VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 9/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 9/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos Valtion henkilöstön aseman järjestäminen organisaation muutostilanteissa VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS SOVELTAMISOHJEINEEN 1 JOHDANTO Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen valtion henkilöstöpolitiikan linjasta. Sen tavoitteena oli varautua ikärakenteen muutoksesta johtuviin toimiin valtionhallinnossa. Tämä päätös täydentää vuoden 2001 periaatepäätöstä. Valtionhallinnon toimintojen kehittäminen edellyttää vuoden 2001 periaatepäätöksen täydentämistä siten, että se vastaa myös henkilöstöjohtamisen ajankohtaisiin tarpeisiin lähivuosina. Merkittävimmät käynnissä olevat kehittämistoimet ovat valtionhallinnon tuottavuuden parantaminen ja toimintojen alueellistaminen. Tämän periaatepäätöksen tarkoituksena on vahvistaa yhtenäiset toimintatavat valtionhallinnon organisaatioiden muutostilanteisiin ja henkilöstön aseman turvaamiseen ja tukea muutosten hallintaa ja laadukasta johtamista. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön siirtymisvelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty. Puolustusvoimien henkilöstön asema turvataan ensisijassa valtioneuvoston Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta antaman selonteon (VNS 6/2004) edellyttämällä tavalla. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henkilöstön siirtymisvelvollisuudesta noudatetaan, mitä edellä on sanottu. Tämän lisäksi otetaan huomioon tässä päätöksessä todettu. VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL VALTIONEUVOSTO PUH. (09) 16001

2 2 (12) 2 JOHTAMISEN PERIAATTEET ALUEELLISTAMISEN JA TUOTTAVUUSTOIMENPI- TEIDEN JOHDOSTA Seuraavat henkilöstöjohtamisen periaatteet ovat keskeisiä vuosina toteutettavissa muutoksissa: Periaatepäätöksessä mainittuja toimintatapoja noudatetaan sekä virka- että työsopimussuhteiseen henkilöstöön. Valtion budjettitalouden piirissä pääasiallisena palvelussuhteen lajina on virkasuhde. Muutostilanteissa palvelussuhdelaji voi muuttua. Siirtyminen työsuhteesta virkasuhteeseen edellyttää, että työsuhteessa ollut työntekijä nimitetään virkasuhteeseen. Kun asianomainen henkilö on nimitetty virkasuhteeseen, hän irtisanoutuu työsopimussuhteestaan ja siirtyy työskentelemään virkasuhteessa. Siirryttäessä virkasuhteesta työsopimussuhteeseen allekirjoitetaan työsopimus virkasuhteen aikana. Työsopimuksen solmimisen jälkeen virkamies irtisanoutuu virkasuhteesta ja aloittaa työskentelyn työsopimussuhteessa muutoksen voimaantuloajankohtana. Periaatepäätöksessä mainittua asteittain laajenevaa toimintatapaa käytetään alueellistamisesta, tuottavuusohjelmasta ja tuottavuudesta johtuviin henkilöstöjärjestelyihin. Periaatepäätöksessä käytetään käsitteitä alueellistaminen ja tuottavuus (mm. tuottavuuden parantaminen, tuottavuustoimenpiteet ja tuottavuusohjelma). Tuottavuuskäsite sisältää palvelukeskusten perustamisen. Toimintayksiköllä tarkoitetaan tässä ministeriötä ja sen alaista virastoa tai muuta valtion budjettitalouden piirissä olevaa toimintayksikköä. Käsitteitä organisaatio ja toimintayksikkö käytetään synonyymeinä. Käsitteitä ministeriö ja virasto käytetään silloin, kun tekstissä on tarpeen tehdä erottelu näiden toimintayksiköiden välille.

