Kuntaliitos ja paikallisidentiteetti mikä muuttui ja mihin vaikuttaa

Transkriptio

1 Kuntaliitos ja paikallisidentiteetti mikä muuttui ja mihin vaikuttaa Kuntalaisena Salossa keskustelusarja Niina Koskihaara, tohtorikoulutettava tutkija Kansatiede, Turun yliopisto

2 Tausta: Etnologinen tutkimushanke kuntarakenteen muutoksista. Kuntalaisten kokemukset osana kuntaliitoksia* Professori, Helena Ruotsala (TY): Rajalla. Etnologinen tutkimus ylirajaisesta arjesta ja identiteettien konstruoinnista Tornion Haaparannan kaksoiskaupungissa FL, Minna Mäkinen (JY): Paikallisuuden ja jatkuvuuden luominen kuntarajojen muuttuessa FM, Niina Koskihaara (TY): Kuntarakenteen muutosten vaikutukset paikallisyhdistysten toiminnassa FM, Lauri Katiskoski (TY): Kuntaliitoksen vaikutukset saaristokunnassa > gradu valmistunut keväällä 2014 *Tutkimushankkeen rahoittaa Koneen Säätiö Lähde:

3 Tutkimushankkeen tavoitteet Tarkastella kuntia ja kuntaliitosprosesseja kulttuurisina ja paikallisina prosesseina: Miten kuntaliitos näyttäytyy ja tuntuu kuntalaisten arjessa? Minkälaisia sopeutumisprosesseja muutokset ovat vaatineet? Miten kuntaliitokset ovat vaikuttaneet kuntalaisten paikallisidentiteettiin, ja millaisia representaatioita paikallisuudesta tulee esille? Onko paikallinen identiteetti kiinni kuntarajoista vai mistä? Tutkimushankkeen blogi: Kuvat: Niina Koskihaara

4 Osatutkimus: Kuntarakenteen muutosten vaikutukset paikallisyhdistysten toiminnassa Mynämäki 2007 Hämeenlinna 2009 Pälkäne 2007 Salo 2009

5 Paikallisuuteen toimintansa suuntaavat yhdistykset KOTISEUTUYHDISTYKSET KYLÄYHDISTYKSET Juuret 1800-luvun kansanperinteen keruussa 1970-luku kylätoiminnan alku, ensimmäiset kylätoimikunnat Suomeen 1800-luvun lopulla kotiseutuliike järjestäytyi ja 1894 perustettiin ensimmäinen kotiseutuyhdistys Lohjalla 1949 perustettiin uudeksi keskusjärjestöksi Suomen Kotiseutuliitto 1950-luku oli aktiivista kotiseutuyhdistysten perustamisten aikaa 1980-luku kylätoiminnan leviämisen ja vakiintumisen aika 1990-luku toiminta muuttui järjestäytyneempään suuntaan; mm. EU:n hankerahoituksen tuomat mahdollisuudet

6 Huolenaiheita Mitä tapahtuu kunnallisille palveluille liitoksen jälkeen? Menettävätkö kylät elinvoimaisuutensa ja jäävätkö ne unohdetun sivukylän asemaan? Miten lähidemokratia tulee toteutumaan uusissa kunnissa? Mitä tapahtuu paikallisidentiteetille menetetäänkö se kuntaliitoksen myötä?

7 Mihin kuntaliitoksissa reagoidaan Kuntaa symbolisella tasolla edustavien merkkien muutoksiin Vaakunat, kunnan nimi, teiden ja katujen nimet, kunnantalo Kunnallisten palvelujen muutoksiin Kunnantalon palvelut, museo, kirjasto, kouluverkko, yhteisten alueiden hoito, kunnan omistamien kiinteistöjen käyttötarkoitukset tai myynnit Toimintaympäristön muutokset Kunnan ja kuntalaisten suhde sekä kunnan ja paikallisyhdistysten suhde > paikallisyhdistysten kasvava rooli vastuunkantajana?

8 Miten yhteistyö sujuu? Uusissa kunnissa toiminta ja yhteistyö on muuttunut sekä asukkaiden että yhdistysten näkökulmasta byrokraattisemmaksi Haasteita alueiden yhdenvertaisessa huomioinnissa Esimerkiksi kotiseutuyhdistyksissä koetaan, että uusi kunta ei ota tarpeeksi huomioon yhdistyksen kulttuuritapahtumia markkinoinnissaan, vaan mainonta keskittyy kantakaupungin tapahtumiin. (Katiskoski 2014; Koskihaara tutkimushaastattelut)

9 Miten yhteistyö sujuu? Vanhojen kuntien ja paikallisyhdistysten väliset sopimukset: Esimerkiksi kotiseutuyhdistyksellä on ollut sopimus kunnan kanssa siitä, että yhdistys on saanut toimia kunnan omistamassa kotiseutumuseossa. > epätietoisuutta (pelkoa) miten tulee käymään kuntaliitoksen jälkeen (kiinteistöjen mahdollinen myynti) Kuva: Niina Koskihaara

10 Miten kuntaliitoksiin on reagoitu Paikallisyhdistykset ovat alkaneet järjestää tapahtumia, joita ennen järjesti vanha kunta Esimerkiksi itsenäisyyspäivänjuhlia Perinnekirjahankkeet, joita jo toteutettu tai harkitaan > identiteetti, keitä olemme, mihin kuulumme?

