Tiedolla johtaminen Pirkanmaa2019 väliraportointi

Transkriptio

1 Tiedolla johtaminen Pirkanmaa2019 väliraportointi

2 1. Teemaryhmän työskentely Tiedolla johtamisen teemaryhmä Tomas Eija puheenjohtaja Ahlgren-Holappa Johanna Haapaniemi Anne Helin Vesa Herrala Jaakko Jokinen Aki Jokinen Mauri Konttajärvi Tiina Luoto Riitta Mäkinen Marko Niemi Minna Pennanen Sinikka Rellman Johanna Santalahti Anne varapuheenjohtaja Soukko Tarja Ståhl Timo varapuheenjohtaja Tammi Ilpo Tulehmo Jani Turunen Simo

3 Teemaryhmän kokoontumiset Syyskausi kello kello kello kello kello (ICT- ja digitalisaatiotyöryhmien puheenjohtajien tapaaminen) Kevät kello , (Sote-projektiryhmä 17.1.) kello , (väliraportti teemaryhmiltä mennessä) kello , (Sote-projektiryhmä 28.3.) kello , (Sote-projektiryhmä 25.4.) kello , ( esivalmistelun raportit ja selvitykset ovat valmistuneet)

4 Työsuunnitelma Toimeksiannot 1. Valtakunnallinen valmistelu ja Pirkanmaan suunnitelma siitä, että uudessa maakunnassa asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä 2. Varmistaa, että tietoaineistot tukevat uudessa maakunnassa johtamista, päätöksentekoa, toiminta- ja taloussuunnittelua sekä raportointia Teemaryhmän toimintatavat Aineistojen keräys ja niihin tutustuminen, asiantuntijoiden kuuleminen UNA-hanke, Sitra, KELA, THL Yhteistyö Tiedolla johtamisen, ICT ja Digitalisaatio ryhmien kanssa pj tapaamiset, joiden tarkoitus on koordinoida yhteinen tavoitetila Yhteistyöllä tuetaan tulevan maakunnan tietohallinnon suunnittelua valmistelun eri vaiheissa

5 2. Palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden nykytilan kuvaus ja analyysi

6 Kuntien terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja sosiaalihuollon ICT-perusjärjestelmät (+suun terveydehuolto+työterveys+yksityiset )

7 Käytössä olevia tietoportaaleja Findikaattori Sotkanet TeaViisari Kelasto Stat.fi Tilastokeskus Pegasos-tietovarasto, Effica-tietovarasto Kuntien omat tietovarastot Sairaanhoitopiirin omat tietovarastot Psykiatrian erikoisalan tietojen tietovarastot (Hilmo) Toimintaympäristöjen yhdistelmätiedot Kouluterveyskysely Lääkäriliitto (mm. työvoimatilastot) Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Andor-tiedonhakupalvelu (yliopistojen) Kuntaliitto (sovell.) Tem.fi Väestökeskus Avo-HILMO Tapaturmatietokanta Poliisin tietokanta Alueellinen hyvinvointikertomus (ei-avoin/tunnukset vaaditaan) Terhikki > Valvira-tietokannat Pilvikki Epämuodostumarekisteri Vammaispalveluiden käsikirja (ylläpito THL) Lastensuojelun käsikirja ( ) Terveytemme Hyvinvointikompassi ATH (räätälöinti maksullinen) Asiakastyytyväisyyskyselyt Paikkatietokuvaukset

8 Sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen nykytila Julkisia SoTe palveluita tuotetaan peruskunnissa, yhteistoiminta-alueilla, kuntayhtymissä ja liikelaitoksissa. Ns. yksityisiä palveluntuottajia ovat yritykset ja järjestöt (yhdistykset ja säätiöt). Järjestämisvastuussa ovat peruskunnat, jotka toimivat tilaajina ja perustason palvelujen osalta suurelta osin myös tuottajina. Palvelujen käyttöön (suoritemäärät yms.), kustannuksiin, vaikuttavuuteen, laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyviä tietoja keräävät sekä tilaajat että tuottajat. Tietoja kerätään organisaatio-, kunta- ja sairaanhoitopiirikohtaisesti sekä valtakunnallisesti lukuisista eri lähteistä ja tietojärjestelmistä. Sote -palvelukokonaisuuksien sisällöt poikkeavat usein toisistaan organisaatioittain ja siksi mm. niitä koskevia tilastotietoja on vaikea verrata keskenään. Kunnissa ja kuntayhtymissä on käytössä kymmeniä eri sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä/sovelluksia. Peruskunnan sisälläkin sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat pääsääntöisesti erilaisia. Myös kirjaamiskäytännöt vaihtelevat. Järjestelmiä myyvien ja ylläpitävien ict-palveluntuottajien yksittäiset järjestelmät/sovellukset ovat levinneet valtakunnallisesti laajalle alueelle

