Teksti: SAKU RIKALA. Liikunnan kehittämisessä uskotaan hankkeisiin

Transkriptio

1 Teksti: SAKU RIKALA Liikunnan kehittämisessä uskotaan hankkeisiin 4 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

2 Valtion liikuntahallinto sijoitti 20 miljoonaa euroa liikunnan kehittämishankkeisiin vuonna Hankeavustukset ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Kasvanut liikunnan hankemaailma näyttää sirpaleiselta ja vaikeasti hahmotettavalta. Keille hankeavustukset menevät ja keiden liikuntaa niillä kehitetään? Näitä kysymyksiä on selvitetty ensimmäistä kertaa. Valtion liikuntahallinnon rahanjako ja avustuspolitiikka ovat aiheut taneet paljon keskustelua viime aikoi na. Kesän aikana puitiin julkisuu dessa Olympiakomitean valtionavustusten käyttöä. Syksyllä Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskus esitti kolme tulkintaa valtion huippu-urheilun rahoituksesta. Liikunnan hankeavustusten perään ei kyselty, ei nyt eikä liiemmin aikaisemminkaan. Ehkä syynä on se, että hankeavustukset ovat pirstoutuneet ja koko naisuutta on ollut vaikea hahmottaa, aivan kuten huippu-urheilun rahoi tus. Yksittäisille hankkeille ja ohjelmille on löytynyt ymmärrystä ja perustelunsa. Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen asetti marraskuussa 2016 työryhmän, jonka tehtävänä on liikunnan ja urheilun avustusjärjestelmien sekä ohjauskeinojen kokonaisvaltainen uudistaminen ja selkiyttäminen. Ehkä viimeistään nyt olisi syytä kysellä myös liikunnan hankeavustusten perään ja pohtia hankemaailman kehittämistä. 20 miljoonan euron kysymys Valtion liikuntamäärärahat olivat vuonna 2016 vajaat 148 miljoonaa euroa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) myönsi määrärahoista kehittämishankkeisiin 13 miljoonaa euroa. Veikkausvoittovaroihin perustuvien liikuntamäärärahojen lisäksi valtion budjettivaroista myönnettiin Liikkuva koulu-ohjelmalle seitsemän miljoonan euron siirtomääräraha lukuvuodelle Laskentatavasta riippuen hankkeisiin ohjat tiin yhteensä miljoonaa euroa, jolla toteu tettiin vajaat hanketta (Kuvio 1). Hankkeisiin ohjatut resurssit ovat kasvaneet vuosikymmenen alusta noin 30 prosenttia. Samaan aikaan valtion liikuntamäärärahat eivät ole kasvaneet lainkaan, kun huomioidaan rahan arvon kehitys. Kasvun taustalla ovat suurelta osin lasten ja nuorten liikun- LIIKUNTA & TIEDE 53 6/

3 KUVIO 1. Valtion liikuntamäärärahat ja hankkeiden osuus vuonna nan ja terveysliikunnan kasvaneet hankeavustukset sekä uudeksi avustuskohteeksi noussut maahanmuuttajien liikunnan kehittäminen. Hankemaailman osalta on käynyt kuten Valtion liikuntaneuvosto (VLN) suositti arvioinnissaan vuosikymmenen alussa: Liikunnan edistämisessä tulisi jatkossa keskittyä ohjelmamuotoiseen kehittämiseen. Suositus oli ymmärrettävä, sillä hankkeilla valtion liikuntahallinto pystyy parhaiten ohjaamaan liikunnan kehitystä haluamaansa suuntaan (vähän liikkuvat, terveysliikunta, harrastamisen hinta jne.) ja haluamiensa periaatteiden (poikkihallinnollisuus, yhteistyö, yhdenvertaisuus jne.) mukaisesti. Kaikilta osin VLN:n suositus ei ole toteutunut. Suosituksen mukaan informaatio-ohjauksen rinnalle tarvittiin kokeilevaa ja pilotoivaa jalkauttamismekanismia. Liikunnan edistämisessä keskeiset strategiset toimenpiteet