Muottiin karkaisun metallurgia
|
|
- Eeva-Kaarina Halonen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Muottiin karkaisun metallurgia Henri Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto Materiaalitieteen laboratorio/metalliteknologian tutkimusryhmä Lämpökäsittely- ja takomopäivät Tampere
2 Metallurgia - wikipedia FIN: Metallurgia on luonnontieteisiin ja teknisiin tieteisiin kuuluva tieteenala/oppi, joka käsittelee metallien (tai laajemmin käsitettynä myös muiden epäorgaanisten materiaalien) valmistus- ja jalostusmenetelmiä, sekä tutkii niiden elinkaarta ja sen aikana tapahtuvia muutoksia usein metallien kiderakenteen näkökulmasta. Historiallisesti metallurgian kehitys on kulkenut samaa tahtia teräksen valmistusmenetelmien kanssa, sillä valtaosa maailman metallintuotannosta liittyy teräkseen. EN: Metallurgy is a domain of materials science and engineering that studies the physical and chemical behavior of metallic elements, their inter-metallic compounds, and their mixtures, which are called alloys. Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
3 Metallurgilla on haasteita CO 2 päästöt turvallisuus Autokorin keventäminen passiivisen turvallisuuden jatkuva parantaminen Lujempien terästen käytön lisääntyminen Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
4 joihin metallurgi pyrkii tarjoamaan uusia ratkaisuja Lähde: Lähde: Lujien terästen kylmämuovaus on haasteellista (suuret muovausvoimat, takaisinjousto) Kuumamuovausprosessien yleistyminen (= lämpökäsittely + muovaus + karkaisu) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
5 Prosessi Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
6 Muottikarkaisu on etenkin autoteollisuuden hyödyntämä valmistusprosessi Verrattain uusi menetelmä, jota käytetään autokorin erikoislujien- ja turvallisuutta edistävien komponenttien valmistuksessa 3 10 min Ohutlevyn ( mm) jatkojalostusta karkaistuksi komponenteiksi Yhdistää lämpökäsittelyn, kuumamuovauksen ja karkaisun samaan prosessiin 5-10 C/s > 50 C/s Kuumamuovaus mahdollistaa monimutkaisten ja lujien komponenttien valmistuksen ja erinomaisen mittatarkkuuden Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
7 Muottiin karkaisua laboratorio-mittakaavassa (video) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
8 Muottiin karkaisua laboratoriomittakaavassa Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
9 Suora- ja epäsuora muottikarkaisu Kustannustehokas (tämän esityksen painopiste) käytössä kaikkein monimutkaisimpien geometrioiden kanssa Lähde: Karbasian H, Tekkaya AE. A Review on Hot Stamping. Journal of Materials Processing Technology, 2010;210: Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
10 Prosessissa jalostetaan ns. booriteräksiä (PHS = press hardening steels) Tulevaisuuden PHS -laadut Aihio austenoidaan kuumamuovausta varten erinomainen muovattavuus austeniittisena C:ssa Kuumana muovattu aihio karkaistaan samassa prosessissa muovaustyökalun avulla takaisinjousto eliminoidaan erinomainen mittatarkkuus Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
11 Muottiin karkaistut booriteräkset vs. muut autoteollisuuden teräkset Lähde: WorldAutoSteel 2017 Muottiin karkaistut teräkset ovat lujia, mutta sitkeydeltään varsin rajallisia autokorin lujimmat komponentit (ottavat törmäyksen vastaan) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
12 Esimerkki booriterästen käytön lisääntymisestä henkilöautoissa (esim. Volvo XC90) Booriterästen käytön lisääminen on tällä hetkellä kustannustehokkain tapa keventää komponentteja ja ylläpitää/parantaa autojen turvallisuutta Kaksi- ja monifaasiterästen (DP ja CP) käyttö vähentyy tällä hetkellä tasaisesti Tulevaisuudessa booriterästen käyttö tulee yhä lisääntymään (max osuus n. 45 %), samalla Q&P teräkset tulevat todennäköisesti korvaamaan vanhempia kylmämuovattavia laatuja Lähde: H. Lindberg, Advanced high strength steel technologies in the 2016 Volvo XC90, Seminar presentation , Great Designs in STEEL 2016 Seminar. Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
13 Metallurgia Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
14 Metallurginen perusta - teoria Teräkseltä edellytetään erinomaista karkenevuutta Prosessissa tavoitellaan jäähtymisnopeutta, joka on suurempi kuin teräksen kriittinen jäähtymisnopeus Ainutlaatuiset ominaisuudet luodaan prosessilla ei niinkään seosaineilla Seosaineiden käytön minimointi (hitsattavuus, kustannukset) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
15 Metallurginen perusta - käytäntö Kuumamuovauksessa austeniittiin varastoituu energiaa ajava voima ferriitin muodostumiseen kasvaa merkittävästi (DIFT = deformation induced ferrite transformation) Muovauksen vaikutus ferriittisten faasien muodostuminen helpottuu Kriittinen jäähtymisnopeus on käytännössä paljon suurempi kuin CCT-diagrammin avulla määritetty Muovauksen vaikutus riippuu myötymästä, myötönopeudesta, muovauslämpötilasta ja teräksen koostumuksesta Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
16 Metallurginen perusta suojaavat pinnoitteet Pinnoite suojaa hiilenkadolta ja pinnan hilseilyltä sekä tarjoaa korroosiosuojan Mekaaninen korroosiosuoja (AlSi-pinnoite) Galvaaninen korroosiosuoja (Zn & ZnFe -pinnoitteet) Pinnoitteen pintaan muodostuva oksidi voi toimia kiinteänä voiteluaineena Pinnoitteessa ja pinnoite/teräs -rajapinnalla tapahtuvat ilmiöt ovat monimutkaisia Prosessia, esim. muovauslämpötilaa, on jouduttu modifioimaan pinnoitettuja teräksiä käytettäessä, esim. aktiivinen esijäähdytys alle 600 C kuumamuovaus Seosaineiden käyttöä joudutaan lisäämään etenkin pinnoitettuja teräksiä käytettäessä Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
17 Booriteräs 22MnB5 R p =1100 MPa, R m =1500 MPa, A 80 =5-6 %, α max 60 Seostus suunniteltiin maatalouskoneiden, esim. puimureiden terien materiaaliksi (kovuus ja kulumiskestävyys) Teräs osoittautui toimivaksi ratkaisuksi myös autokorin suojauskomponenteissa (v.1984, SAAB 9000 sivutörmäyssuoja) Lähde: SSAB 22MnB5 on edelleen eniten käytetty muottiin karkaistava teräs Koostumus: 0.23 % C, 1.2 % Mn, 0.3 % Si, 0.2 % Cr, 0.03 % Al, 0.03 % Ti, % B Lähde: Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
18 Seosaineiden roolit booriteräksissä Seosaine C Mn Si Cr Al Ti B Tehtävä 1 Martensiitin lujuus välisija-atomien kautta Hapen poisto, karkenevuus Hapen poisto, hienontaa raekokoa Karkenevuus Tiivistys, poistaa sekä happea että typpeä Typen sitouttaminen TiN Parantaa merkittävästi karkenevuutta Tehtävä 2 Karkenevuus Lisää teräksen lujuutta korvaussijaatomien kautta Voidaan käyttää estämään sementiitin muodostumista Lisää teräksen lujuutta korvaussijaatomien kautta Hienontaa raekokoa Hienontaa raekokoa Mahdollistaa seosaineiden vähentämisen ja paremman hitsattavuuden (hiiliekvivalentti pienenee) Jaottelu Stabiloi austeniittia Stabiloi austeniittia Stabiloi ferriittiä Stabiloi ferriittiä Mikroseosaine (nitrideinä ja oksideina) Mikroseosaine (nitrideinä ja karbideina) Mikroseosaine (liuoksessa) Lisäksi ns. epäpuhtaudet: N max = %, S max = %, P max =0.090 % Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
19 Seosaineiden vaikutus CCTdiagrammiin/faasimuutoksiin Lämpötila Austeniitti Martensiitti Seosaineiden lisäys: C, Mn, Cr, Mo kriittinen jäähtymisnopeus pienenee Aika Toisaalta: hiiliekvivalentti nousee (CEV=C+Mn/6+(Cr+Mo+V)/5+(Cu+Ni)/15) Hitsattavuus heikkenee Seostustannukset lisääntyvät Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
20 Lujemmat standardilaadut 30MnB5 ja 34MnB5 Käytännössä sama seostus, mutta korkeampi hiilipitoisuus %, joilla saavutetaan karkaistuna lujuustasot MPa Sitkeys (esim. 3-pistetaivutettavuus) on osoittautunut ongelmakohdaksi korkeilla hiilipitoisuuksilla: α max ei ole riittävä, koska seosta ei ole suunniteltu autoteollisuuden vaatimuksiin Lujuustasoltaan 2000 MPa terästen käyttö vaatii seostuksen modifiointia ja koko valmistusprosessin optimointia (sulaprosessit, kuuma- ja kylmävalssaus, jatkuvatoiminen hehkutus, muottikarkaisun prosessiparametrit) Myös vetyhaurausriski (delayed cracking) on minimoitava Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
21 Uusien PHS-terästen kehityssuunnat Mikroseostus Nb, Ti, V: tarkoituksena hienontaa raekokoa ja lujittaa terästä pienten (~2-50 nm) koherenttien erkaumien avulla (nitridit, karbidit, karbo-nitridit) Karkeiden epäjatkuvuuskohtien eli ns. sekundääristen faasien minimointi mikrorakenteesa (esim. TiN, AlN, MnS). Titaania tarvitaan kuitenkin boorin suojaamiseen. Korkea Mn-pitoisuus, esim. 2.0 % (karkenemisen parantaminen etenkin 1500 MPa lujuusluokassa) ja ferriitin muodostumisen eliminointi Matala Mn-pitoisuus, esim. 0.5 % (suotautumisen ja nauhamaisuuden vähentäminen tavoitteena mahdollisimman homogeeninen mikrorakenne, etenkin 2000 MPa lujuusluokassa) Korkeampi Si-pitoisuus ( %) (itsepääsemisen minimointi), karkea sementiitti (Fe 3 C) toimii myös murtuman ydintymiskohtana Epäpuhtauksien vähentäminen (valmistusprosessien optimointi) Vetyhaurausriskin minimointi (vetyloukut = pienet erkaumat, raekoon hienontaminen, nauhamaisuuden välttäminen, TiN vähentäminen, prosessien optimointi) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
22 Seostusta muuttamalla voidaan muuttaa myös prosessia! 22MnB5: 0.24 C 1.25 % Mn 22MnB8: 0.24 C 2.0 % Mn Kuumamuovaus voidaan suorittaa matalammassa lämpötilassa, mutta yhä austeniittisena Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
23 Mikrorakenne Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
24 Mikrorakenteen kehittyminen Austeniitti (~900 C) Ferriitti + perliitti Martensiitti Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
25 Austeniitista martensiitiksi Lähde: H. Kitahara, R. Ueji, N. Tsuji, Y. Minamino, Crystallographic features of lath martensite in low-carbon steel, Acta Materialia, Vol. 54, No. 5, 2006, pp Lähde: Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
