B.1 Johdatus teräkseen
|
|
- Merja Jurkka
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 B.1 Johdatus teräkseen 1 B.1.1 Terästen valmistus B Terästen valmistus raakaraudasta Masuunissa valmistettu raakarauta sisältää 4-5 % hiiltä. Teräksissä pitoisuus on tavallisimmin alle 1 % ja yleisissä rakenneteräksissä, jotka muodostavat suurimman teräslajiryhmän, alle 0,2 %. Teräksen valmistusprosessissa hiilipitoisuus alennetaan halutulle tasolle polttamalla ylimääräinen hiili eli mellottamalla rauta. Lisäksi raakaraudassa on siihen liuenneena malmista peräisin olevia haitallisia aineita enemmän kuin teräksissä niitä voidaan sallia. Teräsprosessissa alennetaan myös näiden aineiden pitoisuuksia. Lopuksi suoritetaan vielä seostus haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Mellotus Mellotuksessa raudan hiili reagoi sulaan tuodun hapen kanssa muodostaen CO-kaasua, joka poistuu prosessista. Aikaisemmin mellotukseen käytettiin ilmaa. Ilmaa käyttävät Bessemer- ja Thomas-prosessit ovat jääneet pois käytöstä. Nykyisin mellotukseen käytetään puhdasta happea. Hapen etuina ovat suuri mellotusnopeus ja vastaavasti lyhyt mellotusaika, kaasumäärän ja vastaavasti kaasun mukana menetetyn hukkalämmön väheneminen ja kaasun puhdistuksen helpottuminen. Säästyvä energia käytetään kierrätysteräksen sulatukseen. Hapen käytöllä vältytään myös haitalliselta teräksen typpipitoisuuden kohoamiselta, mikä oli tyypillistä ilmaa käyttäneille menetelmille. Happipuhallusprosessit eli konvertteriprosessit Happipuhallusprosessissa käytettävää reaktioastiaa kutsutaan konvertteriksi (kuva). Tämä on sylinterinmuotoinen, ylöspäin suippeneva ja ylhäältä auki oleva astia. Vaippa on tehty teräksestä ja sisällä on tulenkestävä vuoraus. Prosessista on olemassa erilaisia muunnelmia, jotka eroavat toisistaan siinä, miten hapen puhallus tapahtuu. Prosessin raaka-aineet ovat sula raakarauta (lämpötila noin ºC), kierrrätysteräs sekä poltettu kalkki. Kierrätysteräksen rinnalla voidaan käyttää myös pellettiä, sintteriä tms. sulan jäähdytykseen. Kalkin tarkoituksena on sitoa raudasta poistuvat aineet ja muodostaa näiden kanssa koostumukseltaan sopiva, sula kuona. Kuonan muodostuksen helpottamiseksi käytetään usein ns. fluksiaineita. LD-menetelmä Kuva Konvertteri. LD-menetelmä on happipuhallusmenetelmien perusprosessi. Nimi tulee itävaltalaisista Linzin ja Donawitzin kaupungeista, joissa menetelmä kehitettiin 1950-luvulla. Tässä happi puhalletaan konvertteriin ylhäältä lasketun vesijäähdytetyn putken eli lanssin kautta. Lanssin päässä on 3-6 reikää, joista happisuihkut suuntautuvat raakarautasulaan. Konvertteriin panostetaan sula raakarauta ja jäähdyttävä kierrätysteräs sekä lisätään poltettu kalkki ja mahdolliset fluksiaineet. Happipuhallus tapahtuu noin 2-kertaisella äänen nopeudella. Happivirran ja mellotuksessa kehittyvän CO-kaasun vaikutuksesta syntyy sulan kuonan
2 2 rautapisaroiden ja kaasun muodostama emulsio. Prosessin kulkua ohjataan lanssin korkeutta säätelemällä. Reaktiot puhalluksen aikana ovat kiivaita ja lämpötila nousee nopeasti. Aluksi hapettuu pii muodostaen piidioksidia (SiO 2 ). Myös mangaania ja jonkin verran rautaa hapettuu. Mangaani- ja rautaoksidit edistävät CaO:n liukenemista ja kuonan syntymistä. Yleensä kalkkia lisätään niin paljon, että lopullisessa kuonassa CaO:n ja SiO 2 :n painosuhde on vähintään 3, eli kuona on emäksinen. Emäksinen kuona edistää sellaisten haitallisten epäpuhtauksien kuten fosforin ja rikin siirtymistä kuonaan. Voimakas hiilen palaminen alkaa vasta piin hapetuttua. Puhallus lopetetaan, kun haluttu hiilipitoisuus on saavutettu. Puhalluksen päätyttyä konvertteri kallistetaan ja sula teräs kaadetaan konvertterin kyljessä olevan aukon kautta valusenkkaan. Lopuksi kuona kaadetaan vaunuissa olevaan kuonapataan. Teräksen lämpötila on n C. Puhallusaika on yleensä min ja kokonaisaika konvertterin kaadosta seuraavaan kaatoon min. Puhallusaika ei riipu konvertterin koosta, sillä hapen puhallusnopeutta voidaan lisätä konvertterin kokoa vastaavaksi. Suurimmat konvertterit pystyvät valmistamaan kerralla jopa 400 tonnia terästä. Tavallisesti terässulatolla on joko kaksi tai kolme konvertteria. Näistä yksi on uudelleen muurauksessa ja toinen tai kaksi muuta on käytössä. Sulatolla, jossa on kaksi konvertteria ja näistä toinen käytössä, voidaan käsitellä vuodessa panosta, 3-konvertterilaitoksella vastaavasti 2- kertainen määrä. Raahen tehtaalla on kolme 120 tonnin konvertteria ja Koverharin tehtaalla kaksi 55 tonnin konvertteria. Pohjapuhallus- (OBM) konvertterit Happi puhalletaan pohjassa olevien suuttimien kautta. Suuttimet ovat kahden sisäkkäisen putken muodostamia rengassuuttimia. Happi puhalletaan sisäputkesta ja ulommasta raosta puhalletaan hiilivetyä, joka sulaan metalliin joutuessaan hajoaa, krakkautuu ja siten jäähdyttää suuttimen ympäristön. Muuten happipuhalluksen synnyttämä lämpö tuhoaisi suuttimen ja sitä ympäröivän vuorauksen. Periaatteessa prosessin kulku on samanlainen kuin LD-menetelmässä. Fosforin kuonautuminen pohjapuhalluksessa on täydellisempää kuin LD-konvertterissa paremmasta sulan sekoittumisesta johtuen. Yhdistelmäpuhallus Sekä LD- että OBM-konverttereissa on tiettyjä etuja ja haittoja toisiinsa verrattuna. Puhallustekniikkaa on kehitetty etujen maksimoimiseksi ja haittojen välttämiseksi. LDkonverttereita on varustettu pohjasuuttimilla, joiden kautta puhalletaan neutraalia (inerttiä) kaasua, typpeä tai argonia. OBM-konverttereita on vastaavasti varustettu ylälanssilla. Nykyään valtaosa konverttereista onkin erityyppisiä yhdistelmäkonverttereja.