9 Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Asiakas- ja potilastietojärjestelmiin kerätään kattavasti tietoa. Tiedon keräämisen, syöttämisen ja kokoamisen tapoja on syytä harmonisoida eri toimijoiden välillä ja valtakunnallisesti. Perustasolla nykyisistä tietojärjestelmistä on helppo saada ulos käyttötalouden toteutumiseen ja seurantaan liittyvää euromääräistä tietoa. Asiakas- ja potilastietojärjestelmistä ja talousseurantajärjestelmästä ei kuitenkaan suoraan saada yksittäisiä suoritekustannuksia, koska järjestelmissä ei tällä hetkellä ole sellaisia ominaisuuksia. Palvelujen käyttöön liittyvää suoritetietoa tuotetaan yleisellä tasolla valtava määrä suoritetiedon luotettavuutta tulee vahvistaa mm. asiakas- ja potilastietojärjestelmien tietohuoltoa sekä pääkäyttäjien osaamista ja roolia vahvistamalla. Eri toimijat (erityisesti THL) keräävät kattavasti kansalaisia koskevaa rekisteritietoa, joka olisi myös maakuntien sote-palvelujen johtamisen kannalta olennaista Tämän tiedon hyödyntämisastetta tulisi lisätä kansallisesti, maakunnallisesti ja alueellisesti Hyvä esimerkki on THL:n kohortti aineisto

10 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet (1) Tietoon perustuva johtaminen ei ole systemaattinen osa johtamisjärjestelmää Johtamista, suunnittelua ja strategioiden seurantaa tukevaa sotekokonaiskuvaa on vaikea muodostaa. Relevantti tilastotieto useassa eri lähteessä ja liian usein kerättävä manuaalisesti Tietojen analysoinnissa käytetään lähinnä Exceliä (ei ole vaihtoehtoa) Lisäksi sote-järjestäjät ja -tuottajat keräävät samantyyppistä tietoa erilaisin kriteerein tieto on hajanaista ja vertailukelvotonta Pitkittäistutkimuksia tehdään sote-palveluista vähän. Tulevaisuudessa ei voida nykyisen tiedon perusteella tehdä luotettavaa maakuntien palvelujen kustannusvaikuttavuuden ja tuottavuuden vertailua

11 Tiivistetysti: meiltä puuttuu yhteinen maakunnallinen/valtakunnallinen tietoallas jäsentynyt yhteisesti sovittu tapa kerätä tietoa ja tehdä sen perustella luotettavia analyyseja palveluista

12 Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet (2) Toimintamallit ja järjestelmätason työvälineet puuttuvat palvelujen käytön, vaikuttavuuden ja kustannusten yhdistämiseen yksiselitteisellä ja helppokäyttöisellä tavalla Asiakas- ja potilastietojärjestelmät ovat vaikeakäyttöisiä tiedon keräämiseen, jalostamiseen ja analysointiin ei ole osaamista tai aikaa Sote-palveluja koskevia asiakaspalautteita kerätään, analysoidaan, raportoidaan ja hyödynnetään kunnissa ja kuntayhtymissä sattumanvaraisesti ja eri tavoin Asiakaspalautetiedon käyttöä tulisi kehittää yhteistyössä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa Johtamista ja palvelusuunnittelua tukevaa tietoa asukkaiden palvelukokemuksista, -odotuksista ja hyvinvointinsa edistämistä koskevista tavoista on vain satunnaisesti saatavilla. Esim. asiakas- ja kuntalaisraatitoimintaa ei ole kattavasti, eikä niissä tuotettua tietoa koota, analysoida ja raportoida tarpeeksi

13 Tiedolla johtamisen palvelukokonaisuus tavoiteltu sisältö (1) Laadulliset ja määrälliset tietoaineistot tukevat maakunnassa toiminta- ja taloussuunnittelua toiminnan ja henkilöstön johtamista luottamusmies- ja virkamiesjohtajiston, lähiesimiesten, asiakas- ja potilastyötä tekevän henkilöstön sekä asukkaiden päätöksentekoa Palvelukokonaisuus kattaa laajasti sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvän tietotuotannon sekä analysoidun tiedon hyödyntämisen palvelutoiminnan suunnittelussa ja johtamisessa. Valtakunnallinen tietojohtamisen suunnitelma ja sen kanssa linjassa oleva Pirkanmaan suunnitelma on valmisteltu siten, että maakunnassa asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä

14 Tiedolla johtamisen palvelukokonaisuus tavoiteltu sisältö (2) Maakunnassa on riittävä sote-tiedontuotannon henkilöstöresurssi asiantuntevat tietoaineistojen ja -järjestelmien ylläpitäjät ja pääkäyttäjät, laadullisen ja määrällisen tiedon analysoijat sekä tiedontuotantoon erikoistuneet sote-suunnittelijat Tiedontuottajat työskentelevät sote-johtajiston välittömässä alaisuudessa. Tietoaineistoja raportoidaan siten, että tiedosta on välitöntä hyötyä sote-palveluja suunniteltaessa, järjestettäessä ja tuotettaessa reaaliaikaisuus ja ennustemallit Tiedon hyödyntämiseen liittyvää johtamisosaamista kehitetään henkilöstön koulutuksella ja perehdyttämisellä, tavoitteena mm. palvelutoiminnan kustannusvaikuttavuuteen liittyvän osaamisen vahvistaminen. Kerättyjä tietoaineistoja on mahdollista hyödyntää tutkimuksissa ja tieteenteossa. Perustutkimusten päätulokset raportoidaan säännöllisesti siten, että raportointi kohdennetaan niille sote-ammattilaisille ja johtajistolle, jotka voivat hyödyntää juuri kyseistä tietoa työssään

15 Tiedolla johtamisen palvelukokonaisuus tavoiteltu sisältö (3) Maakunnat yhteistyössä valtakunnallisesti määrittelevät, mitä ja miten palveluntuottajat keräävät ja tallentavat palveluja ja asiakkaita koskevaa tietoa. Tiedontuotanto perustuu maakunnan palvelustrategiaan: tavoitteiden asettamiseen ja niiden seurantaan; palvelutuotanto pyrkii tavoitteita kohti ja käyttää myös palvelustrategiasta johdettuja mittareita. Maakunnan sote-palveluja on mahdollisuus johtaa tiedolla, kun käytettävissä on analyysiraporit ja joiltakin osin myös raaka-aineistot: tieto asukkaiden alueellisista palvelutarpeista ja omahoidosta asukkaiden sote-palveluja koskeva kokemustieto ja palveluodotukset. tieto sote-palvelujen budjettiluvuista ja budjettien todellisesta toteumasta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. vertailukelpoiset sote-palvelujen tilastoluvut koko alueelta säännöllisesti samanlaisin kriteerein kerättynä koosteet alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä asiantuntijatiedosta ja ohjauksesta. hyvinvointimittarien seuranta

16 3. Muutokset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen

17 Arvio palvelutarpeesta ja sen vaikutuksista palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) Väestön hoidontarpeen arviointi keskeinen tekijä Väestön ikääntyminen lisää palvelutarvetta Valinnanvapaus- periaate korostaa tiedon merkitystä palvelu- ja tehtäväkokonaisuuden integraation hallinnassa. On tiedettävä, missä asiakkaat liikkuvat ja mitä palveluja käytetään - Hoidontarpeen arvion asiantuntijanäkemyksiin tukea mm. kansallisen palveluvalikoimaneuvoston päätöksistä - Ennakoitava: asiakkaiden kokemaa palvelun tarvetta voi olla enemmän kuin palveluja tuotetaan Asiakkaan tarvetta vastaavan ja yhtenäisen palvelukokemuksen tuottamiseksi sekä tausta- että palveluprosessit on muokattava yhtenäisen toimintamallin mukaiseksi palveluekosysteemiksi. * Palvelupaketteihin sisältyvässä hoidontarpeen arviossa erilaisia malleja eri asiakassegmenteille. Monta palvelupakettia käyttävälle sote-asiakkaalle/potilaalle (esim pitkäaikaistyöttömät, päihdeongelmaiset nuoret) nimetään palveluohjaaja koordinoimaan palvelujen käyttöä. * Virtanen ym. Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutukset sosiaali- ja terveyspalveluissa.valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 1/

