Jussi Tuominen AVAT Loppuraportti. Verkkosivuston valmistus Henkilökohtainen Opintosuunnitelma Englaninkielinen CV (liite)

Transkriptio

1 Jussi Tuominen AVAT 2009 Loppuraportti Verkkosivuston valmistus Henkilökohtainen Opintosuunnitelma Englaninkielinen CV (liite) 5. toukokuuta 2010

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO VERKKOSIVUSTON VALMISTUSPROSESSI Mikroyrityksen ja pienen yhdistyksen kotisivun hinta Pohdintaa verkkosivuston valmistusprosessista PROJEKTINHALLINTA VERKKOSIVUJEN VALMISTUKSESSA Työskentelytapa verkkosivusto projektissa HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU Arviointikohde ja kriteerit Näyttöaineisto, työtehtävät VERKKOVIESTINNÄN TYÖMENETELMÄT JA VÄLINEET Arviointikohde ja kriteerit Näyttöaineisto, työtehtävät VERKKOVIESTINNÄN TUOTANTOPROSESSIT JA -YMPÄRISTÖ Arviointikohde ja kriteerit Näyttöaineisto, työtehtävät YHTEENVETO...27 LIITE Englanninkielinen CV

3 3 1 JOHDANTO Loppuraportissa on viisi päälukua. Luvussa kaksi esitellään mikroyrityksen tai pienen yhdistyksen verkkosivuston valmistusprosessi Luvussa kolme esitellään verkkosivuston valmistuksen projektinhallintaa. Luvusta neljä löytyy henkilökohtainen näyttösuunnitelma. Luvussa 5 on raportin yhteenveto. Englannikielinen CV- löytyy raportin liitteestä. Olen kirjoittanut raporttiin mukaan omia ajatuksiani verkkosivustojen valmistuksesta ja niihin liittyvistä ohjelmista. Ajatukseni pohjautuvat siihen kokemukseen, jonka olen hankkinut työskentelemällä erilaisissa verkkosivusto projekteissa vuodesta 2002 alkaen. Viittaan monessa kohtaa yritykseen nimeltä Bittipaja.fi. Se on vuonna 2009 perustamani raumalainen digitoimisto. Bittipajan juuret ulottuvat aina vuoteen 2007, jolloin varasin kyseisen verkkotunnuksen. Raportin lopussa on yhteenveto, jossa kerätään raportissa esitetyt keskeiset asiat yhteen.

4 4

5 5 2 VERKKOSIVUSTON VALMISTUSPROSESSI Verkkosivustoprojektiin voidaan katsoa kuuluvaksi esimerkiksi kuvaus-, asiakas- ja suunnitteluprosessi. Tässä raportissa keskitytään ainoastaan verkkosivuston valmistusprosessiin (toimitusprosessiin) verkkosivuston tekijän (toimittajan) näkökulmasta toimitusprosessissa, jossa tilaajana on mikroyritys tai pieni yhdistys. Tässä raportissa verkkosivuston toimitusprosessi on jaettu yhdeksään vaiheeseen. Verkkosivustoprojekti ja sen valmistusprosessi alkavat yleensä tarjouksen hyväksymisestä. Se on samalla tilaus ja sopimus projektin sisällöstä ja tehtävän jaosta tilaajan ja toimittajan välillä. Sivustoprojektissa ei välttämättä lähetetä virallisia tarjouksia. Tällöin edellä mainitut asiat sovitaan yleensä ensimmäisessä suunnittelupalaverissa asiakkaan ja toimittajan välillä. Toinen vaihe alkaa yleensä suunnittelulla, jossa tehdään suunnitelma sivuston Layoutista (ruutusuunnitelma) ja sivuille tulevasta sisällöstä. Verkkosivuston toimitusprosessissa onkin aina olemassa suunnitelma verkkosivuston toteutuksesta, vaikka ne eivät aina päädy paperille asti. Monesti ensimmäinen layout on jonkinlainen nopeasti piirretty kuva tai hahmotelma sivustosta. Myöhemmin Layoutista voidaan muodostaa yksikohtaisempi suunnitelma. Tämä ei ole kuitenkaan aina tarpeellista varsinkaan yksinkertaisimmissa verkkosivustoprojekteissa. Seuraavalla sivulla olevassa kuvassa 1 on tekemäni ruutusuunnitelma, jota käytin Euran Energia Oy:lle tekemässäni verkkosivustossa.

