Täältä löydät meidät MK A M P P I

Transkriptio

1

2 Arkadiankatu Täältä löydät meidät Tarkastusviraston päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä, Antinkadulla. Tarkastusvirastolla on lisäksi toimipaikat Turussa, Itsenäisyydenaukiolla, sekä Oulussa, Isokadulla. Simonkatu Fredrikink. MK A M P P I Annankatu Salomonkatu Antinkatu Nervanderink. Mannerheimintie

3 Valtiontalouden omatunto E Valtiontalouden tarkastusvirasto on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin kansallinen tarkastusviranomainen, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa ja omaisuuden hallintaa. Tarkastustyöllä varmistamme, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi. Rakennamme yhteistyössä hallinnon kanssa hyvää suomalaista valtiontalouden hoitoa sekä luottamusta julkisten varojen oikeaan ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Riippumattomana ja itsenäisenä asiantuntijana tuemme eduskuntaa, hallitusta ja valtionhallintoa päätöksenteossa.

4 Mitä me teemme E Tarkastusvirasto tekee tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta. Tarkastamme vuosittain valtion tilit sekä arvioimme valtion toimien tehokkuutta ja toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi arvioimme finanssipolitiikan tietoperustaa ja tuloksia ja edistämme näin vastuullista ja kestävää valtiontalouden hoitoa. Virasto valitsee tarkastusten aiheet ja kohteet itsenäisesti asian taloudellisen merkityksen ja siihen liittyvän riskin perusteella. Tarkastus on vaativaa asiantuntijatyötä, jossa hankitaan ja analysoidaan monipuolisia tilinpäätös-, suunnittelu- ja raportointiaineistoja, haastatellaan vastuuvirkamiehiä ja asiantuntijoita ja laaditaan havaintojen pohjalta tarkastuskertomus. Tarkastusten tulokset raportoidaan eduskunnalle sekä asianosaisille virastoille ja niitä ohjaaville ministeriöille. Lisäksi tarkastusvirasto tuo tarkastusha- Muun lainsäädännön mukaiset tilintarkastajat Eduskunnan oma talous Eduskunnan vastattavina olevat rahastot Suomen Pankki EU-varoja saavat Valtion liikelaitokset Kansaneläkelaitos Talousarvion ulkopuoliset rahastot Valtion virastot ja laitokset sisäinen valvonta sisäinen tarkastus Eduskunta Tarkastusvaliokunta Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtioneuvosto Valtiovarain controller toiminto (valtioneuvoston controller) Ministeriöt ministeriöiden sisäinen valvonta ministeriöiden sisäinen tarkastus Valtionapua saavat yhteisöt Eräät valtiolle varoja hankkivat sekä valtion tehtäviä hoitavat yhteisöt ym. (esim. Veikkaus, Raha-automaattiyhdistys, Hippos ja valtion maksuliikettä hoitavat yhteisöt) tarkastus- ja tietojensaantioikeus tietojen saantioikeus Tasavallan presidentin kanslia Valtion määräysvallassa olevat yhtiöt toimivalta Tarkastusviraston Tarkastusvirastolla on laajat toimivaltuudet ja tiedonsaantioikeudet. Tarkastusviraston toimialue kattaa noin neljäsosan Suomen bruttokansantuotteesta. vaintonsa ja kannanottonsa julkisuuteen. Muun lainsäädännön mukaiset tilintarkastajat Muun lainsäädännön mukaiset tilintarkastajat

5 Keitä me olemme E Tarkastusvirastoa johtaa eduskunnan valitsema pääjohtaja, jonka toimikausi kestää kuusi vuotta. Toimikaudella pääjohtajana toimii oikeustieteen tohtori Tuomas Pöysti. Tarkastusviraston organisaation muodostavat tilintarkastuksen, toiminnantarkastuksen ja sisäisten palveluiden toimintayksiköt sekä johdon tuki. Virastossa on lakisääteinen neuvottelukunta, johon kutsutaan jäseniksi keskeisten yhteistyötahojen edustajia sekä finanssihallinnon ja julkisen talouden asiantuntijoita. TarkasTusTa TEkEvÄT ihmiset Tarkastusvirastossa työskentelee noin 150 henkilöä. Pääosa tarkastusviraston henkilökunnasta tekee tarkastustyötä. Monipuoliseen joukkoomme kuuluu erilaisia tarkastusalan ja julkisen talouden ammattilaisia, kuten esimerkiksi it-tarkastuksen osaajia, hankinta-asiantuntijoita sekä EU-varojen tarkastuksen erityisosaajia.