26 Martensiitin morfologia Lähde: Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
27 Martensiitin morfologia 22MnB5 Martensiitti - 22MnB5 (optinen mikroskooppi, 4 % Nital) Martensiitti - 22MnB5 (SEM, 4 % Nital) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
28 Martensiitin morfologia 22MnB5 Martensiitti - 22MnB5 (optinen mikroskooppi, 4 % Nital) Martensiitti - 22MnB5 (SEM-EBSD) =50 µm; BC+IPF(Z0); Step=0.15 µm; Grid1168x834 Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
29 Mikrorakenteen homogeenisuus? Muottiin karkaisussa tapahtuu myös martensiitin itsepääsemistä ( C) Martensiitti (1) itsepäässyt martensiitti (2) 2 1 Myös ferriitin ja bainiittisen ferriitin muodostuminen on paikallisesti tyypillistä (myötymä ja jäähtymisnopeuserot) 2 Perinnäisen austeniitin raeraja Ferriitti 1 Bainiittinen ferriitti? Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
30 Auto-tempering eli itsepääseminen Korkea M s lämpötila edestauttaa itsepääsemistä Korkeassa lämpötilassa muodostuneet martensiittisäleet pääsevät hyvin nopeasti etenkin C transitiokarbidien ja sementiitin muodostumista Laskee murtolujuutta, mutta parantaa sitkeyttä muottikarkaistut komponentit ovat sitkeydeltään hieman parempia kuin vedessä karkaistut kappaleet (vähemmän sisäisiä jännityksiä) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
31 Teräksen lähtörakenteeseen voidaan vaikuttaa kuuma- ja kylmävalssauksen parametreilla sekä hehkutuskäsittelyillä Kylmävalssattu Hehkutettu n. 700 C Hehkutettu yli 800 C Hehkutettu alle 700 C Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
32 Teräksen lähtörakenteella ja muottikarkaisun prosessiparametreilla voidaan kontrolloida austeniitin raekokoa Hehkutettu yli 800 C Kylmävalssattu Hehkutettu alle 700 C Hehkutettu n. 700 C Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
33 =50 µm; BC+IPF(Z0); Step=0.15 µm; Grid1168x834 =50 µm; BC+IPF(Z0); Step=0.15 µm; Grid1168x834 Teräksen lähtörakenteella ja muottikarkaisun prosessiparametreilla voidaan kontrolloida martensiitin raekokoa /morfologiaa Kylmävalssattu (ferriitti + perliitti) Austeniitti (EBSD) karkea Martensiitti (EBSD) Rekristallaatiohehkutettu (ferriitti + palloutunut sementiitti) Austeniitti (EBSD) hieno Martensiitti (EBSD) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
34 Autoteollisuuden komponenteille suoritettava maalausprosessi vaikuttaa komponenttien ominaisuuksiin 170 C/20 min Lähde: Fan D, Kim H, De Cooman B. A Review of the Physical Metallurgy related to the Hot Press Forming of Advanced High Strength Steel. steel research international 2009;80: Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
35 Maalausprosessin (170 C/20 min) vaikutus mikrorakenteeseen? ennen jälkeen Martensiitti + itsepäässyt martensiitti (transitiokabidit + sementiitti) Martensiitti + transitiokarbidit + itsepäässyt martensiitti (transitiokarbidit + sementiitti) Karkaistussa tilassa transitiokarbidien ja sementiitin muodostuminen on hyvin vähäistä kovassa martensiitissa Hienojakoisten karbidien määrä lisääntynyt myös alueilla, jossa on ollut kovaa martensiittia Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
36 Maalausprosessin vaikutus mekaaniseen käyttäytymiseen? Martensiitti on mikrorakenne, jossa on suuri dislokaatiotiheys ja paljon lyhyen matkan sisäisiä jännityksiä Karkaistussa tilassa hiiliatomit suotautuvat jo karkaisun aikana martensiitin sälerajoille ja lujittavat dislokaatioita hyvin tehokkaasti (plastisuus on rajallinen ja pienenee C% mukaan) 170 C/20 min: hiili diffuntoituu pois sälerajoilta ja muodostaa yhä enemmän transitiokarbideja ja hienojakoista sementiittiä dislokaatioliike vaikeutuu, muokkauslujittumisnopeus kasvaa (korkeampi C% korostaa ilmiötä) Myötölujuus nousee ( MPa) Murtolujuus laskee ( MPa) Martensiitti pehmenee (vrt. päästö), mutta plastisuus lisääntyy etenkin 2000 MPa lujuusluokassa (suurempi C %) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
37 Maalausprosessin vaikutus murtumakäyttäytymiseen? 22MnB5 - ennen 22MnB5 - jälkeen 22MnB5: ei merkittävää muutosta 34MnB5 - ennen 34MnB5 jälkeen 34MnB5: merkittävä muutos Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
38 Maalausprosessin vaikutus 2000 MPa luokan teräksiin? Merkittävä vaikutus sitkeyteen/plastisuuteen (vaikutus huomioitava taivutettavuutta ja törmäyskestävyyttä arvioitaessa) 2000 MPa murtolujuuden ylläpitäminen on erittäin haastavaa (käytännössä 1900 MPa on realistinen) Murtolujuuden pieneneminen johtuu hiilen diffuusiosta voidaan hidastaa : 1) hiilen aktiivisuuden vähentäminen (esim. korvaussija-atomit Mo, Cr, V) toisaalta hidastaa sitkeyden/plastisuuden lisääntymistä 2) sementiitin muodostumisen estäminen (korkeampi Si-pitoisuus) karkean Fe 3 C:n muodostumisen estämisellä on positiivinen vaikutus sitkeyteen Onko olemassa mekanismia, jolla murtolujuus säilyy, mutta plastisuus lisääntyy riittävästi? On! Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
