Kunnan mahdollisuudet uusiutuvan energian, paikallisen energiantuotannon ja energiansäästön edistämisessä. Kalevi Luoma

Transkriptio

1 Kunnan mahdollisuudet uusiutuvan energian, paikallisen energiantuotannon ja energiansäästön edistämisessä Kalevi Luoma

2 Peruslähtökohtia Edullista energiaa kuntalaisille ja yrityksille Energiantuotanto ei ole velvollisuus Mutta se on mahdollisuus Kunnilla on perinteitä alalla (sähkö ja kaukolämpö) Isot investoinnit - tarvitaan vakavarainen ja pitkäjänteinen toimija Rakennettu ja rakennettava ympäristö luo toimintapuitteet Paikalliset tai alueelliset energialähteet ja niiden hyödyntäminen, esimerkiksi puu ja turve Paikallinen laitevalmistus, pilotit elinkeinopolitiikka Hajautettu sähköntuotanto varmuus Lämmön ja sähkön yhteistuotanto energialähteen täysimääräinen hyödyntäminen Kaukolämpö - taajaman ilmanlaadun parantaja

3 Kunnallisen energiantuotannon vaiheita 1970-luvun energian hintakriisit > aluelämpölaitokset puupolttoaineella tai palaturpeella, suurimpien kaupunkien turveja maakaasukäyttöiset yhteistuotantolaitokset 1980-luvun loppupuolella öljyn halpeneminen > monet puupolttoainetta käyttävät lämpölaitokset kannattavuuskriisissä 1990-luvun lama > kunnat myivät energialaitoksiaan (ostajat Vattenfall, Fortum, eon, Vapo ), sähkömarkkinoiden vapautuminen, privatisointi, lämpöyrittäjyys käynnistyy 2000-luvun ilmastoherääminen; päästökauppa, 5.ydinvoimala, kaukojäähdytys, lämpöyrittäjyys laajenee 2010-luku fossiilisesta biopolttoaineeseen; alue- ja kaukolämmön kannattavuus, biopolttoaineen saatavuus, yhteistuotannon kilpailukyky, turpeen asema, kiinteistökohtainen tuotanto nostaa päätään, päätökset ydinvoiman lisätuotannosta ja sähkömarkkinoiden avautuminen Pohjoismaiden ulkopuolelle

4 Tulevaisuushaasteet Uusien rakennusten kiristyvät energiatehokkuusvaatimukset Peruskorjattavien rakennusten energiatehokkuuden nosto Talokohtaisten lämmitystapojen esiinmarssi Irtautuminen kaukolämmöstä>jäljelle jäävät kustantavat? Irti fossiilisista polttoaineista kaukolämmössä Kilpailu puupolttoaineesta metsäteollisuus vai energia Kilpailu energiapuun käyttötarkoituksesta; liikenne vai lämmitys Ensiharvennuspuun saaminen markkinoille

5 Paikallinen energiantuotanto; kuntavedolla tai markkinavedolla Tarvitaan kartoitus (energialähteet, kuluttajat, kannattavuusedellytykset) Kunta käynnistäjänä Kunta merkittävänä asiakkaana Kunta toimijana *Tarvitaan kartoitus *Yrittäjä käynnistäjänä tai *Kuluttajat yhdessä käynnistäjinä *Kunta yhtenä asiakkaana muiden joukossa *Kunta myötävaikuttajana

6 Uusiutuvan energian edut Läheltä Monia vaihtoehtoja erilaisiin tarpeisiin Työllistävä Innovaatiot; yritystoiminta ja välilliset vaikutukset Aluetalousvaikutukset Ympäristövaikutukset (ilmanlaatu, asuinviihtyvyys, hiilitase)

7 Paikallinen tai hajautettu energiantuotanto vs. keskitetty energiantuotanto Kaukolämpö tai lämmön ja sähkön yhteistuotanto taajamissa Kulutus tapahtuu lähellä paikallista tuotantoa Kaukolämpö paikallisesti keskitettyä, sähkö hajautettua Polttoaineet voivat löytyä myös läheltä (lähienergia) Parempi kriisivalmius Sähkön suurtuotanto valtakunnallisiin tarpeisiin (lauhdevoima, ydinvoima tai vesivoima) Polttoaineriippuvuus edellyttää raskaita kuljetuksia ja varastointia Sähkön siirto vaatii raskaita rakenteita Kriisivalmius haasteellinen

8 Esimerkkejä paikallisista energiantuotantoratkaisuista Taajaman kaukolämpölaitos tai yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto (myös kaukojäähdytys) n. 200 kohdetta Yksittäinen tuulivoimala tuulipuisto Jätteenpoltto energiaksi tai kaatopaikkakaasu lämmityskäyttöön Maalämpöpumppu (Vaasan asuntomessualue) Hybridilämmitys (aurinko, mikrotuulivoima rakennuksen lisäenergialähteenä)

