Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry.

Transkriptio

1 Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. 1 TOIMINTAKERTOMUS 2013

2 2 Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1. KULTTUURI-, HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 4 TAVOITTEET Kehittäminen ja hanketoiminta Kerhotoiminta Koulutus Tapahtumat Kansainvälinen toiminta JÄRJESTÖTOIMINTA Jäsenyhdistysten toiminnan kehittäminen Koulutus Jäsenpalvelut VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Viestintä Yhteistyöverkostot HALLINTO JA TALOUS Hallinto Toimisto ja henkilöstö Talous 27 Allekirjoitukset 29 Liitteet Opintokerhoavustukset Kurssitoiminta-avustukset Jäsenseurat toiminta-alueisiin jaettuna 32 Tapahtumakalenteri Yhteystiedot 36

3 3 JOHDANTO Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n vuosisuunnittelua ohjasi Jyväskylän nuorisoseurakokouksen hyväksymä strategia Nuorisoseurat 2020 sekä kolmivuotisohjelma Nuorisoseurajärjestön kärkihankkeet Toimintamme arvot ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Toiminta-ajatuksemme mukaan kasvatus- ja harrastustoimintamme edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Eri-ikäisten yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia. Visionamme on, että vuonna 2020 nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Keskeiset toimenpiteet vuonna 2013 olivat: - lapsille ja nuorille suunnatut tapahtumat - lasten ja nuorten osallistuminen ja vaikuttaminen nuorisoseuroissa - ohjaajakoulutuksen järjestäminen ja kehittäminen - ohjaajien jaksaminen ja ohjaajahuolto - paikallinen nuorisoseuratoiminta näkyvää ja tunnetaan paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti - toimintamme oli avointa ja aktiivista - kaupunki- ja kasvualueiden toimintaympäristön ja tilanteen kartoitus - toimivien esimerkkien kaupunkien ja kasvualueiden nuorisoseuroista kokoaminen - käynnistettiin strategian mukaisen vapaaehtoistyön kehittämisen ohjelman, sen avulla tuetaan vapaaehtoisten rekrytointia, perehdyttämistä, huoltamista ja palkitsemista - vapaaehtoistoiminnan toimintamallien kehittäminen Kärkihankkeet vuosille ovat 1. LAPSET JA NUORET PARASTA! Nuorisoseuroissa edistetään lasten ja nuorten toimintaa eettisesti ja kasvua tukevasti. Vuosia jatkunut osallisuuden vahvistaminen sekä toimintamallien luominen ja hyödyntäminen ovat madaltaneet kynnystä osallistua toimintaan. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistämässä on eri-ikäisiä nuorisoseuralaisia. 2. OHJAAJAT JALUSTALLA Ohjaaja on harrastusryhmän tai kerhon sydän, jonka osaaminen, innostus ja kiinnostus ohjaamiseen on toiminnan ytimessä. Ohjaaja tarvitsee huolenpitoa: koulutusta ja muiden ohjaajien tapaamista sekä apua ryhmän käytännön pyörittämisessä sekä tapahtumiin tai koulutuksiin osallistuttaessa. Yhtä oikeaa ohjaajahuollon tapaa ei ole, vaan jokainen nuorisoseura on omien ohjaajiensa asiantuntija, joka hyötyy ammattimaisesti tuotetuista tukipalveluista.

4 3. ME OLLAAN UPEITA! ASENNE RATKAISEE 4 Nuorisoseuratoimintaan on jokainen tervetullut. Toiminta on näkyvää ja se kiinnostaa ihmisiä. Jokainen seura on ainutlaatuinen yhteisö ja tekemisen kirjo niissä on laaja. Juuri paikalliset tarinat luovat hyvää mieltä ja kertovat eteenpäin menevästä positiivisesta nuorisoseurahengestä. Luotamme toisiimme joka tasolla ja tuemme ja kannustamme toinen toistamme. Me olemme upeita! 4. MISSÄ NUORET SIELLÄ NUORISOSEURAT Lasten ja nuorten kulttuurinen harrastustoiminta on vetovoimasta ja suosittua ympäri maata. Monilla alueilla on kuitenkin kaupunkeja ja kasvuseutuja, joissa nuorisoseuratoiminta on vasta hyvissä lähtökuopissa. Toiminnan käynnistämiseen tarvitaan tukea ja innostamista sekä helposti käyttöön otettavia toimintamalleja. 5. MUKANA OLLAAN! - VAPAAEHTOISTOIMIJAT TOIMINNAN KIVIJALKA Vapaaehtoiset ovat innokas ja iloinen toimijajoukko mitä moninaisimmissa tehtävissä. He ovat tärkeä linkki lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toteuttamisessa. Vapaaehtoisten kouluttaminen ja tukeminen sekä uusien vapaaehtoisten rekrytointi ovat toiminnan kivijalka. 1. KULTTUURI- JA HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n tavoitteena oli omalla alueellaan vahvistaa järjestön roolia nuoriso-, kulttuuri-, sivistys- ja liikuntakentässä sekä huomioida alati kasvava kansainvälisyys toiminnassa. Piirijärjestö tuki seurojen toimintaa ja vastasi nuorisoseurojen toimintaedellytysten kehittämisestä omalla alueellaan. Piirijärjestö toimi seurojen yhdyssiteenä. Piirijärjestön palvelutakuu edisti seurojen vapaaehtoistoimintaa, huolehti seuratoiminnan jäsen- ja toimintatietojen keruusta, järjesti harrastustoimintaa tukevaa koulutusta ja tapahtumia ja antoi seuroille ohjausta ja neuvontaa mm. hanketoimintaan ja seurantalojen ylläpitoon liittyvissä asioissa. Aluetta kehitettiin yhdessä liiton ja jäsenseurojen kanssa. Yksi tärkein haaste oli saada uusi jäsenhallintarekisteri-ohjelma, jokaisen jäsenseuran käyttöön! Järjestön organisaatiomuutoksen osalta Etelä-Häme säilytti keskusseura-roolinsa. Kansainvälisyys sai yhä enemmän painoarvoa, samoin toiminta tietoverkkojen ja sosiaalisen median luomissa yhteisöissä. Seuratoiminta tarjosi mahdollisuuden niin löyhään, yhden harrastuksen tai tapahtuman varaan rakentuvaan yhteisöllisyyteen, kuin vahvaan koko ihmisen elämänkaaren mittaiseen jäsenyyteen.

5 Koulutustoiminnan toteutuksessa keskeisenä yhteistyökumppanina oli Opintokeskus Kansalaisfoorumi ja sen koulutussuunnittelija. 5 Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n yksi keskeinen tavoite vuonna 2013 oli jatkaa tanssin osaamiskeskuksen toiminnan kehittämistä ja yhteistyöverkoston luomista. Lisäksi kolmivuotisohjelman mukaisesti ohjaajat sekä lapset ja nuoret olivat toiminnan keskiössä. Vuoden 2013 lopulla uusittiin Liittojen kanssa yhteistyösopimus Etelä-Hämeen roolista ylläpitää tanssin osaamiskeskusta Lahdessa. Liitto tuki työtä rahallisesti, tiedotuksellisesti sekä materiaalin tuottamisessa. Sopimus tehtiin kaksivuotisena, kattaen vuodet 2014 ja Etelä-Häme palkkasi edelleen Liiton tuella yhden henkilön osaamiskeskuksen palvelutuottajaksi. Toiminnanjohtaja toimi osaamiskeskuksen johtajana. Yhtenä tärkeänä tehtävänä tanssin osaamiskeskuksella oli yhteistyöverkoston luominen. Etelä-Hämeen tärkeimmät tapahtuma on vuonna 2013 olivat: Asikkalan Ns:n 120v./Etelähämäläinen nuorisoseuratyön juhla Kalevan Nuorten luokittelu Kalevan Nuorten kesäleiri yhteistyössä Uudenmaan kanssa Tanssiva Lahti MM Mölkky Lahti Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti oltiin mukana: Folklandia Silja Europa Aikuisten kansantanssiryhmien luokittelu Kalenat Lappeenranta Tanssimania Tampere Teatterilaiva syyskuussa, Silja Europa Lisäksi merkittäviä jäsenseurojen tapahtumia olivat: Monttu Soikoon Hausjärvellä Takinkääntöviikko Mallusjoella Hollo ja Martta festivaali Hollolassa Kannustettiin seuroja osallistumaan näihin paikallisiin ja valtakunnalliseen tapahtumiin tiedottamalla tapahtumista jäsenistölle. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. kuului jäsenenä Suomen Nuorisoseurat ry:n ja Suomen Kansainväliseen Mölkkyliittoon. MUITA MERKITTÄVIÄ ASIOITA VUONNA 2013 OLIVAT: Tanssin osaamiskeskus Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n keskeinen tavoite oli tanssin osaamiskeskuksen toiminnan vakiintuminen ja yhteistyöverkoston toiminnan kehittäminen. Tavoite onnistui. Vuoden lopussa uusittiin Liiton kanssa sopimus tanssin osaamiskeskuksesta. Palvelutuottaja Teija Nikkarin työsopimus päättyi Uusi palvelutuottaja Riia Niemelä valittiin määräaikaiseen työsuhteeseen joulukuussa Hankkeet Leipää ja Kulttuuria -työllistämishanke loppui ja uusi hanke alkoi. Uudessa hankkeessa oli kaksi työntekijää projektipäällikkö Marjo Aalto (Lahti) ja hanketyöntekijä Pauliina Sneck (Helsinki).

6 6 Henkilöstöjärjestelyistä: Toiminnanohjaaja Päivi Semeri siirtyi puvustonhoitajaksi Talous- ja hallintosihteeri Merja Ilmoniemi jäi vuorotteluvapaalle Puvustonhoitaja Maija Kjellbergin työsuhde päättyi Toimisto ja Puvusto Kevään aikana Hannunsalin takaosa remontoitiin ja alakerrassa sijainnut keskusseuran toimisto muutti yläkertaan uusiin tiloihin Tämän järjestelyn seurauksena koko alakerta saatiin puvuston käyttöön. Tilaa tarvittiin, koska Lahden kaupungin kulttuuritoimen puvusto siirtyi keskusseuran tiloihin ja samoin Timotei teatterin puvusto. Puvuston laajenemisen myötä puvusto siirtyi ALV velvolliseksi. Puvuston nimeksi tuli KOSTYYMI. MM Mölkky 2013 ja Tanssiva Lahti MM Mölkky järjestettiin kaksipäiväisenä tapahtumana Lahdessa Kisapuistossa. Tapahtuman käytännön järjestelyistä vastasivat Ossi Arvela, Anne-Mari Kuronen. Päivi Semeri, Hannu Nipuli ja Lahden Tanhuujat. Tanssiva Lahti tapahtuma järjestettiin kahden vuoden tauon jälkeen perinteisesti Lahden satamassa. Tapahtuman järjestelyistä päävastuun kantoi Hollolan Nuorisoseura Aimo Hentisen johdolla. Juhlat Asikkalan Nuorisoseuran ja etelähämäläisen nuorisoseuratyön vuotisjuhlia vietettiin Asikkalassa Palkinnot/Nimeämiset Etelä-Hämeen Vuoden Hermanskaksi nimettiin Seija Juselius Hollolasta, Hollolan Nuorisoseurasta ja vuoden nuorisoseuraksi nimettiin Lahden Tanhuujat, Lahdesta. Etelä-Hämeen ja Uudenmaan vuoden kansantanssiohjaajaksi valittiin Leena Kostamo Riihimäen kansantanssijoista, Riihimäeltä. Kiertopalkinto ja koulutusstipendi annettiin nimityksen yhteydessä Kalevan Nuorten luokittelutapahtumassa Hollolan lukiolla, Salpakankaalla Järjestön vuoden ohjaajaksi valittiin Minna Loikkanen Lahdesta, Lahden Tanhuujista sekä Eija Inkinen Mäntyharjulta. TAVOITTEET 1.1. Kehittäminen ja hanketoiminta Kansantanssitoiminta Nuorisoseuraliikkeen kansantanssitoiminta on yhteisöllistä kulttuuritoimintaa. Se tukee yksilön elinikäistä oppimista ja kasvamista vastuulliseksi toimijaksi ryhmässä kehittäen fyysisiä ja motorisia taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia. Toiminta tarjoaa elämyksiä ja tavoitteita kaikenikäisille harrastajille. Nuorisoseuraliikkeen kansantanssitoiminnan painopiste oli lasten ja nuorten harrastamisessa. Toiminta kunnioittaa perinteitä samalla uutta luoden. Kansantanssi tarjosi mahdollisuuksia sosiaalisesta yhdessäolosta ammattimaiseen näyttämötaiteeseen. Jokaiselle harrastajalle löytyy omien tavoitteidensa mukainen rooli yhteisössä. Harrastuksen myötä on mahdollista kokea kulttuurien erilaisuutta ja tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa.

7 Tanssitoiminta Keskusseura on edistänyt kansantanssitoimintaa koulutuksen, tapahtumien ja tiedotuksen keinoilla. Keskusseura on tiedottanut valtakunnallisista tapahtumista ja koulutuksesta. Tanssitoimintaa on suunniteltu, toteutettu ja tiedotettu yhteistyötahojen kanssa. 7 Pia Pyykkinen, Pirita Laiho ja Seppo Hakala toimivat tuomareina lasten kansantanssiluokittelussa Hollolassa. Tuomariston sihteerinä oli Hannu Nipuli. Tanssitaloja pitivät alueella Hollolan Ns. Kukossa ja Matit ja Maijat ry. Hollolan lukiolla. Hannu Nipuli kuului Sottiisin päätoimikuntaa. Hannu Nipuli toimi kansantanssijärjestöjen yhteisen koulutustoimikunnan puheenjohtajana sekä varajäsenenä tanssin tiedotuskeskuksen hallituksessa. Hannu Nipuli kuului Kansanmusiikin ja tanssin Edistämiskeskuksen hallitukseen (KEK). Valtakunnallinen tanssitoimikunta lopetti alkuvuodesta toimintansa organisaatio uudistukseen liittyen. Hannu Nipuli osallistui tanssitoimikunnan viimeiseen kokoukseen Suomenlinnassa. Teija Nikkari toimi CIOFF Nuorten puheenjohtajana, kuului jäsenenä Nordlek neuvostoon sekä toimi Folklore-Suomi Finlandin sihteerinä. Päivi Semeri kuului jäsenenä Sisä-Suomen Tanssin aluekeskuksen Päijät- Hämeen työryhmään. Tanssin osaamiskeskus Tanssin Osaamiskeskukselle vuosi 2013 oli toinen toimintavuosi, jonka aikana saatiin toiminta hyvin vakiintumaan. Tanssin Osaamiskeskusta tehtiin tunnetuksi kertomalla siitä ja sen toiminnasta eri tapahtumissa ja järjestön viestinnässä. Vuoden aikana järjestettiin kursseja, koulutuksia sekä oltiin mukana järjestön omien tapahtumien toteuttamisessa (Folklandia, Aikuisten kansantanssiluokittelu, Kalenat, Tanssimania/DÄÄNS leiri). Vuoden aikana oltiin myös aktiivisesti yhteydessä järjestön tanssitoimijoihin ympäri maata muun muassa keskitetyillä puhelinkierroksilla, sähköpostin ja tanssitiedotteen välityksellä sekä kotisivujen kautta. Suomen Nuoriso-opiston kanssa tehtiin yhteistyötä monien kurssien yhteydessä. Tanssin Osaamiskeskuksesta oli edustajat kansantanssin yhteistyötoimikunnassa, Nordlek-komiteassa sekä Nuorisoseuran tanssitoimikunnassa. Ensimmäisen vuoden aikana saatuja kokemuksia hyödynnettiin ja näin rakennettiin vankkaa pohjaa osaamiskeskuksen tulevaisuudelle. Tanssin osaamiskeskus piti vuoden aikana työ- ja yhteistyökokouksia yhdeksän (9) kertaa. Hannu Nipuli vastasi järjestön kuukausittain ilmestyvän tanssitiedotteen kokoamisesta elokuuhun asti, jonka jälkeen tanssitiedotteen kokoamisvastuu siirtyi Anu Kokkoselle. Hannu Nipuli vastasi vuoden 2014 SottiisiMoves tapahtuman yhteisohjelmien koreografien valinnasta yhteistyössä Sottiisin kanssa. Vuoden 2014 yhteisohjelmien tekijöiksi valittiin: Minna Loikkanen, Riia Niemelä, Tanja Kilpiö,

8 Tommi Semeri, Eero Häkkinen ja Antti Savilampi. Musiikista vastaa Olli Kari. Yhteisohjelmien tuottajana toimii Jussi Kaijankangas. 8 Lisäksi seuraavat: Yhteiskokouksia Pispalan Sottiisin henkilökunnan kanssa pidettiin kuusi (6), joissa suunniteltiin tulevia tapahtumia ja koulutuksia. Osaamiskeskus osallistui myös lasten kulttuurin osaamiskeskuksen kokouksiin. Vuoden 2014 Barnlek tapahtuma järjestetään Islannissa. Teija Nikkari oli mukana tapahtuman järjestelyissä Suomen ohjelmien ym tiedotuksen osalta. Osa kokouksista pidettiin SKYPE:n välityksellä. Tapahtumiin osallistuminen 2013 Folklandia Silja Europa. Tanssin osaamiskeskus oli mukana suunnittelemassa tapahtumaa ja markkinoi tulevia kursseja, tapahtumia laivalla. Päävastuu markkinoinnista oli Teija Nikkarilla. Päijät-Hämeen Tanssialan Tuki ry:n Tanssigaala Sibelius-talolla. Gaalaan osallistuivat Päivi Semeri ja Teija Nikkari. Aikuisten kansantanssiluokittelu Tampereella Mukana tapahtumaa suunnittelemassa ja toteuttamassa olivat Teija Nikkari, Päivi Semeri ja Hannu Nipuli. Luokitteluun osallistui kaikkiaan 30 ryhmää eripuolilta Suomea. Tanssin osaamiskeskus osallistui aktiivisesti Lappeenrannassa järjestettyyn Kalenat 2013 tapahtuman suunnitteluun ja olivat mukana tekemässä tapahtuman pääjuhlan koreografioita. Tanssien teosta vastasivat: Anu Kokkonen, Johanna Salminen, Teija Nikkari, Päivi Semeri ja Hannu Nipuli. Musiikin koostajana Jukka Hannula ja videokuvaajana ja materiaalin tuottajana toimi Jussi Kaijankangas. Itse tapahtumassa osaamiskeskuksesta olivat mukana Teija Nikkari ja Päivi Semeri. Tanssimania ja DÄÄNS leiri Tampereella Osaamiskeskus oli mukana suunnittelemassa tapahtuma ja vastasi yhteistyössä Sottiisin kanssa DÄÄNS leiristä. Leirin johtajana toimi Teija Nikkari ja hänen apunaan Mari ja Hannu Nipuli. Leiriläisiä oli kaikkiaan 140 nuorta eripuolilta Suomea. Leirin kouluttajina toimivat: Eevi Miettinen, Tiina Mensonen, Markku Ryynänen ja Sebastian Lopez-Lehto. Tanssin osaamiskeskuksen kurssit suunniteltiin Etelä-Hämeen toimistolta. Osaamiskeskuksen työntekijät Teija Nikkari, Päivi Semeri ja Hannu Nipuli yhdessä suunnittelivat ja toteuttivat kurssit. Lisäksi kurssimateriaalin tuottamisessa auttoi Anne-Mari Kuronen. Kaikki kurssit toteutettiin yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat ry:n kanssa. Vuonna 2013 kursseja olivat seuraavat: Ohjaajapäivät Mikkelissä Mikkelissä Tanssitalo-ohjaajien täydennyskurssi Mikkelissä. Kouluttajan toimi Petri Kauppinen ja kurssisihteerin toimi Teija Nikkari. Kurssilaisia 13 henkeä.

9 9 Tanssitaloviikonloppu Mikkelissä. Kouluttajan toimi Petri Kauppinen ja kurssisihteerin toimi Teija Nikkari. Kurssilaisia 37 henkeä. Kansantanssiohjaajien peruskurssit I jakso Lahdessa, Hannunsalilla. Kouluttajina toimivat Susanna Kivinen ja Pirita Laiho. Kurssisihteerinä toimi Teija Nikkari. Kurssilaisia18 henkeä. Tanssin osaamiskeskus tiedotti ja markkinoi Tempo Tenaviin ja Piilometsän tansseja koulutuksia. Tulevat tapahtumat Osaamiskeskus on mukana seuraavissa tulevissa tapahtumissa, joiden valmistelut aloitettiin vuonna 2013 Lasten kansantanssiryhmien luokittelut vuonna 2014 Barnlek 2014 Islannissa, yhteistyössä muiden lasten kansantanssitoimintaa harjoittavien järjestöjen kanssa laaditaan yhteisohjelmat, hoidetaan matkajärjestelyt ja markkinoidaan tapahtumaa. SottiisiMoves 2014 DÄÄNS leiri 2014 paikkana Lahti ja Lahden Yhteiskoulun tilat. Tanssin riemuvuosi 2016 Teatteritoiminta Nuorisoseuraliikkeen teatteritoiminta on yleisesti tunnustettua, ajassa elävää, yhteisöllistä ja yksilöllistä kasvua tukevaa, taiteellisia ja kulttuurisia rajoja rikkovaa sekä paikallislähtöistä. Teatteritoiminnan innostavassa ytimessä ovat lapset ja nuoret. Kuluvan kolmivuotiskauden painopiste on lasten- ja nuorten teatteritoiminnan lisääminen ja kehittäminen. Tavoitteena on ryhmien ja ammattitaitoisten ohjaajien määrän kasvattaminen. Seurojen kesäteattereita on markkinoitu www-sivuilla. Valtakunnallista teatteriristeilyä on markkinoitu seurojen harrastajille. Teatteritoiminnan päävastuu on järjestön osaamiskeskuksella, joka sijaitsee Paukkulassa, Mikkelissä. Kansanmusiikki Liikunta Nuorisotoiminta Toteutuma Nuorten Akatemia Kansanmusiikkitoiminnan toteutuksesta vastasi pääsääntöisesti maakunnallinen kansanmusiikkiyhdistys Etelä-Hämeen Kansanmusiikin Ystävät. Tavoitteena on ollut aktivoida seuroja aktiiviseen kuntoliikuntaan eri liikuntamuotojen parissa sekä järjestämään erilaisia liikuntatapahtumia ja tempauksia. Keskusseuran ja seurojen liikuntaharrastuksen pääpaino oli perheliikunnalla. Seurat järjestivät aluillaan liikuntatapahtumia. Luotiin toimintamalleja nuorten osallistumiseksi maakunnallisiin tapahtumiin ja aktivoitiin nuoria osallistumaan myös normaaliin seuratoimintaan. Nuorten Akatemia on nuorten koulutusfoorumi. Akatemian kautta nuoret osallistuvat korkeatasoiseen koulutukseen nuorisoseuraharrastuksensa ohessa. Akatemian avulla nuoret saivat lisäpisteitä oppilaitoksiin pyrkiessään siitä, että he toimivat aktiivisesti nuorisoseurassa. Nuorten toiminta nuorisoseurassa kirjattiin opintokirjaan. Nuorten toimintoja tuki ja valvoi tutorit. Akatemian

10 puitteissa nuoret toteuttivat myös projekteja. Nuorten Akatemiaa ja sen opintokirjaa markkinoitiin eri yhteyksissä. 10 Leipää ja kulttuuria työllistämishanke Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeen tavoitteena oli vahvistaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten sosiaalista osaamista ja työvoimapoliittisia valmiuksia työllistämällä heitä kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyviin tehtäviin. Hankkeen kautta työllistyi monenlaisiin tehtäviin. Toteuma: Hankehenkilöstöön kuuluvat projektipäällikkö sekä työvalmentaja. Projektipäällikkö vastaa hankkeen hallinnosta, taloudesta ja niiden seurannasta. Hän osallistuu myös hankkeen käytännön toteutukseen yhdessä työvalmentajan kanssa. Työvalmentajan vastuulla ovat hankkeen koulutuskokonaisuuksien suunnittelu ja käytännön toteutus. Projektipäällikkö työskentelee Lahdessa ja työvalmentaja Helsingissä. Projektipäällikön palkkaus tulee kokonaan Elyltä, koska hankkeen tavoitteena on työllistää yli 500 päivää työttömänä työnhakijoina olleita palkkatuen piiriin kuuluvia henkilöitä ja työvalmentajan palkkaukseen tulee 75% osuus Elyltä ja 25% Uudenmaan aluetoimistolta. Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten sosiaalista osaamista ja työvoimapoliittisia valmiuksia työllistämällä heitä kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyviin tehtäviin. Työpaikkoja tarjoavat Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n alueella sekä Uudenmaan alueella toimivat nuorisoseurat ja nuorisoseurojen piirijärjestö sekä läheiset yhteistyötahot. Paikallisten seurojen toiminnan laajuudessa ja aktiivisuudessa on huomattavia vaihteluja, kaikilla seuroilla ei ole realistisia mahdollisuuksia ryhtyä työllistäjäksi. Työllistämisen lisäksi hankkeessa pyritään lisäämään työttömien kiinnostua kansalaistoimintaan ja vahvistaa työllistävien taitoja toimia kansalaisjärjestöissä ja osallistua monimuotoiseen toimintaan. Työllistämällä seuroille avautuu mahdollisuuksia kehittää ja/ tai laajentaa toimintaansa ja uusia näkemyksiä toimintaansa. Jotta seurat voivat työllistää ja hyötyä tukityöllistettyjen osaamisesta on heidän itse sitouduttava työllistämisen lainalaisuuksia ja perehdyttävä sen käytäntöihin. Osassa seuroista on lähdettävä liikkeelle uudenlaisten toimintatapojen opettelusta. Hanketyöntekijät ohjaavat työnantajiksi ryhtyviä tai sitä suunnittelevia työnantajia työllistämisen kaikissa vaiheissa kunkin työnantajan tarpeiden mukaan. Ja hankkeen kautta järjestetään tarvittavaa koulutusta seuroille toimimisesta palkanmaksajana. Vuoden 2013 painopistealue on työllistäminen ja työkokeilutoiminnan koordinointi. Leipää ja kulttuuria hankkeelle oli asetettu määrälliseksi tavoitteeksi vuoden 2013 osalta työllistää noin 20 henkilöä palkkatuetussa työssä tai työkokeilussa samanaikaisesti. Hanke ei aivan päässyt vuodelle 2013 asetettuihin määrällisiin työllistämis tavoitteisiin. Suurimpana syynä tähän oli, että Uudellamaalla työvalmentaja aloitti työt helmikuussa ja kevät meni lähinnä hankkeen sisäänajossa ja kontaktien luomisessa. Ja vuoden 2013 alussa TE-palveluissa tapahtui suuria muutoksia maanlaajuisesti ja heidän toimintatavat muuttuivat radikaalisti mikä aiheutti vaikeuksia saada palkkatukipaikkoihin ihmisiä työllistettyä. Vuoden loppuun mennessä hankkeen kautta on ollut seuraavasti henkilöitä; 16 henkilöä

11 palkkatuella, 3 työkokeilussa, 11 harjoittelussa/työkokeilussa oppilaitosyhteistyönä tai muiden hankkeiden kautta sekä 8 palvelutarveselvityksessä. Leipää ja kulttuuria hankkeessa painotetaan määrällisten tavoitteiden ohessa myös laadullisia tavoitteita, kuten työsuhteiden pitkäkestoisuutta, työyhteisön kokonaisvaltaiseksi jäseneksi pääsyä, itsearvostuksen ja oman elämänlaadun parantumista työllistämisen tai työharjoittelun keinoin. Työnimikkeiden kirjo on ollut laaja mm. toimistotyöntekijöitä, mediaassistentti, puvustonharjoittelija, remonttimiehiä ym. Työllistettyjen työttömyyshistoriat ovat olleet hyvin erilaisia. Heidän koulutustaustansa on myös vaihdellut oppikoulusta akateemiseen loppututkintoon. Työllistetyt ovat tehneet useimmiten kuusituntisia työpäiviä ja heidän palkkansa koostui pääosin korkeimmasta korotetusta palkkatuesta ja mahdollisista kunta tai kaupunkilisistä. Toisaalta ns. kuntalisän puuttuminen on saattanut muodostua työllistämisen kynnykseksi. Nuorisoseuroilla saattaa olla hyvin vähäiset resurssit käytettävissä palkkakustannuksiin. Joihinkin työpaikkoihin mitä on vuoden aikana ollut avoinna, ei ole välttämättä ollut helppo löytää sopivia tekijöitä. Kuitenkaan yhtään paikkaa ei ole jätetty täyttämättä. Välimatkat saattavat olla pitkiä eikä julkinen liikenne välttämättä kulje, tai työtehtävät vaativat jonkinlaista erikoisosaamista eikä välttämättä heti taas näitä omaavia ihmisiä löydy pitkäaikaistyöttömistä. Hankehenkilöstö on ollut yhteydessä ja tavannut seurojen ihmisiä yhteisissä alueellisissa seuratapaamisissa kevään ja syksyn aikana sekä yksittäisiä seura käyntejä on ollut vuoden aikana eri seuroihin tarpeen mukaan. Sidosryhmät ja verkostoituminen Leipää ja kulttuuria työllistämishanke on tehnyt yhteistyötä alueilla toimivien nuorisoseurojen, kulttuuritoiminnan parissa toimivien muiden yhdistysten ja välityömarkkinoilla toimivien hankkeiden kanssa sekä TE -palveluiden, erityisesti työllistämisen tukipalveluiden kanssa. Hankkeella on omat kotisivut Hanke on tuottanut esitteitä sekä uutisia sähköisen median kautta. Verkostoitumista aktivoitiin muihin leipää ja kulttuuria hankkeisiin sekä muihin hankkeen toimintaa jollakin tavoin käytännössä tukeviin hankkeisiin. Hankkeiden projektipäälliköt / hanketyöntekijät ovat tavanneet yhteispalavereissa sekä työntekijäpäivillä vuoden aikana viidesti. Hankkeen oma ohjausryhmä tapasi vuoden aikana keväällä yhdesti ja syksyllä kolmesti. Nuori Taide Nuori Taide on järjestön rekisteröimä tuotemerkki lasten- ja nuorten taidetoiminnalle, jossa lähtökohtana on taiteen perusopetus ja taiteen rooli kasvatuksellisena menetelmänä. Nuori Taide koulutus alkoi syksyllä 2013 ja jatkuu keväälle Kaksi uutta Nuori Taide -ryhmä aloittivat toimintansa teatteriohjaaja Laura Viippolan johdolla vuoden 2013 syksyllä. Ryhmät kokoontuvat Hannunsalilla ja ryhmiin kuuluu 20 nuorta, iältään 7-13 vuotta Kerhotoiminta Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n keskeisenä toiminta-ajatuksena on luoda edellytyksiä paikallisten yhdistysten monipuoliselle kulttuuri- ja harrastustoiminnalle ja tukea tätä. Keskusseura toteutti tehtävää järjestämällä eri harrastusalojen ohjaajakoulutusta, järjestämällä maakunnallisia tapahtumia ja kilpailuita. Keskusseura tuotti laadukasta ja ajanmukaista ohjaajakoulutusta, tapahtumia ja kilpailuita. 11

12 Etelä-Hämeen osaamista tanssin ja erityisesti kansantanssin osalta on kehitetty koko järjestöä palvelevaksi tanssinosaamiskeskukseksi. 12 Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten kerhoja on liki 90 eri puolilla Etelä-Hämettä. Kerhot toimivat paikallisten nuorisoseurojen yhteydessä. Niissä on monipuolisia harrastusmahdollisuuksia niin vasta-alkajille kuin taidoissa jo pidemmälle ehtineille. Nuorisoseuralaisuuden ydin on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Luomme mahdollisuuksia nuorten omalle toiminnalle ja vaikuttamiselle sekä järjestämme laadukasta harrastus- ja kerhotoimintaa. Nuorisoseurat järjestivät lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja loivat edellytyksiä nuorten omalle toiminnalle nuorisoseuroissa. Liitto, aluetoimistot ja keskusseurat tukivat nuorisoseuroja nuorten oman toiminnan kehittämisessä koulutuksen, ohjauksen, hanketoiminnan ja tukimateriaalin avulla. Liitto, aluetoimistot ja keskusseurat järjestivät keskeisten harrastusalojen ohjaajakoulutusta ja tapahtumia kattavasti koko maassa. Nuoret vaikuttamaan Nuorisoseurat kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen. Tarjoamme nuorille mahdollisuuden toimia ja osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon. Nuorisoseurat edistivät lasten ja nuorten kuulemista ja osallisuutta. Järjestön kaikilla tasoilla oli nuoria toiminnan suunnittelijoina ja päätöksentekijöinä samassa suhteessa kuin heitä on jäsenistössä. Nuorisoseurantaloja kehitettiin nuorten toimintatiloina Koulutus Ohjaajakoulutus ja huolto Lasten ja nuorten kerhoja ohjaavat lasten toiminnasta kiinnostuneet ja harrastusalaan perehtyneet vapaaehtoiset aikuiset ja nuoret. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat järjesti ohjaajakoulutusta ja välitti aineistoja kerhotoiminnan tukemiseksi. Knoppi-koulutus keskittyy ohjaamisen perustietoihin ja taitoihin sekä järjestön tuntemuksen lisäämiseen. Koulutus tarjosi eväitä ohjaajaharjoittelulle sekä myöhemmin lajikohtaiseen ohjaajakoulutukseen osallistumiselle. Knoppi- kerho-ohjaajakoulutuksen II jakso Lahdessa Kerho-ohjaajakoulutus toteutettiin valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutukseen osallistui 14 uutta kerho-ohjaajaa. Koulutuksen I jakso järjestettiin vuoden 2012 lopussa. Koulutus tehtiin yhteistyössä Uudenmaan kanssa. Kouluttajina toimivat Pirita laiho ja Päivi Semeri. Leiriohjaajakoulutus Sysmässä (Naumin leirikeskus) Kerho-ohjaajakoulutukseen liittyen toteutettiin leiriohjaajakurssi yhteistyössä Uudenmaan kanssa. Paikkana oli Lahden kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämä leirikeskus Naumi, Sysmässä. Koulutukseen osallistui 6 kurssilaista. Pääkouluttajana toimi Pirita Laiho sekä apuna Päivi Semeri, Keijo Nipuli ja Pekka Pusa.

