksutaulukon mukaan vähintään tonnin vuotuiselle jätemäärälle mitoitetun maankaatopaikan ympäristöluvan käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista ja lupamääräysten tarkistamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Espoon kaupunki, Tekninen keskus, PL 41, Espoo Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Espoon kaupungin terveydensuojeluviranomainen Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta Espoon kaupunginhallitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Espoon kaupungin virallisella ilmoitustaululla.(ysl 54 )

31 31 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Liitteet Liite 1. Maankaatopaikan asemapiirustus no , (hakemuksen liite 9) Liite 2. Valitusosoitus Pekka Häkkinen Anne Puska Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Pekka Häkkinen ja asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Puska.

32 LIITE 1