OVTES. Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus

Transkriptio

1 OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus

2 OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus Allekirjoituspöytäkirja Osio A Yleinen osa Osio B Yleissivistävä koulu Liite 1 Peruskoulu Liite 2 Lukio Liite 3 Aikuislukio Osio C Ammatilliset oppilaitokset Liite 4 Ammattioppilaitos Liite 5 Kauppaoppilaitos Liite 6 Taide- ja viestintäkulttuurioppilaitos Liite 7 Sosiaali- ja terveysalan oppilaitos Liite 8 Metsä- ja puutalousoppilaitos Liite 9 Merenkulkuoppilaitos Osio D Ammattikorkeakoulu Osio E Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Osio F Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Liite 10 Musiikkioppilaitos Liite 11 Lasten ja nuorten taidekoulu Liite 12 Kansalaisopisto Liite 13 Kansanopisto Asiahakemisto Palkkaliite KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS HELSINKI 2010

3 Kunnallinen työmarkkinalaitos 1. painos Painetun julkaisun ISBN Verkkojulkaisun ISBN Suomen Kuntaliitto Otavan Kirjapaino Oy Helsinki 2010 Myynti Kuntatalon julkaisumyynti Tilausnumero Kunnallinen työmarkkinalaitos Toinen linja HELSINKI puh faksi

4

5

6

7 VIRANHALTIJOIDEN TYÖAIKA 2 Yhteissuunnittelutyöaika 3 Aineenopettajan opetusvelvollisuus 4 Apulaisrehtorin opetusvelvollisuuden huojennus 5 Opetusvelvollisuutta huojentavat erityistehtävät 6 Kerrointunnit 7 Lukioresurssitunnit 8 Lukion opiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskokeen valmistava tarkistus sekä arvostelu 9 Yksityisopiskelijan kuulustelu ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvät tehtävät 10 Ylioppilaskirjoitusten järjestelytehtävä rehtorin ollessa jäävi 11 Etäopetukseen liittyvä työ 12 Kerhotyö Ylituntipalkkio 14 Tuntiopettajan peruspalkka 15 Tuntiopettajan työaika 16 Sivutoimisen tuntiopettajan tuntipalkkio 17 Vieraskielisten opiskelijoiden äidinkieltä opettavan tuntiopettajan tuntipalkkio Suomea/ruotsia toisena kielenä (S2) opettavan tuntiopettajan tuntipalkkio 19 Tuntiopettajia koskevia muita määräyksiä 20 Poikkeusmääräys peruskoulujärjestelmään siirtyneiden tuntipalkkioista

8

9 OSIO C LIITE 9 MERENKULKUOPPILAITOS 1 Soveltamisala 2 Laboratorioinsinöörin peruspalkka 3 Lehtorin (opettajan) hinnoittelutunnukset ja peruspalkka 4 Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 5 Laboratorioinsinöörin työaika 6 Opettajan opetusvelvollisuus 7 Opetusvelvollisuuden huojennukset 8 Ylituntipalkkio 9 Tuntiopettaja 10 Siirtymämääräys euromääräiseen palkkaukseen siirretyille opettajille

10

11

12

13 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN OPETUSHENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Sopimuksen voimassaoloaika Tämä virka- ja työehtosopimus on voimassa Sopimuksen voimassaolo jatkuu jälkeen vuoden kerrallaan, jollei sitä kirjallisesti irtisanota viimeistään kuusi viikkoa ennen sopimuskauden päättymistä. Tämä sopimus voidaan irtisanoa kirjallisesti viimeistään päättymään Irtisanomisesta huolimatta tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa, kunnes yhteisesti todetaan neuvottelujen uudesta sopimuksesta päättyneen tai jompikumpi osapuoli kirjallisesti ilmoittaa katsovansa neuvottelut päättyneiksi. 2 Järjestelyerä samapalkkaisuuden edistämiseksi lukien 1 mom. Työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2005 allekirjoittamassa Samapalkkaisuusohjelmassa ja hallitusohjelmassa vuosille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi korotetaan lukien niiden koulutettujen naisvaltaisten ryhmien palkkoja, joiden palkka ei vastaa työn vaativuutta jäljempänä 2 momentissa todetulla tavalla. 2 mom. Järjestelyerä käytetään siten kuin opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksessa (OVTES ) tarkemmin sovitaan lukien. 3 Tuloksellisuuden edistäminen ja sitä tukeva paikallinen järjestelyerä mom. Osapuolten kannanotto Tuloksellisen työyhteisön tunnusmerkkinä on koko henkilöstön osaamisen mahdollisimman hyvä hyödyntäminen kunnan/kuntayhtymän palvelutuotannossa. Osapuolet pitävät tärkeänä työyhteisöjen tuloksellisuuden edistämistä. Palvelutuotannon tuloksellisuutta edistävät tehtävien ja työjakojen uudistukset mahdollistavat samalla henkilöstön entistä mielekkäämmät työkokonaisuudet ja uralla kehittymisen. Uudistuvien toimintojen edellyttämät uudet osaamisvaatimukset on varmistettava jatkuvalla henkilöstön kehittämisellä, ja uudistusten läpivientiä on tuettava palkkauksellisesti. sop10allekirjoituspoytakirja.doc

14 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Kustannusvaikuttavuutta edistetään mm. kehittämällä toimintakulttuuria, henkilöstön välistä työnjakoa, palveluprosesseja, palveluinnovaatioita ja tuottavuusmittareita. 2 mom. Tuloksellisuuden paranemiseen perustuva paikallinen järjestelyerä lukien lukien varataan 0,7 %:n suuruinen tuloksellisuuden parantumiseen perustuva paikallinen järjestelyerä. Paikallisen erän tavoitteena on parantaa kunnan tai kuntayhtymän taikka sen toimintayksikön palvelutuotannon tuloksellisuutta. Työnantajan on tarjottava mahdollisuus osallistua tuloksellisuushankkeisiin kaikille tämän sopimuksen piirissä oleville. Erän maksamista varten asetetaan etukäteen tulos- tai toimintayksikölle kunnan tai kuntayhtymän strategisiin tavoitteisiin perustuvat tuloksellisuustavoitteet sekä määritellään niiden saavuttamista kuvaavat mittarit, suoritustasot ja tarkastelujakso. Mittarit voivat olla tunnuslukuja tai esim. jonkin kehittämishankkeen toteuttaminen tuloksellisesti. Arviointi perustuu tuloksellisuuden kokonaisarviointiin. 3 mom. Paikallisen järjestelyerän käyttäminen, laskeminen ja kohdentaminen Paikallisen erän suuruus lasketaan tuloksellisuustavoitteiden piiriin kuuluvan henkilöstön palkkasummasta mahdollisimman tavanomaiselta kuukaudelta, ja erä käytetään em. henkilöstön tehtäväkohtaisten palkkojen korottamiseen tai henkilökohtaisin lisiin saavutettujen tavoitteiden edellyttämällä tavalla. Mikäli tavoitteet saavutetaan vain osittain, maksetaan erästä sen piiriin kuuluville vain saavutettuja tavoitteita vastaava osuus, ja loppuosa erästä käytetään tämän virkaja työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden ja viranhaltijoiden henkilökohtaisiin lisiin. Edellä tarkoitetun paikallisen erän tavoitteena on parantaa kuntien ja kuntayhtymien tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä hillitä menojen kasvua. Kustannussäästöjä voidaan aikaansaada mm. entistä tarkoituksenmukaisemmalla henkilöstörakenteella, töiden organisoinnilla ja johtamisella sekä hyödyntämällä uutta teknologiaa ja yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Toimintojen tehostamiseen pyritään myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Osapuolet antavat tuloksellisuushankkeiden toteuttamisesta tarkemmat ohjeet mennessä ottaen huomioon Tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskevan suosituksen. sop10allekirjoituspoytakirja.doc

