Törmäyskivien huokoisuus avain kraatterien synnyn ja kehityksen ymmärtämiseen?
|
|
- Aune Laakso
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Törmäyskivien huokoisuus avain kraatterien synnyn ja kehityksen ymmärtämiseen? J. Salminen 1, T. Öhman 2 ja L.J. Pesonen 1 1 Geofysiikan osasto, Helsingin yliopisto, johanna.m.salminen@helsinki.fi 2 Geologian osasto, Geotieteiden laitos, Oulun yliopisto Abstract Shock and rarefaction waves created by a hypervelocity impact profoundly change the porosity of the target material. In crystalline targets impact cratering generally leads to shock metamorphic rocks with increased porosity, whereas sedimentary rocks with high initial porosity may lose a significant proportion of their pore space due to shock compression. We are compiling a global database of porosities in various types of impact structures, in order to gain a deeper insight into shock attenuation and other processes (e.g. hydrothermal fluid circulation) pertinent to impact cratering. In addition to being an important aspect of the theory of impact cratering, porosity of impactites bears major economic significance, since fractured rocks in impact structures can act as traps for hydrocarbons or groundwater. Also the fundamental questions on the origin of life and life on other planets relate to impactites porosities, since bacteria and algae are supposed to thrive on craters fractured rocks nourished by hydrothermal fluids circulating in the newly formed crater. 1. JOHDANTO Törmäyskraatterin syntytapahtuman yksityiskohtiin, sen lopulliseen muotoon ja rakenteeseen vaikuttavat monet eri tekijät. Merkittävimpiä niistä ovat törmäävän kappaleen massa, nopeus (kineettinen energia) ja koostumus. Myös törmäysalustan tyypillä (vesi, jää tai manner) ja mantereen tapauksessa kivilajeilla (kohdekivi), rakenteella ja lujuusominaisuuksilla on suuri merkitys muodostuvan törmäyskraatterin kehittymiseen (Melosh, 1989; French, 1998). Jos tarkastellaan useaa törmäysrakennetta, voidaan törmäävän kappaleen ominaisuuksien olettaa keskiarvoistuvan pois. Näin ollen havaittujen erojen törmäysrakenteiden (petro)fysikaalisissa ominaisuuksia voidaan ajatella johtuvan vain törmäysalustan kivityypistä, kiteinen vs. sedimenttinen (Kieffer & Simonds, 1980). Helposti ja nopeasti mitattavissa oleva törmäysrakenteiden kivien huokoisuus on avainominaisuus tutkittaessa mm. törmäysprosesseja, rakenteen törmäyksen jälkeistä kokoonpuristumista ja hautautumishistoriaa (Tsikalas et al., 2002). Törmäysrakenteiden huokoisuuksia on kuitenkin toistaiseksi raportoitu vain harvojen rakenteiden tapauksissa. Kun huokoisuutta tutkitaan etäisyyden funktiona törmäyskohdasta, se tarjoaa keinon tarkastella törmäyksessä syntyvän shokkiaallon vaimenemista kohdealustassa (Pesonen, 1993; Pesonen et al., 1999a). Shokkiaallon vaimeneminen on keskeinen tekijä kraatteroitumisprosessissa, mutta sitä ei vielä toistaiseksi ymmärretä kuin osittain (mm. Dence, 2004). Shokkibarometreinä käytetään lähinnä mineraalien korkean paineen 213
2 polymorfisia muotoja ja shokkilamelleja, sekä alhaisemmalla painealueella pirstekartioita. Petrofysikaaliset parametrit, lähinnä huokoisuus ja tiheys, voivat kuitenkin antaa merkittävää lisätietoa shokkiaallon ja kohdeaineksen vuorovaikutuksesta kraatteroitumisprosessissa. Tämän työn tarkoituksena on saattaa alulle tietokanta törmäysrakenteiden huokoisuuksista ja raportoida jo tiedossa olevia huokoisuuksia. 2. TÖRMÄYKSEN VAIKUTUS ERI KOHDEKIVIIN Törmäystapahtumassa vapautuva energia vaikuttaa eri tavalla sedimenttisiin ja kiteisiin kohdekiviin. Tietokannan avulla pyritään tarkastelemaan eroja kiteiseen ja sedimenttiseen kohdealustaan muodostuneiden kraattereiden huokoisuuksissa. Törmäys kiteiseen kiveen aiheuttaa yleensä huokoisuuden kasvun (mm. Pilkington & Grieve, 1992; Pesonen et al. 1999a; Salminen, 2004). Törmäyksen johdosta syntyneiden impaktiittien huokoisuudet noudattavat yleensä trendiä siten, että sulien huokoisuus on selkeästi pienempi kuin sueviittien ja breksioiden. Törmäys sedimenttiin tai sedimenttikiveen, jonka huokoisuus on jo alun perin huomattavasti suurempi kuin kiteisen kiven jopa yli 20% voi puolestaan aiheuttaa kokonaishuokoisuuden pienenemisen (Kieffer, 1971; Kenkmann, 2003). Näin tapahtuu nimenomaan varsin alhaisen, korkeintaan noin 5 GPa:n shokkipaineen kokeneille huokoisille sedimenttikiville. Huokoisuus on myös sikäli merkittävä piirre, että se edesauttaa kvartsin korkean paineen polymorfisten muotojen syntymistä (Kieffer, 1971; Kieffer et al., 1976), samoin kuin kataklastista virtausta mm. kraatterien keskuskohoumien synnyssä (Kenkmann, 2003). Itse törmäyskivilajeihin huokoisuudella on myös varsin suora vaikutus, sillä sedimenttikivilajeihin syntyneissä kraattereissa pääosa törmäyssulasta on sueviiteissa (esim. Kara, Kuva 1a), mikä johtuu sulan hajaantumisesta pieniksi pisaroiksi huokosfluidin höyrystyessä (Kieffer & Simonds, 1980). Kiteisen kiven muodostaessa pääosan kohdekivestä, pääsee törmäyssula helpommin muodostamaan suuria yhtenäisiä kivilajiyksiköitä (esim. Popigai, Kuva 1b). Kuva 1. Sueviitti hyvin huokoisena kivilajina on erittäin herkästi rapautuvaa (a, Karajoki, Karan kraatteri), kun tiiviimpi törmäyssulakivi puolestaan kestää rapautumista huomattavasti paremmin (b, Rassokhajoki, Popigain kraatteri; huomaa tyypillinen pylväsrakoilu 214
3 Jos törmäyksen jälkeen kraatteriin syntyy hydroterminen systeemi, kuten useimmiten tapahtuu, mm. karbonaattien, sulfidien ja fluoriitin saostuminen muuttavat nekin osaltaan huokoisuutta jopa niin, että törmäyksessä breksioituneen, mutta hydrotermisesti mineralisoituneen kiven tiheys on suurempi kuin vastaavan törmäyksessä deformoitumattoman kiven (esim. Lockne ja Tvären, ks. Törnberg and Sturkell, 2005). 3. TIETOKANTA ALULLE Päätarkoitus on saattaa alulle törmäyskraattereiden huokoisuustietokanta. Koska tarkoituksena on myös tutkia törmäysenergian vaikutusta erilaisiin kiviin ja shokkiaallon vaimenemista, on tietokantaan hyväksytty vain ne kraatterit, joiden huokoisuusnäytteiden näytteenottopaikat on ilmoitettu. Tämä mahdollistaa sen, että näytteen etäisyys törmäyskraatterin keskipisteestä voidaan laskea. Lähtökohtana on se perusajatus, että törmäyskraatterien kohdalla shokin voimakkuus pienenee siirryttäessä radiaalisesti poispäin kraatterin keskipisteestä (Kuva 2a). Shokkiaallon radiaalisesta pienenemisestä kertoo myös rakoilutiheyden (Kuva 2b), sähkönjohtavuuden (Kuva 2c) ja tiheyden (Kuva 2d) pieneneminen (Salminen, 2004; Pesonen 1993). Kuva 2. Eräitä törmäysrakenteiden petrofysikaalisia ominaisuuksia kraatterin säteellä normeeratun radiaalisen etäisyyden funktiona. Radiaalinen etäisyys on näytteenottopaikan etäisyys kraatterin keskipisteestä. a) Laskettu shokkipaine pienenee horisontaalisen etäisyyden funktiona Charlevoix kraatterin tapauksessa (muokattu Grieve at al., 1990 perusteella), b) rakoilutiheys pienenee horisontaalisen etäisyyden funktiona Elgygytgyn kraatterin tapauksessa (muokattu Gurov & Gurova, 1983 perusteella), c) sähkönjohtavuus pienenee horisontaalisen etäisyyden funktiona Siljan kraatterin tapauksessa (muokattu Henkel, 1992 perusteella) ja d) tiheys vertikaalin etäisyyden funktiona kraatterin keskipisteestä Kärdla kraatterin tapauksessa (muokattu Plado et al, 1996 mukaan). 215
4 Tämän hetkisen tietokannan mukaan kiteiseen kiveen syntyneet impaktiitit noudattavat trendiä siten, että sueviittien huokoisuus on suurin, breksioiden toiseksi suurin ja törmäyssulan huomattavasti pienempi kuin edellisten (Kuva 3). Impaktiittien huokoisuus on kuitenkin suurempi kuin terveen kohdekiven. Taulukossa 1 esitetään havaittu huokoisuuksien ja tiheyksien trendi. Vaikkakin tulokset ovat suuntaa antavia, niihin tulee suhtautua varauksella, mm. koska niitä laskettaessa käytettiin 1) tiheysarvoja, joista ei ollut ilmoitettu ovatko ne märkä vai kuivatiheyksiä; 2) huokoisuusarvoja, joista ei käynyt ilmi ovatko ne turpoamiskorjattuja arvoja; 3) näytteenottopaikkojen etäisyydet keskiarvoistettiin ja 4) kiteisten ja sedimenttisten kohdekivien arvot on yhdistetty. Käytettävissä oli dataa yhdestä sedimenttiin syntyneestä kraatterista (Kara, Kuva 3a), jonka huokoisuus noudatti samaa trendiä kuin kiteiseen kohdekiveen syntyneiden kraattereiden huokoisuudet, joka salli yhdistämisen. On kuitenkin huomautettava, että mitattujen näytteiden lukumäärä on hyvin pieni. Taulukko 1. Havaittu trendi impaktikraattereiden kivien huokoisuudessa. Käytetyt kraatterit: Bosumtwi, Ilyinets, Jänisjärvi, Kara, Karikkoselkä, Kärdlä, Lappajärvi, Popigai, Suvasvesi N ja Sääksjärvi. Kaikista kraattereista ei ollut käytössä kaikkia eri kivityyppejä. Impaktiitit Kohdekivet sula sueviitti breksia rakoillut ehjä Keskiarvo (N = 10) Tiheys Huokoisuus 6,9 15,8 9,6 5,4 2,1 Trendi Tiheys kasvaa ja huokoisuus pienenee Kuva 3. Impaktirakenteiden, Kara (a) ja Jänisjärvi (b), kivien huokoisuudet pienenevät siirryttäessä kauemmaksi kraatterin keskipisteestä. Kuvista huomataan myös, että törmäyssulan huokoisuus on selkeästi pienempi kuin sueviittien. Radiaalinen etäisyys tarkoittaa etäisyyttä kraatterin keskipisteestä normeerattuna kraatterin säteellä. Tiheydet ovat märkätiheyksiä ja huokoisuudet ovat turpoamiskorjattuja. a) Sedimenttiseen kohdealustaan syntyneen Karan (ikä n. 70,3 Ma) huokoisuus näyttäisi noudattavan samaa trendiä kuin kiteiseen kohdekiveen syntyneiden kraattereiden huokoisuudet. b) Huomaa Jänisjärven (ikä n. 700 Ma (?) Salminen et al., 2005) kuvaajassa huokoisuusakseli on logaritminen. 4. LOPUKSI Tietokannan kokoaminen on vasta alussa, mutta tässä vaiheessa sen perusteella voidaan todeta, että huokoisuus pienenee siirryttäessä kauemmaksi törmäysrakenteen keskikohdasta. Näin ollen huokoisuus näyttäisi tarjoavan työkalun tutkia törmäysrakenteiden 216
5 syntymekanismia ja ennen kaikkea shokkiaallon vaimenemista. Jotta kiteiseen ja sedimenttiseen kohdekiveen syntyneen rakenteen huokoisuuseroja kyettäisiin tutkimaan, on tärkeää päivittää tietokantaa sedimenttisten rakenteiden osalta. Varsinkin, kun tarkastellaan törmäysshokin mahdollista vaikutusta huokostilavuuden pienentäjänä. Huokoisuuden tutkiminen on tärkeää myös planeettojen biologisen evoluution kannalta. Törmäysrakenteiden huokoiset kivilajit voivat tarjota elinmahdollisuudet eräille bakteereille, joiden tutkiminen tarjoaa tietoa varhaisesta Maasta. Maan törmäysrakenteiden biologia ja etenkin olosuhteiden samankaltaisuus Marsin kraattereiden kanssa voi tarjota eväät tutkia muiden planeettojen mahdollista elämää (Cockell & Lee, 2002). Törmäysprosessin synnyttämällä huokoisuuden kasvulla on usein myös huomattava taloudellinen ja käytännöllinen merkitys. Pohjois Amerikassa noin kymmenen törmäysrakennetta on valjastettu öljyn ja/tai maakaasun tuotantoon, ja lisäksi lukuisissa todennäköisissä, mutta toistaiseksi todistamattomissa törmäysrakenteissa on öljyn tai kaasun tuotantoa. Myös Chicxulubin jättiläismäinen kraatteri on todennäköisesti taustalla lukuisissa Meksikonlahden öljyesiintymissä. Läheisempi esimerkki törmäyskivien kasvaneen huokoisuuden merkityksestä löytyy Suomesta, sillä Lappajärvellä breksioituneeseen kallioperään liittyy pohjavesiesiintymä. (Reimold et al., 2005; Pesonen et al., 1999b) LÄHTEET Cockell, C. S. and P. Lee, The biology of impact craters a review. Biol. Rev., 77, Dence, M. R., Structural evidence from shock metamorphism in simple and complex impact craters: Linking observations to theory. Meteorit. Planet. Sci., 39, French, B. M., Traces of catastrophe: A handbook of shock metamorphic effects in terrestrial meteorite impact structures. LPI Contribution No. 954, Lunar and Planetary Institute, Houston, 120 pp. Grieve, R.A.F., V. L. Sharpton, and D. Stöffler, Shocked minerals and the K/T controversy. EOS Transaction, AGU, 71, Gurov, Ye P; Ye. P. Gurova, Zakonomernosti rasprostraneniya razlomov vokrug meteoritnykh kraterov (na primere kratera El'gygytgyn). Laws of distribution of faults around a meteor crater; example of Elgygytgyn Crater. Doklady Akademii Nauk SSSR, 269, Henkel, H., Geophysical aspects of meteorite impact craters in eroded shield environment, with special emphasis on electric resistivity. Tectonophysics, 216, Kenkmann, T., Dike formation, cataclastic flow, and rock fluidization during impact cratering: an example from the Upheaval Dome structure, Utah. Earth Planet. Sci. Lett., 214, Kieffer, S. W., Shock metamorphism of the Coconino sandstone at Meteor Crater, Arizona. J. Geophys. Res., 76,
6 Kieffer, S. W.; P. P. Phakey and J. M. Christie, Shock processes in porous quartzite: transmission electron microscope observations and theory. Contrib. Mineral. Petrol., 59, Kieffer, S. W. and C. Simonds, The role of volatiles and lithology in the impact process, Rev. Geophys. Space Phys., 18, Melosh, H. J., Impact Cratering, a Geologic Process, Oxford Monographs on Geology and Geophysics, No.11, Oxford University Press, New York, 245 pp. Pesonen, L.J., Terrestrial impact craters geophysical characteristics. In: Abstracts, Impact Cratering and evolution of Planet Earth, 1st ESF Workshop, Nördlingen, Germany, Pesonen, L. J., S. Elo, M. Lehtinen, T. Jokinen, R. Puranen, and L. Kivekäs, 1999a. Lake Karikkoselkä impact structure, central Finland: New geophysical and petrographic results. In: Dressler, B. O. & Sharpton, V. L. (eds.). Large meteorite impacts and planetary evolution II: Geol. Soc. Am. Spec. Pap., Boulder, Colorado, 339, Pesonen, L. J., M. Lahti and K. A. Kinnunen, 1999b. Meteorite impact structures Their economic importance and the role of geophysics. EAGE 61 st Conference and Technical Exhibition, Helsinki, Finland, 7 11 June 1999, abstract Pilkington, M. and R. A. F. Grieve, The geophysical signature of terrestrial impact craters. Rev. Geophys, 30, Plado, J., L. J. Pesonen, S. Elo, V. Puura, and K. Suuroja, Geophysical research on the Kärdla impact structure, Hiiumaa Island, Estonia. Meteorit. Planet. Sci., 31, Reimold, W. U., C. Koeberl, R. L. Gibson, and B. O. Dressler, Economic mineral deposits in impact structures: A review. In: Koeberl, C. & Henkel, H. (eds.): Impact tectonics. Springer, Berlin Heidelberg, p Salminen, J., Jänisjärven törmäysrakenteen petrofysikka ja paleomagnetismi. Pro gradu työ, Helsingin yliopisto, FTL, Geofysiikan osasto, 155 p. Salminen, J., F. Donadini ja L. J. Pesonen, Jänisjärven törmäysrakenteen paleomagnetismi ja petrofysiikka Baltica osa supermanner Rodiniaa? XXII Geofysiikan päivät, Helsinki, (tämä julkaisu) Tsikalas, F., S T. Gudlaugsson, J. I. Faleide, and O. Eldholm, 2002, Porosity anomaly at the Mjølnir marine impact crater, Barents Sea. Deep Sea Res. Part II (Topical Studies in Oceanography), 49, p Törnberg, R. and E. F. F. Sturkell, Density and magnetic susceptibility of the rocks of the marine Lockne and Tvären impact structures. Meteorit. Planet. Sci.(submitted). 218
Kokonaishuokoisuuden estimointi huokoisuussarjojen avulla: Esimerkkejä meteoriittitörmäysten kohdekivilajeista
Kokonaishuokoisuuden estimointi huokoisuussarjojen avulla: Esimerkkejä meteoriittitörmäysten kohdekivilajeista Liisa Kivekäs Geologian tutkimuskeskus PL 96, 02151 ESPOO Abstract Water immersion method
LisätiedotJänisjärven törmäysrakenteen paleomagnetismi ja petrofysiikka Baltica osa supermanner Rodiniaa?
Jänisjärven törmäysrakenteen paleomagnetismi ja petrofysiikka Baltica osa supermanner Rodiniaa? J. Salminen, F. Donadini ja L.J. Pesonen Geofysiikan osasto, Helsingin yliopisto, johanna.m.salminen@helsinki.fi
LisätiedotPirstekartioista. Oli erittäin ilahduttavaa huomata, että. Keurusselällä ja maailmalla TEEMU ÖHMAN
Pirstekartioista Keurusselällä ja maailmalla TEEMU ÖHMAN Oli erittäin ilahduttavaa huomata, että jo Marmon (1963, s. 16) mitä ilmeisimmin kuvaamia, joskaan ei törmäyssyntyisiksi tulkitsemia Keurusselän
LisätiedotHYDROTERMISEN. GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN KUUSAMON~ Y ~ S S A
Q 19/46] 3/1998/1 KUUSAMO Pertti Turunen 4.6.1998 ARKISTOKAPPALE GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Työraportti HYDROTERMISEN MUUTTUMISEN VAIKUTUS KIVIEN PETROFYSIKAALISIIN OMINAISUUKSIIN
LisätiedotMETEORIITTI- TÖRMÄYS- KRAATERIT. maan ja taivaan kohtauspaikat. Luku 12. Martti Lehtinen
Luku 12 METEORIITTI- TÖRMÄYS- KRAATERIT maan ja taivaan kohtauspaikat Martti Lehtinen L U K U 1 2 M E T E O R I I T T I T Ö R M Ä Y S K R A A T E R I T 327 Koulussa opittiin aikoinaan, että Suomessa on
LisätiedotMAAN KOSMISET ARVET - TÖRMÄYSRAKENTEET
ASTERISKI Tähtitieteellinen yhdistys Vaasan Andromeda ry Astronomiska föreningen Vasa Andromeda rf Jäsenlehti Hinta - Pris 5 2014 - Medlemstidning Satu Hietala, Geologian tutkimuskeskus MAAN KOSMISET ARVET
LisätiedotPohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana
Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic
Lisätiedot(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.
Tehtävä 1 Oletetaan, että ruiskutussuuttimen nestepisaroiden halkaisija d riippuu suuttimen halkaisijasta D, suihkun nopeudesta V sekä nesteen tiheydestä ρ, viskositeetista µ ja pintajännityksestä σ. (a)
LisätiedotMaster's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.
Master's Programme in Life Science Technologies (LifeTech) Prof. Juho Rousu Director of the Life Science Technologies programme 3.1.2017 Life Science Technologies Where Life Sciences meet with Technology
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 2: Kaasujen kineettistä teoriaa Pe 26.2.2016 1 AIHEET 1. Maxwellin-Boltzmannin
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES
LisätiedotCopyright 2008 Pearson Education, Inc., publishing as Pearson Addison-Wesley.
Newtonin painovoimateoria Knight Ch. 13 Saturnuksen renkaat koostuvat lukemattomista pölyhiukkasista ja jääkappaleista, suurimmat rantapallon kokoisia. Lisäksi Saturnusta kiertää ainakin 60 kuuta. Niiden
LisätiedotKeskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE
Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto
LisätiedotPLANETAARINEN GEOFYSIIKKA 2011
PLANETAARINEN GEOFYSIIKKA 2011 Aikataulu, Kl 2011- Periodit III&IV; Luennoitsijat L.J. Pesonen, M. Poutanen ja K. Muinonen; kurssiassistenttina Olli Wilkman Luennot maanantaisin klo 12-14 Physicum E206
LisätiedotLoppuraportti malminetsintälupahakemuksesta Kelujärvi (ulosrajattu osa) ML2013:
Loppuraportti malminetsintälupahakemuksesta Kelujärvi (ulosrajattu osa) ML2013:0088-02 Raportin laatinut: Juho Haverinen Raportin tunnus: Kelujärvi ML2013:0088-02_Loppuraportti Päivämäärä: 17.12.2014 Sivumäärä:
LisätiedotL a = L l. rv a = Rv l v l = r R v a = v a 1, 5
Tehtävä a) Energia ja rataliikemäärämomentti säilyy. Maa on r = AU päässä auringosta. Mars on auringosta keskimäärin R =, 5AU päässä. Merkitään luotaimen massaa m(vaikka kuten tullaan huomaamaan sitä ei
LisätiedotPOROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS SOLIDS
STUK-YTO-TR 215 / JUNE 2006 POROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS SOLIDS P. Klobes, M. Siitari-Kauppi, K-H. Hellmuth STUK-YTO-TR 215 / JUNE 2006 POROSITY CHARACTERIZATION OF SELECTED NANOPOROUS
LisätiedotOPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding
OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual
LisätiedotKULJETUSSUUREET Kuljetussuureilla tai -ominaisuuksilla tarkoitetaan kaasumaisen, nestemäisen tai kiinteän väliaineen kykyä siirtää ainetta, energiaa, tai jotain muuta fysikaalista ominaisuutta paikasta
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Touko Herranen Luento 2: kineettistä kaasuteoriaa Pe 24.2.2017 1 Aiheet tänään 1. Maxwellin ja Boltzmannin
LisätiedotGeologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006.
Geologian tutkimuskeskus Q 19/2041/2006/1 20.11.2006 Espoo JÄTEKASOJEN PAINUMAHAVAINTOJA ÄMMÄSSUON JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSESSA 1999-2006 Seppo Elo - 2 - GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Seppo Elo KUVAILULEHTI
LisätiedotGeoChem. Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka
GeoChem Havainnot uraanin käyttäytymisestä kiteisissä kivissä 2006-2010 Mira Markovaara-Koivisto Teknillinen korkeakoulu, Geoympäristötekniikka 15.2.2008 KYT2010 seminaari - Kalliokulkeutuminen Helsingin
Lisätiedot-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos
r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen
LisätiedotXXII GEOFYSIIKAN PÄIVÄT
GEOFYSIIKAN SEURA GEOFYSISKA SÄLLSKAPET GEOPHYSICAL SOCIETY OF FINLAND XXII GEOFYSIIKAN PÄIVÄT Helsingissä 19. 20.5. 2005 Toimittaneet Ari Viljanen ja Päivi Mäntyniemi HELSINKI 2005 GEOFYSIIKAN SEURA
LisätiedotTuloksia ja kokemuksia / results and experiences
EUROPEAN REGIONAL DEVELOPMENT FUND INTERREG IVC 2007-2013 interregional cooperation across Europe Tuloksia ja kokemuksia / results and experiences Interreg IVC/ Interreg Europe 26 May 2015, Helsinki INTERREG
LisätiedotYrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi
Yrityksen informaatio- ja toimintoprosessien optimointi V-S Teknologiateollisuus ry vaalikokous 10.11.2008 Thomas Westerholm Åbo Akademi PBI Research Institute Teknologisen kehityksen taustalla Copyright
LisätiedotKiinteän maan geofysiikan uudet laboratoriot Kumpulassa
Kiinteän maan geofysiikan uudet laboratoriot Kumpulassa LAURI J. PESONEN Kiinteän maan geofysiikka on oppi Maapallon rakenteesta, koostumuksesta ja kehityksestä. Näitä asioita tutkitaan teorioiden, havaintojen,
LisätiedotGeofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa
Geofysiikan laboratoriopalvelut Geologian tutkimuskeskuksessa Meri Liisa Airo, Liisa Kivekäs, Tuula Laine, Matti Leino, Satu Mertanen, Heikki Säävuori ja Satu Vuoriainen Geologian tutkimuskeskus Abstract
LisätiedotGreen Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?
Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotJulkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)
Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti
LisätiedotSuomen kallioperä. Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty
Suomen kallioperä Svekofenniset kivilajit eli Etelä- ja Keski-Suomen synty Svekofenninen orogenia Pääosin 1900 1875 miljoonaa vuotta vanha Pohjoisreunaltaan osin 1930 1910 miljoonaa vuotta Orogenia ja
LisätiedotKallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja. ja lähiympäristössä
Geologian Päivä Nuuksio 14.9.2013 Kallioperän ruhjevyöhykkeet Nuuksiossa ja lähiympäristössä Teemu Lindqvist Pietari Skyttä HY Geologia Taustakuva: Copyright Pietari Skyttä 1 Kallioperä koostuu mekaanisilta
LisätiedotStormwater filtration unit
Stormwater filtration unit Background, concept and applied design work Olli Hakala 2018 WSP Finland Aalto university Kyttä ym. 2014. Veden äärellä kysely, ENTJUSTESS-hanke. Aalto yliopisto. STORMWATER
LisätiedotSuomen kallioperä. Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta
Suomen kallioperä Rapakiviä nuoremmat tapahtumat eli viimeiset 1500 miljoonaa vuotta Metamorfoitumattomat sedimenttikivet Satakunnan, Muhoksen ja Hailuodon muodostumat Iältään 1600 600 miljoonaa vuotta
LisätiedotPienkappaleita läheltä ja kaukaa
Pienkappaleita läheltä ja kaukaa Karri Muinonen 1,2 1 Fysiikan laitos, Helsingin yliopisto 2 Geodeettinen laitos Planetaarinen geofysiikka, luento 7. 2. 2011 Johdantoa Tänään 7. 2. 2011 tunnetaan 7675
LisätiedotTietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee. Olli Martikainen 19.3.2013
Tietotekniikka ei riitä palvelujen tuottavuus ratkaisee Olli Martikainen 19.3.2013 Miten tuottavuus syntyy? 1. Miten tuottavuus syntyy? Tuotanto voidaan kuvata työhön vaadittavien investointien ja itse
LisätiedotSuomen kallioperä. Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen
Suomen kallioperä Erittäin lyhyt ja yksinkertaistava johdatus erittäin pitkään ja monimutkaiseen aiheeseen Muutama muistettava asia kallioperästämme Suomi sijaitsee Fennoscandian kilpialueella Kilpialue
LisätiedotIntroduction to Automotive Structure
Supakit Rooppakhun Introduction to Automotive Structure The main purpose is to: Support all the major components and sub assemblies making up the complete vehicle Carry the passengers and/or payload in
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 12.12.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.2.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
GWh / kk GWh / month Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 24.4.219 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 5 4 3 2 1 1 17 2 17 3 17 4 17 5 17 6 17 7 17 8
LisätiedotRekisteröiminen - FAQ
Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,
LisätiedotPohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua
Pohjavesimallinnus osana vesivarojen hallintaa ja pohjaveden oton suunnittelua Pekka Rossi Tutkijatohtori Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Vesi- ja ympäristötekniikan
LisätiedotThe BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region
The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause
Lisätiedotpirstekartioiden tarkastelua
Keurusselän pirstekartioiden tarkastelua KARI A. KINNUNEN JA SATU HIETALA Vuonna 2003 geologian opiskelija Satu Hietala löysi Keurusselän rantakallioilta rakenteita, jotka silmämääräisesti muistuttivat
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, ASIAKASRATKAISUT FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, CLIENT SERVICES
LisätiedotBIOENV Laitoskokous Departmental Meeting
BIOENV Laitoskokous Departmental Meeting 4.4.2014 Asialista/Agenda Uudet tohtoriohjelman ohjeet Laitoksen pelastussuunnitelma Tiloihin liittyviä asioita Kehityskeskustelut keväällä 2014 koko henkilökunnan
LisätiedotVäitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely
1 Väitöskirjan kirjoittaminen ja viimeistely Pekka Kohti tohtorin tutkintoa 19.4.2017 UniOGS 2 Ensimmäinen versio väitöskirjasta Käytä Acta -kirjoituspohjaa Aloita väitöskirjan / yhteenvedon tekeminen
LisätiedotKompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama
ESY Q16.2/2006/5 16.11.2006 Espoo Kompleksilukujen käyttö sähkömagneettisia kaavoja johdettaessa Matti Oksama GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI 16.11.2006 Tekijät Matti Oksama Raportin laji Tutkimusraportti
LisätiedotTyöelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu
Työelämän murros - Millaisesta työstä eläke karttuu tulevaisuudessa? Työeläkekoulu 28.3.2017 Elina Laavi yhteiskuntasuhteiden päällikkö Työeläkevakuuttajat Tela Twitter: @elinalaavi 1970-luku Viisi prosenttia
LisätiedotViipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa
Viipurin pamaus! Suomalaisen supertulivuoren anatomiaa Iänmäärityksiä ja isotooppigeokemiaa Aku Heinonen, FT Geotieteiden ja maantieteen laitos Helsingin yliopisto Suomalaisen Tiedeakatemian Nuorten tutkijoiden
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotResearch in Chemistry Education
Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.
LisätiedotAstrobiologia Uudet tiekartat. URSA /Cygnus-leiri Vihti 26.7.2013 Kirsi Lehto
Astrobiologia Uudet tiekartat URSA /Cygnus-leiri Vihti 26.7.2013 Kirsi Lehto Astrobiologia mitä se on? Astrobiologia mitä se on? elämän synty, evoluutio, esiintyminen ja kohtalo Maassa ja Maailmankaikkeudessa
LisätiedotENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!
ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä
LisätiedotMetra ERW 700. Energialaskuri
Metra ERW 700 Energialaskuri 2013 2 Energialaskuri ERW 700 sisältää monipuoliset laskentaominaisuudet erilaisten virtausten energialaskentaan. Höyryn, lauhteen, maakaasun, ilman jne. ominaisuudet ovat
LisätiedotCFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen. Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi
CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, TkT (Prof. Timo Hyppänen) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiajärjestelmät Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi 1 CFD LTY:ssä Energia- ja ympäristötekniikan
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotURJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO NIKKELIMALMINETSINNÄSSÄ 1997
RAPORTTITIEDOSTO N:O 4689 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Espoon yksikkö M19/2114/2002/1/10 URJALA KYLMÄKOSKI Espoossa 30.8.2002 Markku Tiainen URJALAN KYLMÄKOSKEN ALUEEN TIHENNETTY MOREENIGEOKEMIALLINEN NÄYTTEENOTTO
LisätiedotLoppu- ja vuosiraportti malminetsintälupahakemuksesta Kelujärvi ML2013:
Loppu- ja vuosiraportti malminetsintälupahakemuksesta Kelujärvi ML2013:0088-01 Raportin laatinut: Juho Haverinen Raportin tunnus: Kelujärvi ML2013:0088-01_Loppuraportti Päivämäärä: 17.10.2015 Sivumäärä:
LisätiedotWP3 Decision Support Technologies
WP3 Decision Support Technologies 1 WP3 Decision Support Technologies WP Leader: Jarmo Laitinen Proposed budget: 185 000, VTT 100 000, TUT 85 000. WP3 focuses in utilizing decision support technologies
LisätiedotWien R-J /home/heikki/cele2008_2010/musta_kappale_approksimaatio Wed Mar 13 15:33:
1.2 T=12000 K 10 2 T=12000 K 1.0 Wien R-J 10 0 Wien R-J B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 0.8 0.6 0.4 B λ (10 15 W/m 3 /sterad) 10-2 10-4 10-6 10-8 0.2 10-10 0.0 0 200 400 600 800 1000 nm 10-12 10 0 10 1 10 2
LisätiedotMineral Deposit Report Page 1 OF Geological Survey of Finland
Mineral Deposit Report Page 1 OF 17 19.06.2017 Kuuhkamo Occurence type: occurrence Commodity Rank Total Total production Total resource Importance measure zinc 1 6000 t 6000 t Occurrence silver 3 lead
LisätiedotSisällys1 uettelo. Ki1-ja1 lisuusvii tteet Liitteet. 3. Alueen geofysikaalinen kuvaus. 3.2 Geofysikaaliset kartat. 4. Tulkinnat. 1.
Sisällys1 uettelo 1. Johdanto 2. Tutkimusal ue 3. Alueen geofysikaalinen kuvaus 3.1 Aikaisemmat tutkimukset 3.2 Geofysikaaliset kartat 3.3 Petl-ofysikaalinen aineisto ja sen analyysi 4. Tulkinnat 4.1 Liagneettiset
LisätiedotSuomen kallioperä. Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat
Suomen kallioperä Arkeeinen aika eli 2500 miljoonaa vuotta vanhemmat tapahtumat Arkeeinen alue Arkeeinen = 4000 2500 miljoonaa vuotta sitten Pääosa Itä- ja Pohjois-Suomesta Ensimmäinen päävaihe 2840 2790
LisätiedotICAPOLI. Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital
ICAPOLI Exploring Economic Impacts of National Intangible Capital Aineeton pääoma mikä on sen merkitys ja voiko sitä mitata? Tekes Round Table 27.3.2014 Prof. Pirjo Ståhle Näkökulmia aineettomaan talouteen
LisätiedotYksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016
Yksi elämä -hanke Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016 Johdanto Tämän kyselytutkimuksen Yksi elämä hankkeelle on toteuttanut YouGov Finland Tiedot kerättiin web-kyselynä 2.11. 6.11.2016
LisätiedotThe CCR Model and Production Correspondence
The CCR Model and Production Correspondence Tim Schöneberg The 19th of September Agenda Introduction Definitions Production Possiblity Set CCR Model and the Dual Problem Input excesses and output shortfalls
LisätiedotPOSTGLASIAALISIIRROKSET
POSTGLASIAALISIIRROKSET Jukka-Pekka Palmu 3.12.2015 1 Sisältö Jäätiköitymiset ja postglasiaalisiirrokset (PGS) LiDAR uusi työkalu PGS-työhön PGSdyn-projekti Esimerkkejä tutkimuksista 3.12.2015 2 Fennoskandian
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotIdeaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua
Ideaalikaasulaki Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua ja tilanmuuttujat (yhä) paine, tilavuus ja lämpötila Isobaari, kun paine on vakio Kaksi
LisätiedotMatti Sarvimäki. July 2010. 10/2009 Senior Researcher Government Institute for Economic Research, Helsinki
Department of Economics Aalto University School of Economics P.O. Box 21240, 00076 Aalto Helsinki, Finland Tel: +358(0)40 304 5515 m.sarvimaki@lse.ac.uk http://hse-econ./sarvimaki/ Matti Sarvimäki July
LisätiedotMasennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
LisätiedotViral DNA as a model for coil to globule transition
Viral DNA as a model for coil to globule transition Marina Rossi Lab. of complex fluids and molecular biophysics LITA (Segrate) UNIVERSITA DEGLI STUDI DI MILANO - PhD Workshop October 14 th, 2013 Temperature
LisätiedotKaakkois-Suomen kallioperän synty. Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8.
Kaakkois-Suomen kallioperän synty Juha Karhu Helsingin yliopisto, Suomen Kansallinen Geologian Komitea Geologian päivä 27.8.2016, Imatra Kaakkos-Suomen kallioperä www.helsinki.fi/yliopisto 30.8.2016 1
Lisätiedot03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN
78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 23.1.218 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11
LisätiedotFinland, Data Sources Last revision: 01-11-2011
Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen
LisätiedotMiksi mobiilioppiminen?
we mobilize change Miksi mobiilioppiminen? Pääsy Metodi Tulos Työryhmät Rajallinen Intensiiviset 1-2 päivää, sitten unohdus Vaihteleva Kasvokkain tapahtuva ohjaaminen Rajallinen Henkilökohtainen kouluttaja
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 25.9.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 17 2 17
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 31.1.2 1 () Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotMilloin. kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus. Turun perustustenvahvistuksesta
Milloin kannattaa paaluttaa? Väitöstutkimus Turun perustustenvahvistuksesta Jouko Lehtonen 26.1.2012 Perustustenvahvistushanke; rakennuttajan näkökulmia tekniikkaan, talouteen ja projektinhallintaan Underpinning
LisätiedotSalasanan vaihto uuteen / How to change password
Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY
T013 Liite 1.03 / Appendix 1.03 Sivu / Page 1(8) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TYÖTERVEYSLAITOS, LABORATORIOTOIMINTA FINNISH INSTITUTE OF OCCUPATIONAL HEALTH, LABORATORIES
LisätiedotMiten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa
Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14
LisätiedotMagneettisen suskeptibiliteetin mittaukset eri vaihtovirtakentissä Fredrik Karell, Satu Mertanen ja Matti Leino
Etelä-Suomen yksikkö Q16/2009/27 29.4.2009 Espoo Magneettisen suskeptibiliteetin mittaukset eri vaihtovirtakentissä Fredrik Karell, Satu Mertanen ja Matti Leino Magneettisen suskeptibilieetin mittaukset
LisätiedotHeisingin kaupungin tietokeskus Helsingfors stads faktacentral City of Helsinki Urban Facts 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL AMENITIES, ARCHITECTURAL
Heisingin kaupungin tietokeskus - /igc' ^' 0N THE EFFECTS 0F URBAN NATURAL TIEOUSTELUT FÖRFÄGNINGAR INQUIRIES Henrik Lönnqvist, p. - tel. 09 310 36534 etunimi.sukunimi@hel.fi JULKAISIJA UTGIVARE PUBLISHER
LisätiedotLand-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area
Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature
LisätiedotSähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source
Sähköntuotannon polttoaineet ja CO 2 päästöt 18.9.218 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh / month 5 4 3 2 1 7 16 8 16 9 16 1 16 11 16 12 16 1 17
LisätiedotNational Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007
National Building Code of Finland, Part D1, Building Water Supply and Sewerage Systems, Regulations and guidelines 2007 Chapter 2.4 Jukka Räisä 1 WATER PIPES PLACEMENT 2.4.1 Regulation Water pipe and its
LisätiedotUse of spatial data in the new production environment and in a data warehouse
Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
Lisätiedotmonitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof.
Epätäydellisen preferenssiinformaation hyödyntäminen monitavoitteisissa päätöspuissa (Valmiin työn esittely) Mio Parmi 15.1.2018 Ohjaaja: Prof. Kai Virtanen Valvoja: Prof. Kai Virtanen Tausta Päätöspuu
LisätiedotFighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds
PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient
LisätiedotCurriculum. Gym card
A new school year Curriculum Fast Track Final Grading Gym card TET A new school year Work Ethic Detention Own work Organisation and independence Wilma TMU Support Services Well-Being CURRICULUM FAST TRACK
Lisätiedot