Katsaus yhtiön toimintaan

Transkriptio

1 Asiakohta 4 Katsaus yhtiön toimintaan Neuvottelukunnan kokous EL2: Työt etenevät sekä Suomessa että Virossa EstLink 2: 8 työmaata käynnissä, n. 140 työntekijää. Työt etenevät sovitusti sekä Suomessa että Virossa. Forssa: Käyttöönottovaiheessa, n. 30 henkilöä. Püssin asematyömaa Anttilan asematyömaa johtotyömaa Forssa FENNIA valmistuu DESIGN hyvää PRIZE vauhtia 2012 Yllikkälä - Huutokoski: VI-HU: 110kV johto 10/2012 käyttöön, kaikki johtimet asennettu. YL-VI: etenee aikataulussa 110kv johdon 14 vkon keskeytyksestä 1/3 takana. YL: Viimeistelytyöt käynnissä. YL vastaanotto 10/2012 aikana. HU: 1 muuntajakenttä otettu käyttöön. Viimeistelytyöt käynnissä, 11/2012 valmistuminen. Ulvila - Kristinestad: LEJ-UL: perustustyöt menossa KD-LEJ: Ukkosjohtimen vaihtotyöt käynnistymässä Hyvinkää - Hikiä: GIS-kojeiston asennus lähes valmis 400kV kentällä perustustyöt menossa. NJ - HI: 110kV työmaa käynnissä HY-HI: Ensimmäisen peltopylvään perustusten teko alkaa syksyn aikana. 1

2 Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta 3 Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen Käyttötilanne tuonti edelleen suurta Ruotsista hyvän vesitilanteen vuoksi, Venäjältä vähäistä Fenno-Skan 1 automaatiouudistus aiheuttanut rajoituksia markkinoille tarjottavaan siirtokapasitettiin Käyttöhäiriöt Vaasan seudun häiriö Reservit Forssan varavoimalaitos käyttöönottovaiheessa Verkkosäännöt Käyttövarmuusvaatimusten verkkosääntö Operational Security julkisessa kuulemisessa Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta 4 Markkinoiden edistäminen Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen EU:n markkinakoodit etenevät ENTSO-E sai valmiiksi esityksen siirtojenhallinnan verkkosäännöksi laatii vastaavaa tasehallinnasta Pullonkaulat Pohjoismaiden markkinoiden riesana, SWE-FIN välillä ennätykselliset pullonkaulatulot Yhtiö aloittanut valmistautumisen markkinoiden sähköisen tiedonsiirron kehittämisvastuuseen Kulutusjouston hyödyntämiseksi käynnistetty yhtiön strateginen hanke NL 46,60 NO1 28,20 NO2 27,90 DK1 36,20 DE 42,77 NO4 29,40 SE2 30,10 SE3 30,90 SE4 33,60 F SE1 30,00 FI 34,60 EE 38,40 LT 50,00 Elspot hinnat [EUR/MWh]

3 Asiakohta 5 Talouden reunaehdot Neuvottelukunnan kokous 6 Esityksen sisältö Taloudellinen näkökulma Rahoitus Sääntelymalli 3

4 7 Taloudellinen näkökulma 8 Talous / Keskeiset toimenpiteet Taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen Tariffitaso Eurooppalaisen vertailun kestävä Tehokkaat menetelmät kustannusten hallintaan Toimiva riskienhallinta Aktiivinen talousennusteprosessi ja pitkäjänteinen kustannussuunnittelu Selkeä ja läpinäkyvä raportointi Toiminnan kustannustehokkuus Kustannustietoisuuden ja liiketoiminnan syy/seuraus suhteiden ymmärtäminen: mittarointi, investointilaskenta, benchmarking, raportointi, analysointi Kattava liiketoimintatiedon tietovarasto ja raportointi kaikille johtamisen tasoille Kansainvälinen ja monipuolinen varainhankinta ja korkea luottoluokitus Kohtuullisen tuoton varmistava regulaatiomalli Sääntelyn salliman tuoton saavuttaminen Aktiivinen vuorovaikutus regulaatiomenetelmien kehittämisessä (kotimainen ja eurooppalainen vaikuttaminen) Menetelmien ennustettavuus ja Fingridin erityispiirteiden huomioiminen kantaverkkotoiminnan tuoton kohtuullisuuden valvonnassa 4