9 Energiarahoitus/kunnat ja yritykset 1 Energian tuotantoinvestointeihin; Uusiutuvat aurinkosähkö 30 ja lämpö 25%, ilmalämpöpumput sähkölämmityskohteissa KETS/KEO 25%, pientuulivoima KETS/KEO 2-20kW 25% omaan käyttöön - ei myyntiin; ELY-keskukset Energiansäästöinvestoinnit KETS/KEO etuoikeus, tukitasot tavanomaisessa teknologiassa max 20%, uudella teknologialla enemmän, max 40% Energiakatselmustoiminta KETS/KEO 50%, muut 40% Uusiutuvan energian kuntakatselmukset, KETS/KEO 60%

10 Energiarahoitus/kunnat ja yritykset 2 Ehdotus syöttötariffista tuulivoimalla yli 500kW, puuenergialla ja biokaasulla tuotetulle sähkölle Muille kiinteä sähkön tuotantotuki;tuulivoima ja metsähake 6,9 /MWh, biokaasu ja vesivoima 4,2 /MWh (alle 1MW) ja kierrätyspolttoaine 2,5 /MWh. Tuotannon oltava yli 200MWh. Uudet laitokset, tietyt vähimmäiskoot, sen alittavilla mahdollisuus investointiavustukseen Määräaikainen 12 vuotta tai tuulivoiman valtakunnallisen tavoitetason ylittäessä 2500MVA, biokaasu 19MVA, 50 kpl puuvoimala 150MVA Tuki riippuu lopulta päästöoikeuden ja sähkön markkinahinnoista Pienpuun energiatuki 13,5 M v ensiharvennuksiin (mahdollisina alennetun tuen saajina myös kunnat, esitys eduskunnassa)

11 Energiarahoitus/asuinrakennukset 3 Öljy- ja sähkölämmitystalojen lämmitystapamuutokset uusiutuville 30 M vuonna 2011 /ARA Energiakorjausinvestointiavustukset 12 M ja enintään 15-20%/ARA Kotitalousvähennys työkustannuksiin 3000 / talouden veronmaksaja

12 Voimalaitospolttoaineiden hintakehitys /MWh, Tilastokeskus

13 Sähkön hintakehitys 1994-, c/kwh, Energiamarkkinavirasto

14 Kaukolämmön edistäminen maankäyttö- ja rakennuslain 57a alkaen Uusien kaavojen yhteydessä kunta voi edellyttää rakentajilta liittymistä kaukolämpöön, jos sellainen on olemassa perusteena energian tehokas ja kestävä käyttö, paikallinen ilmanlaatu tai Vapautusmahdollisuus, jos rakennusmääräysten mukainen laskennallinen lämpöhäviö on 60% tai vähemmän, rakennukseen tulee uusiutuva vähäpäästöinen energiajärjestelmä tai kyseessä vanhan rakennuksen korjaustoimenpide

15 Energiansäästön edistäminen kunnan toimissa Oma esimerkki ja siitä kertominen Käyttökustannussäästöt Sopimusmenettely KETS ja KEO Toimiva kulutusseuranta ja säännöllinen raportointi valtuutetuille Käyttäytymismuutokset, katselmukset, teknologia ja investoinnit Energiatodistus näkyville julkisissa rakennuksissa Uudishankkeissa ja korjauksissa energiataloudellinen näkökulma Vastaväitteitä: katselmuksia tehty, kannattavat toimet jo tehty, ei varaa investointeihin, ei toimivaa seurantaa, pinta-alatiedot tarkistamatta, ei henkilöresursseja, energia aika pieni menoerä verrattuna muuhun, säästö aiheuttaa homeongelmia

16 Ehdotus kulutusraportoinnin tekoon Kulutusraportointi vuositasolla KETS/KEO -sopimusjärjestelmän pohjalta on tavoite Kartoitetaan rakennusten ja kaluston perustiedot Yhteenveto sähköstä, kaukolämmöstä, työkone- ja liikennepolttoaineista mukaan lukien kaikki vuotuiset kustannukset Vuosiraportin laatii esim. AMK-opiskelija osana harjoittelua Toistetaan rutiinit uuden opiskelijan kanssa vuosittain; muutokset perustiedoissa, vuosiyhteenvedon laadinta ja Lisäksi voidaan ottaa joku rakennus tai energiankäyttökohde, toimintatapa tai uusiutuvan energian arviointi erityistarkasteluun Edut: kunnan perustiedot ja raportointi kuntoon, harjoittelupaikka, kuntatyönantaja tutuksi, esitiedot tarkempiin katselmuksiin ja suunnitelmiin, toimintatapojen muutos, jatkuvuus

17 Uudet tuulet energiantuotannossa Lähienergia (paikallisesti tai rakennuskohtaisesti tuotettu lämpö ja sähkö, paikalliset energialähteet) Uusien ja korjattavien rakennusten lämmöntarve pienenee Monilämmitysjärjestelmät (hybridi) Sähkön hinnoittelu reaaliaikaistuu Tietokoneavusteinen talokohtainen ohjaus myös pienkohteisiin Energiapalveluyritykset (lämpöyrittäjät, uudet rahoitustavat) Pientuotanto verkkoon (syöttötariffilla tai kiinteä takuuhinta) Jäähdytystarve lisääntyy (toimistot ja palvelurakennukset) Energia ei halpene (verot, laajenevat markkinat, kilpailu uusiutuvista kiristyy) Puu, maaperän ja vesistön lämpö, aurinko, tuuli, jätteiden hyödyntäminen