15 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 4 mom. Paikallisten järjestelyerien täytäntöönpano ja neuvottelumenettely Asianomainen kunnallinen viranomainen ja pääsopijajärjestöjen edustajat neuvottelevat paikallisen järjestelyerän käyttämisestä. Neuvotteluissa on tarkoituksena antaa henkilöstölle tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan yksimielisyyteen kuulemalla tasavertaisesti neuvotteluosapuolia. Osapuolet neuvottelevat järjestelyerän käytöstä tarkoituksiin, jotka on mainittu tämän allekirjoituspöytäkirjan 3 :ssä työn vaativuuden arviointiin perustuvasta tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistamisesta sekä henkilökohtaisiin lisiin käytettävän erän suuruudesta. Neuvotteluista laaditaan pöytäkirja, josta käy ilmi osapuolten näkemykset mahdollisine perusteluineen. Jollei asiasta päästä yksimielisyyteen, kunnan tai kuntayhtymän toimivaltainen viranomainen päättää järjestelyerän käytöstä tehtäväkohtaisten palkkojen korotuksiin ja henkilökohtaisiin lisiin tai vastaaviin korotuksiin. 4 Palkantarkistukset vuonna 2011 Neuvottelut tai sen jälkeen voimaantulevista palkantarkistuksista käydään mennessä. 5 Jatkuva neuvottelumenettely Sopijaosapuolet noudattavat sopimuskauden aikana jatkuvan neuvottelumenettelyn periaatteita osapuolten esille ottamissa virka- ja työehtosopimusasioissa. 6 Ammattiyhdistysjäsenmaksujen periminen Työntekijät Ammattiyhdistyksiin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksujen perinnässä noudatetaan annettuja ohjeita (Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 11/1997). 7 Työryhmät Asetetaan seuraavat työryhmät: 1 Työryhmä, jonka tehtävänä on uudistaa ja kehittää sopimuskauden aikana työaikajärjestelmiä. Tavoitetta varten työryhmän tehtävänä on arvioida ja kehittää työaikajärjestelmiä sekä niiden muutostarpeita siten, että selvitetään mahdollisuuksia siirtyä pidemmällä aikavälillä yhteen yleiseen työaikajärjestelmään tai nykyistä vähälukuisempiin työaikajärjestelmiin. Työryhmässä käydään läpi eri työaikamuodot sop10allekirjoituspoytakirja.doc

16 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA kehittää sopimusmääräyksiä, jotka tukevat palvelutoiminnan tuottavuutta, tuloksellisuutta ja työhyvinvointia. 2 Työryhmän, jonka tehtävänä on sopimuskauden aikana uudistaa ja kehittää palkkausmääräyksiä tukea palkitsevuutta ja tuloksellisuutta sopimusmääräyksin selkeyttää ja yksinkertaistaa sopimusmääräyksiä selvittää peruskoulun lisätehtäväkorvausta, ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sopimusmääräysten soveltamista ammatillisessa oppilaitoksessa sekä ammattikorkeakoulun tekniikan laboratorioinsinöörin työaika- ja palkkausjärjestelmää työryhmissä esitetyn pohjalta. 8 Tarkistettujen palkkojen maksaminen Tarkistetut palkat, palkkiot ja lisät maksetaan ensimmäisen kerran viimeistään kahden kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa tarkistuksen voimaantulosta. Niissä suurissa kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa laskentateknisistä syistä ei palkkioiden ja lisien osalta voida noudattaa edellä mainittuja ajankohtia, maksetaan asianomaiset ensimmäiset tarkistuserät viimeistään kolmen kuukauden kuluessa sekä taannehtivat korotusmäärät viimeistään neljän kuukauden kuluessa voimaantulosta. Lisäksi voidaan paikallisesti sopia myöhemmistä toteuttamisajankohdista. Helsingissä 15. helmikuuta 2010 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO RY sop10allekirjoituspoytakirja.doc

17 OSIO A y Yleinen osa y Soveltaminen ja työrauha OSIO A YLEINEN OSA I SOVELTAMINEN JA TYÖRAUHA 1 Soveltamisala 1 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopimuksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä. Kuntayhtymän johtavan rehtorin palkkaus määräytyy KVTES:n II luvun 14 :n mukaisesti. 2 mom. Mitä tässä sopimuksessa on sovittu viranhaltijan palvelussuhteen ehdoista, noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavaa työtä tekevän työsuhteisen opettajan palvelussuhteen ehtoihin ja päinvastoin. 3 mom. Sikäli kun tässä sopimuksessa on sovittu tietyn yksilöidyn tehtävän palkkioperuste, sovelletaan samaa palkkioperustetta myös milloin opettaja on määrätty tekemään vastaavaa tehtävää, jota paikallisesti kutsutaan sopimuksesta poikkeavalla nimellä. 4 mom. Tässä sopimuksessa kunnalla tarkoitetaan sekä kuntaa että kuntayhtymää ja ammatillisella oppilaitoksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa myös ammattikorkeakoulua. 2 Paikallinen sopiminen ja muut soveltamisalaa koskevat rajoitukset 1 mom. Tätä sopimusta ei sovelleta siltä osin, kuin sen määräyksistä on poikettu kunnallisen pääsopimuksen 13 :n 1 momentissa tarkoitetulla paikallisella sopimuksella. Paikallisella sopimuksella ei voida kuitenkaan poiketa tämän sopimuksen työaikamääräyksistä, vuosiloman pituutta eikä sairaus- ja äitiyslomaetuuksia koskevista määräyksistä. Paikallisella sopimuksella ei saa myöskään sopia viranhaltijan ja työntekijän palkkaa tämän sopimuksen hinnoittelutunnuksen mukaista peruspalkkaa tai palkka-asteikon alinta peruspalkkaa pienemmäksi. Pääsopimuksen 13 :n 1 momentin mukaan siinä olevia määräyksiä toisin sopimisesta ei noudateta, mikäli valtakunnallisessa virka- tai työehtosopimuksessa on sovittu omilla erityismääräyksillä paikallisesta sopimisesta. Tällöin sovelletaan sop10osioayleinen.doc

18 OSIO A y Yleinen osa y Soveltaminen ja työrauha näitä valtakunnallisen virka- ja työehtosopimuksen erityismääräyksiä. 2 mom. Tätä virka- ja työehtosopimusta ei sovelleta, jos asiasta on sovittu Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kunnallisen virkaehtosopimuslain 3 :n 2 momentin nojalla antaman valtuutuksen nojalla tehdyllä kunnan tai kuntayhtymän omalla virkaehtosopimuksella. 3 mom. Poistettu 4 mom. Jollei tästä tai muusta virka- tai työehtosopimuksesta muuta aiheudu, viranhaltijan ja työntekijän palvelussuhteen ehdot säilytetään sellaisina kuin ne olivat virka- ja työehtosopimuksen nojalla noudatettavina edellisen sopimuksen päättyessä. 3 Poistettu 4 Työrauha 1 mom. Virkasuhteiset Tähän virka- ja työehtosopimukseen sidottu ei saa sopimuksen voimassa ollessa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin sopimuksen pätevyydestä, voimassaolosta tai oikeasta sisällöstä taikka sopimukseen perustuvasta vaatimuksesta syntyneen riidan ratkaisemiseksi, voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen aikaansaamiseksi. 2 mom. Lisäksi sopimukseen sidottu yhdistys on velvollinen huolehtimaan, että sen alaiset yhdistykset ja viranhaltijat, joita sopimus koskee, eivät riko edellisessä momentissa tarkoitettua työrauhavelvoitetta eivätkä sopimuksen määräyksiä. Tämä velvollisuus sisältää myös sen, ettei yhdistys saa tukea tai avustaa kiellettyä työtaistelutoimenpidettä eikä muullakaan tavalla myötävaikuttaa sellaisiin toimenpiteisiin, vaan on velvollinen pyrkimään niiden lopettamiseen. 3 mom. Työsuhteiset Työehtosopimukseen osallisten ja siihen muutoin sidottujen vastuu määräytyy lain mukaan (viittausmääräys). sop10osioayleinen.doc