11 Miten kuntaliitoksiin on reagoitu Halu pitää kiinni kotiseutu- tai kyläyhdistyksen omasta vanhasta toiminnasta ja kulttuuritapahtumista, mm: kotiseutupäivät ja -retket museotoiminta, musiikki-, kirjallisuus- ja taidetapahtumat historiallisten muistomerkkien/paikkojen ylläpito kylätori, tanssit, joulumarkkinat urheilu- ja ulkoilualueiden ylläpito kylän asioiden edistäminen > yhdistysten toiminnan tärkeyden koetaan korostuneen kuntaliitoksen jälkeen

12 Miten kuntaliitoksiin on reagoitu Kuntaliitos on aktivoinut myös uusien kotiseutu- ja kyläyhdistysten perustamiseen Motiivina: halu pitää meidän alue elinvoimaisena ei haluta jäädä unohdetun sivukylän asemaan Perinteen ja historian säilyttäminen kotiseutumuseotoiminnan kautta Entisen kunnan nimi ja aate halutaan säilyttää jälkipolville.

13 Uudet kylä- ja kotiseutuyhdistykset To e X Kuva: Niina Koskihaara Nyt juuri pitäisi sitä Kalvolan omaa identiteettiä saada vahvistettua, että ollaan kalvolalaisia eikä hämeenlinnalaisia perimältään, taikka siis oikein tämmöseltä luonteelta. Virallisestihan kuulutaan Hämeenlinnaan ja ollaan hämeenlinnalaisia, mutta kuitenkin, että se kalvolalainen perintö säilyis. (Koskihaara, sitaatti haastattelusta)

14 Uusia tapoja pitää yllä paikallisidentiteettiä

15 Kuntalaisuus ja yhdistystoiminta Kaikki haastateltavat ilmoittivat olevansa ensisijaisesti vanhan kotikuntansa asukkaita Kotiseutu- tai kyläyhdistystoimintaan haastateltavat ovat menneet pääasiassa ystävän / tutun pyynnöstä mutta uusien yhdistysten toimintaan on lähdetty mukaan myös omatoimisesti kuntaliitoksen motivoimana

16 Kotipaikkaan kiinnittäviä tekijöitä Koti ja asumisen pitkäkestoisuus Sosiaaliset suhteet Se, että tää on mun koti ja juuret täällä. --- Ja sitten justiin nämä kaverit, että kun polvenkorkuisesta asti [ollaan oltu] yhdessä, niin siinä se on. (Koskihaara, sitaatti haastattelusta) Yhdistystoiminta

17 Kotipaikkaan kiinnittäviä tekijöitä Historialliset paikat Maantieteelliset erityispiirteet Murre --- niin nää vanhat kartanot, nii onhan ne nyt tiätyste sitte ja kaike maelma suurmiähet, minkä sulat on nyt sitte vaakunassaki. No, tämä nyt ainakin niin kun alueena, kun se on tätä meren lahtee, et ehkä tämä on just semmone, koska se [meri] on niin vahvasti tosa kuitenki. --- nii tääl on näit, ne on vanhoi kauppapaikoi, kun meri on tullu niin lähel siinä. Nii siin on semmone vanha joku hautajuttu. Siin on kiviröykkiö viäl. --- nii siält on löyretty vanhaa kasvillisuut ja. (Koskihaara, sitaatti haastattelusta)

18 Kotipaikkaan kiinnittäviä tekijöitä Elinkeinot, yritykset Ja sen aikana silloin, kun kaivos voi hyvin, niin silloinhan tää oli oikein kukoistanu. Ja on sit saatu rakennettua kaikki nuo rakennukset, mitä nyt sit myydään. (Koskihaara, sitaatti haastattelusta) Kuva: Niina Koskihaara

19 Asuinympäristön tärkeät paikat Yhdistyksen toiminnassa: Urheilukenttä, jääkiekkokaukalo Venelaituri / rantapaikka Kokoontumispaikka / kokouspaikka Tapahtumien pitopaikat Kota / laavu Entisen kotikunnan kylät Rukoushuone, jossa vietetty kyläläisten ristiäisiä, vihkimisiä ja siunaamisia Entisen kuntakeskuksen palvelut Henkilökohtaiset: Järvi ja oma ranta Kylän ihmiset Oma yritys Koti ja sukulaisten kodit Metsä Lapsuuden kotikylä Ympäröivä luonto Urheilukenttä Yhdistyksen rantasauna (Lähde: Koskihaara, tutkimushaastattelut)

20 Kiitos! Jos ei ole kieltä, ei ole merkitystä. Jos ei ole merkitystä, ei ole muistoja. Jos ei ole muistoja, ei ole paikkaa. (Karjalainen, P. T. 2006) Kuva: Niina Koskihaara

21 Yhteystietoja FM, Niina Koskihaara Kansatiede / Turun yliopisto niina.koskihaara@utu.fi Blogi: Kuntalaisten kokemukset osana kuntaliitoksia tutkimushankkeen blogi: