SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA 2003

Transkriptio

1 SELVITYS KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA ,0 % 50,0 % 50,9 % 40,0 % 30,0 % 22,9 % 20,0 % 16,8 % 10,0 % 2,0 % 1,6 % 2,0 % 2,2 % 1,5 % 0,0 % AVOIN YLIOPISTO-OPETUS MUU OPETUS OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS TYÖVOIMAHALLINNON OSTAMA KOULUTUS LÄÄNINHALL. OSTAMA AMM. LISÄKOULUTUS TYÖNANTAJIEN TILAAMA KOULUTUS KV-, EU-RAH. TAI VAST. KOULUTUS OPPISOPIMUSTOIMISTOJEN OSTAMA KOULUTUS

2 SISÄLTÖ 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA Kesäyliopistolaitoksen kasvu Kesäyliopistojen hallinto Kesäyliopistojen toiminta-ajatus Opetusohjelmat ja yhteistyötahot KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA Opetustoiminta Opettajat Opiskelijat KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Tulot Menot TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA Taulukko 1 Kesäyliopistojen perustamisvuosi, ylläpitäjä, toimihenkilöiden ja toimipaikkojen lukumäärä sekä henkilötyövuodet Taulukko 2 Kaikkien kurssien/opintojaksojen lukumäärä, osallistumiset ja opetustunnit yhteensä Taulukko 3 Yhteenveto kesäyliopistojen toiminnasta Taulukko 4 Annetut opetustunnit pääasiallisen sisällön mukaan Taulukko 5 Avoimen yliopisto-opetuksen oppiaineiden lukumäärä korkeakouluittain Taulukko 6 Avoimena yliopisto-opetuksena järjestetyt opintojaksot Taulukko 7 Ammatillinen täydennyskoulutus Taulukko 8 Työvoimakoulutus ja ammatillinen täydennyskoulutus sekä muu opetus Taulukko 9 Opetushenkilökunta Taulukko 10 Opiskelijamäärä kesäyliopistoissa sekä avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneet Taulukko 11 Opiskelijoiden sukupuoli, ammatti ja kieli Taulukko 12 Opiskelijoiden ikä ja koulutustausta Taulukko 13 Opiskelijoiden kotipaikka Taulukko 14 Opintojen tarkoitus Taulukko 15 Tulot Taulukko 16 Eräitä suhdelukuja vuoden 2003 toiminnasta Suomen kesäyliopistot ry:n toimisto Pääsihteeri Mika Nirvi Yhteys- ja koulutusassistentti Pirita Posti Os. Rautatienkatu 26 A 4, TAMPERE Puh. (03) Faksi (03) info@kesayliopistot.fi :: Suomen kesäyliopistot ry:n julkaisu 1/2004

3 1. SUOMEN KESÄYLIOPISTOT RY. Kesäyliopistojen järjestäytynyt yhteistyö alkoi vuonna 1968, jolloin perustettiin niiden yhteistoimikunta. Vuodesta 1972 toimintaa on jatkanut Suomen kesäyliopistot ry. (rekisteröity ), joka toimii kesäyliopistojen valtakunnallisena yhteenliittymänä. Suomen kesäyliopistot ry:n jäseninä vuonna 2003 oli 19 kesäyliopistoa ylläpitävää yhteisöä. Suomen kesäyliopistot ry:n keskeisimpiin toimintoihin kuuluvat: - kesäyliopistojen edunvalvonta taloudellisissa ja säädöksellisissä asioissa - yhteydenpito mm. valtion- ja kuntien hallintoon sekä eri järjestöihin - koulutuspolitiikan seuraaminen ja siihen vaikuttaminen - kesäyliopistojen kansainvälistymisen ja verkostoitumisen edistäminen - yhteisten kehittämishankkeiden valtakunnallinen - suunnittelu ja koordinointi - kesäyliopistojen yhteistiedotuksesta vastaaminen - kesäyliopistotoimintaa kuvaavien selvitysten ja tilastojen laadinta Kesäyliopistojen toimintaa säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Suomen kesäyliopistot ry:n hallitukseen vuonna 2003 kuuluivat: opetusneuvos Pentti Silvennoinen (puheenjohtaja), professori, tiederehtori Aarre Heino (vpj.) sekä jäseninä rehtori Anneli Hietaluoma, sivistystoimenjohtaja Erkki Hämäläinen, kaupunginjohtaja Martti Jalkanen ja toiminnanjohtaja Helena Tiilikainen. Yhdistyksen pääsihteerinä toimi YM Mika Nirvi. 2. YLEISTÄ KESÄYLIOPISTOISTA 2.1. KESÄYLIOPISTOLAITOKSEN KASVU Ensimmäinen kesäyliopisto perustettiin vuonna 1912 Jyväskylään, toinen 1936 Turkuun ja kolmas 1951 Ouluun. Lähtökohtana olivat paikalliset koulutustarpeet, erityisesti opetusalan tarve saada yliopistotasoista täydennys- ja jatkokoulutusta. Monissa tapauksissa kesäyliopistot, paitsi toivat akateemisen koulutuksen korkeakoulupaikkakuntien ulkopuolisille alueille, myös muodostivat luontevan lähtökohdan korkeakoulun saamiselle sijaintipaikkakunnalleen. Kesäyliopistojen määrä kasvoi etenkin ja luvuilla, kun taas ja 1980-luvuilla laajeneminen tapahtui perustamalla kesäyliopistoille uusia toimipaikkoja. Alueellisuutta on lisätty edelleen järjestämällä koulutusta varsinaisten toimipaikkojen ulkopuolella. Kesäyliopistot järjestävät koulutusta myös ulkomailla, lähinnä eri Euroopan maissa. Vuonna 2003 Suomessa toimi 21 kesäyliopistoa. Niillä oli vakinaisia toimipaikkoja yhteensä 45 paikkakunnalla. Yksittäisiä koulutustapahtumia toimeenpantiin kaikkiaan 139 paikkakunnalla KESÄYLIOPISTOJEN HALLINTO Kesäyliopistojen ylläpitäjiä ovat pääsääntöisesti tätä toimintaa varten perustetut kesäyliopistoyhdistykset. Vuonna 2003 neljäntoista kesäyliopiston ylläpitäjänä oli kesäyliopisto- tai korkeakouluyhdistys, kolmen alueellinen kuntaliitto. Kahden kesäyliopiston ylläpitävänä organisaationa oli säätiö ja yhden kaupunki. Ahvenanmaan Högskolan på Åland:a piti yllä maakuntahallitus. Kesäyliopistoja ylläpitävissä organisaatioissa alueen kunnat ovat keskeisessä asemassa. Yli 50 % Suomen kunnista on kesäyliopistoa ylläpitävän yhdistyksen jäsenkunta. Kesäyliopistojen hallinto voidaan kuvata yleistäen seuraavasti: Kunnat (ym. ylläpitäjät) Kesäyliopistotoimintaa ylläpitävän yhdistyksen kokous Kesäyliopiston tiederehtori Yhdistyksen hallitus Rehtorin johtama kesäyliopiston toimisto Toiminnasta vastaa organisaation hallitus tai johtokunta. Hallintoelinten päätösten mukaisesta toiminnasta vastaa rehtori, toiminnanjohtaja tai johtaja riippuen mitä nimitystä kesäyliopisto käyttää. Entisistä rehtoreista käytetään nykyään nimitystä tiederehtori. Halutessaan kesäyliopisto on voinut myös pitäytyä rehtori-nimikkeessä. Tuottamiensa koulutuspalvelujen määrään verrattuna kesäyliopistot tulevat toimeen varsin pienellä hallintoja suunnitteluhenkilöstöllä. Vuonna 2003 niiden palveluksessa oli yhteensä 140 vakinaista toimihenkilöä KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA AJATUS Kesäyliopistot ovat yleishyödyllisiä, aikuiskoulutuksessa toimivia koulutuspalvelujen tuottajia, joiden tarkoituksena on organisoida ja kehittää alueellista koulutustarjontaa sekä päämääränä parantaa elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja lisätä toimintaympäristönsä hyvinvointia vapaan sivistystyön lain mukaisesti. 3

4 Kesäyliopistojen identiteetti muodostuu seuraavista asioista: - alueellisuus (palvelee kuntaa laajempaa väestöä ja sen tarpeita) - avoimuus (kaikilla on mahdollisuus osallistua) - korkea-asteen oppilaitos (mutta voi järjestää myös esim. toisen asteen koulutusta) - keskittyy koulutukseen ja koulutusta tukeviin oheispalveluihin - nopealiikkeisyys (raskaat, ratkaisuja hidastavat rakenteet puuttuvat) - virtuaalisuus (ei vakinaista opetushenkilökuntaa eikä omia rakennuksia) - verkottuneisuus - joustavuus (pystyvät vastaamaan erilaisiin tarpeisiin) - kustannustehokkuus (kiinteät kustannukset pieniä) - omistuspohja kunnallinen tai yksityinen. Kesäyliopistolaitoksen visio on, että kesäyliopistot ovat kiinteä osa Suomen avointa yliopistojärjestelmää ja ne järjestävät yleissivistävää ja ammatillista koulutusta. Erityisenä painopistealueena on yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on uusien alueellisten avoimen yliopisto- ja korkeakouluopetuksen oppimisreittien luominen sekä näitä tukevien korkeakoulutasoisten koulutus- ja kulttuuripalvelujen suunnittelutoteutus- ja palvelujärjestelmien rakentaminen yhteistyönä alueiden muiden toimijoiden kanssa. Kesäyliopistot nähdään visiossa taloudellisesti kilpailukykyisinä vapaan sivistystyön oppilaitoksina, jotka lisäävät korkea-asteen opetuksen saatavuutta maan eri puolilla. Kesäyliopistojärjestelmä on osa avointa yliopisto- ja korkeakoulujärjestelmää, joka täydentää alueellisesti ja joissakin tapauksissa myös sisällöllisesti yliopisto- ja korkeakouluverkkoa ja lisää näin alueellisesti koulutuksellista tasa-arvoa elinikäisen oppimisen ajatuksen mukaisesti. Toiminnassa huomioidaan erityiskehittämisalueena ns. avoimen yliopiston väylä, alueita palvelevat avoimen yliopiston opetuskokonaisuudet ja näitä tukevat uudet tieto- ja viestintätekniset opetusjärjestelyt. Kesäyliopistolaitoksen missioksi nähdään: Kesäyliopistot toimivat ympäristönsä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin edistäjinä ja ylläpitäjinä tarjoten sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluita eri asiakasryhmille. Aikuisväestön sivistyssisällöt ja ammattitaidot kaipaavat yhä useammin päivittämistä. Lisäksi syrjäytymistä aiheuttava työttömyys asettaa kesäyliopistoille haasteen toimia omalta osaltaan yhteiskunnallisesti haitallisten ilmiöiden lievittäjänä. Kesäyliopistolaitoksen tavoitteena on ylläpitää ja monipuolistaa väestön koulutusmahdollisuuksia ja edistää asiakaslähtöisessä koulutustoiminnassaan toiminta-alueensa kehittymistä. Tässä tarkoituksessa kesäyliopistot järjestävät: - avoimia yliopisto-opintoja ja muita korkea-asteen koulutuspalveluja ja niitä tukevaa asiakaskeskeistä opintoneuvontaa - ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta - ammatillis-sivistävää koulutusta - yleissivistävää koulutusta - luovan ja esittävän kulttuurin sekä harrastustoiminnan edistämiseen tähtäävää koulutusta - koulutukseen liittyvää ja sitä tukevaa kehittämisja palvelutoimintaa - ikäihmisten koulutustoimintaa - tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja lisäävää koulutusta OPETUSOHJELMAT JA YHTEISTYÖTAHOT Avoin yliopisto-opetus järjestetään yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa alueellisten koulutustarpeiden mukaan. Opetuksella on aina korkeakoulun vahvistus. Opetus toteutetaan korkeakoulun opetussuunnitelmien ja tutkintovaatimusten mukaisesti; se vastaa sisällöltään ja vaatimustasoltaan sekä opettajien pätevyyden osalta korkeakouluissa edellytettyä tasoa. Suoritetuista opinnoista annettavat todistukset ovat samanarvoisia kuin korkeakoulujen antamat vastaavat todistukset. Kesäyliopistot tuovat paikkakunnalleen useamman korkeakoulun opetusta. Ammatillinen lisäkoulutus toteutetaan joko lääninhallitusten ostamana tai työnantajien tilaamana henkilöstökoulutuksena tai omaehtoisena koulutuksena. Kesäyliopistot järjestävät myös oppisopimuskoulutusta. Ammatillisen lisäkoulutuksen suunnittelua ja koulutustarpeiden selvittämistä varten kesäyliopistoilla on kiinteät yhteydet eri ammattikuntien edustajiin, joista on muodostettu suunnittelu- ja ideointiryhmiä. Tällöin asiakas on koulutuksen suunnittelun keskiössä. Työttömille suunnattu työvoimakoulutus sekä Euroopan Sosiaalirahaston hankkeet toteutetaan alueellisten Työvoima- ja elinkeinokeskusten ostotoiminnan mukaisesti. Lisäksi kesäyliopistot järjestävät vapaatavoitteista koulutusta, joka on lähinnä kieltenopetusta sekä taideja kulttuurialojen koulutusta. Kahdeksan kesäyliopistoa järjestää ikääntyvien yliopistotoimintaa. Opetustarjonnallaan kesäyliopistot pystyvät vastaamaan myös nuorisoasteen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden korvaavien ja täydennysopintojen tarpeisiin. Kesäyliopistot toimivat yhteistyössä toimintaalueensa eri oppilaitosten kanssa. Opetus suunnitellaan vastaamaan alueellisiin tai valtakunnallisiin koulutustarpeisiin. Lisäksi kesäyliopistot organisoivat 4

5 ja ovat mukana toiminta-alueensa kansainvälistymisym. alueelliseen kehitykseen tähtäävissä koulutus- ja kehittämisprojekteissa. Aloitteet koulutuksen järjestämiseksi tulevat alueen kunnista, valtion paikallis- ja keskushallinnon viranomaisilta sekä elinkeinoelämän ja eri järjestöjen edustajilta. Kesäyliopistot ottavat mielellään vastaan koulutusta koskevia aloitteita myös yksityishenkilöiltä. 3. KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINTA VUONNA OPETUSTOIMINTA Vuonna 2003 kesäyliopistot järjestivät yhteensä kurssia/opintojaksoa opetustuntia osallistujalle. Kesäyliopistojen toiminta on nimestä huolimatta ympärivuotista. Varsinaisen kesälukukauden ( ) ulkopuolella järjestetään koulutuksesta puolet kaikista kursseista. Avointa yliopisto-opetusta järjestettiin yhteensä 16 eri korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaan. Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Tampereen yliopiston aineet muodostivat yhteensä n. puolet oppiaineista. Avoimen yliopisto-opetuksen osuus kaikista opintojaksoista oli 58 % ja opetustunneista 51 %. Suurin osa opintojaksoista oli kasvatustieteiden, humanististen ja yhteiskuntatieteiden alalta. Avoimen yliopistoopetuksen opintojaksoja järjestettiin kesäyliopistoissa vuonna 2003 kaikkiaan kpl, lukuun on laskettu sekä opetus ja siihen liittyvät kuulustelut että erillisinä kuulusteluina järjestetyt opintojaksot. Opetus oli tasoltaan pääasiassa alempia aineopintoja. Opintoviikkosuorituksia kertyi yhteensä Avoimen yliopisto-opetuksen opetustuntimäärä oli yhteensä ja opetukseen osallistumisia kertyi Ammatillisia täydennyskoulutuskursseja järjestettiin 1254 kpl, joka on 25 % kaikista kursseista. Opetusta annettiin tuntia, joka on 26 % kaikista opetustunneista. Kursseille osallistumisia kertyi yhteensä Muuta koulutusta järjestettiin 3.2. OPETTAJAT Kouluttajia ja opettajia oli kesäyliopistoissa vuonna 2003 yhteensä henkilöä. Kouluttajat ja opettajat ovat kurssi- ja koulutusohjelmakohtaisesti palkattuja, avoimessa yliopisto-opetuksessa yliopistojen opettajia sekä ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ero sisältöalueiden asiantuntijoita. Opettajista 36 % toimi avoimessa yliopisto-opetuksessa ja 64 % ammatillisessa täydennyskoulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Avoimen yliopisto-opetuksen opettajista 14 % oli professoreita ja dosentteja, 24 % korkeakoulun jatkotutkinnon (vähintään lisensiaattitutkinnon) suorittaneita ja 51 % korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kesäyliopistojen koko opettajakunnasta hieman yli neljäsosa asuu kesäyliopistopaikkakunnalla. Kesäyliopistot ovat alueellisia koulutusorganisaatioita, jotka käyttävät pääsääntöisesti toimipaikkakuntansa ulkopuolisia kouluttajia ja opettajia. Opettajista 2,5 % oli ulkomaalaisia OPISKELIJAT Kesäyliopistoissa opiskeli vuonna 2003: yhteensä opiskelijaa, joista opiskelijaa kirjoittautui avoimeen yliopisto-opetukseen, joista oli korkeakoulussa kirjoilla. Opiskelijamäärän kehitystä kuvaa kaavio 2. Kaavio Kesäyliopisto-opiskelijoiden määrä kurssia opetustuntia osallistujalle. Muu koulutus sisältää harrastustavoitteiset kielikurssit, lukiolaiskurssit, ikääntyvien yliopistotoiminnan sekä yleisötilaisuudet. 5

6 Opiskelijoiden ikäjakauma vuonna 2003 oli seuraava: alle 25-vuotiaita 15 % vuotiaita 24 % yli 40-vuotiaita 49 % ei tietoa 12 % Opiskelijoiden yleissivistävä pohjakoulutus oli seuraava: 32 % kansakoulu, keskikoulu tai peruskoulu 54 % lukio 14 % ei tietoa Opiskelijoiden ammatillinen koulutus jakaantui seuraavasti: 28 % korkeakoulututkinnon suorittaneet 6 % osa korkeakoulututkintoa 31 % keskiasteen tutkinnon suorittaneet 17 % ilman ammatillista koulutusta 17 % ei tietoa Opiskelijoiden ammattijakauma oli seuraava: 20 % opiskelijat ja koululaiset 12 % terveydenhuoltoalan työntekijät 13 % opettajat 13 % muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 11 % sosiaalialan työntekijät 8 % palvelualojen, teollisuuden ja maatalousalan työntekijät 10 % muut 12 % ei tietoa. Naisten osuus kesäyliopistojen opiskelijoista vuonna 2003 oli edelleen korkea, 76 %. Opiskelijoista 52 % ilmoitti kotipaikakseen kesäyliopistopaikkakunnan. Eli lähes puolet opiskelijoista tulivat kesäyliopistopaikkakunnan ulkopuolelta. Näiden paikkakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden ja myös opettajien työllistävät ym. kerrannaisvaikutukset ovat arvioitavissa varsin merkittäväksi kesäyliopiston sijaintipaikkakunnan eduksi. Luku ilmentää myös kesäyliopistotoiminnan alueellista luonnetta. Ulkomailla asuvien opiskelijoiden osuus oli 1,1 %. Vuonna 2003 ulkomailla asuvia opiskelijoita oli yhteensä 708. Lukumäärä koostuu pitkälti suomen kielen ja kulttuurin kursseille osallistuneista. 4. KESÄYLIOPISTO-OPISKELUN MERKITYS JA ERITYISPIIRTEET Innostunut ja välitön ilmapiiri, motivoituneet opiskelijat sekä koulutusryhmien heterogeenisuus on leimallista kesäyliopisto-opetukselle. Korkeakouluopiskelijoille kesäyliopisto merkitsee valinnanvaran lisääntymistä, korkeakoulurajat ylittävien opintojen mahdollistamista ja monitieteellisyyttä. Kesäyliopistot voidaan nähdä osana avoimen yliopisto-opetuksen yhteistyöverkostoa. Toiminnan tuloksellisuuden yksi tae on vapaaehtoisuus sekä opiskelijoiden että opettajien osalta. Korkeakoulujen perusopiskelijat lyhentävät kesäyliopisto-opinnoilla tutkintojensa suoritusaikoja osallistumalla tentteihin sekä luento- ja seminaariopetukseen kesäaikaan. Kesäyliopistot järjestävät useamman korkeakoulun tutkintovaatimusten mukaista opetusta, ja välittävät siten opiskelijoille niitä oppiaineita, joita oma korkeakoulu ei tarjoa. Kesäyliopistot voivat toimia yhteistyössä tenttitilaisuuksien järjestämisessä. Esimerkiksi Lapissa kesätöissä oleva Turun yliopiston opiskelija voi osallistua oman tiedekuntansa kesätenttiin Rovaniemellä, koska Turun kesäyliopisto ja Lapin kesäyliopisto sopivat järjestelyistä. Kesäyliopistot vastaavat vuosittaisella tuotoksellaan hyvinkin yhtä yliopistoa maassamme, sillä niissä suoritettiin esim. vuonna 2003 yhteensä opintoviikkosuoritusta, joka merkitsee lähes 350 yliopistollista perustutkintoa (á 160 ov). Alueellisina koulutusorganisaatioina kesäyliopistot vastaavat kuntaa laajemman väestön koulutustarpeisiin ja organisoivat toiminta-alueensa kansainvälistymistarpeisiin tähtääviä koulutus- ja kehittämisprojekteja. Ne voivat myös välittää eri eurooppalaisten yliopistojen ja korkeakoulujen koulutustarjontaa maahamme. Kesäyliopisto-opiskelijoilta tiedustellaan vuosittain opintojen tarkoitusta. Enemmistö (49 %) vuonna 2003 nimesi opintojen ammatillisen täydennyskoulutuksen, harrastuksenaan kesäyliopistoissa opiskeli 17 % ja korkeakoulututkinto oli tavoitteena 8 %:lla. 5. KESÄYLIOPISTOJEN TALOUS Kesäyliopistojen taloudellista toimintastrategiaa voidaan kuvata sanoilla joustavuus ja säästäväisyys. Hallinnolliset kulut on pystytty pitämään pieninä. Vuosien mittaan hallintoa ei ole paisutettu. Kesäyliopistoilla ei myöskään ole ollut omia kiinteistöjä, vaan opetus on järjestetty vuokratiloissa. Kesäyliopistojen kokonaistulot vuonna 2003 olivat yhteensä euroa (v yhteensä euroa). 6

