Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto. Toimintakertomus 2011

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto Toimintakertomus

2 Uudistuva työväenopisto Työväenopiston toiminta pitää kuntalaisten tietoja ja taitoja ajan tasalla, tukee hyvinvointia sekä tuottaa sosiaalista pääomaa eli yhteisöllisyyttä ihmisten elämään. Toimintavuoden 2011 teemat esteettömyys, kestävä kehitys, Venäjä sekä Itämeri näkyivät eri ainealojen opetustarjonnassa kursseilla, luennoilla ja konserteissa. Kurssimaksuja jouduttiin korottamaan 5 prosentilla syksyllä 2011, silti maksut ovat edelleen edullisia. Opiston johtokunta on myös päättänyt laajoista kurssimaksualennusperusteista. Lisäksi opisto on saanut Opetushallituksen myöntämiä opintoseteleitä, jotka ovat mahdollistaneet ilmaisia tietotekniikan peruskursseja eläkeläisille. Opintosetelikursseja järjestettiin myös maahanmuuttajien suomen kielessä sekä työttömien nuorten englannin opetuksessa. Opistossa on tehty paljon sisäistä kehittämistyötä. Toimintasääntö uusittiin ja prosessit kuvattiin osana sähköistä toimintakäsikirjatyötä. Ydinprosessi on tietenkin opetuksen suunnittelu ja toteutus ja arvioinnin kautta tapahtuva kehittäminen. Kuntalaisille näkyvämpi uudistus oli opinto-ohjelman uudistus syksyllä 2011, jolloin kurssien ryhmittely muutettiin alueellisesta ryhmittelystä oppiaineiden mukaiseksi. Toimintakäsikirjatyö ja toimintasäännön uudistus auttavat, kun opiston organisaatiota ja toimintatapaa uudistetaan kaupunginvaltuuston syksyn 2010 päätöksen mukaisesti. Valtuuston päätöksen perusteella kaupunginhallitus päätti kokouksessaan kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta (Taske) selvittämään suomen- ja ruotsinkielisten työväenopistojen organisaatioiden uudistamismahdollisuudet sekä Helsingin että pääkaupunkiseudun tasolla. Kaupunginhallitus käsitteli kokouksissaan marraskuussa 2011 Tasken laatimaa selvitystä Työväenopistojen organisointi raportti ja päätti merkitä selvityksen tiedoksi. Tasken raportti ei nähnyt synergiaa työväenopiston ja arbiksen yhdistämisessä, ei myöskään opistojen ja opetusviraston yhteen liittämisellä. Pks-tasolla kaupunginhallitus sen sijaan näki mahdollisia yhteistyön tiivistämis- ja jopa opistojen yhdistämismahdollisuuksia. Tärkein tehtävä on kuitenkin opiston oman organisaation uudistustyö, joka pääsee vauhtiin vuoden 2012 puolella. Henkilöstö on tehnyt hyvää työtä opiskelijoiden ja kuntalaisten oppimismahdollisuuksien eteen. Henkilöstölle ja opiskelijoillemme kuuluu lämmin kiitos hyvästä ja innostuneesta hengestä! KUVA HEIDI UUTELA Taina Törmä, johtava rehtori 2

3 Sisällysluettelo Uudistuva työväenopisto Työväenopisto vuonna Alueopistot vuonna Eteläinen alueopisto Itäinen alueopisto Keskinen alueopisto Koillinen alueopisto Läntinen alueopisto Pohjoinen alueopisto Ainealat vuonna Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri Kielet Kirjallisuus, luova kirjoittaminen, lausunta ja teatteri-ilmaisu, äidinkieli Kotitalous Hyvinvointi ja terveys Kuvataide Käsityö Liikunta, tanssi ja jooga Luonto ja ympäristö Musiikki Tietotekniikka Suomen kieli ja muu maahanmuuttajaopetus Avoin yliopisto-opetus KUVA HEIDI UUTELA Opiston hallinto ja kehittäminen Kirjasto ja avoin oppimiskeskus Aino AV-keskus Johtokunta vuonna The Finnish Adult Education Centre in Talous Tilastot

4 Työväenopisto vuonna 2011 Suomenkielisen työväenopiston opetuksessa korostui kaupungin päästrategioiden mukaisesti palvelujen tarjonta ja hyvinvointi, erityisesti laajan opetusohjelman toteuttaminen ja kehittäminen kuntalaisten tarpeista lähtien. Vuosi 2011 oli Helsingin kaupungin suomenkielisen työväenopiston 97. toimintavuosi. Opetusta annettiin yli tuntia, mikä ylitti sitovan tavoitteen (99 700). Kurssilaisia oli yli (tavoite ). Helsinkiläisistä yli 16-vuotiaista noin 7 prosenttia opiskelee työväenopistossa, useimmat vielä monilla kursseilla. Työväenopisto on edelleen suurin maamme vapaan sivistystyön oppilaitoksista, samoin koko Euroopassa. Koulutuksellisen tasa-arvon vuoksi maksujen edullisuus on tärkeää. Monipuolisen opetustarjonnan turvaamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi osa opiston yleisluento-opetuksesta muutettiin perusopetukseksi. Näin kaupunkilaisille pystyttiin tarjoamaan opiston sitovan tuntimäärän mukaisesti opetusta. Vapaan sivistystyön lain mukaisesti palvelujen yksi päätavoite oli vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja omaa vastuuta. Työväenopiston asiakaspalvelun tueksi perustettu asiakaspalvelutiimi keskittyi asiakaspalveluprosessien kehittämiseen sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseen. Palvelukeskusten kanssa jatkettiin tuloksekasta yhteistyötä tietoyhteiskuntaan valmentavien atkkurssien opintosetelien tiedottamisessa ja jakamisessa. Kurssit olivat Opetushallitus myöntämien setelien avulla maksuttomia eläkeläisille, jotka ovat vastaalkajia atk:n käytössä ja jotka eivät ole osallistuneet opiston kursseille aiemmin. Opintosetelikursseja järjestettiin tietotekniikassa, maahanmuuttajien suomen kielessä sekä työttömien nuorten englannin opetuksessa. Työväenopisto tarjosi lähes 7300 tuntia suomen kielen opetusta maahanmuuttajille toimipisteissään eri puolilla Helsinkiä. Lisäksi kotona lapsiaan hoitaville maahanmuuttajataustaisille vanhemmille järjestettiin suomen kielen opetusta kolmessa leikkipuistossa sekä Monika-Naisten tiloissa. Työväenopisto laati uuden maahanmuuttajaohjelman vuosille Opiston johtokunta merkitsi kokouksessaan tiedoksi työväenopiston uusitun maahanmuuttajaohjelman. Kestävä kehitys Opiston ympäristöohjelma hyväksyttiin käyttöön marraskuussa Jo tätä ennen helmi-maaliskuussa aloitettiin ympäristötyö koko opiston alueella. Tuolloin kymmenen opiston työntekijää osallistui ympäristökeskuksen kaksipäiväiseen ekotukihenkilökoulutukseen. Ekotukihenkilöiden työ alkoi keväällä ekotukikokouksissa, joita pidettiin ekotukiyhdyshenkilöiden johdolla kuukaisittain toukokuusta alkaen opiston eri toimipaikoissa. Toiminnan tavoitteena oli ympäristöohjelman mukaisesti materiaalin- ja energiankulutuksen vähentäminen, syntyvän jätteen kierrättäminen sekä ympäristöasioiden esillä pitäminen niin opiston työntekijöiden kuin opiskelijoidenkin keskuudessa. Ensimmäisinä tehtävinä ekotukihenkilöt hankkivat jätteiden lajittelua edistävät kierrätysastiat opiston päätoimipaikkoihin. Niihin saatiin yhtenäiset ohjeet ja ulkonäkö opiston graafisen suunnittelijan toimesta. Paperinkulutusta pyrit- KUVA TOMI ROSENDAHL 4

5 tiin vähentämään laittamalla kopiokoneisiin toiminto- ja ainealakohtaiset koodit. Koodien avulla kulutusta ja sen kohdistumista myös seurattiin. Ympäristömyönteistä toimintaa edistettiin tiedottamalla sähköpostitse ympäristötoimenpiteistä ja innostamalla ja ohjeistamalla toimimaan ympäristöystävällisemmin. Lisäksi tietoa oli saatavissa myös kaupungin sähköisistä ekotukikirjeistä ja tiedotteista opiston ilmoitustauluilta. Opisto osallistui Earth Hour -tapahtumaan sekä energiansäästöviikon teemoihin. Ympäristötyön vaikutuksia tullaan seuraamaan ja mittaristoa kehittämään tarkemmin jatkossa. Luonto ja ympäristö -aineala järjesti kestävän kehityksen opetusta esimerkiksi luentosarjoilla Ilmastonmuutos kuuma peruna yhteistyössä ViSiOn kanssa ja Kohti kestävämpää elämäntapaa. Itäisen alueopiston yleisluentoaiheina oli muun muassa ilmastonmuutos, luonnon ja ihmisen aiheuttamat uhkat maapallollamme sekä kompostointi. Ympäristöasioihin paneuduttiin myös luontoretkillä, opastamalla kompostoinnissa ja järjestämällä luentoja Itämeren tilasta. Käsityössä järjestettiin useita kierrätykseen ja tuunaukseen painottuvia kursseja. Opiskelijoita opastettiin koneiden ja välineiden hoidossa ja huollossa. Luokissa on keräysastiat erillisille kierrätettäville materiaaleille ja jätteille. Hyväntekeväisyyspäivät toteutettiin pääosin käyttämällä kierrätysmateriaaleja. Kotitalouden raaka-aineiden hankinnassa kiinnitettiin huomiota ruoan alkuperään ja laatuun. Opetuksessa käytettiin pääosin kotimaisia raaka-aineita. Luomutuotteista käytettiin maitoa, kananmunia sekä mahdollisuuksien mukaan kasviksia ja viljatuotteita. Kaikissa alueopistoissa toteutetaan opiston yhteistä kestävän kehityksen ja ekologisuuden strategiaa. Kansainvälinen toiminta Työväenopiston johtoryhmä hyväksyi opiston kansainvälisyysohjelman, jossa kuvataan kansainvälisen toiminnan tavoitteet ja toimintamuodot sekä annetaan henkilöstölle toimintaa koskevia ohjeita. Ohjelman osaalueita ovat kotikansainvälisyys, kansainväliset hankkeet ja tapahtumat, virtuaalikansainvälisyys sekä henkilöstön liikkuvuus ja kansainvälisyysosaaminen. Kansainvälinen toiminta kytkettiin opiston ja koko kaupungin strategisiin linjauksiin, valittuihin painoalueisiin ja toiminnan kehittämiseen. Suomenkielinen työväenopisto osallistui kaksivuotiseen Grundtvig-ohjelmaan kuuluvaan I.D.E.A.S (Intercultural Dialogue to Develope a European Identity among European Member States) oppimiskumppanuushankkeeseen, joka loppui EU-rahoitteisessa hankkeessa seitsemän eurooppalaisen oppilaitoksen opettajat ja hallinnon edustajat jakoivat kokemuksiaan ja kehittivät menetelmiä kulttuurien välisen dialogin edistämiseksi opetuksessa. Hankkeen yhtenä tuloksena luotiin sivusto johon koottiin erilaisia käytännön opetusmenetelmiä ja esimerkkejä. Ikäihmisten oppimistarpeiden tunnistamiseen ja metodien kehittämiseen keskittyvän oppimiskumppanuushankeen UNIC (Understanding the Needs of Older People, Improving Methods and Creating new ones) tavoitteena oli lisätä ikäihmisten sitoutumista elinikäiseen oppimiseen. Kumppanit tarkastelivat mahdollisuuksia muuttaa oppilaitostensa käytäntöjä ja vähentää ikäihmisten arjen oppimistarpeiden esteitä. Hankkeen tuloksena syntyi sivusto ja DVD, jotka sisältävät esimerkkejä hyvistä käytännöistä, toimintamallikoosteen suosituksista sekä hyödyllistä tietoa alan aikuiskouluttajille ja muille sidosryhmille. Hanke päättyi vuoden 2011 lopussa. KUVA HEIDI UUTELA Toiminta-ajatus Työväenopisto tarjoaa aikuisille itsensä kehittämisen ja elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia tietoa, taitoa, elämyksiä sekä edistää yksilön ja yhteisön hyvinvointia vapaan sivistystyön arvojen pohjalta. Arvot Työväenopiston arvot ovat asiakaslähtöisyys, ihmisten kunnioittaminen, yhteistoiminnallisuus, avoimuus, vastuu työstään, oppiminen. Visio 2020 Helsingin työväenopisto on rohkea ja arvostettu aikuisopetuksen suunnannäyttäjä lähellä ihmistä. 5

6 KUVA HEIDI UUTELA Johtokunta Johtava rehtori Taina Törmä Hallinto- ja kehittämisosasto Kaj Lyytinen, apulaisrehtori 9 johtavaa opettajaa kirjastonhoitaja kirjastovirkailija mediasuunnittelija tietotekniikkasuunnittelija it-tukihenkilö maahanmuuttajien opinto-ohjaaja henkilöstösihteeri kehittämispäällikkö hallintosihteeri projektityöntekijä talouspäällikkö 2 tiedottajaa graafinen suunnittelija Eteläinen alueopisto Pirkko Laitinen, aluerehtori kieltenopettaja käsityönopettaja 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää it-tukihenkilö Koillinen alueopisto Juha Varila, aluerehtori kieltenopettaja kuvataideopettaja käsityönopettaja kotitalousopettaja it-tukihenkilö toimistoesimies 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Itäinen alueopisto Pirjo Halla, aluerehtori koulutuspäällikkö 3 kieltenopettajaa 2 kuvataideopettajaa käsityönopettaja teknisen työn opettaja kudonnan opettaja tietotekniikan opettaja it-tukihenkilö toimistoesimies 3 opistosihteeriä 5 opistoisäntää Läntinen alueopisto Hannele Koli-Siiteri, aluerehtori kieltenopettaja kuvataideopettaja käsityönopettaja musiikinopettaja it-tukihenkilö 3 opistosihteeriä 2 opistoisäntää Keskinen alueopisto Eero Julkunen, aluerehtori 4 kieltenopettajaa kielten koulutussuunnittelija käsityönopettaja teatteri-ilmaisun opettaja koulutuspäällikkö toimistoesimies 3 opistosihteeriä 5 opistoisäntää it-tukihenkilö Pohjoinen alueopisto Kaarina Vattula, aluerehtori alkaen Juha Varila kieltenopettaja käsityönopettaja musiikinopettaja 2 opistosihteeriä 2 opistoisäntää aluejärjestäjä it-tukihenkilö 6

7 Alueopistot vuonna 2011 Opetustuntien jakautuminen alueopistoittain 2011 %-osuus Eteläinen alueopisto ,0 % Läntinen alueopisto ,4 % Keskinen alueopisto ,7 % Pohjoinen alueopisto ,3 % Koillinen alueopisto ,4 % Itäinen alueopisto ,3 % KUVA PERTTI VIITANIEMI Kurssilaisten määrä koko opistossa vuosi kurssilaisia Opetustuntien määrä koko opistossa vuosi opetustunteja