6 6 Kuva 1.Ruutusuunitelma Kolmannessa vaiheessa sovitaan tapaaminen asiakkaan kanssa ja sovitaan kuka tekee mitäkin projektin aikana. Tällainen tapaaminen on yleensä olennainen osa verkkosivuston valmistusprosessia. Tapaaminen voi olla myös puhelinneuvottelu. Joka tapauksessa tietyt asiat esimerkiksi kuka kirjoitta tekstit ja kuka toimittaa valokuvat pitää käydä läpi asiakkaan kanssa, mielellään hyvin yksityiskohtaisesti. Valmistusprosessin neljännessä vaiheessa selvitetään verkkotunnukseen liittyvät asiat. Hankitaan asiakkaalle uusi verkkotunnus, jos verkkotunnusta ei ole vielä hankittu Uuden verkkosivuston valmistusprosessissa tarvitaan lähes aina uusi verkkotunnus. Asiakkaalla voi olla jo hallussa verkkotunnus tai hän haluaa ostaa

7 7 yksityiseltä taholta verkkotunnuksen. Fi-pääteiset verkkotunnukset rekisteröidään Viestintäviraston kautta. ICANN-organisaation ( Internet Corporation for Assigned Names and Numbers) hallinnoimat verkkotunnukset rekisteröidään yleensä yksityisen palveluntarjoajan kautta. Henkilökohtaisesti käytän Neobitin domainparkki.com palvelua varatessani ICANN-organisaation hallinnoimia verkkotunnuksia. Valmistusprosessin viidennessä vaiheessa selvitetään serveritilaan (kotisivutilaan) liittyvät asiat. Kun verkkotunnus on niin verkkotunnukselle tulee hankkia ns. kotisivutila, jotta saadaan verkkotunnuksen toiminnan kannalta olennaiset nimipalvelimet sekä serveritila käyttöön. Käytän yleensä omaa virtuualiserveriä, josta muodostan pienempiä webhotellipaketteja asiakkaiden käyttöön. Tällä hetkellä minulla on esimerkiksi sivustot timotuominenky.fi, lapinvoima.fi ja liftools.fi Bittipajan virtuaaliserverillä. Toinen mahdollisuus on hankkia serveritilaa webhotelli palveluihin erikoistuneilta yrityksiltä. Hyväksi havaittuja suomalaisia webhotelleja ovat mm. Zoner, Louhi ja Nettihotelli. Alla olevassa kuvassa näkyy virtuaaliserverin hallintapaneeli.

8 8 Kuva 2. Virtuaaliserverin hallintapaneeli Kuudennessa vaiheessa, sivuston serveritilan (kotisivutilan) ollessa kunnossa tai hankittuna käännetään nimipalvelimet palvelimelle. Tämän jälkeen kotisivutila on valmiina ja nimipalvelimet on käännetty serverille ja verkkotunnus alkaa toimia. Yleensä tässä vaiheessa avataan myös FPT-yhteys serverille. Niissä tilanteissa, joissa asiakkaalla on valmiina vanha sivusto ja/tai serveritilaa olemassa ei edellä mainituja työvaiheita tarvitse tehdä. Tällöin asiakkaalta tulee selvittää tarvittavat FTP-yhteyden tunnukset sivuston julkaisua varten. WordPress-julkaisujärjestelmää käytettäessä voidaan se asentaa heti uuteen serveritilaan, koska julkaisujärjestelmä voidaan asentaa myös pelkkään IP-

9 9 osoitteseen. Niissä tilanteissa kun sivustoa päivitetään niin, että se rakennetaan uudelleen WorPress-julkaisujärjestelmän päälle, on aina syytä ottaa uusi servetila. Tämä mahdollistaa sen, että sivusto voidaan rakentaa IP-osoitteseen valmiiksi ja julkaisu hetkellä nimipalvelimet vaihdetaan kyseiseen IP-osoitteseen. Sivustoa tehdään näissä tilanteissa suoraan verkkoon, mikä lisää huomattavasti työskentelyn tehokkuutta ja joustavuutta. Seitsemännessä vaiheessa toimittaja voi valita haluaako hän työskennellä sivuston kanssa paikallisesti omalla koneella vai tekeekö hän sivustoa suoraan verkkoon, jolloin se on kokoajan julkisesti nähtävillä verkossa. Paikallisesti työskennellessä sivusto tai sen päivitys julkaistaan, sen ollessa valmis. Henkilökohtaisesti käytän molempia tapoja. Yrityksille tekemissäni projekteissa työskentelen aina paikallisesti. Omilla sivustoillani suosin nopeaa julkaisua ja suoraan verkossa työskentelyä. Syynä tähän on, että saan työstä palautetta nopeasti eri käyttäjiltä, koska voin pyytää heitä kätevästi vierailemaan sivustolla. Toisaalta omat sivustoprojektini ovat olleet pitkiä ja kehitystyö ottaa aikansa, jolloin haluan julkaista verkkosivuston heti. Kävijämääriin keskeneräisen sivuston julkaisemisella ei ole suurta merkitystä, koska kävijät kuitenkin kokevat vierailevansa kehittyvillä sivustolla ja he haluavat palata uudelleen katsomaan kuinka sivusto kehittyy. Sivuston myyntiarvoon ei keskeneräisen sivuston julkaisemisella ei ole myöskään merkitystä. Tämän näkemyksen perustan omiin kokemuksiini sekä Google Analytics raportteihin ja kävijäseurantaan. Varsinainen verkkosivuston työstämisvaihe alkaa toimitusprosessin kahdeksannessa vaiheessa, jolloin sivustoa aletaan työstää aktiivisesti layoutin perusteella. Layout voi