19 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus II VIRKASUHTEISEN OPETUSHENKILÖSTÖN PALKKAUS 5 Palkka eri kalleusluokissa 1 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy peruspalkan mukaan erikseen I ja erikseen II kalleusluokan kunnissa, ellei ao. osiossa tai liitteessä ole toisin sovittu. I kalleusluokkaan kuuluvat seuraavat kunnat: Enontekiö, Espoo, Helsinki, Hyrynsalmi, Hyvinkää, Hämeenlinna, Ii, Inari, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kauniainen, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kerava, Kirkkonummi, Kittilä, Kolari, Kuhmo, Kuopio, Kuusamo, Muonio, Oulu, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Ristijärvi, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tampere, Tervola, Tornio, Utsjoki, Vaasa, Vantaa, ja Ylitornio. Muut kunnat kuuluvat II kalleusluokkaan. 2 mom. Viranhaltijan palkka määräytyy pääasiallisen työpaikan sijaintipaikkakunnan kalleusluokan mukaan, jollei liitteessä ole toisin sovittu. 6 Palkkausperusteet Jos viranhaltija opettaa useassa eri toimipisteessä, pääasialliseksi viranhoitopaikaksi katsotaan se, jossa hän on useimpina päivinä opettamassa tai jos hän opettaa saman verran useammassa toimipisteessä, se toimipaikka, josta hän saa välittömät toimintaohjeet. 1 mom. Viranhaltijan peruspalkka ja viran palkka-asteikko määräytyvät tämän luvun, asianomaisen osion ja sen liitteen mukaisesti. 2 mom. Jos viran kelpoisuusehdoissa edellytetään opettajankoulutusta ja viran velvollisuuksiin kuuluu opettaminen eikä palkkaluokittelussa ole tehtävään sopivaa palkkaryhmää (palkkaluokittelun ulkopuolinen), toimivaltainen viranomainen päättää peruspalkan/palkan sen hinnoittelukohdan mukaan, johon hänet voidaan tehtäviensä/nimikkeensä perusteella rinnastaa. 3 mom. Tämän sopimuksen osioissa B, C ja F viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa tai tehtäväkohtaista palkkaa palkka-asteikon puitteissa päätettäessä on otettava huomioon tehtävien vaativuus Palkka- sop10osioayleinen.doc

20 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus asteikossa olevan viranhaltijan palkkaa päätettäessä palkkaasteikon yläraja voidaan perustellusta syystä ylittää. 1 Tehtäväkohtaisesta palkasta päättäminen Sen jälkeen kun on todettu sovellettava hinnoittelutunnus, tehtäväkohtaisesta palkasta päättää se viranomainen, jolle kuuluu harkinnanvaraisesta palkasta päättäminen. Tehtäväkohtainen palkka voidaan määritellä uudelleen uutta viranhoitomääräystä annettaessa esimerkiksi sijaisuuksia jatkettaessa. Työnantajan on tehtäväkohtaisesta palkasta päättäessään käytettävä harkintavaltaansa siten, että tehtävien vaativuus otetaan mahdollisimman objektiivisesti huomioon. Tavoitteena on, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtäväkohtaiset palkat ovat tehtävien vaativuuden edellyttämässä suhteessa toisiinsa. Vertailun kohteena ovat saman työnantajan palveluksessa olevien samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävät. Jos palkkahinnoittelukohdassa on todettu erikseen tehtäväkohtaiset palkat I ja II kalleusluokassa, kysymyksessä ovat erilliset ryhmät. Se, että samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuusvertailussa ei löydy olennaisia vaativuuseroja, ei merkitse sitä, että käytetään automaattisesti hinnoittelutunnuksen peruspalkkaa. Työnjako on voitu tehdä siten, että kaikille kyseiseen hinnoittelutunnukseen kuuluville on määrätty vaativampia ja vähemmän vaativia tehtäviä, kokonaisvaativuuden ollessa suunnilleen sama. Tällöin kaikkien tehtäväkohtaisten palkkojen pitäisi olla suunnilleen samalla tasolla, mutta taso voi ylittää selvästikin peruspalkan. Toisaalta samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien vaativuuksissa voi olla merkittäviäkin eroja, minkä seurauksena myös tehtäväkohtaisessa palkassa voi olla merkittäviä suuruuseroja. Tehtäväkohtaisen palkan tasoon vaikuttavat tehtävien vaativuuden lisäksi mm. paikkakunnan ja ao. ammattialan yleinen palkkataso sekä työnantajan noudattamat palkkapoliittiset periaatteet. 2 Vaativuustekijät Tehtävien vaativuutta arvioitaessa otetaan huomioon työn edellyttämä osaaminen (tiedot, taidot, harkinta), työn vaikutukset ja vastuu (laajuus, pysyvyys, johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin) sekä työn edellyttämät yhteistyötaidot sop10osioayleinen.doc

21 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus (vuorovaikutus, ihmissuhdevaatimukset) ja työolosuhteet, jollei toimivaltainen viranomainen päätä käyttää arvioinnissa muita objektiivisia vaativuustekijöitä. Työn edellyttämä osaaminen Osaaminen kuvaa työn edellyttämien koulutuksella ja työkokemuksella hankittujen keskeisten tietojen ja taitojen syvyyttä, laajuutta ja monipuolisuutta sekä työn edellyttämää harkinnan itsenäisyyttä. Tietojen osalta arvioidaan työn edellyttämää koulutusta (ammatillinen peruskoulutus, jatko- ja täydennyskoulutus) ja ammatinhallinnan edellyttämää uuden tiedon hankkimista. Taitojen osalta arvioidaan työn edellyttämää työkokemuksella saavutettua osaamisen syvyyttä ja monipuolisuutta sekä erityisosaamista ja kokonaisuuksien hahmottamista. Työn edellyttämien taitojen vaativuuteen vaikuttaa myös se, missä määrin työ edellyttää useiden eri tehtäväalueiden hallintaa tai monien asioiden yhtäaikaista hallintaa taikka tosistaan poikkeavien tietojen ja taitojen hallintaa. Harkinnan osalta arvioidaan työn edellyttämää itsenäisen harkinnan tasoa, johon vaikuttaa ohjeiden määrä ja laatu. Harkinta kuvaa myös tavoitteenasettelun itsenäisyyttä ammattialan ja organisaation arvoista ja tavoitteista. Työn vaikutukset ja vastuu Työn vaikutukset ja vastuu kuvaavat niitä vaikutuksia ja sitä merkitystä, joka työllä on kuntalaisten/asiakkaiden ja työyhteisön fyysisiin, psyykkisiin, sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Vaikutuksia arvioidaan kohteiden laajuuden (erilaisuus, määrä) ja vaikutusten pysyvyyden (pitkäkestoisuus, muutettavuus) kannalta. Asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisöjen toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Toimintaedellytyksiin vaikuttamista ilmenee kaikilla organisaatiotasoilla. Työn edellyttämät yhteistyötaidot Yhteistyötaidot kuvaavat asiakassuhteissa ja työyhteisössä tarvittavia vuorovaikutustaitoja ja ihmissuhdevaatimuksia. Vuorovaikutuksen osalta arvioidaan työn edellyttämää viestinnän ja kommunikoinnin oma-aloitteisuutta ja tavoitteellisuutta. Ihmissuhdevaatimusten osalta arvioidaan työn edellyttämää vaatimusta asettua toisen ihmisen tilanteeseen. sop10osioayleinen.doc

22 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus Työolosuhteet Työolosuhteilla tarkoitetaan työhön kiinteästi liittyviä tavanomaisesta poikkeavia henkisiä ja fyysisiä työolosuhdetekijöitä, joita ei voida työsuojelutoimenpitein poistaa. 3 Arviointijärjestelmä Arviointijärjestelmän toimivuutta on hyvä ajoittain arvioida. Ennen uuden arviointijärjestelmän käyttöönottoa tai arviointijärjestelmää muutettaessa asiasta neuvotellaan niiden luottamusmiesten kanssa joiden edustamiin viranhaltijoihin arviointijärjestelmää tullaan soveltamaan. Arviointijärjestelmästä päättää viime kädessä työnantaja. Selostus arviointijärjestelmästä tallennetaan kirjallisessa tai sähköisessä muodossa. Työpaikalla käytössä olevasta arviointijärjestelmästä ja sen sisällöstä tiedotetaan niille viranhaltijoille, joita ko. arviointitapa koskee. Arviointi suoritetaan mahdollisimman yhteismitallisesti ja yhdenmukaisin perustein. Tarkoituksena on, että tehtävien vaativuuden arviointia koskevat soveltamiskysymykset ratkaistaan paikallisesti. 4 Tehtäväkuvaus Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulee perustua tehtäväkuvaukseen, josta käyvät ilmi tehtävän tarkoitus ja siihen kuuluvat olennaiset tehtäväkokonaisuudet. Se ei ole luettelo kaikista tehtävistä, joita viranhaltija tekee. Tehtäväkuvaukset valmistellaan yhteistyössä työnantajan edustajan ja asianomaisen viranhaltijan tai, mikäli kyse on mallitehtäväkuvauksen laatimisesta, asianomaisen ammattiryhmän edustajan kanssa. Tehtäväkuvausten pitää olla vertailukelpoisia keskenään ja mahdollistaa tehtävien vaativuuden vertailu hinnoittelutunnusten sisällä. Tehtäväkuvausta ei tarvitse tehdä kaikille henkilöille erikseen silloin, kun henkilöt tekevät samanlaisia tehtäviä. Tällöin voidaan tehdä esim. mallitehtäväkuvaus ja täydentää sitä tarvittaessa. Työnantajan vahvistamasta tehtävänkuvauksesta annetaan kopio ao. viranhaltijalle hänen pyynnöstään. Viranhaltijan tehtävien olennaisesta muuttamisesta ks. laki kunnallisesta viranhaltijasta 23 (viittausmääräys). sop10osioayleinen.doc

23 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus 5 Arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja 5.1 Koulutus Viranhaltijalla oleva koulutus tai kokemus ei ratkaise työn vaativuutta, vaan vaativuustarkastelu tehdään aina virkanimikkeen tosiasiallisten tehtävien perusteella. Hinnoittelutunnuksen soveltamisedellytykseksi on kuitenkin usein määritelty tietty koulutustaso, jolla on pyritty kuvaamaan osaltaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien tehtävien tiedollista vaativuustasoa. Mikäli hinnoittelutunnukseen kuuluvalta edellytetään korkeampaa koulutustasoa kuin mitä hinnoittelutunnuksessa on todettu tai tämän lisäksi alan erikoistumiskoulutusta tai ammatillista jatkokoulutusta, on tämä yleensä osoitus siitä, että myös tehtävien vaativuus edellyttää selvästi peruspalkkaa korkeampaa tehtäväkohtaista palkkaa. Vaikka kelpoisuusehdoissa ei edellytettäisikään em. lisäpätevyyttä tms., voi viranhaltijan lisäpätevyys tai kokemuksen kautta hankitut taidot johtaa käytännössä siihen, että hänelle annetaan tavanomaista vaativuustasoa vaativampia tehtäviä, mikä on otettava huomioon tehtäväkohtaista palkkaa määrättäessä. Viranhaltijan tavanomaista laaja-alaisempi koulutus voi merkitä sitä, että vaikka ao. henkilön tehtävät eivät tämän vuoksi olekaan muita vaativampia, ao. henkilön erityisosaamista voidaan käyttää hyväksi tietyissä tilanteissa ja tästä potentiaalisesta käytettävyydestä saattaa olla perusteltua maksaa henkilölle henkilökohtaista lisää. 5.2 Lisätehtävä ja -vastuu Viranhaltijalle voidaan määrätä hänen tavanomaisten tehtäviensä lisäksi lisätehtäviä ja -vastuita, mikä osaltaan vaikuttaa tehtävien vaativuuteen ja sitä kautta tehtäväkohtaisen palkan määrään. Mikäli lisätehtävä tai -vastuu on määräaikainen, voidaan tästä aiheutuva tehtäväkohtaisen palkan korotustarve tarvittaessa määritellä määräaikaisena korotuksena (3 momentissa ovat määräykset olennaisen tehtävämuutoksen vaikutuksesta tehtäväkohtaiseen palkkaan). Esimerkkinä tällaisista lisätehtävistä ja -vastuista voidaan mainita jonkin yksikön tai vastuualueen määräaikainen päällikkyys, jonkin yksikön tai ryhmän vetovastuu, johtajan tai esimiehen varamiehenä toimiminen tai vastuu vaativasta tehtäväkokonaisuudesta, jota muilla samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvilla ei ole. 5.3 Esimiesasema Vaikka tehtävien vaativuuksien vertailu tehdään samaan hinnoittelutunnukseen kuuluvien välillä, joudutaan arvioinnin yh- sop10osioayleinen.doc

24 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus 4 mom. Poistettu teydessä toisinaan tarkastelemaan samanaikaisesti muitakin hinnoittelutunnuksia. Esimerkkinä voidaan mainita se, että esimiesten ja alaisten tehtäväkohtaisten palkkojen pitää olla oikeassa suhteessa toisiinsa nähden siitä riippumatta, kuuluvatko he samaan vai eri hinnoittelutunnukseen. Pääsääntöisesti esimiesasemassa olevan tehtäväkohtaisen palkan pitää olla selvästi korkeampi kuin hänen alaisensa, jollei tästä poikkeamiseen ole erityistä, perusteltua syytä. Johto- tai esimiestehtävissä toimivan tehtäväkohtaista palkkaa harkittaessa on otettava huomioon mm. johdettavan yksikön koko, vastuualueen tai johdettavan yksikön palvelutarjonnan laajuus ja moninaisuus, erikoispalveluiden tuottaminen sekä muut erityispiirteet, yhteistyövaatimus muiden hallinnonalojen ja palvelujen tuottajien kanssa, sekä esimiestyön merkitys toiminnan tuloksellisuudessa ja toimintaedellytysten luomisessa. 6 Tehtäväkohtaisen palkan alentaminen Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain 7 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa. 5 mom. Viranhaltijan palkkausta ei tarkisteta, jos hänellä on rahamääräisen palkkauksen lisäksi muita palkka- tai luontoisetuja ja hänen palkkaetujensa kokonaismäärä vastaa tämän sopimuksen mukaista palkkausta. Viranhaltijan luontoisedun arvo ja tehtäväkohtaisen palkan luonteiset lisät katsotaan tehtäväkohtaiseksi palkaksi arvioitaessa sitä, onko tehtäväkohtainen palkka sopimuksen mukainen. Verovapaata ateriaetua, työsuhdematkalipun verovapaata osaa tai työtehtäviin liittyvää matkapuhelinetua ei kuitenkaan katsota tehtäväkohtaiseksi palkaksi, jollei siitä ole erikseen toisin sovittu viranhaltijan kanssa. 7 Tehtävien muutoksen vaikutus palkkaan (ent. 6 4 mom.) Jos viranhaltijan tehtävien vaativuus olennaisesti muuttuu vähintään 10 työpäivän ajaksi toiseen virkaan tai tehtävään siirtymisen tai tehtävien uudelleenjärjestelyn vuoksi, tehtäväkohtaista palkkaa tarkistetaan, jos se ei vastaa muuttuneita tehtäviä. sop10osioayleinen.doc