8 KUVA HEIDI UUTELA Eteläinen alueopisto Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Eteläisessä suurpiirissä oli asukkaita , joista 12 prosenttia oli ruotsinkielisiä. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 15 prosenttia. Eteläisen alueen asukkaat olivat kaupunginosavertailussa keskimääräistä paremmin koulutettuja. Työväenopiston lisäksi alueella toimivat ruotsinkielinen työväenopisto Arbis ja Toimelan vapaaopisto. Alueopiston toiminnan keskus on Kaapelitehtaalla, jossa pidettiin 73 prosenttia opetuksesta. Yhteistyö talossa toimivien tahojen välillä oli jatkuvaa ja monimuotoista. Opetusta järjestettiin opetuskaudella myös useimpina viikonloppuina sekä kesäkaudella. Käytössä oli seitsemän luokkaa ja hyvät puitteet etenkin kuvataiteen, käsityön, musiikin ja tietotekniikan opetukseen. Kaapelitehtaan lisäksi opetusta järjestettiin seitsemässä eri toimipisteessä. Luokkatiloja vuokrattiin Ressun peruskoululta, missä kokoontui kielten, käsityön ja musiikin ryhmiä. Etu-Töölön lukiossa oli tarjolla kielten kursseja kahtena iltana viikossa. Töölön ja Kampin palvelukeskuksissa järjestettiin opetusta opistolle maksuttomissa tiloissa. Pajalahden koululla Lauttasaaressa opiskeltiin joogaa. Näissä tiloissa opetusta järjestettiin 11 prosenttia koko opiston opetuksesta. Erillisiä kursseja toteutui 496 ja yleisluentoja 12. Alueopiston kolme suurinta ainealaa olivat kielet, kuvataide ja käsityö. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Tavoitteena oli suoriutua hyvin perustehtävistä, opetuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä asiakaspalvelusta. Yksittäisistä kohderyhmistä kurssitarjonnassa voitiin parhaiten huomioida ikäihmiset. Ikäihmisten päiväkursseihin käytettiin noin 10 prosenttia opetustunneista, ja ohjelmassa oli lähes kaikkien ainealojen kursseja. Ikäihmisiä osallistui runsaasti myös aulan tietokoneilla annettuun vertaisohjaukseen. Vauva- ja taaperoperheitä huomioitiin tarjoamalla värikylpyjä ja kevätkynttiläkurssi. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Kaapelitehtaan Kierrätystehdas-tapahtumaan toukokuussa alueopisto järjesti työpajoja. Toukokuussa järjestettiin myös kuvataidekurssien Itämeri-aiheinen kevätnäyttely Meren tuomaa. Via Kaapeli -lasivitriinissä työväenopisto esittäytyi valotyöpajallaan marraskuussa. Käsityönopetus järjesti syyskuussa virkkaustapahtuman Isoäidinneliöitä virkkaamaan. Neliöistä kootuilla peitoilla osallistuttiin maailman suurimman tilkkupeiton toteuttamiseen. Musiikkikurssit valmistivat Kaapelilla Kevätkonsertin huhtikuussa ja joulukuussa Joulukonsertin. Lukukausien aikana aulassa oli kurssikohtaisia kuvataide- ja käsityönäyttelyitä. Opiston omissa tiloissa järjestetyissä näyttelyissä ja konserteissa vieraili yhteensä yli tuhat kävijää. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kieltenopettaja, käsityönopettaja, kaksi opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää ja it-tukihenkilö. Keväällä vapautunut opintosihteerin vakanssi jätettiin täyttämättä. Aluerehtori palasi vuorotteluvapaalta elokuun alussa. Hänen tehtäväänsä hoiti kevätlukukaudella kotitalouden johtava opettaja. Kuvataiteiden, musiikin ja tietotekniikan opetuksen suunnittelusta vastasivat tuntipalkkaiset suunnittelijat. Toimistossa oli tuntipalkkainen opistosihteeri elokuusta vuoden loppuun ja vakituisia opistoisäntiä avusti tuntipalkkainen henkilö. Alueopistossa opetti noin 80 tuntiopettajaa ja luennoitsijaa. Opetuksesta lähes 90 prosenttia oli tuntiopettajien vastuulla. Henkilöstö osallistui opiston yhteisiin työryhmiin sekä oman alansa koulutustilaisuuksiin. Työhyvinvointiin kiinnitettiin huomiota henkilökunnan oman tyhy-päivän muodossa. 8

9 Itäinen alueopisto Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Itäisen alueopiston toiminta-alueena on Helsingin itäinen, kaakkoinen ja Östersundömin suurpiiri. Alueella asui alkaen henkeä, mikä on 26 prosenttia Helsingin väestöstä. Ulkomaalaistaustaisia alueen väestöstä oli vuonna 2011 yhteensä henkeä. Opetus toteutettiin omissa tiloissa kulttuurikeskus Stoassa, Herttoniemen Silkkikutomossa ja Vuotalossa sekä alueen kouluilla, palvelukeskuksissa ja kulttuuritila Mellarissa Mellunmäessä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Alueopiston itsearvioinnin yhteydessä vuodelle 2011 asetettiin tavoitteeksi vastuunjaon selkiyttäminen fyysisesti hajallaan sijaitsevassa alueopistossa. Toimiston tehtävät ja työnjako käytiin läpi kesällä 2011 ja työnjakoa uusittiin. Sähköisten palveluiden ja opetuksen tuen parantamiseksi opistosihteerit ja opistoisännät kouluttautuivat luokkien it-välineiden käyttöön elokuussa Oppiaineyhteistyö toteutui parhaimmillaan tapahtumissa. Itämeri-teema syveni ja kantoi hedelmää kuvataiteen ja tekstiilityön kevätnäyttelyissä. Yhteiskunnallisiin teemoihin ja ajankohtaisiin aiheisiin reagoitiin luentosarjoilla Art goes yhteiskunta ja Arabimaailma murroksessa. Erityisryhmistä ikäihmisille oli runsaasti tarjontaa päiväaikaan eri oppiaineissa ja toimipisteissä. Koko opiston tavoite vähentää maksuttomien luentojen määrää 15 prosentilla saavutettiin hyvin. Itäisen alueen yhteistyökumppaneina olivat muun muassa Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Vihreä sivistys- ja opintokeskus, Helsingin Sydänpiiri ry, Mellunmäki-yhdistys, Sosiaaliviraston Vapaaehtoistyön keskus ja Kehitysvammatuki 57 ry. Monitoimitaloissa järjestettiin tapahtumia yhteistyössä talon muiden hallintokuntien kanssa. Tapahtumat, konsertit, näyttelyt Alueopisto osallistui Vuotalon 10-vuotisjuhlintaan Lammas saapuu Vuotaloon -päivässä. Koko perheen tapahtumassa oli musiikin, kuvataiteen ja käsityön työpajoja sekä rentoa yhdessäoloa Fallkullan lampaiden keskellä ulkosalla. Uusi aluevaltaus oli Teatteri Mellari, joka harjoitteli Kulttuuritila Mellarissa ja esitti vuoden lopulla Ilkka Salmen ja Rami Saarijärven näytelmän Vähän vielä, Vitikainen. Vuotalon teatteriprojektin kevään näytelmä oli Agapetuksen Hilman päivät. Lausuntaryhmillä oli vuoden aikana yhteensä kolme matineaesitystä. Musiikkiryhmien taitoja kuultiin viidessä konsertissa. Kuvataiteen kevätnäyttely Itämeri rakkaani, pidettiin Stoassa. Kuukausittain vaihtuvia kuvataiteen ja käsityön oppilastöiden käytävänäyttelyitä oli esillä Stoassa, Silkkikutomossa ja Vuotalossa. Taiteiden yö -tapahtumassa Stoassa alueopisto oli mukana lapsille suunnatuilla käsityön ja kotitalouden työpajoilla. Alueopisto esitteli toimintaansa myös Herttoniemenrannan valloitus -iltapäivässä syyskuun alussa. Eri tapahtumissa kävi yhteensä noin henkeä. KUVA PERTTI VIITANIEMI Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, koulutuspäällikkö, neljä kielten opettajaa, kaksi kuvataideopettajaa, kudonnan, käsityön- ja teknisen työn opettajat, musiikinopettaja (uusi vakanssi alkaen), tietotekniikan opettaja, kaksi it-tukihenkilöä, toimistoesimies, kolme opistosihteeriä ja viisi opistoisäntää. Liikunnan suunnittelusta vastasi liikunnan opettaja, jonka palkkaus tuli opetusvirastosta. Tuntiopettajia oli noin 400 henkilöä. Toinen it-tukihenkilö oli vuorotteluvapaalla kevään ja työnjohdollinen opistoisäntä syksyn Yksi kielten opettajista ja toinen kuvataideopettaja jäivät eläkkeelle keväällä. Uusi kielten opettaja aloitti Toisen kuvataideopettajan tehtäviä hoiti kaksi tuntipalkkaista suunnittelijaa loppuvuoden. Kotitalouden ja tietotekniikan suunnittelun hoitivat määräaikaiset koulutussuunnittelijat. Tietotekniikan opettaja ja kaksi kielten opettajaa olivat osa-aikaisella eläkkeellä. Stoassa jatkettiin oppisopimusoppilaan sopimusta opistosihteerinä hänen valmistumiseensa, helmikuuhun 2011 asti. Opetuskaudella alueopistossa oli lisäksi tuntipalkkaisia ja määräaikaisia opistoisäntiä ja opistosihteeri. Henkilöstön kehittämispäivä pidettiin Suomenlinnassa. Päivän teemoina olivat vuoden 2012 tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet tyhy-kyselyn ja itsearvioinnin pohjalta sekä tuntiopettajien huomioiminen työyhteisössä. Tuntiopettajien kevätkahvit tarjoiltiin Opistolaisyhdistyksen tuella Stoassa. Työterveyspsykologi piti opistosihteereille ja -isännille tilaisuuden työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Opettajille järjestettiin koulutustilaisuus Hengitys itsesäätelyn ja vuorovaikutuksen tukena. 9

