Asia Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen ympäristölupa kiinteistölle Qvidjagård sijoitettavaa biokaasulaitosta varten.

Transkriptio

1 Miljönämnden Biokaasulaitoksen ympäristölupa, Qvidja Kraft Ab 11/ /2017 Miljönämnden Valmistelija Vt. ympäristönsuojelutarkastaja Tomas Kull, puh Esittelijä Ympäristönsuojelupäällikkö Carl-Sture Österman, puh Asia Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 :n mukainen ympäristölupa kiinteistölle Qvidjagård sijoitettavaa biokaasulaitosta varten. Hakija Qvidja Kraft Ab Kuitiantie Lielahti Y-tunnus Toiminta ja sen sijainti Biokaasulaitos perustetaan kiinteistölle Qvidjagård Kuitian kylään Paraisille. Kiinteistön omistaa Wipunen Varainhallinta Oy. Qvidja Kraft Ab pitää hallussaan 1,74 hehtaarin suuruista vuokratonttia kiinteistöllä. Toimialaluokitus (TOL): Luvan hakemisen peruste Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 mukaan jätteiden ammattimainen tai laitosmainen käsittely on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Lupaviranomaisen toimivalta Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on toimivaltainen lupaviranomainen valtioneuvoston ympäristönsuojelusta antaman asetuksen (713/2014) 2 :n 12 e-f kohtien mukaan. Asian vireilletulo Hakemus on jätetty Hakemusta on täydennetty Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on (diaarinumero 5098/341/2016) myöntänyt Qvidja Kraft Ab:lle rakennusluvan jakeluasemaa ja kaasuputkistoa varten. Paraisten kaupungin rakennuslautakunta on myöntänyt rakennusluvan biokaasulaitosta, puukaasulaitosta ja rejektisäiliöitä varten sekä toimenpideluvan jakeluasemaa varten. Erinäisiä muutoslupia on myönnetty ja

2 Qvidja Kraft Ab on solminut toiminta-alueesta maanvuokrasopimuksen kiinteistönomistajan kanssa. Sopimus on voimassa asti. Toiminta-alue sijaitsee Kuitian osayleiskaavaan AP-alueeksi (erillis- ja kytkettyjen pientalojen alue) merkityllä alueella (Lemlahdensaaren osayleiskaavan muutos ). Nyt on vireillä osayleiskaavan muuttaminen osalle kiinteistöjä Qvidjagård RN:o 2:592, Qvidjagård RN:o 2:591 ja Sandmo RN:o 2:511. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Qvidjan tilan kehittäminen maatilana ja uusien toimintamenetelmien pilottitilana. Ympäristöministeriön vahvistamassa Turunmaan maakuntakaavassa Qvidjan tila ja sitä ympäröivät alueet on määritelty RKY-alueeksi, jonka merkintä maakuntakaavassa on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävä rakennetun ympäristön kokonaisuus (sra 1603). Lemlahdensaarta koskee yleisenä merkintänä MRV, mikä tarkoittaa sitä, että alue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä matkailun ja virkistyksen kehittämistarpeita. Toiminnan sijaintipaikka ja ympäristö Toiminta-alue sijaitsee maantien itäpuolella lounaisrinteessä Råbäckskogenin reunalla. Toiminta-aluetta ympäröi pohjoisessa ja idässä kallioinen metsämaasto ja etelässä ja lännessä peltomaisema. Etäisyys Qvidjan kartanolinnaan on 630 metriä. Naapuruston lähin asuinrakennus on idässä 940 metrin päässä. Lähin Natura-alue (Sänkorna FI ) ja luonnonsuojelualue on kaakossa 1,7 kilometrin etäisyydellä. Lähin pohjavesialue (Storskogen , luokka II) sijaitsee etelässä noin 550 metrin päässä. Lähin vesistö, Pito sund, on pohjoisessa noin 900 metrin päässä. Kiinteistönomistaja rakentaa biokaasulaitoksen yhteyteen eläinsuojan lihakarjan kasvatukseen sekä siihen liittyen jaloittelutarhan ja lanta- ja rehuvarastot. Alue on tyypillistä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Lähistöllä ei ole kouluja, päiväkoteja eikä muita häiriintyviä kohteita. Toiminnan tiedot Yleinen kuvaus. Biokaasulaitoksessa käsitellään orgaanisia jätejakeita. Massat mädätetään reaktorissa anaerobisissa ja mesofiilisissa olosuhteissa, ja muodostunut biokaasu otetaan talteen ja puhdistetaan ajoneuvojen polttoaineeksi (biometaaniksi). Biokaasulaitoksen mädätysjäännökset ja rejektivedet otetaan talteen ja hyödynnetään ravinne- ja maanparannusaineena. Biokaasulaitoksen yhteyteen rakennetaan 160 kw:n puukaasulaitos, jossa käytetään raaka-aineena puuta. Puukaasulaitoksen kaasut konvertoidaan yhdessä biokaasulaitoksen hiilidioksidin kanssa biometaaniksi biometanointilaitoksessa. Biometaanikaasu toimitetaan ajoneuvojen polttoaineeksi laitoksen läheisyyteen rakennettavalta jakeluasemalta. Hakemuksen mukaan toiminta käynnistetään kesäkuussa 2017 ja laitoksen arvioidaan olevan täysin valmiina 1 2 vuoden kuluessa. Biometanointilaitos. Biometanointilaitos on pilottilaitos, joka rakennetaan 12 metriä pitkän kontin sisään ja joka muodostuu 15 metanointireaktorista, joiden yhteenlaskettu tilavuus on noin 10 m 3. Lisäksi kontissa on jonkin verran teknisiä

