VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN RAKENTEESTA JA VARUSTEISTA AN- NETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Transkriptio

1 Muistio 1(5) Erik Asplund, Palveluosasto VALTIONEUVOSTON ASETUS AJONEUVOJEN RAKENTEESTA JA VARUSTEISTA AN- NETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN MUUTTAMISESTA PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1 Nykytila Ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annettua valtioneuvoston asetusta (1270/2014) muutettaisiin. Valtioneuvoston asetuksen muutos liittyy ajoneuvolain muutokseen (570/2017), jossa Liikenteen turvallisuusvirasto valtuutetaan antamaan autojen ja perävaunujen rakennetta ja varusteita koskevat yksityiskohtaiset tekniset määräykset, jotka korvaavat Liikenneja viestintäministeriön asetuksen. Vastaavat Liikenteen turvallisuusviraston määräykset muiden ajoneuvoluokkien osalta ovat tulleet voimaan vuoden 2015 alusta. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti ajoneuvolain muutoksen kanssa 28 päivänä elokuuta Muiden ajoneuvojen kuin autojen ja perävaunujen teknisistä vaatimuksista annetut normit ovat ajoneuvolaissa sekä siinä annettujen valtuuksien nojalla Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä ja ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1270/2014). Asetus sisältää muiden ajoneuvojen kuin autojen ja niiden perävaunujen rakenteita ja varusteita koskevia ajoneuvolain perussäännöksiä tarkentavia säännöksiä siltä osin kun tarkempia säännöksiä ei voida antaa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä. 2 Ehdotetut muutokset 2.1 Pääasialliset muutokset Ajoneuvojen rakenteesta ja varusteista annettua valtioneuvoston asetusta muutettaisiin niin, että soveltamisalaan lisättäisiin autot ja niiden perävaunut muiden ajoneuvoluokkien rinnalle. Lisäksi otettaisiin huomioon autojen ja niiden perävaunujen EUlainsäädännön vaatimukset, kuten yksittäishyväksyntämenettely sekä yksittäishyväksyntää ja piensarjatyyppihyväksyntää koskevat vaatimukset. 2.2 Pykäläkohtaiset muutokset

2 2(5) 1. Soveltamisala. Asetuksen 2 ja 3 luvut muutettaisiin koskemaan muiden ajoneuvoluokkien lisäksi myös autoja ja niiden perävaunuja, joten 1 :n soveltamisala muutettaisiin tätä vastaavaksi. 2. Määritelmät. Määritelmistä poistettaisiin tarpeettomana muun ajoneuvon kuin auton ja sen perävaunun määritelmä, koska asetuksen 2 ja 3 luvut muutettaisiin koskemaan myös autoja ja niiden perävaunuja. Määritelmiin otettaisiin uusi kohta 2, jossa määriteltäisiin 17 :ssä tarkoitettu muuttoajoneuvo. Aiemmin teknisissä vaatimuksissa lähtökohtana on pidetty autoverolaissa säädettyä muuttoajoneuvon määritelmää. Ajoneuvolle annettua autoveropäätöstä on käytetty katsastuksessa osoituksena siitä että ajoneuvo on muuttoajoneuvo. Muuttoajoneuvojen autoveroetu on kuitenkin poistunut, joten jäljempänä asetuksessa 17 :ssä säädettyjen helpotusten soveltamiseksi määritelmä on otettava tähän asetukseen. Muuttoajoneuvoksi katsottaisiin ajoneuvo, joka on ollut muuttajan omistuksessa tai hallinnassa lähtömaassa vähintään kuuden kuukauden ajan välittömästi ennen muuttoa. Muuttoajoneuvona pidettäisiin ajoneuvoa, joka on tuotu Suomeen muuton yhteydessä, enintään vuosi muuton jälkeen tai enintään kolme kuukautta ennen muuttoa. Muuton yhteydessä maahan tuotavien ajoneuvojen määrää ei rajoitettaisi, mutta muuttoajoneuvon tulisi olla tuotu omaan käyttöön. Kaupallisessa tarkoituksessa maahantuotua ajoneuvoa ei pidettäisi muuttoajoneuvona. Muuttoajoneuvolle ei kuitenkaan säädettäisi vaatimuksia siitä, että ajoneuvo olisi oltava muuttajan hallinnassa tai omistuksessa tietyn ajan maahantuonnin jälkeen. Tälle ei olisi tarvetta, koska asetuksessa ei säädetä muuttoajoneuvon poikkeavasta verokohtelusta. Määrällistä rajoitusta sekä myyntirajoitusta lukuun ottamatta määritelmä vastaisi näin ollen pitkälti aiemmin autoverolaissa säädettyä. 