10 KUVA HEIDI UUTELA Keskinen alueopisto Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Keskinen alueopisto toimii keskisessä suurpiirissä, joka käsittää kantakaupungin itäiset ja pohjoiset osat. Hyvien liikenneyhteyksien ja keskeisen sijainnin takia asiakkaita alueopistoon tulee kaikkialta Helsingistä ja muualta pääkaupunkiseudulta. Suurpiirissä oli asukkaita lähes , joista monet ovat opiskelijoita ja nuoria aikuisia. Lähivuosina suurpiiri uudistuu ja alueelle tulee myös lisää väestöä: Kalasataman alueen rakentaminen jatkuu ja Keski-Pasilan alueen suunnittelu on käynnistynyt. Luonteeltaan alue on kasvava ja dynaaminen monine, erityisesti kulttuurialan toimijoineen. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kurssilaisten määrä kasvoi edellisestä vuodesta 7,1 prosentilla. Opetusta annettiin tuntia, mikä oli 2 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminnan kehittämisen ja säästötavoitteiden vuoksi luovuttiin Taidekeskuksesta. Uudet tilat kuvataideopetukselle saatiin Sörnäisten rantatie 31:stä nuorten toimintakeskus Hapen yhteydestä, jossa kurssit päästiin aloittamaan muutostöiden vuoksi normaalia myöhemmin Säästösyistä tehtiin myös syksyllä 2011 päätös Mäkelänkatu 45:n käsityö- ja kotitalousopetuksen tiloista luopumisesta. Käsityöopetuksen korvaaviksi tiloiksi ryhdyttiin suunnittelemaan Opistotalon yhden luokan muuttamista käsityöluokaksi. Kotitalouden osalta aloitettiin neuvottelut Kalasatamassa sijaitsevan Tukkutorin opetuskeittiön käyttömahdollisuuksista. Opistotalon peruskorjauksen valmistuttua 2010 talon varustaminen ja täydennyskorjaaminen jatkui vielä vuoden 2011 puolella. Erityisesti ilmastointiin tehtiin parannuksia. Elokuussa sattui talon kellarissa mittava vesivahinko, jonka aiheuttamia vahinkoja korjattiin koko syksyn ajan. Talon opetusjärjestelyjen toimivuutta parannettiin ja yhteistyötä eri ammattiryhmien välillä kehitettiin. Ulkopuoliset käyttäjät vuokrasivat yhä enemmän tiloja ja arvioidut vuokratulot ylitettiin selvästi. Opetuksessa painottui opiston yhteinen teema Itämeri. Opistotalon ympäristöarvoihin kiinnitettiin huomiota henkilökuntaa kouluttamalla ja kierrätystä tehostamalla. Kaupungin yhteisenä projektina järjestettiin suomen kielen opetusta kotona asuville ulkomaalaistaustaisille vanhemmille. Rinnasteinen maahanmuuttajaopetus lopetettiin tavoitteen mukaisesti syksyllä EU-rahoitteiseen hankkeeseen liittyen toteutettiin sarja kursseja, joiden tavoitteena oli edistää interkulttuurista dialogia. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Helmikuussa järjestettiin Opistotalossa lapsille ja lapsiperheille suunnattu Helmikarnevaali-tapahtuma. Tapahtumassa olivat mukana Opistolaisyhdistys ja useat ainealat. Perheille tarjottiin mahdollisuus osallistua erilaisiin työpajoihin, neuvontapisteisiin ja kirpputorille. Tapahtuma huipentui Helsinginkadun Filharmonikkojen koko perheen konserttiin. Kävijöitä tapahtumassa oli lähes 200. Opistoteatteri esitti marraskuussa Arvid Järnefeltin syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi kirjailijan samannimiseen teokseen perustuvan näytelmän Greeta ja hänen Herransa. Esityksestä järjestettiin myös vierailunäytäntö Lohjan työväentalolla, osana kirjailijan paikallista juhlavuositapahtumaa. Esitykset kokosivat noin katsojaa. Vuoden mittaan järjestettiin useita konsertteja, muun muassa Helsinginkadun Filharmonikot soittivat Šhostakovitšhin V:n ja Sibeliuksen I:n sinfonian sekä Lisztin pianokonserton nro 1. Suomalaisen oopperan 100-vuotisjuhlien kunniaksi opiston laulunopiskelijat esittivät pienoisoopperan Rakastaa ei rakasta. Kaikissa konserteissa oli kuulijoita yhteensä noin Taidekeskuksen kevätnäyttely Pengerkatu 9:ssä oli vuodesta 1978 lähtien taideopetuksen tilana toimineen tilan jäähyväisnäyttely. Näyttelyyn tutustumassa kävi noin henkilöä. Henkilökunta Keskisen alueopiston vakituiseen henkilökuntaan kuului aluerehtorin lisäksi toimistoesimies ja kolme opistosihteeriä, työnjohdollinen opistoisäntä sekä neljä opistoisäntää, neljä suunnittelijaopettajaa, yksi koulutussuunnittelija, yksi koulutuspäällikkö ja yksi it-tukihenkilö. Määräaikaisissa tehtävissä oli kaksi oppisopimusopiskelijaa (opistosihteeri ja opistoisäntä). Työllistämistuella palkattuina oli viisi opistoisäntää ja yksi teatterijärjestäjä. Määräaikaisessa työsuhteessa oli yksi kurssisihteeri ja kaksi opistosihteeriä. Lisäksi oli malleja, säestäjiä ja muuta avustavaa henkilökuntaa. Tuntiperusteinen koulutussuunnittelija oli musiikissa, kuvataiteissa sekä kotitaloudessa. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli yli 400 henkilöä. 10

