Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus

Transkriptio

1 Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus Oppilas tutustuu koskikalastukseen, kaloihin ja niiden elinympäristöön erityisesti Ruunaalla, kalojen rakenteeseen, ravintoon sekä aisteihin. Kokonaisuudesta voidaan valita osia aihesisältöjen mukaan. Kohderyhmä Vuosiluokat 3-9 soveltuvin osin Kokonaisuuden pituus 8-12 oppituntia Tavoitteet Oppilas oppii tunnistamaan Ruunaalla eläviä kalalajeja. Hän ymmärtää kalojen ravinnon, elinpaikan ja kalastuksen väliset yhteydet. Hän ymmärtää yhteyden teknologisten välineiden ja luonnontieteellisten ilmiöiden välillä. Hän ymmärtää myös kalastuksen merkityksen yksittäisille ihmisille ja yhteiskunnalle ja ymmärtää mitä on kestävä kalastus. Opetuksen eteneminen Yhteiskunta: Mitä koskikalastus on? Teknologia: Miten koskessa kalastetaan? Biologia: Mitä kaloja koskessa elää? Miten kalat ovat sopeutuneet vesielämään? Miten valitsen sopivan vieheen? Miten kalastetaan vastuullisesti? Pedagoginen tausta Opiskelukokonaisuus perustuu ns. STS-lähestymistapaan, jossa luonnontieteiden sisältöjä opiskellaan yhteiskunnallisen ja arkielämän kysymysten kautta. Oppilas etsii vastausta yhteiskunnalliseen kysymykseen (S=society), ja jotta hän ymmärtäisi aiheen, hän tutustuu ilmiön ratkaisemiseen tarvittavaan teknologiaan (T=technology). Teknologian ymmärrettyään hän opiskelee luonnontieteitä (S=science) ymmärtääkseen edelleen miksi juuri tätä teknologiaa tarvitaan. Luonnontieteellisen ymmärryksen kehityttyä hän tutustuu syvemmin yhteiskunnallisen ilmiön teknologiaan ja soveltaa oppimaansa ilmiön selvittämiseen. Opetuskokonaisuus kytkeytyy esimerkiksi seuraaviin kohtiin OPS:ssa: 1-4: Ympäristö- ja luonnontieto: oman lähiseudun luonnon tunteminen, tiedon hankkiminen luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä 5-6: Biologia ja maantieto: eliölajien, niiden rakenteen ja elämän tunteminen, lajien sopeutuminen elinympäristöönsä 7-9: Biologia: Luonto ja ekosysteemit: kotiseudun keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen Aihekokonaisuus Ihminen ja teknologia: oppilas oppii ymmärtämään teknologiaa, sen kehittämistä ja vaikutuksia eri elämänalueilla, yhteiskunnan eri sektoreilla ja ympäristössä

2 Koskikalastus Ruunaalla -opiskelukokonaisuus Opettajan opas Vastausehdotukset on merkitty sinisellä värillä. Opiskelukokonaisuuden rakenne ja opetuksen eteneminen 1. Mitä koskikalastus on: yhteiskuntaan ja arkielämään liittyvän tutkimustehtävän asettaminen: min Tässä osiossa etsitään vastauksia siihen, millaista on koskikalastus. Oppilaille voi näyttää kuvia koskikalastuksesta (ks. liite Valokuvat koskikalastuksesta Internetsivustolla). Pohtikaa, mitä kuvissa tapahtuu ja mistä koskikalastuksessa on kysymys. Voitte pohtia oppilaiden kanssa esimerkiksi seuraavia kysymyksiä: - Miksi kalastetaan? - Miksi kalastetaan koskessa? - Mikä on kalastuksen merkitys? Esimerkiksi kunnalle tai kalastajalle? - Miten koskessa kalastetaan? Todennäköisesti oppilaat ottavat perusteluina esille harrastuksen tai toimeentulon. Koskikalastuksella ei ole merkitystä kalastuselinkeinona mutta toki matkailun kannalta sillä on merkitystä. Kalastus on suosittu harrastus. Monissa koskissa elää lohikaloja, joiden kalastaminen houkuttaa useita kalastajia. Koskikalastuksessa kalastetaan seisten joko kosken rannalla tai vedessä. Kalastuksessa käytetään virveliä ja erilaisia uistimia. Oppilaat voivat pohtia, mitä he haluaisivat oppia ja tietää koskikalastuksesta. Mielenkiinnon kohteista voidaan tehdä tutkimuskysymyksiä, joihin etsitään vastaus Koskikalastus Ruunaalla - kokonaisuutta opiskeltaessa. Ennen tai jälkeen yhteisen keskustelun voit pyytää oppilaita kirjoittamaan tarinan koskikalastuksesta (ks. liite Oppilaan tehtäväsivut ), jolla voit selvittää oppilaiden ennakkokäsityksiä. Vaihtoehtoisesti opetuksen voi aloittaa sillä, että luokka käy koskella tutustumassa kalastukseen Ruunaalla esimerkiksi Neitikoskella, Murrookoskella tai Siikakoskella. 2. Miten koskessa kalastetaan: koskikalastukseen liittyvään teknologiaan tutustuminen: 90 min Huom! Tässä yhteydessä tarkastellaan erityisesti heittokalastusta eli kansankielellä virvelöintiä. Koskessa voi kalastaa myös perholla. Perhokalastuksessa käytetään osittain eri välineitä ja kalastustekniikoita kuin heittokalastuksessa. Anna oppilaille tehtäväksi tutustua tarkemmin heittokalastukseen eli virvelöintiin. Oppilaat voivat etsiä vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: - Millaisia välineitä kalastaja tarvitsee heittokalastuksessa? - Miten heittokalastusvälineitä käytetään? Tiedonlähteenä oppilaat voivat käyttää artikkeleita, tietokirjoja, Internetiä tai paikallisen kalastajan haastattelua (haastattelupohja haastattelun valmisteluun liitteenä oppilaan tehtäväsivuilla). Myös mahdollisia oppilaiden omia kokemuksia välineiden käytöstä kannattaa hyödyntää.