3 3 Lisäaineet Konverttereissa käytetty kalkki (CaO) valmistetaan kalkkikivestä (CaCO 3 ) polttamalla se kalkinpolttouunissa. Käytössä on rumpu- ja kuilu-uuneja. Konvertterissa käytettävälle kalkille asetetaan erityisvaatimuksia lujuuden ja kappalekoon suhteen. Sitä ei voida valmistaa suomalaisista kalkkikiviesiintymistä vaan yleensä Gotlannista tuodusta kalkkikivestä. Happi valmistetaan happitehtaissa. Ilma nesteytetään, minkä jälkeen typpi ja happi erotetaan toisistaan tislaamalla. Erotus perustuu siihen, että typen kiehumispiste on -196 ºC ja hapen -183 ºC, ts. typpi kiehuu happea aikaisemmin. B Teräksen valmistus kierrätysteräksestä Kierrätysteräksen sulatukseen tarvitaan lämpöenergiaa, joka on tuotava prosessiin ulkopuolelta. Aikaisemmin vallitseva menetelmä oli Siemens-Martin-prosessi. Nykyaikainen kierrätysteräksen sulatusmenetelmä on valokaariuuniprosessi, jossa kierrätysteräs sulatetaan sähkön aikaansaaman lämmön avulla. Kuva Valokaariuunin kaavio. Valokaariuunissa on lieriömäinen, matala uunikammio, jossa on tavallisesti emäksinen vuoraus. Uunia voidaan kallistaa kahteen suuntaan. Toinen suunta tarvitaan kuonan vetoa ja laskua ja toinen teräksen laskua varten (kuva 9.3) Katon eli holvin läpi työntyy kolme elektrodia. Holvi ja elektrodit käännetään sivuun, kun uuni panostetaan. Elektrodit ovat paksuja grafiittisauvoja. Sähköenergia muuttuu lämpöenergiaksi valokaarissa, jotka muodostuvat elektrodien ja panoksen välille. Valokaarien korkean lämpötilan ( ºC) ansiosta lämpöenergia siirtyy nopeasti panokseen. Jotta valokaari olisi mahdollisimman tehokas, elektrodien kärjen ja panoksen välinen etäisyys on pidettävä jatkuvasti sopivana. Tämä tapahtuu automaattisten elektrodinsäätimien avulla. Kuva Valmistusreitti kierrätysteräksestä aihioiksi. Nykyään valokaariuunissa tehdään vain kierrätysteräksen sulatus ja mellotus tavoitehiilipitoisuuteen. Hapetuksen yhteydessä tapahtuu fosforin kuonautuminen. Sähkön ja muiden energiamuotojen hintasuhteista riippuen tai tuotantonopeuden kasvattamiseksi käytetään
4 4 sulatuksessa yleisesti sähköä korvaavaa energiaa happi-, öljy- tai maakaasupolttimoiden ja hiili-injektion muodossa. Perinteisesti valokaariuunit ovat olleet vaihtovirtauuneja. Tasavirtatekniikan kehitys on johtanut 1990-luvulla tasavirtauunien voimakkaaseen yleistymiseen kierrätysteräksen sulatuksessa. Lopulliset terässulan ominaisuudet seostuksineen tehdään uunivaiheen jälkeen yleensä senkkauunissa. Tätä vaihetta kutsutaan toisiometallurgiaksi (sekundäärimetallurgiaksi). Ruostumattoman teräksen valmistuksessa seuraava vaihe on AODkonvertterikäsittely. Valokaariuunit ovat monipuolisia ja joustavia. Uunien panoskoko on yleensä tonnia, mutta suurimmat voivat olla jopa 300 tonnin vetoisia. Nykyisillä valokaariuuneilla on uuniaika lyhyt, noin 1 tunti, mikä sopii jatkuvavalukoneiden tahtiin valettaessa perättäisvaluja. Suomessa valokaariuuneja on Imatran ja Tornion terästehtailla sekä Karhulan ja Lokomon valimoissa. Terästen luokittelu Teräkset luokitellaan standardin SFS-EN mukaan seostamattomiin teräksiin ruostumattomiin teräksiin ja muihin seosteräksiin. Jako riippuu kemiallisesta koostumuksesta alla olevan taulukon mukaisesti. Seosainepitoisuuksien raja-arvot seostamattomaan teräkseen ja seos teräksen välillä (sulatusanalyysi) Seosaine Raja-arvo (paino-%) Al B Bi Co Cr Cu La Mn Mo Nb Ni Pb Se Si Te Ti V W Zr Muut a) Alumiini Boori Vismutti Koboltti Kromi Kupari Lantanidit (jokainen) Mangaani Molybdeeni Niobi Nikkeli Lyijy Seleeni Pii Telluuri Titaani Vanadiini Volframi Zirkonium (paitsi hiili, fosfori, rikki, typpi) (jokainen) 0,30 0,0008 0,10 0,30 0,30 0,40 0,10 1,65 a) 0,08 0,06 0,30 0,40 0,10 0,60 0,10 0,05 0,10 0,30 0,05 0,10 Jos mangaanilla on määritelty vain enimmäispitoisuus, raja-arvo on 1,80 % ja 70 % sääntö (ks ) ei ole voimassa. Ruostumattomissa teräksissä on matala hiilipitoisuus (korkeintaan 1,2%) sekä kromia (vähintään 10,5%) ja nikkeliä seosaineina.
5 5 Muita seosteräksiä ovat teräkset, jotka eivät täytä ruostumattoman teräksen määritelmää ja joissa vähintään yhden seosaineen pitoisuus on yhtä suuri tai suurempi kuin taulukossa esitetty raja-arvo. Tällaisia teräksiä ovat esimerkiksi hitsattavat hienoraeteräkset. Terästen nimikkeet on niiden muodostamisperiaatteen mukaan luokiteltu kahteen pääryhmään: Ryhmä 1 Teräksen käyttötarkoitukseen ja mekaanisiin tai fysikaalisiin ominaisuuksiin perustuvat nimikkeet. Käyttötarkoitus on esimerkiksi S = Rakenneteräs ja P = paineastiateräs. Mekaaniset ja fysikaaliset ominaisuudet ilmaistaan myötölujuudella R el. Esim. S360. Ryhmä 2 Teräksen kemialliseen koostumukseen perustuvat nimikkeet. Esim. X2CrNi18-9. Kirjain X tarkoittaa seosteräs, numero 2 hiilipitoisuus x100, eli 0,02%C. Kromia on 18% ja nikkeliä 9%. B.1.2 Terästen luonne Seostamattomat teräkset Mustiksi teräksiksi kutsutaan usein yleisiä rakenneteräksiä ja paineastiateräksiä. Teräs on menemättä syvemmin valmistusprosessiin raudan (Fe) ja hiilen (C) seos. Lisäksi hiilipitoisuuden pitää olla alle kaksi prosenttia. Hiilipitoisuus määrää suuressa määrin seostamattomien terästen ominaisuudet esimerkiksi sen sitkeyden, lujuuden ja karkaistavuuden. Seostamattomissa teräksissä on hiilen lisäksi haluttujen ominaisuuksien takia seosaineita, kuten piitä, mangaania, kromi, nikkeli ja molybdeeni. Sen lisäksi on olemassa epäpuhtauksia, kuten fosforia ja rikkiä. Huolimatta pienistä pitoisuuksista, prosentin kymmenysosia, voivat ne vaikuttaa voimakkaasti teräksen ominaisuuksiin. Standardissa SFS-EN esitetään seostamattomien rakenneterästen tekniset toimitusehdot. Hienoraeteräkset Näiden terästen myötöraja on yleensä N/mm 2. Termomekaanisesti valssatuilla hienoraeteräksillä voi olla vielä korkeampi myötöraja. Hienoraekäsittely tapahtuu lisäämällä alumiinia tai titaania. Kummassakin tapauksessa on tuloksena typen ja alkuaineen seos (AlN tai TiN). Nämä seosaineet sijouttuvat raerajoille ja tekevät raekoon pieneksi ja teräksen sitkeäksi. Mikroseosaineita käytetään samassa tarkoituksessa eli tekemään raekoko pieneksi. Näitä aineita ovat niobi tai vanadiini, jotka typen kanssa muodostavat yhdisteitä (NbN tai VN). Mikroseostus vaikuttaa kiteen sisällä. Nuorrutusteräkset Nuorrutusteräksillä myötöraja on yleensä N/mm 2. Toki on myös olemassa nuorrutusteräksiä, joilla myötöraja voi nousta aina 900 N/mm 2. Nuorrutus tarkoittaa karkaisua austeniittialueelta eli nopeaa jäähdytystä sekä sen jälkeen suoritettavaa päästöä noin 600 C. Teräkset on tarkoitettu hitsattaviin rakenteisiin ja niillä on korkeammat lujuusarvot kuin M-teräksillä ja normaaleilla normalisoiduilla rakenneteräksillä.
