Työterveyshuolto. Kumppaniksi edistämään terveyttä, turvallisuutta ja työhyvinvointia. Mistä palvelut hankitaan. Työterveyshuolto on järjestettävä
|
|
- Marja-Leena Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Työterveyshuolto Kumppaniksi edistämään terveyttä, turvallisuutta ja työhyvinvointia Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja, työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia. Työterveyshuolto tarjoaa työympäristöön, työhön ja työyhteisöön liittyviä asiantuntijapalveluja yrityksille ja yrittäjille. Suomessa työterveyshuoltolaki (1383/2001) velvoittaa työnantajaa järjestämään henkilöstölle työterveyshuollon, kun työntekijöitä on yksi tai enemmän riippumatta tehtävistä työtunneista tai työsuhteen kestosta. Ennaltaehkäisevien työterveyspalvelujen järjestäminen on työnantajille lakisääteistä. Sairaanhoidon järjestäminen on sen sijaan vapaaehtoista. Yrittäjät voivat hankkia myös itselleen työterveyshuoltopalvelut. Työterveyshuolto on yhteistyökumppani ja asiantuntija seuraavissa asioissa: terveysriskien ennaltaehkäisy ja vähentäminen työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy työkyvyn edistäminen ja tukeminen koko työuran ajan sairauspoissaolojen vähentäminen työyhteisön hyvinvoinnin edistäminen. Henkilöstön näkemys Kun työterveyshuoltopalveluja hankitaan, toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan tai palvelujen sisältöä muutetaan, on asia käsiteltävä yhdessä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa. Keskustelu käydään työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun tai koko henkilöstön kanssa. Valvonta Työterveyshuollon toteutumista työpaikoilla valvoo työsuojeluviranomainen. Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot valvovat työterveyshuollon palvelutuottajien ja työterveyshuollon ammattihenkilöiden toimintaa sekä työterveyshuollon palveluiden sisältöä. Mistä palvelut hankitaan Työterveyshuoltopalvelut voi hankkia oman kunnan, kuntayhtymän tai kaupungin yritystyöterveyshuollosta yksityiseltä lääkäriasemalta työnantaja järjestää oman työterveyshuollon työnantaja järjestää työterveyshuollon yhdessä toisen työnantajan kanssa. Työterveyshuollon toteutuksesta huolehtivat: työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja ja mahdollisesti työfysioterapeutti ja työterveyspsykologi. Työterveyshuoltopalveluista tehdään kirjallinen sopimus työnantajan ja työterveyspalveluiden tuottajan välillä. Mitä huomioon ennen sopimusta Työpaikalla on tärkeää yhdessä miettiä ja selvittää mitkä työterveyspalvelut vastaavat juuri oman työpaikan tarpeita. Työterveyshuoltopalvelujen tarpeita arvioidessa otetaan huomioon seuraavat asiat: työn sisältö työympäristö työjärjestelyt henkilöstö työolot vaarat ja riskit altisteet (melu, pöly, kemikaalit jne) muutokset tapaturmat terveysriskit työperäiset sairaudet muut työhön liittyvät terveyteen vaikuttavat asiat.
2 Kun olet tekemässä työterveyshuoltosopimusta, ota selvää mitä työolojen kehittämispalveluja on tarjolla keitä työterveyshuollon ammattilaisia saat käyttöösi missä asioissa työterveyshuolto voi toimia yhteistyökumppanina ja asiantuntijana millaiset valmiudet työterveyshuollolla on osallistua työpaikkayhteistyöhön, kuten työsuojelutoimikunnan kokouksiin tai muihin työpaikan kokouksiin miten työterveyshuolto voi osallistua työkyvyn edistämiseen, tukemiseen ja sairauspoissaolojen seurantaan millaisia yhteenvetoja saat toiminnasta ja sen vaikutuksista. Työntekijöillä ja heidän edustajillaan on lakiin perustuva oikeus vaikuttaa ja tehdä ehdotuksia työterveyshuollon toiminnan suunnitteluun ja sisältöön. Sopimus työterveyshuoltopalveluista Työterveyshuoltosopimuksessa sovitaan: työterveyshuollon yleiset järjestelyt vastaanoton sijainti aukioloajat palveluiden sisältö ja laajuus lakisääteinen vapaaehtoinen sairaanhoito (yleislääkäri/erikoislääkäri) sopimuksen kesto palvelujen hinnat sopimuksen irtisanomiseen liittyvät asiat. Sopimus on kirjallinen ja se tai kuvaus sopimuksesta pidetään työpaikalla työntekijöiden nähtävillä. Kun sopimus on tehty, työterveyshuolto pyytää työpaikalta seuraavia tietoja suunnittelun pohjaksi: työpaikan organisaatio, toimipaikat ja toiminnot työtilat, työajat, prosessit, koneet ja laitteet henkilöstön määrä, sukupuoli- ja ikäjakauma, ammattijakauma tapaturma- ja ammattitautitiedot, sairauspoissaolotiedot työsuojeluorganisaatio ja työsuojelun toimintaohjelma riskin arviointi ja muut työolojen selvitykset, mittaukset, tarkastukset, raportit. Sopimusta tarkistetaan, kun työpaikan olosuhteet (tilat, laitteet, työmenetelmät) muuttuvat olennaisesti. Rakennusalan esimerkki työterveyshuoltosopimuksesta Rakennusalalla toimiva pienyritys uudisti työterveyshuoltosopimuksensa, kun yrityksen henkilöstömäärä kasvoi muutamasta työntekijästä viiteentoista. Aluksi laitettiin kuntoon työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio. Työsuojeluhenkilöstön ensimmäisenä tehtävänä oli tehdä yhteistyössä esimiesten kanssa vaarojen arviointi. Työpaikkaselvitys suunniteltiin hyödyntämällä vaarojen arvioinnin tuloksia. Työterveyshuollolla oli oma toteutusrunko, johon oli helppo lisätä muutokset. Työpaikkakäyntien kohteeksi valittiin sellaisia kohteita, joissa esiintyi keskeisimmät vaarat. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin terveystarkastuksien lisäksi muun muassa koulutusta käsin tehtävistä nostoista ja ensiapukurssi. Uudistuksen tuloksena: Työntekijöiden terveystarkastusten sisältöihin tulee vaikuttamaan oleellisesti työkohteissa tehty vaarojen arviointi. Työohjeiden laadinnassa hyödynnetään jatkossa työterveyshuollon asiantuntemusta. Kuvallisilla ohjeilla opastetaan työntekijöille oikeita työasentoja ja henkilönsuojainten käyttöä. Työilmapiirikartoitus on tarkoitus toteuttaa myös yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työterveyshuollon sisältö Lakisääteinen työterveyshuolto painottuu työolojen terveys-, työkyky- ja turvallisuushaittojen ennalta ehkäisyyn. Siihen kuuluvat: työpaikkaselvitys eli työn terveydellisten olojen selvittäminen terveystarkastukset eli työntekijöiden terveydentilan selvittäminen työolojen kehittämisehdotukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus työkykyä ylläpitävään ja edistävään toimintaan osallistuminen työssä selviytymisen seuranta, jos työkyky on heikentynyt ensiavun järjestämiseen osallistuminen toiminnan vaikutusten arviointi. 2 Työturvallisuuskeskus
3 Lakisääteinen työterveyshuolto ei sisällä sairaanhoitoa. Työnantaja voi hankkia lakisääteistä laajempia palveluita, kuten yleislääkäritasoista sairaanhoitoa, erikoislääkäri- ja laboratoriopalveluita sekä vapaaehtoisia terveystarkastuksia. Yhteistyö työpaikan ja työterveyshuollon välillä Työnantajan, työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön ja työterveyshuollon välillä tarvitaan tiivistä yhteistyötä. Yhteistyön tarkoitus on, että työterveyshuollolla, työnantajalla ja työsuojelulla olisi yhteinen käsitys henkilöstön tilasta, työolojen turvallisuudesta sekä työterveyteen ja työkyvyttömyyteen liittyvistä tekijöistä. Työkykyyn liittyvissä asioissa, kuten varhaisen tuen toteutuminen työpaikoilla ja sairauspoissaolojen seuranta, yhteistyön tulee olla sujuvaa ja joustavaa. Yhteistyön pelisäännöt on sovittava selkeästi ja aina yhteyshenkilöiden vaihtuessa menettelytapojen sopiminen ja kertaaminen on tärkeää. Säännölliset tapaamiset, jolloin käsitellään yhteisiä asioita ja suunnitellaan uusia toimia työpaikan terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi, tehostavat asioiden etenemistä, keskinäistä luottamusta ja mahdollistavat pitkän aikavälin suunnittelun. Työpaikkaselvitys Työpaikkaselvityksessä kartoitetaan työoloja ja arvioidaan terveysriskejä: fyysinen työympäristö eli työtilat ja -välineet työn altisteet, esimerkiksi esiintyykö työssä melua, pölyä tai käytetäänkö kemikaaleja ja mitä suojaimia tarvitaan. työn fyysinen, henkinen ja sosiaalinen kuormitus, kuten työasennot, nostotilanteet tai kiiretilanteet. tapaturmavaarat ensiaputarve. Työpaikkaselvitystä varten tarvitaan tietoja: henkilöstön iästä sairauspoissaololoista tapaturmista työmenetelmistä työajoista. Työpaikkaselvitykseen kuuluu työpaikkakäynti, joka toteutetaan yhdessä työpaikan edustajien kanssa (työnantajan edustaja ja työsuojeluvaltuutettu). Kerättävien tietojen, havaintojen ja keskustelujen perusteella työterveyshenkilöstö arvioi ja tarvittaessa mittaa työpaikan terveydellisiä vaaroja. Lisäksi haastatteluilla tai kyselyillä voidaan selvittää työilmapiiri- ja kuormitustekijöitä. Työpaikkaselvitys tehdään: työterveyshuoltoa aloitettaessa, työpaikan olosuhteiden muuttuessa. Selvitys päivitetään kuitenkin 3-5 vuoden välein. Työnantaja ja työsuojelun edustaja saavat raportin työpaikkaselvityksestä, joka sisältää yhteenvedon työn vaaroista ja terveysriskeistä toimenpide-ehdotuksia työolojen kehittämisestä ja työkyvyn edistämisestä. Raportissa on myös työpaikan altisteisiin perustuva yhteenveto tarvittavista terveystarkastuksista. Raportti käsitellään työpaikalla yhdessä työntekijöiden kanssa. Työterveyshuolto osallistuu käsittelyyn työoloista ja niiden kehittämisideoista. Työpaikkaselvitys pidetään työpaikan henkilöstön nähtävänä. Suunnatut selvitykset Edellä kuvatun perusselvityksen lisäksi työpaikalle tehdään tarvittaessa suunnattuja työpaikkaselvityksiä. Niissä tarkastellaan valittua aihetta perusteellisemmin, jolloin myös toimenpide-ehdotukset työolojen kehittämisestä ovat tarkempia ja konkreettisempia. Esimerkiksi suunnatussa ergonomisessa selvityksessä keskitytään fyysisiin kuormitustekijöihin. Tällöin arvioidaan tarkemmin työasentoja, työliikkeitä, nostotilanteita, tarvittavia apuvälineitä tai näyttöpäätetyötä. Suunnattu selvitys voi kohdentua myös työpaikan kemikaaliriskeihin henkisiin kuormitustekijöihin muuhun tarkempaa selvitystä vaativaan olosuhteeseen. Ammattikohtaiset selvitykset Rakennusalalla käytetään työolojen selvityksessä apuna ammattikohtaisia työpaikkaselvityksiä (RATS), jotka helpottavat rakennusalan perusselvitysten tekemistä. Työtyöterveyslaitoksen ylläpitämään aineistoon on koottu eri rakennusalan ammateissa esiintyviä vaara- ja kuormitustekijöitä sekä tietoja niiltä suojautumisesta ja työolojen kehittämisestä. Työturvallisuuskeskus 3