11 Koillinen alueopisto KUVA PERTTI VIITANIEMI Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Koilliseen suurpiiriin kuuluvat Malmin, Latokartanon, Pukinmäen, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen peruspiirit. Suurpiirin alueella asuu noin ihmistä. Alue on lapsiperhevaltaista, joka viides asukas on alle 15-vuotias. Ikäihmisten määrä on vastaavasti pienempi, vain joka kymmenes asukas on yli 65-vuotias. Malmi on koillisen suurpiirin luonnollinen keskus. Kulkuyhteydet Malmin keskukseen ovat erinomaiset. Opetus on keskitetty Malmitaloon, jossa toimitaan yhteistyössä kulttuuriasiainkeskuksen, kirjaston ja taidekoulujen kanssa. Malmitalossa on hyvät erityistilat kuvataiteiden, käsityön, kotitalouden, tietotekniikan ja musiikin opiskeluun. Opetusta toteutettiin päivisin, iltaisin ja viikonloppuisin sekä kesäkaudella. Opiston omat tilat olivat tehokkaassa käytössä. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetustarjonta oli vaihtelevaa ja monia kohderyhmiä tavoittavaa. Koillisen alueopiston oppiainetarjontaa kehitetään jatkuvasti alueen väestöryhmien mukaisesti. Useampi kuin joka kymmenes koillisen suurpiirin aikuinen on maahanmuuttaja. Kotoutumisen edistämiseksi heille kohdennettiin suomen kielen opetusta runsaasti eli noin 12 prosenttia opetustuntien kokonaismäärästä. Alueen lapsiperheet huomioitiin järjestämällä vanhemmille ja lapsille yhteisesti suunnattuja kursseja. Myös ikäihmisille järjestettiin omia kursseja. Koillisen alueopiston opiskelija on keskimäärin vuotias nainen, joka on suorittanut vähintään perus- tai keskikoulun sekä ammatillisen tutkinnon. Hän opiskelee työväenopistossa joko kieliä tai käden taitoja. Taidon karttumisen ohella hän nauttii opetuksen sosiaalisesta ilmapiiristä, uusista tuttavista sekä oppimisen ilosta. Koillisessa alueopistossa opetettiin vuonna 2011 yhteensä tuntia. Opisto toteutti 595 kurssia ja noin 20 yleisluentoa. Eri kursseille osallistui yhteensä opiskelijaa. Tuntimääräisesti suurimmat oppiaineet olivat kielet (26 prosenttia), kuvataide (20 prosenttia) sekä käsityöt (19 prosenttia). Vieraita kieliä opiskeli joka neljäs opiskelija. Kuvataiteet, kotitalous, käden taidot ja tietotekniikka olivat myös suosittuja ainealoja. Yli 40 prosenttia kurssilaisista opiskeli kyseisiä ainealoja. Musiikin ainealalla koillisessa alueopistossa toimi kaksi kuoroa. Koillinen alueopisto on panostanut viime vuosina erityisesti maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen. Suomen kielen kursseja oli 27 kappaletta ja opetusta toteutui noin tuntia. Koulutukseen osallistui yli 600 kurssilaista, joista reilu kaksi kolmannesta suoritti pitkäkestoisen, noin 60 tuntia yleensä kestävän kurssin loppuun. Kun huomioi maahanmuuttajien nopeasti muuttuvan elämäntilanteen (työllistyminen, perhetilanne, viranomaispäätökset), on koillisen alueopiston suomen kielen opetus osaltaan edistänyt erinomaisesti heidän integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tapahtumat, konsertit, näyttelyt Elokuussa Malmitalon Taiteiden yössä opiston lausuntaryhmä Pohjoinen esitteli virolaista nykyrunoutta Kaupunki nimeltä Z -lausuntaesityksessä. Kaikille avoimella Tarinatorilla kirjoittajat pääsivät esittämään omia tekstejä: runoja, lyhyitä novelleja ja kertomuksia. Tilaisuudessa esiintyivät sekä harrastajakirjoittajia että eri kulttuuritaustaisia kirjoittajia. Yleisöllä oli myös mahdollisuus harjoitella tanssitaitelijan opastuksella Bollywood-tanssia. Alueopiston musiikkiryhmät pitivät perinteisen kevätkonsertin huhtikuussa ja joulukonsertin joulukuussa. Koilliskuoron kevätkonsertti maaliskuussa keräsi 97 kuulijaa. Alueopiston kevätnäyttelyssä oli esillä kuvataide- ja käsityökurssien töitä Itämeri-teemasta. Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kielten, kuvataiteiden, kotitalouden sekä käsityön opettajat, toimistoesimies, kaksi opistosihteeriä ja opistoisäntää sekä it-tukihenkilö. Vuoden aikana oli työllistettynä kaksi henkilöä. Ympäristö- ja turvallisuusasioihin keskityttiin koulutuksen ja sisäisen keskustelun keinoin. Työhyvinvointia ja ergonomiaa parannettiin henkilöstökoulutuksen ja hankintojen avulla. 11