6 6 Näitä teräksiä on suhteellisen helppo hitsata huolimatta lämpökäsittelystä. Tämä johtuu matalasta hiilipitoisuudesta ( 0,20%) ja hyvin hienorakeisesta martensiitista. Kromia ja booria (B) käytetään lisäämään karkenevuutta. Termomekaanisesti valssatut teräkset (M-teräkset) Kuten nimikin kertoo näitä teräksiä on muokattu mekaanisesti tavallisesti valssaamalla tietyssä lämpötilassa. Ne ovat mikroseostettuja niobilla, titaanilla tai boorilla ja niitä käytetään usein öljy- ja kaasuputkissa. Paksummissa mitoissa aina 120 mm asti niitä käytetään offshoreteollisuudessa. ( poraustornit yms.). Termomekaanisesti valssattujen terästen valmistuksessa tietyt parametrit ovat hyvin tärkeitä. Näistä parametreistä voidaan mainita: valssauslämpötila valssauspaine epäpuhtauksien pienet pitoisuudet matala seosainepitoisuus matala hiilipitoisuus ( ,08%) nopea jäähdytys viimeisen valssauksen jälkeen Kylmämuovattavat teräkset Kylmämuovattavat teräkset ovat jatkokehitelmiä tietyistä seostamattomista teräksistä ja ne korvaavat yhä suuremmassa määrin vanhempia teräksiä. Niiden myötörajat ovat N/mm 2. Teräs valmistetaan joko valssattuna leveinä levyinä tai litteinä tankoina ja ne ovat tiivistettyjä ja mikroseostettuja. Sillä on paremmat muovattavuusominaisuudet kuin vanhemmalla teräksellä (sallii pienemmän taivutussäteen) ja sillä on suhteellisen alhainen murtolujuus mutta suuri murtovenymä. Syy hyviin muovattavuusominaisuuksiin on teräksen sisältämissä pienissä ja lyhyissä sulfidisulkeumissa esim. cerium-, kalsium- ja titaanisulfidisulkeumissa. Virheet metalleissa Useimmat metallit lujittuvat usein valmistuksen ja jatkojalostuksen yhteydessä. Tämä johtuu siitä, että niiden rakenteessa on pinoutumis- eli rakennevirheitä, jotka mahdollistavat ao toimenpiteet. Metallisissa materiaaleissa esiintyy erilaisia virheitä (puutteita) kuten vakansseja. Vakanssilla eli tyhjällä atomipaikalla tarkoitetaan pistemäistä hilavikaa, jossa säännöllisen hilajärjestyksen mukainen atomi puuttuu. Vakanssit voivat siirtyä paikasta toiseen. Silloin jokin atomeista täyttää vakanssin ja jättää oman paikkansa tyhjäksi, eli uudeksi vakanssiksi. Jos materiaaliin kohdistuu jännitys (veto- tai puristusjännitys), voi siinä ajanmittaan ilmetä halkeama. Vieraat atomit voivat myös olla virheitä. Vieraiden aineiden atomit, jotka ovat pieniä kuten rikillä, fosforilla, hiilellä ja typellä, tunkeutuvat rauta-atomien välissä oleviin tyhjiin tiloihin. Kolmas virhe on dislokaatiot, joita voitaisiin kuvata luonnon oikkuina. Niitä voidaan kuvata ylimääräisenä atomitasona, mikä voi päättyä missä tahansa rakenteen sisällä.
7 7 Kaikki metalliset materiaalit sisältävät suuria määriä dislokaatioita ja niitä on kaikissa mahdollisissa suunnissa. Niin kauan kuin materiaalia ei muokata (eli ei muuteta muotoa), dislokaatiot ovat passiivisia. Mutta heti kun muokkaus alkaa, dislokaatiot edesauttavat venymien syntymistä. Materiaalista tulee kimmoisa. Dislokaatiot liikkuvat siten, että niiden asema siirtyy viereisille atomitasoille ja äskeiset vajaat tasot täydentyvät kokonaisiksi tasoiksi. Jos kuormitus jatkuu, niin dislokaatiot kulkevat läpi koko kiteen. Silloin syntyy pysyvä muodonmuutos. Kiteet ovat muuttuneet plastisesti, eli saaneet uudet muodot. Vakanssissa puuttuu atomi. Dislokaatiot ovat ylimääräisiä atomitasoja, joilla on kyky siirtyä läpi kiteen. Dislokaatiot yhdessä muiden virheiden kanssa mahdollistavat siis materiaalin muokkautumisominaisuudet eli kyvyn saada uusi muoto. Jos materiaalit olisivat täysin virheettömiä -ilman näitä synnynnäisiä virheitä -, teräs olisi monta kertaa lujempaa kuin nykyisin. Mutta dislokaatiot ja muut virheet ovat olemassa metalleissa. Jos siis haluamme lujempia materiaaleja, näiden virheiden syntyminen pitäisi ehkäistä tavalla tai toisella. Silloin olemme takaisin karkaisussa, mutta ehkä toisella tavalla kuin rautahiilitasapainopiirros selittää. B.1.3 Hitsauksen vaikutus Hitsausliitoksen vyöhykkeet Hitsauksessa perusaine joutuu suurien lämpötilarasitusten alaiseksi. Eri ominaisuusmuutosten takia hitsausliitos on jaettu vyöhykkeisiin. Hitsiaine (a). Hitsauksen yhteydessä sulassa tilassa ollut aine (hitsausaine ja sulanut perusaine). Sulamisvyöhyke (b). Se osa perusainetta, joka on sulanut hitsauksen aikana. Muutosvyöhyke (c). Se osa perusainetta, johon hitsaus on aiheuttanut mikrorakennemuutoksia. Lämpövyöhyke (c+d). Se osa perusainetta, jonka lämpötila on ollut hitsauksen takia työlämpötilaa korkeampi. Hitsausvyöhyke (a+b+c) on hitsin ja muutosvyöhykkeen yhteinen vyöhyke.