25 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus Tehtäväkohtaisen palkan tarkistamisajankohdat ovat: 1 toiseen virkaan siirtymishetki 2 tehtävien muutosajankohdasta lukien, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi tai 3 kahdeksan viikon kuluttua tehtävien muutoksesta, jos uusi tehtäväkohtainen palkka on alempi. Vuosilomasijaisuuksissa tehtäväkohtaista palkkaa ei alenneta ja tehtäväkohtaisen palkan korottaminen koskee vain yli kaksi viikkoa kestäviä yhdenjaksoisia sijaisuuksia, jolloin tarkistamisajankohta on sijaisuuden alkaminen. Tehtävän vaativuuden muutoksen perusteena voi olla mm. siirto toiseen virkaa, määräaikainen lisätehtävä tai tehtävien muuttaminen olennaisesti vaativammaksi tai vähemmän vaativaksi. Jos tehtäviä muutetaan määräajaksi ja uusi tehtäväkohtainen palkka on korkeampi, tehtäväkohtainen palkka alenee välittömästi em. määräajan päätyttyä. Tehtäväkohtaista palkkaa ei muuteta, jos tilapäinen siirto toiseen virkaan tai tehtävään tai tilapäiset tehtävämuutokset on otettu huomioon tehtäväkohtaisen palkan määrässä, esim. toimiminen tilapäisesti esimiehen sijaisena tai muu sijaisuusjärjestely. Työnantajan tulisi pyrkiä ennen työvuoden alkua suunnittelemaan opettajan työ etukäteen koko lukuvuodelle. 8 Epäpätevyysalennus muilla kuin peruskoulun ja lukion opettajilla (ent. 7 ) 1 mom. Viranhaltijan, jolla ei ole opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (kelpoisuusasetuksen 986/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaista kelpoisuutta, palkkaa alennetaan 6 20 %. Jos epäpätevän opettajan palkka muodostuu korkeammaksi kuin siirtymäsäännösten nojalla pätevyyden säilyttäneen vastaavien aineiden opettajan palkka, voi epäpätevyysalennus olla enintään 25 %. Jos em. asetuksessa (muissa kuin siirtymäsäännöksissä) edellytetään tiettyä tutkintotasoa, tehdään epäpätevyysalennus tämän tutkintotason mukaisesta palkkauksesta. Jos asetuksessa säädetyt tutkinnot/tutkintotasot ovat vaihtoehtoisia, sop10osioayleinen.doc

26 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus epäpätevyysalennus tehdään ao. henkilön suorittamasta tutkintotasosta. Jos kunta on erikseen vahvistanut vaadittavan tutkintotason, epäpätevyysalennus tehdään tästä tutkintotasosta. 2 mom. 1 momentissa mainitun asetuksen 13 :n 4 momentissa tarkoitetun opettajan palkka määräytyy pedagogisten opintojen puuttumisen ajan tämän pykälän 1 momentin mukaisesti. Samoin em. asetuksen 13 :n 5 momentin nojalla kelpoisuuden saavaan opettajaan sovelletaan tämän pykälän 1 momenttia. 9 Erivapauden vaikutus palkkaan Edellä mainitun asetuskohdan mukaan ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmentavaa koulutusta sekä muuta ammatillista lisäkoulutusta on erityisestä syystä kelpoinen antamaan myös sellainen henkilö, jolla on koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittu korkea ammattitaito. Tällaiselta opettajalta ei esimerkiksi edellytetä opettajan pedagogisia opintoja. Jos opettajalla on erivapaus tulla nimetyksi hoitamaansa virkaan/- virkasuhteeseen, ei varsinaisesta palkasta tehdä epäpätevyysalennusta. 10 Palkan tarkistaminen paikallisella päätöksellä 1 mom. Viranhaltijan kuukausipalkkaa tarkistetaan sopimuskauden aikana, kun viranhaltija on suorittanut palkkaluokittelussa hinnoittelutunnusta korkeampaa peruspalkkaa edellyttävän tutkinnon/pätevyyden. Tarkistus tehdään vähintään koulutuksen edellyttämään palkkaasteikon alarajaan tai ao. peruspalkkaan seuraavan kuukauden alusta siitä, kun viranhaltija on esittänyt selvityksen tutkinnon/pätevyyden saavuttamisesta. Tässä sopimuksessa ylemmällä korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun asetuksen (464/1998, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) 6 :ssä lueteltuja kotimaisia korkeakoulututkintoja sekä sellaisia ulkomaisia tutkintoja, jotka on tunnustettu tai rinnastettu tunnustamis- tai rinnastamispäätöksellä suomalaiseen ylempään korkeakoulututkintoon. sop10osioayleinen.doc

27 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus 2 mom. Viranhaltijan kuukausipalkka voidaan tarkistaa palkka-asteikon rajoissa, jos kunnan toimivaltainen viranomainen katsoo sen perustelluksi. 11 Henkilökohtainen lisä 1 mom. Viranhaltijalle voidaan maksaa varsinaiseen palkkaan kuuluvaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena ovat viranhaltijan henkilökohtaiset työtulokset ja ammatinhallinta sekä mahdolliset muut paikallisesti määritellyt henkilökohtaiset taidot. Henkilökohtainen lisä vastaa sisällöllisesti ja luonteeltaan KVTES:n II luvun 6 :ssä määrättyä henkilökohtaista lisää. 2 mom. Henkilökohtaisen lisän yleiset maksamisperusteet selvitetään yhteisesti henkilöstön tai sen edustajien kanssa. Henkilökohtaisia lisiä maksettaessa on eri viranhaltijaryhmiä kohdeltava tasapuolisesti. Viranhaltijalle on pyydettäessä ilmoitettava häntä koskevan henkilökohtaisen lisän maksamisen perustelut. Henkilökohtainen lisä on osa kannustavaa palkkausta. Kannustavalla palkkauksella pyritään parantamaan toiminnan tuloksellisuutta ja tukemaan johtamista. Kannustavuus perustuu siihen, että jokainen voi työsuorituksellaan vaikuttaa palkkaukseensa. Henkilökohtaisten tulosten palkitseminen on keskeinen tekijä motivaation syntymisessä. Henkilökohtaisen lisän peruste Henkilökohtaisen lisän maksamisperusteet määritellään paikallisesti. Perusteen ja niiden painoarvo voivat vaihdella eri yksiköissä. Henkilökohtaisen lisän perusteina voivat työtulosten ja tavanomaisten työtehtävien hallinnan lisäksi olla esimerkiksi monitaitoisuus sekä erityistiedot ja -taidot (esim. ammatillinen jatkoja täydennyskoulutus), joita hyödynnetään laajemmin kuin vain omassa opetustyössä, taikka muut työn onnistumisen kannalta tärkeät tekijät, esim. yhteistyökyky, kyky tehdä itsenäisiä ratkaisuja (oma-aloitteisuus ym.), kehityshakuisuus ja työetiikka (luotettavuus, vastuuntunto, joustavuus ym.). Uusia viranhaltijoita otettaessa voidaan palvelussuhteen alusta lukien maksaa henkilökohtaista lisää, jonka perusteena on lähinnä aikaisemmassa toiminnassa todettu ammatinhallinta ja työtulokset. Poikkeuksellisesti henkilökohtaisen lisän perus- sop10osioayleinen.doc