5 9 Yritystalous / Tulonmuodostus ja riskienhallinta Liiketoiminnan palvelut / tulonmuodostus Kantaverkkotulot, tariffi (tuotanto/kulutus) ja sähkön kulutus Rajasiirtotulot, tariffi ja määrä Tasepalvelu Läpisiirtokorvaus, sopimus Pullonkaulatulot Muut palvelut Riskienhallinta / Fingridin ja yhteiskunnan kannalta Riskienhallinnan kehittäminen koko yhtiössä Hyödykeriskit: Hintasuojaukset ja vaihtoehtoiset hankintakanavat Yritystaloutta pitkällä aikavälillä tukevat liiketoimintaratkaisut 10 Strategiset riskit - Riskit yhteiskunnalle ja Fingridille Riskit Fingridille Riskit yhteiskunnalle Merkittävien kantaverkkoinvestointien lykkääntyminen Pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset Riskit yhteis-kunnalle ja Fingridille Suurhäiriö Luottamuspula sähkömarkkinoihin Ympäristöriski Sääntelyn epäsuotuisa kehitys Tarpeettomiksi muuttuneet tai ennakoimattomat investoinnit Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen Rahoitusriskit Henkilöstöriskit Maineriski Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit Omaisuusriski 5

6 11 Yritystalous / Kustannukset Investoinnit Perustuvat järjestelmävastuun hoitamiseen, asiakkaiden tarpeisiin ja markkinoiden toimintamahdollisuuksien edistämiseen Yksittäinen investointi voidaan perustella kansantaloudellisilla syillä, mutta investointiohjelman tulee olla taloudellisesti kannattava Operatiivisen toiminnan kustannukset Kustannustehokkuuden perustana tehokkaat toimintamallit ja toimiva toimittajamarkkina hyvät benchmark tulokset kertovat tehokkuudesta Ulkoistusaste vaihtelee eri toiminnoissa: rakentaminen, kunnossapito ja ICT -palvelut ostetaan osittain ulkoa toiminnassa suuret markkinaehtoiset kustannukset Rahoitus Häviösähkö Reservit 12 Taloudelliset tunnusluvut milj Tariffikausi Investoinnit Kassavirta Talouden avainluvut Tavoite Tariffikorotukset 5 % 5 % 5 % 5 % Omavaraisuusaste 30 % 26,7 % 27,2 % 28,5 % 25,9 % Oman pääoman tuotto > 8% 6,7 % 5,9 % 8,9 % 6,7 % Sijoitetun pääoman tuotto > 6% 5,9 % 4,0 % 5,1 % 3,9 % Korkokate > 3,5 3,5 3,8 6,5 4,2 Kassavirta / nettovelka > 11% 13,8 % 8,8 % 14,2 % 9,5 % Tilikauden voitto IFRS Milj

7 13 Rahoitus 14 Yritystalous / Oma ja Vieras Pääoma Oman pääomanehtoinen rahoitus Sääntelyn sallima tuotto Omavaraisuusaste 30 % tasolla Omistajat Vieraanpääomanehtoinen rahoitus Periaatteena hajautetut rahoituksen lähteet Yritystodistukset, joukkovelkakirjalainat ja lainat 7

8 15 Euroalue on kriisissä edelleen pitkä tie edessä 16 Kasvu hiipuu 2012 miten 2013? 8

9 17 Fingridin luottoluokitukset Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen velan luottokelpoisuus: Fitch Ratings Moody s Investors Service Standard and Poor s Long-Term Short-Term Outlook A+(A) F1 Stable A1 P-1 Stable AA- A-1+ Negative S&P muutti Fingridin näkymän vakaasta negatiiviseksi tehtyään Suomen valtion näkymille saman muutoksen osana euroalueen valtionlainojen uudelleenarviointiaan Moody's ja Fitch ovat pitäneet luokitukset ennallaan Luottoluokitukset - TSO Rated institution Fingrid A1/AA-/A+ National Grid TSO Baa1/A-/BBB+ Red Eléctrica Baa2/A- Statnett A2/A+ Moody s Standard & Poor s Fitch Ratings TenneT A3/A- Terna Baa1/A-/A- Short-Term Rating Short-Term Rating Short-Term Rating 18 P-1 P-2 P-3 N.P. A-1+ A-1 A-2 A-3 Spec. F-1+ F-1 F-2 F-3 Spec. Aaa AAA AAA General relationship between S-T and L-t Rating Aa1 AA+ AA+ Long-Term Rating Aa2 AA AA Aa3 AA- AA- A1 A+ A+ Long-Term Rating A2 A A A3 A- A- Baa1 BBB+ BBB+ Baa2 BBB BBB Long-Term Rating Only in exceptional circumstances Baa3 BBB- BBB- Ba1 BB+ BB+ Ba2 BB BB Ba3 BB- BB- B1 B+ B+ Non Investment Grade B2 B B B3 B- B- 9

10 19 Varainhankinnan hallinta Fingridin strategia - analysointi ja toteuttaminen Budjetit ja ennustet - oikea ja riittävä tieto Liiketoiminta - valmius vastata liiketoiminnan rahoitustarpeisiin Velanhoito kyky - maksaa velat ja korot Pitkäjänteinen tapa toimia ja toteuttaa Varainhankinta ja likvideetti - oikea aikajänne - lyhyen ja pitkän aikavälin suunnittelu ja toteuttaminen Varainhankinta turvaa yritystoiminnan rahoitustarpeet 20 Fingridin pääomarakenne Q2/2012 Oma pääoma 532 milj. 26% Joukkovelkakirjalainat 956 milj. 47% Lainat; EIB & NIB 227 milj. 11% Yritystodistukset; ECP / CP 53 milj. 3% Muut velat & ostovelat 263 milj. 13% Oma pääoma & lainat milj. 100% Valmiusluotto (nostamaton) 250 milj. 10

11 21 Investoinnit lisänneet velkamäärää ECP Bilateral loans EMTN EUR millions EMTN yht m 104, 5-10v - NIB m 30, 10v --- EMTN yht m 86, 5-7 v - NIB m 20, 15v -EIB m 150, 15 v - EMTN msek 1000, 5v - NIB m 20, 15v - -- EMTN m 300, 12 v end 2009, meur 995 end 2010, meur end 2011, meur /2012, meur Tilikauden voitto vs. Kassavirta vs. Kohtuullinen tuotto ja oikaistu tulos kehitys Tuloslaskelma Milj Liikevaihto Liikevoitto Kumul. Tilikauden voitto Milj. Rahoituslaskelma Milj Liiketoiminnan nettokassavirta Investointien rahavirta Kumul. Kassavirta ennen rahoitusta Milj. Kohtuullinen tuotto Milj Kohtuullinen tuotto Kumul. Ylituotto(+) / Alituotto(-) Toteutunut oikaistu Milj tulos Milj Tilikauden voitto Kassavirta ennen rahoitusta Toteutunut oikaistu tulos 11

12 23 Sääntelymalli 24 Mielikuva sähköyhtiöiden taloudesta... Suomen 10 suurinta sanomalehteä vuoden 2011 levikin mukaan Lähde: Levikintarkastus Oy 12

13 25 EMV:n sääntelymallin periaate YHTIÖN OIKAISTU TULOS KOHTUULLISEN TUOTON LASKENTA Yhtiön liikevaihto Toimintaan sitoutunut pääoma Yhtiön liikevoitto Kannustimet (investoinnit, laatu, tehokkuus ja innovaatiot) + Pääoman painoitettu keskimääräinen kustannus, WACC X Verot Oikaistu tulos < Sallittu kohtuullinen tuotto 26 EMV:n kantaverkkotoiminnan sääntelymalli Yhteenveto Neljän vuoden jakso Weighted Average Cost of Capital (WACC) malli Verkon jälleenhankinta-arvo (JHA) lasketaan vuosittain, alkaen JHA oikaistaan tekniseen nykykäyttöarvoon keskimääräisellä iällä Kohtuullinen tuotto = WACC x (OPO+VPO), missä (OPO+VPO) on kantaverkkotoimintaan sitoutunut pääoma, OPOa korjataan tasauserällä Toteutunut tuotto = Liikevaihto-toiminnan kulut-jha poistot-verot EMV:n kohtuullisuus tarkastelut ex-post, tilinpäätöksien jälkeen 13

