Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 18/2001 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta komission asetukseksi (IACS-asetuksen uudistaminen) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 4 päivänä syyskuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän Euroopan yhteisöjen komission ehdotuksesta asetukseksi tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 3887/92 uudistamisesta (U 51/2001 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että maa- ja metsätalousvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - ylitarkastaja Mirja Eerola, maa- ja metsätalousministeriö - tarkastaja Lenita Kujala, Satakunnan maaseutu- ja elinkeinokeskus - tutkija Juha Lappalainen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto ry - toiminnanjohtaja Tage Ginström, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund - agronomi Sampo Rauma Tohmajärveltä. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Tarkoituksena on luoda yhtenäinen versio komission asetuksesta (ETY) N:o 3887/92 ja sitä muuttavista asetuksista. Samalla yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää kokonaisuudessaan on tarkoitus selkeyttää ja ajantasaistaa kodifikaation yhteydessä. Valtioneuvoston kirjelmän laatimisen jälkeen komissio on laatinut käsittelyn pohjaksi uusia versioita asetusehdotuksesta. Valiokunnan käyttöön on viimeksi toimitettu versio AGRI/49509/2001 EN rev. 2. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvoston kirjelmän mukaan Suomi suhtautuu asetuksen uudistamiseen periaatteessa myönteisesti. Asetuksen uudistamisen tavoitteena tulee kuitenkin olla monimutkaisen valvontaja seuraamusjärjestelmän yksinkertaistaminen eikä pelkkä vanhojen asetusten kokoaminen yhdeksi asetukseksi. Asetustekstin tulee olla myös yksiselitteinen ja selvä. Tietokannan laajempi hyväksikäyttö on positiivinen muutos. Viljelijän tehtäväksi jäisi osallistumisilmoituksen tai vastaavan jättäminen osoitukseksi tahdostaan hakea eläinpalkkiota ja vakuutus rekisteritietojen ajantasaisuudesta sekä tarkkuudesta. Samoin tilakohtainen valvontata- U 51/2001 vp Versio 2.0

2 pa on myönteinen muutos, jos sen avulla saadaan vähennettyä yhteen tilaan kohdistuvaa valvontarasitusta. Tilakohtaiseen valvontajärjestelmään siirtyminen edellyttää myös tilakohtaisia sanktioita. Suomen mielestä 48 tunnin valvonnan etukäteisilmoitusaika pitäisi poistaa tai sitä tulisi pidentää. Lohkot ja eläimet ovat rekisterissä eikä tietojen muuttaminen ole mahdollista. Lisäaika mahdollistaisi hallinnon työn paremman organisoinnin. Viljelijän läsnäolo tarkastuksessa on hyödyllistä ja mahdollistaa valvonnassa tarkastettavien asiakirjojen esittämisen saman tien. Osa-aikaviljelijöiden tavoittaminen on ongelmallista, ja pidempi ilmoitusaika antaisi heillekin paremmat mahdollisuudet olla mukana valvonnassa. Kasvulohkon tukikelpoiseen pinta-alaan kuuluvien erityispiirteiden huomioon ottamisessa olisi syytä luetteloida myös ympäristönsuojelulliset syyt, kuten suojakaistat. Vaatimus siitä, että laajaperäistämispalkkion laidunosan ja toisen osan, jossa ei saa viljellä peltokasveja, tulisi olla eri kasvilajiryhmiä, monimutkaistaa järjestelmää ja lisää virhemahdollisuuksia. Samoin vaatimus rehualan