suositeltiin toteutettavan ohjelmina, joissa on erillinen rahoitus toteutukseen ja ohjelma-organisaatioon. Kokeilujen ja pilottien lisäk si on rahoitettu kuitenkin vuodesta toiseen kestäviä ohjelmia. Jalkauttamisessa ja juurruttamisessa on ollut paljon toivomisen varaa. Kehittämistyön lisäksi avustuksia on käytetty perustoimintaan. Kaikkia hankekokonaisuuksia ei toteuteta ohjelmamuotoisina eikä niillä ole koordinointivastuussa olevaa organisaatiota. Ei merkittäviä muutoksia painopisteissä Vuonna 2016 rahallisesti mitattuna keskeisimmät lii kunnan kehittämishankkeiden avustuslajit olivat liikunnallisen elämäntavan tukeminen, Liikkuvan kou lu -ohjelma, Seuratoiminnan kehittämistuki (seu - ratuki), Kunnossa kaiken ikää -ohjelma sekä maa hanmuuttajien liikunnan tukeminen (Kuvio 2). Hankemaailman peruselementit ovat säilyneet sama na koko 2010-luvun: lasten ja nuorten liikunta, terveyttä edistävä liikunta ja seuratoiminta. Hankkeet kohdistuvat nykyisin arkiliikunnan, terveyttä ja hyvin vointia edistävän liikunnan sekä matalan kynnyksen harraste- ja kuntoliikunnan kehittämiseen. Kilpa- ja huippu-urheilu on jäänyt 2010-luvun edetessä hyvin pieneen rooliin kehittämishankkeissa. Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen on keskittynyt Liikkuva koulu-ohjelman kasvun ja valtakunnallistumisen myötä entistä enemmän liikkeen lisäämiseen koulupäivän aikana ja osana koulujen toimintakulttuuria. Keskeisenä teemana ovat säilyneet vähän liikkuvien lasten aktivointi ja harrastustoiminnan kehittäminen, mutta mukaan on noussut yhä voimakkaammin myös harrastamisen hinta (seuratuki). Terveyttä edistävän liikunnan kehittämisessä painopiste on siirtynyt vuosikymmenen edetessä yhä enemmän opetus- ja kulttuuriministeriölle. OKM on lisännyt viime vuosina panostuksia terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseen, kun samaan aikaan sosiaali- ja terveysministeriön terveysliikunnan hankeavustukset ovat olleet laskusuunnassa. Seuratoiminnan kehittämistuki nousi 2010-luvulla yhdeksi suurimmista yksittäisistä hankerahoituskokonaisuuksista ja se on säilyttänyt asemansa vuosikymmenen edetessä. Ohjelman painopisteissä on tapahtunut muutoksia, kun aikuisväestön liikunnan kehittäminen on jäänyt pois ja seuratuki on keskittynyt vain lapsiin ja nuoriin. Pilottihankemuotona käynnistynyt vähävaraisten harrastusmahdollisuuksien kehittäminen on laajentunut koskemaan koko ohjelmaa. Uutena isona elementtinä liikunnan hankemaailmaan on noussut maahanmuuttajien liikunnan kehit täminen. Vuodesta 2011 lähtien OKM on myöntänyt kunnille avustusta maahanmuuttajien kotouttamiseen liikunnan avulla. Vuosina on 6 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

4 KUVIO 2. Liikunnan kehittämishankkeet osa-alueittain opetus- ja kulttuuriministeriössä vuonna tuettu myös vastaanottokeskusten liikuntamahdollisuuksien kehittämistä. Valtaosa paikallistason hankkeita Liikunnan hankemaailma näyttää moninaiselta ja sirpaleiselta. OKM:n avustamat hankkeet vaihtelevat 500 euron liikuntaryhmä-hankkeesta euron valtakunnallisen kehittämishankkeeseen. Määrällisesti mitattuna noin 90 prosenttia hankkeista oli toimintaorientoituja paikallishankkeita, joita toteuttivat kuntien liikuntatoimet, kunnan muut hallinnonalat tai paikalliset