3 3 (12) 1. Palvelussuhteen jatkuvuuden turvaamista valtiolla edesauttaa, että henkilöstö on valmis siirtymään uuteen yksikköön tai uusiin tehtäviin omalla työssäkäyntialueellaan (työministeriön asetus työssäkäyntialueista 1368/2002) työhallinnon säännösten ja käytäntöjen mukaisesti. Valmiudella tarkoitetaan myönteistä suhtautumista muutostilanteisiin, vaikka muutos aiheuttaa aina pelon ja epävarmuuden kokemusta. Organisaatio- ja yksilötason yhteistoiminnallinen muutoksenhallinta edellyttää tietoja muun muassa muutoksen henkilöstövaikutuksista. Tietojen perusteella jokaisen henkilön, jonka tehtäviä muutos koskee, on mahdollista tehdä tilannearvio tulevaisuudestaan valtionhallinnon palveluksessa. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat tässä periaatepäätöksessä pääsääntöisesti henkilön asuinpaikkakunta sekä paikkakunnat, joilla henkilön asuinpaikkakunnalta yleisesti käydään töissä, tai joissa tavanomainen päivittäinen työssäkäynti on mahdollista asuinpaikkakunnalta. Työministeriö vahvistaa kuntakohtaiset työssäkäyntialueet työministeriön asetuksella. Tehtävien vastaanottaminen työssäkäyntialueella on pääsääntö. Jos kuitenkin tarjottava työ työssäkäyntialueella tuottaa henkilölle kohtuuttomia vaikeuksia, pääsäännöstä voidaan tällöin poiketa.

4 4 (12) 2. Kun valtiolle rekrytoidaan uutta henkilöstöä vuosina , henkilöstön valintatilanteet käynnistetään selvittämällä, onko valtionhallinnossa tarjolla alueellistamis- tai tuottavuustoimien vuoksi vapautuvaa henkilöstöä. Ministeriöiden vastuulla on huolehtia hallinnonaloillaan siitä, että selvitykset tehdään. Selvittäminen tapahtuu käyttämällä menettelytapoja, jotka on ohjeistettu valtiovarainministeriön henkilöstöosaston VTML Extranet virkajärjestelyt -toiminnon sivuilla osoitteessa (Työnantajafoorumi Virkajärjestelyt-toiminto pähkinän kuoressa). Jäljempänä soveltamisohjeessa VTML Extranet virkajärjestelyt -toiminnosta käytetään käsitettä virkajärjestelyt-toiminto. Virkajärjestelyt-toimintoa saavat käyttää vain työnantajan edustajat. Kaikkien toimintayksiköiden on käytettävä edellä mainittuja menettelytapoja. Avoimeksi tulevan viran ja tehtävän täyttäminen virkajärjestelyllä on siten ensisijainen toimintatapa ennen avointa hakumenettelyä. Viran ja tehtävän tulee olla ilmoitettuna virkajärjestelyt-toiminnossa seitsemän työpäivän ajan ennen sen avoimeksi julistamista. Virkajärjestelyt-toiminnon käyttäminen edellyttää, että toimintayksikössä nimetään vähintään yksi työnantajaa edustava henkilö, jonka tehtävänä on käydä päivittäin virkajärjestelyt-toiminnon sivuilla seuraamassa sinne tulevia ilmoituksia ja huolehtia oman virastonsa ilmoitusten laittamisesta mainituille sivuille. Tämä on tärkeää virkajärjestelytoiminnon tarkoituksen toteuttamiseksi. Samalla henkilö toimii yhteyshenkilönä Valtion työmarkkinalaitokseen virkajärjestelyt-toimintoa koskevissa asioissa. Valtion työmarkkinalaitoksen yhteyshenkilöt on ilmoitettu mainituilla sivuilla. Virkajärjestelyt-toimintoa ei käytetä periaatepäätöksessä mainitulla tavalla silloin, kun kyse on valtioneuvoston ja tasavallan presidentin nimittämistoimivaltaan kuuluvista viroista eikä haettaessa tehtävään, jonka virkanimike on käytössä vain asianomaisessa virastossa. Ilmoittamisvelvollisuus virkajärjestelyt-toiminnossa ei koske lyhyehköjä, alle vuoden kestäviä, määräaikaisia nimityksiä. Jos kuitenkin alle vuoden kestävä määräaikainen palvelussuhde on tarkoitus laittaa julkiseen hakuun, palvelussuhde on ilmoitettava virkajärjestelyt-toiminnossa ennen julkista hakua. Ilmoittaminen ei myöskään koske toimintayksikön muun kuin pysyväisluontoisen rahoituksen turvin tehtäviä määräaikaisia nimityksiä.

5 5 (12) 3. Organisaation muutostilanteessa nimetään muutosta valmistelevassa organisaatiossa johtaja, joka vastaa muutoksen toteutuksesta toimintayksikössä. Muutoksen onnistuneisuutta arvioidaan osana johtajan tulosvastuuta. Toimenpiteisiin muutoksen toteuttamiseksi on ryhdyttävä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöstön sijoittumista koskevat toimenpidesuunnitelmat valmistellaan organisaatiomuutosta koskevien päätösten valmistelun yhteydessä. Jos muutoksen yhteydessä muodostetaan uusi toimintayksikkö, muodostamista koskevissa suunnitelmissa on otettava huomioon toiminnan aloittamisen ajankohta. Sopivan ajankohdan valintaan vaikuttavia seikkoja ovat toiminnan turvaaminen, johdon valitseminen ja henkilöstön asemaa koskevat järjestelyt. Uutta toimintayksikköä muodostettaessa ministeriön tulee huolehtia siitä, että johtaja valitaan riittävän ajoissa. Hänet voidaan ottaa valmisteluvaiheessa ministeriön palvelukseen määräajaksi. Viraston vastuulla on tiedottaa henkilöstölle heti muutoksen suunnittelusta, valmistelusta sekä henkilöstön sijoittumista koskevasta suunnitelmasta. Tiedotuksen on jatkuttava säännöllisesti koko muutosvaiheen ajan. 3 YHTENÄISET TOIMINTATAVAT Tämän periaatepäätöksen mukaiset toimintatavat ilmentävät muun muassa valtioneuvoston vuonna 2001 antamaa ohjetta. Sen mukaan olemassa olevia toimintoja uudelleen sijoitettaessa ei valtion vakinaista henkilöstöä siirretä toiselle paikkakunnalle ilman suostumusta. Tämän henkilöstön asema turvataan muutenkin kulloinkin erikseen sovittavalla tavalla (Suunta alueelle, valtioneuvoston linjaukset ja ohjeet valtion toimintojen sijoittamiselle, valtioneuvoston kanslia 2001/4). Tämän vuoksi työnantajalla on periaatepäätöksen tarkoittamissa tilanteissa laissa edellytettyä laajempi velvollisuus tukea henkilöstön sijoittumista uusiin tehtäviin. 3.1 Tuottavuus, alueellistaminen ja palvelukeskusten perustaminen Tuottavuusohjelmiin ja alueellistamiseen perustuvissa henkilöstöjärjestelyissä noudatetaan vuosina seuraavia toimintatapoja. Niiden tarkoituksena on tukea muutoksen kohteena olevan henkilöstön sijoittumista työelämään ja ensisijaisesti valtionhallintoon. Toimintatavoilla pyritään turvaamaan myös ikääntyneen henkilöstön pysyminen työssä. Valtioneuvoston tarkoituksena on, että palvelussuhteen jatkuvuus valtiolla turvataan tuottavuuden parantamista ja alueellistamista koskevissa hankkeissa. Samalla näiden periaatteiden toteutumista edesauttaa, että henkilöstöllä on valmius muutoksiin ja siirtymiseen uuteen yksikköön tai uusiin työtehtäviin omalla työssäkäyntialueella.