12 Läntinen alueopisto Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Läntinen alueopisto haluaa olla lähellä asukkaita, helposti saavutettava, kaupunkilaisten ääntä kuuleva sekä käyttäjien elämänlaatua kohottava opisto, myös ikäihmisiä palveleva. Opistossa on aina jotain uutta, uteliaisuutta herättävää. Läntinen alueopisto palvelee helsinkiläisiä Meilahdesta ja Haagasta Pitäjänmäen, Konalan, Malminkartanon ja Kaarelan alueille. Alueella asuu noin helsinkiläistä, lähes 18 prosenttia helsinkiläisistä. Suurpiirin alue on monimuotoinen käsittäen vanhan Meilahden, 1950-luvun Haagat sekä suunnitteilla olevan Kuninkaantammen. Alueilla asuu lapsiperheitä, ikäihmisiä sekä jonkin verran maahanmuuttajia. Väkiluvun ennustetaan kasvavan täydennysrakentamisen myötä. Alueen monimuotoisuus, hajanaisuus ja liikenneyhteydet tuovat opistolle haasteita saavutettavuuden suhteen. Tämän vuoksi opetusta järjestetään alueella useiden peruskoulujen tiloissa. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Osastokohtaisen itsearvioinnin tuloksena alueopiston tavoitteiksi vuodelle 2011 muodostuivat hyvä asiakaspalvelu, laadukas opetus, toimintavarmuus sekä hyvä työkulttuuri. Hyvää asiakaspalvelua toteutettiin siten, että opisto palveli asukkaita useissa kaupunginosissa. Asiakaspalvelua opiskelija sai tarvittaessa opetuspaikalla, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Laadukas opetus toteutui yhteistyössä opetuksen ainealatiimin, suunnittelijaopettajien ja opiskelijoiden kanssa. Toimintavarmuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota sijaistuksien osalta. Hyvän työkulttuurin mittarina toimivat työhyvinvointikyselyn tulokset. Yhteistyö Kanneltalon muiden hallintokuntien kanssa toteutui konsertti- ja luentokokonaisuuksina. Marraskuussa 2011 toteutettiin 100 vuotta big band -musiikkia ja jazz-musiikin vaikuttajia -luennot sekä Jaso Big Bandin Suut messingillä -konsertti. Kulttuuriasiainkeskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä Ennen elokuvaa -luentojen ja elokuvaesitysten muodossa. Yksi tärkeimmistä yhteistyön muodoista oli Lähiöprojektin, kulttuuriasiainkeskuksen, nuorisotalon, kirjaston ja työväenopiston Operaatio Pulssi, jossa tuotettiin nuorille vuotiaille mahdollisuuksia löytää muita harrastuksia internetmaailman tilalle. Läntisellä alueopistolla oli vilkas yhteistyöverkosto, noin 30 yhteistyökumppania SPR:stä paikallislehtiin. Esimerkiksi paikallislehdet Tanotorvi ja Haagalainen julkaisivat lähes joka numerossa opiston kursseihin, tapahtumiin ja opetukseen liittyviä juttuja. Näyttelijäntiellä opiston tiloissa kokoontuneet kaksi alueen eläkejärjestöä, Pohjois-Haaga-seura sekä Pohjois-Haagan yhteiskoulu toivat opistolle vuokratulojen lisäksi yhteistyömahdollisuuksia. Tapahtumat, näyttelyt konsertit Huhtikuussa Kanneltalon Galleriassa toteutettiin alueopiston kuvataideryhmien kevätnäyttely koko opiston yhteisellä Itämeri-teemalla. Myös käsityön kiertävän miniatyyritekstiili-näyttelyn teemana oli Itämeri. Lisäksi oppilastöitä oli esillä opiston tiloissa seinillä ja vitriineissä käytävänäyttelyinä. Tavoitteena oli kertoa tiloissa liikkuville opiston toiminnasta ja houkutella heitä mukaan kursseille. Lausujat ovat pitäneet matinean syksyllä ja keväällä. Kuulijoita oli yhteensä lähes 130 henkilöä. Musiikin opettaja Juha Aunolan kirjoittamaa näytelmää Georg Otsista esitettiin Kanneltalossa kahdesti. Menestys oli mahtava ja kuulijoita yli viisisataa. Keväällä pidettiin perinteinen kevätkonsertti Kanneltalossa. Yksinlauluopiskelijat pitivät oman konsertin Näyttelijäntiellä. Lauluyhtye Bella Canta esiintyi vuoden mittaan useasti ja julkaisi myös oman CD-levyn. Helsinginkadun Filharmonikot tekivät konserttivierailun Kanneltaloon syksyllä. Taiteiden yönä Näyttelijäntiellä järjestettiin yhteistyössä Haagan taideseuran ja muiden Pohjois-Haagan alueen toimijoiden kanssa muun muassa taidekahvila, musiikkiesityksiä ja puuhapaja lapsille. Kanneltalossa Taiteiden yön yhteistyökumppaneina olivat talon muut hallintokunnat. Lokakuussa Kanneltalossa järjestettiin Helmipäivä, jossa kiinnostuneilla oli mahdollisuus kokeilla helmitöiden tekemistä, nähdä valmiita helmitöitä sekä osallistua aiheeseen liittyville kursseille ja luennoille. Hyväntekeväisyystalkoot järjestettiin sekä touko- että joulukuussa, ja ne tuottivat runsaasti pieniä vaatteita, äiti Teresan peittoja ja sukkia SPR:n välitettäväksi tarvitsijoille. Henkilökunta Läntisessä alueopistossa oli aluerehtorin lisäksi kolme opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää, joista toinen on osaaikaeläkkeellä, it-tukihenkilö, kieltenopettaja, tekstiilityönopettaja, kuvataideopettaja sekä musiikinopettaja, jonka työpanoksesta puolet toteutui pohjoisessa alueopistossa. Kotitalousopetuksen suunnitteli koillisen alueopiston suunnitteleva opettaja. Tuntisuunnitteluna toteutettiin osa liikunnan ja tietotekniikan suunnittelusta. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita oli noin 120 henkilöä. Lisäksi tilapäistyövoimaa oli ilta- ja viikonloppuvahtimestareina. 12

13 Pohjoinen alueopisto Opetustunteja Kurssilaisia Toteutuneet tulot Toteutuneet menot Pohjoiseen suurpiiriin kuuluvat Maunula, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä, Oulunkylä ja Itä-Pakila. Alueella asuu noin helsinkiläistä. Kaupunginosat poikkeavat väestörakenteeltaan toisistaan. Ikäihmisten osuus korostuu Maunulan ja Oulunkylän alueella. Tuomarinkylän alueella lapsiperheiden osuus väestöstä on suuri. Pohjoisen alueopiston opetuksesta 60 prosenttia oli omissa tiloissa Oulunkylätalossa ja Rajametsäntien opetushuoneistossa. Opetuksen tavoitettavuuden helpottamiseksi muu opetus hajautettiin monipuolisesti alueelle. Opetimme yhteistyökumppaneiden tiloissa, kouluilla, palvelu- ja korttelitaloissa sekä kirjastoissa ja päiväkodeissa. Kaiken kaikkiaan opetuspaikkoja oli 20. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Opetusta järjestettiin tuntia. Opetustarjonta oli sisällöllisesti vaihtelevaa ja tavoitti kysynnän perusteella hyvin alueen asukkaiden tarpeet. Määrällisesti alueopisto järjesti noin 600 eri aineiden kurssia ja lähes 50 yleisluentoa. Yhteistyökumppaneitamme olivat alueelliset toimijat: oppilaitokset, sosiaalitoimi, kirjasto, nuorisotoimi sekä alueella toimivat erilaiset yhdistykset ja yhteisöt. Ainejako pysyi vakaana. Kielet olivat suurin aineala, 26 prosenttia toteutuneista tunneista. Käsityön opetusta ja kuvataidetta oli kumpaakin noin 18 prosenttia, tietotekniikkaa 14 prosenttia ja musiikkia 10 prosenttia toteutuneesta opetuksesta. Kielten päiväkurssit olivat suosittuja ja niitä järjestettiin runsaasti. Useissa kielissä oli tarjontaa alkeista keskitasoon. Tekstiilityön, käsityön erikoistekniikoiden ja teknisen työn opetusta toteutettiin omissa tiloissa sekä alueen kouluissa. Kursseja suunnattiin erityisesti eläkeläisille sekä aikuisille ja lapsille yhdessä. Kuvataideopetuksessa painottuivat koko lukuvuoden mittaiset kurssit sekä ikäihmisille suunnatut päiväkurssit. Myös tietotekniikassa ikäihmiset olivat erityisenä kohderyhmänä. Musiikin kursseissa huomioitiin eri ikäryhmät ja musiikkilajit. Niin musiikissa, teatteriaineissa kuin lausunnassakin opetusta kehitettiin, erityisesti esiintyvien ryhmien taitoja. Kirjallisuusluentoja järjestettiin alueen kirjastojen kanssa. Ne ovat jo muodostuneet alueen yhteiseksi traditioksi. Tapahtumat, konsertit ja näyttelyt Näyttelyitä, konsertteja ja erilaisia muita tapahtumia järjestettiin lukuisia. Niiden avulla luodaan taiteen eri lajien opetukseen ja oppimiseen syvyyttä sekä tuotetaan alueen asukkaille monipuolinen kuva työväenopiston kulttuuritoiminnasta kokemuksen kautta toimintamme syvyys näkyy. Perinteisten musiikkiryhmien kevätkonsertin ja kuvataiteen kevätnäyttelyn lisäksi toteutettiin useita runomatineoita sekä pienimuotoisia vaihtuvia kuvataiteen ja käsityön vitriini- ja aulanäyttelyitä. Huhtikuussa Viron ja Suomen kaunokirjallisia kohtaamisia -teemapäivässä tutustuttiin virolaiseen kaunokirjallisuuteen ja sen vaikuttajiin. KUVA HEIDI UUTELA Henkilökunta Vakituiseen henkilökuntaan kuuluivat aluerehtori, kaksi opistosihteeriä, kaksi opistoisäntää, it-tukihenkilö, aluejärjestäjä sekä opettajat kielissä, musiikissa ja luovan kirjoittamisen aineissa. Muiden oppiaineiden suunnittelu toteutettiin eri alueopistojen välisenä yhteistyönä. Alueopisto työllisti kolme henkilöä noin puoleksi vuodeksi toimisto- ja muihin tehtäviin. Pohjoisen alueopiston pitkäaikainen aluerehtori Kaarina Vattula jäi eläkkeelle kesäkuussa Hänen tilallaan alkaen toimi oman viran ohella koillisen alueopiston rehtori Juha Varila. Henkilöstö osallistui omien alojensa koulutustilaisuuksiin ja yhteistyöprojekteihin toiminnan kehittämiseksi. Alueopiston henkilöstö kouluttautui myös täyttämään tehtävänsä väestönsuojelun suhteen kriisitilanteessa. 13

