Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen
|
|
- Jukka-Pekka Aki Manninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen
2 Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky 16-bittisen koodin aiheuttamat ongelmat mittaustuloksia MMX-laajennus
3 Pentium Pro uusin jäsen 70-luvulta lähtevässä Intel x86-prosessorien ketjussa alaspäin yhteensopiva vanhempien x86:n kanssa superskalaarinen kellopulssilla dekoodautuu ja valmistuu max. 3 käskyä superliukuhihnoitettu 14-vaiheinen likuhihna dynaaminen skedulointi Tomasulo spekulatiivinen käskyjen suoritus kehittynyt haarautumisen ennakointi 4 historia-bittiä + staattinen ennakointi 512-paikkainen BTB = Dynamic execution
4 P6 vs. Pentium P6 5,5 M transistoria max. 3 käskyä kerrallaan 14-vaiheinen liukuhihna 4-way joukkoassosiat. L1- datavälimuisti L2-välimuistille oma, prosessorin nopeudella toimiva väylä Pentium 3,3 M transistoria max 2 käskyä kerrallaan 5-vaiheinen lh 2-way j-a L1- datavälimuisti L2-välimuisti käyttää muistiväylää, jonka nopeus vain osa prosessorin nopeudesta
5 Muita parannuksia Pentiumiin verrattuna tapahtumaperustainen (transactional) I/O-väylä non-blocking välimuistihierarkia L2-välimuisti prosessorin kanssa samassa kotelossa parempi haarautumisen ennakointi liukuhihnan yhden tilan suoritus 33 % Pentiumia nopeampaa silti tällä hetkellä kellotaajuudet samoja moniprosessorivalmius tarvittava logiikka prosessoreissa, max. 4 prosessoria ilman ulkopuolista apua liukulukuyksikköä nopeutettu conditional move -käsky vähentämään haarautumisten tarvetta pino aliohjelmien paluuosoitteille (Return stack)
6 Käskyn suoritus P6:n liukuhihnalla x86-käskykanta ei sovi kovin hyvin nopeaan liukuhihnoitukseen Käskyt vaihtelevan mittaisia Eri käskyjen sisältämä työmäärä vaihtelee suuresti useita osoitustapoja ja käskytyyppejä Käskyille voi antaa prefiksejä. CISC!
7 Käskyn suoritus P6:n liukuhihnalla Ratkaisu: Jaetaan monimutkaiset x86-käskyt yhdeksi tai useammaksi mikrokäskyksi idea esiteltiin NexGen Nx586-prosessorissa kaikki u-käskyt samanmittaisia ja -muotoisia 2 operandia + tulos suurin osa uusien kääntäjien tuottamista x86-käskyistä voidaan korvata yhdellä u-käskyllä, pahimmillaan tarvitaan yli 200 u-käskyä / x86-käsky u-käskyt vain sisäisessä käytössä (vs. NexGen)
8 Käskyn suoritus P6:n liukuhihnalla 1. vaihe, fetch-decode luetaan kaksi 32 tavun riviä käskyvälimuistista BTB:n antamasta kohdasta, merkitään käskyjen alkamis- ja loppumiskohdat 16 tavua dekooderiyksikölle (aligned) dekooriyksikössä 3 dekooderia + mikrokoodisekvensseri: 2 yksinkertaista - x86-käskyt, joista yksi u-käsky 1 monimutkaisempi - x86-käskyt, joista 1-4 u-käskyä loput käskyt u-koodisekvensserille parhaimmillaan 6 u-käskyä / pulssi - yleensä 3 / pulssi
9 1. vaihe, fetch-decode dekoodatut u-käskyt lähetetään rekisteri-aliastaulukkoon (RAT), missä tapahtuu rekistereiden uudelleennimeäminen uudelleennimeäminen erityisen hyödyllistä, koska x86- arkkitehtuurissa vain 8 kokonaisluku- ja 8 liukulukurekisteriä P6:ssa 40 lisärekisteriä, jotka sijaitsevat reorder-puskurissa samalla u-käskyihin liitetään tarvittavaa tilatietoa RAT:sta u-käskyt siirretään rekisteripooliin (=reorder-puskuri) sekä varausasemalle
10 2. vaihe, dispatch-execute Tomasulon algoritmin mukainen dynaaminen skedulointi Yksi varausasema, joka on yhteydessä kaikkiin 11 suoritusyksikköön Varausasemalta 5 porttia suoritusyksiköihin yhdellä pulssilla max. 5 u-käskyä suoritukseen tavallisesti 3 käskyä kerrallaan 2 AGU:a, Load ja Store yhtäaikaisesti Store vain memory-order-puskuriin(mob), muistiinkirjoitus vetäytymisen yhteydessä Load voi ohittaa Store:n MOB:ssa Suurin osa kokonaislukuoperaatioista suoritettavissa yhdellä kellopulssilla liukulukuyksikkö liukuhihnoitettu paitsi jakolasku
11 3. vaihe, retirement Valmiit käskyt kirjataan vetäytymisrekisteritaulukkoon (RRF) RRF == x86-arkkitehtuurin 8 kokonaisluku ja 8 liukulukurekisteriä Samalla kellopulsilla voi vetäytyä max. 3 u-käskyä Huom! 3 kpl u-käskyjä <= 3 kpl x86-käskyjä
12 Pentium Pro:n suorituskyky P6 suunniteltu toimimaan 32-bittisessä ympäristössä, 16- bittisiä käyttöjärjestelmiä käytettäessä sen suorituskyky kärsii Prosessorin ilmestymisaikaan kuitenkin x86-koneissa käytettiin yleisesti 16-bittistä Win 3.1-käyttöjärjestelmää P6 sai kunnian olla 1. x86-prosessori, joka suoritti olemassaolevaa koodia hitaammin kuin edeltäjänsä segmenttirekisterin arvon muutoksesta johtuva liukuhihnan tyhjentäminen kallis operaatio P6:ssa The read of the register waits until the partial write to the register retires. In addition, any uops that follow the stalled uop will also wait until the cycle after the stalled uop continues through the pipe. In general, avoid reading a large register (EAX) after writing a small register (AL), which is contained in the large register, as it produces a stall.
13 SPEC , ,1 4,18 8,58 8 6,48 6, ,93 11,1 SPECint95 SPECfp95 0 Pentium 200 MHz PPro200 MHz PowerPC 604e 200 MHz Alpha MHz Alpha MHz
14 Prosessorinopeus, CPUMark32 Win NT 4.0 2,5 2,2 2 1,7 kertaa P 150 MHz 1,5 1 1, bittinen 32-bittinen 0,5 0 PPro 200 PPro 150 P 150 prosessori, MHz
15 Pelinopeus 20 19, ,5 16,5 ruutua / sekunti -> parempi ,1 10, ,1 9, Pentium 150 Ppro 150+fastvid 0 Quake Doom95 Monster Truck M. DescentII ATF
16 MMX 57 multimedian tarpeita varten suunniteltua uutta käskyä Pentium ja Pentium Pro -arkkitehtuureihin 4 uutta tietotyyppiä: packed byte, packed word, packed double word sekä quadword ei uusia moodeja, yhteensopiva olemassaolevien käyttöjärjestelmien kanssa yhteensopiva olemassaolevien emolevyjen kanssa ainakin osan myös AMD ja Cyrix lisäävät käskyt omiin prosessoreihinsa
17 MMX SIMD-tietomalli: MMX-käskyt käsittelevät MMXrekistereissä sijaitsevia pakattuja tietotyyppejä operaatiot kohdistetaan samanaikaisesti kaikkiin pakattuihin data-alkioihin 64-bittiset MMX-rekisterit samoja kuin liukulukurekisterit + kustannussäästöt + yhteensopivuus - käytännössä samassa rutiinissa ei voi käyttää sekä liukulukuja että MMX-käskyjä (3D??) saturaatioaritmetiikka Intelin mukaan % tehonlisäys multimediaohjelmien kriittisiin kohtiin käyttö aluksi pääasiassa uusien ajureiden kautta ei vielä tarvittavaa kääntäjäteknologiaa
18 Lähteitä developer.intel.com PC-Magazine 9/95
Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori
kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2
LisätiedotKäskykannat. Tietokoneen rakenne. Ch [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC. Luento 7-1
Tietokoneen rakenne Luento 7 Käskykannat Ch 10-11 [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC Luento 7-1 Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan Käskyn
LisätiedotTietokoneen rakenne Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan
Käskykannat Ch 10-11 [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC Luento 7 Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan Käskyn suoritus muodostuu vaiheista, joita
LisätiedotLuento 7: Käskykannat Tietokoneen rakenne / 2006 / Teemu Kerola 9/25/2006
Tietokoneen rakenne Luento 7 Käskykannat Ch 10-11 [Sta06] Operaatioista Operandeista Osoitustavoista Pentium / PowerPC Luento 7-1 Käskysykli CPU suorittaa ohjelmaa konekielinen käsky kerrallaan Käskyn
Lisätiedot24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen
Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,
LisätiedotModerneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia
1 Datan rinnakkaistamisessa siis eri prosessointiyksiköt suorittavat saman operaation annetulle datalle, joka pilkotaan prosessointiyksikköjen kesken. Pointti on siis se, että kyseessä ei ole tehtävien
LisätiedotMikrokontrollerit. Mikrokontrolleri
Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotSISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet
SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka. Tutkintotyö. Emil Palomäki INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka Tutkintotyö INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI Työn ohjaaja Tampere 2006 Kai Poutanen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan
LisätiedotKonekielinen ohjelmointi
Konekielinen ohjelmointi Antti-Juhani Kaijanaho 9. tammikuuta 2007 1 Konekielet Konekielellä tarkoitetaan sitä kieltä, jota tietokone ymmärtää suoraan. Koska kaikki nykytietokoneet perustuvat samaan ideaan
LisätiedotTiedon esitysmuodot. Luento 6 (verkkoluento 6) Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto
Luento 6 (verkkoluento 6) Tiedon esitysmuodot Lukujärjestelmät Kokonaisluvut, liukuluvut Merkit, merkkijonot Äänet, kuvat, muu tieto Ohjelman esitysmuoto Rakenteellinen tieto 1 Tiedon tyypit Kommunikointi
LisätiedotLOAD R1, =2 Sijoitetaan rekisteriin R1 arvo 2. LOAD R1, 100
Tiedonsiirtokäskyt LOAD LOAD-käsky toimii jälkimmäisestä operandista ensimmäiseen. Ensimmäisen operandin pitää olla rekisteri, toinen voi olla rekisteri, vakio tai muistiosoite (myös muuttujat ovat muistiosoitteita).
LisätiedotLaitteistonläheinen ohjelmointi
Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai 12-14 TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali:
LisätiedotSuoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri
Tietokoneen rakenne Luento 9 Suoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri Ch 12.5-6 [Sta06] Pentium/PowerPC Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä Luento 9-1 Tietokoneen rakenne Pentium
LisätiedotSuoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri
Tietokoneen rakenne Luento 9 Suoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri Ch 12.5-6 [Sta06] Pentium/PowerPC Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä Luento 9-1 Tietokoneen rakenne Pentium
LisätiedotRISC-arkkitehtuuri Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä
Tietokoneen rakenne Suoritinesimerkit Ch 12.5-6 [Sta06] Pentium/PowerPC Luento 9 RISC-arkkitehtuuri Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä Luento 9-1 Tietokoneen rakenne Pentium
LisätiedotKombinatorisen logiikan laitteet
Kombinatorisen logiikan laitteet Kombinatorinen logiikka tarkoittaa logiikkaa, jossa signaali kulkee suoraan sisääntuloista ulostuloon Sekventiaalisessa logiikassa myös aiemmat syötteet vaikuttavat ulostuloon
LisätiedotLaitteistonläheinen ohjelmointi
Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Harjoitustyö: Mikko Vulli Esituedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali: luentomoniste
LisätiedotTietotyypit ja operaattorit
Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto
Lisätiedot4.2. ALIOHJELMAT 71. Tulosvälitteisyys (call by result) Tulosvälitteinen parametri kopioidaan lopuksi
4.2. ALIOHJELMAT 71 sisältyä kaikki tarvittavat kontrollia ohjaavat rakenteet. Jos se on lause (yleensä lohko), niin on ratkaistava, miten paluuarvo ilmaistaan. Joissakin kielissä (esimerkiksi Pascal)
Lisätiedot1. luento. Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003. 1. luento. 1. luento. 1. luento. 1. luento. kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot.
EVTEK Teknillinen ammattikorkeakoulu Ohjelmointi (C) T0004 Syksy 2003 Olli Hämäläinen kurssin sisältö ja tavoitteet työmuodot luennot 1-2/2003 laboratorioharjoitukset 1-2/2003 kotitehtävät, laboratoriokerrat
LisätiedotSuperskalaariprosessointi
Tietokoneen rakenne Luento 10 Superskalaariprosessointi Stallings: Ch 14 Käskyjen väliset riippuvuudet Rekistereiden uudelleennimeäminen Pentium / PowerPC Luento 10-1 Superskalaariprosessointi Tavoite
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne
LisätiedotLuento 10: Superskalaari prosessori
Tietokoneen rakenne Stallings: Ch 14 Käskyjen väliset riippuvuudet Rekistereiden uudelleennimeäminen Pentium / PowerPC Luento 10 Muistin käytön oltava tehokas u Nouda useita käskyjä yhtäaikaa, ennaltanouto
LisätiedotSuoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri
Suoritinesimerkit RISC- arkkitehtuuri Ch 12.5-6 [Sta06] Pentium/PowerPC Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä Luento 9 Pentium Luento 9-1 Luento 9-2 Pentium: Rekisterit Pentium:
LisätiedotSuperskalaariprosessointi
Tietokoneen rakenne Luento 10 Superskalaariprosessointi Stallings: Ch 14 Käskyjen väliset riippuvuudet Rekistereiden uudelleennimeäminen Pentium / PowerPC Luento 10-1 Superskalaariprosessointi Tavoite
LisätiedotSuperskalaariprosessointi
Tietokoneen rakenne Luento 10 Superskalaariprosessointi Stallings: Ch 14 Käskyjen väliset riippuvuudet Rekistereiden uudelleennimeäminen Pentium / PowerPC Luento 10-1 Superskalaariprosessointi Tavoite
LisätiedotLuento 9: RISC-arkkitehtuuri Luento 9 EAX, EBX, EBX, EDX, ESP, EBP, ESI, EDI CS, SS, DS, ES, FS, GS. (Sta06 Table 12.
Suoritinesimerkit Ch 12.5-6 [Sta06] Pentium/PowerPC RISC-arkkitehtuuri Ch 13 [Sta06] Käskyanalyysia RISC vs. CISC Rekisterien käytöstä Luento 9 Pentium Luento 9-1 Luento 9-2 Pentium: Rekisterit Pentium:
LisätiedotHarjoitustyö 3: DLX kontrolli
TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka I Harjoitustyö 3: DLX kontrolli.. 2005 Ryhmä Nimi Email op. num. DLX-KONTROLLI Harjoitustyön tarkoitus
Lisätiedot2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset
ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kesä 2002 Avoin yliopisto 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien
Lisätiedot6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva
6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä
LisätiedotTietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä
Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat
LisätiedotLuento 10: Superskalaari prosessori
Tietokoneen rakenne Luento 10 Tavoite u Nopeuttaa skalaarikäskyjen prosessointia Useita itsenäisiä liukuhihnoja u Ei siis pelkästään enemmän vaiheita liukuhihnalla Stallings: Ch 14 Käskyjen väliset riippuvuudet
Lisätiedot1. Algoritmi 1.1 Sisällys Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. Muuttujat ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi
LisätiedotJavan perusteet. Ohjelman tehtävät: tietojen syöttö, lukeminen prosessointi, halutun informaation tulostaminen tulostus tiedon varastointi
1 Javan perusteet Ohjelmointi IPO-malli Java lähdekoodista suoritettavaksi ohjelmaksi Vakio Muuttuja Miten Javalla näytetään tietoa käyttäjälle, miten Javalla luetaan käyttäjän antama syöte Miten Javalla
LisätiedotTIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen
TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann
LisätiedotOngelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla
Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan
Lisätiedot11/20: Konepelti auki
Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon
LisätiedotAla-Härmän atk-sanomat
Ala-Härmän atk-sanomat Tietokoneen toimintaperiaate Tietokone on elektroninen laite, joka suunniteltiin alun perin auttamaan ihmistä laajoissa tietojenkäsittelytehtävissä. Suurin hyöty tietokoneesta onkin
Lisätiedot811312A Tietorakenteet ja algoritmit, , Harjoitus 3, Ratkaisu
811312A Tietorakenteet ja algoritmit, 2018-2019, Harjoitus 3, Ratkaisu Harjoituksessa käsitellään algoritmien aikakompleksisuutta. Tehtävä 3.1 Kuvitteelliset algoritmit A ja B lajittelevat syötteenään
LisätiedotTKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2
TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 Luku 2: Käskyt: Tietokoneen kieli Tietokonetekniikka #2 Käskykanta Käytettävissä olevien käskyjen joukko Erilaisilla prosesoreilla erilainen käskykanta Mutta paljon yhteisiä
Lisätiedottikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Osaa selittää Boolen algebran
tikra_oppimistavoitteet.doc Sivu 1 / 5 7.8.2006 / Teemu Kerola Oppimistavoitteet kurssilla Tietokoneen rakenne Digitaalilogiikka Tuntee Boolen muuttujan ja totuusarvon käsitteet (Diskr. matem.) Osaa selittää
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Muuntokoulutettaville Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus
Lisätiedot6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
6. Luento: Skedulointi eli Vuoronnus Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Peruskäsitteet Skedulointialgoritmeja Reaaliaikajärjestelmien skedulointi Skeduloituvuuden analysoinnista Yhteenveto Peruskäsitteet
LisätiedotMonipuolinen esimerkki
Monipuolinen esimerkki Lopuksi monipuolinen esimerkki, jossa ohjelmisto koostuu pääohjelmasta ja kahdesta aliohjelmasta, joista toinen on proseduuri ja toinen funktio. Funktio Sqrt(int n): int Sqrt(int
LisätiedotAktivaatiotietue. Yleiskäsite funktio (aliohjelma) -mekanismin tarvitsemille tiedoille. Kehysosoitin (%fp) missä tiedot ovat
Aktivaatiotietue Yleiskäsite funktio (aliohjelma) -mekanismin tarvitsemille tiedoille Parametrit ja paluuarvo Paluuosoite Linkkitiedot Kehysosoitin (%fp) missä tiedot ovat Missä edellisen tiedot ovat (palattaessa
LisätiedotDatatähti 2009 -alkukilpailu
Datatähti 2009 -alkukilpailu Ohjelmointitehtävä 1/3: Hissimatka HUOM: Tutustuthan huolellisesti tehtävien sääntöihin ja palautusohjeisiin (sivu 7) Joukko ohjelmoijia on talon pohjakerroksessa, ja he haluavat
LisätiedotEsimerkki: Laskin (alkua) TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Esimerkki: Laskin (alkua) TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Esimerkki: Laskin Liukulukulaskentaa Yhteen, vähennys, kerto ja jakolaskut Syötteenä laskutehtävä, tulosteena tulos tai virheilmoitus
Lisätiedot7.4 Sormenjälkitekniikka
7.4 Sormenjälkitekniikka Tarkastellaan ensimmäisenä esimerkkinä pitkien merkkijonojen vertailua. Ongelma: Ajatellaan, että kaksi n-bittistä (n 1) tiedostoa x ja y sijaitsee eri tietokoneilla. Halutaan
Lisätiedot5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi
5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotTeemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä?
Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi 27.1.2011 Tietokone suoritin (CPU) väylä tai väylät laiteohjaimet muiden koneiden kanssa Ethernet, modeemi,... laitteiden kanssa Levy, DVD, CD,
LisätiedotJärjestelmän ulkoinen muisti I/O
Luento 9 (verkkoluento 9) Järjestelmän ulkoinen muisti I/O Muistihierarkia Kiintolevyt I/O:n toteutus 1 Muistihierarkia Ulkoinen muisti (levymuisti) on halvempaa toteuttaa per tavu Ulkoinen muisti on paljon
LisätiedotTyyppejä ja vähän muutakin. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005
Tyyppejä ja vähän muutakin TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Viime luennolla... Haskellin alkeita pääasiassa Hello World!... ja muita tutunoloisia ohjelmia Haskellilla Haskellin voima on kuitenkin
LisätiedotLuento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä
Luento 5 (verkkoluento 5) Suoritin ja väylä Käskyjen suoritussykli Suorittimen tilat Poikkeukset ja keskeytykset 1 Suorituksenaikainen suorittimen ja muistin sisältö muisti suoritin konekäskyjen suorituspiirit,
LisätiedotSisällys. 3. Pseudokoodi. Johdanto. Johdanto. Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen.
Sisällys 3. Pseudokoodi Johdanto ja esimerkki. Pseudokoodi lauseina. Kommentointi ja sisentäminen. Ohjausrakenteet: Valinta if- ja if--rakenteilla. oisto while-, do-while- ja for-rakenteilla. 3.1 3.2 Johdanto
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
Lisätiedotetunimi, sukunimi ja opiskelijanumero ja näillä
Sisällys 1. Algoritmi Algoritmin määritelmä. Aiheen pariin johdatteleva esimerkki. ja operaatiot (sijoitus, aritmetiikka ja vertailu). Algoritmista ohjelmaksi. 1.1 1.2 Algoritmin määritelmä Ohjelmointi
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento
LisätiedotAlgoritmit 1. Luento 11 Ti Timo Männikkö
Algoritmit 1 Luento 11 Ti 14.2.2017 Timo Männikkö Luento 11 Algoritminen ongelmanratkaisu Osittaminen Lomituslajittelu Lomituslajittelun vaativuus Rekursioyhtälöt Pikalajittelu Algoritmit 1 Kevät 2017
LisätiedotTIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI TIETOKONELAITTEIDEN ASENNUS, KORJAAMINEN JA KONFIGUROINTI
TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI TIETOKONELAITTEIDEN ASENNUS, KORJAAMINEN JA KONFIGUROINTI TIETOKONELAITTEIDEN ASENNUS, KORJAAMINEN JA KONFIGU- ROINTI Perjantai aamupäivä
LisätiedotKäyttöjärjestelmät. Tietokoneen rakenne. Stallings, Luku 1. KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1
Käyttöjärjestelmät Tietokoneen rakenne Stallings, Luku 1 KJ-I S2003 / Auvo Häkkinen, CT50A2602 / Leena Ikonen 1-1 Sisältöä Keskusyksikkö Käskysykli Keskeytys ja sen käsittely Siirräntä Muistihierarkia
LisätiedotJHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus
JHS 180 Paikkatiedon sisältöpalvelut Liite 4 INSPIRE-palvelujen laadun testaus Versio: 28.2.2013 Julkaistu: 28.2.2013 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Yleiset vaatimukset... 2 2 Latauspalvelun
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 toiminta (Computer Organization I) Tiina Niklander Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kalvot: Teemu Kerola 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotLuento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne. Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus
Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone
LisätiedotJakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotTietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)
Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Muuntokoulutettaville 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus
Lisätiedot1. Keskusyksikön rakenne
1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.
LisätiedotLuento 12 Yhteenveto
Keskeiset asiat Mitä hyötyä tästä on? Mitä seuraavaksi? Kurssit? Asiat? Luento 12 Yhteenveto Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten
LisätiedotLuento 12 Yhteenveto
Luento 12 Yhteenveto Keskeiset asiat Mitä hyötyä tästä on? Mitä seuraavaksi? Kurssit? Asiat? Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten
LisätiedotLuento 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Mitä hyötyä tästä on? Mitä seuraavaksi? Kurssit? Asiat? 29/01/2001 Teemu Kerola, Copyright 2001
Luento 12 Yhteenveto Keskeiset asiat Mitä hyötyä tästä on? Mitä seuraavaksi? Kurssit? Asiat? 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta
LisätiedotOngelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?
Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,
LisätiedotKurssin esittely Tavoitteet Komponentit
Luento 0 581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Kurssin esittely Tavoitteet Komponentit 1 Tietokoneen toiminta Kurssin aihepiiri ja tavoitteet Kurssin suoritusmuoto Luennot
LisätiedotTIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos
TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä
LisätiedotArto Salminen, arto.salminen@tut.fi
3. Luento: Muistin hallinta Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Mitä väliä? Erityyppiset muistit Ohjelman sijoittelu muistiin Ohjelman sisäinen muistinhallinta Muistinhallintayksikkö Välimuisti
Lisätiedot7. Näytölle tulostaminen 7.1
7. Näytölle tulostaminen 7.1 Sisällys System.out.println- ja System.out.print-operaatiot. Tulostus erikoismerkeillä. Edistyneempää tulosteiden muotoilua. 7.2 Tulostusoperaatiot System.out.println-operaatio
Lisätiedot13. Loogiset operaatiot 13.1
13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.
LisätiedotAlienware Alpha R2 Asetukset ja tekniset tiedot
Alienware Alpha R2 Asetukset ja tekniset tiedot Tietokonemalli: Alienware Alpha R2 Säädösten mukainen malli: D07U Säädösten mukainen tyyppi: D07U002/ D07U003 Huomautukset, varoitukset ja vaarat HUOMAUTUS:
LisätiedotTietokoneen toiminta, K Tavoitteet (4)
Luento 12 Yhteenveto Keskeiset asiat Mitä hyötyä tästä on? Mitä seuraavaksi? Kurssit? Asiat? 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta
LisätiedotLuento 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Mitä hyötyä tästä on? Mitä seuraavaksi? Kurssit? Asiat? Teemu Kerola, K2000
Luento 12 Yhteenveto Keskeiset asiat Mitä hyötyä tästä on? Mitä seuraavaksi? Kurssit? Asiat? 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta
LisätiedotSulautetut järjestelmät
1 Sulautetut järjestelmät Tietojenkäsittelytieteen koulukunta Sulautetut järjestelmät 2 Sulautetut järjestelmät Tyypillisiä sovelluskohteita» automaattiset tankkausjärjestelmät huoltoasemilla,» mekaanisen
LisätiedotTieto ja sen osoite (3) Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Osoitinmuuttujat. Tieto ja sen osoite (5)
Jakso 3 Konekielinen ohjelmointi (TTK-91, KOKSI) Muuttujat Tietorakenteet Kontrolli Optimointi Tarkistukset 1 Tieto ja sen osoite (3) X DC LOAD, =X LOAD R2, X int x =; symbolin X arvo muuttujan X arvo
LisätiedotDigitaalinen ja reaaliaikainen menetelmä kameran ja näyttölaitteen värikalibrointiin
Digitaalinen ja reaaliaikainen menetelmä kameran ja näyttölaitteen värikalibrointiin Petri Piirainen 18.6.2004 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Työssä on kehitetty
Lisätiedot1 Erilaisia tapoja järjestää
TIE-20100 Tietorakenteet ja algoritmit 1 1 Erilaisia tapoja järjestää Käsitellään seuraavaksi järjestämisalgoritmeja, jotka perustuvat muihin kuin vertailuun alkioiden oikean järjestyksen saamiseksi. Lisäksi
LisätiedotAlgoritmit 2. Luento 10 To Timo Männikkö
Algoritmit 2 Luento 10 To 11.4.2019 Timo Männikkö Luento 10 Merkkitiedon tiivistäminen LZW-menetelmä Taulukointi Editointietäisyys Peruutusmenetelmä Osajoukon summa Algoritmit 2 Kevät 2019 Luento 10 To
LisätiedotITKP102 Ohjelmointi 1, syksy 2007
Tenttirunko 6.11.2007: koodit, koodattava toiminnallisuus, syntaksikysymys, lukuarvot lukujärjestelmäkysymyksissä ovat eri tenttikerroilla aina erilaiset, mutta kysymysten aihepiirit ja muotoilu ovat samat.
LisätiedotA/D-muuntimia. Flash ADC
A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (
Lisätiedot07.02.2006 Nokeval Oy. Käyttöohje 7181
07.02.2006 Nokeval Oy Käyttöohje 7181 Sisällysluettelo 1 Yleiskuvaus... 3 2 Tekniset tiedot... 4 3 Käyttöönotto... 5 3.1 Jumpperiasetukset... 5 3.2 Riviliitinkytkennät... 6 3.3 Asettelut... 7 3.3.1 Sarjaliikenne...
LisätiedotFinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL
FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...
LisätiedotLuento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori
Luento 2 TTK-91 tietokone ja sen KOKSI simulaattori Miksi TTK-91? TTK-91 rakenne ja käskykanta-arkkitehtuuri Mikä on simulaattori? Miten TTK-91 ohjelmia suoritetaan simulaattorissa? 1 Miksi konekieltä?
LisätiedotAihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Aihepiiri Sovellukset Samanaikaisuus Teknologia Ohjelmointikielet toiminta: konekieli
LisätiedotHARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin
Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: LabVIEW, Liiketunnistin Tarvittavat laitteet: PC Labview
LisätiedotKoottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.
2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2004 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
LisätiedotTietokoneen toiminta (Computer Organization I)
581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2004 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus Ohjelmointikielet
Lisätiedot