6 6 (12) Henkilöstön tukemisessa noudatetaan asteittaista toimintatapaa. 1. Se toimintayksikön palveluksessa oleva henkilöstö, jonka tehtäviä muutos koskee ja jolle on tarjottavissa tehtäviä uudessa tai siirtyvässä organisaatiossa, siirtyy tämän organisaation palvelukseen. Tämä on ensisijainen tavoite. 2. Jos henkilö ei siirry, hänelle etsitään samanlaisia tai vastaavia tehtäviä asianomaisessa toimintayksikössä tai muussa saman hallinnonalan toimintayksikössä. 3. Jollei samalla hallinnonalalla ole tarjottavissa työtä tai jollei samalla hallinnonalalla tarjottava työ ole samalla työssäkäyntialueella, etsitään työtä toisen hallinnonalan toimintayksiköstä samalla työssäkäyntialueella. Työnantajan velvollisuudet ovat tämän periaatepäätöksen mukaisesti laajemmat kuin valtion virkamieslain 27 :n mukainen sijoittamisvelvollisuus (sama virasto). Periaatepäätöksen toimintatavat ovat ensisijaisia tuettaessa henkilöstön sijoittumista valtionhallintoon. Ensisijaisesti pyritään siihen, että henkilöstöllä on valmius siirtyä uuteen yksikköön. Jos tämä ei ole mahdollista, pyritään siihen, että henkilöllä on valmius vastaanottaa mahdollisuuksien mukaan tarjottavia uusia tehtäviä. Henkilöstön valmiudella on merkitystä aktiivisen, uusiin tehtäviin hakeutumisen onnistumiseksi. Tässä periaatepäätöksessä määriteltyjen toimintatapojen tarkoituksena on turvata henkilöstön palvelussuhteiden jatkuvuus muutostilanteissa. Valtioneuvoston tavoitteena on, että taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tapahtuvat irtisanomiset voidaan välttää tässä periaatepäätöksessä mainittuja toimintatapoja noudattaen. Periaatepäätöksessä on kuvattu asteittainen toimintatapa, jonka tarkoituksena on turvata henkilöstön asema ja tukea henkilöstön sijoittumista valtionhallintoon. Henkilöstön aseman turvaamiseen kuuluu myös henkilön oma aktiivisuus uusien tehtävien hakemisessa. Henkilöstöllä on oikeus tietää työnantajan toimenpiteiden laajuus, vaihtoehdot ja tarjotusta työstä kieltäytymisen seuraukset. Valtioneuvosto pyrkii siihen, että muutoksen kohteena oleva henkilöstö sijoittuu sellaisiin uusiin tehtäviin, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin vaativuudeltaan, työn luonteeltaan ja palkkaukseltaan henkilön tehtäviä muutoksen aikana.

7 7 (12) Valtio tukee työnantajana henkilöstön aktiivisuutta uuden työpaikan löytämiseen. Vastuu muutoksen toteuttamisesta on asianomaisella virastolla ja sitä ohjaavalla ministeriöllä. Erityisesti ministeriöllä on henkilöstön sijoittamisvastuu omalla hallinnonalallaan. Tukitoimenpiteet ovat toimintayksikön vastuulla, ja niiden tarkoituksena on turvata toiminnan jatkuvuus. Käytettävissä oleviin tukitoimiin kuuluvat muun muassa virkasiirrot, toimintayksiköiden välinen yhteistyö virkajärjestelyissä, uudelleen kouluttaminen, virkavapaus, joustavat työaikajärjestelyt, tietotekniikan hyödyntäminen, kannustimet henkilöstön hakeutumiseen muiden työnantajien palvelukseen ja riittävät henkilöresurssit tukitoimien järjestämiseen. Muutosturvatoimenpiteet on aloitettava hyvissä ajoin ennen tehtävien siirtymistä alueellistettavaan toimintoon tai palvelukeskukseen. Suositeltavaa on, että toimenpiteet käynnistetään viimeistään vuotta ennen kuin toiminta käynnistyy palvelukeskuksessa tai muussa uudessa toimintayksikössä. Muutosturvatoimenpiteillä tarkoitetaan työnantajan velvollisuutta tukea henkilöä sijoittumisessa sekä henkilön aktiivista hakeutumista uusiin tehtäviin. Toimintavelvollisuuttaan täyttäessään työnantajat noudattavat virkajärjestelyt-toiminnossa kuvattuja toimintatapoja. Henkilön sijoittumista edesauttava tukeminen alkaa viimeistään silloin, kun henkilöstön