4 Tietolähteessä on myös ohjeita terveystarkastuksista ja niiden toteutuksesta sekä työntekijän ohjauksessa huomioitavista seikoista. Ammattikohtainen työpaikkaselvitys - rakennusalan esimerkki Lähde: RATS. Työterveyslaitos Kirvesmiehen työolokuvaus ja kehittämissuosituksia Keskeiset terveydelliset fysikaaliset riskitekijät kirvesmiehen työssä ovat: melu tärinä kylmyys ja veto huono valaistus aiheuttaa välillisesti terveydellistä haittaa ja tapaturmavaaraa. Koneiden ja työmenetelmien melu ja tärinä Moottorisahat melutasot käyttäjän paikalla db tärinä voi aiheuttaa terveysriskin käytetään laudoitus-, muotti- ja runkotöissä. Sirkkelit melutasot käyttäjän paikalla db käytössä lähes kaikissa työvaiheissa. Esimerkkejä kehittämismahdollisuuksista Melu koneiden valinnalla voidaan vaikuttaa meluun myös työskentelyn aikana. koneiden melupäästöjä voi vertailla ohjeista uutta konetta hankittaessa. koneiden ja työkalujen kunnossapito suojainten käyttö aina koneita käytettäessä. Tärinä koneiden valinta: valitse vähiten tärisevä (tärinäpäästö ilmoitettu koneen ohjeissa) valitse kone, jossa hyvät vaimennetut kahvat tai joustava pinnoite koneen ergonomia vaikuttaa puristusvoimiin ja sitä kautta raajaan siirtyvään tärinään; kevyempi hyvin muotoiltu rasittaa vähemmän lämpimät kädet vähentävät tärinän riskiä; käytetään sopivia työkäsineitä. Työpaikkaselvitys ja riskien arviointi Työturvallisuuslaki edellyttää työnantajalta työolojen vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia. Työpaikkaselvityksen ja riskien arvioinnin käsittely yhdessä työterveyshuollon kanssa työpaikalla antaa lisänäkökulmaa työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Maatalousalan esimerkki Maatilan yhdistetyssä työpaikkaselvityksessä ja riskien arvioinnissa kartoitetaan: työtilat: karjasuojat, konehallit, varastot, muut työtilat fyysinen kuormitus, kuten nostotilanteet ja muu fyysisen voiman käyttö: vilja- ja lannoitesäkit, eläinten ja eläinsuojien puhdistus, eläinten muu hoito, rehun jakelu, metsätyö, traktorin tai muiden koneiden käyttö käytettävät kemikaalit, kuten torjunta-aineet ja suojaimet pöly ja muut biologiset vaarat ja niiltä suojautuminen fysikaaliset vaarat, kuten melu, tärinä ja niiltä suojautuminen tapaturmavaarat: putoamisvaara, koneiden voimansiirtoon ja muuhun käyttöön liittyvät vaarat, terien suojaukset jne. lepo ja palautuminen, sosiaaliset suhteet tarvittavat ensiapu- ja palontorjuntavälineet. Selvityksen tekemiseen voi osallistua työterveys hoitajan, työfysioterapeutin, maatalousyrittäjän ja mahdollisen työntekijöiden edustajan lisäksi maatalousyrittäjien eläkejärjestelmän tai muun tukitahon neuvoja. Maatalousyrittäjä saa selvityksen aikana ja raportissa ohjeita esim. turvallisista työtavoista, työvälineistä ja tarvittavista suojaimista. 4 Työturvallisuuskeskus
5 Työterveyshuollon toimintasuunnitelma Työnantaja ja työterveyshuollon palvelujen tarjoaja laativat työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Suunnitelma on käsiteltävä yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa esim. työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Toimintasuunnitelman tulee sisältää työpaikan näkökulmasta oleelliset toimenpiteet työkyvyn tukemisessa ja työkykyongelmien ehkäisyssä. Toimintasuunnitelma perustuu työterveyshuollon suorittaman työpaikkakäynnin ja työstä kerättyjen tietojen perusteella tehtyyn arvioon. Terveyteen vaikuttavien tekijöiden arvioinnin pohjalta laaditaan suunnitelma yksityiskohtaisista työterveyshuollon toimenpiteistä kuten työterveystarkastusten sisältö ja taajuus työpaikkaselvitysten aikataulu työterveyshuollon edustajien tavoitettavuus. Jos työnantaja tarjoaa lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon lisäksi työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja, määritellään näiden palvelujen laajuus ja sisältö toimintasuunitelmassa. Toimintasuunnitelman sisältö: työterveyshuollon vastuut ja tehtävät yksilö- ja työpaikkatasolla työterveyshuollon toiminta varhaisen tuen tarpeen havaitsemisessa ja tuen antamisessa, sairauspoissaolojen seurannassa ja työpaikan terveysja työkykytilannetta koskevien raporttien laadinnassa ja esittämisessä työterveyshuollon yhteistyö ja työkyvyn tukemista koskevat käytännöt työpaikan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma uusitaan vuosittain. Yhteistyössä työnantaja ja työntekijät arvioivat työterveyshuollon toimintaa ja tässä yhteydessä voidaan tehdä muutoksia seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan. Terveystarkastukset Työterveystarkastukset ovat osa työterveyshuollon ennalta ehkäisevää ja työterveyttä edistävää toimintaa. Tarkastukset perustuvat työpaikkaselvityksessä esille tulleisiin terveysriskeihin. Tavoitteena on selvittää terveyteen, turvallisuuteen ja työkykyyn liittyvien tekijöiden vaikutus työntekijään ja käynnistää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennalta ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet. Terveystarkastuksessa selvitetään työtekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Työntekijälle annetaan tietoja, neuvoja ja ohjausta terveellisiin ja turvallisiin työtapoihin sekä oman terveyden ja työja toimintakyvyn ylläpitoa ja parantamista varten. Terveystarkastusten tavoitteet: työntekijän voimavarojen tunnistaminen ja tukeminen työn sopeuttaminen työntekijän terveydellisiin edellytyksiin hoidon ja kuntoutuksen suunnitelmallinen seuranta terveyssuunnitelma ennen työsuhteen päättymistä suunnitelma työkyvyn tukemiseksi. Tavallisimmin työterveystarkastuksia tehdään työsuhteen alkaessa ja toimintasuunnitelmassa sovituin välein nk. määräaikaistarkastukset. Alku- tai työhöntulotarkastuksen tavoitteena on selvittää työntekijän terveydentila ja soveltuvuus aiottuun työhön työsuhteen alkaessa tai työn oleellisesti muuttuessa. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa määritellyin välein suoritetaan terveystarkastuksia, jolloin seurataan työntekijän työkyvyn tilaa ja voidaan peilata tuloksia alkutarkastuksen tilanteeseen. Työntekijä voi halutessaan hakeutua itse työterveyshuoltoon terveystarkastukseen selvittääkseen työkykyään ja kuormittumistaan. Altisteista johtuvat tarkastukset Työn luonteesta ja siihen sisältyvistä riskeistä johtuen on laadittu lakisääteiset määräykset ja suositukset terveystarkastuksille. Tällöin tutkitaan mahdolliset terveysvaikutukset, joita työssä altistuminen saattaisi hyvästä suojautumisesta huolimatta aiheuttaa. Altisteita ovat erilaiset liuottimet, melu, pöly, säteily ym. terveydelle vaaralliset tekijät työssä. Ammattitautien ja muiden työperäisten sairauksien selvittäminen on työterveyslääkärin tehtävä. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, joka työtai virkasuhteen perusteella tai maatalousyrittäjänä suoritetussa työssä, todennäköisesti ja pääasiallisesti on aiheutunut fysikaalisista, kemiallisista tai biologisista tekijöistä. Ehtona on, että syysuhde tunnetaan yleisesti (tieteellinen näyttö) ja voidaan osoittaa tutkittavan sairauden johtuvan tästä altisteesta esim. ärsytyskosketusihottumat. Työturvallisuuskeskus 5
6 Työperäisillä sairauksilla tarkoitetaan ammattitautien lisäksi niitä sairauksia, joiden osasyy (laukaiseva tai pahentava tekijä) liittyy työhön (tuki- ja liikuntaelinsairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, krooniset keuhkosairaudet, syöpä). Neuvonta ja ohjaus Työterveyshuoltolain mukaan kaikkiin työterveyshuollon toimintoihin sisältyy tietojen antamista, ohjausta ja neuvontaa. Lisäksi niitä toteutetaan omana, erillisenä, suunnitelmallisena toimintana. Työterveyshuollon kuuluu antaa tietoja, neuvoa ja ohjata asioissa, jotka koskevat työn terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työntekijän terveyttä (työntekijän perustellusta syystä työkuormituksesta pyytämä selvitys). Työterveyshuollon palvelujen tuottajan on annettava työntekijöille ja työnantajalle tarpeellisia tietoja työstä ja työpaikan olosuhteissa esiintyvistä terveyden vaaroista ja haitoista sekä niiden torjuntakeinoista. Työnantajalla, työpaikan työsuojelutoimikunnalla ja työsuojeluvaltuutetulla on oikeus saada työterveyshuollolta tietoja, joilla on merkitystä työntekijöiden terveyden sekä työpaikan olosuhteiden terveellisyyden kehittämisen kannalta. Työterveyshuolto antaa tietoja työterveyshuollon tavoitteista ja sisällöstä toimintaa aloitettaessa ja toiminnan eri vaiheissa työssä ja työpaikalla esiintyvistä terveysvaaroista ja haitoista, niiden merkityksestä ja niiltä suojautumisesta sekä ensiapujärjestelyistä terveellisistä ja turvallisista työmenetelmistä työtä aloitettaessa ja tarvittaessa työn kestäessä ammattitaudeista ja työtapaturmista sekä niiden ehkäisystä muusta työhön liittyvästä sairastavuudesta työn, työympäristön ja työyhteisön parantamisesta sekä työntekijän terveyden ja työkyvyn ylläpitämisestä ja edistämisestä työuran eri vaiheissa päihteiden väärinkäytön ehkäisystä sekä päihdeongelmaisten varhaisesta tunnistamisesta sekä hoidosta ja hoitoon ohjaamisesta työmenetelmiin, työjärjestelyihin ja työaikoihin sekä työpaikan olosuhteisiin ja niiden muutoksiin liittyvistä terveysvaaroista ja haitoista ja niiden hallinnasta työhön liittyvän fyysisen ja henkisen väkivallan ehkäisemisestä ja hallinnasta työttömyyden uhatessa. Ensiapu Työpaikalla tulee olla työpaikan olosuhteisiin ja toimintaan nähden riittävästi ensiaputaitoisia henkilöitä ja asianmukainen ensiapuvarustus sekä toimintaohjeet onnettomuustilanteita varten. Työpaikan vaarojen tunnistus ja riskien arviointi sekä työpaikkaselvitys muodostavat perustan ensiapuvalmiuden suunnittelulle. Tarkoituksenmukainen ensiapuvalmius suunnitellaan yhteistyössä työsuojelun, työterveyshuollon ja tarvittaessa väestönsuojelun ja pelastustoimen kanssa. Ensiapukoulutus ja -välineet Koulutettujen henkilöiden määrään vaikuttaa mm. työntekijöiden lukumäärä, työn luonne, työpaikan sijainti ja tapaturmavaara. Koulutusta antaa SPR:n ensiavun ja terveystiedon kouluttaja. Ensiaputaitoja pidetään yllä säännöllisellä koulutuksella ja harjoitusten avulla, jolloin samalla tarkistetaan ohjeistuksen tarkoituksenmukaisuus. Yleisenä tavoitteena on, että ensiapukoulutettuja henkilöitä on vähintään 5% työntekijöistä. Ensiapuvälineet sijainti kaikkien työntekijöiden ja satunnaisten vierailijoiden tiedossa (opastekyltit) helposti esille otettavissa tarvittaessa mukaan otettavissa järjestyksessä täydellisinä (sisältölistat) pakattuina laukkuun kaappiin tai laatikkoon. Ensiapuvälineistölle tulee olla nimetty ensiapukoulutettu vastuuhenkilö, joka tarkistaa välineet sovituin väliajoin (kunto, määrä, siisteys). Työkyky Päävastuu työkyvyn ylläpitämisestä on työnantajalla. Työterveyshuollolla on vastuu asiantuntemuksensa käytöstä työkyvyn ylläpitämisessä. Onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolien aktiivista osallistumista ja sitoutumista työkykyä ylläpitävään toimintaan. Työntekijällä itselläänkin on velvollisuus huolehtia omasta työkyvystään (elintavat, osaaminen). Toimintaa työkyvyn ylläpitämiseksi toteutetaan ensisijaisesti työpaikalla sisäisin toimenpitein ja painopisteen on oltava ehkäisevässä toiminnassa. Työnantajan on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin työntekijän työkyvyn edistämiseksi, 6 Työturvallisuuskeskus
7 ylläpitämiseksi, palauttamiseksi ja seuraamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimenpiteiden on suuntauduttava työntekijän työhön, työjärjestelyihin, työvälineisiin, työympäristöön, työyhteisöön, työntekijän ammatilliseen osaamiseen ja terveyteen. Tavoitteena on työkyvyn varhainen tuki ja työkyvyn ylläpitäminen, sekä työkyvyn palauttaminen ja työhön paluun tuki. Työterveyshuolto koordinoi työkykyä ylläpitävää toimintaa, jossa kaikki työntekijät ovat mukana. Työterveyshuolto on mukana suunnittelemassa työpaikalla tehtäviä toimenpiteitä, jotka tukevat ja edistävät työkykyä sekä ehkäisevät terveysvaaroja ja haittoja sekä sovittavat yhteen työkykyyn liittyviä hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Sairauspoissaolojen seuranta Työpaikalla sovitaan poissaolojen ilmoituskäytännöstä ja siitä miten ja missä sairauspoissaolot kootaan yhteen. Lisäksi sovitaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyöstä sairauspoissaolojen seurannan toteuttamisessa. Tavoitteena on mahdollisimman varhainen puuttuminen sairautta aiheuttaviin syihin työpaikalla. Työterveyshuollon tulee saada tieto poissaoloista, jotta se voi seurata poissaolojen syitä ja esiintymistä eri toimialoilla tai toimipisteissä puuttua ennaltaehkäisevästi poissaoloja mahdollisesti aiheuttaviin kuormitustekijöihin työssä. Lakisääteinen ohjeistus sairauspoissaolojen seurantaan 30 Työntekijän työkyvyn arvioimiseksi ja työssä jatkamismahdollisuuksien selvittämiseksi työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään silloin kun poissaolo on jatkunut kuukauden ajan. 30 päivää lasketaan vuoden kertymänä. 60 Työntekijän on haettava sairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta ja osasairauspäivärahaa kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta alkaen etuutta halutaan. 90 Lausunto työntekijän työssä jatkamismahdollisuuksista tarvitaan viimeistään, kun sairauspäivärahapäiviä on kertynyt 90 kahden vuoden aikana. Lausunnon tavoitteena on arvioida työhön paluun mahdollisuudet, työpaikan tukitoimien tarve ja laatia työhönpaluusuunnitelma. Työntekijän on toimitettava lausunto Kelaan. Työkyvyn varhainen tuki Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöstä sovitaan työnantajan, työtekijöiden ja työterveyshuollon yhteisellä toimintamallilla. Toimintamalli voidaan alle 20 työntekijän yrityksissä kirjata työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, isommissa yrityksissä laaditaan erillinen aktiivisen tai varhaisen tuen malli. Varhaisen tuen malli määrittää työnantajan ja työterveyshuollon vastuut työkykyasioiden ja sairauspoissaolojen hallinnassa. Varhaisen tuen tarkoituksena on auttaa esimiestä puuttumaan tilanteissa, jolloin: esimies on huolestunut työntekijän työkyvystä jatkuvasti pitkittyvät työpäivät sovittujen aikataulujen tai vastuiden laiminlyönti vetäytyminen sosiaalisesta kanssakäymisestä heikentynyt työn laatu ja tuottavuus runsaat poissaolot kielteinen asiakaspalaute huono sisäinen ilmapiiri ja lisääntyneet ristiriidat lisääntyneet myöhästymiset huolimattomuus, välinpitämättömyys tai epäsiisteys omituinen, muuttunut käytös päihtyneenä tai krapulaisena oleminen. Varhaisen tuen tarpeen taustalla voi olla: fyysiset tai psyykkiset sairaudet haitallinen kuormittuminen työssä osaamis- ja työnhallintaongelmat ikääntymiseen liittyvät asiat päihdeongelmat kuormittava elämäntilanne. Varhaisentuen mallin mukainen toiminta koskee kaikkia työpaikalla ja tarkoituksena on edistää vuoropuhelua työntekijän ja esimiehen välillä (kehityskeskustelut, työkykykeskustelut) ja vaikuttaa työpaikan tilanteisiin korjaavasti ennen kuin tulee pahenevia ongelmia ja sairauspoissaoloja. Työturvallisuuskeskus 7
8 Työturvallisuuskeskus, p , Kulujen korvaaminen Lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (KL I) aiheutuneista kustannuksista kela korvaa työnantajalle 60%, jos työpaikalla on yhteistyössä työterveyshuollon kanssa sovitut käytännöt siitä miten työkyvyn hallintaa, seurantaa ja varhaista tukea toteutetaan työpaikan ja työterveyshuollon yhteisenä toimintana. Korvaus määräytyy työntekijäkohtaisen laskennallisen enimmäismäärän mukaan. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa määritellyistä sairaanhoidon toimenpiteistä korvaus on 50% (KL II). Työterveyshuollon korvaushakemus Korvausta voi hakea verkossa Kelan työnantajien työterveyshuollon asiointipalvelussa. Asiointipalveluun tunnistaudutaan Katso-tunnuksella; lisätietoja ks. Hakemuksen voi täyttää verkossa, tyoterveys/asiointi Työnantaja voi hakea korvausta myös työterveyshuollon palvelutuottajan antamalla lomakkeella. Ennen korvaushakemuksen toimittamista Kelaan se on käsiteltävä yhdessä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa esim. työsuojelutoimikunnassa tai työsuojeluvaltuutetun kanssa. Kela korvaa työterveyshuollon toiminnan suunnittelu, toteuttaminen, seuranta ja arviointi työterveyshuoltolain 12 ja 14 :ien mukainen toiminta (korvausluokat l ja ll) työolojen selvittäminen ja työkuormituksen arviointi terveystarkastukset tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus vajaakuntoisen työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen kuntoutustarpeen selvittäminen kuntoutusta koskeva neuvonta ja ohjaus työkyvyn ylläpitäminen (ei erillistä toimintaa) työn vuoksi tarpeelliset rokotukset ensiapuvalmius työterveyspainotteinen sairaanhoito muu terveydenhuolto influenssarokotukset riskiryhmille hoidon määrittämiseksi tarpeellinen seuranta ennen sairauden toteamista tutkimukset. Korvausten edellytyksenä on, että työterveyshuolto on toteutettu käyttäen päteviä toimijoita ja että työterveyshuollon toimiluvat ovat kunnossa. Tietolehden toteutus: Asta Koivikko, Markku Tolvanen, Pirkko Mäkinen, Jukka Mäkeläinen, Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskus 2013 Tietolehti (pdf) verkossa
Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä
Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri
LisätiedotUudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma
Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja
LisätiedotTyöfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi
Ohjeistus: Taulukko on työväline oman työsi kehittämiseen hyvien käytäntöjen mukaiseksi. Tarkastele työtäsi oheisessa taulukossa kuvattujen toimintojen mukaan. Voit käyttää taulukkoa yksittäisen tai usean
LisätiedotJUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016
1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena
LisätiedotTyöterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta
Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA
TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013
LisätiedotTyöterveyshuolto 2018
Työterveyshuolto 2018 Työterveyshuollon tavoitteet Terveellinen ja turvallinen työ, työympäristö ja työyhteisö Työhön liittyvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisy Työntekijän terveyden sekä työ- ja
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöterveyshuolto. Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö. Työterveyshuolto on järjestettävä. ohella Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön, Valvonta
Työterveyshuolto Tavoitteena aktiivinen työterveysyhteistyö Työterveyshuolto on järjestettävä Työterveyshuollon tarkoitus on edistää turvallista ja terveellistä työn tekemistä sekä ehkäistä terveyshaittoja,
LisätiedotTyösuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki
Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan
LisätiedotTyöterveyshuolto. Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta.
Työterveyshuolto Mitä työnantajan ja yrittäjän on hyvä tietää työterveyshuollosta. www.kela.fi/tyoterveyshuolto www.kela.fi/sairastaminen> Työterveyshuolto>Yrittäjä> Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuollon
LisätiedotTYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI
TYÖTERVEYDENHUOLTO JA TYÖTERVEYSKORTTI Tämä pieni opas työterveydenhoitoon. Rakennusliitto ry Edunvalvontaosasto Tiina Nurmi-Kokko, sosiaalisihteeri Tapio Jääskeläinen, työsuojelusihteeri Kuvat Tapio Jääskeläinen
LisätiedotTYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.
TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE
TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJALLE Työterveyshoitajat Taru Eerola, Anne Laatikainen, Jaana Niemi ja Merja Koivisto 2.5.2019 TYÖTERVEYSHUOLLON SOPIMUS: Työnantajan
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotYrityksille tietoa TTT-asioista
Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto
LisätiedotTyöpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö
Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotUusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo
Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotKorvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille
Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
LisätiedotTyökyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä
Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä
LisätiedotPERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO
PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy
LisätiedotTyöterveyshuolto. Opas työpaikoille työterveyshuollon järjestämiseen
Työterveyshuolto Opas työpaikoille työterveyshuollon järjestämiseen 1 Sisältö 1 2 3 4 5 6 Työterveyshuolto kuuluu jokaiselle työntekijälle Työnantajan velvollisuudet Työnantajan on kuultava työntekijöitä
LisätiedotHyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010
Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *
LisätiedotODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs Kajaani
ODL Terveys Oy/Lääkärikeskus Materna Työterveyshuolto Lönnrotinkatu 14, 2 krs 87100 Kajaani 1 TYÖTERVEYSHUOLLON JA MUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 1.1.2010 31.12.2012 TYÖNANTAJA KUMPPANIKSI RY
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotTyöterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013
Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien
LisätiedotTyöterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille
Työterveyspalvelukokonaisuudet Elonin yritysasiakkaille Millainen työ, sellainen Terveystalo. Työterveystoiminnan perusta (lakisääteinen) Työterveysyhteistyö perustuu asiakkaan toimialan ja liiketoiminnan
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis
LisätiedotAutoalan kysely 2014
Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40
LisätiedotTyöpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat
3.11.2016 Työpaikan henkilöstöä koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka Kouluneuvos Petri Heikkilä Suunnitelma Säädösperusta Työsuojelun toimintaohjelma Työturvallisuuslaki 9 Häirinnän
LisätiedotTyöturvallisuuslaki 23.8.2002/738
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotSpecia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina
Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus
LisätiedotTyötapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut
Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien
LisätiedotKokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla
Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki
Lisätiedot2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi
2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen
LisätiedotTyöturvallisuutta perehdyttämällä
Työturvallisuutta perehdyttämällä Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Turku 26.4.2019 Työsuojeluviranomaisen tehtävät: Asiakas- ja viranomaisaloitteinen työsuojeluvalvonta Vakavien työtapaturmien, ammattitautien
LisätiedotMallilomake. Kela SV 98 TTH. Työnantajan hakemus. Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset. 1. Työnantajan tiedot. 2. Työnantajan tilinumero
Kela Työnantajan hakemus Työterveyshuoltoon liittyvät kustannukset SV 98 TTH Tällä lomakkeella työnantaja hakee korvausta järjestämänsä työterveyshuollon kustannuksista. Jos palveluntuottaja on esitäyttänyt
LisätiedotSuuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena
Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja
LisätiedotTyöterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus
Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään
LisätiedotAlueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari
Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013
LisätiedotTyöterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta
Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta
LisätiedotLisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!
Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa! Jorma Mäkitalo, tth el, LT Tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja @JormaMakitalo Korvausuudistus muuttaa työterveyshuollon rahoituksen painopistettä ehkäisevän
LisätiedotKYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008
KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus
LisätiedotVanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo
Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN
Rauman sosiaali- ja terveystoimiala Työterveyshuolto 1 / 4 15.8.2018 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2019 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Työterveyshuollon tavoitteena
LisätiedotPerusasiat kuntoon Parempi työ
Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen
LisätiedotTyöntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki
Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon
LisätiedotTyöterveyshuollon järjestäminen. Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari
Työterveyshuollon järjestäminen Henkilökohtaisen avustajan työnantajalle Työterveyshoitaja Jaana Niemi ja Suvi Pöyry- Mannari 14.10.2015 Työterveyshuoltolaki (1.1.2002) Työnantajalla työterveyshuollon
LisätiedotMiten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät?
Miten tunnistan psykososiaaliset kuormitustekijät? Työpaikalla hässäkkä päällä? Turku 6.2.2018 Tarkastaja Ulla Riikonen Tarkastaja Ulla Riikonen LSAVI työsuojelun vastuualue, puh: 029 501 8174 6.2.2018
LisätiedotHENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä
HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm
LisätiedotYKSOTE-kuormitus haitallinen kuormitus hallintaan yksityisillä sote-työpaikoilla
Työsuojeluviranomaisen havaintoja haasteista avustajien työsuojelussa ja työsuhteissa. Miten avustajien työsuojelua voisi edistää? Marja Tereska-Korhonen, tarkastaja Lounais-Suomen aluehallintoviraston
LisätiedotTyöterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle
Työterveys Nurmeksen kaupunki Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ajalle 1.1.2017-31.12.2021 Toimintasuunnitelma tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenettelyn edellyttämällä tavalla. Toimintasuunnitelma
LisätiedotYhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija
Yhteistoiminta työsuojeluvaltuutetun ja luottamismiehen näkökulmista Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija TYÖTURVALLISUUS JA TERVEYS TYÖPAIKALLA Työpaikka Työnantajan vastuu riskinarviointi työolojen seuranta
LisätiedotTYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI. Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti:
TYÖKYVYN TUKEMISEN TOIMINTAMALLI Työpaikan nimi: Yhteystiedot Osoite: Puhelin: Sähköposti: Yhdyshenkilö työkykyasioissa/yhteystiedot: Mallin laadinnassa mukana olleet: Työkyvyn tuen malli on laadittu yrityksen
LisätiedotHyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen
Versio 1.0 Kela Hyvä työterveyshuoltokäytäntö ja kustannusten korvaaminen -työfysioterapeuttien ja työterveyspsykologien toiminta Kela, Sairaanhoito- ja työterveyshuoltoryhmä 1.11.2016 Sisällys Johdanto...
LisätiedotHoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen
Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotHenkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö
Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä
LisätiedotVaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi
Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotTyöhyvinvointia työpaikoille
Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio
1 SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2018 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELULLE Työturvallisuuslain
LisätiedotTässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää työterveyshuolto sekä työterveyshuollon sisällöstä ja toteuttamisesta.
JM/2013 Sivu 1 / 9 21.12.2001/1383 Työterveyshuoltolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta järjestää
LisätiedotEnnakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta
Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun
LisätiedotTyöhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta
Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy
LisätiedotKÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA
KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ
TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki
LisätiedotTyöterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?
Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon
LisätiedotSosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014
Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan
LisätiedotHyvinvointia työstä.
Hyvinvointia työstä Miten työterveyshuolto yhdessä työpaikkojen kanssa voi edistää osatyökykyisten työssä jatkamista? Hyvän työterveyshuoltokäytännön näkökulma Soile Seppänen Työterveyshuollon ja yleislääketieteen
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT
HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön
LisätiedotSAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015
1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA
LisätiedotPalvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti
et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys
LisätiedotValtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina
Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma
LisätiedotHenkilöstöyritysten työterveys
Alk. 19 Netto vuodessa Toimintasuunnitelma Seulova terveystarkastus Sähköinen työpaikkakäynti Ekstranet Maksusitoumusmalli Helpperi-terveysohjaus SATA Henkilöstöyritysten työterveys Lähipalveluita jo 17
LisätiedotMyel-vakuutettujen työterveys
Alk. 19 vuodessa Toimintasuunnitelma Sähköinen terveyskysely Sähköinen tilakysely Työolosuhdeselvitys Helpperi-terveysohjaus Yhteistyössä: MATKI Myel-vakuutettujen työterveys Lähipalveluita jo 17 kunnassa
LisätiedotTyöterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri
Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus
LisätiedotTyösuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa
LisätiedotTyöterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017.
Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 11.11.2014 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA 2015-2017 Työterveyshuolto Kemin kaupungin
LisätiedotTyökyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi
Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.
LisätiedotMiten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?
Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,
LisätiedotKEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017
Kemin kaupunki/terveyspalvelut TOIMINTASUUNNITELMA Työterveyshuolto Kirkkopuistokatu 1 B 94100 KEMI 1.12.2016 KEMIN KAUPUNKI TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 YLEISTÄ Työterveyshuolto
LisätiedotTYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET
TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki
Lisätiedot