KIERTOKIRJE KOKOELMA

Transkriptio

1 POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1962 N:o 167 N :o 167. Kiertokirje rahanuudistuksen aiheuttamista toimenpiteistä toimipaikkojen kassaliikkeessä, tilinpidossa ja palkanmaksussa. Posti- ja lennätinhallitus on kiertokirjeellään 163/62 antanut yleisohjeet rahanuudistuksen aiheuttamista toimenpiteistä sekä kiertokirjeellään 109/62 periaatteelliset määräykset postimerkkien osalta ja kiertokirjeellään 166/62 määräykset rahanuudistuksen aiheuttamista toimenpiteistä eri arvomerkkien osalta. Postisäästöpankki on kiertokirjeellään 30/62 antanut ohjeet kyseisistä toimenpiteistä säästö- ja siirtoliikkeen osalta. Valtiovarainministeriö ja Suomen Pankki ovat julkaisseet kirjasen Rahanuudistus , jota on jaettu postipiirien piirikonttoreille, puhelinpiirien piirikonttoreille ja niiden välityksellä alueteknikkojen toimistoille, radioasemille, ylitoimipaikoille, postiasemille I ja 11, posti- ja lennätinasemille sekä konttorin haaraosastoille I, II ja III, postitarkastajien toimesta postipysäkeille ja konttorin haaraosastoille IV ja V sekä lennätinosaston toimesta niille puhelinasemille, joissa liikenne hoidetaan käsi välitteisestä Rahanuudistuksen aiheuttamista toimenpiteistä toimipaikkojen kassaliikkeessä, tilinpidossa ja palkanmaksussa postija lennätinhallitus antaa seuraavat määräykset. A. KASSALIIKE 1. Raha Niinkuin posti- ja lennätinhallituksen kiertokirjeestä 163/62 ja julkaisusta R a h a n uudistus käy ilmi, on vuoden 1963 alusta rahayksikkönä edelleenkin markka, jossa on sata penniä. Uusi, vuoden 1963 markka ( = nykymarkka, lyh. nmk; ruotsiksi nymark, lyh. nmk) on sata kertaa niin suuri kuin nykyinen vuoden 1962 markka ( vanha markka, lyh. vmk; ruotsiksi gammal mark, lyh. gmk). Vuoden 1963 alussa lasketaan liikenteeseen uudet setelit ja metallirahat. Uudet setelit ja metallirahat ovat ulkonäöltään ja kooltaan samanlaisia kuin niitä ostoarvoltaan vastaavat vanhat setelit ja metallirahat. Tähän on tarkoituksellisesti pyritty sen vuoksi, että käytännössä voitaisiin samanarvoiset setelit tunnistaa yleensä värin ja kuvion sekä metallirahat taas lähinnä arvoluvun ja koon sekä samannäköisyyden perusteella /5 Kaikki nykyisin liikkeessä olevat rahat ovat laillisia maksuvälineitä myös rahanuudistuksen jälkeen. Vanhat rahat eivät menetä arvoaan ja on niiden ostovoima rahanuudistuksen jälkeenkin sama kuin tähän asti. Vanhojen rahojen vaihtamiselle ei ole säädetty mitään määräaikaa, vaan ne ovat jatkuvasti käypiä. Rahanuudistus ei sisällä mitään nykyisin käytössä olevien rahojen pakollista vaihtamista uusiksi rahoiksi. Myöskään se ei edellytä yleisöltä mitään erityisiä toimenpiteitä rahojen vaihtamiseksi. Vanhoja ja uusia rahoja voidaan käyttää rinnan kaikissa maksuissa riippumatta siitä, kenelle maksu on suoritettava ja kummassa rahayksikössä maksu on vahvistettu, sovittu tai ilmoitettu. Koska vanhat rahat pysyvät laillisina maksuvälineinä, kenelläkään ei ole oikeutta asettaa ehtoja siitä, millaisissa rahoissa maksu olisi hänelle suoritettava. Postiasemille jakelu N :o 52