14 Ainealat vuonna 2011 KUVA HEIDI UUTELA Osallistujaosuudet sukupuolen mukaan 2011 Aineryhmä miehiä % naisia % Ihminen, yhteiskunta 20,7 79,3 Äidinkieli, kirjallisuus 16,3 83,7 Suomi 40,2 59,8 Kielet 24,5 75,5 Kuvataide 18,0 82 Tekstiilityö 1,2 98,8 Tekninen työ 45,8 54,2 Luonto ja ympäristö 32,0 68 Kotitalous 20,6 79,4 Tietotekniikka 27,3 72,7 Musiikki 29,4 70,6 Hyvinvointi ja terveys 11,1 88,9 Liikunta 12,5 87,5 Kasvatus ja aikuiskasvatus 19,4 80,6 Liikenne 61,9 38,1 Kaikki aineet 21,6 78,4 Opetustuntien jakautuminen ainealoittain 2011 Aineryhmä %-osuus Ihminen, yhteiskunta 3,1 % Äidinkieli, kirjallisuus 5,0 % Suomi 7,2 % Kielet 24,8 % Kuvataide 18,1 % Tekstiilityö 12,9 % Tekninen työ 2,8 % Luonto ja ympäristö 0,4 % Kotitalous 3,5 % Tietotekniikka 8,1 % Musiikki 9,3 % Hyvinvointi ja terveys 0,6 % Liikunta 3,4 % Kasvatus ja aikuiskasvatus 0,2 % Liikenne 0,5 % 14

15 KUVA MATTI NENONEN Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri Sivistys- ja Opintokeskus), Aivohalvaus- ja dysfasialiitto, Avoin yliopisto, Pasilan kirjasto, Vallilan kirjasto, SPR, Kynnys ry, Helsingin osakesäästäjät ry ja Kansan sivistystyön liitto. Opiskelijat Vuonna 2011 ainealan kursseilla ja luennoilla opiskeli yhteensä lähes kurssilaista. Kurssilaisten määrä väheni edellisestä vuodesta noin 600:lla. Miesten osuus kurssilaisista oli noin 20 prosenttia. Vaikka ikäihmisille suunnattua opetusta oli runsaasti, tavoittaa ainealan opetus hyvin myös nuoria aikuisia. Ainealan kurssin suorittaneista suurin ikäryhmä, yli 23 prosenttia, oli vuotiaat. Opetustunnit Kurssit Luennot Kurssilaiset (kurssin suorittaneet) Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri -aineala jakautuu useaan oppiaineeseen: psykologia ja ihmissuhteet, filosofia, kasvatus ja oppiminen, historia, kulttuurintuntemus, yhteiskunta, viestintä ja asuminen. Luentoja ja kursseja järjestettiin kaikissa alueopistoissa eri puolilla Helsinkiä sekä päivä- että ilta-aikaan. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Ainealan tavoitteiden mukaisesti luentojen ja kurssien aiheet vaihtelevat vuosittain ja pyrkivät tavoittamaan niin ajankohtaisia kuin ajattomiakin yhteiskunnallisia ilmiöitä. Vuoden 2011 aikana yleisluento-opetusta vähennettiin tavoitteiden mukaisesti. Kursseja ainealalla puolestaan hieman lisättiin. Opiston vuoden teemoista Itämeri näkyi luentosarjassa Itämeren ympärillä, jossa tutustuttiin Itämeren alueen historiaan, kulttuuriin ja luontoon. Venäjä-teema puolestaan näkyi luentosarjoissa Venäläinen pääsiäinen ja Onko demokratia mahdollista Venäjällä?. Aktiivista kansalaisuutta tuettiin järjestämällä eri alueopistoissa filosofisia ja yhteiskunnallisia keskusteluiltoja, luentoja yhteiskunnallisista aiheista ja kursseja, jotka tähtäsivät vaikuttamiseen eri väylien kautta. Esimerkkeinä Ystävä- ja vapaaehtoistoiminnan kurssi, jossa kansalaisaktiivisuutta lähestyttiin vapaaehtoistoiminnan kautta ja Lehtikirjoittaminen, jossa harjoiteltiin kansalaisvaikuttamisen vaatimia taitoja. Ikäihmisille järjestettiin runsaasti eriaiheisia yleisluentoja opiston omissa toimipisteissä sekä palvelu- ja kulttuurikeskuksissa. Itäisessä alueopistossa jatkui Silkkitupa avoin kohtaamispaikka eläkeikäisille. Yhteistyökumppaneita toimintavuonna olivat muun muassa Suomen mielenterveysseura, ViSiO (Vihreä Opettajat ja muu henkilökunta Ihminen, yhteiskunta ja kulttuuri -ainealatiimiin kuuluivat johtava opettaja, itäisen alueopiston koulutuspäällikkö ja yksi tuntipalkkainen koulutussuunnittelija. Myös osa aluerehtoreista osallistui ainealan luentojen suunnitteluun. Tuntiopettajia ja luennoitsijoita ainealalla oli noin kaksisataa. Tapahtumat ja muut toiminta Opistotalossa järjestettiin lokakuussa Anna aikaasi rikasta elämääsi -tapahtuma, jossa erilaiset vapaaehtoistoimintaa organisoivat järjestöt esittelivät toimintaansa ja vapaaehtoistoiminnan eri muotoja. Tapahtuma keräsi 50 osanottajaa. Toimintavuoden aikana toteutettiin myös useita kaikille avoimia kävelykierroksia, joissa perehdyttiin eri kaupunginosien historiaan ja ominaispiirteisiin. Kävelykierroksia tehtiin muun muassa Herttoniemenrantaan, Käpylään ja Pitäjänmäkeen. 15