3 laitteistoja. Biometanointiprosessissa syntyy metaania hiilidioksidista ja vetykaasusta. Prosessissa muodostuvat nestejakeet ( m 3 /a) johdetaan biokaasulaitoksen reaktoriin. Laitoksen arvioidaan tuottavan 57,6 tonnia biometaania vuodessa. Biokaasulaitos. Biokaasulaitos toimitetaan avaimet käteen -periaatteella, ja se muodostuu valmiiksi varustelluista konttimoduleista. Alkuvaiheessa (vaihe 1) biokaasulaitos muodostuu seuraavista osakokonaisuuksista: syötekontti, laitetilat 1 ja 2, reaktori, rejektikontti ja tekniikkakontti. Biokaasulaitokseen kuuluu myös kaksi rejektisäiliötä, mädätysjäännösten jälkikypsytysvarasto sekä jakeluasema. Laitoksen laajentamisen yhteydessä (vaihe 2) alueelle sijoitetaan toinen reaktori. Syötekontti. Syötekontti on irrallinen ja sen tilavuus on 45 m3. Kontissa on sisäinen purkulaitteisto, joka siirtää syötteet (kuivat lantajakeet ja peltobiomassat) esikäsittelyyn laitetilaan 1. Laitetilat 1 ja 2. Laitetilassa 1 lanta ja peltobiomassat murskataan pienempään palakokoon, minkä jälkeen massat siirretään ruuvikuljettimella reaktoriin. Laitetilassa 2 on 5 m3:n suuruinen vastaanottosäiliö kalamassaa ja käytettyä ruokaöljyä varten sekä hygienisointilaitteisto ja separaattori mädätysjäännösten kuivatusta varten. Reaktori. Reaktori on teräsvalmisteinen eristetty ja tiivis säiliö, jossa on sekoitusja lämmitysjärjestelmä. Reaktorin tilavuus on 60 m3. Biokaasuprosessi toimii mesofiilisissa olosuhteissa (35 38 C). Syötteen viipymä reaktorissa (mädätysaika) on noin 30 vrk. Rejektikontti. Rejektikontti on tilavuudeltaan 30 m3:n suuruinen siirtolavakontti, joka toimii separoidun mädätysjäännöksen välivarastona ennen siirtämistä jälkikypsytysvarastoon. Tekniikkakontti. Tekniikkakontti on osastoitu kattilahuoneeksi, jossa on teholtaan 20 kw:n poltinkattila, automaatiotilaksi ja biokaasun puhdistusyksiköksi. Biokaasun puhdistuksessa metaanista poistetaan hiilidioksidi ja rikkivety aktiivihiilimenetelmän avulla. Hiilidioksidi johdetaan biometanointiprosessiin ja metaanikaasu siirretään jakeluasemalle, kun taas rikkivety sidotaan aktiivihiileen. Mädätysjäännösten jälkikypsytysvarasto. Separoitu mädätysjäännös varastoidaan jälkikypsytysvarastoon. Varasto on jaettu viiteen siiloon, joiden tilavuus on yhteensä m3. Jälkikypsytysvarasto vastaa rakenteeltaan katettua kuivalantalaa. Rejektisäiliöt. Biokaasulaitoksen yhteyteen rakennetaan kaksi tilavuudeltaan 570 m3:n suuruista betonisäiliötä rejektivesien varastointiin. Säiliöiden päällä on kaasutiivis kate, jonka avulla kerätään talteen jäännöskaasut ja varastoidaan biokaasu tai puukaasu. Jakeluasema. Jakeluaseman laitteistot on sijoitettu konttiin, joka sisältää hydraulisen korkeapaineyksikön ja viisi 150 litran painesäiliötä, suojakatoksen,