8 8 Rakenteesta tulee karkearakeinen, mikä on haitta, koska karkearakeisella rakenteella on heikompi sitkeys ja se on huomattavasti kovempaa kuin hienorakeinen rakenne. Ajalla, minkä materiaali on tässä lämpötila-alueessa, on ratkaiseva merkitys karkearakeisen rakenteen määrään. Mitä kauemman aikaa - sitä enemmän karkearakeisuutta. Hitsauksen vaikutus teräkseen Seostamattomien terästen hitsauksessa ei yleensä ole juuri minkäänlaisia vaikeuksia. Teräkset sallivat suuret liikkumavarat tuodulle lämpömäärälle, jännityksille jne. Ne ovat myös suhteellisen yksinkertaisia hitsata. Niitä voidaan hitsata kaikilla hitsausprosesseilla ja saatavilla oleva lisäainevalikoima on runsas. Sen sijaan seostettujen ja lujien terästen hitsaus on vaativampaa ja vaatii taitoa niin hitsaajalta kuin myös suunnittelijalta. Nämä teräkset on kehitetty vaativiin kohteisiin esim. paineastioiden, öljynporauslauttojen, siltojen, nosturien jne. valmistukseen ja käyttöön. Nämä teräkset vaativat huolellisuutta hitsattaessa ja ne edellyttävät hitsaajan ammattitaidon lisäksi myös hyväksyttyjä hitsausohjeita. Vaatimukset Mutta eivät ainoastaan teräksen ominaisuudet määritä hitsausmenetelmiä ja hitsin laatua. Asiakkaat, viranomaiset, luokituslaitokset ynnä muut asettavat myös omia vaatimuksiaan hitsin laadulle. Myös tuotestandardit, kuten esim. paineastiat, laivat, nosturit, sillat jne. asettavat materiaaleille ja hitseille vaatimuksia. Maailmalla on hallitsevia ja vaikuttavia organisaatioita ja viranomaisia kuten amerikkalainen ASME (The American Society for Mechanical Engineers), saksalainen TÜV (Technischer Übervachungs Verein), jotka asettavat omia vaatimuksia. Luokituslaitoksista voidaan mainita Lloyds Register of Shipping, Bureau Veritas, Det Norske Veritas jne. Mitä tapahtuu hitsattaessa? Tavallisia seostamattomia teräksiä voidaan hitsata useimmissa tapauksissa niin, että niiden lujuusarvot eivät sanottavasti heikkene. Mutta hitsaajalla pitää koko ajan olla mielessä, että jokainen lämpötilan nousu materiaalissa edistää sen ominaisuuksien heikentymistä. Hitsaus pilaa teräksen tavalla tai toisella. Tarkoitus on kuitenkin muuttaa teräksen ominaisuuksia niin vähän kuin mahdollista. Sulahitsauksessa muodostuu korkeita lämpötiloja materiaaliin. Hitsauksen ideahan on se, että työkappaleen eri osat sulatetaan yhteen - tavalla tai toisella. Korkea lämpötila vaikuttaa dramaattisella tavalla muutoksiin teräksen ominaisuuksissa. Rauta-hiilitasapainopiirroksessa voidaan seurata eri faaseja, tilakeskisestä kuutiollisesta ferriittis-perliittisestä rakenteesta huoneenlämpötilasta, pintakeskiseen kuutiolliseen austeniittiseen rakenteeseen lämpötilasta 850 C alkaen ja vähitellen sulamislämpötilaan, joka raudalla on 1536 C. Tähän asti ei ole tapahtunut mitään dramaattista. Dramaattisuus alkaa vasta, kun hitsaus on ohi ja teräs
9 9 jälleen alkaa jäähtyä. Silloin muutos alkaa todella. Huonosti koulutettu hitsaaja voi tehdä muutoksesta todella dramaattiseni. Kuten aikaisemmin mainittiin, matalahiilisillä teräksillä vaikutukset eivät ole kovin kummoisia, koska liikkumavarat ovat suuria. Mutta kun parempi laatuisia teräksiä hitsataan, niin on syytä olla varovainen. Mitä tapahtuu hitsin vieressä? 1. Täällä ei hitsauslämpö ole vielä ehtinyt vaikuttaa perusaineen rakenteeseen vaan se on alkuperäisessä muodossaan, eli ferriittis-perliittinen. 2. Tällä alueella perliitti on hitsauslämmön vaikutuksesta hajaantunut austeniitiksi, johon perliitin hiili on myös liuennut. Lämpötila on yli 750 C. 3. Hitsauslämpö on alkanut muuttaa ferriittiä austeniitiksi. 4. Kaikki ferriitti on muuttunut austeniitiksi. 5. Tällä alueella austeniittirakeet kasvavat hitsauslämmön vaikutuksesta. Mitä kauemmin hitsauslämpö saa vaikuttaa perusaineeseen sitä suuremmiksi tulevat austeniittirakeet. 6. Nyt on valokaari ehtinyt niin kauas, että lämpötila on alkanut laskea. Kun lämpötila alittaa 900 C, ferriittiä alkaa muodostua austeniittirakeiden raerajoille. 7. Suunnilleen tällä alueella alkaa muodostua ferriittineulasia, jotka kasvavat usteniittirakeisiin, ns. Widmannstätferriitti. 8. Näin kaukana hitsauskohdasta ollaan saatu lopullinen mikrorakenne (lämpötila alle 700 C), mikä koostuu vapaasta ferriitistä ja hienolaminaarisesta perliitista. Tämä on se rakenne, mikä halutaan saada hitsauksessa, jolloin kova ja hauras sementiitti on sitkeän ferriitin ympäröimänä. Mitä tapahtuu hitsattaessa. Mitä tapahtuu jäähtyvässä hitsissä? Jos jäähtyminen tapahtuu 5:stä askeleesta 8:teen askeleeseen (kuva yllä) nopeasti, hiili liuenneena austeniittiin - ei ehdi muodostaa sementiittilevyjä vaan jää pakkotilaan liuenneeksi, jolloin syntyy martensiittia. Tämä martensiitti on kovaa ja haurasta. Taulukossa (alla) on esitetty eri mikrorakenteiden kovuudet ja venymät.