yhdistykset. Osa näistä hankkeista oli pieniä muutaman sadan tai tuhannen euron hankkeita, osa isompia useamman kymmenen tuhannen euron hankkeita. Hankkeiden kesto vaihteli 1 3 vuoteen. Paikallishankkeisiin ohjattiin reilut 13 miljoonaa euroa. Noin kymmenes hankkeista oli valtakunnallisia tai alueellisia kehittämisorientoituneita hankkeita, joi den toteuttajina olivat pääasiassa valtakunnalliset ja alueelliset toimijat, kuten lajiliitot, aluejärjestöt ja muut liikuntajärjestöt sekä oppilaitokset ja muut jul kiset toimijat. Nämä hankkeet olivat pääasiassa usei den kymmenien tuhansien eurojen hankkeita ja kes toltaan kolmevuotisia. Valtakunnallisiin ja alu eel lisiin hankkeisiin ohjattiin noin 4,5 miljoonaa euroa. Kainuu ja Etelä-Karjala aktiivisimmat maakunnat Maakunnittain tarkasteltuna ja asukaslukuun suhteutettuna eniten avustuksia keräsivät Kainuu ja Etelä-Karjala (4,8 euroa/asukas). Näillä alueilla toteutetaan aktiivisesti erilaisia hankkeita aina liikunnallisesta elämäntavasta Liikkuvaan kouluun ja maahan- KUVA 1. Alueellisten ja paikallisten hankeavustusten jakautuminen maakunnittain Manner-Suomessa vuonna LIIKUNTA & TIEDE 53 6/

5 muuttajien liikunnasta seuratukeen. Alueilla kaikki kunnat ovat mukana liikunnan hanketoiminnassa, ja alueilla on yksittäisiä aktiivisia hankekuntia, kuten Kajaani, Lappeenranta ja Imatra. Vähiten avustuksia ohjautui Keski-Suomeen (1,6 euroa/asukas), Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon (1,8 euroa/asukas). Näillä alueilla osaan kunnista ei ohjautunut lainkaan hankeavustuksia (Kuva 1). Liikunnan hankeavustukset tavoittavat kattavasti koko Suomen. Avustuksia myönnettiin vajaasta 300 Manner-Suomen kunnasta lähes 240 kunnan alueelle. Hankeavustuksien määrä kunnittain vaihtelee 600 eurosta yli miljoonaan euroon, kun tarkastellaan kaikkien kunnassa toimivien eri toimijoiden (kunnat, yhdistykset ja muut toimijat) saamia avustuksia. Kunnan alueella käynnissä olevien hankkeiden määrä vaihtelee yhdessä hankkeesta kymmeniin hankkeisiin. Helsingin alueella on käynnissä noin 70 eri toimijan liikunnan kehittämishanketta. Monessa keskisuuressa asukkaan kunnassa on samanaikaisesti käynnissä kymmenkunta hanketta. Kaupunki on mukana liikunnallisen elämäntavan ja maahanmuuttajien liikunnan kehittämishankkeissa sekä Liikkuva koulu-ohjelmassa. Osa liikuntaseuroista saa seuratukea ja muutama muu yhdistys KKI-hankeavustusta. Nämä luvut eivät sisällä vielä mahdollisia muiden rahoituslähteiden hankkeita, kuten EU-hankkeita. Eniten kehittämisavustuksia kunnille Liikuntaa ja liikkumista kehittävät OKM:n avustuksilla pitkälti liikuntakentän tutut toimijat, kuten kunnat, liikuntaseurat ja -järjestöt sekä erilaiset liikuntaa edistävät yhteisöt. Valtaosa valtakunnallisista tukea saavista toimijoista saa valtion yleisavustusta liikuntaan. Eniten kehittämisavustuksia myönnettiin kunnille (Kuvio 3). Kunnat keräsivät avustuksia vajaat puolet kaikista avustuksista (8,5 milj.). Hankeavustukset muodostavat merkittävän lisän kuntien vuosittain saamiin reilun 19 miljoonan euron liikunnan valtionosuuksiin. Reilu viidennes avustuksista (4,1 milj.) ohjautui liikuntaseuroille. Kuntien on arvioitu myöntävän vuosittain liikuntaseuroille miljoonaa euroa toiminta-avustuksia, joten valtion myöntämät kehittämisavustukset ovat merkittävä lisäpanostus seuratoimintaan. Seuraavaksi eniten avustuksia ohjautui tutkimusyhteisöille (1,7 milj. euroa). Tutkimusyhteisöjen suuri avustusmäärää koostuu lähinnä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES:n saamasta avustuksesta Kunnossa kaiken ikää -ohjelman toteut tamiseen. Järjestöille ohjattiin yhteensä 2,4 miljoonaa euroa kehittämisavustuksia. Selkeästi eniten avustuksia järjestöistä keräsivät liikuntajärjestöt (aluejärjestöt, Suomen Latu, Koululiikuntaliitto jne.). Yritysten hyödyntäminen liikunnan kehittämisessä on vielä vähäistä. Hankemaailma keskittyy lapsiin ja nuoriin Liikunnan kehittämisavustusten selkeänä painopisteenä ovat lapset ja nuoret (Kuvio 4). Avustuksista lähes kaksi kolmasosaa (11,1 milj.) kohdentui lasten ja nuorten (lanu) liikunnan ja liikuntamahdol- KUVIO 3. Liikunnan kehittämishankeavustusten (OKM) jakautuminen toimijoittain vuonna LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016

6 KUVIO 4. Liikunnan kehittämishankeavustusten (OKM) jakautuminen kohderyhmittäin vuonna lisuuksien kehittämiseen. Summa pitää sisällään Liikkuva koulu -avustuksen, liikunnallisten elämäntavan lanu-hankkeet sekä seuratuen, joka kohdistuu nykyisin vain lapsiin ja nuoriin. Vuonna 2016 avustettiin yhteensä 700 lanu-hankketta, joita toteuttivat lähinnä kunnat (koulut ja liikuntatoimi) sekä liikuntaseurat. Vajaa viidennes (3,1 milj.) kehittämisavustuksista myönnettiin kantaväestöön kuuluvien työikäisten ja aikuisväestön liikunnan kehittämiseen. Avustus koostui KKI-ohjelmasta ja sen hanketuista sekä liikunnallisen elämäntavan hankkeista. Työikäisten liikunnan kehittämisestä vastasivat pääasiassa eri järjestöt ja yhdistykset sekä kunnat ja muut julkiset yhteisöt. Reilu kymmenes avustuksista (1,9 milj.) kohdentui maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen. Hankkeita toteuttivat kunnat ja muut järjestöt (esim. SPR) sekä yritykset. Vammaiset, pitkäaikaissairaat ja ikäihmiset ovat jääneet hankemaailmassa marginaaliin. Vain noin kolme prosenttia (0,6 milj.) avustuksista kohdentui suoraan erityisryhmien (vammaiset ja pitkäaikaissairaat) sekä ikäihmisten liikunnan kehittämiseen. Kehittämistyöstä vastasivat lähinnä kolmannen sektorin toimijat. Erityisryhmien liikunnan mahdollisuuksia kehitettiin muutamissa liikunnallisen elämäntavan hankkeissa, KKI-hanketuella pienissä paikallishankkeissa sekä OKM:n myöntämillä yleisillä projekteilla. Ikäihmisten liikuntaa kehitettiin lähinnä kahdella Ikäinstituutin koordinoimalla valtakunnallisella ohjelmalla sekä muutamilla yksittäisillä liikunnallisen elämäntavan hankkeilla. Toki erityisryhmien ja ikäihmisten liikuntaa kehitettiin osana muita hankkeita, kuten koko elämänkaarta koskevissa hankkeissa. Myös liikuntaneuvonta- ja palveluketjuhankkeet hyödyttävät erityisryhmiä ja ikäihmisiä. Ei tietoa vaikuttavuudesta ja satunnaista tulosten levittämistä Neljä viidestä liikuntahankkeesta on mukana seurannassa ja arvioinnissa, vähintään osana ohjelman tai laajemman hankekokonaisuuden seurantaa. Arviointi ja seuranta on ulkoistettu pääosin LIKES-tutkimuskeskukselle. Pääasiassa parhaiten on seurattu ja arvioitu hankkeita, jotka ovat osa ohjelmaa ja joille on varattu seurannalle sekä arvioinnille omat erilliset resurssit, kuten Liikkuva koulu -ohjelma. Luonnollisesti kun hankkeiden kirjo on laaja, myös hankkeiden tuottamissa selvityksissä ja arvioin neissa on suurta vaihtelua niin arvioinnin laajuudessa, laadussa kuin toteutustavassa. Osassa raportoidaan vain, mihin saatu avustus on käytetty. Osassa on tutkimusnäyttöä hankkeen tuloksista ja vaikutuksista. Yksittäisten hankkeiden arvioinnit ovat lähinnä itsearviointeja tai sidosryhmien arviointeja. Valtaosa liikuntahankkeista on resursseiltaan sen verran pieniä, että yksittäisiin hankkeisiin ei ole järkevää sisällyttää ulkopuolista arviointia. Hankkeiden seuranta ja arviointi kohdistuu lähin- LIIKUNTA & TIEDE 53 6/

7 nä siihen, mitä on tehty yksittäisessä hankkeessa. Parhaimmillaan pystytään esittämään saavutettuja tuloksia, kuten kuinka monta liikuntaryhmää on perustettu tai kuinka montaa henkilöä on liikutettu. Edelleenkään ei ole riittävästi tietoa hankkeiden vaikutuksista ja vaikuttavuudesta, kuten lisäsikö toiminta liikkumista ja jos lisäsi, mikä vaikutus lisääntyneellä liikkumisella oli esimerkiksi terveyteen tai elämänhallintaan. Hankkeiden tulosten levittäminen on monesti sattumanvaraista. Syntyneet tulokset jäävät monesti hankkeen toteuttaneen organisaation ja hankkeen sidosryhmien osaamispääomaksi sen sijaan, että tuloksia levitettäisiin muille toimijoille, mikä syö hankemaailman vaikuttavuutta. SAKU RIKALA Liikuntatieteen erityisasiantuntija Liikuntatieteellinen Seura Sähköposti: Näkemyksiä liikunnan hankemaailman kehittämiseksi on luettavissa Liikuntatieteellisen Seuran internetsivuilta ( Liikunnan ohjaus yskii pelastus hankkeissa? (Teijo Pyykkönen ja Saku Rikala). Artikkeli perustuu selvitystyöhön, jossa on hyödynnetty opetus- ja kulttuuriministeriöltä, aluehallintovirastoilta, LIKES-tutkimuskeskukselta, Kunnossa kaiken ikää -ohjelmalta ja Liikkuva koulu -ohjelmalta saatuja aineistoja. LÄHTEET: Aluehallintoviraston internetsivut Hossain, T., Suortti, K., Kallio, M Urheiluseurat kunniaan. Liikunnan ja urheilun rahoituksen painopisteeksi perustaso lapset ja nuoret. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2013:7. Valtion liikuntaneuvosto. Liikkuva koulu-ohjelman internetsivut LIKES-tutkimuskeskuksen internetsivut Kunnossa kaiken ikää-ohjelman internetsivut Opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivut OPM/Avustukset/Liikunta Rikala, S Kohti liikunnan pysyviä käytäntöjä. Liikunnan hyvät käytännöt -hankkeen väliraportti. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 4. Rikala, S Liikunnan hanketoiminta Ruusut, risut ja suositukset. Liikunnan hyvät käytännöt hankkeen loppuraportti. Liikuntatieteellisen Seuran tutkimuksia ja selvityksiä nro 6. Valtion liikuntaneuvoston arvioinnit 2010: Valtion liikuntapoliittisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi ( ), Liikunnan edistämisen linjoista joulukuussa 2008 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen ja sen toteutuksen arviointi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2011:3. Opetus- ja kulttuuriministeriö Valtionhallinto liikunnan edistäjänä Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2015:4. Valtion talousarvioesitys vuodelle Valtiovarainministeriö. 10 LIIKUNTA & TIEDE 53 6/ 2016