10 10 olla esimerkiksi paperilla tehty tai Photoshop-versio. Layoutissa otetaan yleensä huomioon sivuston käytettävyys, kuvat, tekstit, navigointi ja sivustolle tulevat elementit. Alla olevassa kuvassa 3 näkyy Euran Energia Oy:n kotisivun 1.versio Layoutista. Kuva 3. sivuston euranenergia.fi layout Layoutin perusteella muodostetaan sivuston lähdekoodi sisältäen mm. HTML- ja CSS-koodia. Lähdekoodiin lisätään kuvia ja grafiikkaa. Yleensä tässä vaiheessa tehdään ensimmäinen versio myös tekstistä, mikä auttaa tekemään verkkosivustosta jo sen alkuvaiheessa käytettävyydeltään hyvän. Myös kuvat liitetään tässä vaiheessa sivustolle. Kuvassa 4 näkyy 1.versio euranenergia.fi sivustolle tulevista teksteistä. Teen muistiinpanoja heti ensimmäisessä asiakastapaamisessa, jolloin projektin

11 11 kohteena olevasta yrityksestä muodostuu syvällisempi kuva jo projektin alkuvaiheessa. Kuva 4. Tekstejä sivustolle euranenergia.fi Yleensä tässä vaiheessa tarvitaan myös logo verkkosivuille. Asiakkaalla voi olla logo valmiina, mutta aloittelevalla yrityksellä ei aina läheskään ole logoa. Tässä tapauksessa voidaan käyttää esim. Photoshop-ohjelmalla tehtyä teksti-logoa. Euran Energian tapauksessa halusin kokeilla uutta työskentelytapaa. Hain logolle tekijän Getafreelancer.com sivuston välityksellä. Sieltä löysin logolle graafikon, jonka kanssa suunnittelin yhteistyössä Euran Energia Oy:lle logon. Logo näkyy seuraavalla sivulle kuvassa 5. Verkkosivustolla euranenergia.fi näkyy tällä hetkellä kaksi logoa. Suunnittelemani tekstilogo näky joka sivulla sekä alla oleva logo vain yritys- sivulla.

12 12 Kuva 5. Euran Energia Oy:n logo Verkkosivuston valmistusprosessin kahdeksas vaihe voidaan jakaa karkeasti yhteentoista eri työtehtävään: 1. Sivustontaiton ( ns.taulukon) ja taustan valmistus layoutin mukaisesti 2. Navigoinnin (menun) suunnittelu ja valmistus Layoutin mukaiseksi 3. Logon lisääminen 4. Iskulauseen tai sloganin lisäys 5. Sisällön ja tekstien lisääminen ja sopivan fontin valitseminen (jos ei määritelty ennakkosuunnitelmissa) sivuille 6. Kuvien ja videoiden yms. lisääminen sivustolle 7. Sisäinen linkitys 8. Sivuston muokkaus hakukoneystävälliseksi 9. Sivustokartan lisääminen 10. Lopullinen sivuston muokkaus ja tyylien yhteensovittaminen, voivat poiketa alkuperäisestä layoutista