13 Tanssin koulutus antaa ohjaajille ja tanssijoille hyvät valmiudet sekä tanssimiseen että ohjaamiseen. Tavoitteena oli aktivoida harrastajia sekä esiintymistoimintaan keskittyviä ryhmiä ja tanssijoita. Teatteritoiminnan ohjaajakoulutuksessa keskitytään erityisesti nuorten ja varhaisnuorten kanssa toimivien ohjaajien pedagogisten taitojen edistämiseen. Koulutuksessa painottuivat myös teatteritoiminnan sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tasot. Vuoden ohjaaja Nimettiin vuoden ohjaajaksi lasten kansantanssiohjaaja Etelä-Hämeen ja Uudenmaan alueelta. Seurat tekivät esityksiä vuoden ohjaajasta mennessä. Vuoden ohjaaja julkistettiin Etelä- Hämeen ja Uudenmaan yhteisessä maakunnallisessa luokittelutapahtumassa Hollolassa Lasten ja nuorten jäsenkortti Kaikille jäsenseurojen alle 16-vuotiaille toimitettiin tammikuussa jäsenkortti. Seurat vastasivat korttien välittämisestä jäsenilleen. Kerho-ohjaajien ohjaajakortti Keskusseura piti yllä ohjaajarekisteriä kaikista seurojen ilmoittamista kerho- ohjaajista. Toimisto toimitti ohjaajakortit suoraan ohjaajille. Ohjaajahuolto/ohjaajien olohuone Ohjaajien olohuone on malli ohjaajahuollon järjestämiseksi. Vuoden aikana ei järjestetty varsinaista ohjaajien olohuonetta Tapahtumat Asikkalan Ns. 120v./Etelähämäläinen nuorisoseuratyön juhla Järjestettiin näyttävä maakunnallinen juhla Vääksyssä yhteistyössä Asikkalan Nuorisoseuran, Kalkkisten Nuorisoseuran, Asikkalan kunnan ja Hollolan Nuorisoseuran kanssa. Juhlaa osallistui nuorisoseuraväen lisäksi suuri joukko yleisöä. Lisäksi juhlaan kutsuttiin ulkomainen tanssiryhmä Venäjältä St Petersburg Souvenir. Perjantaina klo Koululaiskonsertti Vääksyn liikuntahalli klo Tanssi- ja musiikkikonsertti Kalkkisissa 13 Lauantai klo klo klo Tanssiva Asikkala Vääksyn liikuntahalli - markkinat, messut, tanssiesityksiä Nuorisoseurajohtajien ja kutsuvieraiden vastaanotto Asikkalan Nuorisoseura / Etelähämäläinen nuorisoseuratyö 120 vuotta Juhlagaala Hotelli Tallukassa Maakunnallinen lasten tanssiryhmien luokittelu Hollolan lukio, Salpakangas Luokittelun tarkoitus oli innostaa tanssiryhmiä esiintymään toisilleen sekä tuomaristolle, joka antoi ryhmille ryhmän toimintaa kehittävää palautetta. Tavoitteena on 20 ryhmän osallistuminen. Kannustetaan seurojen vanhempi-lapsiryhmiä osallistumaan tapahtumaan. Luokitteluun osallistui kahdeksan (8) ryhmää. Pia Pyykkinen, Pirita Laiho ja Seppo Hakala toimivat tuomareina lasten kansantanssiluokittelussa Hollolassa. Tuomariston sihteerinä oli Hannu Nipuli.

14 Merirosvoleiri Pirates of Naumi Sysmässä Etelä-Häme ja Uusimaa järjestivät yhteisen telttaleirin 8-12-vuotiaille nuorille Lahden kaupungin leirikeskuksessa Naumissa, Sysmässä. Leiriläisiä oli yhteensä 27, jotka suurelta osin tulivat Uudenmaan alueelta. Leirin ohjelma oli suunniteltu merirosvo-teemalle, johon kuului mm leirikaste, seikkailu- ja merirosvorata, merirosvojen olympialaiset, merimiestaitokilpailu, illanvietot nuotiolla, diskoilua ja työpajatoimintaa. Leiriohjaajina toimivat: Iija Filen, Pirita Laiho, Päivi Semeri, Antti Kalliomaa, Keijo Nipuli, Hannu Nipuli sekä apuohjaajina Iiris Jäntti, Elina Aaltonen, Sonja Lindberg ja Vinski Nipuli. Tanssiva Lahti Tapahtuma järjestettiin kahden vuoden tauon jälkeen. Tapahtuma oli näyttävä ja korkeatasoinen, jossa tuotiin esiin alueellista tanssi-, musiikki- ja kuorolauluosaamista. Tapahtumassa oli monta korkeatasoista konserttia, markkinat ja lavatanssit. Kaikkiin tilaisuuksiin oli yleisöllä vapaa pääsy. Tapahtumaan kutsuttiin yksi kansainvälinen lasten- tai nuorten esiintyjäryhmä. Lahtelaisten kesäinen olohuone matkustajasatama - toimi viikonlopun ajan päijäthämäläisen laulun, musiikin ja tanssin näyteikkunana, kun kaupunkifestivaali Tanssiva Lahti valloitti sen. Kolmen päivän aikana ilmaisella kaupunkifestivaalilla vieraili yli katsojaa. Tapahtuman järjestelyt onnistuivat loistavasti. Yleisön suosikiksi nousivat venäläisen Razzadory-ryhmän kansantanssijat huikean taitavilla esityksillään. Myös nuorten street dance, hiphop- ja showtanssijutut saivat ansaitsemansa huomion. Kaikkiaan ohjelma oli palautteen mukaan monipuolinen ja mukaansatempaava. Tapahtuman tuottajana toimi Hollolan Nuorisoseuran Aimo Hentinen. Toisena ulkonaisena kansantanssiryhmänä tapahtumaan osallistu romanialainen Chindia. MM Mölkky Lahti Mölkyn MM-kisat järjestettiin Lahden Kisapuistossa. Tapahtuman toteuttamisesta päävastuussa olivat Anne-Mari Kuronen ja Päivi Semeri. Lisäsi järjestelyissä olivat mukana Hannu Nipuli, Mikko Semeri ja Ossi Arvela sekä suuri joukko talkoolaisia erilaisissa tehtävissä. Talkoolaiset olivat etupäässä Lahden Tanhujien ja Hollolan Ns:n jäsenistöä. Tapahtumaan osallistui yhteensä 177 joukkuetta. Mukana oli edustettuna yhteensä 7 eri kansallisuutta. Kaiken kaikkiaan kilpailijoita oli yli tuhat. Hieman tapahtumaa häiritsi vaihteleva sää. Tapahtumaan oli koko viikonlopun ajan vapaa pääsy. Tulokset: 1. Wood Pub 2. Anan Pub Timo Kemppi Jani Autio Jake Ropponen Mika Suvinen Toivo Vihervaara Toni Hakala Harry Asp Jyrki Ryttäri Teemu Kemppi Jukka Paavilainen Ville Petäjämäki Tero Immonen 3. HMS-Hyvä Toni Laakso Tuomas Harju Juha Hammarén Jukka Mäntylä 14

15 Muita tapahtumia: Mölkkytuomareiden koulutus Toimitsijoiden kiitostilaisuus 15 Lahden kaupunki tuki tapahtumaa Tästä huolimatta tapahtuman talous jäi tappiolle. Vuoden aikana pidettiin yhteensä 9 Mölkkykokousta eri tahojen kanssa mm. Tuoterengas, Lahden Kortteliliiga, kahvila Kispi, Cafe Charlotta, kaupungin liikuntatoimi sekä Suomen kansainvälinen Mölkkyliitto. Hollo ja Martta II Talvifestivaali Ensimmäistä kertaa järjestetyn festivaalin ohjelmassa oli mm Loppiaisiltamat 6.1. Hollolan Nuorisoseurantalolla Kukossa ja Kansantanssi-illat: 8.1. Vaahterasalissa ja Lahden Pikkuteatterissa. Esiintyjinä festivaaleilla olivat mm kroatialainen Tena ja venäläinen St Petersburg Souvenir kansantanssiryhmät. Ulkomaisten vieraiden lisäksi konserteissa esiintyi Hollolan Ns:n omat ryhmät. Hollo ja Martta kansainvälinen kansantanssi ja musiikkifestivaali Hollola ja Lahti Hollo ja Martta -festivaali juhli 10-vuotista taivaltaan. Kansainväliseen kansan tanssiin ja -musiikkiin keskittyneellä festivaalilla on tärkeä sija suomalaisessa festivaalikentässä. Hollo ja Martta -festivaalin Päijät-Hämeessä on yksi maan harvoista, puhtaasti kansantanssille omistetuista festivaaleista. Vuosittain kansainvälisiä ryhmiä otetaan festivaaleille esiintymään vähintään viisi. Tänä vuonna mukana Hollo ja Martta -festivaalilla olivat: Ballet Folklorico Jalisciense Los Angeles - USA / Meksiko, Zespół Pieśni i Tańca "Jawor", Lublin - Puola, Alba Regia Dance Association, Székesfehérvár - Unkari, MTÜ Tarvanpää Selts, Rakvere - Viro, Volkskunstgroep Drieske Nijpers vzw, Sint-Gillis-Waas - Belgia, Folkloric Dance Group Boróka, Székelyudvarhely Romania. Festivaalin kolme suurinta konserttia järjestettiin Lahden kaupunginteatterin Juhani-näyttämöllä. Festivaalin avajaiskonsertti oli kaupunginteatterissa maanantaina, keskiviikkona oli kansainvälinen kansantanssikonsertti ja lauantaina Juhani-näyttämöllä oli tapahtuman pääkonsertti. Kansainvälisiä illanviettoja oli tarjolla perjantaina seurantaloilla Hollolassa, Heinolassa, Kalliolassa, Nastolassa ja Hämeenkoskella. Kokonaisuudessaan Hollo ja Martta festivaalien aikana järjestettiin 70 tilaisuutta ympäri maakuntaa. Tapahtuma järjestetään vuorovuosina aikuisille ja lapsille suunnattuna. Tänä vuonna vuorossa on aikuisten festivaali. Omat ja jäsenseurojen teatteritapahtumat: Tiedotettiin Etelä-Hämeen ja Uudenmaan teatteritoiminnasta. Omat ja jäsenseurojen kansanmusiikkitapahtumat: Monttu Soikoon Hausjärvellä 7. kerran järjestettävä Monttu Soikoon!-festari on omistettu kansanmusiikille, akustiselle musiikille, suomi-iskelmälle ja kaikelle mukavan pehmeälle musiikille, joka soljuu kesäiltaan kuin käen kukunta. Tapahtumapaikkana on Miinan Monttu, uniikki 500-paikkainen amfiteatteri Turkhaudan kylässä. Järjestelyistä vastaa paikallinen nuorisoseura Silmu. Miinan Montun lavalla ja katsomossa on maailmanluokan meininki. Vuoden 2013 esiintyjiä olivat mm Värttinän tytöt, Elokuu, Jaana Hurmerinta, Suvi Teräsniska, Kimmo ja Saana Pohjonen.

16 Takinkääntöviikko Mallusjoki, Orimattila Tapahtuma on yksi maamme omintakeisimmista kesäjuhlista, joka kerää vuosittain korkeatasoisen esiintyjäjoukon ja monituhatpäisen yleisön Mallusjoen seurantalolle. Tapahtuman järjesti Mallusjoen Nuorisoseura. Valtakunnalliset harrastus- ja koulutustapahtumat Keskusseura markkinoi Uudenmaa sekä valtakunnallisen liiton tapahtumia ja koulutustarjontaa. Jäsenistöä kannustettiin osallistumaan niihin. Koulutukset ja tapahtumat oli lueteltu liitteenä olevassa tapahtumakalenterissa. Ajantasainen tieto valtakunnallisista koulutuksista ja tapahtumista löytyi Suomen Nuorisoseurat ry:n kotisivuilta osoitteesta FolkForum (kansantanssiseminaari) Turku ja Folklandia-risteily Silja Europa Seminaariin osallistui Etelä-Hämeestä 2 henkilöä ja risteilylle n. 160 henkeä. Hollolan Ns:n vieraana Folklandia risteilyllä ja esiintyjänä oli kroatialainen Tena kansantanssiryhmä. Aikuisten kansantanssiryhmien luokittelu Tampereella (Sorin Sirkus) Etelä-Hämeestä osallistui 3 ryhmää luokitteluun. Kaikkiaan luokitteluun osallistui 30 yhmää eri puolilta Suomea. Arvosteluraadit olivat seuraavat: Yleinen sarja: Kansantanssin opettaja Pia Semeri Tanssitaiteilija Johanna Elovaara Koreografi, taiteellinen johtaja Matti Paloniemi Muusikko Pekka Pentikäinen Sihteerinä Riia Niemelä Vanhempien sarjat: Kansantanssin ohjaaja, koreografi Tauno Häkkinen Tanssitaiteen maisteri Petri Kauppinen Kansantanssin opettaja Lennu Yläneva Muusikko Jarno Tastula Sihteerinä Saara Mikkola-Ylitolva Tulokset Etelä-Hämeen osalta olivat: Yli 35 sarja: Lahden Tanhuujien Riijarit ryhmä Valio+ Yleinen sarja: Hollolan Nuorisoseuran Hannat ja Heikit Valio+ Yleinen sarja: Hollolan Nuorisoseuran Annat ja Antit Taito+ Valtakunnalliset lentopallokisat Iisalmessa Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtakunnalliset lentopallokisat pelattiin Iisalmessa. Kisoihin osallistui yhteensä 39- joukkuetta. Tulokset Etelä-Hämeen osalta: Naisten C-sarjassa Myrskylän-Pukkilan Ns:n joukkue 7. Miesten C-sarjassa Ns. Liekin joukkue 8. Ramppikuume valtakunnalliset nuoriso-teatteripäivät Paukkulassa, Mikkelissä Ramppikuume on vuotiaille teatterinharrastajille suunnattu tapahtuma. Teatterintäyteisen tapahtumaviikonlopun ohjelma sisälsi koulutuspajoissa työskentelyä sekä avoimen nuorisoteatterikatselmuksen. Katselmukseen osallistujat edustivat kattavasti koko maata. Ramppikuumeesta tiedotettiin alueen nuorisoseuroille ja ryhmille. Etelä-Hämeestä ei tänä vuonna ollut osallistujia. 16

17 Lasten Kalenat Lappeenrannassa Tapahtumaan osallistui yhteensä 800 lasta ja aikuista eri puolilta Suomea. Mukana oli myös kansainvälisiä vieraita Slovakian Svidnikista ja Venäjän Petroskoista. Tapahtuma järjestettiin nyt kuudennen kerran, edellinen kerta oli vuonna Nelipäiväisen tapahtuman aikana lapset ja nuoret pääsivät ottamaan osaa erilaisiin työpajoihin, esiintymään katukonserteissa ja Lappeenranta-salissa, suunnistamaan kissanpoikien avulla ympäri kaupunkia, laulamaan raikuvasti läpi kaupungin liikkuvassa kulkueessa, discoilemaan ja - mikä tärkeintä - tutustumaan uusiin ystäviin! Tapahtuman kruunasi sunnuntaina kahteen kertaan esitetty pääjuhla "Kadonneen tiedon metsästys", jota harjoiteltiin koko tapahtuman ajan. Tapahtuman järjestivät Suomen Nuorisoseurat yhdessä Saimaan piirijärjestön kanssa. Etelä- Hämeestä tapahtumaan osallistui yli 100 henkeä. Pääjuhlan tanssien toteutuksessa olivat mukana Teija Nikkari, Päivi Semeri ja Hannu Nipuli. Lisäksi Teija ja Päivi olivat töissä tapahtumassa. Tanssimania ja DÄÄNS-leiri Tampereella Tanssimania kokosi kansantanssin tuoreimmat teokset ja osaavimmat tekijät Tampereelle. Tapahtumassa nähtiin Tahdittomien tuottama Tanssimanian tilausteos Vastahako sekä Katriina Honkasen & Tulilintu-yhtyeen & Tanssiteatteri Tsuumin Joutomiehiä-produktio. Tanssi- ja musiikkiryhmä Hämyn Koukkukuja 6 haisteli uusia tuulia. Kirjavat, Hässäkkä, Kärri, Lahden Tanhuujien Riiarit sekä muut kansantanssin edustusryhmät täyttivät Manian lavat esityksillään. Kolmatta kertaa järjestettävä DÄÄNS-leiri tanssitti 140 nuorta tanssinharrastajaa Manian aikana. Ohjelmistokursseilla opeteltiin vuoden 2014 yhteistanssit ja teemakursseilla oli mahdollisuus tutustua lasten musiikkiliikuntaan, Koulu- FolkJamiin sekä näyttämön lainalaisuuksiin tai muuten vaan tanhuhöntsytä. Lisäksi ryhmillä oli mahdollisuus tilata omia sparraajia harjoituksiin. Etelä-Hämeestä tapahtumaan osallistui 25 henkeä. Riia Niemelä ja Minna Loikkanen toimivat kouluttajina. He olivat tehneet vuoden 2014 yhteisohjelma osuudet alle kouluikäisille ja pienille Kalevan Nuorille. Teatterilaiva -harrastajateatterifestivaali Baltic Princess Etelä-Hämeen teatteria harrastavista seuroista osallistuttiin tapahtumaan Kansainvälinen toiminta On välitetty ryhmille, kysynnän perusteella mahdollisuus kansainvälisiin kontakteihin. Tarvittaessa on välitetty ulkomaisia ohjaajia seurojen harrastusryhmille.. Hyödynnetään seurojen ulkomaisia vieraita Tanssiva Lahti -tapahtuman ohjelmassa sekä kutsutaan suoraan kansainvälisiä vieraita tapahtumiin. MM Möllky 2013 Lahti tapahtumaan osallistui ulkomaisia joukkueita seuraavista maista: Japani, Englanti, Ranska, Slovakia, Tšekki ja Viro Kehittäminen Alueen nuorisoseurojen ryhmät ovat vierailleet ulkomailla seuraavasti: Hollolan Ns.: Hannat ja Heikit Tšekissä ja Venäjällä Ellit ja Eemelit Turkissa Annat ja Antit Portugalissa Iidastiinat Itävallassa Purpuri-ryhmä Latviassa 17

18 18 Mallusjoen Tanhuujat: Riihimäen Kansantanssijat: Nurmijärven tanssi- ja mus.yhdistys: Hansvilit ja Hyrrät Itävallassa Italiassa Europedit Saksassa Nuorisoseurat isännöivät ulkomaisia ryhmiä seuraavasti: Hollolan Ns:ssa vieraili ryhmä tai ryhmiä vuoden aikana seuraavista maista: Kroatiasta, Venäjältä, Unkarista, Romaniasta, Itävallasta, USA/Meksikosta, Puolasta, Virosta ja Belgiasta Kansainväliset verkostot Asiaa hoidettiin etupäässä tiedottamalla. Tehtiin yhteistyötä Folklore Suomi Finlandin kanssa. Toiminnanjohtaja Hannu Nipuli ja johtokunnan jäsen Mikko Semeri olivat tutustumassa Unkarissa Székesfehérváren kaupungissa järjestettyyn kansantanssifestivaaliin. Matkan järjestäjänä oli Bela Gazdag Hollolasta. Kokemusten vaihtoa Nuorisoseurojen vahvuus on erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yhteistoiminnassa. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan eri-ikäisten yhteistyönä, myös verkkoyhteisöissä. Nuorisoseurat jakavat kokemuksiaan ja syventävät yhteistyötään. Toimintaa rikastutti kansainvälistymisen ja maahanmuuton mukanaan tuoma kulttuurinen kirjo. Kehittäminen Kannustettiin paikallisia yhdistyksiä kansainväliseen toimintaan, nuorisovaihtoihin ja esiintymismatkoille. Tiedotettiin ja välitettiin järjestön KV-tiedotetta jäsenistölle. Kansainväliset verkostot Tehtiin yhteistyötä Folklore Suomi Finlandin kanssa. Tiedotettiin henkilövaihdon keskus Cimon tarjoamasta kv-koulutuksesta sekä ryhmävaihdoista. Tiedotettiin mahdollisista leireistä ja tapahtumista. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n jäseninä oli 69 toimivaa paikallista yhdistystä. Jäseniä oli yhteensä 3635 (alle 29-vuotiaita jäseniä 1433). Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. toteutti perustehtäväänsä, paikallisseurojen palvelutoimintaa Opetusministeriön avustuksella, joka oli euroa. Seurantaloja alueella on 45 ja muutamalla seuralla on oma toimitila. Nuorisoseurat, keskusseurat, aluetoimistot ja liitto pyrkivät hyödyntämään eri rahoituslähteistä saatavia projektirahoja toiminnan ja seurantalojen kehittämiseen. Liitto- ja maakuntatason organisaatiota kehitettiin niin, että se mahdollistaa resurssien kohdentamisen seuratoimintaan. Uusi jäsenrekisteri helpotti jäseneksi liittymistä ja mahdollisti ajantasaisen tiedon toiminnasta ja jäsenistöstä. Jokainen toiminnassa mukana oleva maksoi jäsenmaksun. Monipuolista toimintaa Nuorisoseurat ovat omaleimaisia toiminnallisia yhteisöjä. Opintotoiminta tuki nuorisoseurojen sivistystehtävää.

19 Toimintaa kehitettiin jäsenten ja alueen asukkaiden toiveiden mukaan. Seurat hakeutuvat aktiivisesti yhteistyöhön muiden yhteisöjen kanssa. Nuorisoseurat tarjoavat mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan. Lisäksi Keskusseura antoi seuroille ja jäsenille tarpeellisen ohjauksen ja neuvonnan järjestöllisissä asioissa. Seurat kykenivät toimimaan tehokkaasti ja tuloksellisesti jäsentensä parhaaksi ja järjestön aatteellisten päämäärien hyväksi. Järjestökoulutuksen tavoitteena oli kehittää ja ylläpitää seurojen toimihenkilöiden tietoja ja taitoja sekä luoda yhteistä näkemystä toiminnan tavoitteista. Tehtiin yksittäisiä seurakäyntejä, mutta pääpainona olivat alueelliset seuratapaamiset. Alueellisten seurakäyntien yhtenä tarkoituksena oli räätälöidä alueen seurojen tarpeisiin vastaavaa koulutusta tai luentoja. Järjestön Internet-pohjainen jäsenhallintarekisteri ei ollut kaikissa Etelä-Hämeen jäsenseuroissa käytössä. Media-assistentti: Keskusseuran palveluksessa jatkoi media-assistentti Anne-Mari Kuronen. Anne-Mari piti huolta, että Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ja sen jäsenseurat näkyivät Internetissä. Lisäksi Anne-Mari toimia MM-Mölkky 2013-kisojen ja muiden tapahtumien markkinoinnin apuna. Jäsenhallintarekisterin hoitaminen kuului media-assistentin vastuulle. Tehtiin yhteistyössä kaikille halukkaille jäsenseuroille omat yhtenäiset nettisivut, jotka linkitettiin Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen kotisivuihin. Sivustojen sisällöstä vastasi sivuston tilannut seura. Sivustojen päivityksessä opastettiin. Seurojen palveluun kuului myös mainosten ja esitteiden suunnittelua ja kuvankäsittelyä. Media-assistentti suunnitteli myös MM-Mölkky julisteet, esitteitä ja markkinoi yleisesti tapahtumaa. 2.1 Jäsenyhdistysten toiminnan kehittäminen Seurakäynnit Seurakäyntien painopisteenä olivat alueelliset seuratapaamiset. Vuoden teemana oli vapaaehtoistoiminta, rekrytointi ja motivointi sekä verkostoitumisen tukeminen. Lisäksi seurakäynneillä käytiin läpi ajankohtaisia seuratoimintaan liittyviä kysymyksiä. Alueellisiin tapaamisiin liitettiin Marjo Aallon ja Eija Majoisen suunnittelema koulutusosio ja kysely. Tämän uuden sisällön avulla tapaamiset saivat lisää sisältöä ja yhdenmukaistuivat. Jokaisesta tapaamisesta tehtiin muistio. Lisäksi tehtiin myös seurakohtaisia käyntejä. Yksittäiset seurakäynnit: Vesikansan Ns Urajärven Ns Ns. Säilä Putkijärven Ns Ruuhijärven Ns Nurmijärven tanssi- ja musiikkiyhdistys Alueelliset seuratapaamiset: Vesikansan Ns Haminankylän Ns Ns. Liekki 3.4. Pakaan Ns Suopellon Ns Lahden tsto. Sysmän, Hartolan seurat 3.9. Ns. Sarastus Lahden tsto. Artjärven, Iitin ym seurat Ns. Suovola

20 Seurantalot Tiedotettiin opetusministeriön seurantalojen peruskorjaukseen osoitettujen määrärahojen hakemisesta ja autettiin seuroja tarvittaessa anomusten tekemisessä. Ensisijaisesti kohdistettiin tiedotusta niihin seuroihin, jotka eivät ole koskaan hakeneet avustusta. Tiedotettiin nuorisoseuroja eri toimintaryhmien rahoitusmahdollisuuksista. Internet-kotisivuilla on maininta kaikista maakunnan seurantaloista yhteystietoineen. Lisäksi seurantalojen tiedot löytyvät Kotiseutuliiton valtakunnallisesta seurantalosivustosta: Etelä-Hämeestä peruskorjausrahoja haki kahdeksan (8) ja kaikki saivat: Harmoisten Ns Hollolan Ns Lappilan Ns Möysän Ns Myrskylän-suomal. Ns e Nuoramoisten Ns. Nuhja Ruolahden Ns Onkiniemen Ns Yht Sähköposti Ylläpidettiin jo rakennettua sähköpostiosoitteistoa, johon on kerätty seurojen johtokuntien, ohjaajien ja aktiivisten toimijoiden osoitteita. Sähköinen kuukausitiedote HERKKUMEILI lähetettiin vähintään kerran kuussa. Tähän tiedotteeseen poimittiin tärkeimmät seurakohtaiset asiat valtakunnallisista sähköpostitiedotteista, joita olivat teatteri- tanssi ja kv-tiedote. Lisäksi kuukausitiedotteessa tiedotettiin omista ja seurojen koulutuksista ja tapahtumista. Kotisivut osoitteessa: sivuja päivitettiin aktiivisesti. Valtakunnalliset sivustot Kannustettiin paikallisseuroja toimittamaan omat tietonsa nuorisoseurasivuston ja seurantalosivuston alle. Nuorisoseurajärjestön kärkihankkeet Tiedotettiin nuorisoseurajärjestön kolmivuotisohjelmasta ja sitä esiteltiin seurakäynneillä sekä vuosikokouksissa. Toimintatilastot vuodelta 2012 Kerättiin seuroilta vuoden 2012 toimintatilastot pääsääntöisesti jäsenrekisterin kautta. Tilastot tuli olla jäsenrekisterissä mennessä. Lomakkeet lähetettiin myös kirjeitse sekä sähköisesti seurojen puheenjohtajille ja sihteereille (toimii asian muistutuksena). Tilastoista koottiin jäsenseurojen toiminnan tunnuslukuja. Nuorisotoiminta Tiedotettiin seuroille mahdollisuuksista saada erilaisia tukia työllistämiseen, työharjoitteluun ja oppisopimuskoulutukseen (kts. kohta Leipää ja kulttuuria hanke). Seuroja aktivoitiin suuntaamaan toiminnan painopistettä entistä enemmän lasten ja nuorten toimintaan. Tiedotettiin valtakunnallisista tapahtumista.

21 H-kiltatoiminta Kilta ei toimi Etelä-Hämeessä. 21 OPINTOKESKUS KANSALAISFOORUMI Kansalaisfoorumi on valtakunnallinen sivistysliitto ja opintokeskus. Lahden aluetoimisto palvelee Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n ja Uudenmaan alueella. Kansalaisfoorumi on avoin ja innostava vertaisoppimisen ja kansalaistoiminnan asiantuntija, joka tarjoaa koulutusta, välineitä ja tukea kulttuuri- ja kansalaisjärjestöissä toimiville. Jatkuva kehittäminen, uudistaminen ja vaikuttaminen ovat toiminnan avainsanoja. Kulttuurinen sivistystyö muodostaa toiminnan päävolyymin. Tämä työ tarkoittaa mm. kasvatuksellisen ja kulttuurisen toiminnan tukemista opintotoiminnan, koulutuksen, neuvonnan ja materiaalituotannon avulla ja omien opinnollisten tilaisuuksien, koulutusten ja kulttuuritapahtumien järjestämistä. Yhteisöllisen sivistystyö Yhteistyö, järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittäminen sekä kansalaisyhteiskunnan tunnetuksi tekeminen ovat ydinsisältöjä. Toiminnan sisältö - kurssi- ja kerhotoiminnan tukeminen Kansalaisfoorumi tukee toiminnallisesti, pedagogisesti ja taloudellisesti nuorisoseurojen opinto- ja koulutustoimintaa. Tuen muotoina ovat kurssi- ja kerhoavustukset, materiaalit, koulutusohjelmat ja tekniset oppimisympäristöt. Tuki on ennen muuta jäsenyhdistysten toimintaa tukevaa ja mahdollistavaa. Opiskelijat ja oppivat ryhmät määrittelevät itse omat opinnolliset tavoitteensa. Keskeistä on Kansalaisfoorumin toiminnan joustavuus yhdistysten ja ryhmien näkökulmasta sekä opiskelijoiden ja toimijoiden hyvä palvelu. Sähköinen järjestelmä, SkafNet on vuoden 2013 aikana otettu käyttöön kaikissa Etelä-Hämeen nuorisoseuroissa, jotka hakevat avustuksia opintokerhoilleen ja kurssitoimintaansa. Opinnolliset projektit Uudistunut Avaintoimijafoorumi - Avaintoimijaopinnot Opintojen laajuus on 2 opintopistettä (54 opintotuntia): Oppiva ryhmä 1 op ja Yhteistyöllä osaajaksi 1op. Yhteistyöllä osaajaksi -jaksolla syntyy yhdistykselle projektisuunnitelma koulutukseen, tapahtumaan tai julkikuvaan keskittyen. Lahden Tanhuujat kokosivat ryhmän, jossa oli mukana monipuolinen porukka: ohjaajia, johtokunnan uusia ja vanhoja jäseniä ja vanhempia ja porukka suoritti opinnot Järjestöllisten toimintatapojen uudistaminen; yhdistystoiminnan kiinnostavuustalkoot Mukaan projektiin olisi mahtunut yksi nuorisoseura Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n alueelta, markkinoinnista huolimatta nuorisoseuraa ei löytynyt. Yhteisöviestinnän ohjelma 2013 Viestintäosaamista yhdistyksille 2013 toteutettiin kolme verkkokurssia: Vapaaehtoinen viestijänä Tavoitteellisuutta ja tehoa yhdistyksen viestintään sosiaalisessa mediassa Yhteistoiminnallisuutta verkkokokouksiin Yleisötyön verkkokurssi Kurssin tarkoituksena on antaa valmiuksia yleisötyön suunnittelemiseen, soveltamiseen ja toteuttamiseen oman taideharrastuksen parissa. Opintojen laajuus on 2 opintopistettä (54 oh). Kurssi opiskellaan pienryhmässä opintokerhona, yksilö-/pari- sekä ryhmätyöskentelynä perehtymällä annettuun taustamateriaaliin ja tekemällä oppimistehtäviä. Kurssi valmistui 2013 ja lisätietoja löytyy

22 Soveltavan teatterin työkalupakka Peli ja oppimateriaali Korttien näyttämö Tarotpakka valmistui lokakuussa 2013 ja sisältää soveltavan teatterin tarotpakan ja opaskirjan. Korttipakka toimii leikillisesti ja luovasti käytännön työvälineenä ja ammatillisen itsetuntemuksen peilinä. Yhteisöllisen musisoinnin oppimisohjelma Oppimisohjelma valmistui joulukuussa 2013 ja se tarjoaa musiikkikasvatuksen yhteisöllisiä sovelluksia tanssi-, musiikki-, teatteri-, sirkus- yms. harrasteryhmien ohjaajille. Ensimmäinen ohjaajakoulutus alkaa maaliskuussa 2014 Oulussa. Vertaisoppiminen opintokerhossa Opintokerhon toiminta perustuu yhdessä tekemiseen ja omaan aktiivisuuteen wikikirjoittamisessa. Teemat on suunniteltu toteutettavaksi ohjatusti, mutta opiskeluun voi osallistua myös ilman ohjausta Toimintakertomuksen liitteenä ovat tarkemmat tilastot Etelä-Hämeen alueen nuorisoseurojen saamista avustuksista vuonna 2013 sekä kurssiavustuksen määrästä v Koulutus Koulutuskalenteri Koko maan kattava yhteinen koulutuskalenteri löytyi opintokeskuksen sivuilta: Tiedotettiin sivuston käytöstä seuroja. Neuvonta Opastettiin paikallisia yhdistyksiä käyttämään Opintokeskus Kansalaisfoorumin tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluja kurssien ja opintokerhojen järjestämisessä. Neuvontaa annettiin puhelimitse, sähköpostilla ja seurakäynneillä. Järjestökenttää palveleva, perustietoa järjestötyöhön, yhteiskuntaan ja moniin muihin tärkeisiin asioihin löytyi Kansalaisfoorumin sivuilta Nuorten Akatemia Tiedotettiin Nuorten Akatemian järjestämästä koulutuksesta Knoppi-koulutus sisälsi Nuorten Akatemian opintokirjan. 22 Erikoiskurssit Järjestettiin vuoden aikana tarpeen mukaan erikoiskursseja. Järjestyksenvalvojakoulutus 1.osa ja 2.osa Yhteistyössä Uudenmaan ja SKAF:n opintokeskuksen kanssa järjestettiin järjestyksenvalvojan peruskurssi. Peruskurssi oli kaksi viikonloppua (32h) kestävä koulutus. Peruskurssille osallistuvat saivat oikeuden toimia järjestyksenvalvojina julkisissa tilaisuuksissa. Peruskurssille osallistui yhteensä 9 henkilöä. Pääkouluttajana toimi Timo Komonen. Hygieniapassikoulutus 2.3. Villähteen Ns:n talolla Pyrylässä Yhteistyössä SKAF:n opintokeskuksen ja Villähteen Ns:n kanssa järjestettiin koulutus. Koulutukseen osallistui 13 henkeä. Pääkouluttajana toimi Evirasta Leila Keinänen. EA1 koulutus Lahdessa keskusseuran toimistolla Yhteistyössä SKAF:n opintokeskuksen kanssa järjestettiin koulutus. Koulutukseen osallistui 15 henkeä. Pääkouluttajana toimi SPR:n hyväksymä ensiapukouluttaja Marja Nipuli.

23 EA2 kertauskurssi Lahdessa keskusseuran toimistolla Yhteistyössä SKAF:n opintokeskuksen kanssa järjestettiin koulutus. Koulutukseen osallistui 4 henkeä. Pääkouluttajana toimi SPR:n hyväksymä ensiapukouluttaja Marja Nipuli. EA1 koulutus Lahdessa keskusseuran toimistolla Yhteistyössä SKAF:n opintokeskuksen kanssa järjestettiin koulutus. Koulutukseen osallistui 9 henkeä. Pääkouluttajana toimi SPR:n hyväksymä ensiapukouluttaja Marja Nipuli Jäsenpalvelut Uutismaa-lehti NS-Lehti Toteutuma Uutismaa-lehti ilmestyi neljä (4) kertaa vuoden aikana aikakauslehtimuotoisena. Uutismaa-lehdestä kerrottiin seurakäynneillä, kokouksissa ja tiedotteissa. Toimihenkilöt, johtokunnan jäsenet ja paikallisseurat laativat juttuja alueeltaan lehteen. Lehti jaettiin mm. kirjastoihin ja toiminta-alueen kuntien nuoriso-, kulttuuri- ja sivistystoimiin. Lehden taitosta vastasi Uudenmaan työntekijät. Nuorisoseuralehti toimi järjestön sisäisen tiedon kulun välineenä. Se antoi ajanmukaista tietoa järjestöstä myös ulkopuolisille Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Lehti julkaistiin myös sähköisessä muodossa liiton kotisivuilla. Lehteä markkinoitiin seurakäynneillä, keskusseuran kokouksissa ja tiedotteissa. Rohkaistiin johtokunnan jäseniä ja paikallisseuroja laatimaan juttuja alueeltaan lehteen. Toimihenkilöt hoitivat tiedot maakunnallisista tapahtumista lehteen. Tanssin osaamiskeskus käytti lehteä tiedotuksessaan. Lehti on tullut jokaisen jäsenseuran puheenjohtajalle ilmaiseksi. Sähköiset kuukausitiedotteet Sähköpostitiedote Herkkumeili lähetettiin vuonna 2013 vähintään kerran kuussa lähes 400 eri sähköpostiosoitteeseen. Herkkumeilissä tiedotettiin järjestön ja maakunnan eri tapahtumista ja koulutuksista. 23 Tarvikevälitys Välitettiin jäsenistön tarvitsemaa aineistoa ja tuotteita. 3. VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ 3.1 Viestintä Vuoden aikana tehtiin keskusseuran monimuotoista toimintaa aktiivisesti näkyväksi ja tunnetuksi. Samalla teimme koko nuorisoseurajärjestöä tunnetuksi. Seurojen, seurantalojen, piirijärjestöjen ja liittojen sivustot olivat ajan tasalla ja -palveluissa. Toiminnasta tiedotettiin pääasiassa Uutismaa lehdessä ja Herkkumeili - sähköpostitiedotteilla. Lisäksi seurojen eri alojen yhteyshenkilöille lähetettiin tiedotteita ja kurssi- yms. kutsuja. Lisäksi erilaisia tiedotteita lähetettiin tarpeen mukaan. Keskusseuran kotisivuja ylläpidettiin osoitteessa Keskusseuran kotisivujen ylläpidosta vastasi mediaassistentti Anne-Mari Kuronen. Autettiin ja rohkaistiin seuroja tekemään omat kotisivut. Pidettiin huoli siitä, että omat sivut olivat kunnossa ja ajan tasalla. Muistutettiin seuroja seurantalosivujen päivityksestä.

24 3.2 Yhteistyöverkostot Kokemusten vaihtoa 24 Tiedotustoiminnassa hyödynnettiin toimihenkilöiden ja johtokunnan jäsenten yhteyksiä eri tiedotusvälineisiin. Keskusseuran tavoitteista, kokouksista ja tapahtumista laadittiin tiedotteita lehdistön ja paikallisradioiden käyttöön. Uutismaa-lehden toimittamisesta ja taitosta vastasi Uudenmaan toiminnanjohtaja. Hänelle toimitettiin aineistoa yhteisesti sovituista uutisista ym tiedotteista. Nuorisoseurojen vahvuus on erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yhteistoiminnassa. Toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin eri-ikäisten yhteistyönä, myös verkkoyhteisöissä. Nuorisoseurat jakoivat kokemuksiaan ja syvensivät yhteistyötään mm alueellisten seuratapaamisten kautta. Toimintaa rikastutti kansainvälistymisen ja maahanmuuton mukanaan tuoma kulttuurinen kirjo. Tiivistä yhteistyötä tehtiin ensisijaisesti jäseninä olevien paikallisyhdistysten kanssa sekä Uudenmaan alueen kanssa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti koulutus- ja tapahtumatoiminnan järjestämiseksi. Edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden lisäksi yhteistyötä tehtiin mm. Suomen Nuorisoseurat ry:n, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin, Lahden kaupungin, Suomen Mölkkyliiton, Päijät-Hämeen Tanssialan Tuen, Lahden Kortteliliigan, Tuoterenkaan, Ruokamiehet Oy, Päijät-Hämeen Kylät ry, Radio Voima sekä Lahden kaupungin teatterin, liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa. Tanssin osaamiskeskuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä oli käynnistää yhteistyöverkon toteutus oman järjestön sisälle. Asiaan oleellisesti liittyi myös valtakunnalliset kansantanssia harrastavat liitot sekä eri alueelliset ja valtakunnalliset tanssiyhteisöt. Edunvalvonta ja verkostoituminen Pidetään aktiivisesti yhteyttä päättäjiin ja muihin alueen toimijoihin. Osallistutaan yhteistyöhankkeisiin ja tapahtumiin. Hannu Nipuli on Tanssin tiedotuskeskuksen hallitukseen varajäsen, kansantanssiliittojen yhteisen toimikunnan puheenjohtaja ja asiantuntijajäsenenä liiton hallituksessa. Lisäksi Nipuli kuuluu SottiisiMoves tapahtuman ohjausryhmään. Päivi Semeri on jäsenenä tanssin aluekeskuksen työryhmässä. Anne-Mari Kuronen on kuulunut järjestön viestintätyöryhmään. Teija Nikkari on kuulunut järjestön kansainväliseen toimikuntaan ja Nordlek - komiteaan sekä toiminut FolkloreSuomi Finland ry:n sihteerinä. Lisäksi Teija Nikkari on ollut Suomen C.I.O.F.F.:n nuorten puheenjohtajana Johtokunnan jäsen Mikko Semeri on kuulunut Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitukseen ja työvaliokuntaan. Jäsenyydet eri yhteisöissä Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. on Suomen Nuorisoseurat ry:n sekä Suomen Kansainvälisen Mölkkyliiton jäsen.

25 4. HALLINTO JA TALOUS 4.1 Hallinto Johtokunta Johtokunta hoiti vastuullisesti eri toimialojen kehittämistä niin käytännön tehtävien kuin talouden osalta. Johtokuntaan kuuluivat: Simo Räihä (pj.), Rauno Grönroos, Jenni Kuoppala, Hannu Markkanen, Mikko Semeri, Satu Sällinen ja Pirjo-Liisa Virtanen (varapj.). Varajäseninä Harri Piho ja Aija Nykänen. Johtokunnan sihteerinä toimi Hannu Nipuli. Kaikki toimihenkilöillä oli oikeus osallistua johtokunnan kokouksiin. Johtokunta piti kertomusvuonna kaikkiaan kuusi (6) varsinaista päätöskokousta ja yhden (1) työvaliokunnan kokouksen. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 105 pöytäkirjaan merkittyä pykälää. Työvaliokuntaan kuuluivat Simo Räihä, Pirjo-Liisa Virtanen, Jeni Kuoppala ja Hannu Nipuli. Puheenjohtaja Simo Räihä ja Hannu Nipuli pitivät vuoden aikana tiiviisti yhteyttä Lahden kaupunkiin, sen johtaviin virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin. Edustaminen ja muistamiset Asikkalan Ns. 120 vuotta Kirsti Salminen Urajärven Ns. 80 vuotta Riitta Hentinen 60 vuotta 7.9. Lahden Tanhuujat 75 vuotta Riihiniemen Ns. 90 vuotta Im memoriam Pelimannimestari Ossi Niinimäki 4.2. Ossi Niinimäki oli Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n kunniajäsen. Elina Airaksinen Elina Airaksinen toimi aikanaan Etelä-Hämeen Kalevan Nuorten toiminnanohjaajana. Asiantuntijatoimikunnat Toimikuntia ei nimetty. Kokoukset Kevätkokous Kevätkokous pidettiin Lahdessa (toimiston kokoustila). Kokouksessa oli läsnä 10 seurasta 16 virallista edustajaa. Kokouksessa valittiin vaalivaliokunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin Pirjo- Liisa Virtanen ja jäseniksi Harri Piho, Mikko Semeri ja Hannu Markkanen Syyskokous Syyskokous pidettiin Lahdessa Hannaunsalissa. Kokouksessa oli läsnä 14 seurasta 23 virallista edustajaa. 25

26 Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto Helsingissä ja Tampereella Keskusseuran edustajina kokouksissa olivat Anu Toropainen, Paula Riihinen, Osmo Hervola ja Mikko Semeri (kevät). Syysvaltuustoon osallistuivat edustajina: Mari Nipuli, Paula Riihinen, Anu Toropainen, Mikko Semeri ja Henri Vallius. Lisäksi toiminnanjohtaja Hannu Nipuli. Henri Vallius valittiin varsinaiseksi jäseneksi kaksivuotiskaudelle Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitukseen. Joonas Jernberg on toiminut valtuuston puheenjohtajana. Suomen Nuoriso-opisto Kannatusyhdistyksen kokouksiin on osallistunut vuoden aikana Osmo Hervola (kevät) ja Hannu Nipuli (syksy). Suomen Kansainvälinen Mölkkyliitto Suomen Mölkkyliiton kevät- ja syyskonventteihin (13.4. ja 9.11.) osallistuivat keskusseuran edustajina Juha ja Päivi Semeri, Leena Hägg ja Sampo Hägg, Mikko Semeri, Arja Koskinen ja Eero Koskinen. 4.2 Toimisto ja henkilöstö Keskustoimisto on suorittanut suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävät päättävien elinten asettamien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Käytössä oli ensimmäistä kertaa järjestössä yhteisesti suunniteltu tuloskortti. Tähän liittyen käytiin pääsihteeri Antti Kalliomaan kanssa tulosneuvottelut vuoden 2014 osalta Keskusseura on hoitanut Päijät-Hämeen Tanssialan Tuen, Tanssiklubi Dancingin ja Stadin nuorisoseuran kirjanpidon. Keskusseuran toimisto sijaitsee As. Oy Painotalon painosiivessä, jossa sijaitsee myös Opintokeskus Kansalaisfoorumin alueopintotoimiston ja Lahden Tanhuujien toimistot sekä keskusseuran puvusto. Toiminnanjohtaja on kuulunut As. Oy Painotalon hallitukseen, joka on kokoontunut vuoden aikana viisi (5) kertaa. Taloyhtiössä pidettiin ylimääräinen yhtiökokous ja varsinainen yhtiökokous Oy Painotalon isännöitsijöinä on vuoden aikana toiminut Juuso Toivonen Reim Group Oy:sta Toimiston vartioinnista vastaa ISS Security Service. Lahden Rudolf Steiner koulun 8. luokan pojat Juho Aaltonen ja Vinski Nipuli suorittivat Hannunsalilla taksvärkkipäivän Toimiston remontin LVI tarkastus pidettiin ja lopputarkastus Toimisto muutto tapahtui 5.5. ja muuton tekivät Hannu ja Keijo Nipuli sekä Hollolan Ns:n pojat Henri Vallius, Elias Outakivi, Bela Gazdag junior, Samuel Aaltonen, Samuli Kaufmann ja Timo Virtanen. 26 Henkilöstö Keskusseuran palveluksessa ovat vakinaisesti työskennelleet: Hannu Nipuli toiminnanjohtaja Merja Ilmoniemi talous- ja hallintosihteeri Vuorotteluvapaa Päivi Semeri toiminnanohjaaja asti

27 Lisäksi: Marjo Aalto Pauliina Sneck Anne-Mari Kuronen puvustonhoitaja 1.9. alkaen projektipäällikkö (Leipää ja kulttuuria hanke) työvalmentaja (Leipää ja kulttuuria hanke) media-assistentti (työllistämistuella) asti alkaen Merja Ilmoniemen sijaisuus palvelutuottaja Tanssin osaamiskeskus asti puvustonhoitaja (työllistämistuella) asti Teija Nikkari Maija Kjellberg Sini Rappumäki työkokeilu Virpi Nurminen työkokeilu SKAF:n opintokeskuksen koulutussuunnittelija Eija Majoinen hoiti ansiokkaasti opintokerho- ja kurssitoimintaa alueella. Eija oli mukana alueellisissa seuratapaamisissa sekä toimi kouluttajana ja auttoi toiminnan suunnittelussa. Kaupungin kulttuuritoimen järjestämään tapaamiseen osallistui Päivi Semeri. Toimihenkilöt ovat pitäneet säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa työpalaverin pois lukien kesä-heinäkuut. TYKY-päivät pidetty 5.9. ja Muuta: Keskusseuralla on työterveydenhoitosopimus Lahden kaupungin työterveysaseman kanssa. Työterveydenhoitajana toimi Liisa Wacklin. Vuoden aikana pidettiin useita eri työpalavereita koulutussuunnittelijan kanssa. Henkilöstön koulutus Keväällä työntekijäpäivät pidettiin Mikkelissä ja niihin osallistuivat Hannu Nipuli, Teija Nikkari, Marjo Aalto ja Pauliina Sneck. Syksyn työntekijäpäiville Mikkelissä osallistuivat Hannu Nipuli, Teija Nikkari, Marjo Alto ja Pauliina Sneck. Toiminnanjohtaja osallistunut Voimaa Muistoista kouluttajakoulutuksen 1.jaksoon Sottiisin ja keskusseuran työntekijät osallistuivat kevään aikana SKAF:n järjestämään SoMe tutuksi koulutukseen. Aloitusjakso pidettiin Kaikkiaan jaksoja oli kevään aikana kuusi (6). Kouluttajina toimivat opintojohtaja Jaakko Rantala ja koulutussuunnittelija Pekka Kinnunen. Toimihenkilöillä oli toiminnan kehittämispäivä Uudenmaan kanssa Merja Ilmoniemi on osallistunut seuraavaan taloushallinnon koulutukseen: Sibelius-talo ja Asiantuntijamessut Teija Nikkari osallistunut Tanssin Talo seminaariin 4.6. Teatterikorkeakoululla Helsingissä.

28 4.3 Talous Taloutta on hoidettu syyskokouksen hyväksymän talousarvion ja johtokunnan päätösten mukaisesti. Keskusseuran toimitilat sijaitsevat As. Oy Painotalon painosiiven kerroksissa ja se on nykyaikainen toimiva kokonaisuus. Kaikkiaan toimitilojen kokonaisneliömäärä on 691 m². 28 Vuoden 2012 lopulla käynnistynyt remontti ja toimiston siirto yläkertaan, Hannunsalin takaosaan valmistui ja muutto tehtiin 5.5. Ainoastaan SKAF:n opintokeskuksen aluetoimisto jäi alakertaan. Alakerta laajeni koko puvuston käyttöön. Remontti ja tilamuutokset rasittivat taloutta hyvin paljon. Tilintarkastus Tilintarkastajana on toiminut Marja Vink HTM, KLT ja toiminnantarkastajana Hellevi Seroff. Varatoiminnantarkastajina ovat toimineet Kirsi Lahtinen ja Marja Savioja. Helvi Jukaraisen Kansantanssirahasto Rahasto on nukkumassa. Varainhankinta Uutta varainhankintamuotoa ei ole keksitty. Uusia Hermanni ja Hermanska - arvonimiä ei vuoden aikana haettu Etelä-Hämeeseen. Puvusto Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen sekä Lahden Kulttuurikeskuksen pukuvuokraamot yhdistyivät. Yhdistäminen päätettiin toteuttaa kesän aikana. Tämän vuoksi tehtiin mittava remontti tarkoituksena saada lisää tilaa alakertaan ja toimisto yläkertaan. Näin koko alakerta tuli yhdistyneen pukuvuokraamon käyttöön. Puvuston remontin pääsuunnittelijoita ja toteuttajia olivat Paavo Tolvanen ja Pentti Vaherkoski. Keväällä tehtiin vuokrasopimus Lahden Tilakeskuksen kanssa. Lisäksi puvustoon siirtyi myös Timotei-teatterin puvut ja myös heidän kanssaan tehtiin vuokrasopimus. Kulttuurikeskuksen pukujen siirtäminen tapahtui kesäkuun alussa. Apuna muutossa olivat Kulttuurin kesäprojektin työntekijät. Alkusyksystä järjestettiin yhdistyksille ja yksityishenkilöille penkojaiset, jossa heille annettiin veloituksetta tarpeettomia asusteita. Tämä osoittautui erittäin suosituksi tapahtumaksi ja samalla se lisäsi pukuvuokraamon tunnettavuutta. Yhdistyneen pukuvuokraamon nimeksi tuli pukuvuokraamo KOSTYYMI ja se siirtyi arvonlisävero-velvolliseksi syyskuun alusta lähtien. Kostyymin hinnoittelussa suositaan lahtelaisia kulttuuri- ja nuorisoyhdistyksiä, kouluja ja päiväkoteja sekä nuorisoseuroja. Yhteistyötä Pilailupuodin kanssa jatkettiin entiseen tapaan. Henkilöstö: Maija Kjellberg työskenteli puvustossa Päivi Semeri siirtyi toiminnanohjaajan tehtävistä takaisin puvustonhoitajaksi vähitellen kesän aikana ja virallisesti Sini Rappumäki oli työkokeilussa Maria Loikala teki opinnäytetyötä (puvuston nettisivut)

29 Pikkuteatteri ja Hannunsali Pikkuteatteri on vuokrattu Lahden kaupungille ja sen hallinnasta vastasi Lahden kaupungin kulttuuritoimi. Hannunsali oli edelleen monipuolisessa käytössä vuoden aikana. Hannunsalin vakiokäyttäjinä vuoden aikana olivat: Lahden Tanhuujat, Ljudmila Musakka (Rytmiikka-karakteeritanssistudio), Skarabé, Opintokeskus Kansalaisfoorumi, Lahden Taitoluistelijat, Lahden Naisvoimistelijat, Jam n Roll, Päijät-Hämeen Lausujat, Lahden Country, Nastolan Pisara-teatteri, Meri-Tuuli Risberg, Kimmo Ahonen, Liisa Heino ja oma Nuori Taide ryhmä. Vakiokäyttäjien lisäksi tilassa järjestettiin tapahtumia, kursseja, juhlia, kokouksia ja saunailtoja. Vuonna 2013 tilojen siivouksesta vastasi Merja Ilmoniemi. 29 Sopimukset Yleisavustukset Vuokrasopimus Lahden kaupungin tilakeskus (Pikkuteatteri) Vuokrasopimus SKAF:n kanssa. Lahden Tanhuujien kanssa vuosipalvelusopimus. Stadin Ns. ja keskusseuran kanssa kirjanpitosopimus. Pilailu-Puodin kanssa vuokra- ja myyntitoimintasopimus. Puvuston vuokrasopimus Lahden kaupungin tilapalvelun kanssa (uusi 2013) Puvustosopimus Timotei Teatterin kanssa (uusi 2013) Taloushallinnon sopimus liiton kanssa (uusi 2013) Tanssin osaamiskeskuksen sopimus Liiton kanssa (uusi 2013) Vuoden aikana Lahden kaupunginmuseo sanoi arkistointisopimuksen irti ja siihen liittyen johtokunta päätti lahjoittaa arkistoidun materiaalin museolle. Samoin johtokunta lahjoitti Lahden Nuorisoseuran arkistoidun materiaalin museolle. Valtionavustus oli euroa. Muut avustukset Lahden kaupungin avustus MM Mölkky 2013 Lahti tapahtumalle Lahden kaupungin avustus Tanssiva Lahti tapahtumalle Opetusministeriön avustus Tanssiva Lahti tapahtumalle Tämä toimintakertomus on käsitelty ja hyväksytty Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n kevätkokouksessa Hannunsalissa, Lahdessa. Simo Räihä puheenjohtaja Hannu Nipuli sihteeri

30 Kansalaisfoorumin avustukset opintokerhoille 2013 Lahden aluetoimisto: Etelä-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi 30 Seura Tuki Kerhot Tunnit Hollolan Ns Janakkalan-Sal. Ns Kalkkisten Ns Kerkkoon Ns Kissakulman Ns Klaukkalan Ns Lahden Tanhuujat Laukkosken Ns Matit ja Maijat Mietoisten Ns Möysän Ns Ns Katrilli Ohkolan Ns Porlammin Ns Soihtu Pornaisten Pohjoinen Ns Riihimäen Kansantanssijat Siltamäen Ns Stadin Ns Tanssikerho Jam n Roll Tanssiklubi Dancing Tikkurila Seura Tuusulan Ns Vantaan Kansantanssijat Vihdin Teatteri Muut (mm. SHT liitto) Yhteensä Alla opintokerhoavustukset 2013, yhteensä (Lahden aluetoimisto)

31 Kansalaisfoorumin avustukset kurssitoimintaan 2013 Etelä-Häme Seura Tuki Kurssit Tunnit Asikkalan Ns Etelä-Hämeen Nuorisoseurat Hollolan Ns Hämeen-Kosken Ns Janakkalan-Saloisten Ns Lahden Country-yhdistys Lahden Tanhuujat Matit ja Maijat Möysän Ns Nuorisoseura Silmu Nurmijärven Tanssi- ja Musiikkiyhd Riihimäen Kansantanssijat Sampot Ns Tanssikerho Jam n Roll Tanssiklubi Dancing Yhteensä