3 Lähteitä: o Minustako koskikalastaja -artikkeli (liitteenä) o Suomen Vapaa-ajan kalastajien esitteet, esimerkiksi: Kaverin kanssa kalaan -vihkonen, Heittokalastus -esite, Kireitä siimoja -esite Tässä vaiheessa ei ole tarkoitus perehtyä vielä yksityiskohtiin kuten mitä kalaa milläkin välineellä pyydetään. Oppilaiden kannattaa käyttää useita eri tiedonhankintamuotoja. 3. Mitä kaloja koskessa elää: kalastettaviin kaloihin tutustuminen: 90 min Siirtymä luonnontieteellisen tiedon oppimiseen: Mitä tietoja kaloista kalastaja tarvitsee? Pohtikaa, millaisia tietoja kalastaja tarvitsee kaloista, jotta hän saisi saalista. Tarkoituksena on, että oppilaat huomaavat, että kalastaja tarvitsee luonnontieteellistä tietoa, kuten tietoa siitä missä kalat elävät, ja mikä kaloja vieheissä houkuttaa ja miksi. Luonnontieteiden (biologian) sisällöt: Oppilaat tutustuvat kalojen sopeutumiseen vesielämään tarkastelemalla kalojen rakennetta, aisteja ja ravintoa. Tietolähteinä voidaan käyttää oppikirjoja, tietokirjoja, liitteenä olevaa tekstiä Kalat ovat sopeutuneet vesielämään. Lisäksi oppilaat selvittävät: - Missä vesistön osassa kalat elävät? - Miksi jotkut kalat viihtyvät virtaavassa vedessä, kuten koskessa? - Mitä kaloja Ruunaan koskessa elää? Työtapana voidaan käyttää esimerkiksi yhteistoiminnallista oppimista. Oppilaat voivat tutustua aiheeseen Ruunaan Luontotalon näyttelyn, artikkeleiden (kuten Minustako koskikalastaja ), tietokirjojen ja Internetin avulla. Esimerkiksi Suomen Vapaa-ajan kalastajien sivustolta löytyy hyviä tietolähteitä kuten Kireitä siimoja -vihkonen. Soveltamisvaiheessa oppilaat voivat pelata kalapeliä tai katsoa kalankäsittelyvideoita Kalatalouden keskusliiton sivustolta. 4. Miten valitse sopivan vieheen: luonnontieteellisen tiedon käyttö teknologian valinnassa: 90 min Oppilaat voivat tutkia eri kalojen pyydystämiseen tarkoitettuja vieheitä tai vieheiden kuvia. Tehtävässä voidaan käyttää liitettä Ruunaan vieheet, kalastustarvike-esitteitä (joita saa kalastustarvikekaupoista), sekä Internet-sivustoja, esimerkiksi Rapala Oy:n sivusto. Oppilaat pohtivat, miksi vieheet ovat sellaisia kuin ovat, ja miten ne pyrkivät houkuttelemaan kaloja. Tarkoituksena on, että oppilaat huomaavat, että: - Vieheet muistuttavat väritykseltään ja uintiliikkeiltään usein pikkukaloja tai muita kalojen ravinnonkohteita - Toiset vieheet pyrkivät herättämään huomion kirkkailla väreillä (näköaisti) - Jotkut vieheet tuottavat ääntä veden alla (kuuloaisti) Oppilaat voivat valita jonkun Ruunaalla elävän kalalajin, tutustua sen ravintoon ja aisteihin, ja oppimansa perusteella pohtia, mitkä vieheistä olisivat sopivia ko. kalalajin kalastukseen ja miksi. Oppilaat voivat lopuksi suunnitella ja valmistaa oman vieheen jonkin Ruunaalla elävän kalan kalastamiseen. Vaihtoehtoisesti he voivat valita olemassa olevista vieheistä sopivan ja testata vieheen Ruunaalla.

4 5. Miten kalastetaan vastuullisesti: yhteiskunnalliseen kontekstiin palaaminen: 90 min A) Luvat Oppilaat voivat aluksi selvittää onko heillä oikeus kalastaa Ruunaalla. Voitte tarkastella myös yleisemmin kalastusoikeutta, lupia ja niihin liittyviä maksuja. Tietoja kalastusluvista löytyy esim. Tuikki lehden artikkeleista (liite) sekä Maa- ja metsätalousministeriön Internet-sivuilta. Kalastusoikeuksista Ruunaalla löytyy tietoa Metsähallituksen Ruunaan koskikalastus -sivuilta. Kalastamiseen tarvitaan kalastuskortti (kalastuksenhoitomaksu) sekä läänikohtainen viehelupa tai kalaveden omistajan lupa. Onkiminen ja pilkkiminen ovat jokamiehenoikeuksia, joiden harjoittamiseen ei tarvitse lupaa. Onkimisella tarkoitetaan onkimista tavallisella, kelattomalla onkivavalla, jossa on luonnollinen syötti esim. mato tai kala. Ruunaan alueellakin saa onkia ja pilkkiä vapaasti. Viehekalastuksessa tarvitaan joko Metsähallituksen viehelupa nro 1401 tai Itä-Suomen läänin viehelupa. Alle 18- vuotiaat ja yli 65-vuotiaat eivät tarvitse lupaa eikä heidän tarvitse maksaa kalastuksenhoitomaksua. Kalastuksen hoitomaksu (kalastuskortti) maksaa koko kalenterivuodelta 22 euroa. Seitsemän vuorokauden kalastusjakson maksu on 7 euroa. Ruunaan viehelupien hinnat ovat: 8 e/3 t, 10 e/vrk, 35 e/vko, 150 e/kalenterivuosi. (Tiedot huhtikuussa 2011). B) Vastuulliset kalastustavat ja kestävä kalastus Oppilaat voivat etsiä vastauksia kysymyksiin - Millaiset ovat hyvät kalastustavat? Miten voit kalastaa vastuullisesti? Miten kalastajan tulee käyttäytyä kalastaessaan? - Mitä on kestävä kalastus? - Miksi kalavesiä pitää hoitaa? Miten kalavesiä hoidetaan? Millaisia toimenpiteitä on tehty kalakantojen edistämiseksi? Vastauksia voi etsiä seuraavista lähteistä: o Ruunaan luontotalon näyttelyn Lieksanjoki virtaa -osio (myös liitteenä) o Tuikki lehden artikkelit (liite) o Kestävää kalastusta Pielisellä -vihkonen (liite) o Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen -julkaisu (liite) o Internet -lähteet, esimerkiksi: - Kalatalouden keskusliiton sivusto Ahven.net - WWF:n sivusto, osio Kalastus - Metsähallituksen sivusto Metsa.fi, osio Kalavesien hoito C) Koskikalastuksen merkitys ihmisille, kunnalle, yhteiskunnalle Pohtikaa seuraavia kysymyksiä: - Miten kalastus on muuttunut? - Mikä on kalastuksen merkitys kunnalle tai kalastajalle? - Millaisia matkailuyrityksiä on syntynyt tai voi syntyä Ruunaan koskikalastuksen ympärille? - Miten koskikalastuksen merkitys Ruunaalla voi muuttua tulevaisuudessa?

5 Pohdinnan tueksi voidaan tutustua Ruunaan Luontotalon näyttelyyn ja haastatella asiantuntijoita. Kalastajille kalastus on virkistys- ja harrastusmuoto. Lieksan kunnalle on merkitystä että kalastus osaltaan tuo alueelle kävijöitä, jotka käyttävät matkailu- ja muita palveluja. Mikäli vierailu Ruunaalla tehdään vain kerran, sen voi ajoittaa loppuun. Samalla kertaa tarkastellaan kalastajia, koskea ja kalojen elinpaikkoja sekä testataan viehe. Ruunaalla hyvä ja oppilasryhmälle turvallinen kalastuspaikka on Neitikosken Kirppuvirta. Kirppuvirta on Neitikosken yläpuolella sijaitseva pienempi koski. Neitikosken parkkipaikalta pääsee hiekkatietä Kirppuvirran niskalle.

6 Vastausehdotukset on merkitty sinisellä värillä. Koskikalastus Ruunaalla Oppilaan tehtäväsivut, sivu 1 Kuvat: Aku Ahlholm Akseli lähti isänsä kanssa kalastamaan koskelle. He saapuivat koskelle ja valmistautuivat kalastamaan. Mitä sitten tapahtui? Kirjoita Akselin kalastusreissusta.

7 Oppilaan tehtäväsivut, sivu 2 Haastattelu Haastattelun aihe: Haastattelun paikka ja päivämäärä: Haastateltava: Haastattelijat: Haastattelukysymykset: Kysymys 1: Vastaus: Kysymys 2: Vastaus: Kysymys 3: Vastaus: Kysymys 4: Vastaus:

8 Oppilaan tehtäväsivut, sivu 3 Heittokalastajan välineet Millaisia välineitä kalastaja tarvitsee heittokalastuksessa? Heittokalastuksessa tarvitaan virveli, eli vapa, kela ja siima sekä viehe eli uistin. Viehe kiinnitetään siimaan viehelukolla. Vieheinä voidaan käyttää esimerkiksi vaappuja, lusikkauistimia tai lippoja. Vieheen valintaan vaikuttaa se, missä kalastetaan ja mitä kaloja saalistetaan. Kela voi olla umpikela, avokela tai hyrräkela. Umpikela on aloittelevalle kalastajalle helpoin käyttää. Kalastettaessa myös puukko ja haavi ovat käyttökelpoisia välineitä. Piirrä kuva heittokalastusvälineistä. Miten heittokalastusvälineitä käytetään? Siiman päässä kiinni oleva viehe heitetään veteen taipuisan vavan avulla. Kelan avulla siima kelataan takaisin. Viehe yritetään saada heitettyä kalan ulottuville ja kala yritetään saada kiinnostumaan vieheestä. Kun kala iskee vieheeseen, kalastaja tuntee sen vavassa. Kala yritetään saada pysymään kiinni ja otettua se ylös vedestä. Isommat kalat pitää usein väsyttää ennen ylösottamista.

9 Oppilaan tehtäväsivut, sivut 4-5 Kalan sopeutuminen vesielämään: kalan rakenne, aistit ja ravinto Mihin kala tarvitsee eviä? Liikkumiseen, uimiseen. Pyrstöevän avulla kalat liikkuvat eteenpäin. Rintaevien avulla kalat voivat liikkua hitaasti eteen- ja taaksepäin. Vatsa-, selkä- ja peräeviä kala käyttää liikkeiden ohjailuun, tasapainon säilyttämiseen ja pysähtymiseen. Nimeä piirroksen evät (numerot 1-5) rintaevä (parilliset) vatsaevä (parilliset) 3. selkäevä 4. peräevä 5. pyrstöevä Minkä aistien avulla kala huomaa saaliskalan? Kalat käyttävät saalistaessaan näköaistia, mutta myös hajuaistia ja kylkiviiva-aistia. Mikä on merkitty kuvassa numerolla 6? Mihin kala sitä tarvitsee? Kylkiviiva. Saalistamisen lisäksi kala voi käyttää sitä suunnistamisessa, esteiden tunnistamisessa ja petokalojen havaitsemisessa. Miten kalat hengittävät? Mikä kuvassa liittyy siihen? Kalat hengittävät kidusten avulla. Kuvassa nro 7 on kiduskansi, jonka suojassa kidukset ovat. Miten kala säätelee sitä, miten syvällä se ui? Uimarakon avulla. Kun uimarakossa on paljon kaasua, kala kevenee ja nousee ylöspäin. Kun kaasua poistuu uimarakosta, kala vajoaa syvemmälle. Mitä kalat käyttävät ravinnokseen? Kalat käyttävät ravinnokseen kasveja, eläinplanktonia, pohjaeläimiä (kuten kotiloita ja vesihyönteisten toukkia) tai muita kaloja.

10 Oppilaan tehtäväsivut, sivu 6 Missä vesistön osassa kalat elävät? Kalat syövät ja lepäävät eri aikoina eri paikoissa. Kalan oleskelupaikkaan vaikuttavat veden lämpötila, vedenkorkeus, vuodenaika ja kalalaji. Kalat oleskelevat keskellä päivää monesti syvemmällä tai kauempana rannasta. Iltaisin, öisin ja aamuisin monet kalat saalistavat rannan läheisyydessä. Järvissä elävät kalat hakeutuvat sinne, missä on ravintoa ja suojaa, esimerkiksi virtapaikkoihin, niemenkärkiin tai purojen suihin. Muita mieluisia paikkoja kaloille ovat vedenalaiset kivet, laitureiden tuntumat, silta-aukot sekä lumpeen ja muun kasvillisuuden ympäristöt. Virtavesissä elävät kalat viihtyvät kohdissa, joissa ne ovat suojassa kovalta virtaukselta. Lisäksi veden lämpötilan tulisi olla suotuisa sekä suojaa ja ravintoa riittävästi. Iltaisin, öisin ja aamuisin kala liikkuu saalistaessaan lähellä rantaa. Kalat lymyilevät kivien etu- ja takapuolilla, koskenniskoissa sekä koskien montuissa. Tyypillinen oleskelupaikka on myös kovan ja miedon virran rajalla. Kalat viihtyvät koskien alapuoleisilla osilla ja paikoissa, jossa virrat yhtyvät, sekä syvän ja matalan veden reunalla. Jos paikassa on kasvillisuutta, löytyvät kalat usein sen reunoilta tai veden yli roikkuvien puiden alta. Lähde: Kireitä siimoja -vihkonen / Suomen Vapaa-ajan kalastajat Miksi jotkut kalat viihtyvät virtaavassa vedessä, kuten koskessa? Kalalajien esiintymiseen vaikuttavat mm. veden happamuus, lämpötila ja happipitoisuus. Niiden pitää olla sopivia kaloille. Myös elinpaikkojen virtausolosuhteet ja niiden tarjoamat suojapaikat ovat merkityksellisiä. Virtaavan veden kalat, erityisesti lohikalat, ovat sopeutuneet suhteellisen alhaiseen veden lämpötilaan ja korkeaan happipitoisuuteen. Virrassa paikallaan pysyminen vaatii jatkuvaa uintiliikettä, johon uimiseen kulutettu energia täytyy korvata joko aktiivisesti haetulla ravinnolla tai virran mukanaan kuljettamasta ravinnosta. Vaikka virtaavan veden kalalajit poikkeavat toisistaan niin ravinnon kuin rakenteensakin puolesta, virtaavan veden kalojen poikasille on tyypillistä, että ne käyttävät ravintonaan pääasiallisesti planktonia ja pieniä hyönteisiä. Lähde: Ympäristökeskuksen Internet-sivusto, Mitä kaloja Ruunaan koskessa elää? Ruunaan koskissa elää luontaisesti/luonnonvaraisesti mm. siika, säyne, hauki, ahven, made, särki ja lahna, sekä vähäisemmässä määrin taimen ja harjus. Lisäksi alueen vesistöihin on istutettu järvitaimenta, järvilohta, kirjolohta, planktonsiikaa ja kuhaa. Lähde: Ruunaan luontotalo, Metsähallitus

11 Oppilaan tehtäväsivut, sivu 7 Minkä vieheen valitsen? Kalalaji: Kuva kalastukseen sopivasta vieheestä: Vieheen nimi Vieheen kuvaus: mistä ja miten se on valmistettu Miksi juuri tämä viehe?

12 Oppilaan tehtäväsivut, sivu 8 Miten kalastetaan vastuullisesti? Millaiset ovat hyvät kalastustavat? Laadi hyvän virkistyskalastajan säännöt. Voit tehdä säännöistä myös seinätaulun. Esimerkiksi: Kunnioita luontoa älä vahingoita ympäristöä Kalasta vain sen verran mitä itse tarvitset Kalasta monipuolisesti eri kalalajeja Älä kalasta kalojen poikasia, muista sallitut alamitat Tutustu sääntöihin ja hanki kalastusluvat Älä aiheuta kärsimystä kaloille - tainnuta saalis nopeasti Älä aiheuta vaaraa tai häiriötä muille kalastajille ja luonnossa liikkujille Lähteet: Kalatalouden keskusliiton Internet-sivusto Ahven.net Kestävää kalastusta Pielisellä -vihkonen Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen -julkaisu Pohdi, millaista on kestävä kalastus. Kestävä kalastus tarkoittaa kalavarojen käyttöä ja hoitoa biologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla siten, että taataan kalojen määrä, monimuotoisuus, uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus. Ennen kaikkea kestävä kalastus tarkoittaa sitä, että kalaa ei ylikalasteta. Kalastus on siis säädetty tasolle, joka toisaalta pyrkii tyydyttämään kalastuselinkeinon tarpeet, mutta ei uhkaa pyydettyjen kalalajien tulevaisuutta. Tavoitteena on turvata vesistön luontaisille kalalajeille mahdollisuus elää ja lisääntyä, ja siten turvata ja/tai vahvistaa kalakantoja. Toisaalta tavoitteena on turvata kalastusmahdollisuuksia kalastajille. Lähteet: Riistan- ja kalantutkimuksen Internet-sivusto, osio Kalavarat WWF:n Internet-sivusto, osio Kalastus Metsähallituksen Internet-sivusto, osio Kalavesien hoito Kestävää kalastusta Pielisellä -vihkonen Näkökulmia järvilohen kestävään kalastukseen -julkaisu Pohdi, miksi kalavesiä pitää hoitaa? Miten kalavesiä hoidetaan? Selvitä, millaisia toimenpiteitä on tehty kalakantojen edistämiseksi? Kalavesien kestävä käyttö edellyttää niiden hoitamista. Kalavesiä hoidetaan 1) kunnostamalla vesistöjä jotta ne sopivat kalojen elinympäristöksi, 2) istuttamalla kaloja, 3) säätelemällä ja rajoittamalla kalastusta (esim. alamitat, rauhoitusajat, ajalliset tai alueelliset rajoitukset). Kalavesiä hoidetaan myös hoitokalastuksella, joka tarkoittaa ns. roskakalojen kuten särkikalojen tehokasta kalastusta, jotta muut kalat menestyisivät paremmin. Lähteet: Vapaa-ajan kalastajien Internet-sivusto, osio Kalavesien hoito Metsähallituksen sivusto Metsa.fi, osio Kalavesien hoito

13 Tutustu Metsähallituksen kalavesien hoitoon Tuikki lehden artikkelin Vesiä hoidetaan palautteen mukaan pohjalta. - Miten Metsähallitus kerää tietoja vesien hoidon tarpeista? Saalispalautteen avulla. Saalispalaute-järjestelmä on Internetissä, ja kalastajat kirjoittavat sinne saalispalautteet. Metsähallitus hoitaa vesistöä palautteen perusteella, esimerkiksi päättää kalaistutuksista. - Mitä kalavesien hoitotoimenpiteitä Metsähallitus tekee? Esimerkiksi kalojen istutuksia, virkistyskalastuskohteiden kunnostamista ja kalojen elinympäristöjen huoltoa ja kunnostamista (kuten purojen ja jokien kunnostamista).

14 Oppilaan tehtäväsivut, sivu 9 Selvitä, miten kalastus on muuttunut. Tutustu esimerkiksi Ruunaan luontotalon näyttelyn kalastuksesta kertoviin teksteihin. Millaista kalastus aiemmin oli? Miten se on muuttunut? Ammattikalastus on vähentynyt, samoin kuin kalastus omaan tarpeeseen ja ravinnoksi. Kalastuksesta on tullut enemmän harrastus- ja virkistysmuoto. Ruunaan Luontotalon näyttelyn mukaan Lieksankosken ja Pankakosken patokalastuksesta on tietoja jo luvuilta. Kosket toimivat vuokrattavina kalastamoina. Padot olivat suoria kiviarkuista ja puuvalleista rakennettuja kalaa ohjaavia rantapatoja, joiden lomassa oleviin aukkoihin oli asetettu varsinaiset pyydykset, rysät ja merrat. Lisäksi käytettiin verkkoja ja haaveja. Myös nuottakalastus oli yleistä etenkin järvialueilla. Paikalliset käyttivät perhoa ja uistinta hyvin vähän. Ne yleistyivät kalastusvälineinä vasta virkistyskalastuksen myötä.