6 Toiminnantarkastus E Toiminnantarkastuksessa arvioidaan erilaisten julkishallinnon toimintojen tai hallinnonalarajat ylittävien toimintokokonaisuuksien tuloksellisuutta. Vuosittain valmistuu toiminnantarkastuskertomusta. Toiminnantarkastusten kohdentaminen perustuu vuosittain vahvistettavaan tarkastussuunnitelmaan. Jokaisesta tarkastusaiheesta tehdään ensin esiselvitys, jonka perusteella päätetään, mihin kysymyksiin tarkastuksessa keskitytään. Tarkastuksen aikana kerätään kohteesta tietoja, analysoidaan ne ja kirjoitetaan tarkastuskertomus. Tarkastuskertomus sisältää tarkastushavainnot sekä viraston kannanotot kohteeseen liittyvistä kehittämistarpeista. Lähes kaikista toiminnantarkastuksista laaditaan lehdistötiedote ja joidenkin tulokset esitellään lisäksi tiedotustilaisuudessa. suomen JulkinEn HallinTo Suomen ylimmät valtioelimet ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja hallitus. Suomen julkinen hallinto muodostuu valtionhallinnosta, alue- ja paikallishallinnosta, riippumattomasta tuomioistuinlaitoksesta sekä välillisestä julkisesta hallinnosta. Julkinen hallinto huolehtii yleisestä hallinnosta, järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä kansalaisten hyvinvointipalveluista. Valtio määrittää hyvinvointipalveluiden peruslinjaukset ja kunnat järjestävät niiden toteutuksen, kuten koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaalipalvelut. Valtio osallistuu myös julkisten palveluiden rahoittamiseen.

7 Tilintarkastus E Tarkastamme valtion tilinpäätöksen ja luovutamme siitä erilliskertomuksen eduskunnalle. Ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa sekä niissä valtion talousarvion ulkopuolisissa rahastoissa, joiden tilintarkastus on tarkastusviraston tehtävä, tehdään vuosittain tilintarkastus. Tarkastus perustuu tarkastussuunnitteluun, jonka olennaisen osan muodostaa riskianalyysi. Keväisin annamme ministeriöille ja tilivirastoille tilintarkastuskertomukset, joissa lausumme käsityksemme budjetointimenettelyjen oikeellisuudesta, tilinpäätöslaskelmista ja talousarvion noudattamisesta, sisäisen valvonnan tilasta sekä toiminnallisesta tehokkuudesta esitettyjen tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä. Yksityiskohdat perustellaan vuosiyhteenvedoissa. Tarkastushavainnot saattavat johtaa velvollisuuteen ilmoittaa tarkastusvirastolle, mihin toimenpiteisiin tarkastuksen johdosta on ryhdytty. valtion Talousarvio Valtion talousarvioesityksen laadinta alkaa vuosittain maaliskuussa, kun hallitus on hyväksynyt valtiontalouden kehykset. Toukokuussa ministeriöt jättävät valtiovarainministeriölle ehdotuksensa hallinnonalojensa talousarviosta. Hallitus käsittelee valtiovarainministeriön laatimaa talousarvioesitystä kesällä ns. budjettiriihessä. Valtioneuvoston yleisistunnon ja presidentin esittelyn jälkeen se annetaan eduskunnan käsiteltäväksi. Eduskunta päättää seuraavan vuoden talousarviosta yleensä joulukuussa.

8 Asiantuntijatehtävät E Valtiontalouden tarkastusvirasto hoitaa tarkastustehtäviensä ohella toimialansa asiantuntija- ja neuvontatehtäviä sekä osallistuu valtion taloudenhoitoa koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja hallinnon kehittämiseen. Virasto myös ottaa vastaan valtion varojen käyttöä koskevia väärinkäytösilmoituksia ja kanteluita sekä käsittelee ne. Kaikki asiantuntijatehtävät toteutetaan niin, etteivät ne vaaranna viraston objektiivisuutta ja riippumattomuutta tai mahdollisuuksia tarkastaa toteutettuja toimenpiteitä. raportointi EDuskunnallE Tarkastusvirasto tukee eduskunnan budjetti-, lainsäädäntö- ja valvontavaltaa tarjoamalla ajantasaista tarkastustietoa valtion taloudenhoidon ja hallinnon tilasta sekä valtion yhteiskuntapoliittisten tavoitteiden toteutumisesta. Virasto antaa eduskunnalle vuosittain syyskuussa kertomuksen toiminnastaan sekä toukokuussa erilliskertomuksen valtion tilinpäätöksen ja tilinpäätöskertomuksen tarkastuksesta. Tarkastusviraston keskeinen yhteistyö- ja keskustelukumppani eduskunnassa on vuonna 2007 perustettu tarkastusvaliokunta.