10 10 Mikrorakenne Kovuus (Vickers) Venymä (noin) % Ferriitti Perliitti Martensiitti Sementiitti Erilaisilla jäähtymisnopeuksilla saadaan erilaisia mikrorakenteita eli martensiitin ja muiden mikrorakenteiden osuudet vaihtelevat, mikä antaa erilaisia ominaisuuksia hitsausliitokselle. Martensiitin muodostumisen ehkäisemiseksi käytetään usein korotettua työlämpötilaa, mikä pienentää jäähtymisnopeutta. Kaikki hitsaustyöt tulisi tapahtua korotetussa lämpötilassa - myös silloitushitsaukset. Mitä nopealla jäähtymisellä tässä yhteydessä tarkoitetaan riippuu muun muassa seostuksesta. Martensiitin muodostumisen ehkäisemiseksi pitää seostetun teräksen jäähtyä hitaammin kuin seostamattoman teräksen. Paksuja kappaleita, matalassa lämpötilassa ja seosteräksiä hitsattaessa jäähtymisnopeus on suurempi. Kun lämpötila laskee alle n. 900 C, austeniitti alkaa hajaantua ferriitiksi ja perliitiksi (kuten kuvassa) ja saadaan kohdan 8 mukainen lopputulos mikrorakenteeksi. Mitä tapahtuu hitsissä? Jos nyt tutkitaan vaihteeksi hitsiä, huomataan, että aluksi lisäaine ja osa perusaineesta ovat sulassa tilassa. Kun lämpötila laskee noin 1500 C, sula alkaa jähmettyä kiinteäksi aineeksi. Jähmettyminen tapahtuu kohtisuorasti hitsin reunalta hitsin keskiosaa kohti sormimaisina austeniittikiteinä eli dendriitteinä. Austeniittidendriitit, johon epäpuhtaudet liukenevat hyvin heikosti, painaa näitä epäpuhtauksia kohti hitsin keskustaa. Hitsin jähmettyminen Toinen ilmiö, mikä tapahtuu hitsin jähmettyessä, on että kuumat kohdat alkavat kutistua. Jos hitsataan V-railoa kuten kuvassa alhaalla, niin yläosassa on suurin sulamäärä. Tämän takia siellä siis tapahtuu suurin kutistuminen ja työkappaleen osat kun hitsi jähmettyy eivät pysy tasona vaan muodostavat kulman. Levyn vääntyminen V-hitsissä. Jos kaksi levyä ovat jäykästi kiinni, niin vetovoimat, jotka vääntävät työkappaletta, aiheuttavat vetojännityksiä hitsiin ja sen ympäristöön. Sellaisia vetojännityksiä - jäännösjännityksiä ei ole vain poikittain hitsissä vaan myös pitkittäin ja paksuussuunnassa. Tulee siis muistaa, että hitsissä
11 11 on aina vetojännityksiä (jos hitsiä ei ole jännitystenpoistohehkutettu), jotka ovat yhtä suuria kuin perusaineen myötöraja. B.1.4 Seosaineiden lisäys seosten muodostamiseksi Seosaineiden vaikutus teräkseen Seosaineiksi kutsutaan aineita, joiden tarkoituksellinen lisäys antaa teräkselle tiettyjä ominaisuuksia ja jotka vaikuttavat teräksen: lujuuteen muovattavuuteen (sitkeys) hitsattavuuteen kulutuskestävyyteen kovuuteen korroosionkestävyyteen Seosaineilla halutaan muun muassa vaikuttaa valmiin teräksen lujuuteen, sitkeyteen sekä hitsattavuuteen. Ohessa on taulukko, jossa on esitetty tiettyjen lisäaineiden vaikutuksia teräksen ominaisuuksiin. Seosaine pitoisuus % Kemiallinen merkki Ominaisuudet Hiili 0,1-0,3 C Kovuus ja lujuus kasvavat hiilipitoisuuden noustessa, kun taas sitkeys, iskusitkeys ja hitsattavuus huononevat Pii > 0,15 Si Nostaa lujuutta ja karkaisulämpötilaa sekä antaa tasaisemman analyysin materiaalin koko poikkipinnassa. (0,15% piitä = tiivistetty teräs) Mangaani Mn Nostaa lujuutta ja kulutuskestävyyttä. Kromi Cr Nostaa kovuutta, kuumalujuutta sekä sitkeyttä. Yli 12% kromia antaa hyvän korroosiokestävyyden (ruostumattomuuden). Koska kromi suurina määrinä huonontaa teräksen lujuutta, kompensoidaan tämä yleensä lisäämällä nikkeliä. (Kromi stabilisoi ferriittiä haurasta). Nikkeli Ni Lisää lujuutta ja sitkeyttä. (Nikkeli stabilisoi austeniittia- sitkeää). Molybdeeni Mo Lisää kovuutta, iskusitkeyttä, murtolujuutta sekä kuumalujuutta. Volframi W Parantaa karkenevuutta. Muodostaa hiilen kanssa kovaa volframikarbidia. Koboltti Co Nostaa lujuutta ja sitkeyttä. Parantaa korroosiokestävyyttä. Vanadiini V Nostaa lujuutta ja sitkeyttä. Hienontaa raekokoa.
12 12 Lämpökäsittelyt Lämpökäsittelyllä voidaan myös saavuttaa uusia ominaisuuksia. Jotta teräs saisi paremmat lujuusarvot, pitää virheitä tai muita erilaisia häiriötekijöitä poistaa tai ehkäistä. Monenlaisia tapoja on olemassa, mutta tässä esitellään nyt muutamia. Normalisointi Normalisoinnilla tarkoitetaan lämpökäsittely, jossa raekoon hienontamiseksi teräs kuumennetaan austeniittialueelle ja jäähdytetään sieltä ilmassa huoneen lämpötilaan. Nuorrutus Nuorrutuksella tarkoitetaan karkenevien terästen kaksiosaista lämpökäsittelyä, jossa teräs ensin normalisoidaan ja jäähdytetään pikaisesti ja sen jälkeen kuumennetaan alemman muutoslämpötilan alapuolelle (päästö) suhteellisen korkeassa lämpötilassa. Erkautuskarkeneminen Alumiini ja myös muut metallit voidaan erkautuskarkeuttaa. Tällöin materiaalia kuumennetaan, jolloin atomien uudelleen ryhmittäytymistä tapahtuu. Tämä prosessi vaatii hieman aikaa, joten sitä kutsutaan myös vanhentamiseksi. Atomien uudelleen ryhmittyminen luo myös sisäisiä jännityksiä materiaaliin ja dislokaatioiden liikkuminen vaikeutuu. Teräksen erkautuskarkenemisessa seostetaan siihen aineita kuten niobi ja vanadiini, jotka yhdessä typen kanssa muodostavat lujittavia partikkeleja (Nb + N ja V + N). Nämä aineet vaikuttavat kiteen sisällä. Eräs erkautuskarkeneva teräs on ruotsalainen SS2135, joka on karkaistavissa partikkelien ansiosta kovemmaksi. Nostaa myötörajaa vähentää sitkeyttä.
13 13 B.1.5 Perusaineiden ryhmittely Raportin CEN ISO/TR mukaan teräkset on jaoteltu ryhmiin ja alaryhmiin alla olevan taulukon mukaisesti. Ryhmä Alaryhmä Teräslaji 1 Teräkset, joiden ohjeellinen ylempi myötöraja R eh 460 N/mm² a ja analyysipitoisuudet ovat % : C 0,25 Si 0,60 Mn 1,80 Mo 0,70 b S 0,045 P 0,045 Cu 0,40 b Ni 0,5 b Cr 0,3 (0,4 valuteräksille) b Nb 0,06 V 0,1 b Ti 0, Teräkset, joiden ohjeellinen ylempi myötöraja R eh 275 N/mm² 1.2 Teräkset, joiden ohjeellinen ylempi myötöraja 275 N/mm² < R eh 360 N/mm² 1.3 Normalisoidut hienoraeteräkset, joiden ohjeellinen ylempi myötöraja R eh > 360 N/mm² 1.4 Säänkestävät teräkset, joiden analyysipitoisuudet saattavat ylittää annetut pitoisuudet ryhmän 1 seosaineille 2 Termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset ja valuteräkset, joiden ohjeellinen ylempi myötöraja R eh > 360 N/mm² 2.1 Termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset ja valuteräkset, joiden ohjeellinen ylempi myötöraja 360 N/mm² < R eh 460 N/mm² 2.2 Termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset ja valuteräkset, joiden ohjeellinen ylempi myötöraja R eh > 460 N/mm² 3 Nuorrutusteräkset ja erkautuskarkenevat teräkset, paitsi ruostumattomat tereäkset, joiden ohjeellinen ylempi myötöraja R eh > 360 N/mm² 3.1 Nuorrutusteräkset, joiden ohjeellinen ylempi myötöraja 360 N/mm < R eh 690 N/mm² 3.2 Nuorrutusteräkset, joiden ohjeellinen ylempi myötöraja R eh > 690 N/mm² 3.3 Erkautuskarkenevat teräkset, paitsi ruostumattomat teräkset 4 Niukasti vanadiinilla seostetut Cr-Mo-(Ni) teräkset, joissa Mo 0,7 % ja V 0,1 % 4.1 Teräkset, joissa Cr 0,3 % ja Ni 0,7 % 4.2 Teräkset, joissa Cr 0,7 % ja Ni 1,5 % (jatkuu)
14 14 Vanadiinia sisältämättömät Cr-Mo teräkset, joissa C 0,35 % c Ryhmä Alaryhmä Teräslaji Teräkset, joissa 0,75 % < Cr 1,5 % ja Mo 0,7 % 5.2 Teräkset, joissa 1,5 % < Cr 3,5 % ja 0,7 % < Mo 1,2 % 5.3 Teräkset, joissa 3,5 % < Cr 7,0 % ja 0,4 % < Mo 0,7 % 5.4 Teräkset, joissa 7,0 % < Cr 10,0 % ja 0,7 % < Mo 1,2 % 6 Runsaasti vanadiinilla seostetut Cr-Mo-(Ni) teräkset 6.1 Teräkset, joissa 0,3 % < Cr 0,75 %, Mo 0,7 % ja V 0,35 % 6.2 Teräkset, joissa 0,75 % < Cr 3,5 %, 0,7 % < Mo 1,2 % ja V 0,35 % 6.3 Teräkset, joissa 3,5 % < Cr 7,0 %, Mo 0,7 % ja 0,45 % V 0,55 % 6.4 Teräkset, joissa 7,0 % < Cr 12,5 %, 0,7 % < Mo 1,2 % ja V 0,35 % 7 Ferriittiset, martensiittiset tai erkautuskarkenevat ruostumattomat teräkset, joissa C 0,35 % ja 10,5 % < Cr 30 % 7.1 Ferriittiset ruostumattomat teräkset 7.2 Martensiittiset ruostumattomat teräkset 7.3 Erkautuskarkenevat ruostumattomat teräkset 8 Austeniittiset ruostumattomat teräkset, Ni 31% 8.1 Austeniittiset ruostumattomat teräkset, joissa Cr 19 % 8.2 Austeniittiset ruostumattomat teräkset Cr > 19 % 8.3 Mangaaniseosteiset austeniittiset ruostumattomat teräkset, joissa 4,0 % < Mn 12,0 % 9 Nikkeliseostetut teräkset, joissa Ni 10,0 % 9.1 Nikkeliseostetut teräkset, joissa Ni 3,0 % 9.2 Nikkeliseostetut teräkset, joissa 3,0 % < Ni 8,0 % 9.3 Nikkeliseostetut teräkset, joissa 8,0 % < Ni 10,0 % 10 Austeniittis-ferriittiset teräkset (duplex-teräkset) 10.1 Austeniittis-ferriittiset teräkset, joissa Cr 24,0 % 10.2 Austeniittis-ferriittiset teräkset, joissa Cr > 24,0 % 11 Teräkset, jotka kuuluvat ryhmään 1 d, paitsi, että 0,25 % < C 0,85 % 11.1 Ryhmän 11 teräkset, joissa 0,25 % < C 0,35 % 11.2 Ryhmän 11 teräkset, joissa 0,35 % < C 0,5 % 11.3 Ryhmän 11 teräkset, joissa 0,5 % < C 0,85 % HUOM. Kappaleanalyysin perusteella voidaan ryhmän 2 terästen arvioida kuuluvan ryhmään 1 a Terästen tuotestandardien spesifikaation mukaan, R eh voidaan korvata R p0,2 tai R t0,5. b Korkeampi arvo sallitaan, edellyttäen, että Cr + Mo + Ni + Cu + V 0,75 %. c Korkeampi arvo sallitaan, edellyttäen, että Cr + Mo + Ni + Cu + V 1 %.
SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.
1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine
LisätiedotFaasimuutokset ja lämpökäsittelyt
Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja
LisätiedotUltralujien terästen hitsausmetallurgia
1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),
LisätiedotB.3 Terästen hitsattavuus
1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin
LisätiedotRuostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit.
Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit www.outokumpu.com Johdanto Tuotantokaavio AOD-konvertteri AOD Senkka-asema SA Yhteenveto Ruostumaton teräs Ruostumaton teräs koostuu
LisätiedotLapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa
Rikasta pohjoista 10.4.2019 Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Raimo Ruoppa Lapin alueen yritysten uudet teräsmateriaalit Nimi Numero CK45 / C45E (1.1191) 19MnVS6 / 20MnV6 (1.1301) 38MnV6 /
LisätiedotValunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit
Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs
LisätiedotMikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%
Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva
LisätiedotRUOSTUMATTOMAT TERÄKSET
1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja
LisätiedotLujat termomekaanisesti valssatut teräkset
Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,
LisätiedotKeskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti
Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät
LisätiedotKon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos
Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri
LisätiedotEsitiedot. Luento 6. Esitiedot
Esitiedot Luento 6 Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä
LisätiedotBinäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta
Tasapainopiirrokset Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat
LisätiedotLuento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla
Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat
LisätiedotTerästen lämpökäsittelyn perusteita
Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta
LisätiedotRaerajalujittuminen LPK / Oulun yliopisto
Raerajalujittuminen 1 Erkautuslujittuminen Epäkoherentti erkauma: kiderakenne poikkeaa matriisin rakenteesta dislokaatiot kaareutuvat erkaumien väleistä TM teräksissä tyypillisesti mikroseosaineiden karbonitridit
LisätiedotTERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS
LisätiedotSulametallurgia (Secondary steelmaking)
Sulametallurgia (Secondary steelmaking) 1 Senkkauuni Raahessa näytteenotto/ happi- ja lämpötilanmittaus seosainejärjestelmä apulanssi 3-4 C/min 20 MVA 105-125 t Ar langansyöttö Panoskoko 125 t (min 70
LisätiedotDeformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000
Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat
LisätiedotValurauta ja valuteräs
Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden
LisätiedotFERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi
FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.
LisätiedotKon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Kon-67.3110 Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Harjoitus 4 Tällä kerralla tutustutaan erilaisiin terästen nimikejärjestelmiin ja
LisätiedotPetri Rantapelkonen TERÄKSEN VALMISTAMINEN
Petri Rantapelkonen TERÄKSEN VALMISTAMINEN Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 2014 TERÄKSEN VALMISTAMINEN Rantapelkonen, Petri Satakunnan ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Kertaus Luento 2 Raudan valmistus Teräksen valmistus Standardit Teräksen mikrorakenteet (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti) 2 Karkaisu ja päästö Muutama vuosi
LisätiedotLujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset
Lujat ja erikoislujat termomekaanisesti valssatut hienoraeteräkset alform plate Luja: alform plate700 M Erikoisluja: alform plate 960 M x-treme Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen
LisätiedotMETALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA
METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja
LisätiedotKulutusta kestävät teräkset
Kulutusta kestävät teräkset durostat Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen englanninkielinen versio osoitteessa www.voestalpine.com/grobblech Tekniset toimitusehdot durostat Kesäkuu
LisätiedotTERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.