2 luvun otsikko muutettaisiin koskemaan kaikkia ajoneuvoluokkia, myös autoja ja niiden perävaunuja. 13 a. Auton ja sen perävaunun hyväksymisen kohteet. Uusi 13 a vastaisi sisällöltään 5 :n L-luokkien ajoneuvojen vaatimuksia. 13 b. Auton ja sen perävaunun osaa, järjestelmää tai erillistä teknistä yksikköä koskevat hyväksynnät. Uusi 13 b vastaisi sisällöltään 5 :n L-luokkien ajoneuvojen vaatimuksia. 13 c. Auton hyväksynnässä sovellettavat melun ja päästöjen raja-arvot. Uusi 13 c vastaisi sisällöltään 5 :n L-luokkien ajoneuvojen vaatimuksia. Auton perävaunuille ei ole kuitenkaan määritelty EU-säädöksissä melun ja päästöjen raja-arvoja, joten pykälä koskisi vain autoja. 13 d. Auton ja sen perävaunun hyväksynnässä sovellettavat mittojen ja massojen rajaarvot. Uusi 13 d perustuisi autojen ja perävaunujen rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen (1248/2002) liitteen 1 alaviitteeseen 30, jonka teksti siirrettäisiin sellaisenaan 13 d :ksi. Vaatimus on katsottu vaikutukseltaan niin merkittäväksi, että sitä ei voitaisi siirtää asetuksen 1248/2002 pääosin korvaavaan Trafin määräykseen.

3 3(5) 3 luvun otsikko muutettaisiin koskemaan kaikkia ajoneuvoluokkia, myös autoja ja niiden perävaunuja. 14. Poikkeukset rikkovia testejä edellyttävistä vaatimuksista. 14 muutettaisiin koskemaan kaikkia ajoneuvoluokkia, myös autoja ja niiden perävaunuja. Näiden ajoneuvojen liikenteeseen hyväksymisessä voidaan käyttää tyyppi- ja piensarjahyväksynnän lisäksi myös yksittäishyväksyntää. Yksittäishyväksynnässä olisi syytä noudattaa samoja periaatteita kuin muutoin yksittäisten ajoneuvojen hyväksynnässä tai piensarjoissa, joten pykälään lisättäisiin maininta myös sen soveltamisesta yksittäishyväksyntöihin. 15. Poikkeukset energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamista koskevista vaatimuksista. 15 muutettaisiin koskemaan kaikkia ajoneuvoluokkia, myös autoja ja niiden perävaunuja. Näiden ajoneuvojen liikenteeseen hyväksymisessä voidaan käyttää tyyppi- ja piensarjahyväksynnän lisäksi myös yksittäishyväksyntää. Yksittäishyväksynnässä olisi syytä noudattaa samoja periaatteita kuin muutoin yksittäisten ajoneuvojen hyväksynnässä tai piensarjoissa, minkä vuoksi pykälään lisättäisiin maininta pykälän soveltamisesta yksittäishyväksyntöihin. Energia- ja ympäristövaikutusten osalta pykälässä on voimassaolevassa versiossa suljettu pois kaikki muut vaatimukset kuin puhtaasti energia- ja ympäristövaatimuksiin liittyviin raja-arvoihin liittyvät vaatimukset. Erityisesti autojen osalta muut kuin puhtaasti raja-arvoihin liittyvät vaatimukset muodostavat nykyään entistä suuremman osan erityisesti ympäristövaatimusten vaatimustenmukaisuudesta, esimerkkinä raskaan kaluston pakokaasujen jälkikäsittelylaitteiden tehon valvontaan liittyvät toimenpiteet. Suurin osa Suomessa liikenteeseen otettavista raskaista ajoneuvoista otetaan käyttöön