13 Sivuston lähdekoodin testaus ja validointi XHTML- ja CSSstandardien mukaiseksi ja kaikille yleisimille web-selaimille soveltuksi Verkkosivuston valmistusprosessin yhdeksännessä vaiheessa on vuorossa verkkosivuston julkaisu. Valmis verkkosivusto siirretään FTP-yhteyden avulla palvelimelle, niissä tapauksissa joissa verkkosivua ei ole rakennettu suoraan internettiin. Julkaisun jälkeenkin on sivuston toimivuutta hyvä testailla eri selaimilla ja jos mahdollista myös eri tietokoneilla. 2.1 Mikroyrityksen ja pienen yhdistyksen kotisivun hinta Valmistusprosessi päätyy laskun ja loppuraportin kirjoittamiseen, joka on prosessin viimeinen ja 10. vaihe. Tilanteissa joissa lasku on yksityiskohtainen sisältäen kaikki toimitusprosessin työvaiheet, ei loppuraporttia välttämättä tarvitse kirjoittaa. Loppuraportin kirjoittaminen kuitenkin auttaa kehittämään sivustoprojekteja jatkossa sekä arvioimaan omaa työskentelyä ja ajankäyttöä toimitusprosessissa. Verkkosivuston valmistusprojektin kesto riippuu tietysti täysin toteuttavasta sivustosta sekä asiakkaasta. Sivustoprojektin loppuun vieminen mikroyrityksen tai pienen yhdistyksen kohdalla vie tuntia, riippuen hyvin paljon verkkosivustosta ja asiakkaasta. Verkkosivuston valmistusprosessi vie ajasta noin 50 % - 60%, loppuaika kuluu muihin projektin liittyviin töihin esim. palavereihin, matkoihin, puheluihin jne.. Tuntiveloituksen ollessa 50 euroa tunnissa verkkosivuston nettohinnaksi hinnaksi muodostuu vähintään 1000 euroa ilman palvelin- ja verkkotunnuskuluja.

14 14 Valitettavasti käytännössä mikroyrityksen ja pienen yhdistyksen verkkosivuston markkinahinta on painunut alle viidensadan euron. Alalla vallitseva epäterve kilpailu ajaakin alalla toimivat yrittäjä haastavan tilanteen eteen, kannattava yritystoiminta pelkästään verkkosivustoja valmistamalla on todella vaikeaa siitäkin huolimatta, että tuote on kunnossa. 2.2 Pohdintaa verkkosivuston valmistusprosessista Verkkosivuston valmistus- tai päivitysprosessi on luonteeltaan dynaaminen. Prosessille on ominaista, että suunnitelmat ja tavoitteet vaihtuvat prosessin aikana. Muutoksia edellä mainituissa asioissa prosessin aikana ei tule nähdä negatiivisena asiana, vaan ne ilmentävät prosessin dynaamisuutta. Dynaamisuus mahdollistaa prosessin toteuttajalle sivustoa haluamaansa suuntaan. Tämä on kuitenkin mahdollista vain silloin, kun prosessin toteuttajalla on sellainen asema asiakkaaseen nähden, että hän voi tehdä päätöksiä asiakkaan puolesta. Päinvastaisessa tilanteessa prosessi toimii tehottomasti ja projekti venyy auttamattomasti. Verkkosivuston valmistus- tai päivitysprosessia ohjaa aina sivustosta tehty suunnitelma eli Layout (ruutusuunnitelma). Käytännössä nämä voivat olla hyvinkin vaatimattomia, mutta ne ovat kuitenkin aina olemassa. Tavanomainen verkkosivustoprojekti alkaa yleensä kysymyksellä: Miten verkkosivusto toteutetaan? Kysymys muotoutuu prosessin aikana aivan kuten sivuston layoutkin.