9 Tarkastusviraston vaikuttavuus E Tarkastusviraston päämääränä on, että kansalaiset voivat luottaa valtiontalouteen ja sen järkevään hoitoon. Tarkastus lisää taloudenhoidon vastuullisuutta. Tarkastusvirasto voi velvoittaa tarkastettua tahoa ilmoittamaan, mihin toimenpiteisiin se on huomautusten johdosta ryhtynyt. Seuraamme tarkastusten vaikuttavuutta itse sekä teetämme ulkopuolisia arviointeja toimintamme vaikuttavuudesta. Selvitykset osoittavat, että suuri osa tarkastusviraston kannanotoista johtaa toimenpiteisiin. Tilintarkastuksissa seurataan ilmoitusvelvollisuuteen johtaneiden havaintojen aikaansaamia muutoksia tilivirastojen tai ministeriöiden toiminnassa. Toiminnantarkastuksista tehdään parin vuoden sisällä jälkiseuranta, jossa katsotaan, mitä muutoksia kohteessa on tapahtunut. Jälkiseurannat annetaan tiedoksi tarkastetulle ja sitä ohjaavalle ministeriölle. valtiontalouden TarkasTuksEn menot Valtiontalouden tarkastustoiminnan menot suhteessa tarkastettavaan varainkäyttöön on 0,03 prosenttia. Yhdellä eurolla tarkastetaan siten euron suuruiset valtion tulot ja tuloja vastaavat menot.

10 Kansainvälinen toiminta E Tarkastusvirasto osallistuu kansainväliseen yhteistoimintaan, jossa kehitetään julkisen talouden ulkoisen ja sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan menetelmiä ja standardeja sekä edistetään valtiontalouden tarkastuksen menetelmiä ja tuloksia koskevaa tietojenvaihtoa. Lisäksi virasto osallistuu kansainvälisiin yhteistarkastuksiin ja suorittaa joidenkin kansainvälisten järjestöjen tilintarkastusta. Tarkastusvirasto toimii EU:n jäsenvaltioiden ylimpien tarkastuselinten ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen (European Court of Auditors) kansallisena yhteysviranomaisena. Tarkastustyössä sovelletaan kansainvälisiä tarkastusstandardeja. kansainväliset YHTEisTYÖkumPPaniT Tarkastusvirasto osallistuu Euroopan unionin jäsenmaiden tarkastusvirastojen yhteistoimintaan, ylimpien kansallisten tarkastuselinten yhteistyöjärjestön INTOSAI:n (International Organisation of Supreme Audit Institutions) ja sen eurooppalaisen tytärjärjestön EUROSAI:n toimintaan sekä Pohjoismaiden ja Baltian maiden tarkastusvirastojen yhteistyöverkostoihin.

11 Tarkastusviraston historia E Valtiontalouden tarkastusviraston historian katsotaan alkaneen vuonna 1824, jolloin annettiin säännökset Yleisestä revisionioikeudesta ja sen alaisesta revisionikonttorista. Valtiontalouden tarkastuksen historia Suomessa ulottuu kuitenkin aina vuoteen 1695, jolloin Ruotsi-Suomen finanssihallintoa valvomaan perustettiin Kamarirevisio-niminen itsenäinen virasto. Perusta nykymuotoiselle valtiontalouden tarkastusjärjestelmälle luotiin vuonna 1919 voimaan tulleessa Suomen hallitusmuodossa. Valtiovarainministeriön alainen Revisiolaitos aloitti toimintansa vuonna Toisen maailmansodan päätyttyä tarkastustoimintaa uudistettiin ja vuonna 1948 perustettiin uusi kolleginen keskusvirasto nimeltään Valtiontalouden tarkastusvirasto. Vuoden 2001 alussa Valtiontalouden tarkastusvirasto siirtyi eduskunnan yhteyteen.

12 Tarkastusvirastoa koskevat säännökset Tarkastusviraston asemasta ja tehtävistä säädetään Suomen perustuslaissa. Viraston toimintaa ja toimivaltuuksia käsitellään laissa valtiontalouden tarkastusvirastosta sekä laissa valtiontalouden tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa eräitä Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja. Kuvat: Matkailun edistämiskeskus

13