7 5.1. TULOT Kesäyliopistojen tulot muodostuvat opiskelijamaksuista, kuntien maksuosuuksista ja valtion avustuksista, sekä opetushallinnon ja työvoimahallinnon koulutusostoista. Valtionavustuksen osuus kesäyliopistojen tulorahoituksesta on ollut suhteellisen vähäinen, joten toiminnan rahoitus on pääasiallisesti opiskelijamaksujen ja kuntien maksuosuuksien varassa. (Ks. Kaavio 3) Opiskelijamaksutuloja kesäyliopistoille kertyi vuonna 2003 yhteensä 6,5 miljoonaa euroa (v ,6 Meur.), joka on 47 % kesäyliopistojen kaikista tuloista. Valtionavustuksia (mm. opetusministeriö, eri keskusvirastot, läänien taidetoimikunnat) kesäyliopistot saivat kaikkiaan 3,9 miljoonaa euroa, joka oli n. 28 % kesäyliopistojen tuloista MENOT Opetushallitus kerää vuosittain kesäyliopistojen menot. Suomen kesäyliopistot ry kerää menoista kesäyliopistojen järjestämän avoimen yliopistoopetuksen tiedot. Lääninhallitusten, TE-keskusten, opetushallituksen, oppisopimustoimistojen ostaman koulutuksen sekä EU-hankkeiden arvo vuonna 2003 oli yhteensä euroa eli 5,1 % kaikista tuloista (v. 2002, 6,5%). Muut tulot olivat yhteensä euroa eli 2,6 % kaikista tuloista (v. 2002, 2,3%). Kesäyliopistoille osoitettujen kaikkien maksuosuuksien ja avustusten kokonaissumma oli vuonna 2003 yhteensä 6,2 Meur eli 45 % kesäyliopistojen kaikista tuloista (v yhteensä hieman vajaat 5,8 Meur, l. 42%). Kuntien maksuosuudet/avustukset olivat yhteensä 2,1 Meur eli 15 % kesäyliopistojen koko tulokertymästä (v %). KAAVIO 3: Kesäyliopistojen tulorakenne v.2003 OPISKELIJAMAKSUT 47 % OPPISOP.TOIMISTOJE N OSTAMA KOULUTUS 1 % TE-KESKUSTEN KOUL.OSTOT 1 % EU- YM. KANS.VÄL. RAHOITUS SEKÄ MUUT TULOT 5 % MUUT AVUSTUKSET 2 % KUNTIEN AVUSTUKSET 15 % OPH:N OSTAMAT TÄYD.KOUL.PALV. 1 % VALTION AVUSTUKSET 28 % 7

8 6. TIIVISTELMÄ KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA VUONNA kesäyliopistoa 140 vakinaista työntekijää tuntiopettajaa opiskelijaa osallistujaa opintojaksoa/kurssia opetustuntia 13,8 Meur tulot yhteensä KAAVIO: Annetut opetustunnit vuonna ,0 % 50,0 % 50,9 % 40,0 % 30,0 % 22,9 % 20,0 % 16,8 % 10,0 % 2,0 % 1,6 % 2,0 % 2,2 % 1,5 % 0,0 % AVOIN YLIOPISTO-OPETUS MUU OPETUS OMAEHTOINEN AMMATILLISSIVISTÄVÄ KOULUTUS TYÖVOIMAHALLINNON OSTAMA KOULUTUS LÄÄNINHALL. OSTAMA AMM. LISÄKOULUTUS TYÖNANTAJIEN TILAAMA KOULUTUS KV-, EU-RAH. TAI VAST. KOULUTUS OPPISOPIMUSTOIMISTOJEN OSTAMA KOULUTUS 8

9 TAULUKKO 1 KESÄYLIOPISTOJEN PERUSTAMISVUOSI, YLLÄPITÄJÄ, TOIMIHENKILÖIDEN JA TOIMIPAIKKOJEN LUKUMÄÄRÄ SEKÄ HENKILÖTYÖVUODET 2003 Perus- Toimi- Henkilö- Vakinaiset Yksitt. tamis- YLLÄPITÄVÄ YHTEISÖ henkilöt työvuodet toimi- kurssien vuosi * ** paikat pitopaikat*** Etelä- Karjala 1956 Itä-Suomen Yliopistoseura r.y. 9 7,1 2 2 Etelä-Pohjanmaa 1961 Etelä-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 6 4,2 5 7 Hangö 1966 Stiftelsen för Hangö sommaruniversitet 2 1,6 1 6 Helsingin seutu 1966 Helsingin seudun kesäyliopiston säätiö 7 10,6 1 1 Häme 1972 Hämeen liitto 7 5,6 1 8 Jyväskylä 1912 Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys r.y. 6 7, Kainuu 1968 Kainuun Korkeakouluyhdistys r.y. 5 4,6 3 4 Keski-Pohjanmaa 1965 Keski-Pohjanmaan Korkeakouluyhdistys r.y. 6 4,2 3 8 Kuopio 1956 Kuopion Yliopistoseura r.y. 11 9,7 4 4 Kymenlaakso 1967 Kymenlaakson liitto 5 5, Lappi 1962 Lapin Korkeakouluseura r.y. 5 4, Länsi-Suomi 1965 Länsi-Suomen Korkeakouluyhdistys r.y. 6 6,7 4 4 Mikkeli 1970 Mikkelin kesäkauppakorkeakoulun 4 4,0 1 5 kannatusyhdistys r.y. ***** Pohjois-Karjala 1966 Pohjois-Karjalan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 3 3,5 1 1 Pohjois-Pohjanmaa 1951 Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopistoseura r.y , Päijät-Häme 1963 Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys r.y. 7 5,3 1 4 Savonlinna 1965 Savonlinnan kesäyliopistoyhdistys r.y. 3 4,5 1 5 Tampere 1955 Tampereen kesäyliopistoyhdistys r.y. 7 12, Turku 1936 Turun Aikuiskoulutussäätiö 7 7, Vaasa 1960 Vaasan Kesäyliopisto - 3 5,0 2 5 Vasa Sommaruniversitet r.y. Åland 1969 Ålands Landskapstyrelse **** **** **** **** Y H T E E N S Ä , Keskimäärin 7 7,1 2 7 * Osa vakinaisista toimihenkilöistä on osapäiväisiä. ** Sisältää harjoittelijat ja muut lyhytaikaiset työsuhteet *** Sisältää myös vakinaiset toimipaikat **** Ei tilastoituja tietoja ***** alkaen Mikkelin kesäyliopiston kannatusyhdistys ry. 9