2 2 Rahanuudistuksen kannalta on kuitenkin välttämätöntä, että milloin toimipaikalla on käytössään molempia, vanhaa ja uutta rahaa, tulee uutta rahaa ensisijaisesti käyttää asiakkaille maksuja suoritettaessa tai rahasta takaisin annettaessa. Väärinkäsitysten välttämiseksi on toimipaikkojen erityisesti huomattava, ettei niillä rahanuudistuksen johdosta ole mitään velvollisuuksia toimia rahanvaihtajina, jotta jokin liike, rahalaitos tms. saisi vanhaa rahaa vaihtamalla käyttöönsä uutta rahaa. Uuden rahan lähettämisestä toimipaikoille vuoden 1963 alussa on määrätty 8. kohdassa. 2. Shekit ja pankkivekselit Jos shekki tai pankkivekseli kirjoitetaan vuoden 1962 puolella, on se aina kirjoitettava vanhassa, vuoden 1962 rahassa, vaikkapa maksusuoritus tapahtuisikin vasta vuonna Jos taasen shekki tai pankkivekseli kirjoitetaan vuonna 1963, on se ehdottomasti kirjoitettava uudessa, vuoden 1963 rahassa. Shekeissä ja pankkivekseleissä siis asettamispäivä määrää, onko shekki tai pankkivekseli kirjoitettava vanhassa tai uudessa rahassa. Vanhassa rahassa kirjoitetuissa eli vuonna 1962 asetetuissa shekeissä ja pankkivekseleissä, jotka irrallisina tuodaan v toimipaikkaan maksuvälineinä, erotetaan kulmaviivalla (\ ) nyky pennit nykymarkoista ja pystyviivalla markkamäärät kolminumeroisiin ryhmiin. Rahamäärä mk ( vuoden 1962 rahaa) viivoitetaan vuonna 1963 seuraavasti mk. Viivoitus koskee ainoastaan numeroin kirjoitettua rahamäärää. Viivaus on suoritettava tekstistä selvästi poikkeavalla värillä, esim. punaisella, ja sen tarkoituksena on helpottaa vanhassa rahassa kirjoitettujen rahamäärien lukemista nykymarkoissa eli vuoden 1963 rahassa. Huomattava on, ettei kirjaimin kirjoitettuja rahamääriä saa muuttaa. 3. Postiosoitukset Postiinmaksettava postiosoitus kirjoitetaan aina sen vuoden rahassa, jonka aikana se viedään osoitusvarainkassakirjaan A. Joissakin tapauksissa on asiakkaille saatettu maksujen perimiseksi lähettää sellaisia postiosoituslomakkeita, joiden määrät erääntyvät vuonna 1963 maksettaviksi ja joihin on suoritettava rahamäärä merkitty vuoden 1963 rahassa. Jos tällainen postiosoitus maksetaan jo vuoden 1962 puolella postiin, on kirjoitettava uusi postiosoitus, johon rahamäärä kirjoitetaan vuoden 1962 rahassa. Postiinjättötoimipaikan päivämääräleima ja tarkistusleima on siis ratkaiseva sen, onko osoitus kirjoitettu vuoden 1962 tai vuoden 1963 rahassa. Vuonna 1963 ulosmaksettaessa edellisen vuoden postiosoituksia, tehdään maksutoimipaikassa tällaisten, vuoden 1962 rahassa kirjoitettujen postiosoitusten numeroin merkittyyn rahamäärään edellä 2. kohdan 2. kappaleessa tarkoitettu viivaus, jotta helpotettaisiin rahamäärän lukemista nykymarkoissa eli vuoden 1963 rahassa. Osoituksiinkaan ei tehdä minkäänlaisia muutoksia kirjaimin kirjoitetun rahamäärän kohdalle. Tällaiset maksetut osoitukset merkitään vuonna 1963 osoitusvarainkassakirjaan B vuoden 1963 rahan määräisinä eli nykymarkoissa. Kansainvälisistä postiosoituksista on ei ainoastaan postiinjättöpäivän, vaan erityisesti myös asianomaisessa ulkomaanvaluutassa sisäänmaksetun rahamäärän perusteella selvitettävä ulosmaksettava rahamäärä. Jos syntyy epäselvyyttä ulosmaksettavan rahamäärän oikeellisuudesta, on ulosmaksettava määrä tarkistettava asianomaisen vaihtopostitoimipaikan kanssa. 4. Postiennakkolähetykset ja postiennakkoosoitukset Postiennakkolähetyksiä vastaanotettaessa tulee niiden osoitekortissa ja siihen liittyvässä postiennakko-osoituksessa tai -tilillepanokortissa samoinkuin itse lähetyksessä olla rahamäärä merkittynä lähetyksen postiinjättöpäivänä voimassa olevan rahayksikön mukaisena, siis vuonna 1962 postiin jätettäessä vanhan rahan ja vuonna 1963 uuden rahan mukaisina. Postiennakkolähetyksiä lunastettaessa ratkaisee lähetyksen postiinjättöleiman päivämäärä sen, minkä vuoden rahan määräisenä postiennakko asiakkaalta peritään. Kun vuonna 1963 asiakkaalta peritään postiennakon määrä sellaisesta lähetyksestä, johon postiinjättöleiman mukaan ennakon määrä on merkitty vuoden 1962 rahassa, tehdään postiennakko-osoitukseen tai sitä vastaavaan tilillepanokorttiin edellä 2. kohdan

3 3 2. kappaleessa edellytetty, nykymarkoissa lukemisen helpottamiseksi tarkoitettu viivaus. Kirjaimin kirjoitettua postiennakon rahamäärää ei muuteta. Osoitus merkitään osoitusvarainkassakirjaan A vuoden 1963 rahan määräisenä, jollaisena myös kuitti maksun suorittajalle annetaan. Tilillepanojen käsittelystä on määrätty edellä mainitussa postisäästöpankin kiertokirjeessä 30/62. Maksettaessa postiennakko-osoitusta sen vastaanottajalle noudatetaan edellä 3. kohdassa postiosoitusten maksamisesta annettuja rahanuudistuksesta johtuvia määräyksiä. 5. Sanomalehtitilaukset. Sanomalehden julkaisi janhinnan suorittamislaskut. Kul j etusmaksulaskelmat Vuodeksi 1963 julkaistuissa sanomalehtihinnastoissa on sanomalehtien tilaushinnat määrätty vuoden 1962 rahassa. Kuluvana vuonna merkitään vastaanotetut tilaukset sanomalehtivarainkassakirjaan A vanhan rahan määräisinä. Vuonna 1963 pysyvät sanomalehtihinnastoon merkityt tilaushinnat edelleen voimassa siten, että niiden arvo on uuden rahalain mukaisena rahayksikkönä sadasosa merkitystä arvoluvusta eli siis pennejä. Vuonna 1963 merkitään siis vastaanotetut tilaukset sanomalehtivarainkassakirjaan A sanomalehtihinnaston osoittamina pennimäärinä. Sanomalehden julkaisijan tulee vuonna 1963 laatia vuoden 1962 rahassa vastaanotetuista sanomalehtitilauksista julkaisi janhinnan suorittamislasku siten, että tilaushinnat laskussa ovat vuoden 1963 rahassa eli sadantena osana tilauksiin merkityistä vuoden 1962 markkamääräisistä tilaushinnoista. Vuonna 1963 välityspalkkio on edelleen 5 % ja alin välityspalkkio on 10 penniä tilauskaudelta. Kun sanomalehtien julkaisijoilta peritään vuonna 1963 kuljetusmaksuja, jotka on suoritettava vuoden 1962 aikana tapahtuneista kuljetuksista, on tällainen laskelma laadittava vuoden 1963 rahassa, vaikkakin perintä kohdistuu vuoteen Numerokappaleelta perittävä kuljetusmaksu on vuonna ,5 penniä (0,55 penniä) ja jokaiselta kilolta tai sen osalta maksettava kuljetusmaksu 15 penniä. Muut julkaisijoilta perittävät maksut ovat vastaavasti sadasosa vuoden 1962 maksuista. Osapennien tasoittamisesta on annettu ohjeet kiertokirjeen 163/62 kohdassa D. Edellä olevasta tulee ilmestymispaikkakuntien toimipaikkojen ilmoittaa asianomaisille lehtien julkaisijoille. 6. Lennätin- ja puhelinmaksusaatavat Kirjoitettaessa ensi joidukuussa perintään meneviä lennätin- ja puhelinlaskuja on laskukuoreen sekä perintätilillepanokorttiin rahamäärä kirjoitettava vanhan rahayksikön mukaisena ja rahamäärän selvennykseksi on kumpaankin merkittävä vanhan markan lyhennys vmk. Jos tällainen lasku siirtyy perimättömänä vuoden 1963 puolelle, muutetaan laskun määrä osoittamaan uuden rahalain mukaista rahayksikköä viivauksella kuten 2. kohdan 2. kappaleessa on määrätty. Ensi tammikuussa perintään lähetettävät lennätin- ja puhelinlaskut voivat sisältää sekä vanhan rahayksikön mukaisia joulukuun puhelumaksutodisteita että uuden rahayksikön mukaisia, vuosimaksuja koskevia kassakirjakuitteja, mikä laskuja valmistettaessa on erikoisesti otettava huomioon. Tammikuussa perintään menevät tällaiset laskut ja perintätilillepanokortit kirjoitetaan yksinomaan uuden rahayksikön mukaisena, ja on laskukuoreen ja perintätilillepanokorttiin rahamäärän selvennykseksi merkittävä uuden rahayksikön lyhennys nmk. 7. Laskut Toimipaikkojen on kaikissa laskuissaan ensi vuoden alusta lukien ehdottomasti käytettävä uuden rahalain mukaista rahayksikköä siitäkin huolimatta, että lasku kohdistuu vuoteen 1962 tai sitä aikaisempaan aikaan. Kun toimipaikka vuonna 1963 joutuu suorittamaan tai tileissä tilittämään sellaisen laskun tai sille pyytämään tilitysluvun, johon rahamäärä on merkitty vuoden 1962 eli vanhan rahan mukaisena, on tällaisessa laskussa sen loppusumma viivattava siten kuin 2. kohdan 2 kappaleessa on määrätty nykymarkkojen lukemisen helpottamiseksi. Tällaiselle laskulle pyydetään tilityslupa uuden rahan mukaiselle määrälle. Sen suuruisena se myös maksetaan ja vuoden 1963 tileissä tilitetään. 8. Rahalähetykset. Kassansäästöt Suomen Pankki tulee tammikuun 1 päivästä 1963 lukien laskemaan liikenteeseen vain uuden rahayksikön määräisiä seteleitä

4 4 ja metallirahoja. Vanhan rahayksikön määräiset setelit ja kovan rahan Suomen Pankki poistaa liikenteestä sitä mukaa kuin niitä palautuu Suomen Pankkiin. Uuden rahan lähettämisestä postikonttoreille- posti- ja lennätinkonttoreille, postitoimistoille sekä posti- ja lennätintoimistoille, ilman näiden toimipaikkojen omaa tilausta, on sovittu Suomen Pankin kanssa siitä, että mainituille konttoreille lähetetään enintään nmk:n ja toimistoille enintään nmk:n suuruinen erilaista uutta rahaa sisältävä rahalähetys. Rahalähetys lähetetään Suomen Pankin asianomaisesta konttorista vuoden 1962 viimeisenä arkipäivänä, joten lähetys on useimmissa toimipaikoissa tammikuun 2 p:n ä Nämä rahalähetykset päivätään vuodelle 1963 ja otetaan ne tileihin tammikuun 1963 rahalähetyksenä. Tarkoituksena on, että postitoimipaikat käyttävät näin saamansa uuden rahan omiin ja alitoimipaikkojensa maksusuorituksiin suoraan yleisölle, ei siis kassantäydennykseksi esim. yksityisille rahalaitoksille. Edellämainittujen rahalähetysten lisäksi tulee Postisäästöpankki tilaamaan tarvittaessa toimipaikoille kassantäydennystä tililtäottojen suorittamista varten. Siitä miten ne toimipaikat, joiden sijaintipaikkakunnalla on Suomen Pankin konttori, saavat uutta rahaa vuoden 1963 alkaessa, ilmoitetaan näille toimipaikoille erikseen. Niinkuin edellä 1. kohdassa mainittiin tulee toimipaikkojen vuonna 1963 maksusuorituksissa pyrkiä ensisijaisesti käyttämään uutta rahaa. Sensijaan toimitettaessa tarpeettomia varoja Suomen Pankkiin, tulee poislälietettävän rahan ensisijaisesti olla vanhaa rahaa. Rahanuudistuksen jouduttamiseksi on postija lennätinhallitus päättänyt, että ensi tammikuun 2 12 päivinä ei tarvitse, poiketen tiliohjesäännön 44 :ssä annetuista toimipaikkojen kassansäästöä koskevista määräyksistä, lähettää uutta rahaa pois Suomen Pankkiin. Sanottuna aikana tulee Suomen Pankkiin mikäli mahdollista lähettää kaikki se vanha raha, joka ylittää kassansäästöstä annettujen määräysten edellyttämän päivittäisen rajan. Suomen Pankkiin rahaa toimitettaessa suljetaan toistaiseksi eri rahalähetykseen uudet setelit ja eri rahalähetykseen vanhat setelit, samoin menetellään uusiin ja vanhoihin metallirahoihin nähden. Vanhoja rahoja sisältävän rahalähetyksen rahaluetteloon tehdään merkintä Vanhoja seteleitä tai Vanhaa metallirahaa. Vanhojen rahojen luetteloiden loppusumma merkitään lisäksi nykymarkoissa, vuoden 1963 rahassa. Sen määräisenä tällainen rahalähetys merkitään myös toimipaikan tileihin. 9. Yleistä tilinpidosta Kirjan- ja tilinpidossa on tammikuun 1 päivästä 1963 alkaen Suomen rahan määrä ilmaistava uuden rahalain mukaisena rahayksikkönä. Kaikki ensi joulukuun tiliasiakirjat liitteineen laaditaan vielä kokonaisuudessaan vanhan rahayksikön mukaisina, sitävastoin kaikki ensi tammikuun tiliasiakirjat liitteineen kokonaisuudessaan uuden rahayksikön mukaisina. Ensi tammikuun tiliasiakirjan alkusäästöksi merkitään sadasosa edellisen joulukuun vastaavan tiliasiakirjan loppusäästöstä. B. TOIMIPAIKKOJEN TILINPITO VUOSIEN 1962 JA 1963 TAITTEESSA 10. Tili-ilmoitus Jos ensi joulukuun tili-ilmoituksessa tilitetään uuden rahalain edellyttämän rahayksikön mukaisia tosikkeita, merkitään niiden määrät joulukuun tili-ilmoitukseen (yhdistelmään yms.) vanhan rahayksikön mukaisina, vaikka maksusuoritus olisikin jostain syystä tapahtunut vuoden 1963 puolella. Tällaiseen tosikkeeseen on punakynällä merkittävä nykymarkan lyhennys nmk. Jos ensi tammikuun tili-ilmoituksessa tilitetään vanhan rahayksikön mukaisia tilitosikkeita (esim. menorästejä), on niiden määrät merkittävä tili-ilmoitukseen (yhdistelmään tms.) uuden rahayksikön mukaisina, vaikka maksusuoritus olisi tapahtunut vuoden 1962 puolella. Tällaiseen tosikkeeseen on tehtävä 2. kohdan 2. kappaleessa tarkoitettu viivaus nykymarkkojen lukemisen helpottamiseksi.

5 o 11. Kassapäiväkirjat Tosikkeiden rahamäärien kirjaamisessa ensi joulukuun ja tammikuun kassapäiväkirjoihin sovelletaan samoja määräyksiä kuin mitä edellä on tili-ilmoituksen tosikkeiden kirjaamisesta sanottu. Näin ollen, jos esimerkiksi kassapäiväkirjoihin I ja II tehdään ensi tammikuussa sellaisia tilivientejä, jotka muuttavat kassapäiväkirjan osoittamaa edellisen joulukuun viimeisen päivän loppusäästöä, merkitään rahamäärä tammikuun kassapäiväkirjan pystysuoriin tilikorjaussarakkeisiin ( + ja tilikorjaussarakkeet) uuden rahayksikön mukaisena ja edellisen joulukuun kassapäiväkirjan alaosassa olevalle vaakasuoralle tilikorjausriville vanhan rahayksikön mukaisena. Toimipaikkaan ensi tammikuussa saapuvat edellisen kuukauden rahalähetykset Suomen Pankista ja alitoimipaikoista merkitään tammikuun ja joulukuun kassapäiväkirjoihin I ja II soveltaen edellisen kappaleen määräyksiä rahayksiköstä. 12. Lennätin- ja puhelinmaksusaatavien tilikirja Saatavien lisäys edelliseltä kuukaudelta merkitään ensi tammikuun lennätin- ja puhelinmaksusaatavien tilikirjaan uuden rahayksikön mukaisena. Samoin on kaikkien vuoden 1962 aikana perimättä jääneiden vanhan rahayksikön mukaisten laskujen määrät, kun ne peritään tai muusta syystä siirretään eri tileille lennätin- ja puhelinmaksusaatavien tilikirjaan, huomattava vuonna 1963 uuden rahayksikön mukaisina. 13. Erikoiskassakirjat Kaikkiin erikoiskassakirjoihin tehdään ensi joulukuussa merkinnät vanhan rahalain mukaisena rahayksikkönä ja kaikkiin ensi tammikuun erikoiskassakirjoihin uuden rahalain mukaisena rahayksikkönä. C. PALKANMAKSU YMS. 14. Vuoden 1962 palkkakortit, verokirjat ja tarkkailuilmoitukset Vuoden 1962 palkkakortteihin, verokirjoihin, palkanpidätystodistuksiin ja verotoimistoille vuoden 1962 palkka- ym. tuloista ensi tammikuussa annettaviin tarkkailuilmoituksiin rahamäärät merkitään vanhan rahalain mukaisina. 15. Varsinainen palkanmaksu. Kaikki kuluvan vuoden puolella maksettavat palkkausluettelot, palkkakuitit, palkkalaskut yms. on kirjoitettava vanhan rahalain mukaisena rahayksikkönä. Tämä koskee myös sellaisia menotosikkeita, jotka kirjoitetaan kuluvan vuoden puolella ja päivätään vuoden 1962 päiväyksellä, vaikka maksusuoritus tapahtuisikin vasta vuoden 1963 puolella. Kaikki ensi vuoden puolella maksettavat ja vuodelle 1963 päivättävät palkkausluettelot, palkkakuitit, palkkalaskut yms. on kirjoitettava uuden rahayksikön mukaisina, vaikka ne kohdistuisivatkin edelliseen vuoteen. Edellä olevan mukaisesti on siis kaikkien ensi joulukuun viimeisenä päivänä palkkauksensa jälkikäteen saavien palkkausluettelot yms tosikkeet kirjoitettava vanhan rahayksikön mukaisina ja kaikkien ensi tammikuun ensimmäisenä arkipäivänä palkkauksensa etukäteen saavien vastaavat tosikkeet uuden rahayksikön mukaisina. Missään tapauksessa ei samaan palkkausluetteloon tai muuhun vastaavaan saa palkkauksia kirjoittaa siten, että osa palkkauksista on vanhan ja osa uuden rahayksikön mukaisena. Jos palkkalasku tms. on päivätty vuoden 1962 päivämäärällä, on laskun rahamäärä maksettava vuoden 1963 puolella sadasosana siihen merkitystä määrästä, mikäli laskusta tai vastaavasta ei selvästi käy ilmi (esim. lyhennyksen nmk johdosta), että rahamäärällä tarkoitetaan uuden rahalain