28 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus teluna voi olla mm. henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat. Henkilökohtainen lisä myönnetään pääsääntöisesti toistaiseksi, mutta myös määräaikainen lisä voi olla mahdollinen. Henkilökohtaisen lisän myöntämisen ja muuttamisen pitäisi perustua henkilön työsuorituksen arviointiin, joka voidaan suorittaa esimerkiksi vuosittain kehityskeskustelun yhteydessä. Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää (1 mom.) voidaan alentaa vain 3 momentin tilanteissa. Jos jokin em. ominaisuuksista on jo otettu huomioon erikseen OVTES:ssä (esim. kaksoiskelpoisuuden tuoma peruskoulun luokanopettajan korotus peruspalkkaan), sitä ei ole syytä ottaa enää henkilökohtaisen lisän perusteeksi. Opettajana toimimisen mukanaan tuoma kokemus ja ammatinhallinnan lisäys on otettu huomioon jo kertaalleen henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisessa osassa, joten henkilökohtaisen lisän arvioinnin tulisi perustua muihin tekijöihin. 3 mom. Henkilökohtaista lisää voidaan alentaa vain silloin, kun kysymyksessä on tehtävien olennaisesta muuttumisesta aiheutuva palkkausperusteiden uudelleen arviointi tai viranhaltijasta itsestään johtuva työtulosten huomattava huonontuminen. 12 Henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa 1 mom. Viranhaltijalle maksetaan henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa siten, kuin tässä pykälässä sekä asianomaisessa osiossa ja/tai liitteessä on sovittu. 2 mom. Vuosisidonnaisen osan vaikutus palkkaan lasketaan virkanimikkeen hinnoittelutunnuksen ao. kalleusluokan peruspalkan ja aiempien vuosisidonnaisten osien summasta. Vuosisidonnainen osa on luonteeltaan takuumääräys, joka takaa viranhaltijalle vähintään kyseisen prosentin suuruisen henkilökohtaisen lisän sopimuksessa sovitun palvelusajan jälkeen. Vuosisidonnaisen osan vaikutus palkkaan lasketaan kertomalla hinnoittelutunnuksen mukainen peruspalkka tai asteikkopalkkauksessa asteikon alaraja vuosisidonnaisen osan prosenttien mukaisilla kertoimilla (esim. 5 % = 1,05) pyöristämättä tuloa välissä. Pyöristys täysiin sentteihin tehdään vasta loppupalkassa. Laskenta tehdään siis korkoa korolle periaatteella. sop10osioayleinen.doc

29 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus Jos viranhaltijan peruspalkkaa on alennettu kelpoisuuden puuttumisen vuoksi, vuosisidonnaisen osan vaikutus lasketaan alennetusta peruspalkasta. 13 Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika 1 mom. Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaan palvelusaikaan luetaan, jollei jäljempänä olevista määräyksistä muuta johdu, aika, jonka viranhaltija/työntekijä 18 vuotta täytettyään on ollut päätoimiseksi katsottavassa kotimaisen työnantajan tai ulkomaisen työnantajan palveluksessa opettajan/rehtorin tehtävissä tai tehtävissä, joista on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä. Kyseessä tulee olla työsopimukseen tai virkasuhteeseen perustuva palvelussuhde, joten esimerkiksi pelkkä omistussuhde osakkuus tai toimiminen yksityisenä elinkeinonharjoittajana ei riitä. 2 mom. Jos viranhaltija on toiminut opettajanvirassa tai -toimessa tai päätoimisena tuntiopettajana, noudatetaan päätoimisuutta arvioitaessa kulloisenakin palvelusajankohtana voimassa olleita opetusalan erikseen määrättyjä päätoimisuuden edellytyksiä ja tuntirajoja. 3 mom. Muussa kuin opettajantehtävässä palvelussuhde katsotaan päätoimiseksi, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 19 tuntia. Palvelusaika ennen katsotaan kuitenkin päätoimiseksi vain, mikäli säännöllinen keskimääräinen viikkotyöaika on ollut vähintään 20 tuntia. 14 Vuosisidonnainen osa ja eläke Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi palvelusajaksi ei katsota aikaa, jolta henkilö on ansainnut ja saa eläkettä. Rajoitus ei koske aikaa, jolta henkilö saa kuntien eläkevakuutukselta/valtiokonttorilta erotuseläkettä, osa-aikaeläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä. 15 Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan ajan vähimmäispituus Eri palvelusaikoja vuosisidonnaista osaa varten yhteen laskettaessa otetaan huomioon vain täydet kuukaudet. Myös 30 päivää kestänyt yhtäjaksoinen palvelus katsotaan yhdeksi kuukaudeksi. sop10osioayleinen.doc

30 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus 16 Vuosisidonnaiseen osaan luettavat virantoimituksen keskeytykset 1 mom. Vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaa palvelusaikaa laskettaessa vähennetään ne kalenteripäivät, joina virantoimitus/työssäolo on ollut keskeytyneenä. Vähennykset lasketaan kalenteripäivinä, jolloin 30 päivää on yksi kuukausi. Vähentävä aika siirtää vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan ajan täyttymistä vastaavan ajan verran eteenpäin. Jos vähentävä aika on esimerkiksi kaksi päivää, vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavan ajan täyttyminen siirtyy kahdella päivällä. Jos em. vähennyksiä kohdistuu eri palvelussuhteisiin, vähennettävä aika saadaan laskemalla eri palvelussuhteista vähennettävät päivät yhteen. 2 mom. Palvelusaikaan luetaan kuitenkin vuosiloma- ja virkavapaa-aika tai työloma seuraavissa tapauksissa: 1 viranhaltija on saanut palkkaetuja äitiysloman/sairausloman ajalta, 2 viranhaltija on saanut sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa, 3 viranhaltija on saanut tapaturma- tai muuta korvausta ajalta, jolta hänellä olisi ehdoton oikeus sairausajan palkkaan, Jos korvaus on palkkaa suurempi, eikä palkkaa makseta, aikaa ei vähennetä vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavasta ajasta. 4 viranhaltija on ollut suorittamassa asevelvollisuuttaan tai siviilipalvelusta, josta hän on palannut laissa säädetyssä ajassa virantoimitukseen tai työhön, 5 koulutus- tai opiskeluaika siltä osin kun se ei ylitä yhteensä enintään 30 päivää kalenterivuodessa ja 6 muun kuin 1 5 kohdassa mainitun syyn perusteella virkavapaana/työlomalla enintään 30 päivää saman kalenterivuoden aikana edellyttäen, että hän on ollut ao. kalenterivuonna virkavapaan/työloman myöntäneen työnantajan palveluksessa koulutyön aikana virantoimituksessa vähintään 30 päivää. sop10osioayleinen.doc