laidunnuksesta on vaikea Suomen pienillä lohkoilla ja talviruokinnan tarve huomioon ottaen. Laidunnusvaatimus on jo laajaperäistämispalkkiossa eikä sitä tule laajentaa kaikkea rehualaa koskevaksi. Suomen mielestä myös rehualalle esitetyn uuden sanktiosäännön tarpeellisuutta tulisi arvioida uudelleen. Suomessa rehualalle haetaan myös muita tukia ja rehualan mahdollinen ilmoittaminen todellista suurempana tulee siten huomioitua muiden tukien valvonnan yhteydessä. IACS-tukien ulkopuolelle sulkemiselle vaaditut tiukennukset vaikuttavat kohtuuttomilta. Uusien sanktiosääntöjen tarpeellisuutta tulisi arvioida uudelleen. Suomi katsoo IACS-tukien ulkopuolelle sulkemisen 30 prosentin pinta-alaerosta koko tilan tasolla ja 50 prosentin pintaalaerosta kasvilajiryhmätasolla olevan liian ankara. IACS-tukien ulkopuolelle sulkemiset eivät koske ainoastaan pinta-alavirheitä, vaan myös tilanteita, joissa tukien ehtona olevaa vaatimusta ei ole edellä kuvatun suuruisella alalla täytetty esimerkiksi peltokasvien tuessa vaaditun rypsilajikkeen osalta. Prosenttirajan lisäksi pitäisi olla myös hehtaariraja, koska pienillä tiloilla voi 30 prosentin raja tulla helposti vastaan, vaikka ero ei olisikaan alaltaan suuri. IACS-tukien ulkopuolelle sulkemiset edellä mainituilla prosenttirajoilla ovat uusia sanktioita eivätkä yksinkertaistamista. Ylipäätään sanktioissa tulisi olla nykyistä suurempi kohtuus. Pinta-alatuissa koko hakemuksen hylkäysrajaa, joka on nykyisin yli 20 prosentin virheessä, tulisi nostaa. Myös 3 prosentin raja pitäisi nostaa 5 prosenttiin. Tällä rajalla valvonnassa havaitusta pinta-alaerosta seuraa tuen maksaminen todetun pinta-alan perusteella. Myös eläinpalkkioiden sanktiosääntöjä tulisi kohtuullistaa. Eläinpalkkioiden sanktioissa 12 kuukauden takautuvat säännöt ja 24 kuukauden aikarajat ovat vaikeita hallinnollisesti ja niiden tarpeellisuus tulisi arvioida uudelleen. Näitä sääntöjä on myös viljelijöiden vaikea ymmärtää. Sanktiot voivat kohdistua jo maksettuihin palkkioihin ja kahteen markkinointivuoteen. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä Valiokunta toteaa, että vaikeaselkoisen, moneen kertaan muutetun asetuksen uudistaminen on sinänsä tarpeellista. Asian käsittelyaikataulu on kuitenkin nopea, mikä vaikeuttaa suurempien muutosten toteuttamista. Valiokunta kiinnittääkin huomiota siihen, että ehdotuksesta puuttuvat edelleen suomen- ja ruotsinkieliset versiot. Käsittelyaikataulun vuoksi myös ehdotuksen alkuperäinen tarkoitus eli järjestelmän yksinkertaistaminen uhkaa vesittyä. 2

3 Viljelijöille maksettaviin tukiin liittyvän byrokratian vähentäminen on ollut keskeisesti esillä maa- ja metsätalousvaliokunnan toiminnassa maamme EU-jäsenyyden aikana. Valiokunta on antanut asiasta lausunnon (MmVL 25/1999 vp), joka on toimitettu maa- ja metsätalousministeriölle. Lausunnon antamisen jälkeen valiokunta on jatkanut asiassa asiantuntijakuulemista ja toimitetut asiantuntijalausunnot on saatettu maa- ja metsätalousministeriön tietoon, jonka jälkeen maa- ja metsätalousministeriö on antanut asiassa lausuntonsa. Asian käsittely jatkuu edelleen valiokunnassa. Valiokunta kiinnittääkin tässä yhteydessä huomiota kaikkiin niihin tukien hallinto- ja valvontajärjestelmiin liittyviin epäkohtiin, jotka valiokunta jo aiemmin on saattanut maa- ja metsätalousministeriön tietoon. Edellä todetun mukaisesti valiokunta kiinnittää myös huomiota siihen, että asian käsittelyn pohjana olevan valtioneuvoston kirjelmän laatimisen jälkeen komissio on toimittanut uusia versioita ehdotuksestaan. Uusien versioiden myötä ehdotetut säännökset ovat muuttuneet jossain määrin joustavammiksi. Valiokunta tuokin jäljempänä esiin sellaisia komission ehdotukseen liittyviä seikkoja, jotka ovat käsittelyn tässä vaiheessa Suomen kannalta keskeisiä. Asetusehdotuksen sisältöön tehtyjä muutoksia Valiokunnalle toimitetun selvityksen mukaan komissio on valtioneuvoston kirjelmän laatimisen jälkeen palannut rehualan laiduntamisvaatimuksen osalta IACS-asetuksen voimassa olevaan sanamuotoon, joka vastaa asiaa koskevan markkinajärjestelyasetuksen sanamuotoa. Muutosta on pidettävä myönteisenä Suomen kannalta, koska ilman tätä muutosta vaatimuksesta olisi aiheutunut tulonmenetyksiä naudanlihantuotantoon erikoistuneille tiloillemme. Komissio on myös luopunut säännöksissä nykyisin edellytettävistä erityisistä syistä, joiden perusteella jäsenvaltio voi sallia lohkon lisäämisen pinta-alatukihakemukseen viimeiseen kylvöpäivään saakka, mikäli lohko muutoin täyttää tuen myöntämisen edellytykset, esimerkiksi kesannon ja rehualan aikarajojen ehtojen osalta, asetuksen edellyttämästä ajankohdasta alkaen. Tätäkin muutosta voidaan pitää myönteisenä, koska se laajentaa mahdollisuuksia lisätä jokin lohko, esimerkiksi vuokrattu, pinta-alatukihakemukseen viimeiseen kylvöpäivään asti. Muutoksissa on myös otettu huomioon pienten tuottajien tukijärjestelmä muun muassa hakemuksen myöhästymisestä aiheutuvia seuraamuksia koskevissa säännöissä. Lisäksi hakemuksen peruuttamista koskevaan artiklaan on lisätty mahdollisuus peruuttaa hakemus myös osittain. Aiemmin hakemuksen peruuttaminen esimerkiksi yksittäisen eläimen osalta ei ole ollut mahdollista. Nyt ehdotettu muutos mahdollistaisi hakemuksen peruuttamisen esimerkiksi utaretulehdusbakteerin saaneen eläimen osalta, jos tilalta ei voida osoittaa korvaavaa eläintä sairastuneen eläimen tilalle palkkioeläimeksi. Peruutustapauksessa eläimestä ei saisi palkkiota, mutta tilalla ei olisi myöskään velvoitetta pitää taloudellista rasitusta aiheuttavaa eläintä tilallapitoajan loppuun. Peruutuksesta tulisi ilmoittaa kirjallisesti ennen valvontayhteydenottoa. Myönteinen muutos on lisäksi se, että nyt on ehdotettu mahdollistettavaksi eläinvalvontamäärien pääsääntöinen alentaminen viiteen prosenttiin eläinpalkkioita hakeneista tiloista. Suojakaistat Suomi on vaatinut suojakaistojen huomioon ottamista kasvulohkon tukikelpoista pinta-alaa määriteltäessä. Nykyisellään ehdotetut säännökset kieltäisivät kuitenkin laskemasta suojakaistoja peltokasveja ja kesantoa koskeviin kasvulohkoihin. Valiokunta katsoo, että kyseinen poissulkeminen on vastoin ympäristönsuojelullisia näkökohtia. Lisäksi valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että CAP-tukien saamisen edellytykseksi on vuodesta 2000 alkaen asetettu ympäristöehtoja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan komissio katsoo, että mikäli CAP-tukien lisäksi suojakaistojen osalta maksetaan myös ympäristötukea, kysymys on kaksinkertaisesta tuen maksamisesta samalta alalta, mikä ei ole hyväksyttävää. Komission mukaan viljelijän tulee valita joko CAP-tuen hakeminen tai ympäristötuen saaminen suojakaistoja vastaavalta 3

4 alalta. Valiokunta pitää kuitenkin komission näkemystä virheellisenä ja katsoo, että CAP-tuki on korvausta alennetuista hinnoista ja että ympäristötuki ei ole korvausta suojakaistan alasta, vaan se on korvausta suojakaistan perustamisesta ja sen hoidosta. Suojakaistojen ala on otettu huomioon perusalassa ja siten vaikuttaa alentavasti Suomelle vahvistettuun satotasoon. Näistä syistä suojakaistojen alalle tulee voida maksaa myös CAP-tukea. Laajaperäistämispalkkioon ja kotieläinvalvontaan liittyvät sanktioinnit Valiokunta toteaa, että laajaperäistämispalkkioon liittyvää sanktiointiehdotusta on muutettu asian käsittelyn yhteydessä moneen kertaan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viimeisin ehdotus on edelleen kohtuuton. Se ei ota huomioon ilmoitetussa pinta-alassa olleen virheen suuruutta. Mikäli eläintiheys muuttuisi valvonnan seurauksena raja-arvon ylittäväksi, siitä seuraisi sanktio. Tämä raja-arvon ylitys voisi seurata jo aarien tai kymmenien aarien virheestä. Lisäksi sanktio muodostuisi samaksi, jos eläintiheys muuttuisi valvonnan seurauksena lukemasta 1,39 eläinyksikköä (ey)/ha lukemaan 1,405 ey/ha kuin jos muutos olisi lukemasta 1,20 ey/ha lukemaan 1,65 ey/ha. Sanktioprosentti muodostuisi myös niin suureksi, että käytännössä viljelijä menettäisi koko tuen. Kotieläinvalvontaan liittyvän sanktioinnin osalta valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kun virhe lasketaan ehdotetun artiklan mukaan kokonaiseläinmäärään suhteutettuna, muodostuu laskutavasta etua suurille karjoille, joissa virhe yhden eläimen osalta jää prosentuaalisesti pieneksi. Virhe yhden eläimen kohdalla johtaisi kuitenkin alle 20 eläimen karjassa sanktioon ja vastaavasti alle kymmenen naudan karjassa virhe kahden eläimen kohdalla johtaisi kaikkien kotieläintukien menetykseen. Sanktioinnin edellytyksenä tuleekin olla prosenttimääräisen virheperusteen lisäksi kappalemääräinen virheperuste, mikä vastaisi nykyisin voimassa olevia määräyksiä. Lausunto Lausuntonaan maa- ja metsätalousvaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellyttäen erityisesti, että suojakaistojen alat tulee lukea CAP-tukikelpoiseen kokonaistukialaan, että laajaperäistämispalkkion sanktiointi tulee suhteuttaa virheen suuruuteen ja että kotieläinvalvonnan sanktiointi ei saa johtaa eriarvoistavaan lopputulokseen ja että valiokunta kiinnittää huomiota kaikkiin niihin tukien hallinto- ja valvontajärjestelmiin liittyviin epäkohtiin, jotka valiokunta on jo aiemmin saattanut maa- ja metsätalousministeriön tietoon. 4

5 Helsingissä 5 päivänä lokakuuta 2001 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Timo Kalli /kesk Kari Rajamäki /sd Hannu Aho /kesk Pertti Hemmilä /kok Matti Kangas /vas Tapio Karjalainen /sd Marja-Leena Kemppainen /kd Katri Komi /kesk Jari Koskinen /kok Lauri Kähkönen /sd Eero Lämsä /kesk Pertti Mäki-Hakola /kok Erkki Pulliainen /vihr Unto Valpas /vas vjäs. Ola Rosendahl /r Harry Wallin /sd. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Carl Selenius. 5