siirtymisestä tehdään päätös. Työnantaja tukee noin vuoden ajan niiden henkilöiden sijoittumista muihin tehtäviin, jotka eivät siirry tai jäävät ilman tehtäviä. Alueellisesti työnantajan velvollisuus tukea sijoittumista päättyy työn tarjoamiseen toiselta hallinnonalalta uusia tehtäviä hakevan henkilön omalla työssäkäyntialueella. Henkilöä on luonnollisesti tuettu sijoittumaan tätä ennen ensin omaan virastoon ja sen jälkeen omalle hallinnonalalleen. Sijoittumista edistävä tukeminen voi päättyä myös aikaisemmin, jos henkilö kieltäytyy vastaanottamasta tarjottua vaativuudeltaan vastaavaa työtä. Muutosta koskevan suunnittelun ja toteuttamisen yhteydessä käytetään hyväksi tietoa henkilöstön poistumasta. Tämän vuoksi on tärkeää, että tieto eläkkeelle siirtymisestä tulee esille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tieto voidaan saada esimerkiksi tulos- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä. Myös osaaikaeläkeratkaisut huomioidaan muutoksissa. Muutoksen kohteena olevassa toimintayksikössä virat ja tehtävät täytetään tarvittaessa määräajaksi (syynä viraston toimintaan liittyvä perusteltu syy) siihen saakka, kunnes organisaatiomuutos on toteutettu. Näin voidaan kerätä vakanssivarantoa uutta organisaatiota varten ja hyödyntää luonnollista poistumaa.

8 8 (12) Tukitoimet käynnistetään niin aikaisin kuin mahdollista. Valtionhallinnossa järjestetään uudelleensijoitusvalmennusta, jota annetaan ennen muutoksen toteutumista. Valmennuksen tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä uuden työn löytämiseen ja helpottaa sellaisen saantia. Periaatepäätöksessä mainitut tukitoimet ovat vain esimerkkiluettelo käytettävistä toimista. Toimintayksikkö voi suunnitella myös tässä mainitsemattomia tukitoimia edellyttäen, että ne edistävät henkilön aktiivista hakeutumista ja sijoittumista uuteen työpaikkaan. Lisäksi tukitoimien käyttämisen on tapahduttava toimintayksikön toimivallan puitteissa, ja ne on rahoitettava käytettävissä olevin määrärahoin. Toimintayksikkökohtaisista tukitoimista on aina neuvoteltava asianomaisen ministeriön kanssa. Muutostilanteissa käytettävät tukitoimet suunnitellaan yhteistoimintamenettelyssä henkilöstön edustajien kanssa. Käytettäväksi suunnitellut tukitoimet liitetään organisaation muutostilanteiden valmistelun yhteydessä tehtäviin suunnitelmiin. Riittävän pitkänä aikana toteutettavan muutoksen kestäessä on mahdollista selvittää, minkälaisia tukitoimia tarvitaan. Uudelleensijoitusvalmennuksessa käytetään hyväksi työhallinnon palveluja. Alueellistamisessa ja muussa tuottavuusohjelmassa käytettävät tukitoimet Alueellistamisiin ja muihin tuottavuusohjelmiin liittyvissä tukitoimissa voidaan noudattaa siirtymäaikaa. Siirtymäajalla tarkoitetaan enintään kolmen vuoden pituista aikaa, jonka kuluessa käytetään erilaisia tukitoimia muutoksen toteuttamiseksi. Tukitoimien tarkoituksena on toisaalta auttaa henkilöstöä siirtymään uusiin tehtäviin ja toisaalta auttaa löytämään tehtäviä valtionhallinnossa niille henkilöille, jotka eivät voi siirtyä. Tukitoimenpiteiden käyttämistä tehostaa se, että toimintayksiköt ovat muutostilanteissa yhteistyössä keskenään. Tarvittavan yhteistyön aloittaa toimintayksikkö, jonka henkilöstön sijoittamisesta ja aktiivisesta uusiin tehtäviin hakeutumisesta on kyse. Yhteistyön käynnistämiseen kuuluu esimerkiksi avautuvien virkojen ja tehtävien ilmoittamisesta huolehtiminen. Ministeriö vastaa hallinnonalansa virastojen yhteistyön järjestämisestä. Ministeriöt huolehtivat tätä tarkoitusta varten tarvittavasta yhteistyöstä, jotta hallinnonalojen välinen aktiivinen uusiin tehtäviin hakeutuminen ja sijoittuminen toteutuu.