mukaista rahayksikköä. Näin ollen on myös esimerkiksi ensi joulukuun viimeisenä päivänä maksettavia palkkauksia koskevan palkkausluettelon sellaiset palkat, joita ei ole voitu maksaa sanottuna päivänä, maksettava vuoden 1963 puolella sadantena osana palkkausluetteloon merkitystä määrästä. Toimipaikkojen on postisiirtomenotililleen tilattava riittävä kate hyvissä ajoin ennen kuluvan vuoden päättymistä sekä kuluvan vuoden loppupäivinä että ensi vuoden alkupäivinä odotettavissa olevia menotililtä maksettavia menoja varten. Kuluvan vuoden viimeisien päivien ja ensi vuoden ensimmäisien päivien maksuja varten ei tehdä eri kate-

6 6 tilausta, vaan samassa katetilauksessa on huomattava sekä kuluvan vuoden lopun että ensi vuoden alun tarve vanhan rahalain mukaisena rahayksikkönä. Erittäin tärkeätä on, että joulukuun viimeisenä päivänä postisiirtomenotililtä maksettavia palkkoja koskevat palkkausluettelot sekä tililtäotto- ja tilisiirtokortit lähetetään Postisäästöpankin asianomaiseen kirjaamiskeskukseen eri kuoreen suljettuna kuin ensi tammikuun ensimmäisenä arkipäivänä maksettavia palkkoja koskevat vastaavat luettelot ja kortit sekä että kummankin kuoren päälle selvästi merkitään tilin veloituspäivä (palkanmaksupäivä) tiliohjesäännön 39 :ään liittyvässä alaviitassa 5 annettujen määräysten mukaisesti. Ensi joulukuun 31 päivänä samoinkuin ensi tammikuun 2 päivänä maksettavia palkkoja koskevien palkkausluetteloiden sekä tililtäotto- ja tilisiirtokorttien olisi oltava Postisäästöpankin kirjaamiskeskuksessa hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään ennen joulua. Ensi tammikuun 2 päivänä tai myöhemmin maksettavista palkoista laadittavat tililtäottoja tilisiirtokortit sekä koontiluettelot on päivättävä asianomaisen päivän kohdalle vuodeksi 1963 ja kirjoitettava uudessa eli vuoden 1963 rahassa, vaikka ne jouduttaisiinkin postisäästöpankkiin lähettämään vuoden 1962 puolella. Helsingissä marraskuun 19 päivänä Prosentuaalinen veronennakkopidätys v Toimitettaessa v prosentuaalista veronennakkopidätystä uuden rahayksikön mukaan kirjoitetun palkan määrästä, on huomattava, että kymmenen prosentin ennakkopidätys on toimitettava silloin, kun nostettava tai hyvitettävä määrä on vähintään kaksikymmentä markkaa (20 nmk), mutta ei ylitä viittäkymmentä markkaa (50 nmk), kahdenkymmenen prosentin ennakkopidätys silloin kun sanottu määrä ylittää viisikymmentä markkaa (50 nmk), mutta ei sataa markkaa (100 nmk), ja kolmekymmentä prosenttia kun nostettava tai hyvitettävä määrä ylittää sata markkaa (100 nmk). Maksettaessa posti- ja lennätinlaitoksesta pääasiallisen palkkatulonsa saavalle palkkiota, jota vain osittain maksetaan säännöllisin väliajoin (esim. sunnuntaityökorvaukset, lisä- ja ylityökorvaukset, postisäästöpankkipalkkiot),' ovat prosenttiluvut muuten samat kuin edellä, paitsi että kymmenen prosentin ennakkopidätys on toimitettava jo silloin, kun palkkio on vähintään yksi markka (1 nmk). 17. Kassaerehdysrahan selvittelylomakkeet Tilastot Vuoden 1962 kassavaihtoa osoittavat kassaerehdysrahan selvittelylomakkeet, samoinkuin tilastot, on kokonaisuudessaan laadittava vanhan rahalain mukaisena rahayksikkönä. Pääjohtaja Oiva Salolla. Vt. johtaja Osmo Kangas. Helsinki Valtioneuvoston kirjapaino