10 TAULUKKO 2 KAIKKIEN KURSSIEN / OPINTOJAKSOJEN LUKUMÄÄRÄ, OSALLISTUMISET JA OPETUSTUNNIT YHTEENSÄ Kaikkien Kaikkien Kaikkien Kaikkien kurssien kurssien opetus- opiskelijamäärä osallistum. tuntien tuntimäärät määrä määrä yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Åland * * * * Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Ei tilastoituja tietoja 10

11 TAULUKKO 3 YHTEENVETO KESÄYLIOPISTOJEN TOIMINNASTA Kurssien / Osallistu- Naisia Annetut opintojaksojen misia opetuslukumäärä % yhteensä % % tunnit % yhteensä 1. Avoin yliopisto-opetus ,0% ,5% * 19,2% ,9% 2. Työvoimahallinnon ostama koulutus 8 0,2% 73 0,1% 45 * 0,1% ,0% 3. Lääninhallitusten ostama ammatillinen lisäkoulutus 35 0,7% ,2% 969 * 1,8% ,6% 4. Oppisopimustoimistojen ostama koulutus 14 0,3% 759 0,8% 715 * 1,3% ,5% 5. Työnantajien tilaama koulutus 121 2,4% ,0% * 5,7% ,0% 6. EU- tai muulla kansainvälisellä, kansallisella tai alueellisella 60 1,2% ,6% * 1,9% ,2% rahoituksella järjestetty koulutus 7. Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus ,3% ,8% * 39,2% ,8% 8. Muu opetus ,9% ,1% * 30,8% ,9% Yhteensä % % * 100 % % * Luvusta puuttuvat Etelä-Pohjanmaan sekä Tampereen kesäyliopiston tiedot. 11

12 TAULUKKO 4 ANNETUT OPETUSTUNNIT PÄÄASIALLISEN SISÄLLÖN MUKAAN * Koulutuksen pääasiallinen Opetus sisältö tunnit Avoin Työvoima- Läänin- Oppisopimus- Työnan- EU-tai muulla Oma- Muu yhteensä yli- hallinnon hallitusten toimistojen tajien kansainvälisellä, ehtoinen opetus opisto- ostama ostama ostama tilaama kansallisella tai ammatillisopetus koulutus ammatillinen koulutus koulutus alueellisella sivistävä lisäkoulutus rahoituksella koulutus järj. koulutus 11. Taide- ja taitoaineet - musiikki, näyttämötaiteet, esittävä tanssi, kuvataiteet, muotoilu, käden taidot, sanataide Kielet Humanistiset ja esteettiset aineet - historia, kulttuuri, kirjallisuus, uskonto, filosofia Opetus, kasvatus Liiketalous, markkinointi, toimistoala - kauppa, mainonta, laskentatoimi, yrittäjä Oikeus-, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet - oikeus-, talous- ja sosiaalitieteet, psykologia, ihmissuhteet, kirjastotyö, järjestökoulutus Johtaminen, esimiestaidot Tietotekniikan hyväksikäyttö - ml. tietoliikenne, tietoverkot Matematiikka, luonnontieteet - fysiikka, kemia, biologia, geotieteet, ympäristötiede Tekniikka, tuotanto, rakentaminen tutkimus, tuotekehitys - tekniikan perusteet ja sovellukset, valmistus, kunnossapito Kuljetus, liikenne, huolinta Sosiaali- ja terveydenhuolto Maa-, metsä-, puutarhatalous Palveluala - majoitus- ja ravitsemisala, koti- ja laitostalous, puhtaanapito, kauneudenhoito Työsuojelu, vartiointi, palopelastus- ja sotilastyö Liikunta, terveys, urheiluvalmennus Muu sisältö OPETUSTUNTEJA YHTEENSÄ * Taulukosta puuttuu Högskolan på Åland tiedot. 12

13 TAULUKKO 5 AVOIMEN YLIOPISTO-OPETUKSEN OPPIAINEIDEN LUKUMÄÄRÄ KORKEAKOULUITTAIN HY = Helsingin yliopisto OY = Oulun yliopisto JoY = Joensuun yliopisto TaY = Tampereen yliopisto JY = Jyväskylän yliopisto TY = Turun yliopisto KuY = Kuopion yliopisto VY = Vaasan yliopisto LaY = Lapin yliopisto ÅA = Åbo Akademi HY JoY JY KuY LaY OY TaY TY VY ÅA Muu Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Åland * * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä * Ei tilastoituja tietoja 13

14 TAULUKKO 6 AVOIMENA YLIOPISTO-OPETUKSENA JÄRJESTETYT OPINTOJAKSOT Opinto- Osallistu- Opetus Suoritettuja Opiskelijajaksojen miset tunnit opinto- tuntimäärät lkm lkm yhteensä viikkoja yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa * Hangö * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere * Turku Vaasa Åland * * * * * YHTEENSÄ Keskimäärin * Ei tilastoituja tietoja 14

15 TAULUKKO 7 AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS Lääninhallitusten ostama Oppisopimustoimistojen Työnantajien tilaama koulutus EU- tai muulla kansainväl., kansallisella ammatillinen lisäkoulutus ostama koulutus tai alueellisella rahoituksella järj. koulutus Kurs- Osal- Ope- Opisk. tunti- Kurs- Osal- Ope- Opisk. tunti- Kurs- Osal- Ope- Opisk. tunti- Kurs- Osal- Ope- Opisk. tuntise- listu- tus- määrät se- listu- tus- määrät se- listu- tus- määrät se- listu- tus- määrät ja misia tunteja yhteensä ja misia tunteja yhteensä ja misia tunteja yhteensä ja misia tunteja yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna , Tampere Turku Vaasa Åland* Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Ei tilastoituja tietoja 15

16 TAULUKKO 8 TYÖVOIMAKOULUTUS JA AMMATILLINEN TÄYDENNYSKOULUTUS SEKÄ MUU OPETUS Työvoimahallinnon ostama koulutus Omaehtoinen ammatillissivistävä koulutus Muu opetus Kurs- Osal- Ope- Opisk. tunti- Kurs- Osal- Ope- Opisk. tunti- Kurs- Osal- Ope- Opisk. tuntise- listu- tus- määrät se- listu- tus- määrät se- listu- tus- määrät ja misia tunteja yhteensä ja misia tunteja yhteensä ja misia tunteja yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu * 6305 * * * Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi ** 887 ** Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere ** 17 ** 25 ** 400 ** Turku Vaasa Åland *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** *** Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Sisältää avointa ammattikorkeakouluopetusta 21 kurssia, 538 osall., 1382 opetustuntia ja opiskelijatuntia ** Avointa ammattikorkeakouluopetusta *** Ei tilastoituja tietoja 16

17 TAULUKKO 9 OPETUSHENKILÖKUNTA OPETTAJIA OPETTAJIEN KOTIPAIKKA Yhteen- Avoimes- - joista - joista - joista - joista Muussa kesäyli- talous- muu muu sä sa yliopis- prof. toht. kk-tutk. muun opetuk- opisto alue alue maa to-opetuk- ja dos. ja suorit- tutk. sessa paikka- Suomessessa lis. taneita suor. kunta sa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi * * * * * * * * * * * Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Åland * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä Keskimäärin * Ei tilastoitua tietoa 17

18 TAULUKKO 10 OPISKELIJAMÄÄRÄ KESÄYLIOPISTOISSA VUOSINA SEKÄ AVOIMEEN YLIOPISTO-OPETUKSEEN OSALLISTUNEET VUONNA Avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuneet **** Korkea- Yht. Miehiä Naisia koulussa kirjoilla ** *** Etelä-Karjala * Etelä-Pohjanmaa * Hangö * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi * Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere * * 328 Turku Vaasa Åland * * * * * Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 100 % 22 % 19 % 74 % 31 % Keskimäärin * Tietoja ei ole tilastoitu ** Luvut sisältyvät edellisen sarakkeen kokonaisopiskelijamäärään *** Luvut sisältyvät avoimeen yliopisto-opetukseen kirjoittautuneiden määrään **** Kaikista kesäyliopistoissa opiskelleista 22% olivat avoimessa yliopistossa, joista 19% on miehiä ja 31% on kirjoilla korkeakoulussa. 18

19 TAULUKKO 11 OPISKELIJOIDEN SUKUPUOLI, AMMATTI JA KIELI 1 = koululaiset ja opiskelijat 5 = muut valtion ja kunnan viranhaltijat sekä luottamushenkilöt 2 = opettajat 6 = palvelualojen, teollisuuden sekä maatalouden työntekijät 3 = terv.hoitoalan työntekijät 7 = muut (esim. yrittäjät ja eläkeläiset) 4 = sosiaalialan työntekijät 8 = ei tietoa 9 = korkeakoulussa kirjoilla (sisältyy kohtaan 1) Opisk. Sukupuoli Ammatti Kieli yht. Miehet Naiset suomi ruotsi muu Etelä-Karjala * Etelä-Pohjanmaa * Hangö * Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala * Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Åland * * * * * * * * * * * * * * * Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 100 % 24 % 76 % 20 % 13 % 12 % 11 % 13 % 8 % 10 % 12 % 35 % 94 % 3 % 3 % * Ei tilastoituja tietoja. 19

20 TAULUKKO 12 OPISKELIJOIDEN IKÄ JA KOULUTUSTAUSTA AMMATILLISESTI ERIYTYNYT KOULUTUS: 1 = ei ammatillista koulutusta 2 = keskiasteen ammatillinen koulutus 3 = korkeakouluopintoja, ei tutkintoa 4 = korkeakoulututkinto 5 = lisensiaatti- tai tohtorin tutkinto K o u l u t u s t a u s t a Ikä Yleissivistävä Ammatillisesti eriytynyt * ei perus- lukio ei ei tietoa koulutaso tietoa tietoa Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Åland ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** ** Y H T E E N S Ä Prosenttia 15 % 8 % 16 % 23 % 19 % 7 % 12 % 32 % 54 % 14 % 17 % 31 % 6 % 28 % 1 % 17 % * Sisältyy edelliseen lukuun. ** Tietoa ei ole tilastoitu. 20

21 TAULUKKO 13 OPISKELIJOIDEN KOTIPAIKKA Kesäyliopisto- Talousalue Muu Suomi Muu maa Ei tietoa Total paikkakunta Etelä- Karjala Etelä-Pohjanmaa * * * * * * Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Åland * * * * * * Y H T E E N S Ä * Ei tilastoituja tietoja 21

22 TAULUKKO 14 OPINTOJEN TARKOITUS * 1 = valmentautuminen yo-tutkintoon 5 = harrastus- tai sivistysintressi 2 = valmentautuminen korkeakoulun pääsykokeeseen 6 = luottamustoimen hoito 3 = korkeakoulututkinto 7 = muu 4 = ammatillinen täydennyskoulutus 8 = ei tietoa Total Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Y H T E E N S Ä Prosenttia (%) 9 % 1 % 8 % 49 % 17 % 2 % 3 % 10 % 100 % * Högskolan på Åland tietoja ei ole tilastoitu 22

23 TAULUKKO 15 TULOT Kuntien maksuosuudet Valtionosuus / ostokoulutus Muut Kaikki LH:n TE- OPH:n Oppi- Avoimen Muut EU- ym. Muut Kaikki Kesämaksu- ostama keskusten ostamat sopimus- yliopisto- opiskelija- kansain- opetus- Muut avustukset osuudet/ ammatill. koulutus- täydennys- toimistojen opetuksen maksut välinen tulot tulot määrä- Kesäyliop. Muut kunn. Yhteensä OPM Muut Yhteensä avustukset lisä- ostot koulutus- ostama opiskelija- rahoitus raha kunta kunnat yhteisöt valtion av. yhteensä yhteensä koulutus palvelut koulutus maksut yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö * Helsingin seutu Häme ** Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme *** Savonlinna Tampere Turku Vaasa Åland **** 0 YHTEENSÄ * Avoimen yliopisto-opetuksen ja muiden opiskelijamaksuja ei ole eritelty (yhteensä ). ** Sisältää EUR kk-palvelumaksuja *** Sisältää EUR palvelumaksuja **** Ei tilastoituja tietoja 23

24 TAULUKKO 16 ERÄITÄ SUHDELUKUJA VUODEN 2003 TOIMINNASTA 1 = kuntien maksuosuudet % kaikista tuloista 2 = opiskelijamaksut % kaikista tuloista * 3 = opiskelijamaksut euroa/opiskelija * Prosenttia (%) Prosenttia (%) Euroa (EUR) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Hangö Helsingin seutu Häme Jyväskylä Kainuu Keski-Pohjanmaa Kuopio Kymenlaakso Lappi Länsi-Suomi Mikkeli Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Päijät-Häme Savonlinna Tampere Turku Vaasa Åland ** ** ** KESKIMÄÄRIN * Opiskelijamaksuja ja niiden osuutta nostaa korkeakoulujen perimät rekisteröintimaksut, jotka sisältyvät opiskelijamaksuihin. ** Ei tilastoituja tietoja 24

25 KESÄYLIOPISTOJEN YHTEYSTIEDOT ETELÄ-KARJALAN KESÄYLIOPISTO Lappeenrannan yksikkö Laserkatu6, LAPPEENRANTA puh. (05) faksi (05) Imatran yksikkö Tietäjänkatu 3, IMATRA puh. (05) faksi (05) ETELÄ-POHJANMAAN KESÄYLIOPISTO PL 151, SEINÄJOKI puh. (06) faksi (06) HANGÖ SOMMARUNIVERSITET Skolgatan 9-11, HANGÖ tel. (019) fax (019) HELSINGIN SEUDUN KESÄYLIOPISTO Liisankatu 16 A 8, HELSINKI puh. (09) faksi (09) HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Sibeliuksenkatu 25 B, HÄMEENLINNA puh. (03) faksi (03) HÖGSKOLAN PÅ ÅLAND PB 1010, MARIEHAMN tel. (018) fax (018) JYVÄSKYLÄN KESÄYLIOPISTO PL 35, JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO puh. (014) faksi (014) KAINUUN KESÄYLIOPISTO PL 51, KAJAANI puh. (08) faksi (08) KESKI-POHJANMAAN KESÄYLIOPISTO PL 556, KOKKOLA puh. (06) faksi (06) KUOPION KESÄYLIOPISTO Savilahdentie 6 B L7, KUOPIO puh. (017) faksi (017) KYMENLAAKSON KESÄYLIOPISTO Kotkan toimipiste Metsotie 41 A, KOTKA puh. (05) faksi (05) Kouvolan toimipiste PL 144, KOUVOLA puh. (05) faksi (05) LAPIN KESÄYLIOPISTO Hallituskatu 20 B, ROVANIEMI puh. (016) faksi (016) LÄNSI-SUOMEN KESÄYLIOPISTO Kalliokatu 2, RAUMA puh. (02) faksi (02) MIKKELIN KESÄYLIOPISTO Hallituskatu 3 A, MIKKELI puh. (015) faksi (015) POHJOIS-KARJALAN KESÄYLIOPISTO PL 179, JOENSUU puh. (013) faksi (013) POHJOIS-POHJANMAAN KESÄYLIOPISTO PL 2437, OULUN YLIOPISTO puh. (08) faksi (08) PÄIJÄT-HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Kirkkokatu 16, LAHTI puh. (03) faksi (03) SAVONLINNAN KESÄYLIOPISTO Linnankatu 11, SAVONLINNA puh. (015) faksi (015) TAMPEREEN KESÄYLIOPISTO Yliopistokatu 60 A, TAMPERE puh. (03) faksi (03) TURUN KESÄYLIOPISTO Tuurintie 3 A 5, TURKU puh. (02) faksi (02) VAASAN KESÄYLIOPISTO VASA SOMMARUNIVERSITET Wolffintie 36 F 12, VAASA puh. (06) faksi (06)