14 27 Teknisen nykykäyttöarvon laskeminen - yleistä Nykykäyttöarvo lasketaan vähentämällä jälleenhankintaarvosta sähköverkon tai komponenttiryhmän keski-iän ja teknistaloudellisen pitoajan välistä suhdetta vastaava verkonarvon aleneminen Teknistaloudellisella pitoajalla tarkoitetaan sitä aikaa, jonka sähköverkon komponentit todellisuudessa ovat toiminnallisessa käytössä ennen niiden uusimista Verkkokomponenttien yksikkömäärät, keski-iät ja pitoajat on ilmoitettava EMV:lle vuosittain mennessä 28 Sitoutuneen pääoman laskeminen Teknisen nykykäyttöarvon (TEKNKA) ja käyttö-omaisuuden (KOM) kirjanpitoarvon erotus vähennettynä rahoitusomaisuudella (ROM) viedään oman pääoman tasauseräksi (TAS) Tase Sitoutunut pääoma TEK NKA vähennetään ROM erotus => TAS OPO KOM VPO VOM ROM VOM = Vaihto-omaisuus + Myyntisaamiset 14

15 29 Kohtuullinen tuotto ja WACC: PARAMETRI Reaalinen riskitön korkokanta SOVELLETTAVA ARVO (EMV) 10 v valtion obligaatiokorko 1% VUODEN 2012 ARVO 2,32 % Epälikvidiyspreemio 0,5% 0,5% Riskipreemio 5 % 5 % Velaton / Velkainen beta 0,40 0,853 Pääomarakenne (oma pääoma/korollinen velka) Korollisen vieraan pääoman kustannus 60 / / 40 Reaalinen riskitön korko + 1 % 2,4 % + 1 % Oman pääoman kustannus 2,32 % + 0,853 x 5 % + 0,5%= 7,09 % Vieraan pääoman kustannus 2,32 % + 1 % = 3,32 % WACC 7,09 % x 0,4 + 3,32 % x (1-24,5%) x 0,6 = 4,34% => KOHTUULLINEN TUOTTO = WACC x ( OPO + korollinen VPO ), missä OPO sisältää tasauserän 30 Toteutunut oikaistu tulos MEUR 2012 LIIKEVOITTO + SUMU-Poistot Liikearvosta + SUMU-Poistot Sähköverkosta - *Sallitut poistot Sähköverkosta -/+ Kannustimet = OIKAISTU LIIKEVOITTO - Suojauskulut = OIKAISTU TULOS ENNEN VEROJA - Laskennalliset verot (24,5%) = TOTEUTUNUT OIKAISTU TULOS * Sallitut poistot Sähköverkosta = Sähköverkon jälleenhankinta-arvo / Pitoaika MEUR 2012 KOHTUULLINEN TUOTTO TOTEUTUNUT OIKAISTU TULOS YLI/ALITUOTTO 15

16 31 Toimintaan sitoutunut pääoma v = Oma pääoma (OPO) + Tasauserä + Korolliset velat (VPO) VASTAAVAA MEUR VASTATTAVAA MEUR Pysyvät vastaavat Omapääoma Sähköverkko 2 113,31 Omapääoma 119,05 nykykäyttöarvoon tasearvoon Muut pysyvät vastaavat 221,14 Poistoeron oman pääoman 322,90 tasearvoon osuus Vaihtuvat vastaavat Oikaustun taseen tasauserä 712,17 vaihto-omaisuus 6,10 tasearvoo Vieras pääoma Korolliset velat 1 044,79 Myyntisaamiset 48,80 tasearvoon Muut korottomat velat 75,08 tasearvoon Pakolliset varaukset 1,90 tasearvoon Poistoeron laskennallinen 113,45 verovelka VASTAAVAA 2 389,34 VASTATTAVAA 2 389,34 Oikaistu tulos ja alituotto MEUR Liikevoitto 62,59 + Kustannustehokkuskannustin 0,00 + Toimintavarmuuskannustin 0,54 + Maksetut verkkovuokrat 9,86 + Poistot liikearvosta 6,43 + Poistot verkosta ja arvon- 63,28 alentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä - Verkon JHA:sta laskettu 66,08 tasapoisto MEUR KOHTUULLINEN TUOTTO 108,02 OIKAISTU TULOS 55,94 ALITUOTTO -52,08 Korjattu liikevoitto 76,62 - Rahoituskustannus -1,03 Oikaistu tulos ennen veroja 75,59 - Tuloverot -19,65 Toteutunut oikaistu tulos 55,94 16