4 määrämittauksen ja tankkauspistoolin. Biokaasu. Tuotettu biokaasu sisältää keskimäärin 60 % metaania (CH4) ja 40 % hiilidioksidia (CO2). Lisäksi biokaasu sisältää pieniä määriä rikkivetyä (H2S, 0,001 %) ja vetykaasua (H2, 0,5 %). Käsittelykapasiteetti ja käyttöaika. Biokaasulaitos ottaa alkuvaiheessa (vaihe 1) vastaan enintään 900 tonnia syötettä vuodessa, ja laitoksen ollessa täysin valmiina (vaiheet 1 ja 2) syötettä otetaan vastaan enintään tonnia vuodessa. Biokaasulaitos on jatkuvassa käytössä 24 tuntia vuorokaudessa ympärivuotisesti. Laitos on automatisoitu ja se toimii miehittämättömänä. Syötteet. Biokaasulaitoksella käsitellään alkuvaiheessa (vaihe 1) ja laitoksen ollessa täysin valmiina (vaiheet 1 ja 2) seuraavia jätejakeita ja -määriä: Jätejakeet Jätekoodi Vaihe 1 (t/a) Vaiheet 1 ja 2 (t/a) Nautakarjan ja hevosten kuivalanta Peltobiomassa Hoitokalastuksessa muodostuva toisarvoinen kalajae ja kalanjalostusteollisuuden sivutuotteet Puutarhamaatalouden sivutuotteet ( ) Biometanointiprosessin sivuneste Käytetyt kasviperäiset ruokaöljyt Yhteensä enintään Keräilyalue ja kuljetusten järjestäminen. Kuivalanta tulee ensisijaisesti Qvidjan tilalta. Laitoksen ollessa täysin valmiina kuivalantaa voidaan tuoda myös muilta tiloilta ja hevostalleilta noin 30 kilometrin säteellä. Tilan ulkopuoliset lantojen kuljetukset järjestää joko Qvidja Kraft Ab tai lannan tuottanut tila. Kuljetuksissa voidaan käyttää myös ulkopuolisia urakoitsijoita. Peltobiomassat tulevat Qvidjan tilalta ja muilta tiloilta noin 30 kilometrin säteellä. Kuljetukset järjestetään samalla periaatteella kuin lantajakeiden kuljetukset. Toisarvoisen kalajakeen keräilyalue on noin 40 kilometrin säteellä. Kuljetuksista vastaa tuottaja tai ulkopuolinen urakoitsija. Kalanjalostusteollisuuden sivutuotteiden keräilyalue on noin 50 kilometrin säteellä. Kuljetuksista vastaa tuottaja tai ulkopuolinen urakoitsija. Puutarhamaatalouden sivutuotteiden keräilyalue on noin 40 kilometrin säteellä. Kuljetuksista vastaa tuottaja tai ulkopuolinen urakoitsija. Käytettyjen ruokaöljyjen keräilyalue on noin 50 kilometrin säteellä. Kuljetuksista vastaa tuottaja tai ulkopuolinen urakoitsija. Syötteiden varastointi. Qvidjan tilan eläinsuojan kuivalanta varastoidaan eläinsuojan lantalaan ja siirretään biokaasulaitoksen syötekonttiin kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa. Muilta tiloilta tuotava kuivalanta toimitetaan laitokselle laitoksen omassa syötekontissa tai erillisessä siirtokontissa. Toisarvoinen kalajae, kalanjalostusteollisuuden sivutuotteet ja ruokaöljyt varastoidaan laitoksen kalamassasäiliöön. Puutarhamaatalouden sivutuotteet

5 ohjataan suoraan syötekonttiin. Syötteiden esikäsittely. Kuivalanta ja peltobiomassat murskataan pienempään palakokoon ennen reaktoriin siirtämistä. Toisarvoinen kalajae, kalanjalostusteollisuuden sivutuotteet ja ruokaöljyt pumpataan murskauksen jälkeen kalamassasäiliöstä reaktoriin. Hygienisointia vaativat sivutuotteet lämpökäsitellään +70 C:een lämpötilassa 60 minuutin ajan ennen pumppausta reaktoriin. Lopputuotteet. Biokaasulaitokselta saadaan seuraavat lopputuotteet laitoksen ollessa täysin valmiina: 53,3 t/a biometaania sekä maatalouden ravinne- ja maanparannusaineita, joista t/a mädätysjäännöksiä (kuiva-ainepitoisuus noin 30 %, tyyppinimi 3A52) ja t/a rejektivesiä (kuiva-ainepitoisuus noin 2 6 %, tyyppinimi 1B44). Biometanointilaitokselta saadaan 57,6 t/a biometaania. Biometaanin kokonaistuotanto on noin 110,9 tonnia vuodessa. Energian käyttö ja energiatehokkuus. Biokaasulaitos käyttää vuodessa noin 20 MWh lämpöenergiaa reaktorin lämmittämiseen ja syötteiden hygienisointiin (40 MWh/a laitoksen ollessa täysin valmiina). Lämpöenergia saadaan hakekeskuksesta ja biokaasulaitoksen kaasupolttimesta. Käytetty lämpöenergia vastaa noin 5 6 % tuotetun biokaasun energiamäärästä. Biokaasulaitos käyttää tämän lisäksi 32 MWh sähköenergiaa vuodessa laitoksen sähkölaitteisiin (62 MWh/a laitoksen ollessa täysin valmiina), mikä vastaa noin 8 9 % laitoksen tuottaman biokaasun energiamäärästä. Yhteensä biokaasulaitoksen oma energiankulutus on noin % laitoksen tuottaman biokaasun energiamäärästä. Biometanointilaitoksen sähköenergian kulutus selviää pilottivaiheen aikana. Tekniikkakontin lämmitykseen tarvittava lämpöenergia saadaan hakekeskuksesta. Liikenne. Biokaasulaitoksen aiheuttaman ylimääräisen liikenteen on arvioitu alkuvaiheessa (vaihe 1) olevan traktoria ja/tai kuorma-autoa vuodessa, ja laitoksen ollessa täysin valmiina (vaihe 1 ja 2) traktoria ja/tai kuorma-autoa vuodessa. Tankkaukseen tulevien ajoneuvojen lukumääräksi arvioidaan 9 12 ajoneuvoa päivässä. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Jätevesien muodostuminen. Biometanointiprosessin sivuneste vastaa harmaita vesiä ja vesi johdetaan biokaasulaitoksen reaktoriin. Mädätysjäännösten kuivatuksessa muodostuu typpipitoista rejektivettä, joka varastoidaan rejektisäiliöön ja käytetään lannoitteena pelloilla. Päästöt ilmaan. Toiminnasta aiheutuu vähäisiä hajupäästöjä. Häiriötilanteessa biometaani voidaan ohjata varoventtiilin kautta ulkoilmaan. Metaani on voimakas kasvihuonekaasu. Maaperään, pohjaveteen ja vesistöihin joutuvat päästöt. Toiminnasta ei normaaliolosuhteissa aiheudu päästöjä maaperään, pohjaveteen eikä vesistöihin. Biokaasulaitoksen reaktori, rejektikontti, rejektisäiliöt ja jälkikypsytysvarasto ovat vesitiiviitä. Piha-alue asfaltoidaan.