15 15 Alakysymyksiä muodostuu jo verkkosivustoprojektin alkuvaiheessa: Mikä on sivuston tarkoitus? Mitä sivustolla halutaan viestittää? Millä ohjelmointikielellä sivusto toteutetaan? Tarvitaanko sivustolla edistynyttä web-analytiikka ja kävijäseurantaa? Alakysymyksiä verkkosivustoprojektissa muodostuu jatkuvasti eivätkä ne lopu koskaan, koska verkkosivustoa voidaan kehittää loputtomasti. Hyvä ja kattava suunnittelu ja kirjallinen suunnitelma edesauttaa tasokkaan verkkosivuston tekemistä. Avainasemassa on myös verkkosivuston tekijän osaaminen. Vaatimattoman verkkosivuston tekee kuka vain hakemalla tarvittavat ohjeet vaikkapa internetistä. Lisäksi nykyään on useita erilaisia kotisivukoneita, joilla verkkosivuston pystyy valmistamaan hyvinkin vaatimattomilla taidoilla. Kaikin puolin laadukkaasti toteutun verkkosivuston tekee hyvin harva (suhteessa verrattuna ensiksi kuvattuun tilanteseen). Kun sivuston taustalle tarvitaan julkaisujärjestelmä niin taas osa joukosta tippuu pois. Kun vaatimuksiin lisätään vielä verkkosivustolle välttämätön sisällöntuotanto niin jäljelle jäävä joukko on hyvin pieni. Tästä päästään johtopäätökseen, että laadukkaan verkkosivuston tekeminen vaatii monen ammattilaisen yhteistyötä. Toimiva ja laadukas verkkosivusto on kuin elokuvan tekeminen, johon tarvitaan tarkat tuotantosuunnitelmat, käsikirjoitus sekä monen ammattilaisen työpanos. Verkkosivuston laatuun vaikuttavaa se: miten projektiin osallistuvat henkilöt pystyvät tekemään yhteistyötä. Myös asiakas pystyy vaikuttamaan tuotokseen toimittamalla korkealaatuisia materiaaleja verkkosivuston toimittajalle. Verkkosivuston tekeminen vaatii runsaasti työtä. Dataa pitää käsitellä monin eri tavoin ennen kuin se on julkaisukelpoista. Jos asiakkaan sitoutuminen projektiin on

16 16 heikkoa, turhauttaa se sivustoa työstävät henkilöt ja asiakkaan käytettävissä olevat resurssit valuvat osittain hukkaan.

17 17 3 PROJEKTINHALLINTA VERKKOSIVUJEN VALMISTUKSESSA Suurin osa verkkosivustoprojektin viestinnästä hoidetaan sähköisesti muiden projektissa mukana olevien tahojen kanssa. Verkkosivustoprojektien läpivieminen tehokkaasti ja joustavasti vaatii yrityksen tarpeen huomioon ottavien sähköisten projektinhallintatyökalujen kehittämistä. Bittipaja.fi yrityksen alkuaikoina materiaalit toimitettiin sähköpostien liitteenä ja sähköposilaatikosta muodostui työkalu projektinhallintaan. Tilaongelma pakotti kuitenkin siirtymään FTP-yhteydellä päivitettäviin verkkokansioihin. Tämä välivaihe ei kuitenkaan kestänyt kauan koska nyt oli syntynyt kaksi päällekkäistä järjestelmää, sähköpostilaatikko ja FTP-kansiot. Tämän takia siirryimme takaisin sähköpostiin, koska sähköposti mahdollistaa ainakin tietyn määrän datan varastointia ja kuitenkin sähköposti on aivan välttämätön verkkosivusto projekteissa. Sähköposilaatikkoa kehitettiin edelleen projektinhallinta työkaluna niin, että jokaisella teemalle ja asiakkaalle luotiin oma kansio. Kuvassa 6 näkyy yksi tuntikortti verkkosivustoprojektista euranenergia.fi. Kuva 6. Tuntikortti euranenergia.fi

18 18 Sähköpostiolaatikosta siirryttiin edelleen Horde-ohjelmaan joka mahdollistaa myös projektien aikataulutuksen ja tehtävänjaon. Hordesta löytyy myös mm. muistiinpanot ja kalenteri. Hordeen on myös integroitu sähköposti. Alla olevassa kuvassa 7 näkyy Horden hallintapaneeli. Kuva 7. Horden hallintapaneeli Verkkosivustoprojektissa teoria ja data tukevat toisiaan. Toisen tekijän puuttuminen vaikuttaa verkkosivuston laatuun. Teorian tehtävänä ei ole tarkoitus tehdä

19 19 verkkosivustoprojektista kankeaa, vaan tuoda kiinnostavia asioita ja tekijöitä mukaan verkkosivusto projekteihin. Jatkuva oppiminen on kaiken A ja O verkkosivustojen tuotannossa. 3.1 Työskentelytapa verkkosivusto projektissa Verkkosivuston tekemiseen liittyy paljon pieniä asioita ja suurempia kokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen tarvitaan yleensä asiakkaan päätös. Monesti saa sen käsityksen, että asiakkaalle pitää antaa eri vaihtoehtoja, miten joku asia toteutetaan verkkosivustolla. Usein todetaan, että asiakkaalle tulee tarjota esimerkiksi kolme ehdotusta verkkosivuston layoutiksi, josta asiakas saa valita mieleisensä. Henkilökohtaisesti työskentelen eri tavalla. Päätän asiakkaan puolesta kaikki verkkosivuston käytettävyyteen, layouttiin ja tekniikkaan liittyen. Otan toki palautetta vastaan ja asiakysymyksissä kuuntelen asiakasta. Koen, että sanelemalla asiakkaalle miten verkkosivusto toteutetaan päästään paremmin ja tehokkaamin laadukkaseen lopputulokseen. Toisaalta koen, että minulla on siihen oikeus niin kauan kuin osaamiseni ylittää asiakkaan osaamisen. Koen, että liian monen vaihtoehdon antaminen asiakkaalle on haitallista ja tähän ei ole varaa tehokkaasti toteutussa verkkosivustoprojektissa.

20 20 4 HENKILÖKOHTAINEN NÄYTTÖSUUNNITELMA Tutkinnon suorittaja: Jussi Tuominen. Näytön suorituspaikka ja ajankohta: Eurajoen Kristillinen opisto, Henkilökohtainen näyttösuunnitelma jakaantuu kolmeen osaan: 1) Verkkoviestinnän suunnittelu ja ilmaisu, 2) Verkkoviestinnän työvälineet ja menetelmät ja 3) Verkkoviestinnän tuotantoprosessit ja ympäristö. 4.1 VERKKOVIESTINNÄN SUUNNITTELU JA ILMAISU Arviointikohde ja kriteerit Käsikirjoitusprosessi Osaa toteuttaa riittävän tarkkoja, selkeitä ja ymmärrettäviä käsikirjoituksia, joista ilmenee tuotannon käyttötarkoitus. Osaa tuottaa asiatekstiä verkkokäyttöön. Käyttöliittymäsuunnittelu Osaa suunnitella viestintätuotteelle teknisesti toimivan ja visuaalisesti tarkoituksenmukaisen ulkoasun ja käyttöliittymän, jossa on huomioitu tuotteen tai palvelun käyttötarkoitus, kohderyhmä ja vuorovaikutteisuus. Osaa havainnollistaa suunnitelmanselkeällä tavalla.

21 21 Rakennesuunnittelu Osaa suunnitella viestintätuotteelle selkeän, perustellun ja teknisesti toimivan rakenteen ja informaatio-arkkitehtuurin. Osaa ottaa suunnittelussa huomioon tuotteen käytettävyyden sekä ylläpidon ja päivitettävyyden. 4.2 Näyttöaineisto, työtehtävät Asiakkaan tilaaman verkkosivuston suunnittelu: Käyttöliittymäsuunnitelma ja sen esittely asiakkaalle Ruutusuunnitelma ja sen esittely asiakkaalle Asiakkaalta saadun materiaalin ryhmittely ja jäsentäminen verkkosivuston suunnitelmaan Kuvauksen suunnittelu 4.3 VERKKOVIESTINNÄN TYÖMENETELMÄT JA VÄLINEET 4.4 Arviointikohde ja kriteerit Laitteiden ja ohjelmien käyttö Osaa käyttää työprosessin eri vaiheissa vaadittuja laitteita ja ohjelmia. Osaa käyttää sopivia ohjelmia still- ja liikkuvan kuvan käsittelyyn, tekstinkäsittelyyn, äänenkäsittelyyn, koostamiseen ja dokumentointiin. Osaa käyttää tarvittavia pakkaus- ja tallennustapoja. Asiakkaan tilaaman www-sivuston toteutusprojektiin osallistuminen.

22 22 Tietotekniikan ja ohjelmoinnin perusteet Osaa tietotekniikan ja ohjelmoinnin perusteet Omantyön merkitys osana tuotantoa Osaa analysoida omaa työtään ja arvioida oman työnsä merkityksen osana tuotantoprosessia. Osaa ammattimaiset työmenetelmät, alan ammattisanaston, selkeän havainnollistamisen ja tuotannon dokumentoinnin. Osaa tulkita kuvakäsikirjoituksia ja konseptikuvituksia. 4.5 Näyttöaineisto, työtehtävät Verkkotunnuksen varaaminen Kotisivutilan hankkiminen Layoutin valmistaminen Asiakkaalta saadun materiaalin ryhmittely ja jäsentäminen www-sivuille, tekstimateriaalin luominen tarvittaessa Digikuvaus Kuvankäsittely Sivuston siirto palvelimelle ja julkaiseminen 4.6 VERKKOVIESTINNÄN TUOTANTOPROSESSIT JA -YMPÄRISTÖ Verkkoviestinnässä voidaan käyttää monia erilaisia ohjelmistoja, tulos ei kuitenkaan ole ohjelmistosta riippuvainen. Aivan samanlainen tulos syntyy esimerkiksi Photoshopilla tai Gimp-ohjelmalla (ilmainen kuvankäsittely ohjelma). AVAT 2009-

23 23 linjalla olemma käyttäneet aktiivisesti Adoben ohjelmistoja. Eri kursseilla olemme käyttäneet mm. seuraavia ohjelmia: InDesign CS4, Photoshop CS4, Illustrator CS4, Flash CS4 Professional, Dreamweaver CS4, Acrobat Professional ja Adobe Bridge CS4 Kotona olen työskenellyt Adoben Adobe Creative Suite Design Premium ohjelmistopaketilla. Se sisältää seuraavat ohjelmat: InDesign CS4, Photoshop CS4 Extended, Illustrator CS4, Flash CS4 Professional, Dreamweaver CS4, Acrobat Professional, Adobe Bridge CS4, Version Cue CS4, Adobe Device Central CS4, Adobe Stock Photos, Acrobat Connect, Adobe Fireworks CS4. AVAT 2009 kursseilla vaadittuja oppimistehtäviä ja harjoituksia olen tehnyt mm. seuraavilla ohjelmilla: InDesign CS4, Photoshop CS4 Extended, Illustrator CS4, Flash CS4 Professional, Dreamweaver CS4, Adobe Bridge CS4 ja Adobe Video Premium Ennen opiskelujeni aloittamista olin pääsääntöiseti käyttänyt Dreamweaver-ohjelmaa ja erilaisia kuvankäsittelyohjelmia. Käytännöntyössä erilaisissa verkkosivusto projekteissa tulen todennäköisesti työskentelemään eniten seuraavilla ohjelmilla: Photoshop CS4, Dreamweaver CS4, Adobe Bridge CS4. Mielestäni nämä ohjelmistot ovat kaikkien keskeimmät ja tehokkaimmat työkalut verkkoviestinässä Windows-ympäristössä. Edellä mainituilla ohjelmistoilla saadaan aikaan hienoja verkkosivuja tehokkaasti. Välttämättä ohjelmistot eivät tarvitse olla juuri edellä mainitut ohjelmistot. Mielestäni, verkkosivuston valmistusprosessissa tarvitaan ohjelmistot, joilla pystyy tehokkaasti täyttämään seuraavat vaatimukset: HTML- X(HTML)- ja PHP-editori, FTP-yhteysohjelma, kuvankäsittelyohjelma sekä kuvienlajittelu- ja arkistointityökalu.

24 24 Esimerkiksi Flashin-ohjelmien avulla voidaan luoda varmasti näyttävämpiä sivuja, mutta näen asian niin Flash itsessään on niin vaativa osa-alue, että se vie resursseja muusta osaamisesta. Flash-tekniikkaan liittyy lisäksi muita ongelmia liittyen selaimiin ja hakukoneisiin sen enempää näihin menemättä. Tehokas prosessi vaati toimivat työkalut, työkaluja ei voi olla kuitenkaan liikaa, koska se vaikeuttaa prosessin hallintaa. 4.7 Arviointikohde ja kriteerit Tuotannon hallinta Osaa suunnitella, toteuttaa ja testata viestintätuotteita eri käyttöympäristöissä. Tietää osuutensa koko tuotantoprosessissa ja osaa työskennellä itsenäisesti. Tietää tuotannon eri vaiheet ja työtehtävät. Ymmärtää viestinnän eettisiä kysymyksiä ja niiden vaikutusta omaan työhönsä. Ymmärtää viestintäalan toiminnan yhteiskunnassa. Tuotantoprojektiin osallistuminen, asiakkaan tilaamat www-sivut. Vastuulliset osat www-sivuston suunnittelussa, toteutuksessa ja julkaisemisessa. Toisen ryhmän jäsenen ohjeistaminen toteuttamaan sisältösivuja mallisivun mukaisesti. Tuotantoprojektin kuvaus: projektisuunnitelma, jonka liitteinä aikataulu ja kustannusarvio sekä kuvaus projektin organisaatiosta. Tuotantoprojektien hallinta

25 25 Osaa laatia tuotannolle aikataulun sekä resurssi- ja kustannusarvion. Osaa raportoida työnjohdolle. Tuntee tarjous- ja tuotantosopimuskäytännöt ja tekijänoikeuslainsäädännön Osaa tuottaa selkeää työhönsä liittyvää kirjallista materiaalia. Osaa esittää asiansa ymmärrettävästi asiakkaalle, työnantajalle ja muille työyhteisön jäsenille Englanninkielen osaaminen Ymmärtää englanninkielisiä työhönsä liittyviä asiakirjoja, käyttö- ja ylläpito-ohjeita ja tiedotusluonteista tekstiä. Osaa laatia englanninkielisen ansioluettelon ja kuvailla omaa ammattiosaamistaan englanniksi. Julkaisukanavan ja tallenus- ja jakelumuotojen valinta Tuntee julkaisukanavien eroja ja merkityksiä. Osaa siirtää valmiin ja testatun tuotteen jakelukanavaan. hallitsee työtiedostojen versionhallinnan. Hallitsee oikeiden tallennus- ja jakelumuotojen käyttämisen eri medioissa tuntee keskeisimmät tiedostomuodot. 4.8 Näyttöaineisto, työtehtävät Käyttöliittymäsuunnitelma ja sen esittely asiakkaalle Ruutusuunnitelma ja sen esittely asiakkaalle Asiakkaalta saadun materiaalin ryhmittely ja jäsentäminen verkkosivuston suunnitelmaan Verkkosivusto projektin loppuraportti Kuvauksen suunnittelu

26 26 Tarjouksen tekeminen asiakkaalle Tuotantosopimus Englanninkielinen CV Englanninkielisen ohjelmien, tiedostojen, foorumien jne. käyttäminen päivittäin

27 27 5 YHTEENVETO Verkkoviestinnän opiskelu on haastavaa ja vaativaa työtä, jossa korostuu käytännön läheisyys. Tekemällä ja toistamalla teoria muuntuu taidoiksi. Web-designerin taidot ovat monipuolisia, jotta voit tehdä asioita ammattimaisesti, tulee sinun hallita useita erilaisia ohjelmia sekä tuntea vähintään HTML-kielen perusteet. Syvälliseen ymmärtämiseen tarvitaan monen vuoden kokemus sekä jatkuvaa oppimishalua ja uusien asioiden tutkimista. Verkkosivusto projekteissa asiat eivät perustu, koskaan yhteen tekijään vaan taustalla on aina lukuisia tekijöitä. HTML-kielen asema on keskeinen web-designerin työssä. Ilman HTML-kieltä ei voi tuottaa materiaalia internettiin. Tämän tekstin lukijat saattavat ajatella, että miksi kirjoittaa näin laaja loppuraporttia näyttötutkintoon, koska paljon vähempikin olisi riittänyt. Tämän kirjoitusprosessin aikana minulla on ollut kolme tavoitetta. Dokumentoimalla verkkosivusto projektiin liittyviä asioita, pystyn tehostamaan edelleen Bittipaja.fi yrityksen verkkosivuston valmistusprosessia. Tämä on ensisijaisen tärkeää, koska menestyminen hyvin kilpailuilla markkinoilla vaatii tehokkaan valmistusprosessin. Tehokkaalla verkkosivuston valmistusprosessilla pystytään parantamaan yrityksen kannattavuutta. Toinen tavoite minulla on ollut kirjoittaa asiakkaille verkkosivuston valmistusprojektia kuvaava dokumentti. Toivon mukaan tämän dokumentin avulla saan myös asiakkaille viestittyä paremmin heidän asemaa verkkosivustoprojektissa, joka omalta osaltaa tehostaa verkkosivuston valmistusprosessia.

28 28 Kolmas tavoite oli kirjoittaa riittävän selkeä raportti, josta jokainen asiasta kiinnostunut voi löytää ideoita oman työnsä tehostamiseksi. Tulen julkaisemaan tämän raporin lyheltynä Bittipajan blogissa. Tavoitteena on tietysti jatkossakin aktiivisesti kehittää verkkosivuston valmistusprosessia.

29 Jussi Timo Iisak Tuominen CURRICULUM VITAE Männistönkatu 2 as Rauma jussi.tuominen@timotuominenky.fi PERSON Name Birthdate / Birth place Jussi Tuominen / Lappi EDUCATION Master of Science, Economics and Business Administration, University of Oulu Tradenome, Satakunta Polytechnic Upper secondary school, Uotilanrinteen Lukio JOB EXPERIENCE Surveyor (inspector of goods) Bureau Veritas Webmaster Osuuskunta PPT continue continue Office assistant Tuomisen Sepänliike Maintenance and cleaning Tuomisen Sepänliike part time job 315 h, 2002 School assistant Town of Turku Worker in production, Tuomisen Sepänliike Summerjobs 1996, 1997, 1998, 1999, 2000 Assistant in kindergarden, Town of Turku COURSES Network communication and multimedia courses Eurajoki Christian Folk High School Law courses West-Finland College Educational science Open University of Turku 12 credits