17 33 Investoinnin kassavirta yhtiön näkökulmasta Investoinnin nettonykyarvo M Takaisinmaksuaika n. 30 vuotta Tuotot loppuvat n. 65 vuotta Positiivinen kassavirta nykyarvo Negatiivinen kassavirta nykyarvo Kassavirta kumulatiivinen nykyarvo Vuotta Investoinnilla saavutettava tuotto 34 Investoinnin kassavirta asiakkaan näkökulmasta Asiakkaat maksavat tariffin ja saavat vastineeksi siirtokapasiteettia ja käyttövarmuutta Kustannusten optimoiminen/minimoiminen tärkeää, sillä säästöt päätyvät asiakkaan hyödyksi Häviösäästöt Kantaverkkoasiakkaiden maksettavaksi jäävä hinta siirtokapasiteetista ja käyttövarmuudesta M Positiivinen kassavirta nykyarvo (asiakkaat) -10 Negatiivinen kassavirta nykyarvo (asiakkaat) Kassavirta kumulatiivinen nykyarvo (asiakkaat) -15 Käyttö- ja kunnossapitokustannukset, palkkakulut, häviöt yms

18 35 Asiakkaille eurooppalaisen vertailun kestävät tariffit /MWh Transmission tariffs in Europe 2011: sum of generation and load fees (source ENTSO-E) Austria Belgium Bosnia Bosnia and Herz. and Bulgaria Croatia Czech Republic Denmark Estonia Finland France Germany Great Britain Greece Grecce Hungary Ireland Italy Latvia Lithuania Luxembourg FYROM Netherlands kv kv kv Northern Ireland Norway Poland Portugal Romania Serbia Slovak Rep Slovenia Spain Sweden Switzerland 18

19 Asiakohta 4 Elenia Verkko Oy Tapani Liuhala Elenian tausta tuli juridisesti voimaan kauppa Vattenfallin sähkönjakelu- ja lämpöliiketoiminnoista. Kauppaan kuuluivat Vattenfall Verkko Oy, Vattenfall Lämpö Oy ja Vattenfall Oy/Asiakaspalvelu. Omistajakonsortioon kuuluvat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, 3i Infrastructure, 3i Group ja GS Infrastructure Partners. Vattenfallin omistukseen jäi Vattenfall Sähkönmyynti Oy ja Vattenfall Sähköntuotanto Oy. Ostetut yhtiöt ovat toimineet väliaikaisin nimin LNI Verkko Oy LNI Lämpö Oy LNI Group Oy:ssä Asiakaspalvelu Elenian historia Vattenfall Oy perustettiin 1994 Sähkömarkkinat avautuivat 1995 Vattenfallin yrityskaupat Lapuan Sähkö ja Hämeen Sähkö 1995 Revon Sähkö ja Heinola Energia 1999 Keski-Suomen Valo ja Hämeenlinnan Energia 2000 Urakointiliiketoiminnan siirto kumppaneille Vanajan voimalaitoksen osto

20 Elenia Verkkon ja Lämmön perustiedot Elenia Verkko ja Asiakaspalvelu Liikevaihto 220 M Henkilöstö 265 Asiakkaat Markkinaosuus 12% Elenia Lämpö Liikevaihto 73 M Henkilöstö 100 Kokonaismyynti 1,1 TWh* Asiakkaat Noin asiakassopimusta = yli loppukäyttäjää 39 Elenia konserni, Nykyinen konsernirakenne (syyskuu 2012) Elenia Oy 100% 100% Elenia Lämpö Oy Elenia Asiakaspalvelu Oy 50% 44% Saarijärven Kaukolämpö Oy Oriveden Aluelämpö Oy 100% Elenia Verkko Oy 100% Asikkalan Voima Oy 40 07,

21 Elenia konserni, Konsernirakenne fuusioiden jälkeen ( ) Elenia Oy 100% Elenia Lämpö Oy 50% Oriveden Aluelämpö Oy 44% Saarijärven Kaukolämpö Oy 41 07, Yhtiörakennejärjestely Nykyinen rakenne ja suunnitellut fuusiot Fuusioiden jälkeinen rakenne Elenia Oy Elenia Lämpö Oy LNI Asiakaspalvelu Oy Elenia Verkko Oy Elenia Oy Elenia Lämpö Oy Asikkalan Voima Oy