6 Melupäästöt. Toiminnasta ei aiheudu mainittavia melupäästöjä. Jätteiden muodostuminen. Toiminnassa arvioidaan muodostuvan seuraavat jätemäärät: sekajätettä < 1 tonni vuodessa, metalliromua < 0,2 tonnia vuodessa ja aktiivihiiltä < 0,1 tonnia vuodessa. Jätteet toimitetaan hyväksyttyihin jätteiden vastaanottopaikkoihin. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu. Biokaasulaitoksen prosessit ohjautuvat automaattisesti, ja laitokselle asennetaan etänä käytettävä valvonta- ja hälytysohjelma. Prosesseissa mitataan ja rekisteröidään keskeiset parametrit. Ravinne- ja maanparannusaineiden tuotantoa seurataan ja valvotaan lannoitevalmisteita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Laitokselle haetaan Eviran hyväksyntä ja laaditaan omavalvontasuunnitelma. Päästötarkkailu. Melun tai ilmaan aiheutuvien kaasupäästöjen mittaamista ei suunnitella. Syntyvistä jätemääristä pidetään kirjaa. Vaikutusten arviointi. Vaikutusten arviointia ei suunnitella, koska toiminnasta aiheutuu ainoastaan vähäisiä päästöjä. Raportointi. Biokaasulaitoksen tarkkailuraporttiin kirjataan tiedot laitoksen toiminta-ajoista, käsitellyistä massojen määristä, tuotetuista biometaanimääristä sekä ravinne- ja maanparannusaineiden määristä sekä toiminnan merkittävistä häiriöistä. Lannoitevalmisteita koskevan lainsäädännön mukaiset välttämättömät tiedot kirjataan ja raportoidaan erikseen Eviralle. Toiminnanharjoittaja katsoo, että biometanointiprosessi ei vaadi raportointia eikä tarkkailua. Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Biokaasulaitoksen säiliöt, reaktori, kuljettimet ja varastointitilat ovat tiiviitä. Normaalissa käytössä toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään, pohjaveteen, vesistöihin eikä ilmaan. Jos laitoksessa tapahtuu nestevuotoja, saatavilla on turvetta, johon vuodot imeytetään. Biokaasun puhdistusprosessin häiriötilanteissa kaasu ohjataan kaasupolttimeen, ja kaasu hyödynnetään paikallisen lämpöverkon lämmöntuotannossa. Mikäli kaasupoltinkaan ei jostain syystä toimi, kaasu ohjautuu varoventtiilin kautta ulkoilmaan. Tällainen tilanne arvioidaan kuitenkin erittäin harvinaiseksi. Sähkökatko ei aiheuta riskejä eikä vaaratilanteita biokaasulaitoksella. Sähkökatkon aikana biokaasulaitoksen syöttö ja poisto keskeytyvät. Lyhyissä sähkökatkoissa ulkoilmaan voidaan johtaa pieniä määriä biokaasua varoventtiilin kautta. Mikäli sähkökatko on pidempi, sähköä voidaan tuottaa varavoimakoneella. Sähkökatkot eivät aiheuta vaaraa jakeluasemalle. Biokaasulaitokselle nimetään vastuuhenkilö, joka seuraa laitoksen toimintaa ja reagoi mahdollisiin häiriötilanteisiin. Biokaasulaitokselle asennetaan etänä käytettävä valvonta- ja hälytysohjelma. Biokaasun sisältämä metaani muodostaa ilman kanssa helposti räjähtävän seoksen metaanin tilavuus-%:n ollessa Räjähdysvaara voi muodostua tilaan, jonne kaasua purkautuu ja jossa on mahdollinen syttymislähde. Valmistaja on biokaasulaitoksen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa huomioinut helposti syttyvien ja räjähtävien kaasujen käsittelyä koskevat määräykset. Laitokselle

7 laaditaan räjähdyssuojausasiakirja. Jakeluasema ja putkistot rakennetaan Tukesin hyväksymien asiakirjojen ja piirustusten mukaisesti. Biometanointiprosessista ei aiheudu ympäristöriskejä. Mikäli biometanointiprosessi ei toimi, hiilidioksidi johdetaan ilmakehään. Puukaasutuotanto keskeytetään tai puukaasu käytetään muulla tavalla. Ehdotus vakuudeksi Hakija on ehdottanut euron vakuutta kattamaan reaktorissa ja kalamassasäiliössä olevien massojen käsittelystä aiheutuvat kustannukset toiminnan päättyessä. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen. Hakemuksesta on kuulutettu kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja kaupungin verkkosivuilla Kuulutus on toimitettu tiedoksi kullekin lohkon rajanaapurille erikseen. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Paraisten kaupungintalolla Hakemuksesta julkaistiin ilmoitus Paraisten Kuulutuksissa Tarkastukset. Sijoituspaikalle tehtiin tarkastuskäynti Lausunnot. Hakemuksesta on pyydetty lausuntoa kunnan terveydensuojeluviranomaiselta, Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta, Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (Tukes) ja Elintarviketurvallisuusvirastolta (Evira). Kunnan terveydensuojeluviranomainen toteaa lausunnossaan muun muassa, että biokaasulaitokselta edellytetään lannoitevalmistelain ja sivutuoteasetuksen mukaista Eviran laitoshyväksyntää. Pelastuslaitos ja Tukes toteavat lausunnoissaan muun muassa, että toiminta voi edellyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) mukaista lupaa tai ilmoitusta riippuen käsiteltävien ja varastoitavien kemikaalien määrästä (kaasu); vähäisestä toiminnasta on tehtävä ilmoitus, kun taas laajamittainen toiminta edellyttää lupaa. Evira toteaa lausunnossaan muun muassa, että biokaasulaitokselta edellytetään Eviran laitoshyväksyntää sivutuotteiden käsittelylle ja lannoitevalmisteiden valmistukselle. Lopputuotteiden (mädätysjäännöksen) on täytettävä lannoitevalmistelain vaatimukset. Muistutukset ja mielipiteet. Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan vastine. Qvidja Kraft Ab on Eviran lausuntoon antamassaan vastineessa ilmoittanut, että hygienisointilaitteiston yhteyteen asennetaan murskain, jossa kalamassat murskataan enintään 12 millimetrin palakokoon. Eviran laitoshyväksyntää haetaan ennen lannoitevalmisteiden myyntiä tai luovutusta tilan ulkopuolelle. Qvidja Kraft Ab on pelastuslaitoksen ja Tukesin lausuntoihin antamassaan vastineessa ilmoittanut, ettei vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi sen omien laskelmien mukaan ylitä laajamittaisen käsittelyn ja varastoinnin raja-arvoa, mutta kylläkin vähäisen käsittelyn ja varastoinnin raja-arvon. Qvidja Kraft Ab tulee tästä syystä laatimaan pelastuslaitokselle ilmoituksen vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja

8 varastoinnista ennen toiminnan aloittamista sekä laatimaan räjähdyssuojausasiakirjan ja pelastussuunnitelman. Liite Oheismateriaali Ehdotus 7. Lausunnot 8. Vastine Kartta Asemapiirros Prosessikaavio Piirrokset Ympäristölautakunta päättää myöntää Qvidja Kraft Ab:lle ympäristöluvan Paraisten kaupungin Qvidjan kylään kiinteistölle Qvidjagård tulevaa biokaasulaitosta varten. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksessa esitetyllä tavalla alla olevat lupamääräykset huomioiden. Asiassa annetut lausunnot on huomioitu tarvittavalla tavalla, joka käy ilmi alla. Lupamääräykset Yleiset velvollisuudet 1. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus). 2. Toiminnanharjoittajan on järjestettävä toimintansa niin, että ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä ennakolta. Toiminta ei saa aiheuttaa roskaantumista eikä maaperän eikä pohjaveden pilaantumista. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa sovelletaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, toiminnan energiankäyttö on tehokasta, toiminnan päästöt ja vaikutukset tarkastetaan, valvontaviranomaiselle annetaan tarvittavat tiedot näistä sekä toiminnassa käytettävistä syötteistä, polttoaineista ja muista kemikaaleista kuin myös toiminnassa syntyvistä ja käsiteltävistä jätteistä ja että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi asiantuntemusta toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen. Syötteet ja määrät 3. Biokaasulaitoksella saa käsitellä kuivalantaa, peltobiomassoja, kalanjalostuksen ja puutarhamaatalouden sivutuotteita, hoitokalastuksessa muodostuvaa toisarvoista kalajaetta, biometanointiprosessin nesteitä ja kasviperäisiä ruokaöljyjä siinä laajuudessa kuin kohdan Toiminnan tiedot taulukosta käy ilmi, niin että määrä on alkuvaiheessa (vaihe 1) yhteensä enintään 900 t/a ja laitoksen ollessa täysin valmiina (vaiheet 1 ja 2) yhteensä enintään t/a. Syötteiden kuljetus 4. Toiminnanharjoittajan on varmistuttava siitä, että kalanjalostuksen sivutuotteet, hoitokalastuksessa muodostuva toisarvoinen kalajae ja ruokaöljyt kuljetetaan tiiviissä pakkauksessa tai suljetussa kuljetusvälineessä. Syötteet

9 voidaan myös kuljettaa muulla tavoin, jos voidaan varmistua, etteivät syötteet pääse ympäristöön kuormauksen tai kuljetuksen aikana eikä menetelmästä aiheudu onnettomuusriskiä. Syötteiden vastaanotto, esikäsittely ja hygienisointi 5. Syötteiden toimitukset on järjestettävä toiminnanharjoittajan kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Toiminnanharjoittajan on tunnettava vastaanottamiensa syötteiden laatu ja niiden soveltuvuus mädätysprosessiin ja laitokseen. Toiminnanharjoittaja ei saa ottaa vastaan syötteitä, jotka sisältävät mädätysprosessin kannalta haitallisia aineita, eikä sellaisia aineita, jotka vaikeuttavat tai estävät mädätysjäännöksen ja rejektiveden käytön ravinne- ja maanparannusaineena. 6. Vastaanotetut syötteet on sijoitettava välittömästi syötekonttiin tai kalamassasäiliöön. Peltobiomassat voidaan kuitenkin tilapäisesti varastoida maahan, mikäli ne eivät aiheuta roskaantumista. Syötteiden esikäsittely ja hygienisointi on toteutettava Eviran vaatimusten mukaisesti. Kaasun käyttö, käsittely ja varastointi 7. Kaasun käsittelystä ja varastoinnista ei saa aiheutua vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jos toiminta edellyttää vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) mukaista ilmoitusta vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tai lupaa laajamittaiseen teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, toiminnanharjoittajan on tehtävä toiminnasta ilmoitus pelastuslaitokselle tai haettava Tukesilta lupaa, jonka tulee olla myönnetty ennen toiminnan aloittamista. 8. Laitoksessa tuotettava biometaani on hyödynnettävä esimerkiksi ajoneuvojen tai sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena. Mädätysjäännösten ja rejektivesien käsittely ja varastointi 9. Mädätysjäännösten ja rejektivesien varastointitilojen on täytettävä valtioneuvoston eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen (1250/2014) 7 :ssä säädetyt rakenteelliset vaatimukset. Varastointitilojen on oltava vesitiiviit ja katettu ja niihin on mahduttava vähintään 12 kuukauden aikana syntyvät mädätysjäännökset ja rejektivedet. Kemikaalit 10. Mikäli toiminnassa käytetään mineraaliöljyjä tai muita vaarallisia kemikaaleja, ne on varastoitava tiiviillä alustalla siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vahinkoa terveydelle tai ympäristölle. Tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteita on noudatettava käsittelyssä, varastoinnissa ja jätehuollossa. Jätteet ja jätehuolto

10 11. Jätehuolto on järjestettävä jätelain (646/2011) mukaisesti siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön roskaantumista, maaperän pilaantumista eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa syntyvät jätteet on varastoitava sopiviin astioihin tai säiliöihin. Jätteet on toimitettava säännöllisesti käsiteltäviksi hyväksyttyyn jätehuoltoon. Tarvittaessa jätteet on pakattava ja merkittävä ja niistä on informoitava, niin että jätteen varastointi ja kuljetus eivät aiheuta vaaraa tai vahinkoa terveydelle tai ympäristölle ja että jätehuolto voidaan järjestää jätteen laadun mukaan. 12. Vaarallinen jäte ja hyödyntämiskelpoiset jätteet on lajiteltava ja pidettävä erillään muista jätteistä. Vaarallista jätettä ei saa sekoittaa yhteen muun jätteen kanssa. Vaaralliset jätteet on pakattava ja merkittävä valtioneuvoston jäteasetuksen (179/2012) 8 ja 9 :n mukaisesti. 13. Vaarallisen jätteen kuljetusta varten on laadittava siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Siirtoasiakirjaa tai kopiota siitä on säilytettävä kolmen vuoden ajan, ja se on pyynnöstä esitettävä valvontaviranomaisille. Melu ja hajupäästöt 14. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa häiriintyvien kohteiden luona ylittää valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) 2 :ssä asetettuja ohjearvoja. Toiminnanharjoittajan on valvontaviranomaisen pyynnöstä suoritettava melumittauksia. Toiminnasta ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta rasitusta melun tai hajuhaittojen muodossa. Poikkeukselliset tilanteet 15. Toiminta-alueella on oltava saatavilla imeytysainetta, alkusammutusvarusteet ja asianmukaiset keräilyvälineet. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä viivytyksettä poikkeuksellisen tilanteen edellyttämiin korjaus- tai torjuntatoimiin ympäristön pilaantumisen estämiseksi. Välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta tilanteesta on ilmoitettava välittömästi valvontaviranomaiselle ja tarvittaessa myös pelastuslaitokselle. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 16. Toiminnanharjoittajan on harjoitettava käyttötarkkailua ja pidettävä kirjaa toiminnasta hakemusasiakirjojen liitteen 1 kohdan 7 mukaisesti. Kirjanpitoon on lisäksi sisällytettävä seuraavat tiedot: - vastaanotetut ja käsitellyt syötemäärät, jätekoodi, alkuperä, toimituspäivämäärä sekä kuljettajan nimi ja yhteystiedot. - jakeluasemalta jaettu biometaanimäärä - toiminnassa syntyvä vaarallinen jäte sekä jätteen määrät ja toimituspaikka. Kirjanpitotietoja on säilytettävä kuusi vuotta kirjallisessa tai sähköisessä muodossa.

11 17. Toiminnanharjoittajan on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava valvontaviranomaiselle yhteenveto edellisen vuoden toiminnasta. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot: - tiedot vuoden aikana vastaanotetuista ja käsittellyistä syötemääristä (tonnia/jätelaji) - tiedot biokaasulaitoksen käyttöajasta (h/a), tuotetusta biokaasumäärästä (t/a tai m3(n)/a) ja jalostetusta biometaanimäärästä (t/a) - tiedot biokaasulaitoksessa ja biometanointilaitoksessa tuotetusta biometaanimäärästä (t/a) yhteensä - tiedot laitoksen energian käytöstä ja energiatehokkuudesta - tiedot mädätysjäännös- ja rejektivesimääristä (t/a tai m3/a), vuoden aikana myydyt tai luovutetut määrät sekä vuoden lopussa jälkikypsytysvarastossa ja rejektisäiliöissä varastoituna olevat määrät - tiedot toiminnassa syntyneestä vaarallisesta jätteestä sekä jätekoodit, määrät ja toimituspaikka - tiedot tehdyistä päästömittauksista tai analyyseista (jos tehty) - tiedot toteutetuista tai suunnitelluista toiminnan muutoksista - tiedot häiriötilanteista ja poikkeustilanteista (tyyppi ja kesto), mukaan lukien häiriötilanteet, joiden aikana on jouduttu johtamaan kaasua varoventtiilin kautta tai polttamaan kaasua laitoksen kaasupolttimessa - tiedot Eviran laitoshyväksynnästä ja hyväksymispäivämäärä. Ilmoitus toiminnan muutoksista 18. Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pitkäaikaisista keskeytyksistä, toiminnan lopettamisesta sekä toimintaa koskevista muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista, joilla voi olla vaikutusta ympäristön pilaantumiseen tai luvan määräysten noudattamiseen. Toiminnan lopettaminen 19. Ennen toiminnan lopettamista syötteiden vastaanoton on päätyttävä. Syötekontissa ja kalamassasäiliössä olevat syötteet on syötettävä reaktoriin ja mädätettävä. Tämän jälkeen reaktori on tyhjennettävä mädätysjäännöksistä. Mädätysjäännökset on kuivatuksen ja jälkikypsytysvarastossa tapahtuvan kompostoinnin jälkeen levitettävä pelloille valtioneuvoston eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun asetuksen (1250/2014) huomioiden. Rejektisäiliöt on tyhjennettävä ja rejektivesi on levitettävä pelloille samojen määräysten mukaisesti. Mahdollinen ylijäämäkaasu, jota ei ole toimitettu jakeluasemalle, on poltettava laitoksen kaasupolttimessa. Jätteet toimitetaan hyväksyttyihin jätteiden vastaanottopaikkoihin. Toiminta-alue on siistittävä. Jätehuollon vakuus 20. Toiminnanharjoittajan ei tarvitse antaa ehdottamaansa euron vakuutta valvontaviranomaisen käyttöön kattamaan reaktorissa ja kalamassasäiliössä olevien massojen käsittelystä aiheutuvat kustannukset toimintaa lopetettaessa tai toiminnan loputtua.

12 Perustelut Lupaharkinnan perusteet Ympäristönsuojelulain (527/2014) ja jätelain (646/2011) sekä näiden lakien nojalla annettujen asetusten asettamat vaatimukset täyttyvät, jos toimintaa harjoitetaan hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti. Myös luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja sen nojalla annetut määräykset on otettu huomioon päätöksessä. Luvan myöntämisedellytykset Toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella taikka eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei ole sijoitettu asemakaavan vastaisesti. Edellytykset luvan myöntämiselle ympäristönsuojelulain (527/2014) 49 :n mukaisesti täyttyvät. Lupamääräysten perustelut Lupamääräykset 1 2: Yleisistä velvollisuuksista, roskaamiskiellosta sekä maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellosta säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 6 8 :ssä ja :ssä sekä jätelain (646/2011) 72 :ssä. Lupamääräys 3: Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti. Hyväksytyt jätelajit ja -määrät vastaavat hakemuksessa ilmoitettuja ja laitokselle mitoitettuja määriä. Lupamääräys 4: Määräykset vaarallisten jätteiden kuljettamisesta on annettu valtioneuvoston jäteasetuksen (179/2012) 11 :ssä. Lupamääräykset 5 6: Syötteet tulee voida sijoittaa välittömästi syötekonttiin tai kalamassasäiliöön ja syöttää reaktoriin mahdollisimman nopeasti toimituksen jälkeen hajuhaittojen, terveydellisten haittojen, roskaantumisen sekä maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Syötteiden laatu vaikuttaa mädätysprosessiin samoin mädätysjäännösten ja rejektiveden soveltuvuuteen ravinne- ja maanparannusaineena. Lupamääräykset 7 8: Toimintaa on harjoitettava hakemuksen mukaisesti. Kaasun käsittelystä ja varastoinnista ei saa aiheuta vaaraa eikä haittaa terveydelle tai ympäristölle. Lupamääräykset 9 10 on annettu ravinnepäästöjen sekä maaperän ja pohjaveden pilaantumisen estämistarkoituksessa. Lupamääräykset 11 13: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 58 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi. Vaarallisten jätteiden kuljetuksia koskevan siirtoasiakirjan laatimisella varmistutaan siitä, että jätteet viedään oikeaan vastaanottopaikkaan.

