Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus

Transkriptio

1 Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus ISBN

2 SISÄLLYS Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus alkaen OSIO A YLEINEN OSA...1 I luku Soveltaminen ja työrauha Soveltamisala Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset Tunti- ja lisäpalkkioiden tarkistaminen Työrauha...2 II luku Virkasuhteisen opetushenkilöstön palkkaus Palkka eri kalleusluokissa Palkkausperusteet Muiden kuin peruskoulun ja lukion opettajien epäpätevyysalennus Erivapauden vaikutus palkkaan Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä Henkilökohtainen lisä a Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika Eläkkeen perusteena oleva palvelusaika Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan ajan vähimmäispituus Vuosisidonnaiseen osaan luettavat virantoimituksen keskeytykset Vuosisidonnaisen osan hakeminen Siirtymäsäännös Määrävuosilisä poistettu Henkilökohtainen lisä siirretty 10 :ään Syrjäseutulisä ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä Tukiopetus ja oppilaan ohjaus Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio Yksityisopiskelijan kuulustelu Ylituntipalkkio Eräiden lisäpalkkioiden pyöristäminen Varsinainen palkka Palkanmaksu, palkkaedut ja palkan laskeminen Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa...18 III luku Työaika Työaikamuodot Työpäivien lukumäärä, sijoittuminen ja oppitunnin pituus...19 IV luku Laskennallinen vuosiloma, vuosiloma ja lomaraha Oikeus vuosilomaan Määräaikaisen viranhoitajan lomapäiväkorvaus Eräät vuosilomaetuudet...21 V luku Virantoimituksen keskeytys Virkavapaan vaikutus palkkaukseen Sairausloma Laskennallisen vuosiloman vaikutus palkkaan Äitiysvapaan pituus ja oikeus palkalliseen äitiysvapaaseen Palkattoman perhevapaan lyhytaikainen keskeytys koulun loman johdosta Osittaisen virkavapaan palkkaus Virantoimituksen keskeytyminen terveydenhoidollisten tutkimusten vuoksi Sairausvakuutuslain mukainen päivä-, äitiys- ja vanhempainraha sekä eräät muut korvaukset Osittainen hoitovapaa Reservin kertausharjoitukset...25 sop07sisallys.doc

3 SISÄLLYS VI luku Yhteiset opettajat Soveltamisala Palvelussuhteen ehtojen määrääminen Palkkaus Opetusvelvollisuus ja matkakustannusten korvaus...26 VII luku Virkasuhteiset tuntiopettajat...27 A Päätoimitset tuntiopettajat Päätoimisuus Peruspalkka Opetusvelvollisuus Sopimusmääräysten soveltaminen päätoimisen tuntiopettajan palvelussuhteeseen...30 B Sivutoimiset tuntiopettajat Sivutoimisuus Tuntipalkkio Virantoimituksen keskeytys Sivutoimisen tuntiopettajan oikeus sairausajan palkkaan...32 VIII Luku Opetushenkilöstön irtisanomisajat Irtisanomisajat...32 OSIO B YLEISSIVISTÄVÄN KOULUN OPETUSHENKILÖSTÖN YHTEISET MÄÄRÄYKSET...34 I Soveltamisala ja palkkaperusteryhmä Sovellettavat sopimusmääräykset Palkkaperusteryhmä...34 II Palkka Peruskoulun rehtorin tehtäväkohtainen peruspalkka Lukion ja aikuislukion rehtorin tehtäväkohtainen peruspalkka Apulaisrehtorin tehtäväkohtainen peruspalkka Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran tehtäväkohtainen peruspalkka Palkan muodostuminen Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Kehitysaluelisä saakka ( alkaen siirretään osioon A)...39 III Työaika Rehtorinviran haltijan työaika Rehtorin opetustuntimäärä Apulaisrehtorin työaika ja opetustuntimäärä Peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorin viran työaika Opettajatyöpäivät Eräät työaikaa lyhentävät arkipyhät Opettajanviran haltijan tuntien kokoamisjärjestys Demonstraatioiden valmistelutunnit Koulu/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä Rehtorin hallinnolliset tehtävät ja toisen opettajan oppitunnin hoitaminen...47 IV Virantoimituksen keskeytys Ylituntipalkkion ja tuntipalkkioiden maksaminen/vähentäminen palkallisen ja palkattoman virkavapaan aikana Erityistehtäväkorvausten vähentäminen virkavapaan ajalta...48 V Määräajaksi otetut Määräajaksi otetun viran haltijan palkkaus...48 VI Erinäisiä määräyksiä Kiertävien opettajien matkakustannusten korvaukset ja huojennukset poistettu...50 sop07sisallys.doc

4 SISÄLLYS 25 Siirtymämääräys euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä Tuntiopettaja...52 OSIO B LIITE 1 PERUSKOULU...53 I Määritelmä Perusopetuksen jaottelu...53 II Viranhalatijoiden palkka...53 II/1 Tehtäväkohtainen palkka Lehtorin (aineenopettajan) peruspalkka Erityisopetuksen opettajan (erityisluokanopettaja ja erityisopettaja) peruspalkka Luokanopettajan (luokanopetus) peruspalkka Esiluokanopettajan peruspalkka...55 II/2 6 :n alkuopetuksen lisä siirretty alkaen ao. hinnoittelutunnusten peruspalkkoihin ja 7 10 :n lisäpalkkiot poistettu...55 III Viranhaltijoiden työaika...55 III/1 Yhteissuunnittelutyöaika, opetusvelvollisuudet Yhteissuunnittelutyöaika Opetusvelvollisuus...56 III/2 Opetusvelvollisuuden huojennukset Koulun johtajan tai apulaisjohtajan tehtävät hoitamaan määrätyn opettajanviran haltijan opetusvelvollisuuden huojennukset Muut opetusvelvollisuuden huojennukset...59 III/3 Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät Kirjaston hoitotyö Kokoelmien hoitotyö Musiikkiesitysten hoitotyö Luokanvalvontatyö Ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvontatyö AV-välineiden hoitotyö ja tietotekniikkavastaavan työ Oppilaskunnan ohjaustyö Eräiden korvausten ristikkäiskäyttö Kerhotyö Koulumatkakuljetusta odottavien ohjaustyö Oppilaskodin oppilaiden ohjaustyö Opetuksen ohjaustyö...62 III/4 Muut erityistehtävät Taito- ja taideaineet Kielistudion esimies Kuulolaitteiden huoltotyö...63 III/5 Ylituntipalkkio Ylituntipalkkio...63 IV Tuntiopettajien palkka ja työaika Tuntiopettajan peruspalkka, opetusvelvollisuus ja yhteissuunnittelutyöaika Erinäisiä määräyksiä Eräät poikkeavat tuntipalkkiot...68 sop07sisallys.doc

5 SISÄLLYS OSIO B LIITE 2 LUKIO...69 I Viranhaltijoiden palkka...69 I/1 Tehtäväkohtainen palkka Lehtorin (aineenopettajan) peruspalkka...69 I/2 3 Lisäpalkkiot 2 3 ja tohtorilisä 4 poistettu II Viranhaltijoiden työaika...69 II/1 Yhteissuunnittelutyöaika, opetusvelvollisuudet Yhteissuunnittelutyöaika Opetusvelvollisuus...69 II/2 Opetusvelvollisuuden huojennus Apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojennus...70 II/3 Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät Kerrointunnit Lukioresurssitunnit...71 II/4 Muut erityistehtävät Lukion oppilaan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus ja arvostelu Yksityisoppilaan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi Etäopetukseen liittyvä työ Kerhotyö...74 II/5 Ylituntipalkkio Ylituntipalkkio...74 III Tuntiopettajien palkka ja työaika Tuntiopettajan palkka, yhteissuunnittelutyöaika ja opetusvelvollisuus Erinäisiä määräyksiä Eräät poikkeavat tuntipalkkiot...77 OSIO B LIITE 3 AIKUISLUKIO...78 I SOVELTAMINEN Soveltamisala...78 II Viranhaltijoiden palkka...78 II/1 Tehtäväkohtainen palkka Lehtorin (aineenopettaja) peruspalkka...78 II/2 Lisäpalkkiot 3 4 poistettu III Viranhaltijoiden työaika...78 III/1 Yhteissuunnittelutyöaika, opetusvelvollisuudet Yhteissuunnittelutyöaika Opetusvelvollisuus...79 III/2 Opetusvelvollisuuden huojennukset Apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojennus...79 III/3 Opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat erityistehtävät Opetusvelvollisuuteen luettavat tunnit...79 III/4 Muut erityistehtävät Ylioppilaskirjoitusten valvonta Kielistudion esimies Kesäkurssin järjestely- ja valvontatehtävä...81 III/5 Ylituntipalkkio Ylituntipalkkio...81 IV Tuntiopettajien palkka, yhteissuunnittelutyöaika ja opetusvelvollisuus Tuntiopettajan palkka, yhteissuunnittelutyöaika ja opetusvelvollisuus...82 sop07sisallys.doc

6 SISÄLLYS OSIO C AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN OPETUSHENKILÖSTÖN YHTEISET MÄÄRÄYKSET Monialainen ammatillinen oppilaitos Ammatillisen koulutuksen soveltamisalat Rehtorin palkka ja opetustuntimäärä Apulaisrehtorin palkka ja opetustuntimäärä Aikuiskoulutusjohtajan palkka ja opetustuntimäärä Opinto-ohjaajan viran palkka ja opetustuntimäärä Kokonaistyöajassa olevan viranhaltijan työaika ja vuosiloma a Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Palkan muodostuminen Ammatillisessa oppilaitoksessa annettava lukio-opetus Ilta-, viikonloppu- ja lomaopetuslisä Eräät muut kuin luokanopetustehtävät Virkavapaan vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä 1, OSIO C LIITE 4 AMMATTIOPPILAITOS Soveltamisala...93 Viranhaltijat Opettajan peruspalkka Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Opettajan työaika Suunnittelutyöaika a Laitteistokorvaus Opetusvelvollisuuden huojennukset Ylituntipalkkio...97 Tuntiopettajat Tuntiopettaja...98 Erinäisiä määräyksiä Siirtymämääräys euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille...98 OSIO C LIITE 5 KAUPPAOPPILAITOS Soveltamisala Viranhaltijat Opettajan peruspalkka Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Opettajan työpäivät ja opetusvelvollisuus Opetusvelvollisuuden huojennukset a Suuntautumisopintojen johtaja/koulutusohjelmajohtaja Kurssiopetuslisä Ylituntipalkkio Tuntiopettajat Tuntiopettajat Siirtymämääräys euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille OSIO C LIITE 6 TAIDE- JA VIESTINTÄKULTTUURIOPPILAITOS Soveltamisala Viranhaltijat Opettajan peruspalkka Laitteistopalkkio siirretty 6 a :ään sop07sisallys.doc

7 SISÄLLYS 4 Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Opettajan opetusvelvollisuus Opetusvelvollisuuden huojennukset a Laitteistokorvaus Ylituntipalkkio Tuntiopettajat Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot Siirtymämääräys euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille OSIO C LIITE 7 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPPILAITOS Soveltamisala Viranhaltijat Lehtorin peruspalkka Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Työaika Vuosiloma Tuntiopettajat Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot OSIO C LIITE 8 METSÄ- JA PUUTALOUSOPPILAITOS Soveltamisala Viranhaltijat Tehtäväkohtainen palkka Poistettu Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Opettajan työaika ja vuosiloma Tuntiopettajat Tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot Siirtymämääräys euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille OSIO C, LIITE 9 MERENKULKUOPPILAITOS Soveltamisala Viranhaltijat Laboratorioinsinöörin peruspalkka Opettajan peruspalkka Poistettu Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Laboratorioinsinöörin työaika Opettajan opetusvelvollisuus Opetusvelvollisuuden huojennukset Ylituntipalkkio Tuntiopettajat Tuntiopettajat Siirtymämääräys euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille OSIO D AMMATTIKORKEAKOULU Soveltamisala Viranhaltijat Yliopettajan ja lehtorin työaika Yliopettajan ja lehtorin vähimmäispalkka Työajan ylityskorvaus Vapaajakson palkkaus eräissä tapauksissa ja kesävapaan korvaus sop07sisallys.doc

8 SISÄLLYS 6 Epämukavan työajan lisät Tuntiopettajat Kokoaikainen tuntiopettaja Osa-aikainen tuntiopettaja alkaen OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS Soveltamisala Koko- ja osa-aikainen opettaja Sivutoimiset tuntiopettajat OSIO F VAPAAN SIVISTYSTYÖN JA TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSHENKILÖSTÖN YHTEISET MÄÄRÄYKSET Soveltamisala Palkan muodostuminen Siirtymäkauden lisä tehtävien vaativuuden arvioinnin pohjalta maksettavaa palkkaa määrättäessä OSIO F LIITE 10 MUSIIKKIOPPILAITOS I Viranhaltijoiden palkka Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen peruspalkka Musiikin perusopetuksen opettajan peruspalkka Ammatillisen koulutuksen (II aste) opettajan peruspalkka Sivutoimipisteen opetus siirretty 8 :n 2 momenttiin Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa II Viranhaltijoiden työaika Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma Opettajan vuotuinen työaika ja opetusvelvollisuus Sivutoimipisteen johtaja opettaminen sivutoimipisteessä Opettajanviran haltijan ylituntipalkkio III Tuntiopettajien palkka ja työaika Tuntiopettajan tehtäväkohtainen palkka Tuntiopettajan opetusvelvollisuus sekä lautakunta- ja suunnittelutehtävät Muut tuntiopettajan palvelussuhteen ehdot IV Erinäisiä määräyksiä Matkakustannusten korvaus Virkavapaan tai muun virantoimituksen keskeytyksen vaikutus ylituntipalkkion maksamiseen Siirtymämääräys euromääräiseen palkkaukseen siirrettävälle opettajalle OSIO F, LIITE A KANSALAISOPISTO I Kansalaisopiston viran/toimenhaltijoiden palkka I/1 Tehtäväkohtainen palkka Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäväkohtainen peruspalkka Opettajan peruspalkka I/2 Henkilökohtainen lisä Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa II Viran/toimenhaltijoiden työaika Rehtorin ja apulaisrehtorin työaika ja vuosiloma Opettajan vuotuinen työaika ja opetustuntimäärä sop07sisallys.doc

9 SISÄLLYS 8 Opettajan opetustuntimäärän huojennukset a Iltaopetus III Suunnittelijaopettajan palkka ja työaika Suunnittelijaopettajan peruspalkka Suunnittelijaopettajan työaika Suunnittelijaopettajan vuosisidonnaisesta osasta ja opetustuntimäärästä poikkeaminen 143 B KANSANOPISTO I Kansanopiston viran/toimenhaltijoiden palkka I/1 Tehtäväkohtainen palkka Rehtorin tehtäväkohtainen peruspalkka Opettajan peruspalkka vaihtoehdossa /2 Henkilökohtainen lisä Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa II Viran/toimenhaltijoiden työaika Rehtorin työaika ja vuosiloma Opettajan työaika vaihtoehdossa III/1 Tehtäväkohtainen palkka Opettajan peruspalkka vaihtoehdossa III/2 20 lisäpalkkiot poistettu IV Opettajan työaika Opettajan työaika ja vuosiloma vaihtoehdossa C KANSALAIS- JA KANSANOPISTON TUNTIOPETTAJAT Työsuhteen alkaminen Tehtävät Tuntipalkkiot Määrävuosikorotus Vuosilomakorvaus ja lomaraha Sairausajan ja äitiysvapaan palkka Tilapäinen hoitovapaa Matkakustannusten korvaukset Palkanmaksu Siirtymäsäännös euromääräiseen palkkaukseen siirrettävälle opettajalle OSIO F LIITE 12 LASTEN JA NUORTEN TAIDEKOULU Rehtorin palkka Rehtorin työaika ja vuosiloma Opettajan palkka Opettajan työaika Kuvataidekoulun johtajana toimivan opettajan opetusvelvollisuus Rehtorin ja opettajan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa Tuntiopettajat Työsuhteen alkaminen Työsuhteen päättyminen Tuntipalkkiot Vuosilomakorvaus ja lomaraha Sairausajan ja äitiysvapaan palkka Tilapäinen hoitovapaa Palkanmaksu sop07sisallys.doc

10 1 OSIO A YLEINEN OSA OSIO A YLEINEN OSA I LUKU SOVELTAMINEN JA TYÖRAUHA 1 Soveltamisala 1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopimuksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä. Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n palkkausluvun 14 :n mukaisesti. (Siirretty 6 :stä) 2 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä tekevän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvastoin. 3 mom. Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä. 4 mom. Tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan sekä kuntaa että kuntayhtymää ja ammatillisella oppilaitoksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa myös ammattikorkeakoulua. 2 Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset 1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 :n 1 momentissa tarkoitetulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen työaikamääräyksistä, vuosiloman pituutta eikä sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia viranhaltijan ja työntekijän palkkaa tämän sopimuksen palkkaasteikon alinta peruspalkkaa pienemmäksi. Pääsopimuksen 13 :n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopi- sop07osioayleinenosa.doc

11 OSIO A 2 YLEINEN OSA muksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen erityismääräyksiä. 2 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta, jos asiasta on sovittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 :n 2 momentin nojalla antaman valtuutuksen nojalla tehdyllä kunnan tai kuntayhtymän omalla virkaehtosopimuksella. 3 mom. Virkasuhteiset Kuntakohtaisia erityislaatuisia järjestelmiä noudatetaan viranhaltijoihin edelleenkin sellaisena, kuin ne olivat voimassa edellisen sopimuksen voimassa ollessa, ellei tällaisen järjestelmän lakkauttamisesta sovita paikallisesti tai muulla virkaehtosopimuksella. Erityislaatuiset järjestelmät perustuvat toimivaltaisen viranomaisen ennen tekemiin päätöksiin. 4 mom. Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen sopimuksen päättyessä. 3 Tunti- ja lisäpalkkioiden tarkistaminen 4 Työrauha Tämän sopimuksen mukaiset tunti- ja erilliskorvaukset tarkistetaan yleiskorotuksia vastaavasti. 1 mom. Virkasuhteiset Tähän sopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. 2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. sop07osioayleinenosa.doc

12 3 OSIO A YLEINEN OSA 3 mom. Työsuhteiset Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys). II LUKU VIRKASUHTEISEN OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS 5 Palkka eri kalleusluokissa 1 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy peruspalkan mukaan erikseen I ja erikseen II kalleusluokan kunnissa, ellei ao. osiossa tai liitteessä ole toisin sovittu. Voimassa olevan kalleusluokituksen mukaan I kalleusluokkaan kuluvat seuraavat kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Houtskari, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Iniö, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Korppoo, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Nauvo, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, ja Ylitornio. 2 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy pääasiallisen työpaikan sijaintipaikkakunnan kalleusluokan mukaan, jollei liitteessä ole toisin sovittu. 6 Palkkausperusteet Jos viranhaltija opettaa useassa eri toimipisteessä, pääasialliseksi viranhoitopaikaksi katsotaan se, jossa hän on useimpina päivinä opettamassa tai jos hän opettaa saman verran useammassa toimipisteessä, se toimipaikka, josta hän saa välittömät toimintaohjeet. 1 mom. Viranhaltijan peruspalkka ja viran palkka-asteikko määräytyvät tämän luvun, asianomaisen osion ja liitteen mukaisesti. ( siirretty 1 :n 1 momenttiin.) 2 mom. Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä palkkaluokittelussa ole tehtävään sopivaa palkkaryhmää (palkkaluokittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkan/palkan sen hinnoittelukohdan mukaan, johon hänet voidaan tehtäviensä/nimikkeensä perusteella rinnastaa. sop07osioayleinenosa.doc

13 OSIO A 4 YLEINEN OSA 3 mom. Tämän sopimuksen osioissa B, C ja F viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai tehtäväkohtaista palkkaa palkka-asteikon puitteissa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus ja vastuullisuus. Palkka-asteikossa olevan viranhaltijan palkkaa päätettäessä palkka-asteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää. sop07osioayleinenosa.doc Sen jälkeen kun on todettu sovellettava hinnoittelutunnus, tehtäväkohtaisesta palkasta päättää se viranomainen, jolle kuuluu harkinnanvaraisesta palkasta päättäminen. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa esim. sijaisuuksia jatkettaessa. Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävät. Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu erikseen tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysymyksessä ovat erilliset ryhmät. Se, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti hinnoittelutunnuksen peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen hinnoittelutunnukseen kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja. Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet. Koulutus Viranhaltijalla oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina virkanimikkeen tosiasiallisten tehtävien perusteella. Hinnoittelutunnuksen soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli hinnoittelutunnukseen kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä hinnoittelutunnuksessa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edelly-

14 5 OSIO A YLEINEN OSA sop07osioayleinenosa.doc tettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää. Lisätehtävä ja -vastuu Viranhaltijalle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena (3 momentissa ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvilla ei ole. Esimiesasema Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yhteydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin hinnoittelutunnuksia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri hinnoittelutunnukseen. Pääsääntöisesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen laajuus sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa, toimintaedellytysten luomisessa ja eri yksiköiden välisessä yhteistyössä. Vaativuustekijät Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa muita objektiivisia vaativuustekijöitä. Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko-

15 OSIO A 6 YLEINEN OSA ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka tosistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista. Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla. Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen. Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa. Arviointi Arviointitavasta päättää työnantaja. Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti. Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa. Olennainen muutos tehtävissä 4 mom. Jos viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. sop07osioayleinenosa.doc

16 7 OSIO A YLEINEN OSA Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat: 1 toiseen virkaan siirtymishetki 2 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi tai 3 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi. Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain yli kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen. Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaan tai, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä. Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely. Työnantajan tulisi pyrkiä ennen työvuoden alkua suunnittelemaan opettajan työ etukäteen koko lukuvuodelle. (vanha 4 mom.) 5 mom. Viranhaltijan palkkausta ei tarkisteta, jos hänellä on rahamääräisen palkkauksen lisäksi muita palkka- tai luontoisetuja ja hänen palkkaetujensa kokonaismäärä vastaa tämän sopimuksen mukaista palkkausta. (vanha 5 mom. poistettu) Viranhaltijan luontoisedun arvo ja tehtäväkohtaisen palkan luonteiset lisät katsotaan tehtäväkohtaiseksi palkaksi arvioitaessa sitä, onko tehtäväkohtainen palkka sopimuksen mukainen. Verovapaata ateriaetua, työsuhdematkalipun verovapaata osaa tai työtehtäviin liittyvää matkapuhelinetua ei kuitenkaan katsota tehtäväkohtaiseksi palkaksi, jollei siitä ole erikseen toisin sovittu viranhaltijan kanssa. sop07osioayleinenosa.doc

17 OSIO A 8 YLEINEN OSA 7 Muiden kuin peruskoulun ja lukion opettajien epäpätevyysalennus 1 mom. Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista kelpoisuutta, palkkaa alennetaan 6 % ja enintään 20 %. Jos epäpätevän opettajan palkka muodostuu korkeammaksi kuin siirtymäsäännösten nojalla pätevyyden säilyttäneen vastaavien aineiden opettajan palkka, voi epäpätevyysalennus olla enintään 25 %. Jos em. asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) edellytetään tiettyä tutkintotasoa, tehdään epäpätevyysalennus tämän tutkintotason mukaisesta palkkauksesta. Jos asetuksessa säädetyt tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta. Jos kunta on erikseen vahvistanut vaadittavan tutkintotason, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkintotasosta. 2 mom. 1 momentissa mainitun asetuksen 13 :n 4 momentissa tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Samoin em. asetuksen 13 :n 5 momentin nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan sovelletaan tämän pykälän 1 momenttia. Edellä mainitun asetuskohdan mukaan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmentavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen antamaan myös sellainen henkilö, jolla on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällaiselta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogisia opintoja. 8 Erivapauden vaikutus palkkaan Jos opettajalla on erivapaus tulla nimetyksi hoitamaansa virkaan/ virkasuhteeseen, ei varsinaisesta palkasta tehdä epäpätevyysalennusta. 9 Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä 1 mom. Viranhaltijan kuukausipalkkaa tarkistetaan sopimuskauden aikana, kun viranhaltija on suorittanut palkkaluokittelussa hinnoittelutunnusta korkeampaa peruspalkkaa edellyttävän tutkinnon/pätevyyden ko. uuden hinnoittelutunnuksen peruspalkkaan tai asteikon alarajaan. Tarkistus tehdään seuraavan kuukauden alusta vähintään koulutuksen edellyttämään asteikon alarajaan tai ao. peruspalkkaan. sop07osioayleinenosa.doc

18 9 OSIO A YLEINEN OSA Tässä sopimuksessa ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) 6 :ssä lueteltuja kotimaisia korkeakoulututkintoja sekä ulkomaisia tutkintoja, jotka on rinnastettu rinnastamispäätöksellä suomalaiseen ylempään korkeakoulututkintoon. 2 mom. Viranhaltijan kuukausipalkka voidaan tarkistaa palkka-asteikon rajoissa, jos kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo sen perustelluksi. 10 Henkilökohtainen lisä (vanha 18 ) 1 mom. Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat viranhaltijan henkilökohtainen ammatinhallinta ja henkilökohtaiset työtulokset. 1 Lisän yleiset myöntämisperusteet Henkilökohtainen lisä vastaa sisällöllisesti ja luonteeltaan KVTES:n palkkausluvun 6 :ssä määrättyä henkilökohtaista lisää. Lisää myönnettäessä voidaan henkilökohtaisen työtuloksen ja ammatinhallinnan ohella ottaa huomioon mm. viranhaltijan monitaitoisuus/käytettävyys ja erityistiedot ja -taidot (esim. ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus), joita hyödynnetään työyhteisössä laajemmin kuin vain omassa opetustyössä, yhteistyökyky, kyky tehdä itsenäisiä ratkaisuja (omaaloitteisuus ym.), kehityshakuisuus ja työetiikka (luotettavuus, vastuuntunto ym.). Jos jokin em. ominaisuuksista on jo otettu huomioon erikseen OVTES:ssä (esim. kaksoiskelpoisuuden tuoma peruskoulun luokanopettajan korotus peruspalkkaan), ei sitä ole syytä ottaa enää henkilökohtaisen lisän perusteeksi. 2 Työsuorituksen arviointi johtamisen välineenä Henkilökohtaisen työsuorituksen ja ammatinhallinnan arviointi on väline johtaa henkilön työsuoritusta. Tavoitteena on, että henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita ja käyttöä tarkastellaan vuosittain esimiehen ja alaisen välillä käytävissä keskusteluissa, joissa käydään läpi henkilön työsuorituksen arviointi ja asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä asetetaan seuraavan vuoden tehtävien tärkeysjärjestys ja henkilökohtaiset tavoitteet. Järjestelmällinen arviointi auttaa rehtoreita perehtymään alaisensa työntekoon ja havaitsemaan samalla tämän kehityskykyisyyden. Yksilön kehityskykyisyyden huomioon ottaminen on merkittävä henkilön työsuoritusta ohjaava motivaatiotekijä. sop07osioayleinenosa.doc

19 OSIO A 10 YLEINEN OSA 3 Virasta maksettavan palkan ja henkilökohtaisen lisän perusteiden rinnakkain tarkastelu Usein voi olla perusteltua tarkastella rinnakkain virasta maksettavan palkan määräytymisperusteita (työn vaativuutta ja mitkä seikat siinä on otettu huomioon) sekä henkilökohtaisen lisän myöntämisperusteita (henkilökohtainen pätevyys ym.). Joskus voi olla vaikea erottaa, onko viranhaltijan työhön liittyvä piirre osa hänen varsinaista tehtäväänsä (tästä johtuva osaamisvaatimus tms.) vai johtuuko se hänen ominaisuuksistaan (esim. henkilöä käytetään sen takia muissakin tehtävissä). Opettajana toimimisen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhallinnan lisäys on otettu huomioon jo kertaalleen henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisessa osassa, joten henkilökohtaisen lisän arvioinnin tulisi perustua muihin tekijöihin. 10 a Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 1 mom. Viranhaltijalle maksetaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa siten kuin tässä pykälässä sekä asianomaisessa osiossa ja/tai liitteessä on sovittu. 2 mom. Vuosisidonnaisen osan vaikutus palkkaan lasketaan virkanimikkeen ao. kalleusluokan hinnoittelutunnuksen peruspalkan mukaisesta ja aiemman kertyneen vuosisidonnaisen osan sisältävästä palkasta. Vuosisidonnainen osa on luonteeltaan takuumääräys, joka takaa viranhaltijalle vähintään kyseisen prosentin suuruisen henkilökohtaisen lisän sopimuksessa sovitun palvelusajan jälkeen. Entiset määrävuosi- ja palvelulisäjärjestelmät on sulautettu henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaiseksi osaksi OVTES:n osion B, liitteiden 1 3, osion C ja liitteiden 4 9 sekä osion F liitteiden osalta. Vastaavasta ajankohdasta poistuvat palvelulisää ja määrävuosilisää koskevat sopimusmääräykset. Vuosisidonnaisen osan vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelukohdan mukainen peruspalkka vuosisidonnaisen osan prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 2 % = 1,02) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle periaatteella. Jos viranhaltijan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen osan vaikutus lasketaan alennetusta peruspalkasta. sop07osioayleinenosa.doc

20 11 OSIO A YLEINEN OSA 11 Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika 1 mom. Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan, jollei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka viranhaltija/työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa opettajan/rehtorin tehtävissä tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Kyseessä tulee olla työsopimukseen tai virkasuhteeseen perustuva palvelussuhde, joten esimerkiksi pelkkä omistussuhde tai osakkuus ei riitä eikä toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana. 2 mom. Jos viranhaltija on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai päätoimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvioitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita opetusalan erikseen määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntirajoja. 3 mom. Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika ennen katsotaan kuitenkin päätoimiseksi vain, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 20 tuntia. 12 Eläkkeen perusteena oleva palvelusaika Sitä aikaa, jonka perusteella henkilö saa eläkettä, ei lueta vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi palvelusajaksi. Rajoitus ei koske aikaa, jolta henkilö saa kuntien eläkevakuutukselta/valtiokonttorilta erotuseläkettä, osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä. 13 Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan ajan vähimmäispituus Eri palvelusaikoja vuosisidonnaista osaa varten yhteen laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet, jolloin myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelus katsotaan yhdeksi kuukaudeksi. 14 Vuosisidonnaiseen osaan luettavat virantoimituksen keskeytykset 1 mom. Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo on ollut keskeytyneenä. sop07osioayleinenosa.doc

21 OSIO A 12 YLEINEN OSA Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esimerkiksi kaksi päivää, vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä. Vähennys tehdään laskemalla eri palvelussuhteista vähennettävät päivät yhteen. 2 mom. Palvelusaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma- ja virkavapaa-aika tai työloma seuraavissa tapauksissa: 1 viranhaltija on saanut palkkaetuja äitiysloman/sairausloman ajalta, 2 viranhaltija on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, 3 viranhaltija on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan, Jos korvaus on palkkaa suurempi, eikä palkkaa makseta, aikaa ei vähennetä vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavasta ajasta. 4 viranhaltija on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan aseetonta tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön, 5 koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja 6 muun kuin 1 5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkavapaana/työlomalla enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. kalenterivuonna virkavapaan/työloman myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää. 15 Vuosisidonnaisen osan hakeminen 1 mom. Vuosisidonnaisen osan saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen osaan on syntynyt. Mikäli hakemus on esitetty myöhemmin, ei vuosisidonnaista osaa myönnetä takautuvasti vuotta aikaisemmalta ajalta. sop07osioayleinenosa.doc

22 13 OSIO A YLEINEN OSA Ao. viranomainen voi päättää, että vuosisidonnainen osa myönnetään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myönnetty ao. kunnassa vuosisidonnaista osaa. 2 mom. Oikeus vuosisidonnaiseen osaan alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika on täyttynyt. 16 Siirtymäsäännös Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista, joita hän vaatii hyväksyttäväksi vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viralliset käännökset, elleivät todistukset ole suomen- tai ruotsinkielisiä. 1 mom. Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuhteessa ollut ja sellaisessa jatkava opettaja on oikeutettu palvelulisäaikaan voimassa olleiden määräysten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään voimassa olevien määräysten mukaisesti. Mikäli palvelu on jatkunut yhtäjaksoisesti alkaen muussa kunnassa/kuntayhtymässä kuin missä se on päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palvelulisän perusteeksi tulevan palvelulisäajan vanhojen määräysten mukaisesti tai hyväksyä ajan aikaisemman työnantajan antaman todistuksen perusteella. 2 mom. Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yhtäjaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä katkennut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelussuhteeseen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään voimassa olevia määräyksiä. 17 Määrävuosilisä poistettu 18 Henkilökohtainen lisä siirretty 10 :ään sop07osioayleinenosa.doc

23 OSIO A 14 YLEINEN OSA 19 Syrjäseutulisä ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä 1 mom. Kunta voi maksaa viranhaltijalle varsinaiseen palkkaan kuuluvaa harkinnanvaraista syrjäseutulisää. Viranhaltijalla, jolla on voimassa olleiden Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti ollut oikeus syrjäseutulisään, maksetaan edelleen samansuuruista syrjäseutulisää niin kauan, kun palvelussuhde ko. kuntaan jatkuu keskeytymättä. Siirtyminen toiseen virkaan tai tehtävään ko. kunnassa/kuntayhtymässä tai kuntajaon muuttuminen ei vaikuta syrjäseutulisän maksamiseen, kunhan myös uudessa virassa tai tehtävässä ja pääasiallisessa toimipaikassa maksettiin syrjäseutulisää. 2 mom. Kunta voi alkaen maksaa Lapin läänin muiden kuin kaupunkikuntien, Rovaniemen, Kemijärven ja Kuhmon kaupungin, Hailuodon, Hyrynsalmen, Kuusamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken, Houtskarin, Iniön, Korppoon, Kustavin, Nauvon, Rymättylän ja Velkuan kunnan peruskoulun, lukion ja aikuislukion opettajanviran haltijalle varsinaiseen palkkaan kuuluvaa harkinnanvaraista kehitysaluelisää. Opettajanviran haltijalla, jolla oli voimassa olleen OVTES:n määräysten mukaisesti oikeus kehitysaluelisään, maksetaan edelleen samansuuruista kehitysaluelisää niin kauan, kun palvelussuhde ko. kuntaan jatkuu keskeytymättä. Siirtyminen toiseen virkaan tai tehtävään ko. kunnassa tai kuntajaon muuttuminen ei vaikuta kehitysaluelisän maksamiseen, kunhan myös uudessa virassa tai tehtävässä ja pääasiallisessa toimipaikassa maksettiin kehitysaluelisää. Muut palkkiot Harkinnanvaraisen lisän maksaminen voi olla perusteltua harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla, mikäli näitä olosuhteita ei muutoin ole otettu huomioon palkassa (esim. henkilökohtaisessa lisässä). (vanha 20 siirretty 24 :ksi) 20 Tukiopetus ja oppilaan ohjaus 1 mom. Tukiopetuspalkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan. 2 mom. Oppilaan ohjauksen palkkio määräytyy myös opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan. sop07osioayleinenosa.doc

24 15 OSIO A YLEINEN OSA 21 Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 % oman viran ylituntipalkkiosta. 22 Yksityisopiskelijan kuulustelu Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle 31,21 euron palkkio, ellei liitteissä yksityisoppilaan kuulustelumaksusta ole muuta sovittu. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Kuulustelu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työnäytteet sekä uusintakokeen. Jos samassa kuulustelussa on kuulusteltavana useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien. 23 Ylituntipalkkio 1 mom. Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista ylituntipalkkio, ellei liitteissä ole toisin sovittu. 2 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu yksi ylitunti viikossa lukuvuoden kaikille työviikoille. Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että yhden viikoittaisen ylitunnin maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Ylitunteja on oltava keskimäärin vähintään yksi kaikkina työviikkoina. Työviikkojen lukumäärä on vanhassa teknillisessä oppilaitoksessa (sovelletaan ainoastaan ammattikorkeakoulussa) 32, aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa 38 viikkoa. 3 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti: Ao. liitteen mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka x ao. kalleusluokan kerroin (I/0,83 tai II/0,85) viran opetusvelvollisuus Ylituntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lopuksi sentin tarkkuudella. sop07osioayleinenosa.doc

25 OSIO A 16 YLEINEN OSA 4 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Tehtäväkohtaisessa palkassa ei oteta huomioon viranhaltijalle myönnettyjä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa eikä muutakaan henkilökohtaista lisää eikä muita jäljempänä erikseen liitteissä mainittuja palkkatekijöitä. Opetusvelvollisuus on viran opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta viranhaltijan opetusvelvollisuuden huojennus. 5 mom. Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio pidetyiltä ylitunneilta. Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden. 6 mom. Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja tulos jaetaan koulun/oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liitteessä ole toisin sovittu. Kertatuntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lopuksi sentin tarkkuudella. (vanha 20 ) 24 Eräiden lisäpalkkioiden pyöristäminen 25 Varsinainen palkka Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkkiot (ylituntipalkkio ja muut lisäpalkkiot) pyöristetään täysiksi euron sadasosiksi (1 sentin tarkkuudella) siten, että pyöristämätön 0,005 pyöristetään ylöspäin. 1 mom. Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat: 1 tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet) 2 henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa (10a 16 ) 3 henkilökohtainen lisä, syrjäseutulisä ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä (10 ja19 ) 4 Koulu- ja oppilaitoskohtainen lisätehtävä (osio B 18 ) ja taito- ja taideaineiden korvaus (osio B liite 1 28 ) 5 Siirtymäkauden lisä/ henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liitteet). sop07osioayleinenosa.doc