39 Sekundääristen faasien vaikutus PHS terästen sitkeyteen? Kovien partikkelien vaikutus (kuvat 1 & 3) vetokoetuloksiin on suhteellisen vähäinen (1) (2) Ti,Al (N) Liukenematon ferriitti&sementiitti (kuva 2) = vajaa austenointi heikentää plastisuutta (jännityksen keskittyminen pehmeään ferriittiin) 3-pistetaivutuksessa teräkseltä edellytetään kykyä sietää paikallista plastista muodonmuutosta sekundääristen partikkelien vaikutus on huomattavasti suurempi (epäjatkuvuuskohtia ja alkusärön ydintymiskohtia) (3) (4) Ti,Al,V(N) F Fe 3 C MnS + Ti,V(N) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
40 Esimerkki: nauhamaisten MnS vaikutus taivutettavuuteen Lähde: M Fermér, J Jergeus, R Johansson, JK Larsson, Hot Formed Steel in Car Body Structures, Automotive Body Conference (IABC), Munich, Germany, 2010 Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
41 Yhteenveto Muottikarkaisu on prosessi, joka mahdollistaa monimutkaisten ja mittatarkkojen erikoislujien komponenttien valmistamisen Muottiin karkaistavat teräkset ovat tyypillisesti hyvin karkenevia ja suhteellisen niukkaseosteisia 1500 MPa luokan 22MnB5 teräs on yleisin muottiin karkaistava teräs 2000 MPa luokan PHS-terästen kehitys vaatii koko prosessointiketjun optimointia ja ymmärrystä materiaalikäyttäytymisestä ja uusia metallurgisia ratkaisuja Pinnoitettujen terästen menestyksekäs prosessointi on huomattavasti monimutkaisempaa (faasimuutokset myös pinnoitteessa, pinnoitteen ja teräksen väliset rajapintailmiöt) Pinnoitettujen 2000 MPa luokan terästen kehitys ja prosessointi on kaikkein monimutkaisinta (mutta ei mahdotonta) Uusien PHS -terästen kehitys vaatii ymmärrystä mikrorakenteen kehittymisestä, muottiin karkaisuprosessista ja keinoista modifioida teräksen ominaisuuksia seostuksen ja eri prosessivaiheiden kautta Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
42 Kysymyksiä? Henri Järvinen Tutkija/Tohtorikoulutettava Tampereen teknillinen yliopisto Materiaalitieteen laboratorio (Metalliteknologian tutkimusryhmä) Lämpökäsittely- ja takomopäivät, Tampere
Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa
Rikasta pohjoista 10.4.2019 Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Nimi Numero CK45 / C45E (1.1191) 19MnVS6 / 20MnV6 (1.1301) 38MnV6 /
LisätiedotKeskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti
Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät
LisätiedotFaasimuutokset ja lämpökäsittelyt
Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja
LisätiedotTerästen lämpökäsittelyn perusteita
Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti
LisätiedotLuento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla
Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat
LisätiedotUltralujien terästen hitsausmetallurgia
1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),
LisätiedotFe - Nb - C ja hienoraeteräkset
Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset 0.10 %Nb 0.08 NbC:n liukoisuus austeniitissa γ + NbC 1200 C 0.06 0.04 1100 C 0.02 0 γ 0 0.05 0.1 0.15 0.2 %C Tyypillinen C - Nb -yhdistelmä NbC alkaa erkautua noin 1000
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta
LisätiedotRaerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto
Raerajalujittuminen 1 Erkautuslujittuminen Epäkoherentti erkauma: kiderakenne poikkeaa matriisin rakenteesta dislokaatiot kaareutuvat erkaumien väleistä TM teräksissä tyypillisesti mikroseosaineiden karbonitridit
LisätiedotDeformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000
Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat
LisätiedotRUOSTUMATTOMAT TERÄKSET
1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja
LisätiedotLujat termomekaanisesti valssatut teräkset
Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,
LisätiedotEsitiedot. Luento 6. Esitiedot
Esitiedot Luento 6 Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä
LisätiedotKon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos
Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri
LisätiedotTeräslajit. Huom. FeP01-06 = DC01-06
Teräslajit Huom. FeP01-06 = DC01-06 Pehmeät muovattavat DC01 - DC06 Pehmeät muovattavat DC06 = IF = Interstitial free = välisija-atomivapaa = ei C eikä N liuoksessa C ja N sidottuina Ti(CN) tai (TiNb)(CN)
LisätiedotBinäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta
Tasapainopiirrokset Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat
LisätiedotKon Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset
Kon-67.3401 Luento 12 -Säteilyhaurastuminen -Mikrorakenteen vaikutus murtumiseen -Yhteenveto -CASE: Murtumismekanismien yhteisvaikutukset Säteilyhaurastuminen Reaktoripaineastia ja sisukset 12/3/2015 3
LisätiedotDislokaatiot - pikauusinta
Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi
LisätiedotValunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit
Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs
LisätiedotFERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi
FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.
LisätiedotKon Teräkset Harjoituskierros 6.
Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Kertaus Luento 2 Raudan valmistus Teräksen valmistus Standardit Teräksen mikrorakenteet (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti) 2 Karkaisu ja päästö Muutama vuosi
LisätiedotCCT -diagrammi. Austeniitti. Lämpötila. Martensiitti. Aika Hiiliekvivalentti kasvaa (CEV=C+Mn/6+(Cr+Mo+V)/5+(Cu+Ni)/15) Hitsattavuus huononee
CCT -diagrammi Lämpötila Austeniitti Martensiitti Enemmän seosaineita (C, Mn, Cr, Mo, B ) kriittinen jäähtymisnopeus pienempi Aika Hiiliekvivalentti kasvaa (CEV=C+Mn/6+(Cr+Mo+V)/5+(Cu+Ni)/15) Hitsattavuus
LisätiedotTeräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö
1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,
LisätiedotPL OULUN YLIOPISTO PUH. (08) TELEKOPIO (08) pentti.karjalainen oulu.fi
PL 4200 90014 OULUN YLIOPISTO PUH. (08) 553 2020 TELEKOPIO (08) 553 2165 pentti.karjalainen oulu.fi Sähköiseen muotoon 2004 saatetun painoksen stilisoitu versio 2006. 2 3 4 5 6 7 Kuva 1.2. Teräksen tuotanto
LisätiedotMikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%
Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva
LisätiedotSSAB Boron OPTIMOIDUT KARKAISUOMINAISUUDET
SSAB Boron OPTIMOIDUT KARKAISUOMINAISUUDET Jos teräksen ominaisuusvaihtelut ovat aiheuttaneet karkaisuprosessissasi ongelmia, suosittelemme vaihtamaan SSAB Boron -teräkseen. SSAB BORON TEKEE TUOTANNOSTA
LisätiedotLuento 2 Martensiitti- ja bainiittireaktio
Luento 2 Martensiitti- ja bainiittireaktio Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa - Martensiitti (tkk, tetragoninen)
LisätiedotLuento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Karkenevuus Honeycombe & Bhadeshia ch 8 s. 151-170 Uudistettu Miekk oja luku
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaatioiden ominaisuuksia Eivät ala/lopu tyhjästä, vaan: muodostavat ympyröitä alkavat/loppuvat raerajoille,
LisätiedotKJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2
KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 2 Pienryhmäharjoitusten aiheet 1. Materiaaliominaisuudet ja tutkimusmenetelmät 2. Metallien deformaatio ja lujittamismekanismit 3. Faasimuutokset 4. Luonnos:
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta
1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva
LisätiedotKon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka
Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri ilmiöistä
LisätiedotFerriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com
Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton
LisätiedotValurauta ja valuteräs
Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden
LisätiedotMak Sovellettu materiaalitiede
.106 tentit Tentti 21.5.1997 1. Rekristallisaatio. 2. a) Mitkä ovat syyt metalliseosten jähmettymisen yhteydessä tapahtuvalle lakimääräiselle alijäähtymiselle? b) Miten lakimääräinen alijäähtyminen vaikuttaa
LisätiedotKon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Kon-67.3110 Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto EN AISI/SAE Tyyppi 1.4021 1.4301 1.4401 1.4460 304L 201 316LN 321H EN vs AISI/SAE tunnukset
LisätiedotChem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen
Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit 16.1.2019 Ville Jokinen Oppimistavoitteet Faasidiagrammit ja mikrorakenteen muodostuminen Kahden komponentin faasidiagrammit Sidelinja ja vipusääntö Kolmen faasin reaktiot
LisätiedotKon Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka
Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Hammaspyörät Suunnittelustandardit Euroopassa esimerkiksi: ISO 6336-1 5
LisätiedotLuento 3. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Luento 3 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Seosaineiden liuoslujittava vaikutus ferriittiin Seosaineiden vaikutus Fe-C tasapainopiirrokseen Honeycombe
LisätiedotMetallit jaksollisessa järjestelmässä
Metallit Metallit käytössä Metallit jaksollisessa järjestelmässä 4 Metallien rakenne Ominaisuudet Hyvin muokattavissa, muovattavissa ja työstettävissä haluttuun muotoon Lujia Verraten korkea lämpötilan
LisätiedotSEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.
1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine
LisätiedotUDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet
1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä
LisätiedotUDDEHOLM MIRRAX ESR 1 (5) Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Fysikaaliset ominaisuudet. Vetolujuus huoneenlämpötilassa.
1 (5) Yleistä Muovimuotteihin kohdistuu yhä suurempia vaati muksia. Niinpä muotteihin käytettyjen terästen on samanaikaisesti oltava sitkeitä, korroosionkestäviä ja suureltakin poikkileikkaukselta tasaisesti
LisätiedotRauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset
Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat
LisätiedotRUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN MEKAANISET OMINAISUUDET 3/11/13
RUOSTUMATTOMIEN TERÄSTEN MEKAANISET OMINAISUUDET 1 2 σ (Stress) [MPa] STAATTINEN LUJUUS vetokoe R m R p0.2 kimmoinen alue R = Eε 0.2% A ε (strain) plastinen alue kuroumaalue AUST RST VRT. HIILITERÄKSEEN
LisätiedotHITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Severi Iso-Markku HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA Työn tarkastajat:
LisätiedotMak Materiaalitieteen perusteet
Mak-45.310 tentit Mak-45.310 Materiaalitieteen perusteet 1. välikoe 24.10.2000 1. Vertaile ionisidokseen ja metalliseen sidokseen perustuvien materiaalien a) sähkönjohtavuutta b) lämmönjohtavuutta c) diffuusiota
LisätiedotUltralujien kuumavalssattujen rakenneterästen hitsattavuus - kirjallisuustutkimus
Renata Latypova & Timo Kauppi B Ultralujien kuumavalssattujen rakenneterästen hitsattavuus - kirjallisuustutkimus LAPIN AMKIN JULKAISUJA Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 16/2018 Ultralujien
LisätiedotLuento 11 Lujien terästen kehitystrendit
Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit Lujat teräkset standardeissa - Nuorrutusteräkset: seostamattomat teräkset (SFS-EN 10083-2: C60, R e min. 580 MPa ja R m 850 1000 MPa) - Nuorrutusteräkset: seostetut
LisätiedotAlumiinin ominaisuuksia
Alumiini Alumiini Maaperän yleisin metalli Kuuluu kevytmetalleihin Teräksen jälkeen käytetyin metalli Käytetty n. 110 v. Myrkytön Epämagneettinen Kipinöimätön 1 Alumiinin ominaisuuksia Tiheys, ~ teräs/3
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 6. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta
1 (7) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva kovuus hyvä kulumiskestävyys hyvä sitkeys estämään työkalun ennenaikainen rikkoutuminen Hyvä kulumiskestävyys
LisätiedotLuento 5. Pelkistys. Rikastus
Raudan valmistus Luento 5 Rauta esiintyy maankuoressa tyypillisesti oksideina ja useimmiten rautaa halutaan käyttää metallisessa muodossa. Tyypilliset rautamalmit ovat magnetiitti (Fe 3 O 4 ) hematiitti
LisätiedotSulametallurgia (Secondary steelmaking)
Sulametallurgia (Secondary steelmaking) 1 Senkkauuni Raahessa näytteenotto/ happi- ja lämpötilanmittaus seosainejärjestelmä apulanssi 3-4 C/min 20 MVA 105-125 t Ar langansyöttö Panoskoko 125 t (min 70
LisätiedotLuento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Luento 2 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Rauta-hiili -tasapainopiirros Honeycombe & Bhadeshia s. 30-41. Uudistettu Miekk oj s. 268-278. Rauta (Fe)
LisätiedotB.1 Johdatus teräkseen
B.1 Johdatus teräkseen 1 B.1.1 Terästen valmistus B.1.1.1 Terästen valmistus raakaraudasta Masuunissa valmistettu raakarauta sisältää 4-5 % hiiltä. Teräksissä pitoisuus on tavallisimmin alle 1 % ja yleisissä
LisätiedotTERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS
LisätiedotValurautojen lämpökäsittelyt. SVY opintopäivät Kaisu Soivio
Valurautojen lämpökäsittelyt SVY opintopäivät 3.2.2017 Kaisu Soivio Moventas lyhyesti Moventas on yksi johtavista tuulivoimavaihteiden valmistajista Ensimmäinen tuulivoimavaihde toimitettu 1980, asennuskanta
LisätiedotKJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3
KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 3 Tänään ohjelmassa 1. Tasapainopiirros 1. Tulkinta 2. Laskut 2. Faasimuutokset 3. Ryhmätyöt 1. Esitehtävän yhteenveto (palautetaan harkassa) 2. Ryhmätehtävä
LisätiedotUDDEHOLM CALDIE 1 (6) Yleistä. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet. Käyttökohteet. Puristuslujuus. Lohkeilunkestävyys. Kylmätyöstösovellukset
1 (6) Yleistä Uddeholm Caldie on kromi/molybdeeni/vanadiini seosteinen teräs, jonka ominaisuuksia ovat erittäin hyvä lohkeilun- ja halkeilun kestävyys hyvä kulumiskestävyys suuri kovuus (> 60 HRC) korkeassa
LisätiedotUutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi
Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,
LisätiedotLUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA
1 LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA Jouko Leinonen Oulun yliopisto Konetekniikan osasto Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka -seminaari Raahe 29.3.2011 2 Lujien terästen sovelluskohteita Nosturit
LisätiedotTYÖVÄLINEIDEN KARKAISU
TYÖVÄLINEIDEN KARKAISU 12 bar 10 bar 10 bar Pakkaskarkaisu Teräksen karkaisun yhteydessä tehtävää kylmäkäsittelyä on perinteisesti kutsuttu pakkaskarkaisuksi. Pakkaskarkaisu tarkoittaa sitä että karkaisuhehkutuksen
LisätiedotEERO MAJAMAA SUOTAUTUMINEN JA NAUHAMAISTEN FERRIITTI- RAKENTEIDEN MUODOSTUMINEN KORKEA-ALUMIINISISSA TERÄKSISSÄ. Diplomityö
EERO MAJAMAA SUOTAUTUMINEN JA NAUHAMAISTEN FERRIITTI- RAKENTEIDEN MUODOSTUMINEN KORKEA-ALUMIINISISSA TERÄKSISSÄ Diplomityö Tarkastaja: Assoc. Prof. Pasi Peura Tarkastaja ja aihe hyväksytty Teknisten tieteiden
LisätiedotTERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.