18 Tukipalveluiden muutostarpeet: ICT Tehtäväksianto Laatia Pirkanmaan suunnitelma siitä, että uudessa maakunnassa asiakas- ja potilastiedot ovat ammattilaisten ja asiakkaiden käytössä. 1. Laadittava suunnitelma maakuntien akuuttiin tarpeeseen eli siihen, millä tullaan toimeen asiakas- ja potilastietojen saatavuuden ja näkyvyyden osalta vuodesta 2019 alkaen -Tämä on enemmän ICT teemaryhmän kuin tiedolla johtamisen ryhmän vastuulla, koska ICT -ryhmä joutuu miettimään lähitulevaisuutta tietojärjestelmien kannalta ICT-peruspaketin suunnittelu on aloitettava heti 2. Rakennettava tavoitetila ja pidemmän tähtäimen suunnitelma. Tätä tiedolla johtamisen ryhmä linjaa ja ICT teemaryhmä toteuttaa

19 Yhdyspinnat: Tiedolla johtaminen (SoTe) ja Konsernirakenne ja johtaminen (Yhteiset asiat) Tiedolla johtamisen työryhmä on tehtävänannon mukaisesti tarkastellut esivalmisteluvaiheessa aihetta vain SoTe näkökulmasta Aihepiiri kytkeytyy monen muunkin eri työryhmän työhön niin SoTe kuin Maku puolellakin Tehtävänanto on laaja-alainen ja siten vaikeasti haltuunotettava. Jatkovalmistelussa asiakokonaisuuden palastelu ja/tai integroiminen

20 Tiedolla johtaminen (SoTe) ja Konsernirakenne ja johtaminen (Yhteiset asiat) Pirkanmaan tiedolla johtamisen mallin suunnittelutyössä on eri näkökulmia ja tasoja, joiden kautta työn jatkovalmistelun rationalisointia voi lähestyä: - Tekninen, järjestelmätasoinen työ, joka luo teknisen alustan ja järjestelmäintegraatiot maakunnan tietotuotannolle ja tiedon liikkuvuudelle (ict- ja digi -yhteistyö) - Operatiivinen, käytännön asiakas- ja potilastyössä käytettävä ja tuotettava tieto, tiedon liikkuminen ja käytettävyys yli toimijarajojen (SoTe tiedolla johtamisen ydinsubstanssia) - Strateginen, maakunnan strategisessa johtamisessa, toiminta- ja taloussuunnittelussa käytettävä jalostettu ja valikoitu tieto - (kytkeytyy KoJo ryhmän työhön, sekä sote että maku -asia) - Maakunnan strategista johtamista ja johtamisjärjestelmää suunniteltaessa tulisi tiedolla johtamisen olla lähtökohtana - Tulisiko tiedolla johtamisen mallia arvioida ja suunnitella kokonaisuutena yhdessä muun johtamiseen kytkeytyvän suunnittelun kanssa (KoJo ryhmä)? - Vaihtoehtoina jatko-organisoitumiselle nykymallin ohella esimerkiksi: 1) tiedolla johtamisen strategisen tason suunnittelu KoJo ryhmään tai 2) erikseen omana strategisena tiedolla johtamisen ryhmänään, jonka alla tai rinnalla sote-sektorin tiedolla johtaminen teema jatkuisi 3) teemaryhmien yhteistyö ilman uudelleen organisointia

21 Tietojohtamisen mallin teoreettinen viitekehys Pirkanmaalla Tavoitteena tukea strategista johtamista tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden kysynnän ennakoimisella asiakasanalyysillä, asiakkaiden hyvinvointi- ja terveystarpeiden kartoittamisella tuotettavien palvelujen laadun, kohdentumisen ja vaikuttavuuden selvittämisellä Toimintalogiikka Sisäiset ja ulkoiset tietolähteet tuottavat tietoa analysoitavaksi Ydintietoihin perustuvat indikaattorit ja mittarit arvioidaan suhteessa tavoitteisiin Vaihtoehtoiset ennusteet huomioidaan ennakoinnissa Palvelupakettien kautta vertaillaan taloutta, palvelujen laatua, vaikuttavuutta ja uudistumiskykyä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen seurannan edellyttämät tiedot: tutkimustieto, palvelupakettien tieto, kokemusperäinen tieto Valinnanvapauden mahdollistamisen edellyttämät tiedot Asiakasanalyysi Asiakkaiden segmentointi Asiakasryhmien palvelujen käyttö ja kustannukset Asiakasryhmien kehityksen seuranta ja ennakoiminen Hyvinvointimittarit Ennaltaehkäisy: Miten edistetään väestön terveyttä ja hyvinvointia? Operatiivinen toimintapalvelujen laatu ja kustannustehokkuus Tuotettujen palvelujen vaikuttavuus

22 Palvelupaketit osana maakunnan tietojohtamista Pirkanmaa on yksi kansallisesta STM:n ohjaaman Palvelupakettihankeen testimaakunnista Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo Palvelupaketit ovat osa tulevan sote- ja maakuntauudistuksen kansallista raportointijärjestelmää, joka otetaan käyttöön vaiheittain koko Suomessa Palvelupaketit toimivat kokonaisvaltaisena tietojohtamisen välineenä ja tukevat päätöksentekoa

23 Palvelupakettien testaus järjestäjien (maakunnat) ja palvelujen tuottajien työkalu maakunnalliselle tasolle 16, joista 11 testataan keväällä 2017 testaus: miten palvelupaketit sopivat osaksi tulevien maakuntien ohjausjärjestelmää Pirkanmaalla pääpaino on perusterveydenhuollon palvelupaketeissa. Tästä on Pirkanmaalle erityistä hyötyä, koska tulevat maakunnat ja sotekeskukset tulevat tarvitsemaan tietoa taloudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta. Sote keskukset tulevat olemaan vahvasti kilpailuilla markkinoilla

24 Testattavat palvelupaketit

25 Tiekartta palvelupakettien käyttöönotolle Maakunta on järjestäjänä kaikessa sote -palvelussa ja toimii rekisterin pitäjänä, joten kaikkien tuottajien on toimittava niin, että tuotantotiedot välittyvät tietoaltaaseen. Luotettavan seurantatiedon syntyminen heti alkaen varmistetaan järjestämällä tuotannon seuraaminen ja raportointi palvelupakettien avulla. Kaikkien maakunnan rahoitusta vastaanottavien tuottajien on raportoitava toiminnastaan palvelupakettien kautta. Pirkanmaa testaa/laatii tiekartan 1-5/2017 aikana palvelupaketeista niiden perusterveydenhuollon osalta. Pilottikuntina mukana Tampere, Orivesi, Lempäälä ja Ylöjärvi. Työn tuloksena syntyy myös tietojärjestelmien ja palvelupakettien välinen vastaavuustaulukot. Pirkanmaalla haasteena monet eri pth tietojärjestelmät

26 Kansallinen mittaristotyö pohjaa strategiselle tiedolla johtamiselle A) KUVA ryhmän valtakunnallinen mittaristo Sote-uudistuksen keskeisten tavoitteiden varmistamiseksi ja toteutumisen seuraamiseksi stm:n Kustannus-vaikuttavuus (KUVA) -ryhmä valmistelee valtakunnallista mittaristoa kansalliseen ohjaukseen, palveluiden järjestämiseen ja tuotantoon (johtaminen, suunnittelu, seuranta) järjestäjien ja tuottajien vertailuun sekä valvontaan Alustavat mittarit määritelty neljässä alatyöryhmässä hyvinvoinnin ja terveyden tila sekä hoidon ja palvelujen tarve palvelut ja palvelu- ja hoitoprosessit sekä palvelujen saatavuus kustannusvaikuttavuuden ja laadun seuranta resurssit Tavoitteena on, että mittarit olisivat käytettävissä jo , tarkempi aikataulu kevään 2017 aikana B) Palvelupakettihankkeessa on määritelty palvelupaketteja koskevat indikaattorit Edellisissä (A ja B) on paljolti samoja indikaattoreja, mutta niitä ei ole vielä yhteen sovitettu C) Edelliset kehitystyöt huomioiden THL tulee suunnittelemaan, toteuttamaan ja kehittämään valtakunnallista sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin seurannan tietopohjaa järjestämislain tehtävien mukaisesti ( 31)

27 Kelan rooli: Mitä Kelassa on valmiina hyödynnettäväksi? Valtakunnalliset tietovarannot Väestötiedot Kanta ja Kansa arkistot (OmaKanta, potilastiedon arkisto ja eresepti) Eri etuuksien ratkaisuun tarvittavia asiakaskohtaisia kustannus- ja toimintatietoja Kattavat tilastot ja raportit Kokemusta suurten rahavirtojen hallinnoinnista Olemassaolevat tietojärjestelmät Kustannustehokas maksatusjärjestelmä Valmiit sähköiset maksatusjärjestelmät Yhteydet kaikenkokoisiin terveydenhuollon tuottajiin on integroitu potilastietojärjestelmätasolla (huom. Valinnanvapautta toteutettu yli 50 vuotta yksityisen terveydenhuollon palveluissa) THL:n ylläpitämien kansallisten luokitusten mukaiset koodit ja nimikkeet käytössä yksityisen terveydenhuollon sairaanhoitokorvauksissa Koko maan kattava palveluverkko Verkkoasiointipalvelut 24/7 Etuuksien sähköinen hakeminen 27

28 28 2 Palvelut Henkilöasiakas Palvelun järjestäjä Palvelun tuottaja Asiakassetelit Henkilökohtainen budjetti Palvelutuottajan valinta Valitsee palvelun Vertailee palveluntuottajia Valitsee (vaihtaa) palveluntuottajan Ajanvaraus * Ohjaus palveluntuottajan ajanvaraukseen Omien tietojen hallinta Omien oikeuksien ja saldotietojen seuranta: (Asiakassetelit, Henkilökohtainen budjetti, Kuntoutuskäynnit, Matkat, Maksukattokertymät, ) Palaute * Asiakaspalaute palvelusta Palveluiden järjestäminen Kela.fi Palvelutuottajien hallinta Palvelutuottajarekisterin ylläpito Palvelupakettien hallinta Palvelupakettirekisterin ylläpito Asiakkuuksien hallinta Oikeuksien myöntäminen ja kirjaaminen asiakkaan tileille (mm. asiakasprofiilit, asiakassetelit, ) Korvausten hallinta Ilmoittaa korvausten määrät (kapitaatiokorvaus, asiakasmaksut, ) Palveluiden ja rahavirtojen seuranta Seuraa palveluiden käyttöä Seuraa rahavirtoja Saa tilastoja ja raportteja Kela tuottaa tietopalveluita viranomaisille, maakunnille, asiakkaille ja palveluntuottajille Kela mahdollistaa tiedotteiden ja viestien lähettämisen eri toimijoiden välillä Kela hoitaa tarvittavat maksatukset Kela toteuttaa integraatiot taustajärjestelmiin Tuottaa Sosiaali-, Terveys-, Kuntoutus-, Matka-, ym. palvelut Saa maksut palveluista Asiakastietojen tarkastus * Tarkistaa asiakasta koskevat tiedot (Asiakasprofiili, Asiakassetelit, Henkilökohtainen budjetti, ) Palveluiden hallinta Palvelutarjonnan ylläpito Listautuu palveluntuottajaksi (jonotilanne) Palvelusuoritteiden kirjaus * Palvelu- ja kust.tietojen kirjaus Laskutus Kelalta * Lähettää laskun Kelaan Omien palvelujen seuranta Tilastot ja raportit (mm. kustannukset, suoritteet) Integraatiorajapinnat * taustajärjestelmiin

29 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (järjestäminen ja tuottaminen) (1) Maakuntalaki määrittelee maakunnan kaikki tehtävät. Maakunta määrittelee palvelujen tarpeen, määrän ja laadun sekä niiden tuottamistavan Maakunta vastaa palvelujen tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta sekä viranomaisille kuuluvasta toimivallan käytöstä Maakunta ja liikelaitoksen viranhaltijat vastaavat päätöksentekoa ja oikeusharkintaa edellyttävistä lupa-ilmoitus- ja valvonta-asioista sekä yksilöön kohdistuvista sosiaali- ja terveydenhuollon asioista Tarvitaan tietoallas kaiken tarpeellisen tiedon käyttöön saamiseksi järjestäjän että tuottajien tarpeisiin. jo keväällä 2018 taloushallinnon ohjelma, jonne voidaan suunnitella tuleva TA 2019 sekä hallinnoida erityyppisiä asiakasmaksuja, laskutusta, asiakas- ja maksuseteleitä HR ohjelma, jolla voidaan hallita maakunnan palvelukseen siirtyvän henkilöstön työsuhteet ja palkanmaksuun liittyvät asiat. Muutoksenhaku ja valitusasioille oma sähköinen päätöksentekomenetelmä

30 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen: (2) Maakunnantoimialan toimintojen (sosiaali- ja terveydenhuolto, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto) välinen maakunnan sisäinen tiedonkulku ja viranomaistoiminta tarvitsee yhteensopivat ja toisiinsa linkittyvät johtamis-, raportointi- ja päätöksentekojärjestelmät sekä integraation maakunnan muihin toimintoihin, esim. mahd. joukkoliikenteen järjestämiset, aluesuunnittelu, yms. ja näiden tietoaineistot ja -järjestelmät. Yliopistomaakuntien yhteistoiminta-alueiden tulee sovittaa toimintansa erikseen yhteen ja tehdä yhteistyötä, joten yhteistyöalueen maakuntien väliseen tiedonsiirtoon ja suunnitteluun tarvitaan välineet > valtakunnallinen tietoallas/valtakunnallisesti harmonisoidut tiedonkeruun periaatteet / tietomallit? Valinnanvapauslainsäädännön mukaan maakunnan asukas voi valita tietyt perustasonpalvelut vapaasti ilman maakunnan ohjausta tuottajiksi hyväksyttyjen sote -keskusten ja suun th:n palvelutuottajien joukosta. Maakunnan on seurattava palvelujen laatua ja vaikuttavuutta, kustannuksia ja tuottavuutta sekä sitä, miten asiakkaiden palvelujen yhteensovittaminen on toteutunut

31 Lakiluonnosten vaikutukset palvelu- ja tehtäväkokonaisuuteen (3) Integraation toteuttamiseksi ja maakunnan asiakkaiden sähköisen asioinnin varmistamiseksi tulee maakunnan vastata siitä, että palveluketjut toimivat ja ovat kaikkien toimijoitten käytössä ja että asiakas löytää helposti ja vaivattomasti oikean palvelukanavan juuri itselleen. Palvelun tuottamisen näkökulmasta paljon palveluja tarvitsevien ryhmien asiakassuunnitelman tulee olla reaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti kaikkien sitä tarvitsevien tahojen käytössä. Tämän hetkisen lakiluonnoksen mukaan myös valinnanvapauden perustason pitäisi tulla voimaan Pirkanmaalla ei toistaiseksi mahdollisuutta lainsäädännön mukaiseen asiakas/potilastietojen yhteiskäyttöön. Maakunnan on lakiluonnoksen mukaan on mahdollistettava hyvä ja monipuolinen asukasvaikuttaminen, osallistuminen ja tiedonsaanti -> vuorovaikutteiset sähköiset palvelukanavat

32 Lakiluonnosten vaikutukset tiedolla johtamiseen EU:n tietosuoja-asetuksen vaikutukset tiedon saatavuuteen? Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä ja eräiksi siihen liittyviksi muiksi laeiksi. Lausuntoaika päättyy Esityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiedot tallennettaisiin yhteen asiakasrekisteriin. Sähköisten asiakastietojen säilytyksen ja käytön keskuspaikkana olisivat valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut, Kanta-palvelut. Reseptikeskusta hyödynnettäisiin kokonaislääkityksen hallinnassa. Kanta-palvelujen sisältöä on tarkoitus laajentaa. Kantaan voitaisiin jatkossa tallentaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen, ohjaukseen, valvontaan, toiminnan arviointiin, kehittämiseen ja tiedonhallintaan liittyviä tietoja tai asiakirjoja sekä hyvinvointitietoa

33 Kommentit johtoryhmälle Lakien ja maakunnan järjestämisvastuun perusteella maakunta tulee omistamaan/hallinnoimaan eri toiminnoissa syntyvää raakatietoa (tietoallas). Tarkemmin eri valmisteluryhmien (ICT, Digi, tiedolla johtaminen) yhteistyönä määriteltävän tiedolla johtamisen mallin mukaisesti tiedon tulee olla kaikkien tarvitsijoiden käytettävissä: maakunnan strateginen, operatiivinen taso tuottajien operatiivinen taso asukkaiden ja kuntien taso Pirkanmaa testaa/laatii tiekartan 1-5/2017 aikana palvelupaketeista niiden perusterveydenhuollon osalta. Testaukseen osallistuvat Tampere, Orivesi, Lempäälä ja Ylöjärvi. Kiireellistä päätöksentekoa vaativat tuki/perus-ict järjestelmät koko maakuntaan Taloussuunnittelu- ja seuranta -järjestelmät HR järjestelmä päätöksentekojärjestelmä Valinnanvapauslakiluonnos velvoittaa, että asukas voi listautua jo alkaen Minne listaudutaan?

34 Kiitos työryhmälle tähänastisesta!