1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotLuento 2 Martensiitti- ja bainiittireaktio
Luento 2 Martensiitti- ja bainiittireaktio Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa Martensiittitransformaatiossa tapahtuvat muodonmuutokset hilassa - Martensiitti (tkk, tetragoninen)
LisätiedotCD-hitsauspultit. Tuoteluettelo Tekniset tiedot
CD-hitsauspultit Tuoteluettelo Tekniset tiedot 1 CD-hitsauspultit - toiminnan kuvaus Menetelmä DVS-tietolomakkeen 0903 (2000) mukaan kaaritapitushitsaus kondensaattoripurkausmenetelmällä on keino hitsata
Lisätiedot17. Tulenkestävät aineet
17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin
LisätiedotFerriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com
Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton
LisätiedotLuento 5. Pelkistys. Rikastus
Raudan valmistus Luento 5 Rauta esiintyy maankuoressa tyypillisesti oksideina ja useimmiten rautaa halutaan käyttää metallisessa muodossa. Tyypilliset rautamalmit ovat magnetiitti (Fe 3 O 4 ) hematiitti
LisätiedotKorjaushitsauskäsikirja
Korjaushitsauskäsikirja Osa 2, Hitsausohjeita OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 2, Hitsausohjeita Valuraudan hitsaus... 2-3 Huonosti
LisätiedotDislokaatiot - pikauusinta
Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma HAMMASPYÖRÄN HAMPAAN TÄYTEHITSAUS REPAIR WELDING A SPROCKET OF A GEARWHEEL Lappeenrannassa 27.04.2012 Leevi Paajanen
LisätiedotMetallit 2005. juha.nykanen@tut.fi
Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Käsitetesti 2 Suomugrafiittivalurauta (EN-GJL) Mikrorakenne vaihtoehdot jäähtymisnopeuden mukaan Grafiitti + ferriitti Grafittii + sementiitti + perliitti Grafiitti +
LisätiedotRauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset
Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat
LisätiedotKorjaushitsauskäsikirja
Korjaushitsauskäsikirja Osa 1, Perusteet OY ESAB Ruosilantie 18, 00390 HELSINKI puh. (09) 547 761, faksi (09) 547 7771, www.esab.fi Sisällys Osa 1, Perusteet Talttaus Leikkaus Lävistys... 1-3 Esilämmitys
Lisätiedot17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
Lisätiedot17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
LisätiedotA9 Hitsaajan pätevyyskokeet
A.9 Hitsaajan pätevyyskokeet A.9.1 Pätevöittämisen tarkoitus 1(13) Hitsaus on metalliteollisuuden vaativin ammatti. Tästä johtuen on hitsaajan pätevyydellä olennainen merkitys hitsin laadun kannalta. Hitsaajan
LisätiedotHITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Severi Iso-Markku HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA Työn tarkastajat:
LisätiedotFe - Nb - C ja hienoraeteräkset
Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset 0.10 %Nb 0.08 NbC:n liukoisuus austeniitissa γ + NbC 1200 C 0.06 0.04 1100 C 0.02 0 γ 0 0.05 0.1 0.15 0.2 %C Tyypillinen C - Nb -yhdistelmä NbC alkaa erkautua noin 1000
LisätiedotC.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs
1 C.2 Muut perusaineet kuin seostamaton teräs C.2.1 Seosteräkset ja ruostumattomat teräkset Seosteräkset Valitaan esimerkkinä seosteräs analyysillä 0,2% C, 1,5% Mn ja 0,5% Mo. Sulamisvyöhykkeessä syntyy
LisätiedotFerriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus
Ferriittisten ruostumattomien terästen hitsattavuus ja hitsialueen muovattavuus Severi Anttila Oulun yliopiston terästutkimuskeskus,konetekniikan osasto, Materiaalitekniikan laboratorio Johdanto Ferriittiset
LisätiedotLuento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Karkenevuus Honeycombe & Bhadeshia ch 8 s. 151-170 Uudistettu Miekk oja luku
LisätiedotPehmeä magneettiset materiaalit
Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit
LisätiedotTERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSVALUJEN HITSAUS: CASE 25CrMo4 THE WELDING OF STEEL CASTINGS: CASE 25CrMo4
LisätiedotKon Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka
Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 7. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Hammaspyörät Suunnittelustandardit Euroopassa esimerkiksi: ISO 6336-1 5
LisätiedotPoijukettingit ja sakkelit LAATUVAATIMUKSET
24 2012 LIIKENNEVIRASTON ohjeita Poijukettingit ja sakkelit LAATUVAATIMUKSET Poijukettingit ja sakkelit Laatuvaatimukset Liikenneviraston ohjeita 24/2012 Liikennevirasto Helsinki 2012 Kannen kuva: Liikenneviraston
LisätiedotCorthal, Thaloy ja Stellite
Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi
LisätiedotMak Sovellettu materiaalitiede
.106 tentit Tentti 21.5.1997 1. Rekristallisaatio. 2. a) Mitkä ovat syyt metalliseosten jähmettymisen yhteydessä tapahtuvalle lakimääräiselle alijäähtymiselle? b) Miten lakimääräinen alijäähtyminen vaikuttaa
LisätiedotKon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka
Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri ilmiöistä
LisätiedotJAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ
JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen
LisätiedotTeräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö
1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,
LisätiedotMetallurgian perusteita
Metallurgian perusteita Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Korkean laadun saavuttaminen edellyttää sekä rauta että teräsvalujen tuotannossa tiukkaa prosessikuria
LisätiedotPuukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1
Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Malmista takoraudaksi ja teräkseksi 6, Valurauta 6, Valuraudan
LisätiedotKon Teräkset Harjoituskierros 6.
Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?
LisätiedotPuukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1
Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Meteoriittiraudan testasus 5, Malmista takoraudaksi ja
LisätiedotVapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita.
www.polarputki.fi 2 aksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta tekee
LisätiedotFysikaaliset ominaisuudet
Fysikaaliset ominaisuudet Ominaisuuksien alkuperä Mistä materiaalien ominaisuudet syntyvät? Minkälainen on materiaalin rakenne? Onko rakenteellisesti samankaltaisilla materiaaleilla samankaltaiset ominaisuudet?
Lisätiedotkansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää
JACQUET kansainvälisyys johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 43 työntekijää 3 yksikköä 20 eri maassa / 21 palvelukeskusta 7 500 asiakasta 60 eri maassa liikevaihto 23 M5 7
LisätiedotValujen lämpökäsittely
Valujen lämpökäsittely Lämpökäsittelyillä muutetaan materiaalin ominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja työstettävyyttä. Lämpökäsiteltävyyden ja lämpökäsittelyn käytön suhteen materiaalit voidaan jakaa ryhmiin
LisätiedotTERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta
TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta Seostamattomat teräkset (niukkaseosteiset teräkset) Ruostumattomat teräkset Mangaaniteräkset Pikateräkset Työkaluteräkset Kuumalujat teräkset Tulenkestävät teräkset 1
LisätiedotUDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet
1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä
LisätiedotLaserWorkShop 2006 OULUN ETELÄISEN INSTITUUTTI
LaserWorkShop 2006 OULUN Lasertyöst stö elektroniikan mekaniikan tuotannossa 03.04.2006 1 KAM 3D-Lasersolu Trumpf Yb:Yag Disk-laser -Hitsausoptiikka -Leikkausoptiikka (-Pinnoitusoptiikka) Motoman robotti
LisätiedotValmistushitsaus S E O S T A M A T T O M I E N J A R U O S T U M A T T O M I E N T E R Ä S T E N H I T S A U S. A 2. 1
S E O S T A M A T T O M I E N J A N I U K K A S E O S T E I S T E N T E R Ä S T E N H I T S A U S............................................. A 1. 2 M A G M A W E L D h i t s a u s p u i k o t.................
LisätiedotPOIJUKETTINGIT JA SAKKELIT LAATUVAATIMUKSET
POIJUKETTINGIT JA SAKKELIT LAATUVAATIMUKSET Oulu 01.02.1993 Muutettu 30.11.2011 Insinööritoimisto Ponvia Oy Taka-Lyötyn katu 4, 90140 OULU Puh. 0207419900, fax 0207419909 Poijukettingit ja sakkelit, Laatuvaatimukset
Lisätiedot81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT
81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan
LisätiedotUDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta
1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva
Lisätiedot11. Valuteräksen sulatus ja käsittely
11. Valuteräksen sulatus ja käsittely Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 11.1 Lyhyesti Sulaksi ajo eli mellotus Sulaksi ajossa pyritään käyttämään kohta aloituksen jälkeen täyttä sähkötehoa
LisätiedotKon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto
Kon-67.3110 Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto EN AISI/SAE Tyyppi 1.4021 1.4301 1.4401 1.4460 304L 201 316LN 321H EN vs AISI/SAE tunnukset
LisätiedotProsessi- ja ympäristötekniikan perusta
Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta Aihe 2: Materiaalitaseet Tavoite Tavoitteena on oppia tasetarkastelun käsite ja oppia tuntemaan, miten materiaalitaseita voidaan hyödyntää kokonaisprosessien sekä
LisätiedotJ O H D A N T O... E 1. 2
Ruiskutuspulverit J O H D A N T O.......................................... E. 2 H Ö G A N Ä S r u i s k u t u s j a u h e e t................. E. 3 W O K A r u i s k u t u s j a u h e e t......................
LisätiedotSYLINTERIPUTKET JA KROMATUT TANGOT
SYLINTERIPUTKET JA KROMATUT TANGOT URANIE INTERNATIONAL {Thalachrome} Ranskalainen URANIE INTERNATIONAL on maailman johtava kromattujen tankojen valmistaja. Jatkuva kehitystyö ja investoinnit uudenaikaisimpiin
LisätiedotPolarputki kumppanina takaa korkean laadun pyöröteräsvalinnoissa Polarputki on toimittanut pyöröteräksiä suomalaisille
www.polarputki.fi 2 3 aksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
LisätiedotUppokaariuunin panoksen sähkönjohtavuus. Anne Hietava (os Heikkilä) Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö
Uppokaariuunin panoksen sähkönjohtavuus Anne Hietava (os Heikkilä) Prosessimetallurgian tutkimusyksikkö 6.9.2018 Mitä on FeCr ja miten sitä valmistetaan? Ferrokromi on metalliseos, joka sisältää pääasiassa
LisätiedotUltralujien kuumavalssattujen rakenneterästen hitsattavuus - kirjallisuustutkimus
Renata Latypova & Timo Kauppi B Ultralujien kuumavalssattujen rakenneterästen hitsattavuus - kirjallisuustutkimus LAPIN AMKIN JULKAISUJA Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 16/2018 Ultralujien
LisätiedotI. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä:
I. Lämpökäsittely Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kuva 284. Lämpökäsittelyhehkutus tapahtunut, uunin ovi aukaistu I.1 Miksi? Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: poistetaan ei-toivottuja
LisätiedotMetallit jaksollisessa järjestelmässä
Metallit Metallit käytössä Metallit jaksollisessa järjestelmässä 4 Metallien rakenne Ominaisuudet Hyvin muokattavissa, muovattavissa ja työstettävissä haluttuun muotoon Lujia Verraten korkea lämpötilan
LisätiedotJalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI
Kemi-Tornion Amk Tekniikka, T&K Materiaalien käytettävyyden tutkimusryhmä Jalosauma Tutkimus ferriittisten ruostumattomien terästen käytettävyydestä: hitsattavuus DIGIPOLIS SEMINAARI 12.5.2001 Mari-Selina
LisätiedotQuality Coated Abrasives. Joustavat hiomatuotteet metallien hiontaan
Quality Coated Abrasives Joustavat hiomatuotteet metallien hiontaan Quality Coated Abrasives Varmin tapa täydelliseen pinnanlaatuun Ammattimaisesti hiotut työkappaleet erottuvat hyvän pinnanlaatunsa johdosta,
LisätiedotTärkeitä tasapainopisteitä
Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen
LisätiedotRaudan valmistus masuunissa
Raudan valmistus masuunissa Valtaosa maailman rautamalmista valmistetaan raakaraudaksi masuuneissa. Pääosa raakaraudasta käytetään sulana teräksen valmistukseen. Masuuni on ikivanha keksintö. Todennäköisesti
LisätiedotKaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus. Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center
Kaivosteollisuuden C-Mn terästen hitsaus Rikasta Pohjoista 2016, 14.4.2016 Kemi Marko Lehtinen sr. welding specialist Knowledge Service Center SSAB Olemme Maailmanlaajuinen, vahvasti erikoistunut teräsyhtiö
LisätiedotLISÄMODULI. PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus
LISÄMODULI PSS Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus PSS 1: Ruostumattomat teräkset ja niiden ominaisuudet PSS 1.1: Määritelmä PSS 1.2: Passiivikalvo PSS 1.3: Ruostumattomien terästen merkinnät PSS
LisätiedotSeostamattomien ja niukkaseosteisten terästen hitsaus
Seostamattomien ja niukkaseosteisten terästen hitsaus Mustat teräkset yleiset rakenneteräkset, esim. S235JR, S355J3G3-Z25 ja S420 paineastiateräkset, esim. P235GH, P355N ja H II DIN 17155 laivanrakennusteräkset,
LisätiedotMetallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä
Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaatioiden ominaisuuksia Eivät ala/lopu tyhjästä, vaan: muodostavat ympyröitä alkavat/loppuvat raerajoille,
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari RAKENNNUSTUOTEASETUKSEN (305/2011/EC) TUOMAT VAATIMUKSET HITSAUSTOIMINNALLE
LisätiedotKOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi
KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:
Lisätiedot2. Sulattamisen periaate
2. Sulattamisen periaate Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Valamiseen tarvittava sula metalli saadaan aikaan sulattamalla sopivaa metalliromua tai metalliharkkoja sulatusuunissa. Sulattamiseen
LisätiedotThyssenKrupp Steel Europe
Erikoislujat erikoisrakenneteräkset Laatu ennen määrää Steel Europe Meidän tulevaisuus on teräksessä high strength Erikoislujat nuorrutuskarkaistut N-A-XTRA XABO ja XABO high strength -rakenneteräkset
LisätiedotRautametallien sulatuksen raaka ja apuaineet 1
Rautametallien sulatuksen raaka ja apuaineet Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Valuraudan ja valuteräksen raaka ainekanta muodostuu metallisista raaka aineista,
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
Lisätiedot