1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.
LisätiedotPuukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1
Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Malmista takoraudaksi ja teräkseksi 6, Valurauta 6, Valuraudan
LisätiedotFysikaaliset ominaisuudet
Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?
LisätiedotFerriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus
Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Severi Anttila Oulun yliopiston terästutkimuskeskus,konetekniikan osasto, Materiaalitekniikan laboratorio Johdanto Ferriittiset
LisätiedotEsipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry
Lämpökäsittelyoppi Esipuhe Metallit ovat kiehtova materiaaliryhmä erityisesti siksi, että niiden ominaisuudet ovat muunneltavissa hyvin laajasti. Metalleja voidaan seostaa keskenään, mutta ennen kaikkea
LisätiedotKulutusta kestävät teräkset
Kulutusta kestävät teräkset durostat Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen englanninkielinen versio osoitteessa www.voestalpine.com/grobblech Tekniset toimitusehdot durostat Kesäkuu
LisätiedotKUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Terminen leikkaus ja kuumilla oikominen
KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Terminen leikkaus ja kuumilla oikominen www.ruukki.fi Kokosimme tähän ohjelehteen kuumavalssattujen terästen termiseen leikkaukseen ja kuumilla oikomiseen liittyvää
LisätiedotMetallin rakenteen mallintaminen
Metallin rakenteen mallintaminen Seppo Louhenkilpi Aalto yliopisto, metallurgia Oulun yliopisto, prosessimetallurgia Lämpökäsittely- ja takomopäivät 10.-11.10.2017 Sisältö/tausta Esittelen pääasiassa ns.
LisätiedotI. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä:
I. Lämpökäsittely Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kuva 284. Lämpökäsittelyhehkutus tapahtunut, uunin ovi aukaistu I.1 Miksi? Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: poistetaan ei-toivottuja
LisätiedotUDDEHOLM VANCRON 40 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työkalun suorituskyvyn kannalta
1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Työkalun suorituskyvyn kannalta Monissa kylmätyösovelluksissa työkalut on pintakäsitelty kiinnileikkautumisen ja adhesiivisen kulumisen estämiseksi. Ennenaikaisen
LisätiedotYdinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen
Ydinjätekapselin deformaatiomekanismit Projektin johtaja: Hannu Hänninen Tutkijat: Kati Savolainen ja Tapio Saukkonen Projektin tavoite Selvittää mikroskooppinen ja makroskooppinen plastinen deformaatio
LisätiedotUltralujien terästen särmäys
Ultralujien terästen särmäys Työväline- ja muoviteollisuuden neuvottelupäivät 26-27.1.2017, Vierumäki, Suomi Anna-Maija Arola, tohtorikoulutettava Anna-Maija.Arola@oulu.fi Oulun yliopisto, Materiaali-
LisätiedotEsitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä
Esitiedot Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet? Milloin austeniittiset laadut ovat välttämättömiä? Mitä eri laadut maksavat? Miten kupari
LisätiedotOvakon pitkät terästuotteet
Ovakon pitkät terästuotteet STEEL-FORUM 29.4. klo 12-16 Oulun yliopisto, Terästutkimuskeskus Pekko Juvonen Ovako Bar Oy Ab Ovakon divisioonat Bar Wire Bright Bar Tube and Ring Tuotantoyksikkö Hofors Hällefors
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Lämpökäsittely Austenointi tehdään hyvin korkeassa lämpötilassa verrattuna muihin teräksiin Liian korkea lämpötila tai liian pitkä aika voivat aiheuttaa vetelyjä, rakeenkasvua,
LisätiedotMakroskooppinen approksimaatio
Deformaatio 3 Makroskooppinen approksimaatio 4 Makroskooppinen mikroskooppinen Homogeeninen Isotrooppinen Elastinen Epähomogeeninen Anisotrooppinen Inelastinen 5 Elastinen anisotropia Material 2(s 11
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 10. Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet. Yleistä. Ominaisuudet. Käyttökohteet. Työvälineen suorituskyvyn kannalta
1 (6) Työvälineteräksen kriittiset ominaisuudet Työvälineen suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva kovuus hyvä kulumiskestävyys hyvä sitkeys estämään työvälineen ennenaikainen rikkoutuminen
LisätiedotRauta-hiili tasapainopiirros