31 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus 17 Vuosisidonnaisen osan hakeminen 1 mom. Vuosisidonnaisen osan saamisen ehtona on, että sitä haetaan kirjallisesti viimeistään kahden vuoden kuluessa siitä, kun oikeus vuosisidonnaiseen osaan on syntynyt. Jos hakemus on esitetty myöhemmin, vuosisidonnainen osa myönnetään takautuvasti yhden vuoden ajalta hakemuksen esittämispäivästä laskettuna. Ao. viranomainen voi päättää, että vuosisidonnainen osa myönnetään ilman hakemusta, mikäli viranhaltijalle on aikaisemmin myönnetty ao. kunnassa vuosisidonnaista osaa. 2 mom. Oikeus vuosisidonnaiseen osaan alkaa sen jälkeisen kuukauden ensimmäisestä päivästä lukien, jona vuosisidonnaiseen osaan oikeuttava palvelusaika on täyttynyt. 18 Palvelulisän siirtymäsäännös Hakijan velvollisuutena on esittää kirjalliset selvitykset niistä muun työnantajan palvelusajoista, joita hän vaatii hyväksyttäväksi vuosisidonnaiseen osaan oikeuttavaksi ajaksi. Hakijan velvollisuus on esittää todistuksista viralliset käännökset, elleivät todistukset ole suomen- tai ruotsinkielisiä. 1 mom. Päätoimisessa tämän sopimuksen tarkoittamassa palvelussuhteessa ollut ja sellaisessa jatkava opettaja on oikeutettu palvelulisäaikaan voimassa olleiden määräysten mukaan koulutusaikaa lukuun ottamatta saakka. Tämän jälkeinen palvelu hyväksytään palvelulisään voimassa olevien määräysten mukaisesti. Mikäli palvelu on jatkunut yhtäjaksoisesti alkaen muussa kunnassa/kuntayhtymässä kuin missä se on päättynyt, uusi työnantaja voi harkintansa mukaan tarkistaa ensimmäistä kertaa myönnettävän palvelulisän perusteeksi tulevan palvelulisäajan vanhojen määräysten mukaisesti tai hyväksyä ajan aikaisemman työnantajan antaman todistuksen perusteella. 2 mom. Sellaisen opettajan, jolla ei ole ollut tämän sopimuksen mukaista palvelussuhdetta kunnalliseen työnantajaan tai jonka yhtäjaksoinen palvelussuhde kunnalliseen työnantajaan on välillä katkennut tai myöhemmin katkeaa, tullessa kunnalliseen palvelussuhteeseen, sovelletaan palvelulisiin pelkästään voimassa olevia määräyksiä. sop10osioayleinen.doc

32 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus 19 Syrjäseutulisä (ent mom.) Kunta voi maksaa viranhaltijalle varsinaiseen palkkaan kuuluvaa harkinnanvaraista syrjäseutulisää. Viranhaltijalle, jolla on voimassa olleiden Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksen määräysten mukaisesti ollut oikeus syrjäseutulisään, maksetaan edelleen samansuuruista syrjäseutulisää niin kauan, kun palvelussuhde ko. kuntaan jatkuu keskeytymättä. Siirtyminen toiseen virkaan tai tehtävään ko. kunnassa/kuntayhtymässä tai kuntajaon muuttuminen ei vaikuta syrjäseutulisän maksamiseen, kunhan myös uudessa virassa tai tehtävässä ja pääasiallisessa toimipaikassa maksettiin syrjäseutulisää. 20 Kehitysaluelisä yleissivistävässä koulussa (ent mom.) Kunta voi alkaen maksaa Lapin läänin muiden kuin kaupunkikuntien, Rovaniemen, Kemijärven ja Kuhmon kaupungin, Hailuodon, Hyrynsalmen, Kuusamon, Pudasjärven, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen, Taivalkosken ja Kustavin kunnan peruskoulun, lukion ja aikuislukion opettajanviran haltijalle varsinaiseen palkkaan kuuluvaa harkinnanvaraista kehitysaluelisää. Opettajanviran haltijalle, jolla oli voimassa olleen OVTES:n määräysten mukaisesti oikeus kehitysaluelisään, maksetaan edelleen samansuuruista kehitysaluelisää niin kauan, kun palvelussuhde ko. kuntaan jatkuu keskeytymättä. Siirtyminen toiseen virkaan tai tehtävään ko. kunnassa tai kuntajaon muuttuminen ei vaikuta kehitysaluelisän maksamiseen, kunhan myös uudessa virassa tai tehtävässä ja pääasiallisessa toimipaikassa maksettiin kehitysaluelisää. 21 Varsinainen palkka (ent. 24 ) Harkinnanvaraisen lisän maksaminen voi olla perusteltua harvaanasutuilla ja syrjäisillä alueilla, mikäli näitä olosuhteita ei muutoin ole otettu huomioon palkassa (esim. henkilökohtaisessa lisässä). 1 mom. Viranhaltijan varsinaiseen palkkaan kuuluvat seuraavat palkanosat: 1 tehtäväkohtainen palkka (ks. osiot ja liitteet) 2 henkilökohtainen lisä (11 ), henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa (12 18 ) 3 syrjäseutulisä (19 ) ja yleissivistävän koulun kehitysaluelisä (20 ) 4 koulu- ja oppilaitoskohtainen lisätehtävä (osio B 19 ) ja taideja taitoaineiden korvaus (osio B liite 1 23 ) sop10osioayleinen.doc

33 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus 5 siirtymäkauden lisä/henkilökohtainen palkanlisä (osiot ja liitteet). Opetusvelvollisuustyöajassa opetusvelvollisuustuntimäärä vastaa täyttä työaikaa. Varsinaisen palkan käsitettä tarvitaan maksettaessa palkkaa mm. sairausloman ja äitiysvapaan ajalta sekä päätoimisen tuntiopettajan palkan määrittelyssä. 1 momentin luettelosta poiketen kohtien 1 2 asemesta käsitteinä käytetään osiossa D ja E palkkaa. 2 mom. Jos palkkatekijä (esim. luottamusmieskorvaus) on sovittu kunnallisessa yleisessä virkaehtosopimuksessa, määräytyy sen kuuluminen varsinaiseen palkkaan KVTES:n mukaan. 22 Tukiopetuspalkkio (ent. 19 ) Tukiopetuspalkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan. 23 Oppilaan ohjauksen palkkio (ent. 19 ) Oppilaan ohjauksen palkkio määräytyy opettajan oman viran ylituntipalkkioperusteen mukaan. 24 Toisen opettajan tunnin hoitopalkkio (ent. 20 ) Jos viranhaltijalle annetaan määräys oman oppituntinsa tai muun palkatun tehtävän kanssa samanaikaisesti huolehtia toisen opettajan luokasta, maksetaan hänelle tunnilta 30 % oman viran ylituntipalkkiosta. 25 Yksityisopiskelijan kuulustelupalkkio (ent. 21 ) Yksityisopiskelijan kuulustelusta maksetaan viranhaltijalle palkkaliitteen mukainen palkkio, ellei tämän sopimuksen liitteissä ole sovittu toisin. Palkkio sisältää korvauksen kuulustelun valmistelemisesta, korjaus- ja arviointityöstä sekä tarvittaessa valvonnasta. Kuulustelu käsittää kirjallisen ja suullisen kuulustelun, työnäytteet sekä uusintakokeen. Jos samassa kuulustelussa on kuulusteltavana useampi kuin yksi yksityisopiskelija, maksetaan opettajalle kustakin opiskelijasta täysi palkkio kolmen ensimmäisen opiskelijan osalta, puolet palkkiosta neljännestä opiskelijasta yhdeksänteen ja ¼ palkkiosta kymmenennestä opiskelijasta lukien. sop10osioayleinen.doc