16 KUVA HEIDI UUTELA Kielet Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Opiston kielikursseilla opitaan käytännön kielitaitoa. Kurssitasot noudattavat yleisten kielitutkintojen ja Euroopan neuvoston yleiseurooppalaisen viitekehyksen jakoa perus-, keski- ja ylimmän tason kursseihin. Tavallisin kurssimuoto on kaksi tuntia kerran viikossa kokoontuva opintoryhmä. Lisäksi ohjelmassa on eripituisia lyhyt-, viikonloppu- ja tiiviskursseja. Opisto tarjoaa myös mahdollisuuden opiskella eri kieliä itseopiskeluna, verkkokursseilla ja avoimissa oppimisympäristöissä. Kieltenopetusta toteutui tuntia, jotka koostuivat yhteensä kurssista ja luennosta. Tavoitteet ja niiden toteutuminen Kieltenopetuksen perustavoite on toteuttaa laaja ja monipuolinen kielten opetustarjonta siten, että ohjelmassa on tarjolla myös vähän opiskeltuja kieliä. Tavoite saavutettiin myös vuonna 2011: opetusta annettiin 23 eri kielessä. Uusina kielinä ohjelmassa olivat korea ja liettua. Keväällä 2011 laadittiin yhteistyössä suomi toisena kielenä -opetuksen kanssa kieltenopetuksen strategiset tavoitteet, joista muodostettiin kieltenopetuksen ja S2-opetuksen perusteet ja toimintasuunnitelma vuosille Kehittämiskohteita olivat opetuksen sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen sekä tuntiopettajan työn tukeminen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen. Kielten tiimin kevään yhteissuunnittelupäivän sisältönä oli kieltenopetuksen kokonaisvaltainen ja tasapainoinen kehittäminen. Venäjän ja suomen opiskelijoiden yhteisopiskelua jatkettiin kaksikielisellä parityöskentelyyn perustuvalla kurssilla Suomea ja venäjää tandemin kyydissä. Tandemtoteutuksia järjestettiin lisäksi yhdistelmällä suomi-espanja ja suomi-ranska. Vuonna 2011 käynnistyi laaja TEKESin rahoittama arvoverkkohanke Suomen Verkko-Opisto, jossa Helsingin suomenkielisen työväenopisto on partnerina. Ensi vaiheen keskeisiin tavoitteisiin hankkeessa kuuluu työelämäenglannin verkkokurssin kehittäminen yhtenä neljästä hankkeen pilotista. Opiskelijat Kielten kurssin suorittaneita oli opiskelijaa. Ikäihmisten kursseja oli 108, ja eläkeläisiä osallistui myös muille päiväkursseille, joiden kysyntä on kasvanut vuosi vuodelta. Opettajat ja muu henkilökunta Kieltenopetusta suunnittelee ja kehittää kielten tiimi. Tiimin toiminnassa oli vuoden päättyessä mukana 12 henkilöä: kahdeksan päätoimista kieltenopettajaa, kielten koulutussuunnittelija, mediasuunnittelija ja johtava opettaja. Kielten tuntiopettajia oli noin 120 ja useimmilla heistä on korkeakoulututkinto sekä opettajan pätevyys. Kieltenopettajille (tuntiopettajat ja päätoimiset) järjestettiin yhteisiä koulutustilaisuuksia. Keskeisenä teemana oli hyödynnettävyys opetuskäytössä ja painopisteinä tietotekniikka, Internet-resurssit, kuvakortit ja äänenkäyttö. Lisäksi järjestettiin vuoden aikana kielikohtaisia koulutus- ja suunnittelutilaisuuksia. Vakinaista opetushenkilöstöä osallistui keväällä 2011 SUKOLin vuosittaiseen valtakunnalliseen vapaan sivistystyön koulutuspäivään. 16

17 KUVA TIMO HARJU Kirjallisuus, luova kirjoittaminen, lausunta ja teatteri-ilmaisu, äidinkieli Opetustunteja Kursseja Luentoja Kurssilaisia (kurssin suorittaneita) Ainealan toiminta palasi keskisessä alueopistossa väistötiloista peruskorjattuun Opistotaloon loppuvuodesta Tämä helpotti vuonna 2011 opetuksen ja tapahtumien järjestämistä. Muissa alueopistossa ainealan opetus järjestettiin opiston käytössä olevissa tiloissa edellisten vuosien tapaan. Toiminta ja tavoitteet Ainealalla käsiteltiin vuonna 2011 useita ainealakohtaisia erityisteemoja. Keskeisinä teemoina erityisesti kirjallisuuden luennoilla tarkasteltiin suomalaiskansallista identiteettiä sekä venäläistä kulttuuria ja kirjallisuutta, virsirunoutta, 1900-luvun modernisteja sekä eri vuosikymmenten kulttikirjoja. Kaunokirjallisuutta käsiteltiin monipuolisesti myös kirjallisuuspiireissä, joita kokoontui kaikissa alueopistoissa. Kirjoittamisen opetuksessa järjestettiin koko opiston laajuisesti ensisijaisesti luovan kirjoittamisen kursseja ja elämäkertakirjoittamisen kursseja. Äidinkielen kursseja järjestettiin kielenhuollosta ja kielitiedosta sekä aloitettiin karjalan kielen opetus. Teatteriopetusta järjestettiin eri alueopistoissa myös teatteritietopiireissä, joissa pidettiin luentoja ja järjestettiin vierailuja teattereihin. Avoimen yliopiston opetuksessa järjestettiin kaksi ainealan opintokokonaisuutta: Helsingin yliopiston avoimen yliopiston kotimaisen kirjallisuuden 25 op:n kokonaisuus ja Turun yliopiston taiteiden tutkimuksen laitoksen tutkintovaatimusten mukainen luovan kirjoittamisen 25 op:n kokonaisuus. Ainealalla toteutettiin yhteistyöhankkeita erityisesti kaupunginkirjastojen kanssa. Pääosa näistä koostui luennoista ja kirjailijatapaamisista, joita järjestettiin Kannelmäen, Oulunkylän, Paloheinän, Malmin, Rikhardinkadun, Töölön ja Vallilan kirjastoissa. Kirjallisuustapahtumien yhteistyökumppaneina oli myös kustannusliikkeitä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto sekä FILI Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskus. Juhani Aho -tapahtumien tiedotuksessa toimi yhteistyökumppanina Juhani Aho -seura. Taiteen perusopetus Ainealalla jatkettiin teatteritaiteen 2-vuotisen perusopetuksen järjestämistä. Kevään opintokokonaisuus koostui dramaturgian perusteista, näyttelijäntyöstä, naamio- ja nukketeatterista sekä soveltavasta teatteri/esitystaiteesta ja performanssitaiteesta. Syksyn opinnot koostuivat päättötyön käynnistämisestä, teatterilaulusta ja liikunnasta, skenografiasta ja puvustuksesta sekä valo- ja äänisuunnittelusta. Opiskelijat Muutto takaisin Opistotaloon vaikutti positiivisesti niin kurssiopetuksen kuin luentojenkin järjestämisresursseihin. Opetustarjontaa voitiin nostaa edellisestä vuodesta lähes neljälläkymmenellä kurssilla ja luennolla. Kurssin suorittaneiden opiskelijoiden määrä kasvoi ainealalla vuoteen 2010 verrattuna lähes 700 kurssilaisella. Kirjallisuus- ja teatteriluennoilla kävi opiskelijaa, yli 600 enemmän kuin edellisenä toimintavuonna. Suurin ikäryhmä ainealan opetuksessa oli yli 65-vuotiaat, 44,4 prosenttia kurssilaisista. Kaksi seuraavaavaksi suurinta ikäryhmää olivat ja vuotiaat. Nuorten ja nuorten aikuisten osuus oli suurin avoimen yliopiston opetuksessa, teatteriryhmissä sekä teatteritaiteen perusopetuksessa. Opettajat Ainealueella toimi johtava opettaja, yksi äidinkielen ja kirjallisuuden suunnittelijaopettaja ja yksi teatteri-ilmaisun suunnittelijaopettaja. Ainealan alueopistokohtaisen opetuksen suunnittelussa ja opetuksessa olivat mukana myös idän koulutuspäällikkö ja lännen aluerehtori. Päätoimisen henkilökunnan lisäksi ainealueella toimi tuntiopettajaa ja luennoitsijaa. 17