Rauta-hiili tasapainopiirros Teollisen ajan tärkein tasapainopiirros Tasapainon mukainen piirros on Fe-C - piirros, kuitenkin terästen kohdalla Fe- Fe 3 C -piirros on tärkeämpi Fe-Fe 3 C metastabiili tp-piirrosten
LisätiedotPuukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1
Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Meteoriittiraudan testasus 5, Malmista takoraudaksi ja
LisätiedotMetallurgian perusteita
Metallurgian perusteita Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Korkean laadun saavuttaminen edellyttää sekä rauta että teräsvalujen tuotannossa tiukkaa prosessikuria
LisätiedotKon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Kon-67.3110 Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Harjoitus 4 Tällä kerralla tutustutaan erilaisiin terästen nimikejärjestelmiin ja
LisätiedotTerästen lämpökäsittelyt
Terästen lämpökäsittelyt Teräkseen halutaan käyttötarkoituksen mukaan erilaisia ominaisuuksia. Jossain tapauksessa teräksestä tehdyn kappaleen tulee olla kovaa ja kulutusta kestävää, joskus taas sitkeää
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma HAMMASPYÖRÄN HAMPAAN TÄYTEHITSAUS REPAIR WELDING A SPROCKET OF A GEARWHEEL Lappeenrannassa 27.04.2012 Leevi Paajanen
LisätiedotLovilujittuminen. Lovessa kolmiaksiaalinen jännitystila Lovessa materiaali käyttäytyy kuin se*olisi lujempi
Deformaatio*vielä.. Lovilujittuminen Lovessa kolmiaksiaalinen jännitystila Lovessa materiaali käyttäytyy kuin se*olisi lujempi Case*juotos:*liitoksen lujuus ylittää juotosaineen lujuuden Materiaalit korkeissa
LisätiedotStrenx-teräksen edut: erikoisluja rakenneteräs, josta valmistetaan entistä vahvempia, kevyempiä ja kilpailukykyisempiä tuotteita
Strenx-teräksen edut: erikoisluja rakenneteräs, josta valmistetaan entistä vahvempia, kevyempiä ja kilpailukykyisempiä tuotteita Strenx-teräksessä yhdistyvät 1300 MPa Domex } Weldox Optim 600 MPa Strenx
LisätiedotDIARC-pintakäsittelyillä uusia ominaisuuksia tuotteisiin
Nanoteknologiaa koneenrakentajille DIARC-pintakäsittelyillä uusia ominaisuuksia tuotteisiin Juha Viuhko 1 kehittää ja valmistaa älykkäitä pintaratkaisuja parantamaan asiakkaiden tuotteiden ja palveluiden
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Käsitetesti 2 Suomugrafiittivalurauta (EN-GJL) Mikrorakenne vaihtoehdot jäähtymisnopeuden mukaan Grafiitti + ferriitti Grafittii + sementiitti + perliitti Grafiitti +
LisätiedotVaatimukset. Rakenne. Materiaalit ja niiden ominaisuudet. Timo Kiesi
Vaurioituminen I Vaatimukset Rakenne Materiaalit ja niiden ominaisuudet Timo Kiesi 18.9.2013 2 Vaurioituminen Miksi materiaalit murtuvat? Miten materiaalit murtuvat? Timo Kiesi 18.9.2013 3 Miksi insinöörin
LisätiedotCorthal, Thaloy ja Stellite
Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi
LisätiedotHakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus
A A 1-lämpötila... 17 A 3-lämpötila... 17 Abrasiivinen kuluminen... 110 A cm-lämpötila... 17 Adhesiivinen kitka... 112 Adhesiivinen kuluminen... 110 ADI... ks. ausferriittinen pallografiittivalurauta Adusointi...
LisätiedotValujen lämpökäsittely
Valujen lämpökäsittely Lämpökäsittelyillä muutetaan materiaalin ominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja työstettävyyttä. Lämpökäsiteltävyyden ja lämpökäsittelyn käytön suhteen materiaalit voidaan jakaa ryhmiin
LisätiedotTeräksen ominaisuuksien räätälöinti
Antti Järvenpää 2012 1 Teräksen ominaisuuksien räätälöinti Antti Järvenpää Oulun yliopisto / Oulun Eteläisen Instituutti FMT-tutkimusryhmä 1 Antti Järvenpää 2012 2 1. Johdanto 2. Lämmönlähteet Sisältö
LisätiedotUUDET TYÖVÄLINEMATERIAALIT 3-D TULOSTUKSEEN JA PERINTEISEEN TYÖVÄLINEVALMISTUKSEEN
UUDET TYÖVÄLINEMATERIAALIT 3-D TULOSTUKSEEN JA PERINTEISEEN TYÖVÄLINEVALMISTUKSEEN Työväline- ja Muoviteollisuuden neuvottelupäivät 2018 Lars Lindfors Uddeholm Oy Ab The voestalpine Group voestalpine is
LisätiedotKorkeiden lämpötilojen teräkset
Timo Kauppi Korkeiden lämpötilojen teräkset Kirjallisuustutkimus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 12/2013 Korkeiden lämpötilojen teräkset Timo Kauppi Korkeiden
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Aikataulu Pe 2.9.2005 Pe 9.9.2005 Pe 16.9.2005 Pe 23.9.2005 Pe 10.9.2005 Pe 8.10.2005 Valurauta Valurauta ja teräs Teräs Teräs ja alumiini Magnesium ja titaani Kupari,
Lisätiedot