34 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus 26 Ylituntipalkkio (ent. 22 ) 1 mom. Opettajalle maksetaan viran opetusvelvollisuuden ylittävistä tunneista ylituntipalkkio, ellei liitteissä ole toisin sovittu. 2 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkion rahamäärä kuukaudessa saadaan seuraavasti: Ao. liitteen mukaan määräytyvä ao. kalleusluokan kerroin tehtäväkohtainen palkka x (I/0,83 tai II/0,85) viran opetusvelvollisuus Ylituntipalkkio (= laskennan osamäärä) pyöristetään vasta lopuksi sentin tarkkuudella. 3 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio lasketaan viran tehtäväkohtaisen palkan ja opetusvelvollisuuden perusteella. Tehtäväkohtaisessa palkassa ei oteta huomioon viranhaltijalle myönnettyjä henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa eikä muutakaan henkilökohtaista lisää eikä muita jäljempänä erikseen liitteissä mainittuja palkkatekijöitä. Laskennassa käytetty opetusvelvollisuus on viran opetusvelvollisuus, johon ei vaikuta viranhaltijan opetusvelvollisuuden huojennus. 4 mom. Vuosiviikkoylituntipalkkio maksetaan vuoden jokaisena kuukautena opettajalle, jolle on vahvistettu vähintään yksi ylitunti viikossa tasoitettuna lukuvuoden kaikille työviikoille. Vuosiviikkoylituntina maksettava palkkio tarkoittaa sitä, että koko lukuvuodelle määrätyn opetusvelvollisuuden ylittävän opetuksen maksatus tasoitetaan 12 kuukaudelle. Edellytyksenä edellä mainitulle on, että ylitunteja kertyy kaikilla koulun/oppilaitoksen opetustyöviikoilla keskimäärin laskettuna vähintään yksi. Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa mom. Jos ylituntien lukumäärä on pienempi kuin työviikkojen lukumäärä, maksetaan palkkio (kertatuntipalkkio) pidetyiltä ylitunneilta. Pidetyn tunnin hinta sisältää myös koulun loma-aikojen palkkaosuuden. sop10osioayleinen.doc

35 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus 27 Kertatuntipalkkio (ent mom.) Yhden yksittäisen ylitunnin hinta (kertatuntipalkkio) saadaan siten, että vuosiviikkoylituntipalkkio kuukaudessa muutetaan vuotuiseksi kertomalla se luvulla 12 ja jakamalla tulo koulun/oppilaitoksen opetustyöviikkojen lukumäärällä, ellei liitteessä ole toisin sovittu. Opetustyöviikkojen lukumäärä on aikuislukiossa 33, musiikkioppilaitoksessa 35 ja kaikissa muissa kouluissa/oppilaitoksissa Palkkioiden pyöristäminen (ent. 23 ) Tässä sopimuksessa tarkoitetut palkkiot (ylituntipalkkio ja muut lisäpalkkiot) pyöristetään täysiksi euron sadasosiksi (1 sentin tarkkuudella) siten, että pyöristämätön 0,005 pyöristetään ylöspäin. 29 Palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta ja palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta (ent. 25 ) 1 mom. Viranhaltijan palkanmaksu, oikeus palkkaan, työnantajan saatavan kuittausoikeus, palkka virantoimituksesta pidättämisen ajalta, palkan laskeminen kalenterikuukautta lyhyemmältä ajalta ja palkan laskeminen määräytyvät soveltuvin osin KVTES:n mukaan, ellei jäljempänä tässä sopimuksessa ole sovittu toisin. 2 mom. Jos viranhaltijan palvelussuhde on määrätty alkamaan kuukauden alusta, katsotaan palkkaoikeuksien alkaneen samasta päivästä, jos virkaan valittu on ensimmäisenä säännönmukaisena työpäivänään aloittanut virantoimituksen ja jos virkaa aikaisemmin hoitanut viranhaltija ei ole edellä tarkoitettuna ajankohtana ollut enää virantoimituksessa. 3 mom. Ylituntipalkkio sekä muut palkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan kuukausittain jälkikäteen joko kuukauden lopussa tai seuraavan kuukauden alussa, jollei paikallisesti toisin sovita. Elokuulta tulevat ylituntipalkkiot sekä muut lisäpalkkiot voidaan maksaa myös lokakuun varsinaisen palkanmaksun yhteydessä, ellei ole mahdollista maksaa niitä edellä mainitussa aikataulussa. Jos palkkion tai erityistehtävän korvauksen maksaminen edellyttää selvitystä tehdystä työstä, palkkio maksetaan viimeistään laskutusta seuraavan kalenterikuukauden aikana. sop10osioayleinen.doc

36 OSIO A y Yleinen osa y Palkkaus 4 mom. Määräaikaiselle viranhoitajalle ja tuntiopettajalle maksetaan varsinainen palkka kultakin kalenterikuukaudelta viimeistään sen viimeisenä kalenteripäivänä, ei kuitenkaan lauantaina. Viranhaltijalle, joka saatuaan vakinaisesta virastaan virkavapautta on määrätty omassa kunnassa hoitamaan toista virkaa virkaan määräajaksi otettuna, maksetaan varsinainen palkka 1 2 momentin mukaisesti. Ylituntipalkkiot ja erityistehtävien korvaukset maksetaan 3 momentin mukaisesti. 30 Palkkaus lyhytaikaisessa palvelussuhteessa (ent. 26 ) Viransijaisen palvelussuhteen kestäessä enintään viisi koulun työpäivää maksetaan viransijaiselle tuntipalkkio tuntiopettajia koskevien palkkioperusteiden mukaan. Tähän tuntipalkkioon ei makseta henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa eikä muutakaan henkilökohtaista lisää. sop10osioayleinen.doc

37 OSIO A y Yleinen osa y Työaika III TYÖAIKA 31 Työaikamuodot (ent. 27 ) Opetushenkilöstön työaika on asianomaisen osion ja/tai liitteen mukainen. Opetushenkilöstön työaikamuotoja ovat seuraavat (työaikamuodon jäljessä oleva henkilöstöluettelo ei ole tyhjentävä, vaan esimerkkiluettelo): 1 Opetusvelvollisuuteen ja ylitunteihin perustuva opetusvelvollisuustyöaika peruskoulun, lukion ja ammatillisten oppilaitosten opettajat lukuun ottamatta 2 kohtaa 2 Kokonaistyöaika (toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika KVTES III luku 8 ) peruskoulun ja lukion rehtorit sekä peruskoulun ja lukion apulaisrehtorin viran haltijat ammatillisten oppilaitosten rehtorit, apulaisrehtorit, aikuiskoulutusjohtajat ja opinto-ohjaajat sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten sekä metsäoppilaitosten päätoiminen opetushenkilöstö 3 Vuosityötunteihin perustuvat työajat peruskoulun oppilaanohjauksen lehtorit, kansalaisopiston opettajat ja ammattikorkeakoulun uudessa palkkaus- ja työaikajärjestelmässä oleva opetushenkilöstö 4 38 ¼ tunnin työaika ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten opettajat. Kansalaisopistojen, kansanopistojen, lasten ja nuorten taidekoulujen tuntiopettajien sekä ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten sivutoimisten tuntiopettajien ja eri koulujen ja oppilai- sop10osioayleinen.doc