9 9 (12) Esimerkkejä alueellistamisen ja muun tuottavuusohjelman yhteydessä käytettävistä tukitoimista Virkasiirrot. Virkoja voidaan siirtää toiseen virastoon tai toiselle hallinnonalalle valtion virkamieslain ja talousarviolain nojalla. Lisäksi virkamieslain nojalla virkamies voidaan suostumuksellaan siirtää määräajaksi työskentelemään toisessa virastossa tai muun työnantajan palveluksessa (20 ). Toimintayksiköiden välinen yhteistyö virkajärjestelyissä. Yhteistyön helpottamiseksi toimintayksiköt käyttävät virkajärjestelyyn liittyviä menettelytapoja. Uudelleenkouluttaminen. Koulutuksen on edistettävä uudelleensijoittumista. Vastaanottava virasto arvioi, minkälaista osaamista ja sen mukaista koulutusta virastossa tarvitaan. Virkavapaus. Siirtymistä toisella työssäkäyntialueella sijaitsevaan valtion toimintayksikköön voidaan tukea myöntämällä virkavapautta tai työstä vapautusta alkuvaiheessa (enintään kolmeksi vuodeksi). Virkavapautta voidaan myöntää myös silloin, kun henkilö työllistyy määräaikaiseen tehtävään. Henkilöllä ei kuitenkaan ole oikeutta palata vanhoihin tehtäviin, jos organisaation muutoksessa tehtävät ovat siirtyneet uuteen yksikköön. Tällaista henkilöä tuetaan sijoittumaan valtionhallintoon samalla tavalla kuin kyseessä olisi henkilö, joka ei siirry palvelukeskukseen tai alueellistettavaan toimintoon siirtymiselle. Joustavat työaikajärjestelmät. Muutostilanteissa on mahdollista käyttää joustavia työaikajärjestelyjä toimintayksikön toiminnan sekä valtion virka- ja työehtojen rajoissa. Etätyön hyödyntäminen. Uudet tietojärjestelmät ja verkossatyöskentely luovat edellytyksiä ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemiselle sekä osaamisen turvaamiselle toimintayksikön muutostilanteissa. Tämä tarkoittaa muun muassa mahdollisuutta järjestää työ etätyöksi. Valtiovarainministeriö on antanut ohjeen etätyöstä ( asiakirjat ohjeet). Riittävät henkilöresurssit tukitoimien järjestämiseen. On tärkeää, että toimintayksiköt pystyvät osoittamaan hallinnonaloiltaan riittävät henkilöresurssit tätä tehtävää varten. Muutostilanteita varten voidaan perustaa myös erityinen muutosturvatyöryhmä.

10 10 (12) 3.2 Henkilöstön asema muiden organisaatiomuutosten yhteydessä Liikelaitostaminen ja yhtiöittäminen Muu viraston lakkaaminen Virastoja liikelaitostettaessa ja yhtiöitettäessä henkilöstö siirtyy asianomaisen liikelaitoksen tai yhtiön palvelukseen. Yhtiöittäminen tarkoittaa tilanteita, joissa perustetaan uusi yhtiö viraston tai liikelaitoksen lakkauttamisen yhteydessä. Tällöin palvelussuhteen ehdoista sovitaan valtiolla noudatetun käytännön mukaisesti. Valtion toimintojen yhtiöittämistä koskeviin lakeihin sisällytetään säännökset, joiden mukaan lakkaavan viraston tai liikelaitoksen virkasuhteinen henkilöstö siirtyy perustettavan yhtiön palvelukseen työsopimussuhteiseen tehtävään. Kun valtion toimintayksikkö lakkaa ja sen tehtävät siirtyvät toiselle valtion toimintayksikölle, henkilöstö siirtyy tämän yksikön palvelukseen. Kun virasto lakkaa ja osa toiminnasta jatkuu toisessa virastossa, siirtyviä tehtäviä hoitanut henkilöstö siirtyy vastaavaa toimintaa jatkavan viraston palvelukseen. Eräät muut organisaatiomuutostilanteet Kun vain osa viraston tehtävistä yhtiöitetään