13 Lupamääräys 14: Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta lähialueen asukkaille. Valtioneuvoston melutason ohjearvoista antaman päätöksen (993/1992) mukaisia ulkomelutason ohjearvoja sovelletaan yleisesti ympäristöluvanvaraisten ja rekisteröitävien toimintojen raja-arvoina. Lupamääräys 15: Toiminnanharjoittajalla on oltava valmius onnettomuuksien ja muiden poikkeuksellisten tilanteiden estämiseen sekä terveydelle ja ympäristölle vahingollisten vaikutusten rajaamiseen. Toiminnanharjoittajan ilmoitusvelvollisuudesta ja velvollisuudesta ryhtyä viivytyksettä tarvittaviin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 14 ja 123 :ssä. Lupamääräykset 16 17: Ympäristölupaan on liitettävä tarvittavat ehdot toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailusta ja seurannasta. Kirjanpitovelvollisuudesta säädetään jätelain (646/2011) :ssä. Toiminnan valvonnan helpottamiseksi on perusteltua, että toiminnanharjoittaja toimittaa valvontaviranomaiselle lyhyen yhteenvedon edellisen vuoden toiminnasta. Lupamääräykset 18 19: Ilmoitusvelvollisuudesta toiminnan muuttuessa säädetään ympäristönsuojelulain (527/2014) 170 :ssä. Ympäristölupaan on liitettävä tarvittavat ehdot toimenpiteistä toiminnan lopettamisen yhteydessä. Lupamääräys 20: Ympäristönsuojelulain (527/2014) 59 :n mukaan vakuus voidaan jättää vaatimatta muuta kuin kaatopaikkatoimintaa harjoittavalta, jos vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Biokaasulaitoksen jälleenmyyntiarvo ylittää pitkälti reaktorissa ja kalamassasäiliössä olevien massojen käsittelystä aiheutuvat kustannukset toiminnan päättyessä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Luvan voimassaolo ja lupaehtojen tarkistaminen Lupa on voimassa toistaiseksi. Hakemus lupamääräyksien tarkistamiseksi on tehtävä valvontaviranomaisen kehotuksesta. Toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen vaaditaan lupa. Toiminnan aloittaminen Toiminta voidaan aloittaa seuraavasti, jollei muutoksenhakuelin toisin päätä: Qvidjan tilalta peräisin olevan kuivalannan ja peltobiomassojen käsittely voidaan aloittaa ennen kuin ympäristölupapäätös on saanut lainvoiman edellyttäen, että toiminnanharjoittajalla on muut toiminnassa vaadittavat luvat ja viranomaishyväksynnät. Muiden syötteiden käsittely voidaan aloittaa ympäristölupapäätöksen saatua lainvoiman edellyttäen, että toiminnanharjoittajalla on muut toiminnassa vaadittavat luvat ja

14 viranomaishyväksynnät. Sovelletut oikeusohjeet Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 8, 11 12, 14 17, 19 20, 22 23, 27, 29, 34, 39, 42 44, 48 49, 52, 58 59, 62, 83 85, 87, 123, 170, 172, , 199, 205 Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2 4, 6, Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 7, Jätelaki (646/2011) 8, 12 13, 16 17, 29, 72, , Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7 11, 20, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 Käsittelymaksu Hakijalta laskutetaan hakemuksen käsittelystä euroa kaupunginvaltuuston hyväksymän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti. Ilmoituskuluista hakijalta laskutetaan 267,71 euroa toteutuneiden kustannusten mukaan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Ympäristölautakunta tiedottaa yleisölle lupapäätöksestä kuuluttamalla päätöksestä 30 päivän ajan kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla ja kaupungin verkkosivuilla. Päätös Qvidja Kraft Ab Kopio päätöksestä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Ympäristön ja luonnonvarojen vastuualue Liedon kunnan ympäristöterveydenhuolto Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Ilmoitus päätöksestä Osalliset, joille on annettu tiedoksi hakemusta koskeva kuulutus Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tarkoitetulla tavalla. Valituskirjelmä on toimitettava hallinto-oikeuteen viimeistään 30 päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä lukien. Valitusoikeus on: - osallisella - rekisteröidyillä yhdistyksillä tai säätiöillä, jonka tarkoituksena on ympäristönsuojelun, terveydensuojelun tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella

15 kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla tai muilla kunnilla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - valtion valvontaviranomaisella sekä toiminnan sijaintikunnan ja toiminnan vaikutusalueella sijaitsevan kunnan kunnallisella ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä.