Muistio 1 (6) Tiedolla johtaminen -teemaryhmän kokous. Aika kello

Transkriptio

1 Muistio 1 (6) Tiedolla johtaminen -teemaryhmän kokous Aika kello Paikka Osallistujat Taivas. Hotelli Norlandia Care, 2. kerros Käyntiosoite Biokatu 14, Tampere (Taysin alueella rakennusmerkintä FM6-7) Tomas Eija, puheenjohtaja, PSHP Ahlgren-Holappa Johanna, Tampere Helin Vesa, Lempäälä Herrala Jaakko, Pirkanmaan liitto (klo alkaen) Jokinen Aki, Tays Jokinen Mauri, Nokian kaupunki Luoto Riitta, Kela Niemi Minna, Pikassos Pennanen Sinikka, Tays Santalahti Anne, Ylöjärvi Soukko Tarja, Hämeenkyrö Ståhl Timo, THL Tammi Ilpo, Pirkanmaan liitto Tulehmo Jani, ELY-keskus Turunen Simo, Tampereen kaupunkiseutu Anne Haapaniemi, sihteeri Poissa Tiina Konttajärvi, Pirkanmaan liitto Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto Rellman Johanna, Lääkäriliitto Asia Esittely, keskustelu, jatkotoimenpiteet 1 Kokouksen avaus ja esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. 2 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin muistio. Timo Ståhl toi uudelleen esille, että hänelle voisi pikaisesti lähettää (timo.stahl@thl.fi) Potilastiedon arkistoon (Kanta) liittyviä kysymyksiä, toiveita ja muutosehdotuksia käytännön työn näkökulmasta. Painoarvo on suurempi, jos ehdotukset tulevat suoraan kentältä. Aki Jokinen kerää ehdotuksia PSHP:stä ja toimittaa Timolle. Asia viestitetään myös tilaajien pääneuvottelijoille. Keskusteltiin siitä, miten paljon tietoa on eri rekistereissä ja kuinka ne tulisi saada laajasti käyttöön. Julkisen toimijan tulisi kyetä käyttämään hyväkseen

2 Muistio 2 (6) lastenneuvolan ja julkisen terveydenhuollon kaikkia tietoja yhteisen arkiston kautta. Tällä hetkellä on erinäinen joukko rekistereitä myös terveyskeskuspuolella (esim. apuvälineistä, implanteista, erityistietoa diabeetikoista), joiden tietoja ei päästä hyödyntämään. Palveluseteleillä ostetuista käynneistä ei myöskään ole kaikkea tietoa saatavissa. Asiaa tulee käsitellä paitsi eri toimijoiden myös ennen kaikkea potilaan näkökulmasta. 3 Ajankohtaista Anne sopii, että tutkimuspäällikkö Miika Linna (Aalto yliopisto, THL) tulee johonkin kevään kokoukseen kertomaan tiedon käytettävyydestä johtamisen näkökulmasta. Eija kertoi, että digitalisaatioryhmä ja ICT-ryhmä ovat määrittelemässä asioita yhteen. Ryhmien puheenjohtajat Jarkko Oksala, Antti Jokela ja Eija Tomás keskustelevat ensin ennen kuin kaikki ryhmät käyvät asioita läpi yhdessä. On tulossa seminaarikutsu 17.2.päivälle kaikille sote-teemaryhmien jäsenille. Seminaari on klo Tampere-talossa. Lisäksi ryhmän jäsenille lähetetään kaksi raporttia. Ensimmäinen liittyy osaamiseen tulevaisuuden sotemaailmassa ja toinen on Valtioneuvoston kanslian raportti Palvelu- ja asiakastietojärjestelmien integraation vaikutuksista. Timo Ståhl tiedotti, että THL:ssä on tiedon keräämiseen tulossa uusi ryhmä: erikoissuunnittelijan ja projektinjohtajan paikat auki. Keskusteltiin digitalisaatiosta ja avoimen datan käyttöön saamisesta. Kun maakunnat alkavat toimimaan, kaiken pitäisi olla valmiina. Palvelut tulisi kyetä tarjoamaan kaikille yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavasti. Tietoa tarvitaan myös palvelupaketteja testattaessa. Rekisterejä tulisi pystyä yhdistämään, jotta pystyttäisiin hahmottamaan palveluntarve eri käyttäjien osalla. Paljonko on niitä, jotka käyttävät palveluja runsaasti ja paljonko niitä, jotka eivät käytä lainkaan. Paljon palveluita käyttävien kokonaiskäytön jälkeen saataisiin selville, mitä jää käyttövaraksi muille. Ongelmaksi muodostuu myös potilastietojen käyttö. Lupa rekistereiden yhdistämiseen täytyisi saada STM:stä ja tietoa siitä, kuka sitä tässä vaiheessa voisi hakea, ei ole. Tiedonkeruun ei pitäisi rajoittua pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin, vaan erityisopetus, tehostettu tuki ja muiden vastaavien palvelut tiedot ja kustannukset tulisi saada kootuksi yhteen. Lohjalla ollaan ME-säätiön kautta tätä työtä käynnistämässä ja kaikki Lohjan tiedot kootaan. Yhteisen datan saamisella on siis kiire alussa toimitaan vielä entisten toimintatapojen mallilla. Vuoden 2020 budjettiin täytyisi saada uusia ideoita ja tarvittava data henkilökohtaisten budjettien miettimiseen. Lainsäädännön mukaan väliaikainen maakuntahallitus hakisi tutkimuslupaa. että maakunta pystyisi aloittamaan. Tällä hetkellä

3 Muistio 3 (6) rekistereistä ei voi hakea tietoja ilman potilaiden lupaa. Kantaarkistostakaan ei voi mihin tahansa tietoja hakea. Uusien toimintamallien hakeminen on relevanttia. Sosiaali- ja terveyspuolen tiedot voi yhdistää jatkossa, koska on sama rekisterinpitäjä. THL:n Huosta-hankkeella on yritetty tehdä usean kunnan lastensuojelun budjetointia potilaskohtaisesti. Yhtenäisen tiedon saanti on osoittautunut hankalaksi, koska lastensuojelun organisointi kunnissa on erilaista. Toisilla on esim. mukana perhehoito ja toisilla ei. Tästä on tehty raportti, johon linkki. Lastensuojelun kustannukset ja hinnat -raportti (THL): Keskusteltiin myös valinnanvapauden toteuttamisesta. Tämä edellyttää tarvearviota. Hammashuolto olisi menossa ensimmäisenä ja sieltä saatava data olisi hyvä testauskohde Pirkanmaalla. Tästä on keskusteltu STM:n joulukuun kokouksessa. Muita mahdollisia testattavia olisivat lääkinnällinen kuntoutus, keskistetty terveydenhoito ja palveluja paljon käyttävien paketti. Valinnanvapaus on jatkossa maakunnan päätettävissä; se voi siis valinnanvapautta rajoittaa (pl. hammashuolto) päätöksellä vuoteen Paljon on vielä isoja asioita auki. On vaikea tehdä linjauksia, kun ei ole tarpeeksi pohjaa tiedolla johtamiseen. Valtiolta tulee rahaa, mutta se ei ole korvamerkittyä ja silti pitäisi saada asiat suunniteltua kaikkien osa-alueiden kohdalta oikeudenmukaisesti. Yhtenä ongelmana on se, että jos terveiden työikäisten raha siirtyy työterveyteen, maakunta on pulassa. Keskusteltiin laajasti tämänhetkisestä tilanteesta on ensimmäinen väliraportin esittely ja helmikuun loppuun mennessä väliraportin tulisi olla valmis. Tällä hetkellä ei vielä ole selvää väliraportin ohjetta tullut, mikä hankaloittaa työskentelyä. Osittain ongelmia tuo myös se, että ryhmien välinen työnjako on epäselvää. Ryhmien tulisi keskustalla ja jakaa tietoja, ettei tehdä päällekkäistä työtä ja toisaalta samalla saataisiin valmista tietoa toisilta. Luodaan tiekartta, miten tiedot saadaan esim. Ylöjärvi, Tampere ja Lempäälä. Väliraporttiin tulee laittaa myös tietoa tämänhetkisistä ongelmakohdista. Maakunta tarvitsee tietoa palveluntarpeen arviointiin. Tästä tulee laatia alueellinen suunnitelma, vaikka eri tuottajia olisikin. Jatkossa tiedot tulee saada paitsi julkiselta myös yksityisiltä toimijoilta. Palvelupakettien testaamisesta on tulossa lisätietoa Jaakon esityksessä.

4 Muistio 4 (6) 4 Tietojohtamisen malli (Eksote, Siun sote jne) Sinikka Pennanen esitteli tietojohtamisen mallia Sitran julkaiseman sosiaali- ja terveyspalveluiden tietojohtamisen käsikirjan pohjalta. Esitys toimitetaan osallistujille pöytäkirjan liitteenä. Tietojohtamisen malli on yhtä kuin asiakasanalyysi ja hyvinvointi-indikaattorit. Asiakasanalyysin kautta asiakkaat segmentoidaan, selvitetään eri ryhmien palveluiden käyttö ja kustannukset sekä seurataan ja ennustetaan ryhmien kehitystä. Indikaattorit ovat olemassa: ennaltaehkäisy, operatiivinen toiminta ja vaikuttavuus. Eksoten pilotissa oli käsikirjaa työstetty. Määrittely, toteutus, käyttöönotto. tietojohtamisen malli, työpajoissa tehdään kartoitusta, indikaattorien täydentämien. integraation laskennan automatisointi. Liitteenä olevan esityksen mukaisesti Toteutusvaiheen lopputuloksena saadaan tietojärjestelmä, joka tukee tietojohtamisen mallin mukaista prosessia ja tarjoaa johdolle indikaattori- ja mittaripankit sekä työkalut asiakasanalyysin suorittamiseen + ennusteiden laadintaan ja seurantaan. Järjestelmän pohjana on tietojohtamisen tietokanta, joka yhdistää eri lähteistä kerätyn tiedon. Käyttöliittymä on excel-pohjainen, jonka avulla toteutetaan asiakasanalyysin ja ennustamisen työkalut. Viimeisenä työkaluna on kojelauta, joka visualisoi tietojohtamisen matriisin. Eksoten pilotissa järjestelmää on kehitetty, ei tarvita suuria investointeja. Eksoten osalta toteutusta helpotti se, että siellä on yksi tietokanta. Pirkanmaalla ei tule olemaan näin helppoa, koska täällä on paljon eri järjestelmiä eri osioissa. Keskusteltiin Pirkanmaan tavoitteista. Pitää luoda selkeä malli ja tavoitetila, mitä pitää saada valmiiksi. Kesäkuun loppuun mennessä pitäisi olla valmis suunnitelma ja toimeenpano alkanut. Väliraporttiin tulisi saada runko vaikka ranskalaisilla viivoilla. Työtä vaikeuttaa se, että asia elää vielä kevään aikana. Tehtäviä luettelemalla saataisiin stepit, minkä mukaan edettäisiin. Tärkeää olisi nyt päästä alkuun, luoda ensin tavoitetila: kuinka siihen päästään, miten saatua tietoa jalostetaan ja hyödynnetään. Sovittiin, että Vesa, Anne ja Mauri tekisivät pohjan, jota tämän jälkeen laajennettaisiin ja jatkettaisiin sitten yhdessä työpajoihin tai työtä voitaisiin jatkaa Pirkanmaan liiton työtilassa. Lisätietoa: Riitalta linkki selvitystä muualla tehdystä työstä valtakunnan tasolla: Tässä uusin sote- muutosjohtajan uutiskirje, kannattaa liittyä listalle, on ilmainen, listalle liitytään henkilökohtaisesti tästä osoitteesta : Pirkanmaalla testattavat palvelupaketit - Palvelupakettien Jaakko Herrala esitteli ensin Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän työtä. Ryhmän tehtävänä on valmistella valtakunnallisesti yhtenäinen mittaristo palveluiden tarpeen arviointiin sekä raportointiin. Tiedot syntyvät perustasolla ja kertyvät ylöspäin: kunta > maakunta > valtio. Keskeinen velvoite on tulossa:

5 Muistio 5 (6) käyttöönottohanke, työsuunnitelma THL:stä tulisi arviointiorganisaatio, joka arvioi maakunnan tekemistä, rahankäyttöä ja myös historiatietoja. Ministeriöt eivät jatkossa kävisi niitä läpi vaan THL. Mitä sotemittarit ja työkalut olisivat? Tulossa ovat valtakunnantasoiset sotemittarit ja palvelupaketit. Toteutus tapahtuu vaiheittain. Vaihtoehtona on kolme kovaa K:ta: Kanta, kumppanuus (maakunnat yhdessä) ja Kela. Yhtenä ongelmana on, millä saadaan tällä aikataululla kaikki tieto haltuun, kun kaikki tieto eri toimijoilta: julkinen, yksityinen, 3. sektori. Kelalla on jo nyt tietoa kaikista näistä. Sieltä löytyy tietoa kotona olevien vanhustenkin palveluista. Paljon silti tietoja puuttuu, esim. Kannasta puuttuvat neuvolatiedot. Lastensuojelusta tietoa kertyy kuntien kautta. Asumispalveluiden tietojen hyödyntäminen on hankalaa. Maksuliikennepolitiikan osalla on vielä paljon mietittävää: maksukatot, talousliikenne, asiakassetelit, maksusetelit. Tämä tieto on nyt Kelan hallussa seuraava kokous Sitran kanssa, johon Eija ja Sinikka ovat menossa. Valmistelussa on tullut esille paljon asioita. Mietinnässä on, mille (ICT) ekosysteemille lopulta rakennetaan. Käytössä olisi KAPA-periaate: tieto kerätään kerralla kaikkia tarkoituksia varten. Sosiaalipuolella menossa Kansakoulu hanke, jonka tuloksena sosiaalipuolen alueella pyritään yhtenäistämään kirjaamiskäytännöt. Valmistelun periaatteita palvelupakettien käyttöönottoon: - maakuntien kanssa tehdään yhteistyötä ja tiekartta: aineiston pitää olla julkista - Sitra edellyttää työnjakoa: kukin maakunta saa jonkin palvelupaketin työstääkseen > Pirkanmaan osuus perusterveydenhuollon järjestelmät. Tätä kautta saadaan business-tietoa tulevaisuuden toiminnan pohjaksi. Nyt keskitytään vaiheittaiseen etenemiseen > järjestelmä ja kunta kerrallaan. Tätä varten poimitaan tarvittavat lähtötiedot eri järjestelmistä Pirkanmaan alueella. Koko syksy on tehty laajasti pohjatyötä ja työ jatkuu. Tavoite olisi saada asiat valmiiksi kevään 2018 loppuun mennessä. Esitys palvelupaketeista muistion liitteenä. 6 Muut mahdolliset asiat Sinikka tekee Pirkanmaan 2019 työtilaan pohjat asioiden eteenpäin työstämiselle. 7 Projektiryhmälle tiedotettavat asiat Muut tiedotettavat asiat muistion liitteenä. 8 Seuraavat kokoukset klo > uusi aika klo klo kellonaika vaihtui > uusi aika klo klo kellonaika vaihtui > uusi aika klo Entisellään klo Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen kello

6 Muistio 6 (6)