tai viraston itsensä suorittamia tehtäviä ostetaan ulkopuoliselta taholta ja muutos koskee sekä virka- että työsopimussuhteista henkilöstöä, on tavoitteena järjestää henkilöstön asema samanlaisia periaatteita noudattaen palvelussuhteen lajista riippumatta. Tällöin on otettava huomioon voimassa oleva työlainsäädäntö ja oikeuskäytäntö sekä edellä esitetyt seikat. Valtion toimintojen kunnallistaminen Valtion toimintoja kunnallistettaessa pyritään noudattamaan kohdassa Muu viraston lakkaaminen mainittuja periaatteita ja sisällyttämään vastaavat säännökset kutakin kunnallistamistilannetta koskevaan erityislakiin tai mahdollisiin luovutussopimuksiin. 4 MINISTERIÖIDEN VASTUU Tässä periaatepäätöksessä mainittujen yhteisten toimintatapojen tarkoituksena on turvata organisaation toiminta ja henkilöstön ammatillinen osaaminen ja parantaa henkilöstön työmarkkinakelpoisuutta. Ministeriöllä on virastojen ohjausvastuu tämän tarkoituksen toteutumisessa. Ministeriöiden tehtävänä on määritellä vuoden 2006 loppuun mennessä yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteisten linjausten pohjalta henkilöstön kehittämisen periaatteet ja toteutusmuodot hallinnonaloillaan. Periaatteet toimitetaan valtiovarainministeriölle. Organisaation muutostilanteessa on tärkeää tehdä yhteistyötä työvoimahallinnon kanssa ja hyödyntää kattavasti työhallinnon palveluvalikoimaa. Työhallinto nimeää kuhunkin muutostilanteeseen yhdyshenkilön joko työvoimatoimistosta tai työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosastolta.

11 11 (12) 5 YHTEISTOIMINTA Yhteistoimintaan kuuluva neuvottelumenettely aloitetaan asian sellaisessa suunnitteluja valmisteluvaiheessa, jossa yhteistoiminnan tarkoituksena oleva vuorovaikutus sekä vaihtoehtoihin ja asiaan vaikuttaminen voi myös käytännössä toteutua. Menettelyn tarkoituksena on lisätä osapuolten tietoja sekä yhteneviä käsityksiä asiasta ja edistää yhteisymmärrykseen pääsyä. Henkilöstön edustajat otetaan mukaan henkilöstön asemaan vaikuttavien muutosten valmistelu- ja suunnitteluryhmiin. Yhteistoimintamenettelyssä on kiinnitettävä huomiota siihen, että mukana ovat ne tahot, joita yhteistoiminta-asia koskee. Ministeriön on huolehdittava hallinnonalansa yhteistoiminnasta. Kunkin viraston on käsiteltävä omassa yhteistoimintamenettelyssään omaa henkilöstöä koskevat muutokset. Valtiovarainministeriö tukee esimiehiä keskeisten organisaatiomuutosten toteuttamisessa. Se selvittää ja kehittää yhteistyössä valtion toimintayksiköiden kanssa toimivia muutosjohtamisen käytäntöjä ja viestii niistä hallintoon. 6 TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN YHTEISTYÖ Valtiovarainministeriö selvittää yhdessä valtion pääsopijajärjestöjen kanssa mahdollisuudet tukitoimiin, joiden tarkoituksena on kannustaa henkilöstöä hakeutumaan uuteen työhön. 7 SOVELTAMISOHJEET Valtiovarainministeriö antaa periaatepäätöksen soveltamisohjeet. 8 KUMOTTAVAT PERIAATEPÄÄTÖKSET Päätöksellä kumotaan periaatepäätökset henkilöstön aseman järjestämisestä valtionhallinnon organisaatiomuutostilanteissa (VNp ) ja henkilöstöä vähennettäessä noudatettavasta henkilöstöpolitiikasta (VNp ).

12 12 (12) Osastopäällikkö, valtion työmarkkinajohtaja Teuvo Metsäpelto Hallitusneuvos Kirsi Äijälä