yksittäishyväksynnän nojalla, jolloin poikkeus muista kuin päästöjen raja-arvoja koskevista vaatimuksista aiheuttaisi ison poikkeaman EU-vaatimuksiin nähden. Tällainen poikkeus ei myöskään olisi linjassa autojen ja perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan puitedirektiivin 2007/46/EY vaatimuksien kanssa. Direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat yksittäishyväksynnöissä ja kansallisissa piensarjoissa antaa vapautuksia EU-vaatimuksista, mutta niiden on annettava samalla vaihtoehtoisia vaatimuksia jotka tähtäävät samaan tasoon kuin EU-vaatimukset. Tämä direktiivin vaatimus ei toteutuisi, jos poikkeukset annettaisiin nykyisessä pykälässä säädetyin ehdoin, joten pykälässä säädettäisiin, että myös muita kuin raja-arvoja koskevia vaatimuksia olisi sovellettava silloin kun se olisi energia- ja ympäristövaikutusten rajoittamiseksi tai valvomiseksi välttämätöntä. Pykälän 5 momentissa sallittaisiin Euro III -pakokaasupäästötaso panssaroidulle maastokuorma-autolle. Ehtona tavanomaista lievemmälle vaatimukselle olisi NATO:n standardia vastaava panssarointi. Edellytetty STANAG 4569 edition 2 on yleisesti saatavilla oleva standardi, joka määrittelee yksiselitteisesti sen, miten testit tehdään ja minkälaisella testiraportilla vaatimustenmukaisuus osoitetaan. Vaihtoehtona mainitulle NATO:n standardin mukaiselle vaatimukselle olisi esimerkiksi standardin DIN EN 1063 mukainen vastaava suojaustaso. Vaatimuksella panssaroinnista rajattaisiin poikkeus koskemaan ajoneuvoja, joiden käyttöolosuhteissa uudempien päästötasojen soveltaminen on hankalaa. Yleisesti sovellettavien päästövaatimusten ongelma on, että uusilla Euro VI - tason moottoreilla varustettujen ajoneuvojen käynnistyminen kovassa pakkasessa ilman esilämmitystä on vaurioiden välttämiseksi estetty. Lisäksi Euro VI -moottorien polttoaineensyöttöjärjestelmät ja pakokaasujen puhdistuslaitteistot vaurioituvat, jos saatavilla ei ole korkealuokkaista polttoainetta. Ehdotettu Euro III -tasoinen päästöhyväksyntä on

4 4(5) 3 Vaikutukset 4 Asian valmistelu tiukin vaatimus, jolla kuitenkin saavutetaan toimintavarmuus vaikeissa olosuhteissa ja esimerkiksi rauhanturvatehtävissä käytetyillä polttoaineilla. Tällaiset ajoneuvot ovat pääosin puolustusvoimien ja rauhanturvaajien käytössä, mutta niitä voidaan käyttää myös esimerkiksi avustuskuljetuksiin vaarallisissa olosuhteissa. Päästövaikutusten kannalta poikkeus olisi lähes merkityksetön, koska ajoneuvoja on vähän ja niiden vuotuinen ajosuorite on tyypillisesti vain murto-osa tavallisen kuorma-auton vastaavasta. 15 a. Poikkeukset nopeudenrajoittimen asennusvaatimuksesta. Uudessa pykälässä säädettäisiin niistä ajoneuvoista joissa ei ole tarkoituksenmukaista edellyttää ajoneuvolain 25 :ssä tarkoitettua nopeudenrajoitinta. Poikkeukset vastaisivat pääosin nykyään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädettyjä vaatimuksia. Kohdassa 1 asennusvaatimuksesta vapautettaisiin sellaiset autot, joissa nopeudenrajoittimen asentaminen saattaisi vaarantaa viranomaisen tehtävän suorittamisen niissä rajatuissa tapauksissa kun nopeudenrajoittimen asetusnopeuden ylittäminen on tarpeellista. Tällaisia autoja olisivat esimerkiksi poliisiautot. Aiemmasta poiketen vapautus annettaisiin myös Tullin ja rajavartiolaitoksen autoille, koska niiden käyttö vastaa asiallisesti poliisiautoja. Kohdassa 2 annettaisiin vapautus yksinomaan taajamaliikenteessä käytettäville linja-autoille. Taajamanopeudet ovat sen verran alhaisempia kuin yleensä edellytetyt asetusnopeudet, että nopeudenrajoittimen asennus ei ole tarkoituksenmukaista. Kohdassa 3 vapautus annettaisiin ajoneuvoille, jotka eivät alhaisen rakenteellisen nopeuden vuoksi voi saavuttaa säädettyä asetusnopeutta, jolloin nopeudenrajoittimen asentaminen olisi käytännössä tarpeetonta. Asetusnopeutta koskevat tarkemmat määräykset annetaan Liikenteen turvallisuusviraston määräyksellä. 16. Poikkeukset vaatimuksista kolmansien maiden ajoneuvoille. 16 muutettaisiin koskemaan kaikkia ajoneuvoluokkia, myös autoja ja niiden perävaunuja. 17. Muut erityiset poikkeukset. 17 muutettaisiin koskemaan kaikkia ajoneuvoluokkia, myös autoja ja niiden perävaunuja. Ehdotuksilla ei ole itsessään valtiontaloudellisia vaikutuksia eikä muita merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Asetuksen muutos liittyy kuitenkin ajoneuvolakia muuttavaan hankkeeseen, jossa Liikenteen turvallisuusvirasto valtuutetaan antamaan autojen ja perävaunujen rakennetta ja varusteita koskevat yksityiskohtaiset tekniset määräykset, jotka korvaavat Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen. Vastaavat Liikenteen turvallisuusviraston määräykset muiden ajoneuvoluokkien osalta ovat tulleet voimaan vuoden 2015 alusta. Teknisten normien annon siirrolla pyritään yksinkertaistamaan ja tehostamaan ajoneuvoteknisten säännösten antamista. Ehdotus on laadittu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Liikenteen turvallisuusviraston kanssa.

5 5(5) 5 Voimaantulo Ehdotuksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Oikeusministeriö, Puolustusministeriö, Sisäministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtiovarainministeriö, Ympäristöministeriö, Ajokoulutuskeskus, AKL, Autoalan ja Korjaamoiden Liitto ry, Autoalan Keskusliitto ry, Autokoululiitto, Autoliitto, Autotuojat ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Finas, Keskuskauppakamari, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuntaliitto, Liikenneturva, Liikennevakuutuskeskus, Liikenteen turvallisuusvirasto, Liikkuva poliisi, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Poliisihallitus, Rahtarit ry, Suomen erikoiskuljetusten liikenteen ohjaajat SEKLI ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Taksiliitto, Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys ry, Teknologiateollisuus ry, Tukes, Turun Tekninen oppilaitos ja ammattikorkeakoulu, VTT, Yksityisten Katsastustoimipaikkojen Liitto ry, YTL Yleinen Teollisuusliitto ry, A-Katsastus, Citykatsastus, Haapalehdon katsastus, Helppokatsastus, Jt-Katsastus, M- Katsastus, Mäntsälän Autokatsastus, Katsastuscenter, Katsastus Kinnunen, Katsastuskuvio, Katsastusmies, Katsastuspark, Katsastusteam, Katsastus Turku, Katsastusvirrat, Koivuhaan katsastus, Kymppikatsastus, Lännen Autokatsastus, Laatukatsastus, Saloisten katsastus, Savarinkatsastus, Simpeleen Katsastus, Tattarisuon Autokastastus, Veikonkatsastus, Vip Katsastus, Wp-Katsastus, Ykköskatsastus. Lausunnoissa ei ehdotettu muutoksia asetukseen. Asetusmuutokset ehdotetaan tulevaksi voimaan 28 päivänä elokuuta Asetusmuutokset tulisivat voimaan samaan aikaan kuin ajoneuvolain muutos (507/2017). 6 Valtuudet asetuksen antamiseen Valtuussäännökset asetuksen antamiselle ovat ajoneuvolain 7, 27 ja 29 :ssä.